HAMMASASEMA Hammaslääkäri Jorma Kantola VUOSITARKASTUS Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää
IKKUNAT JA OVET MYÖS NOSTO-OVET
HAMMASKIVEN POISTO alkaen Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää
Valtuutettu jälleenmyyjäsi IKKUNA MAISTERI OY Hannu Parkkisenniemi p. 0400 205 230 hannu@ikkunamaisteri.fi
38,55€ -15,50€
23,05€ Kitkantie 32 A1, 30,10€ -6,00€
24,10
Kuusamo Ajanvaraus: 08-852 3400 tai 040-731 6828
Vastaanotto myös iltaisin ja lauantaisin
ILMAISJAKELU ALUEELLA:
Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla
Kokonaisjakelu noin 13.000 lehteä Torstai 5.9.2019
Nro 36/2019
27. vsk
KUUSAMO · RUKA · TAIVALKOSKI · POSIO · SALLA
METSÄSUUNNITELMAT JA TILA-ARVIOT • Ammattitaidolla
• Edullisesti • Nopeasti
Alk. 10 € / metsämaa ha
MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT
OLEMME MUUTTANEET
Coronaria Fysiokuusamo Ajanvaraus 08 852 2424 fysiokuusamo@coronaria.fi
Auton Päivä la 7.9.2019 klo 10 -13 Tervetuloa!
Uusi osoitteemme on Kitkantie 3 (Ravintola Quplan vieressä)
AVAJAISTARJOUS Kaksi perhepizzaa tai neljä annosta tai neljä normaalikokoista pizzaa + ½ l juoma
puh. 040 7450 728 • www.metsa-aikio.net • janne.aikio@metsa-aikio.net
Katsastusasemalla tapahtuu
www.koillismaanuutiset.fi
Lähellä tuotettua koulutusta
Kitkantie 3 , Kuusamo. Puh. 044 971 9734 Avoinna: ma-to 10.30-22.00, pe-la 10.30-04.00, su 12.00 -22.00
Soita ja tilaa puh. 044 971 9734
TARKASTAMME ILMAISEKSI Se uusin, palveleva ja ainoa paikkakuntalainen - Renkaiden ilmanpaineet - Jarrut ja iskunvaimentimet katsastusasema. Tervetuloa katsastukseen! - Lamppujen vaihdot (polttimot voi ostaa paikan päältä) - Pyyhkijänsulkien (omat sulatMÄÄRÄAIKAISKATSASTUKSET mukaan) RASKAANvaihdot KALUSTON - Jaossa heijastimia ja lapsille ilmapalloja - Katsastukset sovittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin - Tarjoilua Ajanvaraukset raskaalle Ma - kalustolle pe klo 8.30-17.00 MunkkiLa klo tai 9.30 - 13.00 040 5151 662 Eero Haverinen kahvitarjoilu toimistoPalvelemme jälleen 4. - 6.9.2019 040 660 3232 Huom! lauantaisin
Kuusamolainen – Koillismaalainen - Kotimainen
Heiskanen & Haverinen
Henkilö- ja pakettiautojen katsastukset myös ilman ajanvarausta!
Hauskaa Vappua!
Tarjoamme asiakkaillemme
Taivalkosken Leipomon munkkikahvit 25.-30.4.2016
Päivän aikana katsastus toimii normaaliin PS. Kaikille avoautonsa vappuviikolla katsastaville tapaan Onko kipuja jaloissa, selässä,
Huoparintie 2, 93600 Kuusamo Puh. 040 660 3232 www.koillismaanautokatsastus.fi
karvalakki kaupan päälle
päässä? Ma – pe klo käsissä 8.30 – tai 17.00, La klo 9.30 – 13.00
PERÄKONTTIKIRPPIS
(sekä jäätelökioskin loppuunmyynti)
Sunnuntaina 8.9.2019 kello 11.00-16.00 Voit saapua
Lasten Osteopatia Tulehduskierteet, väsymys Akuuttiaikoja Kysy sopiiko hoito myös sinulle!
Kaiterantie 3B2, Kuusamo
AUTOGRILLI APOLLON pihalle ja lunastaa myyntipaikan ostamalla
JÄTSKITÖTTERÖN.
Ohjaamme myyntipaikalle paikanpäällä. Emme siis ota erillisiä ju Ruokao j paikkavarauksia. jhätetäämnaAmyynati oide poll ttava on Voit saapua paikalle ksi kello 10.00 alkaen
Terveisin Autogrilli Apollon väki Luomantie 11, Kuusamo
TUHANSIEN EUROJEN EDUT! HUIKEITA ETUJA
mm. kalusteista, altaista ja hanoista
KODINKONEITA
-30%
Koillismaan Uutiset ilmestyy joka TORSTAI Ilmoitusaineisto toimitettava meille viimeistään MAANANTAINA KLO 13 MENNESSÄ Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi
P. 045 1104 887
Kampanja koskee uusia yli 3000 € kalustekauppoja. Etuja on tarjolla rajoitettu 200 kappaleen erä.
KEITTIÖMAAILMA KUUSAMO Airotie 2a, puh. (08) 852 1021 MA-PE 9-17, LA 9–13 sanna.maatta@keittiomaailma.fi
Va r a a m a k s u t o n s u u n n i t t e l u a i k a K E I T T IO MAAI L M A . F I
KIRKOLLISET ILMOITUKSET
HEIKKILÄ
Ilmestyy torstaisin. ISSN 1455-1489 Airotie 2 B, 93600 KUUSAMO Palvelemme ma-pe klo 9.00-16.00
Kattavin jakelu Koillismaalla joka torstai
s. 14.4.1931 Kuusamossa k. 11.8.2019 Eskilstunassa
Hetkenä illan hiljaisen, tuli luoksesi rauha ikuinen.
Siunaus toimitettu Eskilstunassa 30.8. lähiomaisten kesken.
Venetsialaiset ja Katuruokamarkkinat kiinnostivat yleisöä
Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi puh. (08) 545 3980, 045 121 0625
Sivunvalmistus: aineisto@koillismaanuutiset.fi SLP Kustannus Oy Kajaani
Tekniset tiedot: palstan lev. 1p 39 mm, 2p 82 mm, 3p 125 mm, 4p 168 mm, 5p 211 mm, 6p 254 mm. 1/1 sivu 254x365 mm. 1/2 sivua 254x180 mm.
Ilmoitushinnat:
Etusivu 2,05 €/pmm Tekstisivu 1,55 €/pmm Takasivu 1,75 €/pmm Seuratoimintapalsta 0,85 €/pmm Ammattilaiset palvelevat-palsta 0,70 €/pmm Hintoihin lisätään 24% arvonlisävero. Kuolinilmoitukset 1,05 €/pmm Sis. alv. 24% Uutistori 11,00 €/5 riv. Sis. 24 merkkiä/rivi, alkava lisärivi 2,00 € sis. ALV 24% Uutistori yrityksille 12,00 €/5 riv. Hintaan lisätään 24% arvonlisävero.
Tilaushinnat:
71,50€ (12kk), 46,90€ (6kk) Tilaushinnat sis. ALV 10%
Julkaisija ja kustantaja: Koillismaan Uutiset Oy, Ulkutie 3, 93600 Kuusamo Toimitusjohtaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Jakelutiedot: Joka torstai Kuusamossa joka talouteen ja yritykseen 8085 kpl. Lisäksi telinejakelua Kuusamossa, Rukalla, Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa 5200 kpl. Yhteensä n. 13300 kpl.
Peli-ilta pe 6.9. klo 17srk-talon pienessä salissa. Tule pelailemaan porukalla erilaisia lautapelejä.
Kaipaamaan jäävät Aili ja lapset perh. Veljet perh. edesmenneiden sisarusten lapset perh. sekä muut sukulaiset ja ystävät
Toimitus: toimitus@koillismaanuutiset.fi Päätoimittaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887 pasi.maattala@koillismaanuutiset.fi
www.kuusamonseurakunta.fi
Unto Uolevi
Rakkaamme
Irja Maria
JUNTUNEN s. 9.6.1933 Taivalkoski k. 25.7.2019 Rovaniemi Ei syki enää sydän lämpöinen, on poissa rakas läheinen, kuvasi kultaisen suljemme kätköihin sydämen. Niin väsyneenä loppumatkan kuljit, uneen rauhaisaan sä silmäsi suljit. On vain hiljaisuus ja suru sanaton, mutt’ tidämme, sun hyvä olla on. Syvästi kaivaten Jarmo ja Harri perheineen Hillevi, Ahti ja Liisa perheineen Paula ja Jouni perheineen Ulla ja Sauli perheineen sukulaiset ja ystävät
Rakkaamme on siunattu läheisten läsnäollessa Rovaniemellä 30.8.
KauppaKuusamon luotsaama Venetsialaiset ja Katuruokamarkkinat ylsi ennätykselliseen 3000 kävijämäärään. Tapahtumat järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteistapahtumana urheilukentän paikoitusalueella. - Hienot esitykset sekä hyvä ruoka ja juoma tekivät tapahtumasta erittäin onnistuneen. Myyjiä oli runsaasti ja yleisöltä saatu palaute oli positiivista. Sääkin sattui tänä vuonna kohdilleen, niputtaa KauppaKuusamon Mika Haataja tyytyväisenä. KauppaKuusamon Vuoden Sytyttäjä –palkinnon sai tänä vuonna Pölkky Kuusamon lentopallojoukkue. - Joukkue on tehnyt Kuusamoa tunnetuksi ja tuonut hyvillä peleillä iloa paikkakuntalaisille. Lisäksi joukkueen hyvä menestys on saanut junioritoiminnan kasvuun, toteaa Haataja.
Kuusamo Valon ja ilon messu pe 6.9. klo 18 Pyhän Ristin kirkossa, Anni Rimpiläinen, Laura Tornberg ja Maria Suviaro. Tarjolla iltapalaa messun jälkeen Messu su 8.9. klo 10 Pyhän Ristin kirkossa, Jari Lappalainen ja Maria Suviaro sekä Valakiakuoro Oulusta johtajanaan Sanna Leppäniemi Ikinuorten kerho to 5.9. klo 13 srk-talon pienessä salissa Kitarapiiri to 5.9. klo 16 srk-talon pienessä salissa. Kaikille avoin kitarapiiri Messubändi to 5.9.klo 17 srk-talon pienessä salissa. Kaikille avoinmessubändi Rukouspiiri to 5.9. klo 18 Ryhmätilassa. Syyskauden avaus
Koillismaan Uutisten matkailulehti, 6 numeroa vuodessa:
Toimitus: Wazama Media MATKAILULEHTI Oy, puh. 0400 281 057 Ilmoitukset: Pasi Määttälä puh. 045 110 4887
Miestenpiiri ma 9.9. klo 18 takkahuoneessa. Syyskauden avaus Sählykerho Kirkkokedon koululla ti 10.9. alkaen klo 15.3017.00. Kerho on tarkoitettu 10-13 vuotiaille. Lisätietoa Jaanalta p. 050 3313 579 tai sposti: jaana.voutilainen@evl.fi
Käylä Pohjois-Kuusamon diakoniailtojen suunnittelu To 12.9. klo 13 Käylän kirkon alasalissa
Raamattupiiri ke 11.9. klo 18 ryhmätilassa
Tulossa: Maaseutuväen kirkkopyhä su 15.9. Pyhän Ristin kirkossa. Kuljetus järjestetään Käylästä keskustaan ja takaisin. Lisätietoja ensi viikon lehdessä
Kirkkokuoro ke 11.9. klo 18 srk-talon isossa salissa. Kirkkokuoron toimintakausi alkaa. Tervetuloa mukaan myös uudet laulajat. Kaipaamme vahvistusta erityisesti alttoon ja tenoriin:) Johtokunta kokoontuu klo 17.00 samassa paikassa.
Torstaikerho To 19.9. klo 13-15.30 syksyn ensimmäinen Torstaikerho Käylän kirkon alakerrassa. Syksyn muut kerhopäivät 3.10., 17.10., 31.10., 14.11. ja 28.11. Ota tästä ajankohdat kalenteriisi.
Lähimmäispalveluryhmä ti 10.9. klo 18 srk-talon pienessä salissa
Kastetut Emilia Ida-Emmiina Käkelä Miisa Viona Sirviö Minttu Katariina Suoraniemi Iisa Annika Mikaela Heikkilä Aamos Toivo Kasperi Määttä Amanda Anna Kaarina Luukkonen Jere Tuomas Lähdetniemi Kuolleet Kalevi Säkkinen Porvoosta 87 v., Aate Kustu Kurtti Virrankylästä 84 v., Rauni Anneli Nuottijoki Kirkonkylästä 83 v. Ulla Marjatta Ollila Kirkonkylästä 81 v., Teuvo Tatu Niva Keronkylästä 81 v., Irja Sanelma Multasniemi Suininginkylästä 77 v., Raili Hellevi Nikka Virrankylästä 68 v. Tuija Elina Tiermas Posiolta 37 v.,
Koillismaan Uutiset
ilmestyy joka TORSTAI
Haudatut Saukkoniemen hautausmaa: Ke 28.8. haudattiin Raili Hellevi Nikka, siunauksen toimitti kappalainen Marika Villikka Ristikankaan hautausmaa: Pe 30.8. haudattiin Teuvo Tatu Niva, siunauksen toimitti pastori Jari Lappalainen. Samana päivänä haudattiin Irja Sanelma Multasniemi, siunauksen toimitti kappalainen Marika Villikka. La 31.8. haudattiin Kalevi Säkkinen, siunauksen toimitti pastori Jari Lappalainen Vanha hautausmaa: Pe 30.8. haudattiin Hilda Sofia Ronkainen, siunauksen toimitti pastori Anni Rimpiläinen Nilon hautausmaa: La 31.8. haudattiin Ulla Marjatta Ollila, siunauksen toimitti pastori Mirjami Virtanen
Ilmoitusaineisto toimitettava meille viimeistään
MAANANTAINA KLO 13 MENNESSÄ
Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi
P. 045 1104 887
Tykkää Koillismaan Uutisista Facebookissa! Saat tiedon tuoreista uutisista ensimmäisten joukossa.
Seurat su 8.9. klo 14 Kiviharjun palvelutalossa, Mirjami Virtanen ja Seppo Ervasti.
Kanervia hoitohaudoille Seurakunta laittaa syyskuun aikana 2 kpl kellokanervia / hauta Rauhanyhdistys la 7.9. klo 18.00 toimintakauden avaus su 8.9. klo 12.00 pyhäkoulut kodeissa su 8.9. klo 13.00 seurat Porkkapirtti su 8.9. klo 17.00 seurat ry:llä
Sana sinulle 13. sunnuntai helluntaista Mark. 7:31-37 Yksi omituisimpia kohtia Raamatussa on Markuksen evankeliumin seitsemännessä luvussa. Siellä Jeesuksen luo tuodaan kuuro ja puhekyvytön mies, jonka Jeesus sitten parantaa. Tämähän ei sinänsä ollut Jeesukselle poikkeuksellista, tätä Jeesus evankeliumeissa tekee ja nämä parannushommat, ihmeitä tai ei, me yleensä ymmärrämme paremmin kuin Jeesuksen puheita. Nyt se
kuuron parantaminen on kuitenkin suoraan sanottuna ihan kummallisesti kerrottu: ”Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ’Effata.’ Se merkitsee: aukene. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi.”
Moderni raamatuntutkija selittää sanaa ”effata” arameankielisellä, avautumista tarjoavalla verbillä, muttei se tästä yhtään ymmärrettävämpää tee. Rohkenen arvella, ettei evankelista Markuskaan ole tapahtunutta ihan käsittänyt, kun sen hänelle joku kertoi. Pikemminkin kuulostaa sitä, kuin Markus olisi vähän pannut omiaan, lisännyt näitä taikurieleitä ja koittanut
tehdä tapahtuneesta jotenkin uskottavampaa. Ei onnistunut kovin hyvin. Sitä paitsi, jos Jeesus kerran vei miehen erilleen, miksi evankelista edes kuvittelee tietävänsä, mitä siellä on kahden kesken tapahtunut ja sanottu? Ehkä selitys lopulta löytyy tekstin jatkosta: ”Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän
he levittivät siitä tietoa.” Näinhän me teemme, nimenomaan silloin, kun emme tiedä, mistä puhumme. Huomaamme eleet ja heilumisen, keksimme sanat, vaikkemme olisi niitä todellisuudessa kuulleet. Ja niitä levitämme. Hyvin hän meidät tunsi. Samuli Suonpää Kirjoittaja on toimittaja ja uskontojen ystävä
Venäjä helpottaa mutta Suomi tiukentaa viisumisäädöksiään Sivu
Taidemusiikin helmiä kahdella harmonikalla
4
Torstai 5.9.2019
Sivu
Metsähallitus kokeilee jatkuvapeitteistä kasvatusta
5
Sivu
6
Kattavin jakelu Koillismaalla KUUSAMO - RUKA - TAIVALKOSKI - POSIO - SALLA yht. n. 13 000 lehteä!
Kamalat äidit -ryhmä on mahdollisuus kuusamolaisille teini-ikäisten äideille jakaa kokemuksia, voimaantua ja ymmärtää aikuisuutta kohti kurkottavaa lastaan. Kuva: MLL.
Kamalat äidit yhteen
Kamalat äidit auttaa silloin, kun kullanmurusta tulee ärjyvä mörkö
Mitä tehdä, kun lapsi muuttuu lähes yhdessä yössä kullanmurusta äriseväksi ja ärjyväksi möröksi? Yksi mahdollisuus helpottaa turhautumistaan ja voimattomuuttaan teini-ikäisen äitinä on hakeutua samassa elämäntilanteessa olevien seuraan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton PerhePesä ja Kuusamon seurakunta käynnistävät yhteistyössä Kuusamossa vertaisryhmän äideille. Kamalat äidit -ryhmässä tiedetään, että murrosikä koettelee erityisesti äidin hermoja ja tunteita, mutta kun pärjää muutaman vuoden, niin sitten helpottaa!
vanhemmat eivät kehtaa kysyä neuvoa tai kertoa perheen tilanteesta esimerkiksi samassa tilanteessa olevalle tuttavalle. Tärkeässä roolissa onkin muilta äideiltä saatu tuki ohjaajien tuen ohella, kertoo Kuusamon Kamalat äidit -ryhmän toinen ohjaaja, MLL:n Kuusamon PerhePesän lapsi- ja perhetoiminnan ohjaaja, toimintaterapeutti Laura Nordman.
"Juuri tällä hetkellä minulla ei ole oikeastaan muita ongelmia kuin äiti." (Maija PaaviMurrosiän alkaminen on lainen: Äiti on äiti) usein kova paikka vanhemmille. Monesti vanhemmilla on häpeän ja epäonnistumisen tunteita. – Murrosikäisen perheessä ollaan usein räjähdyspisteessä ja asiat eivät tunnu sujuvan. Tyypillistä on, että
Toisena koulutettuna ohjaajana äitejä luotsaa Kuusamon seurakunnan vastaava lastenohjaaja Satu Koski – molemmat itsekin äitejä. Nordman muistuttaa, että murrosikäisen kapinoiva
käytös on täysin normaalia. – Lähes kaikissa murrosikäisten perheissä ovat samat asiat tapetilla päivittäin.
Aiheina arjen kipupisteet Kamalat äidit on Oulun NNKY:n riveissä kehitetty toimintamalli ja rekisteröity tavaramerkki, joka tarjoaa valmiin sapluunan paikallisten ryhmien järjestämiseen, vaikuttamatta kuitenkaan millään tavalla keskusteluihin. Ryhmät kokoontuvat aina 10 kertaa, minkä jälkeen voidaan aloittaa uusi ryhmä. Eri puolilla Suomea ryhmiä on jo toistasataa ja nyt toiminta käynnistetään myös Kuusamossa. Vertaisryhmässä keskustellaan murrosikään liittyvistä arjen kipupisteistä. – Kokoontumisten teemoina ovat muun muassa rajojen asettaminen ja äidin oma jaksaminen sekä muut arjenhaasteet tai osallistujien omista tilanteista nousevat
ajankohtaiset teemat. Ryhmässä jaetaan ja käsitellään luottamuksellisesti teinien äitiyteen liittyviä huolia ja ilonaiheita laidasta laitaan, Laura Nordman kertoo. – Ainoa kriteeri mukaan tulolle on se, että kokee olevansa teinin äiti. Teinin ikää ei voi määritellä: kipupisteenä on usein yläkouluun siirtyminen, mutta monen kohdalla murrosikä alkaa jo 10-vuotiaana. Etsimme yhdessä näkökulmia siihen, miten tässä uudessa roolissa pärjätään, Nordman kertoo.
Kapinointi kuuluu kasvuun Nordman sanoo, että äiti on monelle teinille kaikkein suurin ongelma. Maailmanmenon viime vuosien hurja muutos on tuonut elämäntilanteeseen uudenlaisia haasteita muun muassa sosiaalisen median myötä. – Meillä kaikilla on paljon haltuun otettavaa. Pitää pysyä ajan hermolla, mutta
muutoksen vauhti haastaa, hän sanoo. Teini-iän kapinointi ja lähes kaiken kyseenalaistaminen on kuitenkin normaalia lapsen ja nuoren kasvua. Nordman sanoo, että huolissaan pitää olla siinä vaiheessa, jos puheyhteys nuoreen katkeaa. – Tiedämme, että jokainen ihmissuhde, josta puuttuu vuorovaikutus, voi huonosti. Apua kannattaa hakea mieluummin liian aikaisin kuin myöhään, hän neuvoo. Kuusamossa ensimmäisiä avuntarjoajia ovat muiden muassa kouluterveydenhoitajat ja kuraattorit. – Kynnys voi olla joskus olla turhan korkea. Kamalat äidit on ryhmä, jonka kynnys on matala ja johon voi tulla mukaan vaikka suuria ongelmia ei vielä olisikaan.
Aiheet kumpuavat perheiden arjesta Kokoontumisten aiheet elä-
vät ja ne valitaan ryhmän tarpeiden mukaan. Esille noussevat esimerkiksi arki, äidin jaksaminen, oma nuoruus, nuoren pelaaminen ja mahdolliset päihteet. Kaiken keskustelun lähtökohtana on luottamuksellisuus, toisten hyväksyminen ja yhteisten kokemusten jakaminen. – Ryhmä halutaan pitää pienenä, jotta kaikki pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja jotta keskustelu olisi sujuvaa ja intiimiä. Murrosikäisten lasten äideille tarkoitettu oma vertaisryhmä alkaa Kuusamossa MLL:n PerhePesällä tiistaina 24.9. klo 17. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa syyskauden aikana ja toiset viisi kertaa alkuvuodesta 2020. Ilmoittautuminen alkaa infotilaisuudessa tiistaina 10.9. Osallistuminen on maksutonta, mutta ryhmäläisiltä toivotaan sitoutumista koko ryhmän ajaksi. Ryhmään sopii 4-8 äitiä.
Torstai 5.9.2019
4
Jakkarasaari jätettiin pöydälle Posion kunnanvaltuusto jätti Jakkarasaaren tontin myyntiä koskevan asian pöydälle. Kunta oli asettanut tontin kesällä huutokaupattavaksi, jonka korkein 3000 euron tarjous ei kunnanhallitusta miellyttänyt. Kunnanhallitus esitti valtuustolle, ettei se hyväksyisi tarjousta. Valtuusto otti esityksen käsiteltäväksi maanantain kokouksessa ylimääräisenä pykälänä. Keskustelun kuluessa Heikki Maaninka esitti, että asia jätetään pöydälle. Valtuusto hyväksyi Maaningan ehdotuksen yksimielisesti.
Poliisi sakotti hurjastelijoita Poliisin haaviin jäi sunnuntaina Valtatie 20:llä Taivalkosken ja Pudasjärven alueella hurjia ylinopeuksia ajaneita kuljettajia. Satasen nopeusrajoitusalueella mitattiin yhdelle autolle 148 km/h ja toiselle 145 km/h. Kolmas auto hurjasteli 138 km tuntunopeudella, minkä lisäksi kuljettaja suoritti toisen auton ohituksen paikassa, jossa ohitus ei ollut turvallista. Poliisi määräsi kaikki kolme kuljettajaa väliaikaiseen ajokieltoon. Tämän lisäksi poliisi puuttui lukuisiin muihin pienempiin ylinopeuksiin. Valvonnassa tavattiin Taivalkosken alueella myös yksi ajo-oikeudeton kuljettaja.
Takapuro Posion kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi Posion kunnanvaltuusto on valinnut yksimielisesti kunnanhallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi Ari Takapuron. Takapuro valittiin luottamustehtävistä paikkakunnalta poismuuton vuoksi eronneen Tuukka Kokkosen tilalle.
Koillismaan Uutiset ilmestyy joka TORSTAI
Venäjän matkaajia palvelevan Visantian toimitilat ja postilaatikko löytyvät nykyisin Kuusamosta Meskusvaarantien alkupäästä. Päätuotteena ovat viisumipalvelut, mutta Natalia ja Konstantin Denisov auttavat suomalaisia myös rajavyöhykelupien hankinnassa, käännös- ja matkailupalveluissa sekä sakkojen maksamisessa Venäjällä.
Venäjä helpottaa mutta Suomi tiukentaa viisumisäädöksiään Visantiasta kasvoi koko maata palveleva perheyritys Ruplan heikko kurssi rajoittaa venäläisten matkailua Mahdollisuuksia rajan molemmin puolin olisi vaikka kuinka, mutta matkailua Suomen ja Venäjän välillä hidastaa byrokraattinen viisumikäytäntö sekä ruplan heikko kurssi. Siinä missä Venäjä pyrkii helpottamaan viisumikäytäntöjään, Suomi kiristää niitä jatkuvasti. Visantia on kuusamolainen perheyritys, jonka kautta saa paitsi viisumi-, myös käännöspalvelut ja rajavyöhykeluvat. Natalia ja Konstantin ”Kosti” Denisovin Visantia-yritys on palvellut suomalaisia Venäjän matkailijoita jo viiden vuoden ajan – kokemusta alalta tosin on vielä kolme vuotta enemmän. Äitiysloman iltapuhteeksi syntyneestä ideasta on kasvanut koko maata palveleva yritys, joka järjestää viisumien lisäksi rajavyöhykeluvat sekä tarjoaa käännös- ja matkailupalveluita. Myös ”sakkojen maksaminen” onnistuu perheen Venäjä-yhteyksien kautta. Kosti on kotoisin Pääjärveltä ja Natalia Petroskoista. Kymmenkunta vuotta
sitten Suomeen muuttanut perhe on rakennuttanut vastikään kauniin talon Meskusvaarantien alkupäähän ja yrityksen toiminta on siirtynyt sinne. Varsinainen leipä tulee Kostin eräopastyöstä sekä Natalian johtamasta Koillismaasäätiöstä ja tilitoimistotyöstä. Työn ohella kolmen alakouluikäisen lapsen äiti opiskelee tradenomiksi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.
Ruplan huono arvo karsii matkailijoita Maailmanmarkkinat sekä Suomen ja Venäjän keskinäiset suhteet ja EU-säädökset ovat muuttaneet matkailuvirtoja vuosien aikana suuntaan ja toiseen. Ruplan kurssin romahtaminen ja Suomen viisumisääntöjen tiukentuminen ovat vähentäneet venäläisten matkailua Suomeen. – Venäläisten matkat Suomeen ovat aiempaa lyhyempiä. Suomen konsulaatti vaatii nykyisin viisumihakemukseen muun muassa sormenjäljet, joita voi antaa vain suurimmissa kaupungeissa sekä tulotiedot. Tämä
kaikki näkyy venäläisten matkailijoiden määrän vähenemisenä. Kuusamossa vierailevat venäläiset tulevat useimmiten Murmanskin alueelta, kertoo Konstantin Denisov.
Kerralla kolmen vuoden viisumi Samaan aikaan Venäjä on helpottanut suomalaisten pääsyä maahansa. Lokakuun alusta voimaan tulee e-viisumi, jolla voi matkustaa Pietariin ja Leningradin alueelle. Myös aiempaa pidempien viisumien kirjoittaminen on yleistynyt. K a h d e n maan kulttuuri on rikkautta.
– Kahden tai kolmen vuoden viisumin saa nykyään jo ensimmäisestä hakemuksesta, kun aiemmin sitä piti edeltää useampia vuoden viisumeita, Natalia Denisova selvittää. Visantian kautta haetaan vuosittain paitsi viisumeita, myös rajavyöhykelupia,
joita tarvitaan Kuusamon lähialueilla muun muassa Pistojoella, Suvannossa ja Tavajärvellä. – Suomalaisten Venäjälle hakemien viisumien määrä notkahti pari vuotta sitten, kun EU-säädökset kielsivät tupakkatuotteiden tuonnin alle 24 tunnin matkoilta. Suuri osa viisuminhakijoista käy ainoastaan tankilla Suoperän raja-asemalla.
Helppo hakea – nopea toimitus Visantia on tehnyt viisuminhakemisesta mahdollisimman helpon. Yksinkertaisimmillaan riittää, että käy passikuvassa Kuusamon Fotopalvelussa ja tuo kuvan sekä passinsa Visantian toimistoon tai postilaatikkoon Denisovien ovenpieleen. Kuvan ja passin lisäksi viisumihakemukseen tarvitaan todistus matkavakuutuksesta, jonka Visantia voi pyytää yhteistyökumppaneiltaan suoraan. Viisumin saa 2–2,5 viikossa. Kuusamosta viisumihakemus lähetetään viisumikeskukseen, jossa ne käsitellään ja hyväksymisen jälkeen Venäjän konsuli kirjoittaa ne omakätisesti.
Kilpailussa viisumipalveluista pärjää, kun on nopea, edullinen, luotettava ja joustava. Denisoveille tämä tarkoittaa iltapuhteita, mutta samalla mielekästä yhteistä tekemistä koko perheen kanssa. Yritys palvelee myös iltaisin ja viikonloppuisin. – Venäjän sakkojen maksaminen on myös osa toimintaamme. Sakon saanut suomalainen toimittaa sakkolapun meille ja me maksamme sen yhteistyökumppaneidemme avustuksella suoraan Venäjällä. Visantian kautta voi varata koko matkan Venäjälle: viisumeista majoitukseen, ruokailuun ja opaspalveluihin.
Kahden maan kulttuuri rikkautta Venäjä on perheen kotimaa, olkoonkin, että kaikilla on myös Suomen kansalaisuus. Matkoja isovanhempien luokse Pääjärvelle ja Pietariin tehdään säännöllisesti, mutta myös Suomessa on hyvä, vanhemmat vakuuttavat. – Kahden maan kulttuuri on rikkautta, jota haluamme välittää myös muille, he sanovat.
Torstai 5.9.2019
5
Taidemusiikin helmiä kahdella harmonikalla Virolaiset ystävättäret Signe Kyllönen ja Reet Laube konsertoivat Taivalkoskella ja Kuusamossa Kun konsertin säveltäjänimiä ovat maailman taidemusiikkikirjallisuuden suuret nimet kuten Aram Hachaturjan, Edvard Grieg ja Pjotr Tsaikovski ja soittajina virolaiset harmonikan taitajat Signe Kyllönen ja Reet Laube, luvassa ei voi olla muuta kuin hieno konsertti-ilta. Kuusamoon kotiutunut Kyllönen konsertoi Virossa harmonikansoittoa opettavan Reet Lauben kanssa viikonvaihteessa Taivalkoskella ja Kuusamossa. Lokakuussa kiertue suuntaa muusikoiden kotimaahan. – Yhteinen konsertti on monivuotinen unelmamme, joka toteutuu viimein, hymyilee Kuusamossa vuodesta 2012 harmonikansoittoa opettanut Signe Kyllönen. Konsertin toisen taiteilijana harmonikkaa soittaa Kyllösen virolainen ystävätär Reet Laube, opettaja hänkin. Konserttisoittimina ovat melodiabassoharmonikat ja taiteilijoita yhdistävä opinahjo tartolainen Heino Ellerin musiikkikoulu, josta naiset ovat jatkaneet tahoillaan eteenpäin ja ammattiopintoihin. Laube on valmistunut musiikin maisteriksi Viron musiikki- ja teatteriakatemiasta ja Kyllönen Sibelius-Akatemiasta.
Taiteilijoiden lempimusiikkia Ystävättäret kokosivat konsertin ohjelmiston omasta lempimusiikistaan – toki tarvittiin sovittelua ja luopumisiakin ennen kuin
Huoli soittimen tulevaisuudesta
Signe Kyllönen (vas.) ja Reet Laube ovat valmistautuneet konserttikiertueeseensa muun muassa harjoittelemalla yhdessä Virossa. Välimatkasta johtuen harjoittelu on kuitenkin ollut ensisijaisesti omien stemmojen soittamista. – Kokeilimme yhdessä soittamista muun muassa Skypen avulla, mutta ääniviive on niin suuri, että se ei onnistunut. Vähän jännittää, mutta hyvä tästä tulee, Kyllönen hymyilee.
yhteinen, molemmille mieleinen ohjelmisto oli valmis. Lauantaina Taivalkosken ja sunnuntaina Kuusamon seurakuntatalolla soivan konsertin säveltäjänimiä ovat muiden muassa Aram Hachaturjan, Edvard Grieg ja Pjotr Tsaikovski, maailman taidemusiikkikirjallisuuden suuria nimiä. Kyllönen lupaa, että konsertin musiikki on helposti lähestyttävää, ja pienetkin kuulijat on huomioitu sen sisältöä suunniteltaessa. – Vaikka harmonikka on jo tunnustettu konserttisoitin, oli vaikea löytää sovituksia kahdelle harmonikalle. Soitamme osan
teoksista pianosovituksina ja osan olemme sovittaneet itse, hän kertoo. Konsertissa kuultava Johann Sebastian Bach 1. osa konsertosta c-molli kahdelle cembalolle on oiva esimerkki siitä, miten musiikki taipuu erilaisille soittimille. Konserton kahdelle cembalolle ja orkesterille säveltäjä on itse sovittanut myös oboelle ja viululle. – Sanotaan, että barokin aikana soitettiin sillä soittimella, mikä sattui olemaan saatavilla. Niinpä Bach tuskin panisi pahakseen, kun kuulisi tämän konserton soitettavan kahdella harmonikalla, Kyllönen sanoo.
Kutsumaniminä myös syliurut ja taljankka Harmonikka, syliurut, haitari, kurttu, hanuri, sirmakka, vetopeli, taljankka, köyhän urut ja pirunkeuhkot. – Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja harmonikka yksi hienoimmista soittimista, joka taipuu todella moneen. Sen äänen sanotaan usein muistuttava urkujen ääntä ja yksi soittimen lempinimistä onkin syliurut. Kyllösen ja Lauben soittimina kuullaan melodia-
bassoharmonikoita. Ensimmäiset kromaattiset, melodiabassoilla varustetut harmonikat rakennettiin jo 1900-luvun alkupuolella. Kyllösen mukaan melodiabassoharmonikat koetaan lähes välttämättömiksi taidemusiikin soittajien parissa, mutta aina enenevässä määrin melodiabassoharmonikalla soitetaan myös kansanmusiikkia sekä popmusiikkia. Kyllönen itse on soittanut konserteissaan melodiabassoharmonikalla klassista ja kevyempää, säestänyt virsiä kirkossa ja ollut mukana kamarimusiikkikokoonpanoissa.
Molemmat muusikot kantavat huolta soittimen tulevaisuudesta. Nuorten oppilaiden määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Harmonikan näkymättömyys ja oppilaiden väheneminen huolettaa muusikoita ja opettajia myös muualla ja ristiretkelle soittimen suosion palauttamiseksi on lähdetty eri puolilla maata. – Olemme yhdessä miettineet keinoja tämän myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan soittimen kiinnostavuuden lisäämiseksi. Tarvitaan tietoa ja mahdollisuutta kuulla harmonikkaa eli päiväkoti- ja kouluvierailuja, katu- ja kauppakonsertteja ja tietysti oikeita konsertteja, Kyllönen sanoo. Kyllösen mukaan kyse on pitkän kulttuurin jatkumosta. Hän toivoo, että soittimen monipuolisuus löydettäisiin jälleen. Taivalkoskelta alkava ja Kuusamon kautta Viroon matkaava pienoiskiertue korostaa juuri tätä: luvassa on monipuolista harmonikkamusiikkia. Konserttikiertue toteutetaan yhteistyössä Kuusamon ja Taivalkosken kulttuuritoimien ja seurakuntien sekä Kuusamon Taidetuen kanssa. Myös U.A. Virranniemen rahasto on avustanut konsertin järjestelyjä. Signe Kyllönen ja Reet Laube konsertoivat Taivalkosken seurakuntatalolla la 7.9. klo 14 ja Kuusamon seurakuntatalolla su 8.9. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e sisältää kahvin konsertin jälkeen.
Lauantaina vietetään Auton päivää Henkilöauto on EU:n harvimmin asutussa maassa, Suomessa, monelle välttämätön kulkuneuvo. - Se ei ole mikään luksustuote, vaan arjen mahdollistaja, jolla hoidetaan työmatkat ja kaupassakäynti, lasten haku ajoissa päiväkodista ja siirtymiset harrastuksiin, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa. Niemisen mukaan koti-
maanmatkailu on riippuvainen henkilöautoista ja lukemattomat mökkikunnat tarvitsevat elinvoimansa säilyttääkseen autoilla saapuvia kesäasukkaita. - Henkilöauton palvelutaso on useimmiten ylivoimainen mihinkään muuhun kulkumuotoon verrattuna. Monesti henkilöauto on myös ainoa realistinen vaihtoehto liikkumiseen Suo-
messa, Nieminen sanoo. Henkilöauton käyttöön ja omistamiseen tulee koko ajan uusia vaihtoehtoja, mutta oma auto on jatkossakin useimmille toimivin vaihtoehto. - Auton vuokraus, yhteiskäyttöautot ja muut kehittyvät palvelut tarjoavat satunnaiskäyttäjälle uusia mahdollisuuksia hyötyä henkilöautosta, vaikka aiem-
min ei olisi autoa käyttänyt lainkaan. Tällaisten käyttäjien määrä kasvaa varsinkin kaupungeissa. - Henkilöauto on tänä päivänä useampien ihmisten saavutettavissa kuin koskaan ja yhä useampi turvautuu henkilöautoon vähintäänkin satunnaisesti. Ihmiset valitsevat aina itselleen parhaiten sopivan kulkumuodon ja usein se on henkilöauto.
Henkilöautoilua ei pidä keinotekoisesti hankaloittaa, jotta ihmiset siirtyisivät käyttämään itselleen huonommin soveltuvaa kulkumuotoa. Meidän ei pidä tahallaan kurjistaa Suomessa asumista, työskentelemistä ja yrittämistä, Nieminen painottaa. Lauantaina 7.9.2019 vietetään Autoliiton järjestämää Auton Päivää jo 23.
kerran. Päivän tarkoituksena on herättää keskustelua autoilun merkityksestä Suomessa. Autoliiton paikallisosastot järjestävät Auton Päivän tapahtumia kymmenillä paikkakunnilla. Auton Päivän tapahtumien paikkakunnat ja kellonajat löytyvät osoitteesta www.autoliitto.fi/autonpaiva
Torstai 5.9.2019
6
Metsähallitus kokeilee jatkuvapeitteistä kasvatusta Ympäristöjärjestöt toivovat pikaista avohakkuista luopumista Jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmän kokeileminen valtion metsissä on askel eteenpäin. Avohakkuita on kuitenkin alettava vähentää välittömästi, vaativat Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen käynnistäneet järjestöt. Metsähallitus aloittaa metsän jatkuvapeitteisen kasvatuksen pitkäaikaisen kokeilun. Kolmea ilman avohakkuita hoidettavaa aluetta seurataan 30 vuoden ajan. Metsäalueet ovat yhteensä 15 000 hehtaaria. Metsähallituksen hoidossa on lähes viisi miljoonaa hehtaaria talousmetsiä. - Vaikka kokeilu on askel eteenpäin, emme voi kuitenkaan odottaa kymmeniä vuosia ja katsoa, mitä tästä 15 000 hehtaarin kokeilusta opitaan. Avohakkuista pitää luopua nopeammassa aikataulussa, ja ensimmäisenä turvemailla, toteaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen. Luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen, LuontoLiiton, BirdLife Suomen ja Natur och Miljön käynnistämä Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite vaatii avohakkuista luopumista Metsähallituksen hallinnoimissa valtion metsissä. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 60 000 suomalaista, ja se viedään eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2019.
Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite vaatii avohakkuista luopumista Metsähallituksen hallinnoimissa valtion metsissä. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 60 000 suomalaista. Kuva: Reijo Telarant
Avohakkuiden sijaan allekirjoittajat ja järjestöt haluavat, että Metsähallitus siirtyy jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, josta on tutkimusten mukaan hyötyä vesistöille, ilmastolle ja monimuotoisuudelle. Luonnonsuojeluliiton
puheenjohtaja Harri Hölttä toivoo laadukasta ja avointa keskustelua metsien käytön eri vaihtoehdoista valtion metsissä. - Metsähallitukselle on laissa asetettu yhteiskunnallisia velvoitteita, joiden onnistumisessa jatkuvaan
kasvatukseen siirtyminen auttaisi. Näiden velvoitteiden täyttäminen edellyttää myös valtion Metsähallitukselle asettaman tuloutustavoitteen pienentämistä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että valtion metsissä edistetään
jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki muistuttaa, että hallitusohjelman mukaan hallituspuolueet haluavat edistää sekä hiilinielujen kasvattamista että luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista valtion
metsissä. - Tämä vaatii avohakkuutonta metsätaloutta ja parempaa metsien suojelua paljon laajemmassa mittakaavassa. Kokeilun lisäksi tarvitaan laaja muutos valtion metsien käyttöön jo tämän hallituskauden aikana.
Elokuu päättyi helteisiin - kesä jää tilastoihin kuivana Elokuussa sää vaihteli kuukauden alun hallaöistä Lapissa mitattuun myöhäisimpään hellepäivään ja rankkasateisiin. Koko kesän sademäärät jäivät yleisesti alle puoleen tavanomaisesta. Hellepäiviä oli 26 eli tavanomaista enemmän. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli keskilämpötilaltaan lähellä pitkän ajan (1981–2010) keskiarvoa. Maan länsipuoliskolla oltiin hieman keskiarvon yläpuolella, idässä puoles-
taan hieman alle keskiarvon. Keskiarvo ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kuukausi alkoi viileän sään merkeissä, ja hallaa tai yöpakkasta mitattiin jopa maan eteläosassa useana yönä. Kuukauden alin lämpötila, -3,5 astetta, mitattiin Sodankylän Vuotsossa 10. elokuuta. Kuukauden loppua kohden sää lämpeni selvästi, ja hellelukemia mitattiin aina Lappia myöten. Rovaniemellä 29. elokuuta mitattu hellelukema (25,3 astetta) on digitoidun havaintoaineiston perusteella Lapin myöhäisin hellepäivä. Koko maan elokuun ylin lämpötila oli kuun 29. päivänä
Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä mitattu 28,1 astetta. Hellepäiviä oli eniten Hattulassa, neljänä eri päivänä. Sademäärissä oli tyypilliseen tapaan suurta alueellista vaihtelua. Yleiskuvaltaan elokuu oli kuitenkin suuressa osassa maata tavanomaista vähäsateisempi. Kuivinta oli maan itäosassa ja ItäLapissa, jossa sademäärä jäi alle puoleen tyypillisestä elokuun sademäärästä. Kuivuudesta huolimatta elokuussa esiintyi myös paikallisia rankkasateita. Esimerkiksi Porissa satoi elokuun 8. päivä jopa 34,7 millimetriä tunnissa, mikä sai aikaan merkittäviä va-
hinkoja. Helsingin Kaisaniemessä satoi puolestaan kuun 23. päivänä 24 tunnin aikana 62,5 millimetriä. Kyseisen päivän rankkasateet aiheuttivat myös runsaasti aineellisia vahinkoja. Eniten elokuussa satoi Kemiönsaarella Kemiössä, 115,3 millimetriä. Vähiten satoi Sallan Värriötunturilla, 18,3 millimetriä. Maasalamoita paikannettiin elokuussa vain noin 16 000 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on lähes 30 000.
Kesä oli kuiva erityisesti Kesä eli kesä-elokuu oli
maan länsiosassa pääosin noin asteen tavanomaista lämpimämpi. Sen sijaan aivan itärajalla ja Ylä-Lapissa jäätiin vajaan asteen keskiarvojen alapuolelle. Hellepäiviä oli suuressa osassa maata tavanomaista enemmän. Toukokuu mukaan lukien eniten hellepäiviä oli Hattulassa, 26 kappaletta. Maa-alueista vain Kilpisjärvellä lämpötila ei kohonnut kesällä yli 25 asteen. Tilastoihin nähden kesä oli lähes koko maassa tavanomaista kuivempi, sillä sademäärät jäivät yleisesti alle puoleen tavanomaisesta. Erityisesti osissa Keski-Suomea, Savoa ja Pohjois-Karjalaa ke-
sä oli poikkeuksellisen vähäsateinen eli vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Edellisen kerran osalla näistä alueilla on ollut kuivempi kesä vuonna 1955. Sadetta kertyi kesä-elokuussa eniten Kuusamon kuntaan, lähes 200 millimetriä. Vähiten satoi länsirannikolla Kaskisissa, jossa sadetta kertyi noin 70 millimetriä. Elokuun loppuun mennessä maasalamoita oli paikannettu Suomessa noin 80 000, mikä jää selvästi pitkän ajan tilastojen keskiarvosta, joka on noin 130 000.
Torstai 5.9.2019
7
Kauppakassista näppäräksi perheautoksi Parisen vuotta sitten markkinoille tullut Volkswagen Polo on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Samalla se tarjoaa luokkansa suurimmat tilat. Poloa on tarjolla ainoastaan neliovisena versiona. Tavaratilaa löytyy auton kokoluokkaan nähden hulppeat 351 litraa. Takaistuimet taitettuna tavaratila kasvaa aina 1125 litraan saakka. Näillä mitoilla ja ominaisuuksilla auto sopii hyvin jo pienen perheen perheautoksi. Ei siis enää mikään kauppakassi. Poloa on valmistettu 1970-luvun puolivälistä lähtien ja kysyntää mallilla on riittänyt. Sitä on myyty tähän mennessä kaikkiaan yli 14 miljoonaa kappaletta. Pari vuotta sitten lanseeratun kuudennen sukupolven Polon kasvaneet tilat näkyvät myös käytännössä. Auto on reilut kahdeksan senttiä edeltäjäänsä pidempi eikä se ole pelkkää kosmetiikkaa. Matkustamon mitat määrittelevä akselivälikin on pidentynyt yli yhdeksän senttiä. Tavaratilaa löytyy 351 litran verran. Näillä mitoilla Polo on hyvin varteenotettava vaihtoehto pienten perheautojen joukossa. Muotoilullisesti Polo pelaa varman päälle. Päivityksiä löytyy valojen muodoista, matalammasta kylkilinjasta sekä edeltäjäänsä hieman pidemmästä keulasta. Ledajovalot on saatavilla lisävarusteena. Sisätiloiltaan auto on kohtuullisen yllätyksetön, joskin käytännöllisen selkeä. Kojelaudan muotoilussa on haettu parasta mahdollista näkyvyyttä mittareihin ja näyttöihin. Auton digitaalinen mit-
taristo sekä kosketusnäyttö ovat hyvin selkeitä. Valittavissa on kolme eri näyttötapaa. Mukavana lisänä automaattivaihteistoa voi hallita myös manuaalisesti ohjauspyörään asennettujen viiksien avulla. Päätilaa on ohjaamossa riittämiin. Istuinergonomiassa olisi tosin hieman parantamisen varaa.
Vakaata ja taloudellista menoa Näppärää Poloa on kiva pyöritellä kaupungissa, mutta suurimman yllätyksen se tarjoaa kuitenkin matka-ajossa. Pienen kokoluokan autoksi Polo taittaa maantieajoa todella vakaasti ja vaivattomasti. Ohjaustuntuma on levollinen, eikä ajokäyttäytymisestä löydy juuri mitään moitittavaa. Jousitus on jämäkkä, mikä pienellä kuormalla tuntuu välillä jopa liiankin jämäkältä. Ripaus ranskalaista pehmeyttä voisi olla paikallaan. Ohitustilanteista auto selviää yksilitraiseksi hyvin mallikkaasti. Ainakin koeajettavana ollut 95 hevosvoiman versio. Satasen matkavauhdissa moottori rullaa maltillisen, hieman reilun kahden tuhannen kierroksen tuntumassa, mikä tarkoittaa taloudellista menoa niin moottorin kuin kulutuksenkin suhteen. Vajaan parinsadan kilometrin koeajosta auto selvisi tietokoneen mukaan 5,4 litran keskikulutuksella. 7-portainen DSG-automaattivaihteisto lisää ajamisen mukavuutta.
Mausteita kosolti Polo tarjoaa neljää eri varustelutasoa. Näistä jokaisesta löytyy vakiona hätäjarrutustoiminnolla ja jalankulki-
Polo tarjoaa luokkansa suurimmat tilat ja on nyt varteenotettava vaihtoehto pienten perheautojen joukossa.
KOEAJOSSA
Volkswagen Polo Highline 1,0 TSI DSG-automaatti Polon sisätiloihin voi valita omaan makuun sopivan somistepaketin. Energetic Orange- ja Reef Blue -värien lisäksi kojelaudan koristelistat voidaan valita myös Silver Silk –värisenä.
jatunnistuksella varustettu ympäristönvalvontajärjestelmä. Lisäksi valittavissa on laaja joukko yksilöllisiä ratkaisuja, kuten muun muassa Start&Stop -automatiikka, avaimeton lukitus, mukautuva vakionopeudensäädin, pysäköintiavustin ja kuolleesta kulmasta varoittava katvealueen varoitin.
Audiopuolen lisävarustukseen kuuluu Beats-äänentoistojärjestelmä 300 watin 8-kanavaisella vahvistimella sekä kuudella kaiutinelementillä ja subwooferilla. Poloa saa 14 eri värivaihtoehdolla. Myös kojelaudan koristepaneeleja löytyy useammalla eri värillä.
• Moottori R3, 999 cm³, turbo, 70 kW (95 hv)/5 000 r/min, 175 Nm/2 000–3 500 r/min • Suorituskyky 0-100 km/h 10,8 s • Huippunopeus 187 km/h • Kulutus 4,7 l/100 km (yhdistetty kulutus) • CO2-päästö 134 g/km • Voimansiirto DSG-automaatti A7, etuveto • Mitat: pituus/leveys/korkeus mm: 4 053/1 751/1 461. Akseliväli mm: 2 651. Omamassa kg: 1 135. • Vetopaino kg: 1 000. Tavaratila: 351 l Lisämausteet: • Mukautuva vakionopeussäädin Koeajoauton hinta: 22.945 euroa
Seurantalojen korjausavustusten haku alkaa Seurantalojen korjausavustusten hakuaika alkaa. Hakemus tulee jättää Suomen Kotiseutuliiton sähköiseen hakupalveluun 30. syyskuuta mennessä. Seurantalojen korjausavustukset vuodelle 2020 ovat haettavana. Seurantalojen korjausavustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin korjauksiin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa
vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustusta haetaan sähköisessä verkkopalvelussa, jonka kautta hakija voi toimittaa myös tarvittavat liitteet ja suunnitelmat. Hakijoita kannustetaan hakemaan avustusta myös seurantalojen kuntokartoi-
tuksiin. Kyseessä on erillisavustus, jota jaetaan kahdelle tai useammalle eri yhteisölle. Tätä erillistä avustusta kuntokartoituksiin haetaan Suomen Kotiseutuliiton sivuilla olevalla lomakkeella. Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen ar-
voon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat. Vuonna 2019 korjausavustusta myönnettiin 167 seurantalon omistavalle yhteisölle yhteensä 1,68 miljoonaa
euroa. Hakijoina oli 221 eri yhteisöä kaikkiaan 18 maakunnasta. Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että opetus-
ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat. Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella maaliskuussa 2020. Määräraha avustuksiin varataan valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista.
Torstai 5.9.2019
8
Kaivosalaa koskevan lainsäädännön tarkistamistarpeista TEM selvitti (TEM 357/13.01.01/2019) kaivoslain toimivuutta. Selvityshenkilöksi asetettiin OTT Pekka Vihervuori. Selvitystyö perustui TEMin hankkimiin sidosryhmäpalautteisiin, kohdennettuun kuulemistilaisuuteen sidosryhmien oma-aloitteisiin palautteisiin, otakantaa.fi -sivuston palautteisiin, professori Ismo Pölösen arvioon, sekä TEMin, YMn ja Tukesin toimittamiin materiaaleihin. Selvityshenkilö toimitti 26.4.2019 TEMille muistion alustavista havainnoistaan. Annoin 13.5.2019 TEMille lausunnon, perustuen kokemuksiini kaivosalan
hankkeisiin Savukoskella (Sokli), Kolarissa (Hannukainen), Kuusamossa ja Posiolla (Belvedere, Namura, Dragon Mining, Kuusamo Gold, Latitude 66), Paltamossa (Mawson, Namura, Mondo), sekä Sotkamossa ja Kajaanissa (Talvivaara/ Terrafame). Tässä esitän tiivistelmän lausunnostani. Lausunnossani otin kantaa muun muassa seuraaviin keskeisiin asiakohtiin: – Yhdenvertaiseen käsittelytarpeeseen kaivosalan toimijoiden ja toisen osapuolen (eli kansalaisten, ympäristön, haitankärsijöiden ja muiden asianosaisten) välillä – Kaivoslain tarkoituksen
toteutumisen selvittämistarpeeseen (kaivoslain 1 §:n 1 momentin kohdan 1. toteuttaminen suhteessa kaivoslain 1 §:n 1 momentin kohtien 2. ja 3. toteuttamiseen. – Yleisten ja yksityisten etujen turvaamismenettelyn toimimattomuuteen. – Kaivosalan etujen ja sen kanssa vastakkaisten etujen välistä intressivertailua ei tehdä, vaikka kaivoslain tarkoituskuvauksessa luodaan kuva kuin molempia osapuolia kohdeltaisiin tasapuolisesti. – Hankkeisiin sisältyviä haitallisia aineita ei Tukes tuo julki, jonka vuoksi kaivoslain 1 §:n tavoitteet eivät voi toteutua. – Edellisen vuoksi ei ym-
Luomumyynnin kasvu loiveni Luomutuotteiden myynti Suomessa kasvaa yhä selvästi, mutta kovin kasvuvauhti on tasaantumassa. Luomun myynti kasvaa silti nopeammin kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynti. Pro Luomu ry arvioi, että luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupoissa yhteensä 347 miljoonalla eurolla aikavälillä 1.7.2018– 30.6.2019. Myynti lisääntyi noin seitsemän prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Arvio perustuu päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä kerättyihin myyntitietoihin. Luomumyynnin kasvuvauhti on loiventunut verrattuna muutamaan aiempaan kovan kasvun vuoteen, jolloin myynti nousi jopa 15 prosenttia. Kasvu oli kuitenkin yhä selvästi ripeämpää kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynnin kasvu, joka tarkastelujaksolla oli 2,9 prosenttia. Toiminnanjohtaja MarjaRiitta Kottila Pro Luomusta toteaa tilanteeseen vaikuttavan etenkin sen, että luomumaidon myynnin kasvu on lähes pysähtynyt. – Maito on luomumyynnin toiseksi isoin tuoteryhmä, joten sen merkitys on suuri. Ilmeisesti julkisuudessa käyty keskustelu nautojen ilmastopäästöistä on saanut osan ihmisistä suosimaan muita juomia maidon sijaan, myös kasviperäisiä
Luomumaidon myynnin kasvu on lähes pysähtynyt.
juomia, Kottila arvioi. Luomun markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on 2,4 prosenttia. Pro Luomun laatima myyntiarvio ei sisällä maatilojen suoramyyntiä eikä Alkon myyntiä.
Luomu kiinnostaa yhä kuluttajia Kuluttajien kiinnostus luomuun ei ole hiipumassa, sillä monissa tuoteryhmissä luomun myynti lisääntyi edelleen: esimerkiksi luomuhedelmien ja -vihannesten myynti kasvoi vahvasti. Myynnin kasvu oli merkittävää myös panimojuomissa, lastenruoissa ja keltaisissa rasvoissa. Niin ikään mehut ja mehukeitot sekä juustot kasvattivat myyntiään luomuna. – Vaikka ilmastopuhe näyttää vähentäneen luomu-
maitotuotteiden myyntiä, se ei heijastu juustoihin eikä tuoreeseen luomulihaan, joiden myynti kasvaa hyvin, Kottila toteaa. Suhteelliseesti suurin luomumyynnin kasvu nähtiin terveystuotteiden tuoteryhmässä. Kottila arvelee, että sen taustalla on trendijuoma kombuchan kysyntä luomuna. Sen sijaan esimerkiksi maitopohjaisissa välipalatuotteissa kuten jogurteissa luomun myynti on laskenut. – Aiemmin luomuvälipalatuotteita käyttäneet ovat kenties siirtyneet vastaaviin proteiini- ja kasvistuotteisiin, joissa luomuvaihtoehtoja ei ole tarjolla. Markkinoille kaivattaisiin nyt uusia ja innovatiivisia kasviperäisiä luomutuotteita useisiin tuoteryhmiin, hän painottaa.
Myydyin luomutuote on edelleen banaani Myydyimmät luomutuoteryhmät ovat pysyneet ennallaan: eniten luomuna ostetaan hedelmiä ja marjoja, nestemäisiä maitotuotteita, vihanneksia ja juureksia sekä kahvia ja kananmunia. Myydyin yksittäinen luomutuote on edelleen luomubanaani, jonka menekki lisääntyi tarkastelujaksolla entisestään. Korkeimmat markkinaosuudet omissa tuoteryhmissään luomulla on kasviöljyissä ja lastenruoissa sekä kananmunissa, kuten aiemminkin. Hyvin luomuna myyvät myös hiutaleet ja suurimot, jauhot, sokeri ja siirappi sekä kahvi ja tee.
päristöviranomainenkaan saa kaikkea tietoa haitallisista aineista. – Uraanin ympäristövaikutuksia ei ole missään hankkeessa arvioitu, vaikka jo vuonna 2006 YVA-asetuksen 6 §:n hankeluetteloon lisättiin 2 d) -kohta, jossa velvoitettiin selvittämään jo pienestäkin uraaninkäsittelystä aiheutuvat uraanin kemialliset ja ekologiset ympäristövaikutukset. Tätä ei ole tehty edes uudessa Terrafamen YVAselvityksessä. – Eduskunnan käsittelyssä oleva ns. "yhteensovittamislaki" ei paranna kansalaisten oikeusturvajärjestelmän epäkohtia, vaan heikentää sitä. – Oikeusvaikutteinen kaa-
va määritettävä entistä yksikäsitteisemmin kaivoslain päätöksen perusteeksi. – Kaivosluvan perusteena eivät voi olla kunnan ja kaivosyhtiön väliset sopimukset. – Poronhoitolaki on velvoitettava otettavaksi huomioon koko poronhoitoalueen osalla. – Varaus- etsintä- ja lupajärjestelmä on uusittava. – Kaivoslain alaisten oikeuksien siirtomenettelyn epäkohdat on korjattava. – Kaivoslain ja ydinenergialain suhteet, lupajärjestelmä, viranomaisten velvollisuudet ja vastuut on selkeytettävä. – Malminetsintäkorvaus, louhintakorvaus, korvaus
malmin arvosta sekä sivutuotekorvaus määritettävä uudelleen. – Aidot jätevedenpuhdistamot määrättävä pakollisiksi kaivosyhtiöille ja arvokkaita vesistö- ja luontoalueita sekä ruokatuotantoalueita on voitava määritellä kaivostoiminnan ulkopuolelle. Yhteenvetona totean, että Suomen kaivoslaki tarvitsee perustavanlaatuista uudistamista. Pelkkä kaivosvero keskustelu ei vastaa kansalaisyhteiskunnan esille nostamiin puutteisiin ja osoitettuihin uudistamistarpeisiin.
Mika Flöjt YTM, tutkija
Taas maksetaan veronpalautuksia Veronpalautuksensa sai keskiviikkona 4. syyskuuta 1,3 miljoonaa henkilöasiakasta. Palautuksia maksettiin yhteensä 1,3 miljardia euroa. Veronpalautuksia maksetaan asiakaskohtaisesti sitä mukaa, kun verotus valmistuu. Oman veronpalautuksensa saa yhtenä kuudesta maksupäivästä heinä-joulukuun välisenä aikana. Jos omaa palautustaan ei ole vielä saanut, ei ole syytä huoleen. Veronpalautuksen maksupäivä voi myös siirtyä alkuperäisestä ilmoitetusta päivästä, mikäli verotukseen tulee muutoksia. Maksupäivä voi siirtyä esimerkiksi näistä syistä: asiakas korjasi esitäytettyä veroilmoitustaan, puoliso korjasi omaa veroilmoitustaan, Verohallinto on saanut verotukseen Eilen 4. syyskuuta sai 1,3 miljoonaa henkilöasiakasta veronvaikuttavia tietoja muualta palautuksensa. Palautuksia maksettiin silloin yhteensä 1,3 tai asiakas on valikoitunut miljardia euroa. Verohallinnossa tarkem- maksettavana on jäännös- lähetetyn kiinteistöverotuspaan tarkasteluun. veroa sekä myös kiinteistö- päätöksen mukana tulleista Oman tilanteensa voi veroa. Tällöin jäännösveron tilisiirtolomakkeista. Motarkistaa OmaVerosta. Jos ensimmäinen eräpäivä on nesta muusta verosta poikeverotus on vielä kesken, 2.9. ja kiinteistöveron en- ten asiakkaan veronpalause valmistuu viimeistään simmäinen eräpäivä heti tusta ei käytetä tänä vuonna kiinteistöveron maksuksi lokakuun lopussa. Veron- seuraavana päivänä eli 3.9. palautukset maksetaan kaiJäännösveroa erääntyy eräpäivänä. kille viimeistään joulukuun syyskuussa 223 000 henkiJos asiakkaalla on vaikelöasiakkaalla yhteensä 130 uksia maksaa eräpäivään alussa. miljoonaa euroa. Kiinteis- mennessä, hän voi maksaa töveroa erääntyy puolestaan verot myöhemmin saamanJäännösveron ja reilulla kahdella miljoonalla sa maksukehotuksen tietokiinteistöveron asiakkaalla lähes miljardi jen mukaisesti. Myöhässä eräpäivät monella olevalle verolle kertyy kuieuroa. samaan aikaan Jäännösveron maksutie- tenkin aina myös viivästysSyyskuun alussa saattaa olla dot löytyvät OmaVerosta ja seuraamuksia. Jäännösvetiedossa tänä vuonna use- asiakkaan saamasta verotus- rolle voi halutessaan hakea ampi eräpäivä, jos verotus päätöksestä. Kiinteistöveron maksujärjestelyä OmaVeon päättynyt heinäkuussa ja maksutiedot saa keväällä rossa.
Torstai 20.6.2019
9
HYVINVOINTI
KAUNEUSPALVELUT
PARTURI- JA KAMPAAMOT
.
Kitkantie 16, Kuusamo p. 0400 892 299
PARTURI
HAMMASASEMA
Irma puh. 0400 958 875 Henna puh. 040 541 8933
Kitkantie 19, Kuusamo
Kitkantie 32 A 3, Kuusamo
Hollikuja 4, Kuusamo Puh. 050 358 9518 anne@kauneushoitolakuusamo.fi www.kauneushoitolakuusamo.fi
ASUMINEN
p. 045-8969300
Kitkantie 18, 2. krs, Kuusamo
Vuokra-asuntoja Kuusamossa, Rukalla ja Käylässä Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Nuottatie 2C, 93600 Kuusamo Puh. 0400 389 941 www.kuusamonvuokratalot.fi Tervetuloa asioimaan! RAKENTAMINEN
LVI-suunnittelua ja ja urakointia • LVI-huolto ja myynti p. 044 373 3310 Näverintie 6, 93600 Kuusamo • www.juhatek.fi
SIIVOUS JA HOIVAPALVELUT
l l
Maalämpö- ja vesikaivoporaukset Kaivopumput ym. kaivotarvikkeet
• Koti-, mökki-, toimisto-, huoltohallien siivoukset • Kotien ja mökkien suursiivoukset, loppusiivoukset
www.sanitar.fi
Vastaanotto myös iltaisin ja lauantaisin
p. 044 2453 026
Muista hyödyntää kotitalousvähennys!
www.teronkotitalkkaripalvelut.fi
MARKKINOINTI
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
JUKKA SÄKKINEN Kitkantie 8, 93600 Kuusamo
WEB-SIVUSTOT www.heikkikujala.fi
Puh. (08) 853 612
Heikki Kujala puh. 045-1674800
ASIANAJOTOIMISTOT ASIANAJOTOIMISTO
Matti Ervasti Ky AA, Varatuomari
Joukamontie 3 B 4, Kuusamo P. 040-506 5723 email: ervasti.mattiali@gmail.com
Kitronintie 1 B 24, 93600 Kuusamo puh. 040 737 9546 asianajaja@harrilamsa.fi www.harrilamsa.fi
KULJETUSPALVELUT
Hinauspalvelu Tauriainen Oy
24h
0100-2400 www.hinaustauriainen.fi
Meskusvaarantie 6, Kuusamo, p. 0400 389 075, Työnjohto Kuusamo p. 040 7717 834, Posio, p. 0400 352 665
Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
Werstas • Nuottatie 1 B • 93600 Kuusamo 040 590 7385, 0400 283 524 sanitar@sanitar.fi
Kitkantie 32 A 1, 93600 Kuusamo Ajanvaraukset 08-852 3400, 040-731 6828
Puh. 0400 280 645
Koti-/hoivapalvelut • Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, esim. asiointi, ulkoilu, aamupala jne. Palveluksessamme lähihoitaja ja ammattitaitoiset siistijät. Arvonlisäverotonta palvelu yms.
Apu kodin askareisiin sisällä ja ulkona
Myös arvonlisäverotonta palvelua
Koulutettu Hieroja/Urheiluhieroja Matti Huotari
Siivouspalvelut
HAMMASLÄÄKÄRI JORMA KANTOLA
• KOTITALKKARI • MÖKKITALKKARI • KANTOJYRSINTÄÄ
https://irmukka.avoinna24.fi
Puh. 08 8522 338
Sanitar Oy palvelee
LÄÄKÄRIPALVELUT
KAMPAAMO
HIEROJAT
PITOPALVELUT
KOTIPALVELUT
ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNUKSET HUOLLOT Minimoi lämmityskulut, maksimoi mukavuus
www.sahkotyoelamsa.fi P. 0400 388 390
Kotimainen ja palveleva
HINAUSPALVELUA 24H
Kuljetus Hannu Karjalainen
0400 - 353 354
AUTOVUOKRAAMO Kuusamossa P. 0400 353 374 RENGASPALVELUT
Koillismaan Rengaspalvelu
y
Vianor Partner Renkaat ja varaosat kaikkiin autoihin sekä koneisiin. Rahoitus yksityis- ja yritysasiakkaille. REVONTULENTIE 5
040 129 0020 Tervetuloa!
koillismaanrengaspalvelu@gmail.com
MYYDÄÄN OSTETAAN Torstai 5.9.2019
10
UUTISTORI uutistori
VUOKRALLE TARJOTAAN @koillismaanuutiset.fi
uutistori koillismaanuutiset.fi UUTISTORI uutistori koillismaanuutiset.fi MYYDÄÄN STORI @
MYYDÄÄN
MYYDÄÄN
@
HALUTAAN VUOKRATA SEURATOIMINTA
OSTETAAN
Lähde luontoon iäkkään kanssa
OSTETAAN Hiace/Hilux vm. KOKOUKSIA Kuusamon Honda HR-V 1,6B -99. Toyota OSTETAAN VUOKRALLE TARJOTAAN 1984-20 05. VW Tarot, uutistori @ koillismaanuutiset.fi VUOKRALLE TARJOTAAN Eläkeläiset ry. Aj. VAIN 226tkm, hyvä, h. takavetoiset Nissan, Maz2950 € / vaihto. P. 0400 KADONNUTS y y s k a u d e n VUOKRALLE TARJOTAAN HALUTAAN VUOKRATA HALUTAAN VUOKRATA da, Isuzu. Peugeot 406 2019 kerhotoi763 000 MYYDÄÄN vm. 00-04 bensa, sedan. minta alkaa keskiviikkona HALUTAAN VUOKRATA –UU- Kaikenkuntoiset. SYNTYNEET klo 15.30 Atimotalolla. SEURATOIMINTA P. 0400 11.9 Myytävänä TIILERI SEURATOIMINTA 692 181 Tervetuloa! PuheenjohNEJA sekä uuneja kappaOSTETAAN KOKOUKSIA SEURATOIMINTA taja. letavarasta. Kaikkien uuniKOKOUKSIA VIHITYT en korjaukset muurarilta. VUOKRALLE TARJOTAAN KADONNUT KOKOUKSIA P. 0400 691 147 KADONNUT K uTAPAHTUMAT u s a m o n Usealla 75 vuotta täyttä2h+k-3h+k HENGELLISET SYNTYNEET Vuokrattavana KUUSAMO/KESKUSTA HALUTAAN VUOKRATA neellä ulkoilu vähenee toi2 Eläkkeensaajat KADONNUT m ) asuntoja. Kysy pinta remontoitava 68 (45-75 mintakyvyn heikentyessä, SYNTYNEET ry. Aloitamme Puh. 0400 389941 vaikka ulkona liikkumisen m2, 3h,k,s iso lasitVIHITYT parv. lisää! LEMMIKIT SEURATOIMINTA syystoiminSYNTYNEET tarve säilyy. Ikäinstituutin Halpa! Vapaa! REALISOI- www.kuusamonvuokratalot.fi nan, porinakerholla to. Vie vanhus ulos -kampanVIHITYT HENGELLISET TAPAHTUMAT DAAN. HP vain 67te Kiire. Juuri remontoitu kaksio, KOKOUKSIA taloyhtiössä 12.9.2019. klo 9.00. Kit- ja kutsuu kaikki lähtemään VIHITYT Maaseläntie 98 10 es 10.9 rauhallisessa kantie 32 D, Kerhotilat LEMMIKIT klo 17.00. 0400 403568 Vanttajantiellä. Tied. klo 17 Kuntosalivuorot ovat luontoon ulkoiluapua tarvitHENGELLISET TAPAHTUMAT sevan iäkkään kanssa. KADONNUT Palosaari jälk. P 040 5284 965 HENGELLISET TAPAHTUMAT myös alkaneet, SenioLuonto tarjoaa monipuorisalissa ma. klo 15-16 lisia aistielämyksiä ja edistää Omakotitalo Kuusamon LEMMIKIT SYNTYNEET p e . k l o 11- 12 . H u o m . hyvinvointia. Jo pieni hetki LEMMIKIT keskustassa. Lisätietoja TYÖSUORITUKSIA torstaina 19.9. Ei ole luonnossa kohentaa mielinumerosta 0400 222 351 porinakerhoa. Teemme alaa, alentaa verenpainetta ja VIHITYT Sisäilmatutkimuksia tasilloin pienen Syysretken, parantaa unenlaatua. Luonuutistori @ koillismaanuutiset.fi Traktori FORDSON MA- sotestatulla homekoiralla, lähdemme Kerhohuoneen nosta voi nauttia pihalla, JOR -58 harraste- tai työ- www.kainuunhomekoirapalHENGELLISET TAPAHTUMAT edestä klo 9.00. Tervetu- puistossa tai lähimetsässä. velu.fi, soita 044 5400 558 käyttöön. P. 040 5282 900 - Työikäisille ulos pääseloa mukaan. Hallitus MYYDÄÄN
UUTISTORI
Vie vanhus ulos -kampanja 10.9.-10.10.
UUTISTORI
LEMMIKIT OSTETAAN
VUOKRALLE TARJOTAAN
ILMOITA UUTISTORILLA: HALUTAAN VUOKRATA uutistori@ koillismaanuutiset.fi SEURATOIMINTA KOKOUKSIA KADONNUT SYNTYNEET VIHITYT
HENGELLISET TAPAHTUMAT LEMMIKIT
Koulutuksessa käydään läpi yhdistyksen varainhankinnan verotuksen perusteita ja seuran/yhdistyksen maksamia kulukorvauksia. Käsittelyssä on mm. talkootyö, palkkiot ja matkakorvaukset vapaaehtoisille sekä tulorekisteri. Ilmoittautuminen 12.9. mennessä: lumi.torma@koillisenkumppanit.fi tai p. 0400 315 249
minen on usein itsestäänselvyys, mutta monet vanhukset eivät pääse tai uskalla lähteä yksin ulos kaatumisen pelon, muistiongelman tai ulkoilukaverin puutteen vuoksi, muistuttaa suunnittelija Heli Starck Ikäinstituutista. Järjestöjen vapaaehtoiset ulkoilevat säännöllisesti palvelukotien asukkaiden kanssa, mutta ulkoiluapua tarvitsevat myös monet vielä kotona itsenäisesti asuvat iäkkäät. - Kuntien ulkoilutoimintaa koordinoivat työntekijät saattavat ulkoiluapua tarvitsevat ja tarjoajat yhteen. Iloksemme useassa kunnassa myös päättäjät ovat innostuneet ulkoilmaan iäkkäiden kanssa kampanjan aikana tai antaneet työntekijöille siihen mahdollisuuden työajan puitteissa, kiittelee Starck. Vie vanhus ulos -kampanjaan 10.9.-10.10. voivat osallistua yksityiset henkilöt, opiskelijat, järjestöjen vapaaehtoiset tai työyhteisöt kirjaamalla ulkoilukerrat www.vievanhusulos.fi -sivulle. Iäkkäiden kanssa koettuja luontoelämyksiä voi jakaa somessa tunnisteella #vievanhusulos.
KUUSAMON KAUPUNKI TIEDOTTAA
UUTISTORI
Kaupunki tiedottaa Rukan koulun liikuntasalin käyttövuorot ajalle 14.10.2019 – 30.5.2020 ovat haettavissa 30.9.2019 mennessä.
Käyttövuorojen hakemuslomakkeita saa Rukan koululta ja netistä www.kuusamo.fi (hakusana Rukan koulu). Hakemuskaavakkeiden palautus s-postilla rukankoulu@kuusamo.fi tai postitse os. Rukan koulu, Rukankouluntie 30, 93830 Rukatunturi.
MYYDÄÄ
Lisätietoja rehtori Ulla Parviainen, puh 0400 454 297.
Kuusamon kaupungintalon neuvontapiste on suljettu 6.9.2019. Ilmoitustaululla olevien kuulutusten asiakirjat ovat nähtävillä ko. ajanjaksona keskushallinnossa. KAUPUNGINHALLITUS
Kenelle vanhusmyönteinen palkinto vuonna 2019? Palkinnon saaja voi olla henkilö, yhteisö, yritys tai järjestö, joka osaa ottaa erityisellä tavalla huomioon ikäihmisten tarpeet ja on kehittänyt vanhusmyönteistä ilmapiiriä kunnassa. Palkinnon saaja voi toimia laajasti kuusamolaisessa arjessa tai pienemmissä yhteisöissä. Tänä vuonna vanhusneuvosto painottaa erityisesti ikäihmisten keskuudessa tapahtuvaa vapaaehtoistyötä. Lähetä oma ehdotus perusteluineen 20.9. mennessä joko paperilla Toimintakeskus Porkkapirtti, Porkkatie 2, 93600 KUUSAMO tai sähköpostilla pirkko.peltoniemi@ kuusamo.fi. Vanhusneuvosto tekee valinnan ehdotusten pohjalta. Palkinto luovutetaan vanhustenviikolla Kuusamotalossa ma 7.10. pidettävässä seminaarissa.
OSTETAA
VUOKRA
HALUTAA
SEURATO
KOKOUK
Tilaa uusille tarinoille • www.kuusamo.fi
NIVELRIKKO? OSTEOPOROOSI? SELKÄKIPU?
MAKSUTON YLEISÖLUENTO
Tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisystä ja itsehoidosta
TULE KUNTOON!
fysiatri Olavi Kari-Koskinen
KADONN
SYNTYN VIHITYT
To 12.9.2019 klo 18.00
Posion kunnan valtuustosali Kirkkotie 1, 97900 Posio Paikallisena järjestäjänä: Posion Invalidit ry
HENGELL
Luento on kaikille avoin, tervetuloa!
YRITTÄJÄVALMENNYSYRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELU 3.10.-13.12.209
- sinulle, jolla on yritysidea tai olet jo aloittanut oman yrityksen tai haluat selvittää kevytyrittäjyyden mahdollisuuden - koulutuksen aikana laaditaan liiketoimintasuunnitelma ja tehdään aloittavan yrittäjän laskelmat. Sekä opitaan markkinointia ja tuotteistamista Ota yhteyttä kouluttajaan Anita Saarela-Myllylä 040 505 6319, anita.saarela-myllyla@ksak.fi
LEMMIKI
11
Torstai 5.9.2019
KAONews
MENOT & TAPAHTUMAT
fi
Tervehdys KAO Kuusamosta! fi
Koillismaan Uutiset ilmestyy joka TORSTAI Ilmoitusaineisto toimitettava meille viimeistään MAANANTAINA KLO 13 MENNESSÄ Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi
P. 045 1104 887
Sanasta miestä, sarvesta härkää Pasi Klemettinen: Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Sutkauksia ja sananparsia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 200 s. 2019. Tietokirjailija, arkistotutkija, fil.tri Pasi Klemettinen tuntee perinpohjin suomalaiset sananparret, sillä hän on vuosikaudet törmännyt niihin työssään. Lyhyillä, elämää sulostuttavilla sananparsilla on ollut tärkeä merkitys usein hyvin ankeiden olosuhteiden keskellä. Sattuva ja iskevä sana, tilanteeseen sopiva sutkaus on tuonut arkeen juhlan. Klemettinen on koonnut sutkauksista sekä sananparsista mainion teoksen Hätäkös tässä matalassa kaivossa ! Teos sisältää suomalaisten käyttämiä puheenparsia 1880-luvulta aina 1930-luvulle saakka. Klemettinen on valinnut erityisesti riemullisia ja kie-
lellisesti rikkaita sanontoja teokseensa. Sananparret ovat eri puolilta Suomea, mikä lisää teoksen monipuolisuutta, sillä murre- ja perinnesanasto on hyvin erilaista maamme eri osissa. Sananparret ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle välittäen viisauksia ja kiteytyneitä ajatuksia, joilla on elävöitetty ja ryyditetty puheita. Sananparsilla on voitu purkaa myös hyvää tai pahaa mieltä. Näin ne ovat toimineet myös terapiana. Itäisessä Suomessa on käytetty paljon huumoria, jolla on vastoinkäymiset käännetty leikin kohteeksi. Läntisessä Suomessa taas on suosittu pilailua mahtailun ja kerskailun kustannuksella. Sananparret jakautuvat kolmeen ryhmään: puheenparret, sananlaskut ja sutkaukset. Puheenparret ovat kielelle ominaisia, vakiintuneita ilmaisuja. Niitä
hyödynnetään niin puheissa kuin kirjoituksissakin. Sananlaskut ovat kiinteitä ja sisältävät itsenäisen ajatuksen tai viisauden. Sutkaukset taas puolestaan ovat leikillisiä ja nokkelia lausumia, sukkeluuksia, joilla höystetään keskusteluja. Elämän kulusta ja vanhenemisesta on lausuttu:
"Nuor jaksaa syötyysä, vanaha yön levättyysä." (Kontiolahti) "Tallella ikä eletty". (Tuusniemi) Sutkaukset liittyvät minä moninaisimmin koko elämisen kirjoon, myös ruokaan ja juomaan. Polvijärveltä tunnetaan sutkaus: "Syönyttä on hyvä käskeä." Ruovedellä puolestaan on todettu: "Vattua se on vatun matokin." Huolista, vaivoista ja vahingoista on syntynyt runsaasti sananparsia: "Monenlaiset ajatukset kuin Tervapuron ukolla uunilta pudotessa." (Pohjois-Savo) Porissa on ajateltu vahingon sattuessa näin: "Totinen leikki, sanoi Loukun Heikki, kun paita paloi ja hihat jäi." Klemettisen teos avaa oven suomalaiseen mielenmaisemaan, jossa ilot ja surut on puettu meheviksi sananparsiksi. Risto Kormilainen
Koillismaalla Kainuun ammattiopiston tehtävänä on auttaa kaikkia uutta ammattia ja omaa elämänuraa etsiviä löytämään omat vahvuutensa. Kun tunnistat omat vahvuutesi, edes muutamiakin niistä, tulet huomaamaan, että elämä alkaa tarjota lukemattoman määrän uusia kiinnostavia mahdollisuuksia. Kainuun ammattiopiston koulutustarjonnasta löytyy kattava määrä vaihtoehtoja uuteen ammattiin tai elämänuran jatkamiseen. Palvelutarjontamme ei rajoitu ainoastaan nuoriin ja aikuisiin yksityishenkilöihin. Yhtä tärkeä tehtävä meillä on myös tarjota osaamisen kehittämisen ja kehittymisen mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Tällä KAO NEWS -palstalla tulemme julkaisemaan viikoittain KAO Kuusamon kuulumisia. Tavoitteenamme on tiedottaa koulutuksista ja kertoa yritysten kanssa meneillään olevista yhteistyökuvioista sekä valottaa arjen vireää toimintaamme. Mikään pieni toimijahan emme ole. Joka aamu ainakin neljänsadan ihmisen ajatukset ja toiminta kohdistuvat Kuusamon kaupungissa Apajatie 1:n kampusalueelle. Tällä hetkellä opiskelijoita tuosta määrästä on noin 370. Jos vielä katsomme KAO Kuusamon toimipaikkaamme laajemmin ja huomioimme hyvän yhteistyönaapurimme, Kuusamon lukion, voimme puhua jo toisen asteen kampusalueesta ja lähes seitsemänsadan henkilön toiminta-alueesta. Kuusamon ja Koillismaan ammatillisella koulutuksella on pitkät ja ansiokkaat perinteet. Vuonna 1971 toukokuun 27. päivänä Kuusamon kunta sai valtiovallalta perustamisluvan Kuusamon ammattikoululle ja seuraavan vuoden elokuussa toiminta alkoi itsenäisenä oppilaitoksena. Tämän vuoden elokuussa tästä aloituksesta on 47 vuotta! Jo ennen vuotta 1971 Kuusamossa oli ollut mahdollisuus opiskella kaupallisia oppiaineita. Vuoden 1965 lopussa valtioneuvosto teki päätöksen kauppakoulun perustamisesta ja toiminta alkoi syyskuun alussa 1967. Kymmenen vuoden päästä tuosta kauppakoulun aloittamisesta, vuonna 1977, syntyi sitten Kuusamon kauppaoppilaitos ja kun siitä hetkestä mennään vielä viisi vuotta eteenpäin, vuoteen 1982, olimmekin jo ajassa, jolloin Kuusamossa myös ylioppilaat saivat mahdollisuuden opiskella kaupallisia opintoja ja suorittaa YO-merkonomin tutkinnon. Vielä tähän historian muistelukseen voidaan liittää vuosi 1983. Silloin Valtioneuvosto teki jälleen Kuusamolle mieluisan päätöksen, kun se antoi luvan maatalousoppilaitoksen perustamiseen. Meidän nykyinen oppilaitosalueemme oli tuolloin 80-luvulla ja hetken aikaa 90-luvullakin todella suuri kampusalue. Alueella toimi kolme ammatillista oppilaitosta kukin omien rehtoriensa johdolla: Kuusamon ammattikoulu, Kuusamon kauppaoppilaitos ja Kuusamon maatalousoppilaitos. Kivenheiton päässä Maaseläntiellä oli vielä Kuusamon lukio ja siinä naapurissa Kuusamon kansanopisto. Vuonna 1993 edellä mainitut kolme ammattiin kouluttavaa oppilaitosta niputettiin yhteen ja syntyi Kuusamon ammatillinen oppilaitos. Vuonna 1994 saimme jälleen kokea nimimuutoksen, kun meistä tuli iloisten ihmisten instituutti, eli Kuusamon ammatti-instituutti. Vielä kerran nimemme on muuttunut omistajan vaihdoksen seurauksena vuonna 2008 Kainuun ammattiopistoksi. Toimipaikassamme on tähän päivään mennessä allekirjoitettu lukematon määrä ammatillisia tutkintotodistuksia ja niiden siivittämänä on varmasti syntynyt huikeita työuria täällä Koillismaalla, mutta myös muualla. Jokainen elettävä aikakausi tuo mukanaan uusia ilmiöitä, joiden seurauksena elinkeinot uudistuvat ja osaamisen tarpeet muuttuvat. KAO Kuusamo pysyy muutoksessa mukana ja mahdollistaa kaikille osaamisen jatkuvan kehittämisen polkuja. Virkeää syksyä kaikille, ollaan yhteydessä ja muistattehan lukea ensi viikollakin KAO NEWS! Anne Koski-Heikkinen, koulutusjohtaja KAO Kuusamo
Tutustu koulutuksiimme www.kao.fi/kuusamo
www.kao.fi
12
Torstai 5.9.2019
Tarkastetut vaihtoautomme VIIKONLOPPUNÄYTTELYSSÄ LA 7.9. KLO 10-14 JA SU 8.9. KLO 11-14
Toyota Avensis TS 1.6 D4D Active AC-15 93tkm 17500
Toyota Avensis 1.6 Valvematic Life Edition W AC -14 75tkm 17950
Toyota Avensis 1.8 VVT-i Sol Sedan AC-08 85tkm 11900
Toyota Proace L2H1 2.0 D 163 Active 5ov.Aut. sis.alv -15 Toyota Auris TS 1.8 Hybrid Active Edition -18 87tkm 18950 20tkm 26900
Toyota Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Active AC -17 49tkm 23250
Toyota Auris 1.8 Hybrid Active Edition 5ov. AC -17 19tkm 23350
Toyota Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Active AC -17 96tkm 20900
Toyota Auris 1.8 Hybrid Active 5ov. AC -15 58tkm 20790
Toyota Auris 1.6 Valvematic Sol 5ov.AC -11 105tkm 11500
Toyota Prius 1.8 Active AC 60tkm
Toyota Verso 1.8 Valvematic Active Edition 7p AC -16 29tkm 25500
Toyota Verso 2.2 D-CAT 150 Premium 7h A AC -14 283tkm 14500
Toyota Verso-S 1.33 Dual VVT-i Sol AC -11 63tkm 11500
Toyota Yaris 1.5 Hybrid Launch Edition AC -17 61tkm 17850
Toyota Yaris 1.5 Hybrid Active 5ov AC -15 60tkm 15300
Toyota LandCruiser 3.0 D4D DPF Luxury Aut 5h -12 293tkm 33500
BMW X5 3.0i 5ov AC 220tkm
BMW 520 D Aut. E60 Sedan AC 306tkm
Ford Mondeo 2.0 EcoB PwrShift Ghia 5ov. A AC -11 117tkm 13350
Ford Focus 2.0 TDCi 136 PDF Ghia 5ov Aut. AC -10 184tkm 7950
Honda Cr-v 2.0i Elegance Plus 4WD Aut. AC -08 140tkm 15950
Kia Ceed 1.0 ISG 100hv LX 5d Ecodynamics AC -17 47tkm 15850
Lexus NX 300h Hybrid A AWD Comfort Business AC -16 55tkm 43950
MB GLK 250 CDI BE 4Matic A AC -10 195tkm 21350
MB C 180CGI BE T A AC 83tkm
MB C 220 CDI BE A AC 210tkm
-09 13900
MB E 280 CDI Elegance 4d A AC 293tkm
Subaru Forester 2.0 X AWD Aut. AC -08 216tkm 11950
Subaru Legasy 2.0 TD AWD Sedan -08 205tkm 6950
Skoda Octavia Combi 1.6 Tdi 4x4 Ambiente AC -12 237tkm 8950
Opel Insignia Country Tourer 2.0 CDTI BiT 4x4 AC -15 68tkm 24950
VW Jetta High 2.0 TDI 103 AC 210tkm
Volvo V70 D4 Business Aut. 119km
AC -13 22450
Toyota Proace L1H1 2.0 D 120 4ov sis.alv -18 11tkm 28450
- TÄYDEN PALVELUN TOYOTA-AUTOTALO -
Jamatie 1, 93600 Kuusamo AUTOMYYNTI PALVELEE: ma-pe 9-17, la 10-14
Automyynnin yhteiskutsupuh. 0207 434 494, Esa Airisniemi 050 337 1664, Jari Leivo 040 196 0300 HUOLTO JA VARAOSAT: p. 0207 434 495.
-16 26750
-02 8500
KORKOTARJOUS käytettyihin
-08 7350
-10 21750
-11 7950
alk.
2,9%
ESIMERKKILASKELMA: Myyntihinta ............. 20 000,00 Käsiraha ................... 2 000,00 Luottotarve .............. 18 000,00 Tilinavaus ..................... 195,00 Käsittelymaksu ................ 9,00 Jäännösarvo ............. 5 000,00
-05 7950
Kk-erät ..................36 x 416,15 Kok.hinta 2................. 1 999,23 KSL:n muk. tod. vuosikorko ............. 5,54% Luottokustannukset yht. .... 1889,23 Rahoitusyhtiö: TFF Oy/Pohjola Pankki
Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkaviestiverko liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 27,00 snt/min.
Tervetuloa Kuusamo Nature Photo XXIV Festivaaliin 12.–15.9.2019 Uusia kasvoja, vanhoja tuttavuuksia, huippukuvia ja huipputarinoita. Paneelikeskustelu ilmastonmuutoksesta, yhteistä illanviettoa, kiinnostavaa ohjelmaa myös lapsille ja nuorille, muun muassa tubettaja Roni Bäck! Yhteinen aamu- ja kuvausretki sunnuntaina 15.9. Konttaiselle, jossa mukana festarin esiintyjiäkin. TORSTAI 12.9.
LAUANTAI 14.9.
16.15 tauko.
SUNNUNTAI 15.9.
Kuusamotalo, Oulankasali Klo 9.30 Kulttuuriosuuskunta Uulun muusikot: lastenkonsertti Aava vie lumihuippuisille vuorille, purolle, suolle, merelle ja aavikon keitaalle! Vapaa pääsy.
Kuusamotalo, Oulankasali
Jakso 4 16.30 Jyrki Kallio-Koski: Poromiehen matkassa. 17.10 Arto Juvonen: Loviisalaisen kotiseutulintukuvaajan vuosi.
Klo 05 yhteinen aamuretki Konttaiselle. Matkaseurana Susanna Aarnio ja Raisa Tasanto. Tarjoamme aamukahvit. Omat eväät mukaan. Linja-autokuljetus Kuusamotalo – Kuusamo-opisto – Konttainen. Hinta 15 €/hlö.
Kuusamo-opisto Klo 18–20.50 luontodokumentteja ja multivisioita. Pääsylippu 10 €. PERJANTAI 13.9. Kuusamotalo, Oulankasali klo 9.30–10.15 Susanna Aarnio: Haltioidutaan luonnon yksityiskohdista. Koululaisille suunnattu esitys, vapaa pääsy. Kuusamo-opisto Klo 12.30–15.15 luontodokumentteja ja multivisioita. Pääsylippu 10 €. Kuusamotalo, Oulankasali klo 16–22. Vapaa pääsy, paitsi konserttiin liput. 16–17 Festivaalin avajaiset aulassa. 17–18 Kuvakisan tulokset Oulankasalissa. 18–19 Aulassa pientä ohjelmaa. 19–20.30 Konsertti: Samuli Edelmann ja Orkestra Suora Lähetys. Lippu 25 €. 20.30–22 Yhteinen party, seurustelua. Klo 21.30–22 Kepa Salmirinne/Rock´n roll. Ravintola Kuksa auki klo 16–22.30.
www.kuusamonaturephoto.fi
Jakso 1 9.00 Paavo Hamunen & Pirkko Siikamäki: Muuttuvan Oulankajoen tarina. 9.40 Jaana Kotamäki: Luonnon siveltimellä II.
Kuusamotalo, Oulankasali
10.20 tauko.
Jakso 6 10.00 Martti Rikkonen: Lapissa. 10.45 Pål Hermansen: 50 vuotta kameran takana.
Jakso 2 10.40 Konstantin ja Mikhail Shatenev: Venäjän karhuja 11.45–12.45 lounastauko.
17.50 tauko.
12–13 lounastauko.
12.45–14.15 Paneelikeskustelu: Ilmaston lämpeneminen. Keskustelijat Pirkko Siikamäki, Jorma Luhta, Veli Pohjonen ja Hannu Hautala. Keskustelun juontaa Kimmo Ohtonen. Vapaa pääsy.
Jakso 5 18.00 Pål Hermansen: Ihminen ja luonto.
Jakso 7 13.00 Hannu Hautala: Kololinnut. 13.45 Felix Heintzenberg: Salama luontokuvauksessa.
14.15–15 kahvitauko.
TYÖPAJAT LAPSILLE JA NUORILLE KUUSAMOTALOLLA LA 14.9.
14.30–15 Tubettaja Roni Bäck kertoo luontosuhteestaan ja kokemuksistaan Kuusamon luonnossa. Raisa Tasanto juontaa tilaisuuden aulassa. Vapaa pääsy.
Hannu Hautala Luontokuvakeskus 19.00 Arto Juvosen näyttelyn avajaiset.
Ronin meet & greet klo 15.15 alkaen.
Klo 9.30–10.30 ja klo 10.30–11.45 Susanna Aarnion valokuvaustyöpajat lapsille ja nuorille. Maksuton, mutta ennakkoilmoittautuminen Kuusamotalolle. Maks. 25 osallistujaa per työpaja.
Jakso 3 15.00 Jorma Luhta: Uusia sarjoja. 15.45 Lassi Rautiainen: Pedot.
Klo 9.30–12 Harri Tarvaisen työpaja, Outdoor Photography – Retkellä kameran kanssa. Maks. 20 osallistujaa. Lippu 10 €.
• Kuusamotalo, p. 040 860 8800, Kaarlo Hännisentie 2, Kuusamo •
14.30 kahvitauko. Jakso 8 15.00 Kimmo Ohtonen: Villien jäljillä: Saimaannorppa. Luontodokumentin teko. 16.00 Päätös. Hinnat: 6 €/jakso, La-paketti 25 €, Supaketti 15 €, La–su lippupaketti 38 €. Liput: Kuusamotalolta ja Ticketmasterista. Ticketmaster lisää hintoihin lippukohtaiset käsittelykulut.
www.ticketmaster.fi/kuusamotalo