Koillismaan uutiset 13_2021

Kuntavaalien ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021 Vaalipäivä 13.6.2021

KUNTA PITÄÄ HUOLTA SINUSTA.

RAUNO HEMMILÄ

50

traktorinkuljettaja

51

52

INKA HOKKANEN

PÄIVI KÄKELÄ

sairaanhoitaja

kuntoutusohjaaja

ERKKI LUKSUA eläkeläinen

53

REIJO MÄÄTTÄ

54

ravitsemustyöntekijä

55

TANJA RONKAINEN

RIITTA WEDMAN

sihteeri

palveluesimies

sit.

56

JOKA TOINEN VIIKKO SUURJAKELU

Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla Kokonaisjakelu noin 13.000 lehteä Torstai 3.6.2021

Nro 13/2021

29. vsk

KUUSAMO · RUKA · TAIVALKOSKI · POSIO · SALLA

www.koillismaanuutiset.fi

Mainoksen maksaa Kuusamon Sos.dem. Työväenyhdistys ry

KUUSAMONDEMARIT.FI

PIDETÄÄN HUOLTA KUNNASTA.

Sana sinulle Ilmestyy joka toinen torstai ISSN 1455-1489 Airotie 2 B, 93600 KUUSAMO Palvelemme ma-pe klo 9.00-16.00

Kattavin jakelu Koillismaalla joka toinen torstai Toimitus: toimitus@koillismaanuutiset.fi Päätoimittaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887 pasi.maattala@koillismaanuutiset.fi

Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi puh. (08) 545 3980, 045 121 0625

Sivunvalmistus: aineisto@koillismaanuutiset.fi SLP Kustannus Oy, Kajaani

Tekniset tiedot: palstan lev. 1 p 39 mm, 2 p 82 mm, 3 p 125 mm, 4 p 168 mm, 5 p 211 mm, 6 p 254 mm 1/1 sivu 254x365 mm 1/2 sivua 254x180 mm

Ilmoitushinnat:

Etusivu 2,05 €/pmm Tekstisivu 1,55 €/pmm Takasivu 1,75 €/pmm Seuratoimintapalsta 0,85 €/pmm Ammattilaiset palvelevat-palsta 0,70 €/pmm Hintoihin lisätään 24% arvonlisävero.

Kuolinilmoitukset 1,05 €/pmm Sis. alv. 24% Uutistori 11,00 €/5 riv.

Sis. 24 merkkiä/rivi, alkava lisärivi 2,50 € sis. ALV 24% Uutistori yrityksille 12,00 €/5 riv.

Hintaan lisätään 24% arvonlisävero.

Tilaushinta:

36 € / 12 kk (sis. ALV 10%)

Julkaisija ja kustantaja: Koillismaan Uutiset Oy, Ulkutie 3, 93600 Kuusamo Toimitusjohtaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

KIRKOLLISET ILMOITUKSET www.kuusamonseurakunta.fi

2. sunnuntai helluntaista Matt. 16:24–27

Kristus ja lompakko Mitä Jeesuksella on tekemistä minun raha-asioideni kanssa? Jeesus ei jakele sijoitusvinkkejä eikä kiipeile pörssin piikikkäillä vuorilla, mutta hänen sanansa vaikuttavat asioiden ytimeen: ihmisen sisimpään. Sisin taas liikuttaa kättä ja käsi mobile payta.

Kristuksen sana tälle päivälle tuntuu kovalta: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua”.

Joku yrittää ottaa lompakkonsa ja juosta sanoen: ”Älä sinä, galilealainen, puutu minun raha-asioihini. Katsele vaikka punertuvaan taivaanrantaan ja puhu kukista ja linnuista.” Mutta Iankaikkisen ääni kumisee kuin kirkonkello korvan juuressa: ”Mitä se hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman, mutta menettää sielunsa?”

Joku on ratkaissut asian luopumalla koko omaisuudestaan. Vie sitten kaikki, minä kieltäydyn elämästä, ruoskin itseäni ja lyön toiveeni ristille. Onko nyt hyvä? Ei ole.

Paavali muistuttaa: ”Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni

nälkää näkeville ja antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi” (1.

Kor. 13:3). Jeesus odottaa kulkijaa lompakko kädessään. Tärkein on vielä sanomatta.

Taivaan portit eivät nimittäin narahdakaan debitillä eivätkä creditillä. Siihen eivät riitä kaikki maailman aarteet.

Siihen riitti Jumalan Pojan veri, joka ristillä vuoti koko maailman syntien anteeksiantamiseksi.

Mitä tämä tarkoittaa? Saat ilmaiseksi lahjan, johon mitkään rahat eivät riitä. Sait jo sanan ja kasteen mukana Vapahtajan armon, rakkauden, taivaan lapseuden ja kaikki elämän lahjat. Saat nauttia ja iloita elämästä hyvillä mielin.

Vapahtaja antaa lompakkosi takaisin. Ristisi on kevyt: Usko Jeesukseen ja rakasta lähimmäistäsi. Muista köyhää veljeäsi ja sisartasi, sillä ”Iloista antajaa Jumala rakastaa”.

Heini Kataja-Kantola ​​​​​​​ irjoittaja on runoileva K perheenäiti, A-kanttori ja arjen ihmeistä innostuva kävelijä

Kuusamo Messu su 6.6. klo 10 Pyhän Ristin kirkossa, Mauno Lehto ja Jukka Jaakkola Veteraanimieslaulajat kokoontuvat to 3.6. klo 11 srk-talon isossa salissa

Naisten raamattu- ja keskustelupiiri su 6.6. klo 18 srk-talon isossa salissa Nuttu/askartelukerho to 10.6. klo 12 seurakuntatalon isossa salissa. Tervetuloa päiväkahville.

Diakonian aamupuuro ti 8.6 klo 9-10 srk-talon isossa salissa

Lämmin kiitos yhteisvastuukeräykseen lahjoittaneille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille.

Yhteisvastuukeräys tuotti 8683,39 € vanhemmuuden tukemiseen Rauhanyhdistys su 6.6. klo 17 seurat ry:n YouTube kanavalta

Kuolleet Olavi Juhani Virranniemi Kirkonkylästä 85 v.

Eila Marjatta Isopoussu Kirkonkylästä 82 v.

Erkki Kurvinen Kurvisenkylästä 76 v.

Tauno Ilmari Kivelä Kirkonkylästä 76 v.

Pirjo Liisa Talala Saapungista 63 v Juha Antti Olavi Virranniemi Kirkonkylästä 61 v.

Haudatut Vanha hautausmaa: La 06.05. haudattiin Erkki Kurvinen, siunauksen toimitti pastori Anni Rimpiläinen Nilon hautausmaa: Pe 28.5. haudattiin Tauno Ilmari Kivelä, siunauksen toimitti pastori Anni Rimpiläinen.

La 29.5. haudattiin Olavi Juhani Virranniemi, siunauksen toimitti kirkkoherra Taina Manninen. Samana päivänä haudattiin Eila Marjatta Isopoussu, siunauksen toimitti kappalainen Marika Villikka.

Su 30.5. haudattiin Juha Antti Olavi Virranniemi, siunauksen toimitti kirkkoherra Taina Manninen.

Ma 31.5. haudattiin Anni Vanamo Haarala, siunauksen toimitti pastori Matti Jurvelin Ristikankaan hautausmaa: Pe 28.5. haudattiin Toivo Nevanperä, siunauksen toimitti pastori Heli Kautonen

Seurakunta teki yli 300.000 euroa ylijäämää Kuusamon seurakunta teki viime vuonna 304.789 euroa ylijäämäisen tuloksen.

Ylijäämä syntyi muun muassa käyttötalouden ulkoisten toimintakulujen supistumisesta, mikä oli viime vuoden osalta talousarviota 344.271

euroa pienemmät. Säästö syntyi henkilöstömenoissa sekä palveluiden, aineiden ja tarvikkeiden hankinnassa koronavuodesta johtuen.

Tuottoja seurakunnalle kertyi 14.516 euroa talousarviota enemmän.

Kuusamon seurakunnalle tilitettyjen verojen määrä kasvoi 0,83 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verotuloja kertyi 2.745.601 euroa.

Valtionrahoitusta Kuusamon seurakunta sai 293.772 euroa.

Investointeja seurakunta toteutti viime vuonna 124.906 euron edestä.

Seurakunnan kumulatiivinen ylijäämä on nyt yhteensä 1.796.334 euroa.

laskostettuna odottamassa.

Ilmo Launis oli legendaarinen Helsingin Töölön pappi, joka yllätti seurakuntalaisiaan tempauksilla.

Pastori Jaakko Heinimäki on kertonut hänestä jutun, kun televisio oli vasta rantautunut Suomeen. Mustavalkokuvaruutuun ilmestyi harras siunauskappelin sisäkuva. Katafalkilla lepäsi ruumisarkku, kynttilät loivat tunnelmaa hartaan urkumusiikin soidessa taustalla. Siinä samassa musiikki loppui kuin seinään ja arkun kansi avautui. Arkusta ponnahti kuin vieterin heittämänä iloinen pappi Ilmo, joka vienosti nauraen kertoi kuoleman voittamisesta. Olisiko Kristuksen ylösnousemuksen sanomaa sen kouriintuntu-

vammin voinut julistaa!

Ystäväni Hannu Purhonen on innokas kirjallisuuden ystävä. Hän on koonnut Jerry Cottoneista myös ruumisarkkuihin liittyvää aineistoa. Jerry oli työparinsa Philin kanssa piipahtanut arkkuliikkeeseen eivätkä tietenkään kaverukset malttaneet olla virnuilematta siellä.

Phil kysäisi muina miehinä: ”Millaista saisi olla, Jerry?

Valkoista satiinia vai mustaa silkkiä? Harva meistä pääsee vaikuttamaan ruumisarkkunsa ulkonäköön. Jerryllä oli vastaus valmiina: ”Näöstä väliä, kunhan on tilava ja lämmin.” Siihen hautausurakoitsija: ”Lämmitettyjä arkkuja meillä ei vielä ole.

Ennen hautaamista ruumiit on syytä pikemminkin säi-

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

Jakelutiedot: Joka toinen torstai Kuusamossa joka talouteen ja yritykseen, haja-asutusalueella ryhmäjakelulaatikoihin (n.

80 kpl). Lisäksi telinejakelut Kuusamossa, Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa.

Jakelulevikki n. 13.000 kpl.

Tykkää Koillismaan Uutisista Facebookissa!

Saat tiedon tuoreista uutisista ensimmäisten joukossa.

Koillismaan Uutisten matkailulehti:

MATKAILULEHTI

Ilmoitukset: Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

KOLUMNI

Puinen poplari ”Kun sallimus sun kutsuupi/ Pois täältä päältä maan./ Sinä vaivut kuolemaan,/ ja matkustat manalaan./ Äl’ luule että kelpaat sinne/ arkikamppeissa, leveissä/ sarkahousuissa ja karvalakissa./ Puuseppää silloin tarvitaan/ matkalle miestä laittamaan./ Laudoista takki päälle vaan,/ näin sitten kelpaat manalaan.” Teijo Joutsela teki tunnetuksi Jaakko Pullin foxtrotin Puuseppä, jonka sanoitti Tatu Pekkarinen. Laulu kertoo, kuinka puuseppää tarvitaan ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa, myös kuoleman tullessa: ”Laudoista takki päälle vaan.”

Papin työssä 40 vuoden aikana näin erilaisia arkkuja hautajaisissa halvimmista verhoilluista kalleimpiin sar-

kofaageihin. Oli kantikasta ja veneenmuotoa. Joku vainajista oli itse tehnyt oman arkkunsa, jonkun vaimo taas miehelleen, koska arveli hänen kuolevan aikaisemmin.

Pahvisia arkkuja ei liiemmin näkynyt, vaikka olisivatkin ekologisina kova sana.

Ruumisarkuista on moneen lähtöön. Jussi Talasniemi on kertonut teologian väitöskirjassaan saksalaisen barokkiajan papin Christian Scriverin (1629-1693) rukouskammiosta, jonka tulee olla hämärä, vailla pehmeitä samettityynyjä tai korukansiin sidottuja kirjoja. Peilien asemasta tulee käyttää pääkalloja, aitoja tai valmistettuja. Kaapistoksi käy hyvin ruumisarkku, jossa myös rukoilijan kuolinvaatteet ovat

lyttää viileässä…”.

Kerran laskimme arkkua kylähautausmaalla, jossa oli oikein hieno hiekkamaaperä.

Hauta oli kyllä osin tuettu, mutta yhtäkkiä toinen reuna petti. Arkku ja kolme kantajaa menivät samaan hautaan.

Onni onnettomuudessa: kukaan ei katkonut luita eikä loukannut muutenkaan itseään. Yhdessä todettiin kantajia haudasta kiskottaessa, että vielä ei ollut aika.

Lähteä.

Risto Kormilainen

KEIJO LEHTINEN

KOKOOMUS KUUNTELEE KUUSAMOSSA VIIKONLOPPUNA Tervetuloa n

• Elinvoiman vahvistaminen • Terveet ja turvalliset koulut • Hyvät terveys ja hoivapalvelut • Liikunta, urheilu ja kulttuuri • Tuetaan heikommassa asemassa olevia

Perinteinen hieronta ja jalkojenhoito Koulutettu hieroja ja jalkojenhoidon ammatilainen

109

Natalia Timokhova

tapaamaa e!

PE 4.6.2021 m ehdokkaitam klo 9–11 tori, kahvia ym. klo 15–16.30 Prisma, kärkkäreitä ym.

LA 5.6.2021 klo 10–11 tori, lättyjä ym. klo 11.30–13 Citymarket, kärkkäreitä ym. klo 14.15–15.30 Sale Ruka, kärkkäreitä ym.

Lapsille ilmapalloja ja makeisia!

Puh. 040 768 2714

ÖISLEHTI ILMAINEN NÄK uutiset.fi an www.koillisma Torstai 3.6.2021

Kattavin jakelu Koillismaalla KUUSAMO - RUKA - TAIVALKOSKI - POSIO - SALLA yht. n. 13 000 lehteä!

Ehdolla ihminen ajatuksineen Marjo Kämäräinen on saanut Kuusamolta niin paljon, että haluaa kantaa kortensa kekoon kunnan puolesta. Hän haluaa tehdä Kuusamosta muillekin kaupungin, johon on helppo asettua asumaan.

Koillismaan vihreiden konkariosasto keskustelee sosiaalisessa mediassa kovin sanakääntein tuulivoimasta.

Puheenjohtaja Mika Flöjt poistettiin viime viikolla lautakunnan kokouksesta toistuvan häiritsemisen vuoksi.

Kuntavaaliehdokas Marjo Kämäräinen eristää itsensä puolueen ristiriidoista ja keskittyy omaan tekemiseensä.

- En halua puuttua muiden ihmisten välisiin ristiriitoihin, enkä olla puolueen sisällä hoitamassa asioita. Mitä loitompana voi pysyä, sitä parempi, Kämäräinen toteaa.

Googletuskaan ei meinaa auttaa etsittäessä Kämäräisen vaalilupauksia. Facebookissa hän on vaiennut jo vuosia sitten, kuntavaalivideoilla hän ei ole mukana, eikä löydy omaa nettisivua. Koillismaan vihreiden vaaliteesit on kiteytetty yhteisiksi tavoitteiksi, joissa jokaisen ehdokkaan ääni kuuluu.

- En tosiaan ole lähtenyt isosti kampanjoimaan. Olen asunut täällä ikäni, minulla on laajat verkostot joiden kautta yritän viedä asioita eteenpäin ja synnyttää keskustelua. Mielestäni olen tuonut hyvin ilmi sen, mitä ajattelen, Kämäräinen toteaa.

Sosiaalisen median tilit löytyvät instagramista ja snapchatista. Kämäräisen valtuuston kokousten aiheista ja päätöksistä tekemät nopeat instagramstoryt ovat keränneet kiitosta seuraajilta.

- Ihmiset ovat kertoneet äänestäneensä viime vaaleissakin ihmistä. Ei välttämättä

puolueohjelmaa tai puoluetta.

Niin se kunnallisvaaleissamenee.

Ikävä ilmapiiri vuorovaikutuksessa Ylen vaalikoneesta voi kuitenkin lukea Kämäräisen mielipiteitä päivän polttavista asioista.

Vaalikoneen toiseksi viimeinen väittämä koskee tarvetta valtuuston käytöstä ja puhetta määritteleviä käyttäytymisohjeita. Kämäräisen mielestä sellaisia ehdottomasti tarvitaan.

- Täällä on tosi ikävä vuorovaikuttamisen ilmapiiri.

Valtuustossa on ihmisiä, jotka ovat olleet siellä kauan ja tuntuu, että moneen asiaan liittyy vanhoja kaunoja, joista ei osata päästää irti. Olen monesti miettinyt, että tarttuuko politiikasta kiinnostuneiden haaviin todella vain ne terävimmät kivet. Välillä keskustelusta valtuustosalissa ei tule mitään, se on niin toksista, Kämäräinen harmittelee.

Kämäräinen pelkää, että ilkeäksikin menevä keskustelu sulkee joidenkin valtuutettujen suut. Hän myöntää itsekin saattaneensa vaikuttaa liian pelokkaalta sanoakseen mitään, mutta todellisuudessa hän vetäytyy keskustelusta tarkoituksella välttääkseen lausumasta ilkeyksiä.

- Ilkeily ei ole millään tavalla rakentavaa. Hassua on se, että vaikka valtuustosalissa keskustelu ei suju, niin sen ulkopuolella se saattaa olla todella hyvää. Itsekin olen todennut paremmaksi keskustella asiat etukäteen.

Kyllä yrityksille ja haja-asutukselle Kämäräinen kokee eläneensä Kuusamossa hyvän lapsuuden.

Muistot siitä, oman tyttären syntymä sekä pysyvä asettuminen Ala-Kitkalle ovat nostaneet vaaliteemoihin sen, että Kuusamoon olisi hyvä tulla ja jäädä.

Marjo Kämäräinen hamuaa nyt toiselle valtuustokaudelle. Ensimmäinen kausi meni opetellessa, nyt kynnys pyrkiä jatkoon on matalampi ja mielessä selkeä visio siitä, mihin asioihin kunnallispolitiikassa voi vaikuttaa.

Siihen liittyvät yritysmyönteisyys sekä puhtaan ja monimuotoisen luonnon vaaliminen.

- Moni muuttaa tänne luonnon ja rauhan takia. Eivät he halua asua keskustassa tulitikkuaskin kokoisella tontilla.

Meidän tulisi mahdollistaa se, että ihmiset voivat asua, missä haluavat. Olemme pyöritelleet lautakunnassa paljon sitä, miten rakentamiseen saisi helposti poikkeuslupia tai miten vapaa-ajan asunnon voisi muuttaa vakituiseksi asunnoksi. Olisi kaupunginkin etu, kun veroeurot kääntyisivät tänne.

Kämäräinen lisäisi vuokraasuntojen määrää etenkin Rukalla. Lisäksi koronan myötä alkanut etätyöbuumi on osoittanut, että kaupungilta ei löydy kysyttyjä toimistotiloja etätyöläisille.

- Meillä on suhteellisen hyvät koulutusmahdollisuudet ja koulutamme ihmisiä jäämään tänne. Korkeakoulutus on kuitenkin haettava muualta, ja meidän olisi tarjottava paluumuuttajille korkeakoulua tukevia työpaikkoja sekä yrittäjyyttä. Olla se yrittäjäystävällinen kaupunki, josta puhumme.

Kämäräinen haluaa paikallisen yrittäjyydenkin rakentuvan luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön hyvinvoinnin päälle. Muuten se ei ole kestävää.

- Jossain vaiheessa väärinpäin rakennettu korttitalo romahtaa. Kestäväyrittäjyys pystyy kehittymään ja jatkumaan. Toki meillä on eriäviä mielipiteitä siitä, mikä on kestävää. Kun ristiriitaista tietoa tulee monesta suunnasta, on enää uskonasia, mistä pitää kiinni.

Kuusamo on kuitenkin oiva kasvualusta vihreille ajatuksille. Luonnon monimuotoisuus on nostettu voimakkaasti esiin kaupunkistrategiassa niin, ettå mikään puolue ei voi sitä ohittaa.

Torstai 3.6.2021

4

Pohjan Akat hyvän asian ääressä

Lions Club Kuusamon Pohjan Akat lahjoittivat Hoivakoti Lauttalammelle Bluetooth-kaiuttimen. Kuvassa LC Pohjan Akoista Kirsti Ketola (vas) ja Pirjo Selkälä sekä Hoivakoti Lauttalammen yksikön päällikkö Satu Söderström ja lähihoitajat Tiina Tauriainen ja Marika Karjalainen.

Ravintola Quplan kesäterassi avataan viikko ennen juhannusta Kelanrannan parkkialueelle. Ravintoloitsija Laura Paloniemi aikoo maisemoida alueen viihtyisäksi muun muassa kukkaistutuksilla ja valoilla. Kesäterassi on avoinna joka päivä elokuun loppuun saakka.

Tuloksia Sarja A alle 65 v: 1) Kurikka-Aho Mika KuuA 1019, 2) Hyttinen Juha KuuA 1016, 3) Vendelin Jyrki KuuA 897.

Sarja B yli 65 v/N: 1) Oikarinen Antero Piispajärven em 1092, 2) Moilanen Raimo Piispajärven em 1074, 3) Kytönen Ilkka Kemilän seu met 1058, 4) Majava Unto Ulean erä 1054, 5) Oinas Erkki KuuA 1034, 6) Rahja Antero Ka 997, 7) Pitkänen Pauli KuuA 988, 8) Partti Touko KuuA 959.

Sarja Kävely alle 70 v: 1) Jumisko Alpo Ulean erä 1118, 2) Hummasti HannuPekka KuuA 1116, 3) Nevala Markku KuuA 1076, 4) Nevala Juha Lämsän em 1066, 5) Seppänen Mauno Piispajärven em 1054, 6) Nevala Pasi Lämsän em 1028, 7) Määttä Unto PosA 1020, 8) Pesonen Sauli KuuA 1000, 9) Junttila Teemu Suiningin ms 924, 10) Lusminki Ari KuuA 914, 11) Pitkänen Raimo KuuA 872.

Sarja Kävely yli 70 v: 1) Heiskanen Veijo KuuA 1088, 2) Määttä Juhani Kemilän seu met 860, 3) Lämsä Juhani Suiningin ms 778.

Sarja Kävely yli 80 v: 1) Myyryläinen Jouko KuuA 842, 2) Kokkila Mauno KuuA 776.

Kelanrannan kesäterassi avataan ennen juhannusta Lapsuusmuistot Kelanrannassa toimivasta terassista saivat ravintoloitsija Laura Paloniemen ryhtymään tuumasta toimeen. Parin viikon päästä alueella on jälleen, noin parinkymmenen vuoden tauon jälkeen kesäterassi.

Ravintola Quplan omistaja Laura Paloniemi odottaa innolla Kelanrantaan nousevan kesäterassin avajaisia.

- Todennäköisesti pääsemme avaamaan viikolla 24 eli viikko ennen juhannusta.

Kaikki riippuu nyt lupa-asioiden etenemisestä ja myyn-

tikontin saapumisesta, kertoo Paloniemi.

Noin 180 neliön terassialueelle tulee 84 asiakaspaikkaa.

Terassi sijoittuu Kelanrannan parkkialueelle, jonka kaupunki on kaavoittanut huvialueeksi.

Asiakaskunnaksi Paloniemi odottaa niin perheitä kuin iltaa istuvia aikuisiakin.

- Avaamme joka päivä puoliltapäivin ja suljemme arkisin kello 20 tai 21 ja viikonloppuisin kello 22. Ja tietysti, jos on kysyntää, voimme avata jo ennen puoltapäivää. Emme halua, että tästä aiheutuu kenellekään mitään harmia, joten emme lähteneet sen vuoksi venyttämään tuota aukioloaikaa tuon myöhemmäksi. Haluamme tästä paikan, jossa viihtyvät

Korona aiheutti masennuksen Haluamme tästä paikan, jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin.

niin lapset kuin aikuisetkin.

Paloniemen mukaan myös viihdetarjontaa on luvassa.

- Suunnitelmissa on trubaduureja ja duettoja, mutta mitään isompia kokoonpanoja emme ole tänne näillä näkymin ottamassa. Kokonaisuudessaan tarkoitus on lähteä liikkeelle varovasti tunnustellen.

Paloniemellä on takanaan raskas vuosi. Hänen ravintolayrityksensä ehti toimia vain vajaan vuoden, kun korona astui kuvaan. Sen seurauksena yrityksen liikevaihto romahti noin 75 prosenttia.

- Kiikun kaakun ollaan taloudellisesti selvitty, mutta töitä sen eteen on pitänyt tehdä todella paljon. Koronatukia olemme saaneet hieman reilu 20.000 euroa, mutta eihän se ole mitään siihen verrattuna, mitä olemme myynnillisesti menettäneet.

Huoli yrityksen taloudellisesta tilanteesta johti lopulta

siihen, että Paloniemi sairastui viime talvena vaikeaan masennukseen.

- On hyvin epätyypillistä, että minulle käy näin. Yleensä taistelutahtoa on löytynyt, mutta nyt se oli vähän aikaa hukassa. Terapian myötä asiat ovat kääntyneet parempaan suuntaan. Nyt osaan hyväksyä senkin ajatuksen, että jos korona kaataa yritykseni, niin sitten kaataa. Ilman loistavaa kirjanpitäjää ja maailman parasta henkilökuntaa emme olisi nyt tässä.

Yhdyskuntatekniikan lautakunta hylkäsi Tunturirakennus Oy:n oikaisuvaatimuksen Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta on hylännyt Tunturirakennus Oy:n oikaisuvaatimuksen koskien Nilonkankaan koulun rakentamisen pääurakkaa.

Yhdyskuntatekniikan lautakunta valitsi huhtikuussa pidetyssä kokouksessa Nilonkankaan koulun pääurakoitsijaksi halvimman tarjouspyynnön jättäneen Europinta Oy:n kokonaishintaan 14.650.000,00 euroa (alv 0 %).

Tunturirakennus on vaatinut hankintapäätöksen kumoamista liittyen Europinta

Oy:n vakuuden asettamiseen sekä vaikeuksiin selvityä verojen maksuista.

Tunturirakennuksen mukaan Tryg Garantin (takausvakuutuksiin ja luottovakuutukseen erikoistunut vakuutusyhtiö) ja Europinnan välinen takausvakuutussopimus ei täytä tarjouspyynnön vaatimuksia.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että hankintalain peruslähtökohtana on, että tarjouksia tulee arvioida sellaisina kuin ne on vastaanotettu. Europinta ei toimittanut valittajan viittaamia yleisiä ehtoja tarjouksen-

sa mukana. Sen sijaan Europinta on tarjouksessaan antanut tiedon vakuusjärjestelystään ja Kuusamon kaupunki on näin ollen voinut luottaa siihen, että vakuutta koskeva vaatimus täyttyy.

Lisäksi Tunturirakennus on esittänyt, että Europinnalla olisi ollut vaikeuksia selviytyä veroistaan.

Europinnan Luotettava Kumppani -raportista ilmenee, että sen verojen maksutiedot ovat kunnossa. Lisäksi raportista ilmenee, että Europinnalla on veroja koskeva, voimassa oleva maksu-

järjestely.

Lautakunnan mukaan Europinnan tarjous on myös verojen maksuja koskevilta osin soveltuvuusvaatimusten mukainen.

Kuusamon kaupunki hakee nyt markkinaoikeudelta lupaa laittaa Nilonkankaan koulun rakentamisen pääurakkaa koskeva hankintapäätös täytäntöön.

Tietoa täytäntöönpanosta odotetaan saapuvaksi 2-3 viikon sisällä.

Koillismaan Uutiset ilmestyy joka TORSTAI

Torstai 3.6.2021

5

JOUKAMO KORTESALMI

Äänestä uudistuksen puolesta.

Aika on tullut!

Tarja Leinonen-Viinikka turvatarkastaja, hoiva-avustaja

Petra Kultanen

Markku Törmänen (sit.)

Keittiöpäällikkö

20 Sakari Poussu

sähköasentaja

2 Mikko Ahonen

autonasentaja

24

11

4 Tero Hokkanen

monitoimimies

sähköautomaatioasentaja, konemies

10

Maksettu metsärahoilla

13

ÄÄNESTÄ SUOMI TAKAISIN

KUUSAMO

32

31 Airisniemi Kari tradenomi (sit.)

Flöjt Mika YTM, tutkija

Monipuolinen työkokemukseni mahdollistaa avoimen ja ennakkoluulottoman suhtautumisen uusiin asioihin. Olen mielestäni järkevän tunteellinen. Toisin sanoen katson asioita usein järki edellä huomioiden kuitenkin päätöksissäni myös ns. sydämen äänen. Yrittäjätaustastani johtuen pienyrittäjyys on minulle asia, jota haluan´edistää.

Ison osan vapaa-ajastani vietän luonnossa. Kitkan rannalla minulla on pienoinen kalastusmaja. Haluan säilyttää Kuusamon vedet mahdollisimman puhtaina, siksi ehdoton EI kaivosteollisuudelle Oulanka-Kitka alueelle.

Puhtaan Kuusamon kestävä kehittäjä luonto- ja maisemaarvoja vaalien. Ei kaivoksille, kyllä puhtaasta luonnosta kumpuaville olemassa oleville elinkeinoille sekä Kuusamon ympäristöjulistukselle ja kaupunkistrategialle.

Harrastuksina lukeminen, historia, jokikalastus, retkeily ja luonnossa samoilu. Vaalin puhtaita kalavesiä ja erämaita tuleville sukupolville nautittavaksi. Teemoina ympäristö, kestävä kehitys, koulutus ja peruspalveluiden turvaaminen.

37

33 Haataja Leena yrittäjä (sit.)

Käyläläinen yrittäjä rakentaa luontokaupunkia, EI kaivoskaupunkia.

34

35

36

Ketola Heikki toimittaja, valokuvaaja

Kämäräinen Marjo projektipäällikkö

Käsmä Vuokko lastenohjaaja (sit.)

Naimisissa, kaksi aikuista lasta.

Kannan huolta kunnan luonnon säilymisestä, minkä vuoksi elinkeinoja on kehitettävä kestävästi.

Muistetaan aina, että puhdas ja monimuotoinen luonto on tärkein voimavaramme. Lapsille ja nuorille on taattava monipuolinen opetus ja koulutus turvallisissa ja virikkeellisissä opinahjoissa.Kaupungin on tuettava vanhusten kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään, jos he kotonaan haluavat elää. Hoitokodeissa pitää panostaa virikkeelliseen hoitoon ja hoivaan.

Äitinä minulle on tärkeää pitää huolta siitä, että Kuusamo on tulevaisuudessakin turvallinen ja tasa-arvoinen paikka kasvaa ja oppia. Maaseudulla asuvana luonnossa liikkujana tahdon pitää huolta Kuusamon puhtaasta luonnosta ja monimuotoisuudesta sekä haluan tukea kylien elinvoimaisuutta. Matkailu ja sen kestävä kehittäminen ovat minulle lähellä sydäntä - työskentelen ja opiskelen tämän aihepiirin parissa. Tahdon, että tulevilla sukupolvilla on yhtä hyvä elää Kuusamossa kuin minullakin on ollut.

Olen naimisissa, kolmen aikuisen lapsen äiti ja kolmen lapsenlapsen mummi. Työskentelen lasten ja perheiden parissa. Harrastan liikuntaa, lukemista ja kirppareita. Minulle on tärkeää, että erilaiset ihmiset ja mielipiteet hyväksytään yhtä arvokkaina. Kaupungin palvelujärjestelmä ja hallinto ovat olemassa kuntalaisia varten. Valtuutetun tehtävä on edustaa kuntalaisia ja pyrkiä varmistamaan, että kuntalaiset saavat heille kuuluvat palvelut. Erityisen tärkeää on huomioida päätöksenteossa ne ihmiset, jotka eivät pysty itse huolehtimaan omista eduistaan.

TAIVALKOSKI

38

POSIO

2

39

2

3

Niikkonen Jouko eläkeläinen

Virtanen Pekka LuK, eläkeläisopettaja

Voutilainen Jaana koulunkäynnin toiminnanohjaaja, perhehoitaja

Ronkainen Tero postityöntekijä

Tyni Ossi merkonomi, eläkeläinen

Uskelin Marko opiskelija

Jokikalastaja, liikunnan harrastaja ja tietoliikennemies, suvaitsevainen tasa-arvon kannattaja. Haluan olla edesauttamassa Kuusamon säilymistä kaivosvapaana tuleville sukupolville. Myös nousesteistä vapaat Ii- ja Kuusinki-joki ovat asioita joita edistän.

Opettaja, kotitarvekalastaja, marjastaja ja luontoharrastaja.

Haluan olla edistämässä Kuusamon kehittymistä aidoksi luontokaupungiksi missä ympäristöä, vesiä ja luonnonmonimuotoisuutta arvostetaan.

Olen paljasjalkainen Kuusamolainen, koulutukseltani olen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja vaatetusalan artesaani. Minulla on neljä lasta ja yksi lapsenlapsi.

Pidän tärkeänä että kuraattori ja psykologi palvelut saadaan myös varhaiskasvatuksen käyttöön. Kouluille täytyy saada koulupsygologi, kuraattorien työpariksi. Torjutaan perheiden eriarvoisuutta oppilashuollolla, oppimisentuella, lasten ja nuorten mielenterveys palveluilla ja perheiden sosiaalisella tuella.

Sopusointu ja yhteiselo luonnon kanssa on pohja Kuusamon kestävälle kasvulle.

Olen syntynyt Ranualla, asunut myös Kemissä, Oulussa ja Pudasjärvellä.

Ennen muuttoa Taivalkoskelle syksyllä 2017. Koulutukseltani olen ylioppilas ja maaseutuyrittäjä.

Työskennellyt lypsykarjatilalla, maatalouslomittajana, koulunkäyntiavustajana ja tutkimusapulaisena Oulun yliopiston biologian laitoksella.

Myös erilaiset koneurakointityöt ovat tulleet tutuksi. Nyt Postityöntekijänä Postilla. Taivalkoskella näen erityisen tärkeänä hyvin toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisen myös jatkossa. Yritystoiminnan ja lähiruokatuotannon kehittäminen ovat myös tärkeitä asioita.

Taivalkoskella syntynyt ja täällä varttunut. kansa- ja kansalaiskoulun suorittanut, Asepalveluksen suorittanut ja merkonomitutkinnon suoritin Oulussa. Luonnon monimuotoisuus on tämän päivän sana ja sitä on suojeltava tehostetusti ja laajamittaisesti oli sitten kysymyksessä, mikä tahansa ympäristöä pilaava tekijä.

Kiinnostukseni kohteita ovat: Perhepolitiikka, ihmisten hyvinvointi, lähiruoka, terveys ja sosiaalipalvelut, taide ja kulttuuri, kaavoitusasiat, liikunta, työllisyys ja verotusasiat.

Asun tätä nykyä Posiolla. Posiolle muutin 2017 Turusta. Olen asunut monessa pitäjässä elämäni aikana ja erilaiset ihmiset, tienoot ja tavat ovat tulleet tutuiksi. Ihminen oppii ja kehittyy koko elämänsä ajan.

Luonto ja tasa-arvo ovat itselle tärkeitä asioita. Luontoa pitäisi osata kunnioittaa ja pitää siitä huolta niin, että puhtaasta ja koskemattomasta luonnosta voivat nauttia myös tulevat sukupolvet.

Äänestä puhtaan, kauniin ja kestävästi kehittyvän Koillismaan puolesta

Ilmoituksen maksaja Koillismaan Vihreät ry

Torstai 3.6.2021

6

Kannat esille!

Yhdeksän nopeaa kuntavaaliehdokkaille

Mika Flöjt (vihr.)

1. Kuusamossa on kahdeksan tukijalkaa: matkailu, metsäklusteri, ruokatuotanto, yrittäjyys ja palvelusektori sekä yhteisömme ihmiset, ja etätyöntekijät sekä matkailijat joiden kaikkien panos tuottaa yhteisen hyvän.

Voimistamme olemassa olevien elinkeinoja. Kuusamon rakentamisessa ja matkailussa tulee ottaa huomioon alueen kulttuuriperintö ja edistää persoonallista puurakentamista. Edistämme Koillismaan kuntien yhteistä ympärivuotista matkailu- ja tapahtumamarkkinointia sekä luontoretkeilyreitistön ja monipuolisen kalastuksen kehittämiseen. Edistämme kaikkien materiaalien kiertotaloutta ja kierrätystä mm. liikennepolttoaineiden omavaraosuutta luomalla biokaasuntuotantoa sekä jakeluverkostoa Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti.

2. Puolustamme Kuusamon kaupunkistrategiaa ja ympäristöjulistusta. Haluamme, että puhdasta elinympäristöämme, puhtaita vesiä ja kaunista luontoa vaalitaan myös tuleville sukupolville. Meidän ei tule edistää sellaisia ratkaisuja, jotka pilaavat tätä arvokasta, kaunista ja puhdasta elinympäristöämme, josta monet elinkeinomme ja virkistyksemme kumpuavat. Vihreät eivät kannata kaivostoimintaa nykyisellä puutteellisella kaivoslailla Koillismaalle. Vastustamme muun muassa Latitude66 Cobalt Oy:n uraanikultakobolttikaivostoimintaa Kuusamossa, Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa. Vaadimme kaivoshankkeen hautaamista ja Juomasuon louhoksen peittämistä.

3. Kannatamme pientuulipuistoja paikkoihin, mitkä ovat kaavoituksellisesti, maisemallisesti ja luontoarvoiltaan hyväksyttävissä.

Emme kannata tuulivoimapuistoja kansallispuistojen läheisyyteen. Riisitunturin tunturimaisemat vaalittava tuulivoimateollisuudelta.

Muistutamme että Riisi-

tunturin kansallispuisto on perustettu sieltä avautuvan erämaamaiseman vaalimiseen. Riisitunturi, Kitka- ja Livojärvi, Korouoma ja Pentik ovatkin yhdessä Posion ja Ruka-Kuusamon matkailuja vetovoimakohteiden yhdet helmet. Tuulivoimaa siten jo olemassa olevien tuulivoima-alueiden yhteyteen, hyödyntämään olemassa olevia siirtolinjoja eli Mäkiaho-Saukkovaaran olemassa olevan tuulivoima-alueen yhteyteen, olemassa olevan siirtolinjan varteen kohti teollisuusaluetta, aluetta jonka lähellä itse asun.

4. Edistämme myös yrittäjyyttä, erityisesti mikro- ja pienyrittäjyyttä. Esitämme Naturpoliksen matalankynnyksen toimitiloja ja yhteistä pienyrittäjyystaloa Kitkantielle. Yrittäjyyttä, etätöitä ja markkinointia palvelevaa kuidun ja muiden nopeiden liittymien tasapuolista kehittämistä Kuusamossa.

Uudelle teollisuusalueelle halpoja vuokra- tai omistuspohjaisia halleja yrityksille Nivalan teollisuusalueen mallin pohjalta. Elinympäristön suunnittelussa mm. kaavoitusprosesseissa yleisötilaisuudet eri vaiheissa tulee olla pakollisia. Virkamiesvaltaa kaavoituksessa ja poikkeamispäätöksissä tulee vähentää, avoimuutta sekä päätöksentekijöiden valtaa lisättävä.

5. Asiaan vaikuttaa eniten se, tuleeko ns. sote/hyvinvointialueet vai ei. Sitä prosessia on kuitenkin tarkasteltava monelta eri näkökulmalta ja henkilökohtaisesti painoittaisin alueen ihmisten etuna sitä, että päätöksentekijät säilyvät lähellä ihmisiä, siksi henkilökohtaisesti näkisin järkevänä sen, että jos valtio antaisi porkkanarahaa usean miljoona euroa siihen ja siirtymä-ajan tuen, että Koillismaan kunnat selvittäisivät oma aluevaltuuston perustamista ja yhteistyön lisäämistä. Tämä saattaisi turvata palvelut, mutta päällekkäistä henkilökuntaa tehostettaisiin ja ehkä siten kaikissa kunnissa vältettäisiin tulevaisuudessa kuntaveron korottaminen.

Mutta ei sitten ajauduttaisi Oululaisten ja/tai rovaniemeläisten armoille, riippuu mistä koillismaan kunnasta asiaa katsoo.

6. Henkilökohtaisesti, Koillismaan kuntien yhteistyötä lisäämällä voisimme vähentää virkamieskunnan päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintaa sekä säästää veroeuroja. Lisäksi virkahenkilöitä valittaessa tulee aina valita pätevin, sopivuuden sijaan.

Siitäkin saattaa tulla säästöjä.

Siksi olisi hyvä kokeilla mm. anonyymia rekrytointia.

7. Koillismaan Vihreät ovat valmiit lisäämään resursseja varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja perusturvaan.

Huolehditaan henkilökunnan riittävyydestä ja jaksamisesta niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa kuin ikääntyvien palveluissakin.

Kaikkeen hoitoon henkilömitoitukset hoitoisuuden mukaan.

8. Henkilökohtaisena kantana näen, että Koillismaan kunnat ovat muodostaneen oman Sote/hyvinvointi aluevaltuuston jonka lisäksi yhteistyötä myös ympäristön, matkailun, liikenteen, palveluiden sekä yrityskehittämisen alalla. Täten Koillismaan kuntien väkiluku on yhteensä yli 20 000 ja lisäksi alueella on koko ajan lähes 10 000 matkailijaa Suomesta ja maailmalta.

9. Tämä asia tulisi nyt tarkastella uudestaan koronavirusmuunnoksien takia.

Meillä tulee olemaan ehkä viiden vuoden jakso jolloin talvet menee kouluissa sekaisin aina uusista virusmuunnoksista. Nyt pitää pitää opetus hajautetuissa yksiköissä, terveysriskien takia, jotta jos joku uusi virusmuunnos iskee niin se ei leviä nopeasti liian laajalle yhteisössämme. Siksi ottaisin aikalisän keskittämisestä - reilun sellaisen. Me vihreät yleisesti edistämme maalla asumisen mahdollistamista, sekä kyläkoulujen säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan. Henkilökohtaisesti olen esimerkiksi Nissivaaran kyläkoulun säilyttämisen kannalta, varsinkin kun Nissinvaaran on kaavoitettu 120 tonttia omakotirakentamiselle Rukan ja Kuusamon puolessa välissä.

Hannu Ervasti (kok.)

1. Etätyömahdollisuudet kuntoon, kaksoiskuntalaisuuden mahdollistaminen lisää palvelualojen työpaikkoja,

jäteveden puhdistamon ympärille mahdollistuva kierrätykseen perustuvat työpaikat, vain vetovoimainen saa ihmiset liikkumaan työpaikkojen perusteella.

2. Aikoinaan valtuustossa hyväksytyn Ankkamallin alueelle emme ole ajamassa kaivostoiminta. Muualle rakentuva ympäristön huomioonottava kaivostoiminta on mahdollista. Ehdokasporukassa on tämän suhteen eri painotuksella olevia perusteltuja mielipiteitä.

3. Valtuustoryhmämme oli kokonaisuudessaan Maaningan tuulivoimahankkeen takana. Yleensäkin olemme kannattaneet tuulivoimaa energian omavaraisuuden, kiinteistöverotulojen ja hiilineutraalisuuden vuoksi.

4. Kunnan tehtävä on varmistaa, että infra on yrityksiä varten kunnossa. Olla mahdollistamassa yrityksille sopivat toimitilat sopivalla sijainnilla.

Jo olemassa olevien ja tänne muuttoa miettivien yrittäjien aito kuunteleminen. Pidetään yllä säännöllinen keskusteluyhteys alueen yrittäjiin.

5. Lähestyisin rahoituksellisia ratkaisuja lisäämällä työpaikkoja ja näin saamalla lisää verotuloja, jolloin ei tarvitse lähteä palveluja leikkaamaan.

Luodaan ensin jaettavaa ja jaetaan se kuntalaisille palveluiden muodossa. Veroverojen korotus ei ole meille missään nimessä vaihtoehto, se syö kasvun eväät.

6. En puhuisi palveluiden leikkaamisesta, vaan toimintojen uudelleen järjestämisestä ja tehostamisesta. Muuttuva yhteiskunta luo jatkuvasti tarpeita palveluiden uudelleen järjestämiseksi.

7. Ennaltaehkäiseviin palveluihin niin terveydenhuollon kuin koulutoimenkin puolella lisäisin resursseja.

Korostaisin koulupuolella mahdollisimman varhaisen puuttumisen mallia ongelmien esiintyessä.

8. Väkiluku saadaan pidettyä lievässä kasvussa ja asukkaita 10 vuoden kuluttua noin 16000. Tämä edellyttää päättäjien tarmon keskittämistä työpaikkojen luontiin ja paikkakunnan palveluiden vetovoimaisuuteen.

9. Koulutuspalveluiden järjestämisessä mennään opiskelijoiden tarve silmällä pitäen huomioiden kaikki kouluasteet varhaiskasvatuksesta toisen asteen loppuun asti. Koulut säilytetään aina silloin kun se on opiskelijoiden opintopolun ja opintojen laadun suhteen tarkoituksenmukaista.

Kysyimme kuusamolaisten valtuustoryhmien puheenjohtajilta yhdeksän kuntavaaliteemaista kysymystä. Kristillisdemokraattien ja Liike Nyt:n osalta kysymyksiin vastasivat paikallisosastojen puheenjohtajat.

Joukamo Kortesalmi (ps.)

1. Kuusamon on ensiksikin oltava avoin kaikelle elinkeinotoiminnalle, myös kaivannaisteollisuudelle. Mikroyrityksiä ei pidä vähätellä, sillä jo itsensä työllistäminen on suuri saavutus näillä kairoilla. Moni suurikin yritystoiminta on aloitettu autotallista. Metsätaloudessa meillä on vielä huomattavaa kasvupotentiaalia jäljellä aina kannolta tehtaalle saakka.

2. Kuusamossa ei voida sulkea pois kaivosteollisuutta.

Asiaan otetaan lopullinen kanta siinä vaiheessa, kun tarkka paikkaehdotus ja menetelmät ovat tiedossa.

Kun me emme ole valmiita luopumaan yhtään mistään, ei meillä ole oikeutta kipata haittojakaan muiden kontolle.

3. Kaikki kotimaiset energiamuodot ovat kannatettavia.

Tuulivoiman haittapuolena on se, että laitteiden valmistus on siirtynyt täysin ulkomaille, mikä heikentää kauppatasettamme. Tuulivoimalla on myös maisemahaittavaikutukset sekä ääniongelmat.

Paljon hehkutetut kiinteistöverotuotothan maksavat sähkön käyttäjät kokonaisuudessaan.

4. Yksinomaan markkinatalouden olisi tarkoituksenmukaisinta ratkaista sen, kuka ja ketkä yrittävät. Kun yritystoiminta on kuitenkin laajasti tuettua, täytyisi sen olla tasapuolista kaikille.

Kunnan roolin näkisin lähinnä yleisen infrastruktuurin mahdollistajana ja tonttimaan ja rakennuspaikkojen tarjoajana. Kunnalla pitäisi olla myös edullista hallitilaa edelleen vuokrattavana yrityskäyttöön.

5. Verojen korottamisen tie on jo kuljettu loppuun saakka. Kaupungin on keskityttävä peruspalvelujen tuottamiseen ja laitettava suu säkkiä myöten kaikenlaisen turhuuden ja ylimääräisten krumeluurien suhteen. Ei eliitti-Stadiumia Kuusamoon veronmaksajatuettuna!

6. Pakolaisten lisävastaanot-

taminen heti jäihin, samoin tulemme toimeen vallan hyvin ilman turvapaikanhakijoitakin. Tarpeettomaksi käyneestä rakennusmassasta olisi syytä luopua välittömästi käytön loppuessa. Ydinkeskustan liikenneremontti oli täysin ylimitoitettu ja kallis seikkailu, minkä aikaansaamia haittoja maksetaan hamaan maailman tappiin saakka ja vieläpä vuosittain.

7. Sivukyliemme tieyhteyksien peruskunnossapito vaatii nykyistä enemmän taloudellisia panostuksia, kun kerran verot kyetään keräämään pitkospuiden päästäkin.

Kiinteistöveron maksulle on myös haja-asutusalueiden asukkaiden saatava selvää vastinetta. Laajakaistan peruspalvelun suhteen olemme maamme takapajula. Huoltosuhteemme ei kuunaan kohene, ellemme ryhdy välittömästi helpottamaan erityisesti nuorten lapsiperheiden asemaa ja elinoloja.

8. Kuusamon väkimäärän kehitys riippuu aivan siitä, jatkuuko täällä masentava yhden puolueen yksinvalta ja kurjistumiskierre, vai saammeko poliittisen moniarvoisuuden ja vallan uusjaon kautta uudet raikkaat poliittiset tuulet puhaltamaan.

Kuntavaaleissa vastakkain on nyt kuihtumisen kierre tai käänne kohti uutta kukoistusta. Jos entinen meno jatkuu, kymmenessä vuodessa menetetään 1.500 asukasta lisää, mutta toisin valitsemalla voidaan saada saman verran kasvua. PS pelastaa maan!

9. Kyläkouluteurastuksille on saatava sulku. Himokeskittämisestä on päästävä heti irti. Mammuttikoulu ei tule olemaan hajautettua kyläkouluverkostoa yhtään halvempi malli. Emme me saa luoduksi vetovoimaa tänne päin apinoimalla muiden kuntien virheratkaisuja.

Loput kyläkouluistamme on säästettävä ja turvattava niiden toiminta aktiivisella kaupungin rakennuspaikkatarjonnalla lapsiperheille koulupiirien ydinalueilla Sotkamon mallin ja Kortesalmen vision mukaisesti.

Myös netissä!

www.koillismaanuutiset.fi

Torstai 3.6.2021

7

Kysymykset: 1. Millä toimilla saadaan Kuusamoon lisää työpaikkoja? 2. Sopiiko kaivosteollisuus Kuusamoon? 3. Kannatatko tuulivoimapuistojen rakentamista Kuusamoon?

4. Millä keinoilla kunta voisi tukea alueen yrityksiä ja heidän toimintaa? 5. Kuntaveron korottaminen vai palvelujen leikkaminen? 6. Näitä menoja Kuusamon kaupunki voisi leikata. 7. Näihin kohteisiin lisäisin määrärahoja. 8. Millaisena Kuusamon väkiluvun kehitys jatkuu? Paljonko meillä on asukkaita kymmenen vuoden päästä?

9. Kannatatko kyläkoulujen säilyttämistä vai pitäisikö opetus keskittää kustannustehokkaasti yhteen isoon kouluun?

Päivi Käkelä (sd.)

1. Kuusamon demarit on jättämässä kesäkuun valtuustossa aloitteen Kuusamon työllisyysstrategian laatimiseksi. Tavoitteellinen johtaminen työllisyyden hoidon ja yrityspalveluiden asioissa on avainasemassa. Hoito- ja hoivatyöt lisääntyvät Kuusamossa varmuudella, koska väestö vanhenee. Toki juuri niissä tehtävissä osaavan työvoiman saaminen tuottaa jo tällä hetkellä vaikeuksia.

JobBoost-hanke on etsimässä ratkaisuja myös kontaanto-ongelmiin, siltä odotan paljon.

2. Yleisesti en kuluttajana vastusta kaivostoimintaa.

Nykyinen elintapamme ei olisi mahdollista ilman kaivannaisteollisuutta. Mikäli kysymyksellä haetaan kantaa Juomasuon kaivokseen, niin en kannata sitä riskialttiin sijainnin vuoksi. Kuusamon demareiden sisällä on kaivostoimintaan muitakin näkökantoja.

3. Kannatan. Tuulivoimapuistoista saadaan hyvää tuloa kiinteistöverojen kautta, jotka ovat korkeammat voimalaitoksille kuin muille kiinteistöverotettaville kohteille.

4. Selkeät ja saavutettavat yrityksille saatavilla olevat tukipalvelut. Kaavoituksessa huomioidaan yrityksien tarpeet, erityisesti Rukan alueen yritystontit. Toimiva infra, sisältää tietoliikenneyhteydet. Aktiivinen yritysten houkutteleminen, mikä on kunnan tarjoama koukku?

5. Näissä asioissa ei ole vain musta ja valkoinen vaihtoehtona. Kokonaistilannetta tulee tarkastella. Palvelut ovat tässä ajassa jo hyvinkin tehotuotannossa, joten niistä on vaikea lähteä leikkaamaan.

Mieluummin järkevien ja tehokkaiden toimintamallien rakentamista tulee tavoitella. Tarvittaessa tarkastellaan kuntaveron suuruutta, joka tehdään kuitenkin joka vuosi.

6. Käyttötarkoitukseltaan

soveltumattomasta ja tuottamattomasta kaupungin kiinteistöomaisuudesta tulee hankkiutua eroon.

7. Sosiaalityöhön, erityisesti lastensuojeluun ja perhepalveluihin. Mielenterveyspalveluihin.

8. Tilastokeskuksen väestönkehitysennusteen mukaan Kuusamossa olisi vuonna 2030 noin 13 300 asukasta.

Tämä arvio on tehty ennen korona-aikaa, joka voi laittaakin tulevaisuuden uusiksi, mm. etätyön yleistyminen ja massa-asumisesta pois haluaminen. Miten voisikaan mahdollinen kaksoiskuntalaisuus vaikuttaa? Oletettavaa on, että väestö vähenee Kuusamossa, kuolleisuus on ollut suurempaa kuin syntyvyys vuodesta 2012 alkaen.

Työpaikkojen saaminen alueelle ja sitä kautta työikäisten (ja perheellisten) muuttaminen Kuusamoon voisi olla käännekohta väestön vähenemiselle. Perheille paras, niinhän me on luvattu.

9. Olen ollut mukana hyväksymässä tällä valtuustokaudella tehtävää kouluverkkosuunnitelmaa, jossa kyläkouluja ollaan yhdistämässä suurempiin kouluihin. Kysymys ei ole vain kustannustehokkuudesta, vaan opetuksen laadun sekä terveellisen opiskeluympäristön takaamisesta lapsille ja nuorille. Kaikkia muita kouluja ei olla lakkauttamassa uuden Nilon koulun alta.

Veli Määttä (kesk.)

1. Positiivinen asenne yrittäjiä kohtaan, paikka mihin tulla tulla yrittämään.

2. Sopii, mikäli ei ole ympäristölle haitallista. Ei Juomasuolle.

3. Kyllä, jos sijainti on oikea.

4. Tarjoamalla tiloja ja tontteja sekä matalankynnyksen yrityspalveluja esim. Naturpolis.

5. Ennakoivia ratkaisuja jottei tarvitse ottaa em. keinoja käyttöön.

6. Ei helposti löydy sellaisia menoja mitä voidaan leikata,

talouden pito on ollut tarkkaa.

7. Yrityspalvelujen kehittämiseen, jotta saadaan uusia työpaikkoja ja verotuloja sekä uusia asukkaita.

8. Positiivisena. 17000 asukasta. Kiinnostus muuttaa pois isoista kaupungeista, kaksoiskuntalaisuus on mahdollista.

9. En kannata opetuksen keskittämistä yhteen isoon kouluun.

Laura Paloniemi (liik.)

1. Kaupunki voisi palastella hankinnat pienempiin osiin, jolloin myös paikallisilla pienemmillä yrityksillä olisi mahdollisuus lähteä tarjouskilpaan mukaan, hankinnat paikallisilta yrityksiltä vahvistavat yritysten toimintaa ja mahdollistavat työvoiman palkkaamisen ja työntekijöiden vakinaistamisen. Valokuituyhteys voisi houkutella teknologia-alan yrityksiä Kuusamoon.

2. Nykyteknologialla ei sovi. Kuusamo on luontokaupunki ja luontokaupungin arvoihin ja imagoon ei sovi kaivosteollisuus. Riskit ympäristön pilaantumiselle ovat liian suuret. Ympäristön ja luonnon arvoa ei voi mitata rahassa.

3. Kyllä kannatan tuulivoimapuistojen rakentamista.

Tuulivoimasta ei aiheudu juurikaan haittaa ympäristölle. Tietenkään niitä ei tule rakentaa suojelualueelle, mutta uskon, että Kuusamosta paikka löytyy tuulivoimapuistolle. Olisi hyvä, jos energiantuotannossa olisi omavaraisuutta, emme olisi aivan täysin tuontienergian armoilla.

4. Yhtenäistämällä lupa-asiat ja toimintatavat. Hyvin paljon oletetaan yrittäjien tietävän asioita, miten toimitaan kaupungin kanssa ja keneltä kysytään mitäkin, joten niitä ei suoraan kerrota missään.

Asioiden olettaminen pitäisi kuopata ja kaikkia yrittäjiä kohdella samoilla pelisään-

nöillä. Kaupunki voisi myös rakentaa uusia liiketiloja ja tukea yrityksiä alkutaipaleella edullisella tai ilmaisella vuokralla. Naturpoliksen toimintaa tulee ehdottomasti tukea ja kehittää, sillä siitä on iso apu yrittäjille.

5. Kuntaveroa ei voi enää korottaa, 20,0 prosenttia alkaa olla jo aika korkea.

Palveluitakaan en lähtisi leikkaamaan, vaan etsisin säästökohteet muualta.

Kaikkea kaupungin toimintaa tulisi tarkastella itsekriittisesti: tehdäänkö kaikki kustannustehokkaasti, onko turhia kuluja/konsultteja/ virkoja? Tehdäänkö jokin asia tietyllä tavalla, koska se on aina tehty niin, vaikka sen voisi tehdä järkevämmin ja edullisemmin?

6. 7. Kulttuuri- ja sivistystoimi, etenkin nuorten vapaa-ajan toiminta ja työllistäminen, päivähoito ja varhaiskasvatus 8. Väkiluku jatkaa nousua, mutta hyvin maltillisesti.

Kuumin etätyöbuumi laantuu vuoden parin aikana.

Kymmenen vuoden päästä vakituisia asukkaita Kuusamossa on 18000, saman verran, kuin 90-luvun alussa.

9. Isoimmissa ja elinvoimaisimmissa kylissä tulisi olla omat koulut. Opetuksen keskittäminen ainoastaan yhteen kouluun ei ole oppilaiden edun mukaista.

Kyläkoulujen kohtaloa mietittäessä tulisi ensisijaisesti aina huomioida oppilaiden etu ja oikeus laadukkaaseen opetukseen. Kyläkoulut lisäävät sivukylien vetovoimaa asuinpaikkana.

on mahdollistettava kaivosteollisuus silloin, kun se toteutetaan parhaalla saatavilla olevalla tekniikalla.

3. Tuulivoimaloiden rakentaminen on hyväksyttävää alueille, missä ei ole asutusta lähellä. Joskin lienee väliaikainen energiantuotannon tapa tuottaa sähköä.

4. Parhaina keinoina tukea yrityksiä näen kaavoituksen, infran rakentamisen sekä koulutuksen mahdollistamisen yritysten tarpeita vastaavalla tavalla.

5. Ei verojen korotuksia, eikä palvelujen leikkauksia nykytasosta. Vaan tuotannollisten työpaikkojen edellytyksien luomisella lisätään verotuloja.

6. Sellaisiin hankkeisiin ei tule satsata, jotka jäävät kuntalaisten kustannettaviksi. Esimerkiksi esillä ollut mittava museohanke.

7. Ammatilliseen ja korkeakoulutukseen tulee satsata.

8. Kuusamolla on tulevaisuudessa, matkailun lisäksi, kasvun mahdollisuudet teollisten ja tuotannollisten työpaikkojen sekä kaivosteollisuuden alalla. Kymmenen vuoden kuluttua Kuusamossa asuu 17000 asukasta.

9. Kyläkouluja ei saa täysin lakkauttaa. Enkä kannata keskittämistä yhteen isoon kouluun siitäkään huolimatta, että siitä syntyisi säästöjä.

Tarmo Raatikainen (vas.)

Reijo Pesonen (kd.)

1. Kuusamossa työpaikkojen lisääminen edellyttää teollisten ja tuotannollisten työpaikkojen mahdollistamista. Esimerkiksi puun jatkojalostamista tulee edelleen kehittää. Alan tutkimusta ja koulutusta tulee lisätä yhteistyössä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.

2. Myös kunnan päätösten

1. Etätyö on koronan aikana lisääntynyt. Tulevaisuudessa moni kuusamolainen voi työskennellä etänä kotoaan käsin. Tämä täytyy mahdollistaa mahdollisimman laajalti käytössä olevalla valokuituyhteydellä. Verkkoyhteydet on nostettava tulevan valtuustokauden tärkeimpiin kehityskohteisiin.

2. Ei. On järjetöntä ottaa pienintäkään riskiä, joka realisoituessaan voisi olla kohtalokasta Kuusamon ainutlaatuiselle luonnolle.

Kaivoksien vesitase on iso ongelma, jota ei vielä ole riittävän turvallisesti pystytty

hoitamaan.

3. Kannatan. Tuulivoimalla on tärkeä osa matkalla kohti hiilineutraalia maailmaa.

Kaupunkimme saa tuulivoimapuistoista merkittäviä tuloja.

4. Kaupunki voi auttaa esimerkiksi tilakysymyksissä.

Myös aikaisemmin mainitut verkkoyhteydet on saatava riittävälle tasolle.

5. Kuntalaisille tärkeintä ovat toimivat palvelut.

Lähtökohtaisesti ensin on tarkasteltava kuntalaisten tarvitsemia palveluita, ja järjestää kuntatalouden rahoitus sen perusteella.

6. En näe järkevänä laatia leikkauslistoja. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että lakisääteiset hyvinvointipalvelut saadaan hoidettua.

7. Tähän pätee sama ajatus, kuin edelliseenkin vastaukseen. Kaikkiin päätöksiin liittyy talousvaikutuksia ja ne on tapauskohtaisesti harkittava. Puolueellemme on tärkeää, ettei lapsista ja nuorista säästetä. Myös terveyspalvelut on pidettävä kunnossa.

8. Kuusamossa asuu 17 000 asukasta. Monipaikkaisuus on lisääntynyt ja Kuusamo tarjoaa loistavan asuinpaikan merkittävälle määrälle etätyöläisiä.

9. Kyläkouluista ei ole mitään syytä luopua, jos oppilasmäärät pysyvät riittävän korkeina ja koulurakennusten kunto on sellainen, että niissä opiskelu ja työskentely on turvallista.

Koillismaan Uutiset ilmestyy joka toinen TORSTAI Ilmoitusaineisto toimitettava meille viimeistään MAANANTAINA KLO 13 MENNESSÄ Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi P. 045 1104 887

Torstai 3.6.2021

8

Ammatillisen koulutuksen työelämäs Hyödynnä KAOn työelämä- ja yrityspalvelut

Koulutussopimus • opiskelijalle palkaton • määräaikainen kirjallinen sopimus; tavoitteet, keskeiset työtehtävät ja ohjaus

Koulutus- ja oppisopimus rekrytoinnin tueksi

• oppilaitos nimeää ohjaavan opettajan ja työnantaja työpaikkaohjaajan

Työelämässä oppimisen vaihtoehtojen hyödyntäminen on loistava keino löytää uutta työvoimaa. Ota yhteyttä oppisopimusasioissa Suvi Kurtti, suvi.kurtti@kao.fi, 044 497 5003.

• opiskelija oppilaitoksen tapaturmavakuutuksen ja opiskelijahuollon palveluiden piirissä • työnjohdollinen vastuu, työturvallisuus sekä tilat, laitteet ym. työnantajan vastuulla • voidaan solmia kerrallaan yhteen tai useampaan tutkinnonosaan, ei koko tutkintoon.

Oppisopimus • työ-/virkasuhteinen (TES:n mukainen palkkaus) tai yrittäjän oppisopimus

Työpaikkaohjaajakoulutus

• työaika vähintään 25 h viikossa • määräaikainen työsuhde oppisopimuksen keston ajalle tai jo olemassa olevaan työsuhteeseen/yrittäjyyteen

Olisiko työpaikkaohjaajakoulutuksesta apua työpaikallasi? Järjestämme työpaikkaohjaajakoulutusta työnantajille, työpaikalla opiskelijoita ohjaaville ja kaikille oman osaamisensa täydentäjille.

• sovitaan tavoitteista ja keskeisistä työtehtävistä • oppilaitos nimeää ohjaavan opettajan ja työnantaja työpaikkaohjaajan • voidaan solmia tutkinnonosaan/-osiin kuten koulutussopimus, mutta myos kokonaiseen tutkintoon • oppisopimusta kannattaa hyödyntää mm. kesäajan tai muiden sesonkien rekrytoinnissa! Tällöin töihin tulevalle opiskelijalle tehdään oppisopimus, jolloin myös opinnot etenevät suunnitelmallisesti.

Työelämäpalaute

Valtakunnallinen kysely kaikille ammatillisen koulutuksen osallistuville työpaikoille ja työpaikkaohjaajille 1.7.2021 alkaen.

Työnantaja, etsitkö uutta työvoimaa tai onko yrityksessäsi koulutustarpeita? Kysy lisää KAO

Torstai 3.6.2021

9

ssä oppiminen taipuu moneen tarpeeseen yrityksesi kehittämisessä. Ota tämä sivu talteen!

Tavoitteista, oppimisjakson pituudesta ja muista asioista sovitaan yhdessä. Työelämässä oppimisesta sovitaan joko koulutussopimuksella (palkaton) tai oppisopimuksella (palkallinen).

Voit suorittaa työpaikkaohjaajakoulutuksen verkossa itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Koulutus on maksuton.

Työpaikkaohjaajille kysely lähetetään, kun ohjauksessa olevan opiskelijan työpaikkajakso on päättynyt. Työpaikkakysely lähetetään työnantajan edustajalle kaksi kertaa vuodessa.

Koulutussopimus voidaan tehdä oppilaitoksen kirjoilla olevalle opiskelijalle, kun tarkoitus on suorittaa jokin osa opinnoista työelämässä oppien. Myös oppisopimus sopii tähän tarkoitukseen.

Opettaja ohjaa tavoitteiden saavuttamista ja suunnittelee etenemistä yhdessä työpaikan ja opiskelijan kanssa. Osaamista hankitaan työpaikkaohjaajan opastuksella käytännön työtehtäviä tehden.

Tutustu ja hae työpaikkaohjaajakoulutukseen osoitteessa kao.fi/tyopaikkaohjaajakoulutus Lisätietoa Ville Loukusa, ville.loukusa@kao.fi, 044 497 5026.

Ideoita, keskustelua, verkostoja ja yhteistyötä! Työpaikkaohjaajakoulutuksessa paneudutaan yhdessä tärkeimpiin aihealueisiin.

Tuloksia hyödynnetään työelämän ja oppilaitoksen välisen yhteistyön sekä opiskelijoiden ohjauksen kehittämiseen.

Anonyymeja valtakunnallisia tuloksia voi tarkastella OPH:n tilastopalvelu Vipusesta vipunen.fi. Lisätietoa Jyrki Kilponen, jyrki.kilponen@kao.fi, 044 715 9482.

Työelämä- ja yrityspalvelut Ville Loukusa, ville.loukusa@kao.fi, 044 497 5026 tai 040 165 0010.

Torstai 3.6.2021

10

Nuoret vaaliuurnille!

Yrittäjyydellä parempaa huomista rakentaen Näin korona-aikana juolahtaa kaikenlaisia asioita mielen päälle. Rieskan leivontaa olen harrastanut jo pitemmän aikaa, mutta ruisleipää rupesin leipomaan vasta nyt korona-aikana, kun hoitoalan yksinyrittäjänä koronapelko vei asiakkaat lähes tyystin. Marttojen ohjeen mukaan leipäjuuri valmisteille ja äidin peruja oleva puinen leipäsaavi turpoamaan.

Siinä leipomisen tuoksinassa heräsi ajatuksia myös Kuusamo-leivän leipomisesta ja sen jakamisesta.

Kuusamon uusi strategia on juuri hyväksytty valtuustossa ja sen pohjalta asioita viedään tulevassa valtuustossa eteenpäin meidän kaikkien parhaaksi. Rakkaus lähimmäiseen ja luontoon, Kuusamo perheille paras.

Täällä on asuttu jo satoja vuosia ja hyödynnetty ympärillä olevaa luontoa elääksemme. Luontaiselinkeinot ja isojaon mahdollistama tilojen omistaminen toivat ison piristysruiskeen Kuusamon kehittymiseen. Metsätalous työllisti sivukylien miehiä ja toi leipää pöytään naisten hoitaessa karjan ja lapset. Metsien omistaminen ja hakkuut niissä sai aikaan myös maatalouden koneellistumisen. Lukemattomat markat ja kilot myös metsämarjoja on kerätty näiltä

uudistusaloilta vuosikymmenten aikana. Ja kerätään edelleen.

Paljon on aika muuttunut noista päivistä. Aktiivitilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko suurentunut.

Maa- ja metsätalous ovat kuitenkin edelleen alueemme vahva tukijalka. Pölkky Oy jalostaa sahapuuta suuret määrät ja Kuusamo juusto tekee paikkakunnan ja lähialueen maidosta maan kuuluja tuotteita.

Molemmat toimivat erittäin kilpailluilla aloilla ja meidän tulee turvata hyvä toimintaympäristö myös jatkossa näille toimijoille. Kauppaja palveluala on noussut merkittäväksi työllistäjäksi matkailun lisääntyessä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Pienet yritykset ja monet yksinyrittäjät ovat merkittäviä työllistäjiä. Koronan myötä Kuusamosta on tullut myös merkittävä etätyöpaikkakunta.

Julkisen hallinnon alijäämäisyys on jo pitemmän aikaa ollut huolena. Nyt korona-aikana on otettu valtiolle lisävelkaa ja sitä on nyt n. 140 miljardia euroa.

Asukasta kohti se tarkoittaa n. 25 000 euroa. Tällä tiellä ei voi kovin pitkään jatkaa.

Jo pelkkä yhden prosentin koron nousu tarkoittaa 1,4 miljardin lisäkuluja vuosittain. Pienempienkin sääs-

töjen hakeminen valtion taloudessa tuottaa tuskaa.

Säästöt kumuloituvat kuntien valtionosuuksiin ja sitä kautta kuntien kukkarolle.

Edellä mainittuihin viitaten julkishallintoon työllistyvien osuus ei tule kasvamaan Kuusamossa. Tulevaisuuden elinvoima perustuu yrittäjyyteen ja sen tuomiin työpaikkoihin. Pidetään huoli olemassa olevista yrityksistä ja luodaan edellytykset uusille yrityksille yrittää Kuusamossa. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella yrittämisen perusasiat saadaan kuntoon. Kaupungin uusi teollisuusalue parantaa uusien yritysten toimintaedellytyksiä. Yrityshautomotilat ovat hyvä lähtökohta aloitteleville yrityksille kokeilla yrittäjän uraa pienemmillä riskeillä.

Kuusamossa kasvaa uutta metsää n. miljoona kuutiota vuodessa ja siitä hakataan n. 400 000 kuutiota. Hyvin hoidetut metsät ovat parasta ilmastopolitiikkaa. Euroopan metsät 2020 -raportin mukaan tiukasti suojeltujen metsien pinta-ala on Euroopassa 3,7 miljoona hehtaaria, josta yli puolet eli 1,9 miljoona hehtaaria sijaitsee Suomessa. Omaisuuden suoja ja laillinen omaisuuden hyödyntäminen tulee turvata jatkossakin. Näin turvaamme paikallisen ja

Suomen metsäteollisuuden toimintaedellytykset. Puhtaiden luonnonvarojen, kuten kalojen, marjojen ja muiden luonnontuotteiden jatkojalostuksella on suotuisat näkymät.

Tulevaisuudessa akkuteollisuuden raaka-aineista alkaa olla huutava pula, kun sähköistyminen etenee nopeasti.

Samalla valtio menettää miljardiluokan verotulot polttoaineen kulutuksen vähetessä.

Mistä otetaan sähkö kasvavaan kulutukseen? Ydinvoima ei käy, tuulivoima ei käy, vesivoimalat pitää purkaa, kotimainen turve on myrkkyä. Vai hankitaanko kaikki ulkomailta velkarahalla, kuinka Suomen kansantalous tämän kestää? Akkumateriaalitkin täytyisi jostain kaivaa hyödynnettäviksi.

Kuusamon mineraalivaroja tutkitaan aktiivisesti ja oletettavaa on, että niitä löytyy lisää. Juomasuon malmion kohtalo on ollut keskusteluissa jo pitkään. Malmio on sijainniltaan lähellä Kitkajokea ja on ympäristön kannalta suuri riski toteutettavaksi.

Kannustan kaikki käyttämään äänioikeuttaan ja olen käytettävissä yhteisten asioiden hoitoon.

Rakkaat kuusamolaiset nuoret. Tiedätte varmasti, että äänestäminen on meidän kaikkien perustuslaillinen oikeus. Näkisin, että se on jopa velvollisuus, koska vain äänestämällä minä ja sinä voimme vaikuttaa siihen millainen Kuusamosta tulee tulevina vuosina. Elämänviisas pappani opetti aikoinaan, että valittaa ei saa, jos ei vaivaudu äänestämään. Tätä opetusta on ollut helppo noudattaa omassa elämässäni ja siirtää se myös pienille lapsilleni. Kun kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin herätetään jo nuorena, se siirtyy kuin huomaamatta sukupolvelta toiselle.

Paljon puhutaan siitä, että on vaikea löytää sopivaa ehdokasta ja äänestäminen jää siksi välistä. Puoluepolitiikka ei välttämättä kiinnosta ja ehdokkaiden puheet kuulostavat heprealta. Lähtiessäni ehdolle vaaleihin huomasin, että kuntapolitiikkaa tekevät ihan tavalliset ihmiset, jotka katsovat maailmaa ja muodostavat mielipiteensä asioista kukin omasta näkökulmastaan. Jos puolueet eivät innosta niin kehoittaisin teitä nuoret äänestämään ennemmin sopivaa persoonaa ja luotettavaa henkilöä kuin

puoluetta. Tärkeintä on, että käytätte äänioikeuttanne.

Etsikää itsellenne sopiva ehdokas esimerkiksi tekemällä eri medioiden tuottamia vaalikoneita. Niistä saa nopeasti aika hyvän kuvan mahdollisesti sopivasta ehdokkaasta. Katsokaa ehdokasvideoita, seuratkaa ehdokkaiden sosiaalisen median tilejä ja tulkaa rohkeasti juttelemaan, kun näette vaalitelttoja kauppojen ja torin liepeillä. Siellä me ehdokkaat olemme valmiina juuri teitä varten kuuntelemassa kuntalaisten ajatuksia. Tulkaa vaikka kaveriporukalla yhdessä kertomaan teille tärkeistä asioista kuten harrastusmahdollisuuksista, koulusta tai tulevaisuuden suunnitelmistanne. Tietämällä nuorille tärkeitä asioita, me ehdokkaat ja siis mahdolliset tulevat valtuutetut, voimme nostaa niitä esille.

Me haluamme tietää miltä teidän Kuusamonne näyttää, mikä on hyvää ja mitä pitäisi vielä kehittää.

Tehdään yhdessä avoin, iloinen ja keskusteleva Kuusamo nyt ja tulevaisuudessa.

Elämänmakuisen politiikan puolesta.

Kati Böök Kuntavaaliehdokas (Kok.)

Heikki Kallunki Kuntavaaliehdokas, Keskusta

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan hinnankorotuksista ja yritystuesta Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on ilmoittanut hinnankorotuksista 2022 vuoden alusta.

Hinnan korotus kaukolämmön osalta on n.12 %.

Vesilaskutukseen tulee perusmaksu 30 €/vuosi, jonka kustannuslisäys on omakotitalossa asuvalle yksinäiselle henkilölle n. 20,4 %, omakotitalossa missä asuu kaksi henkilöä n. 10.2 % ja omakotitalossa missä asuu kolmen hengen perhe n. 6,8 %. Laskennassa käytetty keskikulutuksena 40 m3/hlö/vuosi.

Kerros- tai rivitalossa asuville perusmaksu on 0,15 €/ rak.m3. Kustannusvaikutus kerros- tai rivitalossa kaksiossa (n. 50 m2) asuvalle yhden hengen taloudelle n. 25 €/v eli n. 17 %.

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimiva johto on nostanut osuuskunnan

julkisuuskuvaa, investoinut toimintaan ja laittanut alulle uuden jätevedenpuhdistamon investoinnin. Siitä kiitokset heille.

Nyt suunnitellut hintojen korotukset kohdistuvat suhteellisesti eniten yksin asuviin, jotka meillä ovat yhä enemmissä määrin vanhuksia.

Veden- ja jätevedenhinnan korotuksen kohdentaminen ottamalla käyttöön perusmaksu kaikille, ei kannusta vedenkäytön vähentämiseen niin kuin, jos korotus tehtäisiin suoraan kuutiomaksuihin. Tämä on hiilineutraalisuuteen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tähtäävän yleisen linjan vastaista.

Tiedotteessa kerrotaan osuuskunnan aloittavan yritysten tukemisen alentamalla teollisuus- ja liikerakennusten liittymismaksuja n. 30 %.

Lisäksi tuetaan Rukan loma-

rakennusten rakentamista alentamalla liittymismaksuja n. 19 % sekä alentamalla perusmaksua 9 %. Maksujen alentaminen kohtelee eriarvoisesti niitä yrittäjiä, jotka ovat liittymismaksut jo viimevuosina maksaneet.

Rukalle lomarakennuksia rakentavat eivät tarvitse osuuskunnan osakkaiden tukea.

Matkailuun investoivat saavat tukea valtiolta.

Osuuskunnan tehtävä ei ole yritysten tukeminen. Osuuskunnan tehtävä on toimittaa osakkaille mahdollisimman edullisesti vesi-, jätevesi- ja kaukolämpöpalvelut.

Osuuskuntakokouksessa tulee hintojen korotus ottaa käsittelyyn. Vedenhinnan korotus tulee kohdistaa suoraan kulutukseen ja suunnitellut perusmaksut tulee poistaa. Se joka kuluttaa se maksaa.

Yritysten tukemiseksi suun-

niteltu liittymis- ja perusmaksujen alentaminen tulee poistaa.

Osuuskunnan johdon tulee tehdä tarvittavat säästöt ja toimenpiteet, jotta vuosittaiset käyttökustannukset saadaan vastaamaan osakkailta tulevia maksuja. Tehtäville investoinneille tulee olla määritelty takaisinmaksuaika.

Investoinneissa ja toiminnassa tulee keskittyä osuuskunnan päätoimintaan vedenjakeluun, jätevedenkäsittelyn ja kaukolämmön toimittamiseen osakkaille.

Taloudenpidon tulee olla kurinalaista ja ennakoitavaa.

Taito Takkinen Toimitusjohtaja Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot

Myös netissä!

www.koillismaanuutiset.fi

Lämpöä ja rakkautta vastasyntyneille Mielenterveys – ja päihdetyön yksikössä Avopalvelukeskus Kuuselassa on kevään aikana työstetty talkoovoimin villaisia peittoja vastasyntyneille erään kuntoutujan tekemistä neulotuista tilkuista.

Ajatus lähti liikkeelle Kuuselan työntekijältä Merja Veteläiseltä, joka sai idean, että suuren työn tehneen kuntoutujan työnjälki matkaisi eteenpäin hyvään tarkoitukseen.

Peitoilla on tarkoitus välittää yhteisöllistä lämpöä ja rakkautta korona-ajan keskelle.

Peittopaketin mukana saa myös palan Paula Jakobssonin taidetta. Projektiin on omalta osaltaan osallistunut myös kuntalaisia lahjoittamalla lankoja (suuri kiitos), joilla tilkkuja on saatu yhdistettyä.

Ensimmäinen erä peitoista on lahjoitettu Heidi Moilasen kautta neuvolaan, ja osa peitoista on matkaamassa Ouluun Oysin osasto 55. vastasyntyneiden hoito-yksikköön.

Peittojen kokoamiseen on osallistunut Kuuselan asiakkaita ja henkilökuntaa, ja talkoopäivissä on huomioitu turvavälit sekä maskien käyttö. Työn tekemisen lomassa on käyty monenlaisia antoisia keskusteluja ja useissa on herännyt innostus, jopa "neuloosi", käsitöihin. Myös hyvän laittaminen eteenpäin on koettu tärkeäksi. Neulottuja lappuja on vielä hyvin jäljellä, joten tekemistä taitaa riittää kesällekin.

Avopalvelukeskus Kuusela

Torstai 3.6.2021

11

Perusarvoja valtuustoon Sinun tuellasi

Nyt on valinnan aika Nyt, kun olemme kuulleet puolueiden puheenjohtajien puheet ja haastattelut televisiosta, niin lienee tullut kansalaisille selväksi, ketkä tukevat yhteiskunnan kehitystä siihen suuntaan, että eläminen täällä ”kauempana metropoleista” on myös mahdollista vielä tulevaisuudessakin. Kolmikko vasemmalta esitti kiertelemättä, että veronkorotukset ovat edessä ja oikealta odottaa karsimiset ja keskittämiset, sekä sille yhdelle ei kelpaa mikään ja kaikki on väärin.

Olemme täällä Kuusamossa kehittäneet kaupunkiamme keskustan johdolla yhdessä muiden päättäjien, virkamiesten, kuntalaisten ja yrittäjien kanssa. Pitkäaikaisesti ja määrätietoisesti yhteistyöllä olemme Kuusamostamme rakentaneet menestyvän poikkeuksen tänne ”takamaille”, sanopa joku mitä muuta tahansa.

Monissa tutkimuksissa, vuodesta toiseen, olemme olleet valtakunnan keskiarvon yläpuolella ja usein myös kärkisijoilla. Palvelum-

Käytä valtaa - äänestä me ovat pääosin kunnossa, taloutemme on kunnossa ja niin veromme kuin perittävät maksutkin ovat kohtuulliset.

Tältä pohjalta, kun vielä asukasluvun kehityskin on saatu käännettyä kasvuun, on meidän hyvä jatkaa kehitystyötä, uuden kuntastratekian tukemana, kohti entistä parempaa tulevaisuutta.

Edessämme on monia muutoksia ja haasteita, mutta ennakkoluulottomalla yhteistyöllä rakennamme nekin Kuusamon menestykseksi.

Sote- uudistus, monipaikkaisuus ja tuulienerkia, vain esimerkkeinä.

Näillä ajatuksillani kannustan Teitä kaikkia käyttämään äänioikeuttanne ja menemään uurnille valitsemaan edustajanne kehittämään yhä parempaa koti-Kuusamoamme, sillä kehittämistähän aina riittää.

Kaivosteollisuus ei sovi Kitkan rannoille, sillä ainutlaatuinen luontomme ei kaipaa ympäristöriskejä eikä kaivokset Pohjois-Kuusamoon sovi luontokaupungin imagoon.

Mitä se rakkauden tarve sitten oikein on ? Sitä, että välitämme toisistamme. Sitä, että välitämme pienestä koululaisesta, vanhuksesta, sairastavasta henkilöstä, hänestä joka apua tarvitsee.

Olkaamme lähimmäisiä toisillemme rakkaassa kotikunnassamme.

Kannatan lapsille lähikouluperiaatetta. Koulubussissa ei tule viettää aikaa enempäänsä, ei ainakaan pienen koululaisen. Ammatillinen koulutus kaipaa asiallisia resursseja. On hyvä, jos nuori voi kouluttautua asiallisesti ammattiin Kuusamossa tai

saada hyvän yleissivistävän pohjan elämälleen ja jatko-opintoihin lukiossa.

Aikuisopiskelu, Kuusamoopisto ja aikuiskoulutus antavat virtaa ja mahdollisuuksia varttuneemmille ja hyvä niin.

Liikunta on elämän eliksiiriä. Kuusamon on aina ollut liikuntamyönteinen kaupunki. Kaupunki on kiitettävästi huolehtinut liikuntamahdollisuuksista pitämällä puitteista hyvää huolta.

Jää-, liikunta ja uimahalli ovat ylpeyden aiheitamme mielestäni, samoin hyvät ulkoilumahdollisuudet.

Liikunta on yksi tapa hoitaa ja ennaltaehkäistä vakavia sairauksia, mainittakoon mm. osteoporoosi, tyypin 2 diabetes sekä sydän-ja verisuonisairaudet. Mielekäs lii-

turvaamisen suhteen, sekä Tukesin riittämättömiin ja harhauttaviin selvityksiin perustuvia lupapäätöksiä.

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry katsoo, että aikaisemmat tutkimusraportit ovat osoittaneet alueella olevan uraania, jonka vuoksi sen ympäristövaikutukset olisi tullut lupahakemuksessa ja lupapäätöksissä huomioida, mutta näin ei ole tehty.

Lisäksi kansalaisjärjestö muistuttaa Kuusamon, Posion ja Sallan kuntapäättäjiä yleisesti että heidän tulee selkeästi vastustaa malmin-

etsintää ja kaivoshankkeita kaikin poliittisjuridisin keinoin sekä poliittisilla kannanotoilla, turvatakseen kuntalaistensa oikeutta puhtaaseen elinympäristöön.

Kaivoslain mukaan Kaivoslain 46.1 pykälän kohta 7 mukaan malminetsintälupaa ei saa myöntää alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä.

Kunta siis voi vastustaa

13 Kivaa tekemistä Kuusamon kesään

Aikuisten ja lasten kuvataidepajat kuntamuoto harrastajalleen edistää myös mielen hyvinvointia.

Liikuntakipinä saadaan parhaimmillaan jo nappulaiässä perheiden, seurojen ja kaupungin yhteistyöllä.

Kannatan ilmaisia liikuntavuoroja alle 18-vuotiaille kaupungin liikuntatiloissa, ilmaista koululiikuntaa keilahallille sekä aikuis-ja seniori-ikäisten kannustamista liikuntaan. Kiitos Kuusamon vapaa-aikatoimelle monipuolisesta liikuntatarjonnasta lapsille kesäkuussa Sporttiviikoilla. Iloa kaikille liikunnasta !

Kari Niskala, kunnallisvaaliehdokas, Suomen Keskusta

Kansalaisjärjestö valitti Maaningan Haarakumpujen uraanikultakoboltti valtauksista Valtakunnallinen kansalaisjärjestö Kansalaisten kaivosvaltuuskunta –MiningWatch Finland ry valitti Tukesin myöntämistä Maaninkavaaran Haarakumpujen uraanikultakoboltti valtauksista, sen jälkeen kun alueen asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat olivat olleet yhdistykseen yhteydessä.Kansalaisjärjestö kritisoi perusteellisessa valituksessa luvanhakijan puutteellisia lupahakemuksia hankekokonaisuuden esittämisen suhteen, haitallisten mineraalien (uraani), yleisten ja yksityisten etujen

turvatarkastaja, hoiva-avustaja

Hannu Tuovila kaupunginvaltuutettu (keskusta)

Leipää, lovea ja liikuntaa!

Kaupunkimme tehtävänä on pitää huolta siitä, että kaupunkimme asukkailla olisi hyvä olla. No mitä se pohjimmiltaan tarkoittaa ? Mielestäni sitä, että ihmisten perustarpeet tulee tyydytettyä.

Jokapäiväinen leipä tulee meille kullekin hiukan eri suunnista. Työ tietää leipää ja vähän leivän päällekin, sanotaan. Yrittäjäystävällisyys tuo vaurautta Kuusamoon ja Koillismaalle. Yritykset tuovat työpaikkoja ja mahdollisuuden olla ja asettua Kuusamoon.

Maa-, metsä-ja porotalous, matkailu-ja palveluala, saha-ja metalliteollisuus sekä logistiikka ovat olleet yrittämisen kulmakivet Kuusamossa. Näitä yrittämisen kulmakiviä on syytä tukea jatkossakin Kuusamossa.

Tarja LeinonenViinikka

malminetsintää alueilla perustelluista syistä, uraanin haitallisuus elinympäristön, vesien ja ruokatuotannon puhtaudelle, luonnontuotteiden, luontaiselinkeinojen ja matkailun imagolle on yksi perusteltu syy. tohtori, biokemisti Jari Natunen puheenjohtaja dosentti Susanna Myllylä varapuheenjohtaja

Matalan kynnyksen taidepaja aikuisille Päiväryhmä to-pe 17.-18.6. klo 10-14,80€ Iltaryhmä to-pe 17.-18.6. klo 17-20, 80€ Lasten kuvataidepaja 7-12-vuotiaille ma-ti 21.-22.6. klo 10-12.30, 40€ Lapsi+aikuinen kuvataidepaja ma-ti 21.-22.6. klo 13-16, 90€ Paikka on Kuusamon lukion kuvataideluokka. Ilmoittautuminen p. 0414338113 tai elinapiiroinen@gmail.com 14.6. mennessä.

Kuusamon kulttuurikesä avataan kahdella näyttelyllä Kuusamotalolla Kaamosgalleriaan Mundusteossarjansa tuova Ilkka Väätti on kuvataiteilija, kuvataidepedagogi ja tutkija, joka löytää aiheensa ihmiskunnan muistista ja työstää niistä henkilökohtaisia tulkintoja.

- Olen kulttuurinomadi ja vanhan geometrisen tradition jatkaja. Kartoitan kuvataiteilijan näkökulmasta ihmiskunnan arkkityyppistä kuva-aineistoa ja yhteistä muistiperintöä, taiteiden tohtoriksi Lapin yliopistosta vuonna 2012 väitellyt Väätti sanoo.

Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan johtaa myös ylälämpiön Mua kutsuu Kuusamo -julistenäyttely.

Kuvitusten lähtökohtana olleita tarinoita on kerätty Kansainvälinen matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassu -hankkeessa, jossa luodaan nykyisen Kuusamon matkailuneuvonnan tiloihin

uudet, alueen luontoa, kulttuuria ja historiaa esittelevät pysyvät näyttelyt sekä vaihtuvan näyttelyn tila.

Hankkeen päätoteuttaja on Kuusamon kaupunki ja keskus avataan vuoden 2022 lopussa.

Näyttelyssä ovat mukana graafisen suunnittelun opiskelijat Reetta Korhonen, Heidi Poikonen, Aino Jäälinoja, Jesse Ropponen, Katri Mänty, Piia-Riikka Karvo, Nea Lipponen, Oona Korkeala, Helmi Kemppainen, Sara Kalajanniska, Ilona Ravattinen, Riina Kauppinen, Jere Ryynänen, Tiina Jatkola, Aino Kännö, Linnea Lindholm, Aino Mella-Aho ja Ida Apilainen. Kurssin ohjaajina toimivat Aija Kurko ja Toni Ojakangas.

Kuusamotalo on avoinna läpi kesän arkisin klo 11–18, tilaisuuksien yhteydessä sekä pyynnöstä myös muina aikoina.

Torstai 3.6.2021

12

Kulttuuri on kansallisvaltion ydintä Taistelu EU:n 750 miljardin euron ”elvytyspaketista” hyväksyttiin 2/3 enemmistöllä Suomen eduskunnassa.

Läpimenon varmisti kokoomuksen tuki hallitukselle.

Perussuomalaiset, kristilliset ja LiikeNyt vastustivat osan kokoomuksesta ja parin keskustalaisen tukiessa oppositiota. Kunnia kaikille heille, suoraselkäisille suomalaisille.

Kansallismieliset hävisivät tämän sodan, mutta taistelun Suomesta he tulevat voittamaan. Se tapahtuu äänestämällä oikein, kansallisen edun mukaan, kesäkuun kunnallisvaaleissa ja tulevissa eduskuntavaaleissa.

Pakettiäänestystä on syystä pidetty Suomen itsenäisyyden kannalta menetyksenä, koska eduskunta luovutti osan lainsäädäntö- ja budjettivallastaan EU:lle. Vaikka Sanna Marinin hallitus on vakuuttanut, että tämä oli ainutkertainen toimi, ei siihen voida uskoa.

Vallansiirtoa vastustavat leimataan kansallismielisiksi, edistyksen vastustajiksi, kun taas EU:n vallan kasvattajat haluavat viedä integraatiota syvemmälle tavoitteena EU:n liittovaltio.

Mistä tämä isänmaallisten kansalaisten syrjintä johtuu?

Miksi kansallisvaltio on tapettava? Yhäkin kansat taistelevat vapaudestaan ja tavoittelevat itsemääräämisoikeutta? Miksi Euroopassa ei muka kansallisvaltioita enää tarvita?

Mikä on se Suomen kansa, joka halutaan hävittää?

Kansalla ja kansakunnalla tarkoitetetaan ihmisryhmää, joka yhteisten tapojen, laitosten, pyrkimysten, yhteisesti elettyjen vaiheiden ja kielen sekä kulttuurin nojalla muodostaa kokonaisuuden, jonka perusteella se on omaleimainen, ympäristöstään erottuva, siis rikkaus maailman kansojen

keskuudessa? Onko Suomi katoava kansa, joka ei omankaan kansan mielestä ansaitse elää? Ei ole. Kansa on elävä niin kauan kuin kansa itse uskoo itseensä eikä luovuta valtaansa petollisille kansalaisilleen ja maahan tunkeutuneille muukalaisille tuhovoimille.

Suomi liitettiin ristiretkien kautta 1100-luvulta alkaen Ruotsin valtakuntaan ja länsimaiseen kulttuuriin. Suomesta alettiin käyttää Itämaa -nimitystä v. 1344. Vuonna 1362 Suomelle annettiin oikeus lähettää edustajia kuninkaanvaaliin Moran kiville. Suomi oli ansainnut paikkansa Ruotsin valtakunnan korkeimmalla paikalla, kuninkaan vaalipaikalla. Ei se kunnia turhasta tullut eikä sitä turhakkeille annettu.

Martti Lutherin uskonpuhdistus katkaisi siteet katoliseen kirkkoon ja keisarivaltaan.

Pohjoismaat alkoivat erottua yhä selkeämmin omaksi kulttuuripiirikseen. Yhteiskunnallisesti vahvaa kantaa ilmaisevat ristiliput nostettiin valtioiden tunnuksiksi ilmaisemaan rohkeasti heidän uskontoaan ja kulttuuriaan. Näin on yhä asian laita edelleen värejään tunnustamattomassa Euroopan unionissa, jossa unionin uskonnottomuudesta johtuen islam leviää ihmisoikeuksia loukkaavine tapoineen jokseenkin vapaasti.

Tämän ”liberalismin” vallitessa EU:n nimissä hyökätään kristittyjen uskonvapautta loukaten Raamatun sanaa ja kristillistä uskoaan tunnustavia kansalaisia vastaan. Omantunnon ja sanan vapautta loukataan evankelis-luterilaisen kirkkomme juurikaan asiaan puuttumatta.

Sekä valtiollisesti että uskonnollisesti EU ja Suomi ovat katkaisemassa kohta 2000-vuotisen siteen kristinuskon ja länsimaisen kulttuurin juuriin. Arabien ja juutalaisten sodassa yleistä

mielipidettä Suomessakin ohjataan terrorijärjestön suojaksi ja Israelia vastaan. Mutta Jerusalem kestää järkkymättä.

Maahanmuuton sekamelskalla järkytetään kansallisvaltion perustuksia Maahanmuuttoa hyväksi käyttäen on pyritty järkyttämään pohjoismaisten, myös suomalaisen kansallisvaltion perustuksia. Pyritään sekoittamaan kansat ja kulttuurit niin, että saataisiin aikaan riita kansojen ja valtioiden sisälle. Kun epäsovun lietsomista on kansalaisten toimesta ryhdytty arvostelemaan, on perusväestö, oma kansa, pyritty syyllistämään ja saattamaan halveksunnan alaiseksi.

Miksi näin on toimittu ja edelleen toimitaan? Syyksi jo kakistelematta sanotaan: tavoitteena on kantasuomalaisten alistaminen. Suomalaisten ylle koetetaan lyödä rasistin leima. Maahanmuuttajat ovat monessa suhteessa maan omia kansalaisia paremmassa asemassa. Tasa-arvo ei toimi. Eduskunnassakin on vasta nyt päästy kyselytunneilla keskustelemaan maahanmuuttajataustaisten suuremmasta rikollisuudesta suomalaisiin verrattuna.

Vuodesta 2015 alkaen paisuneiden maahanmuuttajajoukkojen kotoutusta ei ole ryhdytty tosissaan hoitamaan, eikä laittomasti maassa olevia karkottamaan.

Jos muutosta ongelmaan ei saada, Suomen tie on oleva Ruotsin tie. Puoluegallupien kärjessä kulkeva Perussuomalaiset on kannatuksensa vakaudella osoittanut, että sen poliittinen kansallismielinen ohjelma on saanut vahvan, noin viidenneksen kannatuksen.

Itsenäisyys on pitkäjänteisellä työllä saavutettu. Taistelematta sitä ei saa pois antaa.

Kansallisromantiikasta omaan itsenäiseen kansallisvaltioon Kansakunta (latina natio=kansa; nasci=syntyä) on 1300-luvulla syntynyt käsite. Läpi ihmisen historian on luotu suurvaltoja ja alistettu pienempiä. Kaikilla valtakunnilla on aikansa. Niin nykyiselläkin, tällä Euroopan liittovaltiolla, jota koronatautia hyväksi käyttäen edistetään pienten kansojen alistamiseksi.

Valistus nousi 1700-luvulla arvostelemaan yksinvaltiutta.

Ranskalaiset nousivat kapinaan hallitsijansa yksinvaltiutta vastaan. Napoleonin yksinvaltius nostatti Euroopan kansat Ranskan ylivaltaa vastaan. Ranskan keisarius kukistui. Kansat alkoivat kulkea kohti itsenäisyyttään.

Suomeenkin 1800-luvun alussa tullut romantiikan aikakausi korosti yksilöiden yhteistyön merkitystä kansallishengen nostattajana.

Kansallishenki syntyy kansan jäsenten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Henkinen toiminta tuottaa ”objektiivisen hengen” sisältönä luomuksia oikeusjärjestykseen, moraaliin, taiteeseen, tieteisiin ja tekniikkaan ja jopa politiikkaan, joihin ihmiset yksilöinä eivät yhtä hyvin kykene.

Kansallishengen tutkijat ja edistäjät filosofit Montesquieu, Herder, Savingny, Hegel ja suomalainen J. V. Snellman kehittelivät oppia kansallishengen merkityksestä tietoisuuden kasvattajana oikeasta ja väärästä paremmin kuin mihin ihminen yksilönä yksin kykenee.

Kansallisromantiikka vaikutti Suomessa valtavasti valtiolliseen ajatteluun, kirjallisuuteen, tieteisiin ja taiteisiin, maalaustaiteeseen ja musiikkiin (Sibelius) ja politiikkaankin. Kulttuurin huippukausi osui 1800- ja

1900-luvun taitteeseen, venäläisen sortokauden aikaan.

Sanomalehtien vaikutus kulttuurin eri alojen levittäjänä ja innostajana oli tavattoman suuri. Suomalaisten tietoistuus omasta ominais- ja erikoislaadustaan nostatti tavoitteen itsenäisestä Suomesta. Itsenäisyys saavutettiin.

Itsenäisyytemme kahtena ensi vuosikymmenenä luotiin valtion, kansakoululaitoksen, vapaan sivistyselämän, virkamiehistön, armeijan, maanpuolustusjärjestöjen, kirkon, herätysliikkeiden, urheilun ja vapaaehtoisten sosiaalisten avustusjärjestöjen työn tuloksena vahva sivistysvaltiomme, joka kykeni ottamaan vastaan bolshevistisen valloitusyrityksen alistaa Suomi ja sen kansa jälleen ateistisen sortovallan alle.

Kulttuurikansa on päästettävä kahleistaan Nyt olemme olleet kohta puolitoista vuotta Aasiasta lähtöisin olevan koronataudin alla.

Eurooppaa on hallittu taudin varjossa kovin ottein. Esivaltaan sekä tiedon ja tieteen valtaan uskovilla kansoilla on vallinnut luja luottamus viranomaisten antamiin ohjeisiin.

Rokotteet on Suomeenkin saatu ja tauti kyetään kukistamaan.

EU:n ”elvytyspaketin” läpiajo on kuitenkin antanut aiheen kysyä, onko koronaa Suomessakin käytetty EU:n liittovaltiohankkeen edistämiseksi. Vastaus on ainakin osittain myönteinen. Paketin käsittelyn jälkeen ilmapiiri on vapautunut ja hallitus on joutunut opposition taholta, syystäkin, rajujen hyökkäysten kohteeksi. Jo tavallisen kansalaisen arvioin on osoitettavissa Sanna Marinin (sdp) hallituksen kyvyttömyys ja haluttomuuskin hoitaa vastuullisesti Suomen asioita, ennen muuta

taloutta. Pääministerin tiedot ja taidot eivät riitä nykyisten kansallisten ja valtiollisten ongelmien ratkaisuun. Ilmastonmuutoksen ja koronan varjolla tuhotaan Suomea ihan tarkoituksellisesti. Vaikutusarviot puuttuvat lähes kaikista ”ilmaston nimissä” tehdyistä ratkaisuista, ajatelkoon vaikkapa hirvittävää velkaantumista, turvetuotannon alasajoa ja petojen hyysäystä.

Yhteenvetona totean, että suurella, historiallisesti merkittävällä EU-ratkaisullaan Suomen eduskunta on tietäen luovuttanut osan vallastaan pois, Suomen kansalta, vallan suvereenilta haltijalta. Entinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sdp) sanoi vallan luovutuksen jälkeen, ettei eduskunnan valta siitä vähene, kun eduskunta luovuttaa osan vallastaan EU:lle, jossa Suomi sitä valtaa edelleen käyttää niissä pöydissä missä asioista päätetään.

Tähänastisessa Suomen omassa päätösvallassa ”isojen pöydissä” ei ole juuri kehumista. Huonosti on Suomelle useimmissa istunnoissa käynyt. Lipponen on huono tiennäyttäjä, ajateltakoonpa mitä hän sai aikaan eläkeläisille, jolta hänen hallituksensa riisti sovitut oikeudet täysiin eläkkeisiin. ”Taitettu indeksi” leikkasi pois Lipposen omat poliittiset ansiot, jos niitä olikaan. Sanna Marinin vaalipuhe Yle 1:ssä riisui hänenkin ”koronamaskinsa”, jonka suojissa hän on Suomea ”lujin käsin johtanut”.

Tarvitsemme kansallisen kulttuurin suurta nousua, talouden, sivistystyön ja kaiken kulttuurin alalla. Sivistyneistöä ja hyvin toimivaa uutteraa virkamieskuntaa ei saa nöyryyttää, saati pyrkiä alistamaan Euroopan yhtenäisyyden, liittovaltion varjolla.

Matti Kyllönen FT, Oulu

Kuituverkko ja kuntatalous Monissa yhteyksissä on tuotu esiin tulevaisuuden tarpeet ja kuituverkon hyödyllisyys tässä yhteydessä. Mitä se hyöty on? Sitä on osin vaikea nähdä.

Ajatelkaapa sellaista pientä asiaa kuin kirje tai onnittelukortti. Se oli ihan tavanomainen vielä kymmenen vuotta sitten, mutta ei ole enää. Sähköpostilla onnittelut menee kätevästi ja nopeasti.

Postikin on muuttanut toimintaansa, kun lehdetkin yhä enenevässä määrin luetaan netistä.

Entä Tv- ja kanavatarjonnat?

Monia vastaavia asioita tulee tulevaisuus tuomaan enenevässä määrin eteemme.

Osa asioista hoituu nykyiselläkin tekniikalla, mutta osa vaatii enemmän.

Kuituverkonkin jälkeen tulee taas jotain uutta ja edistyksellistä joka muuttaa sen aikaisia käytänteitä.

Muutos on pysyvää.

Tämän päivän haaste kuituverkon yleistymisessä on sen hinta. Hinta rakentaa ja ylläpitää verkko.

Pohdiskelin tässä Tolpanniemeä ja Lahdentausta esimerkkinä; n 500 omakotitaloa ja n. 50 rivitaloa. Nuo kaikki kun kaapeloitaisiin ja

taloudet liittyisivät verkkoon, niin liittymän hinta olisi alle 500€ velattomana.

Jossiteltaessa jos liittyjiä olisi 20-30% talouksista voisi velaton verkko tulla arvaten alle1500€:n liittymähinnalla ja ilman tukea.

Liittyjille tulisi vielä liittymän rakentamisesta ja kuitumodeemista maksettavaa.

Entä ylläpito? Se riippuisi miten se toteutetaan. Onko oma henkilöstö vai ostetaanko se ja missä määrin varaudutaan tulevaan? Ylläpito voisi olla 10-30€/kk.

Tuohon tarvitaan vielä palvelusopimus, jolla liitytään yleiseen verkkoon ja

siinä onkin sitten hajontaa.

Alle 10€ yli 50€:n palvelun tarjoajasta riippuen.

Liittymämäärät onkin arvailua. Uskon, että liittymämääriin vaikuttaa kuukaismaksu eniten. Mitä pienempi kuukausimaksu, sitä enemmän liittyjiä. Satasen tai kahden hintaero liittymismaksussa ei ole niin merkitsevä kuluttajan kannalta.

Kuituverkko ja haja-asutusalueet vaativat sitten suurempaa tukea yhteiskunnan suunnalta toteutuakseen.

Entä tasapuolisuus kuntalaisten kesken verkkoja kehiteltäessä onkin visaisempi juttu.

Nyt kaupunki on lähtenyt tukemaan osapuolta, jonka liittymismaksu on yli 2300€ ja vielä ylläpito ja palvelusopimus siihen päälle. Osapuolen kuukausimaksu on yhteensä laskettuna kohtuullinen, mutta sen sisältämä palvelumaksu on vähän hintava. Pidän sitä kokonaisuutena kalliina ratkaisuna.

Mitä menetetään tuolla liittymämaksujen hintaerolla (220x800€=176000€) kaupungin yritysten liikevaihdosta? Entä kun liittymämäärät kasvaa tuhanteen?

Tuolla rahalla joku yrityskin tulee hyvin toimeen.

Entä ne pysyvämmät

menetykset Kuusamon taloudesta palvelumaksujen muodossa 220x30€=6600€/ kk näillä kasvavilla liittyjämäärillä?

Nuo menetetyt eurot ei sitten takaisin tule.

Näin ajatellen pitää kaupungin ottaa aktiivinen rooli eri palveluntarjoajien suuntaan, jotta eurot eivät karkaa taloudestamme ja kuntalaiset saavat edulliset ja nopeat liittymät edullisesti.

Varsinkin, kun tuon halvemman tarjoajan kuidun pää on jo Kuusamossa kuulemani mukaan.

Jouko Niikkonen Kuntavaaliehdokas, Vihreät

Torstai 3.6.2021

13

ASUMINEN

MARKKINOINTI WEB-SIVUSTOT www.heikkikujala.fi Heikki Kujala puh. 045-1674800

SIIVOUS JA HOIVAPALVELUT

Sanitar Oy palvelee

Vuokra-asuntoja Kuusamossa, Rukalla ja Käylässä Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Nuottatie 2C, 93600 Kuusamo Puh. 0400 389 941 www.kuusamonvuokratalot.fi Tervetuloa asioimaan!

RAKENTAMINEN

Koti-/hoivapalvelut • Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, esim. asiointi, ulkoilu, aamupala jne.

Palveluksessamme lähihoitajat ja ammattitaitoiset siistijät.

Arvonlisäverotonta palvelua yms.

LÄÄKÄRIPALVELUT

ASIANAJOTOIMISTO

KUUSAMON HAMMASASEMA

Matti Ervasti Ky AA, Varatuomari

Joukamontie 3 B 4, Kuusamo P. 040-506 5723 email: ervasti.mattiali@gmail.com

Kitkantie 32 A 1, 93600 Kuusamo Ajanvaraukset 08-852 3400, 040-731 6828

KULJETUSPALVELUT

Hinauspalvelu Tauriainen Oy LVI-suunnittelua ja ja urakointia • LVI-huolto ja myynti p. 044 373 3310 Näverintie 6, 93600 Kuusamo • www.juhatek.fi

Siivouspalvelut • Koti-, mökki-, toimisto-, huoltohallien siivoukset • Kotien ja mökkien suursiivoukset, loppusiivoukset

ASIANAJOTOIMISTOT

Koillismaan Poraus ja Palvelu Oy • MAALÄMPÖ- JA VESIKAIVOPORAUKSET • PORAKAIVOPUMPUT JA MUUT KAIVOTARVIKKEET • MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄT KOKONAISRATKAISUNA

24h

Puh. 0400 280 645 0100-2400 www.hinaustauriainen.fi

0400 532 174 0400 237 177

WWW.PORARI.FI

Kotimainen ja palveleva

HINAUSPALVELUA 24H

Kuljetus Hannu Karjalainen

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNUKSET HUOLLOT Minimoi lämmityskulut, maksimoi mukavuus

Luomantie 1-3 • 93600 Kuusamo 040 590 7385, 0400 283 524 sanitar@sanitar.fi

www.sanitar.fi

www.sahkotyoelamsa.fi P. 0400 388 390

0400 - 353 354

AUTOVUOKRAAMO Kuusamossa P. 0400 353 374 RENGASPALVELUT

KAIKKI SÄHKÖALAN PALVELUT, LAITTEET JA TARVIKKEET. Nuottatie 1, 93600 KUUSAMO Puh. 040 7552 353, www.paikallis-sahko.fi KAJAANI | KUHMO | SOTKAMO | SUOMUSSALMI | KUUSAMO | OULU | KUOPIO

NUOHOUSPALVELUT

Ilmastointipalvelut, nuohouspalvelut, savuhormien korjaus

Koillismaan Rengaspalvelu Vianor Partner

Renkaat ja varaosat kaikkiin autoihin sekä koneisiin.

Rahoitus yksityis- ja yritysasiakkaille.

REVONTULENTIE 5

040 129 0020 Tervetuloa!

y

- Määräaikaishuollot - Alusta, jarruosat, moottoriosat, myynti ja asennus - Rengasmyynti sekä -asennus - Autofixaus - Raskaskaluston renkaan myynti ja -asennus, alustan varaosien myynti - Kaikki edellä mainitut voi saada osamaksulla.

koillismaanrengaspalvelu@gmail.com

040 8259 465

nuohouskarjalainen.fi

Torstai 3.6.2021

14

KUUSAMON KAUPUNKI TIEDOTTAA VUOKRALLE TARJOTAAN

MYYDÄÄN Myytävänä UUNEJA kappaletavarasta. Leivinuunin teko 1200€, takka 1000€, hella 800€ tai sopimuksen mukaan. P. 0400 691 147

Vuokrattavana 2h+k-3h+k (45-75 m2) asuntoja. Kysy lisää! Puh. 0400 389941 www.kuusamonvuokratalot.fi

TYÖSUORITUKSIA

SEURATOIMINTA

Sisäilmatutkimuksia tasotestatulla homekoiralla, www.kainuunhomekoirapalvelu.fi, soita 044 5400 558.

Koivu- ja sekaklapeja.

30/50 cm, myös kuljetus.

P. 044 970 4332

ILMOITA UUTISTORILLA:

uutis@ koillismaanuutiset.fi

Koillismaan Allergia-, Iho- ja Astmayhdistys r y järjestää kaikille avoimen P E R H E L I I K U N TATA PAHTUMAN lauantaina 19.6.2021 klo 12-15 Teletappimäen maastossa.

Pelejä, leikkejä ja toimintaa kaikenikäisille. Tarjolla on makkaraa ja mehua sekä kahvit toimintaan mukaan ilmoittautuneille.

Ilmoittautumiset 17.6.2021 mennessä Sisko Paunoselle Puh. 040 578 6665.

Noudatamme voimassa olevia koronarajoituksia.

Tervetuloa!

Hallitus

fi

fi

Myös netissä!

www.koillismaanuutiset.fi

Reitit, liikennöitsijät ja yhteystiedot: 1.

Kärpänkylä, Kuusamon Taksi Oy/Markku Palosaari puh. 040 720 4581 2. Kemilä, Maaritin Pirssi Ky puh. 040 757 9121 3. Määttälä, Maaritin Pirssi Ky puh. 040 757 9121 4. Sossonniemi, Maaritin Pirssi Ky puh. 040 757 9121 5. Penttilä ja Poussu, Kuusamon Taksi Oy puh. 0400 548 230 6. Kitka, Kuusamon Taksi Oy puh. 0400 548 230 7. Vasaraperä, Kuusamon Taksi Oy/Silvo Karjalainen puh. 0400 384 643 8. Särkelä ja Käsmä, Kuusamon Taksi Oy puh. 0400 548 230 9. Jokilampi ja Purnu, Kuusamon Taksi Oy puh. 0400 548 230 Reiteillä 1 - 9 on osaksi kutsuperiaatteella hoidettavaa liikennettä.

10. Palvelulinja Kyytimatti, Ruka Charter Oy puh. 040 541 3864

Meiltä: • Vahinkotarkastukset • Maalaukset • Kolarivauriokorjaukset • Muovikorjaukset • Ilmastointihuolto • Lasinvaihdot

Lisätiedot: sivistystoimisto puh. 040 860 8659, perusturva puh. 040 861 2113 tai reittien hoitajat.

Ilmastointihuoltotarjous (sis.kylmäainetta 500g R134a)

59€

Vesa 0400 188 094 Tapani 0400 187 465

Revontulentie 20, 93600 Kuusamo info@koillismaanvauriokorjaus.fi Löydät meidät myös facebookista

www.koillismaanvauriokorjaus.fi

KIRJAT

Vahva tietopaketti suomalaisista järvistä

Järvi, rantasauna ja kesäilta.

Siinä suomalainen perussielunmaisema. Rentouttava, palauttava. Suomalaisilla on kautta historian ollut läheinen suhde järviin. Se on kulkenut mukanamme tuhansien vuosien ajan. Vesistöt merkitsivät niin hyviä kulkuyhteyksiä kuin myös antoivat ravintoa.

Asumukset perustettiin luontevasti järvien rannoille.

Järvistä on tehty monenlaisia teoksia, niin tieteellisiä tutkimuksia kuin valokuvakirjoja, mutta viimeisimmät kokonaisvaltaiset yleisesitykset järvistä ovat 1950-luvulta. Tätä aukkoa paikkaa loistavasti professoritrio Matti Leppärannan, Lauri Arvolan ja Timo Huttulan julkaisema Suomalainen järvikirja.

Teos käsittelee järvien syntyä, hyötykäyttöä, veden elämää yksisoluisista kaloihin ja kasveihin, vedenkorkeuden vaihteluja, ihmistoiminnan ekologisia vaikutuksia, jär-

KUUSAMON KAUPUNGIN KESÄN ASIOINTI- JA PALVELULIIKENNE AJALLA 7.6. - 10.8.2021

Aikataulut kaupungin internetsivulta, kaupungintalon ja terveyskeskuksen infoista, Matkahuollosta ja reittien hoitajilta.

MENOT & TAPAHTUMAT

Matti Leppäranta – Lauri Arvola – Timo Huttula: Suomalainen järvikirja.338 s. Minerva Kustannus 2021.

Kaupunki tiedottaa

vitutkimusta sekä järviemme tulevaisuutta.

Suomen vanhimmat järvet ovat 10 000 vuoden ikäisiä. Tekojärviä synnytettiin viime vuosisadalla ja muutama suunnitelma on yhä pöytälaatikossa. Suomea sanotaan tuhansien järvien maaksi, joskin osa on järviksi pienehköjä, mutta yli sadan neliökilometrin järviäkin meillä on 47. Suurin järvemme on Saimaa.

Vesistöt ovat olleet ja yhä edelleen ovat monipuolisessa hyötykäytössä. Vesireittejä on hyödynnetty niin ihmisten, tavaroiden kuin kulttuurienkin väylinä. Järvikalastus on vuosisatojen ajan tuonut särpimen pöytään. Tämän teoksen tekijät tarjoilevat niin ahvensopan kuin haukiburgerin reseptit lähiruokana.

Vesivoimaa on käytetty voiman tuottamiseen jo 1200-luvulta lähtien. Tänään vesisähkön osuus on noin 20

prosenttia energiatuotannosta. Tekopohjavettä tuotetaan juomavedeksi eri puolilla Suomea. Tunnetuin on Päijännetunneli, jonka kautta vettä johdetaan koko pääkaupunkiseudun tarpeisiin.

Mielenkiintoisella tavalla tekijät selvittävät järven eri vuodenajat, järvien jäätymisen syksyisin ja taas niiden sulamisen keväisin. Jään alla on monenlaista elämää ja monet eliöt jopa lisääntyvät jään alla.

Hapen riittävyys voi muodostua usein ongelmaksi.

Järvien tulevaisuus on ihmistoiminnan haittavaikutusten minimoinnissa. Sisävesien rehevöitymisasteen määrittää ensisijaisesti fosfori, jonka kasvaessa suuri leväbiomassa lisääntyy. Teollisuus, asutus, maa- ja metsätalous sekä turvemaiden ojitukset ovat suurimmat vesistöjen kuormittajat. Vuosikymmenten takaisesta vesistökuormituksesta on tultu murto-osaan, mutta kokonaan ei ole ongelmasta toki päästy eroon.

Kokonaisuutena Suomen järvien tila on kohtuullisen hyvä, joidenkin kohdalla erinomainen.

Professorien kirja on vankkaa tietoa, mutta samalla on lukijaystävällinen teos, joka on höystetty muutamilla kirjallisuus- ja runoesimerkeillä.

Niitä olisi mausteena voinut olla enemmänkin, sillä kaunokirjallisuudessamme on runsaasti upeita kuvauksia järvistämme.

Risto Kormilainen

KUUSAMON KAUPUNKI

KUULUTUS MRL 63 §:n mukaisesti ilmoitetaan seuraavien kaavahankkeiden vireille tulosta ja pidetään ko. kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat nähtävillä 3.6.-2.7.2021 (30 vrk) Kuusamon kaupungin maankäytön osastolla - Reponiemen ranta-asemakaavan osittainen muutos Maanselän kylässä - Rukajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos Rukajärven kylässä - Ullanmaan ranta-asemakaavan muutos Rukajärven kylässä MRA 30 §:n mukaisesti pidetään seuraavien hankkeiden kaavaluonnos nähtävillä 3.6.-2.7.2021 - Reponiemen ranta-asemakaavan osittainen muutos Maanselän kylässä - Rukajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos Rukajärven kylässä - Ullanmaan ranta-asemakaavan muutos Rukajärven kylässä - Hakojärven ranta-asemakaavan osittainen muutos Rukajärven kylässä MRA 27 §:n mukaisesti pidetään seuraavan hankkeen kaavaehdotus nähtävillä 3.6.-2.7.2021 - Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Tatanki-Koukkulammen alueella Kaavat löytyvät myös kaupungin verkkosivuilta osoitteessa http://www.kuusamo.fi. Asuminen ja ympäristö – Kaavoitus – Nyt nähtävillä olevat kaavat Alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavat saattavat huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on oikeus jättää mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmista sekä kaavaluonnoksista ja muistutus kaavaehdotuksesta. Mielipiteet ja muistutukset on toimitettava ennen nähtävillä oloajan päättymistä osoitettuna Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnalle (os. PL 9, 93601 Kuusamo) tai sähköpostilla os. kirjaamo(at)kuusamo.fi.

Kuusamo 3.6.2021 YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNTA Suomen kaunein kunta • www.kuusamo.fi

Myös netissä!

www.koillismaanuutiset.fi

15

Torstai 3.6.2021

Mitä odotan kuntavaaleilta?

Kuulee valitettavan, että taas Kuusamossa käydään ties monennetko kaivosvaalit. Sen ei toki pitäisi olla mikään yllätys.

Kaivosuhka leijuu edelleen yllämme.

Jo yleiskaavassa 2017 kaupunki äänin 39-4 rajasi kaivostoiminnan pois keskeisimmiltä matkailun ja luontoelinkeinojen alueelta. Silti Kitkajärvien ja -joen ympäristöä täplittävät malminetsintäluvat, varaukset ja vanhat kaivospiirit. Niiden aiheuttama kaivosuhka on omiaan jarruttamaan monien muiden elinkeinojen suunnitelmia ja investointeja. Kaivosvaalit eivät lopu ennen kuin kaupunki on selkeästi hallinnollisin toimin kaivosuhan selättänyt.

Kaivostoiminta on kaupungin taholta todettu elinkeinoksi, jolla on suuret yhteensovittamisongelmat useimpien muiden elinkeinojen kanssa. Kaivostoiminta kuntamme tärkeimpien luontokohteiden keskellä vie pohjaa kasvavilta luontomatkailulta, puhtaiden elintarvikkeiden tuottamiselta ja lähellä luontoa asumiselta. Ne miljoona Kuusamon ystävää, josta kaupunkistrategia puhuu - mutta joilla ei ole äänioikeutta täällä – eivät voi kuin ihmetellä, että moista edes harkitaan.

Joidenkin poliitikkojen

päitä on epäilemättä kääntänyt uudenlainen toimija. Latitude 66 Cobaltin viestintä maalailee kymmenen hyvää ja yksitoista kaunista, joita joku saattaa jopa uskoa.

Muutama esimerkki ihan tältä keväältä: Juomasuolla yhtiö väittää alkavansa "tutkia esiintymää perusteellisesti".

Silti kolmen vuoden aikana he ovat kairanneet vain 4 reikää, mikä ei edellisten toimijoiden 526 reijän jälkeen oikein vakuuta.

Tietokonemallinnuksen avulla Latitude "löysi" keinotekoisesti pitoisuusrajaa alentamalla 43 % lisää kobolttia, minkä yhtiö kaikkien medioiden kautta kovaan ääneen tiedotti. Hiljempaa oltiin siitä seikasta, että rikasteeksi asti käsiteltävä kivimäärä kasvaisi samalla 225 %. Se merkitsee kustannusten kasvua samassa suhteessa, eli kannattavuuden heikkenemistä entisestään.

Käynnistäessään toimintaansa Latitude lähestyi kuntalaisia kertomalla, että kaivostoiminnalla tulee olla "sosiaalinen toimilupa". Puhe unohtui, kun useissa tutkimuksissa – myös heidän itse teettämässään - todettiin, että kuusamolaiset eivät halua kaivosta keskeisille matkailuja luontoalueille. Tai ei aivan kokonaan: paikallinen hyväk-

syntä mainitaan, kun haetaan yhtiölle haetaan lisärahoitusta kansainvälisillä foorumeilla!

Latitude on myös kertonut, että he tulevat pitämään "enimmillään 10 km etäisyyden suurimpiin matkailu- ja luontokohteisiin". Tämäkin on osoittautunut tuoreeltaan tyhjäksi puheeksi, kun yhtiö on samanaikaisesti hakenut malminetsintälupia kiinni sekä Oulangan, että Riisitunturin kansallispuistoihin.

Latituden tj. Hoyer osti sieluja kertoilemalla, että yhtiö suunnittelee Juomasuolle tunnelikaivosta, joka olisi vähemmän haitallinen kuin avolouhos. Jo näin sanoessaan hän kyllä tiesi, että Juomasuon mineralisaaatio alkaa pinnasta, eikä avolouhokselle ole vaihtoehtoa. Tunnelikaivos on muutenkin kalliimpi ratkaisu kuin avolouhos.

Jotkut valtuustoehdokkaat ovat tietävinään, että Juomasuolla käytettäisiin "ympäristöystävällisintä teknologiaa" ja että "tulevaisuudessa kaivosteknologia vielä kehittyy".

Hyväuskoisille tiedoksi, että yritys käyttää sitä teknologiaa, joka suurimmalla varmuudella on sille halvinta. Kun esiintymä on pieni ja lyhytikäinen, ei siihen kannata investoida yhtään ylimääräistä. Tärkeintä on saada rikastusprosessi

tuottamaan mahdollisimman nopeasti riittävän hyvää rikastetta. Ympäristöseikat ovat tärkeysjärjestyksessä valitettavasti silloin taka-alalla. Tämä nähtiin jo Talvivaarassa, jossa ensimmäiset vuodet olivat onnettomimmat niin talouden kuin päästöjen suhteen.

Toivon, että kuusamolaiset osaavat äänestää valtuustoon sellaiset edustajat, jotka näkevät mainospuheiden ja miellyttämisen taakse. Ja toivon, että Kuusamon uusi valtuusto tulee aktiivisilla toimilla vapauttamaan keskeiset alueemme kaivosuhan ikeestä pysyvästi. Kaivostöitä himoitsevat jaksanevat ajella urakkamersuillaan etäämmälle isommille kuopille.

Kuusamo ansaitsee oman näköisensä tulevaisuuden täällä jo olevien, kestävästi luontoa käyttävien elinkeinojen jatkuvan kehityksen myötä.

Luonnon suojelu, luontoarvoista nauttiminen ja monipuolinen alkutuotanto ovat kaikki hyvin toisiinsa sovitettavissa. Tuulivoima ja kaivostoimintakin ovat tervetulleita, kunhan yhteensovittamisongelmat ratkaistaan oikein.

Jouni Hakola Kuusamo

Kunnallista sisällissotaa Kuusamossa Olen aivan äimän käkenä seurannut Kuusamon kuntavaalikeskustelua, missä on ilmennyt yksi hämmästyttävä piirre – paikallisyksinvallassa yli sata vuotta olleen keskustapuolueen edustajat luettelevat nyt pitkiä listoja siitä, mitä pitäisi kaupungissamme korjata ja tehostaa. Kyseessä ovat tosiasiallisesti heidän omien laiminlyöntiensä rästilistat.

Kuusamon hallinnossa kaikissa toimielimissä aina vähäisimpiäkin vaalilautakuntia myöten on ollut vuosikymmenet keskustalainen enemmistö ja puheenjohtaja. Kaikkeen päätöksentekoon on jokaisessa instanssissa riittänyt yksinomaan keskustan omat äänet.

Näin vahvalla valta-asemalla paikkakunnan luulisi tulleen valmiiksi jo aikapäiviä sitten, mutta kovin keskeneräiseltä tämä vielä vaikuttaa – jopa keskustalaisten itsensä esiintuomina.

Näin vaalien alla kansalle luvataan hövelisti yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista, mutta ääni kelloissa muuttuu

taas heti sen perään, kun äänet on saatu lasketuiksi ja lakkariin. Seuraa lehmänkäännös lupausten ja puheiden suhteen. Vaalien välillä sitten toiminta on täysin käänteistä viekkaisiin vaalienaluspuheisiin nähden.

Kuusamossa on pelin politiikka päässyt pahoin rapauttamaan kunnallisen päätöksenteon. Jotakin on ja pahasti pielessä, kun keskeisimmät kaavapäätökset ja virkavalinnat kaatuvat hallinto-oikeusasteissa. Nyt myös Kirkkokedon koulun urakkatarjouksen hyväksyminen on riitautettu.

Kaikessa paistaa läpi sekä heikko hallintotapa että osaamattomuus ja valtakoneistomme ylimielinen asenne.

Kuinkahan suureksi uuden koulun lopullinen hintalappu ehtiikään nousta ennen kuin se on valmiiksi saatu?

Käytännössä sivistystoimenjohtajan valinnan ympärillä käytävä valituskierre on keskustapuolueen paikallista sisällissodankäyntiä, missä vastakkain on kaksi ex-kepu-

kansanedustajaa. Tuoreempi heistä valinnasta valittavana – hävinneenä osapuolena – ja vanhempi vastavalittajana johtamansa keskustaenemmistöisen kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Ja kulut tästäkin puolueriitelystä kaatuvat kuntalaistemme kontolle.

Nyt uusimpana elementtinä paikalliseen poliittiseen elämään on noussut yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokouksen kulku, missä vihreä veijariveivari on ollut törmäyskurssilla ainakin lautakunnan puheenjohtajan kanssa tullen suljetuksi ulos etäkokouksesta. Eriävien mielipiteiden johtavan paikallisesittäjän olisi luullut jo vihdoinkin oppineen edes niiden jättämiseen liittyvät kokoustekniset alkeet.

Kuusamon on vallannut kurjistumisen kierre, minkä katkaiseminen vaatii täydellistä poliittista suunnanmuutosta ja hallintokulttuurimme täystervehdyttämistä. Tilastotiedot ja kehitysennusteet osoittavat kiistatta todeksi

sen, että maahamme on muodostunut koillisen kurjuuden kolmio, mihin kuuluvat Pohjois-Kainuu, Koillismaa ja Itä-Lappi. Kuusamo on seutukuntakaupunkina hivenen paremmassa asemassa kuin alueen pienkunnat, mutta sen kehitys kulkee tasan samaan synkkään suuntaan vain hienoisella aikaviiveellä.

Käänne parempaan on mahdollista, mutta se vaatii osaavaa, oivaltavaa ja tosiasiat tunnustavaa päättäjäjoukkoa, missä kaikille mielipiteille on sijansa. Ikävätkin asiat on kyettävä tunnustamaan ennen kuin niihin kyetään löytämään parhaat mahdolliset vastatoimet. Absoluuttinen viisaus ja lopullinen totuus eivät nimittäin asu välttämättä aina valtakoneistossa.

Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava!

Joukamo Kortesalmi (ps.) kaupunginvaltuutettu

Kuusamon löperö lausunto Juomasuosta Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta lausui Tukesille pykälässä 57 Kitkajoen Juomasuon kaivospiirien raukeamismenettelyssä vastoin valtuuston linjausta hylätä Juomasuon YVA ja vastoin Kuusamon valtuuston yksimielisesti hyväksyttyä luonnonvarastrategiaa, jonka mukaan Kitka-RukaOulanka alueelle ei voida kaivoksia riskittömästi perustaa.

Lisäksi lausunto oli vastoin jo 2009 kaupunginhallituksen päättämää linjausta, jonka mukaan Kitkan Koutajoen vesistössä ei voida aloittaa kaivostoimintaa uraania sisältävissä malmioissa ilman, että Kuusamon merkittävät toimialat matkailu- ja ruokatuotanto kärsii merkittävää imagohaittaa ja epävarmuutta.

Lautakunnalla olisi ollut juuri nyt mahdollisuus vaatia kaivospiirien purkua ja avonaisen saastuttavan uraanilouhoksen peittämistä.

Kuusamon luontokaupungin lausunnossa olisi pitänyt lukea selkeästi, että Kuusamon kaupunki VASTUSTAA kaivospiirien kaivosluvan myöntämistä monesta perustellusta syystä, ja vaatii kaivospiirien purkamista ja avonaisten koelouhoksien puhdistamista, suojaamista, peittämistä ja maisemointia yleisenä Käylän ja Säkkilän kyläläisten sekä Kitkajoen matkailualueen terveys- ja ympäristöturvallisuuden turvaamiskeinona.

Kuusamon luontokaupungin olisi pitänyt vaatia niiden purkamista monesta syystä, erityisesti siksi koska Juomasuon kaivospiirissä avonaisen koelouhoksen vuoksi on laiminlyöty vuosikymmeniä yleinen ympäristö- ja terveysturvallisuus. Outokumpu Oy:n STUK:ille toimittaman raportin mukaan Juomasuon suuren uraanimäärän ja sen korkean uraanipitoisuuden vuoksi koerikastamon tärypöydällä työntekijän vuosittainen sallittu säteilyannos täyttyi jo kolmessa kuukaudessa. STUKki vaatikin Juomasuon koelouhoksen peittämistä, jottei se radioaktiivisesti saastuttaisi ympäristöä. Tätä vaadetta ei koskaan toimeenpantu ja Juomasuon uraanilouhos on ollut avonaisena 1990 luvulta lähtien Käylän ja Säkkilän kylien välissä (n. 2 km kumpaankin ja 1 km Kitkajoelle).

Kitkajoen Juomasuon uraanilouhoksen säteilyä ja radioaktiivista saastumista on mitattu monen toimijan toimesta mm.

Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman toimesta.

Mittaustulokset osoittavat, että Juomasuon säteilyt ovat 130 kertaisia normaaliin taustasäteilyyn nähden. Juomasuon uraanilouhosta on esitetty kan-

salaisjärjestöjen toimesta peitettäväksi ja asia on käsittelyssä Pohjois-Pohjanmaan ELY:ssä.

Kaivoslain 46.1 pykälän kohta 7 mukaan malminetsintälupaa ei saa myöntää alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä.

Juomasuon tunnettu uraanimalmio, uraanimäärät ja pitoisuudet on pätevä syy vastustaa kaivoshanketta tunnettuun uraanimalmioon ja sen tarvitsevia malmikairauksia uraania sisältäviin malmioihin, eikä toisaalta ole esitetty sellaista erityistä syytä luvan myöntämiselle (kaivosyhtiön halun lisäksi), jonka perusteella lupa pitäisi myöntää.

Lisäksi kaivosyhtiön esittämä vain 10 000 e vakuus on aivan liian alhainen, kun päivän 21.4.2021 KS lehdessä itse kaivosyhtiön edustaja Jussi Lähde mainitsee, että koko Suomessa on 300 – 500 miljoonan vakuuskertymä vaikka Latituden kaivospiirit Kitkajoen Juomasuon-HangaslampiPohjasvaara ja Rukan Sivakkaharju ja Meurastuksenaho sijaitsevat keskellä Riisi-Kitka-Ruka-Oulanka-Savina matkailualuetta, jonne on investoitu reilusti yli miljardi euroa sekä luonto ja vesistöt ovat mittaamattoman arvokkaita. Siten keskusta- ja kokoomus enemmistöisen lautakunnan kannattama 10 000 euron vakuus on aivan naurettava ja luontokaupungin edun vastainen. Oikea summa on lähempänä on tuota koko Suomen kaivoksien vakuuskertymän summaa, luultavasti enempi.

Valitettavasti, edellä mainittujen seikkojen sijaan keskustan ja kokoomuksen määräenemmistö vallassa oleva Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta lausui kaivosyhtiön edun mukaisesti löperösti mm. uraanin ja vakuuksien osalta sekä jättäen vaatimatta kaivospiirien purkua ja saastuttavan uraanilouhoksen peittämistä, joten lausunnollaan edesauttoi kaivospiirien säilymistä yhtiölle, mikä mahdollistaa Kuusamon luontokaupungin kaupunkistrategian vastaisen hankkeen jatkumisen häiriten muuta elinkeinotoimintaa ja luoden yleistä epävarmuutta sekä huonoa imagoa luonnontuotteille.

Mika Flöjt Kitkajoen jokikalastaja Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunnan varajäsen, kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen, kuntavaaliehdokas, Vihreät

16

Torstai 3.6.2021

MATTI ERVASTI varatuomari, asianajaja

62

”Kuusamo tarvitsee hyvinvoivia yrityksiä, jotta ihmisillä olisi töitä, sillä he ovat arvokkaita” ”Teen parastani enemmän, jotta näin olisi”

”Sillä uskon Kuusamoon”

TARKASTETUT VAIHTOAUTOT JUHAN AUTOSTA, TERVETULOA AUTOKAUPOILLE! www.juhanauto.fi TOYOTA:

Toyota Camry 2.5 Hybrid Style .......................................AC Toyota Prius Plug-In Active .............................................AC Toyota Rav4 Plug-in Hybrid 2.5 AWD-i Style .................AC Toyota C-HR 1.8 Hybrid Active ........................................AC Toyota C-HR 1.8 Hybrid Premium ....................................AC Toyota Avensis 1.8 VVT-i Active Edition Sedan A ..........AC Toyota Avensis 1.8 Valvematic Active Edition A ............AC Toyota Avensis 2.0 D-4D Active Touring Sports ............AC Toyota Avensis 1.6 Valvematic Terra Sedan....................AC Toyota Avensis 2.2 D4D Sol+ Sedan .....................................

Toyota Auris TS 1.8 Hybrid Active Edition ......................AC Toyota Auris 1.8 Hybrid Premium....................................AC Toyota Auris 1.6 Valvematic Style Edition ......................AC Toyota Auris 1.6 Valvematic Style Edition ......................AC Toyota Auris 1.6 Valvematic Style Edition ......................AC Toyota Auris 1.6 Valvematic Style Edition ......................AC Toyota Corolla 2.0 hybrid Active HB 5ov. ........................AC Toyota Corolla 1.8 Hybrid Active HB 5ov. ........................AC Toyota Corolla 1.8 Hybrid Active Edition W ....................AC Toyota Corolla 1.8 hybrid Active Sedan ..........................AC Toyota Verso 1.8 Valvematic Active 7p ...........................AC Toyota Yaris 1.5 Hybrid Y20 Edition ................................AC Toyota Yaris 1.5 Hybrid Active 5ov..................................AC Toyota Yaris 1.5 Dual VVT-i Active 5ov. Multidrive S .....AC Toyota Yaris 1.5 Hybrid Business.....................................AC Toyota Yaris 1.0 VVT-i Linea Terra 5-ov ...............................

MUUT MERKIT:

BMW X3 xDrive 20d A Business xLine ............................AC BMW 528 i Sport A F11 Touring.......................................AC BMW 320 D A E91 Touring ...............................................AC Chervolet Captiva 2.0D LT 4WD A 7 p ECC ......................AC

1tkm 67tkm 6tkm 12tkm 93tkm 60tkm 130tkm 124tkm 159tkm 180tkm 42tkm 102tkm 127tkm 106tkm 105tkm 111tkm 3tkm 12tkm 48tkm 37tkm 50tkm 4tkm 31tkm 14tkm 22tkm 59tkm

20 17 20 20 18 17 16 16 10 10 18 15 13 12 12 12 19 20 20 19 14 20 19 19 17 8

41900 25900 62900 29850 24900 22950 19990 17900 10500 9750 21990 17990 12750 11250 10990 10800 28750 27900 25950 24500 20350 20500 18950 17750 17500 7950

37tkm 150tkm 195tkm 245tkm

19 11 12 7

49900 22990 10950 4950

Kia Niro 1.6 GDI Hybrid LX DCT .......................................AC Lexus IS 300h Executive A ...............................................AC MB CLA 200 d A Shooting Brake ......................................AC MB E 200 CDI BE A Business .............................................AC Mitsubishi Outlander 2,2 DI-D Intense 4WD ..................AC Mitsubishi Space Star 1.2 Cleartec Invite .......................AC Nissan Qashqai 1.6 Style 360 2WD CVT AVM .................AC Nissan Tiida 1.8 Visia 5-ov...............................................AC Peugeot 508 SW Active HDi 140 FAP ..............................AC Opel Astra Sport Tourer Enjoy 1.4 Turbo ecoFLEX 88 ....AC Volvo V70 1.6 DRIVe Kinetic............................................AC

48tkm 142tkm 78tkm 150tkm 261tkm 25tkm 169tkm 55tkm 190tkm 178tkm 287tkm

17 13 17 9 12 17 13 9 11 11 11

19750 21950 27990 15500 11850 10500 11490 6950 8500 7500 7450

PAKETTIAUTOT, BUSSIT JA MAASTURIT: Proace L2H1 2.0 D 120 ...............................................sis.alv Toyota Proace City Active L1 1.5D 100 4ov...............sis.alv Toyota Hiace 2.5 D4D 117 5OV Pätkä*Neliveto* ............AC Ford Transit jatko-ohjaamolla 6hlö*matkailuauto*........AC

59tkm 1tkm 330tkm 170tkm

18 20 7 14

22500 25500 12900 29500

ASUNTOAUTOT JA MOOTTORIPYÖRÄT: Rieju Blast Urban scootteri ................................................... 2tkm 17

KORKOTARJOUS käytettyihin

alk.

2,9%

950

Käteishinta .................. 20000,Käsiraha ...................... 2000,Luottomäärä ............... 18000,Luoton korko 2.9% yht. 1016,21€ Tilinavaus ........................ 195,Käsittelymaksu/erä ............ 11,Luottokustannukset yhteensä .................. 1607,31€ Kokonaishinta ........ 21607,31€ Luottoaika ........................36kk Maksuerä ..............35x417,04€ Viimeinen erä................ 5000,Todellinen vuosikorko ... 4,69% Kaskovakuutus vaaditaan Luotonantaja TFF OY Korpivaarantie 1, 01451 Vantaa

MYYNNISSÄ ESITTELYAUTOJA - Matti Ervasti-

Tule ja kysy myyjiltämme!

- TÄYDEN PALVELUN TOYOTA-AUTOTALO -

Jamatie 1, 93600 Kuusamo AUTOMYYNTI PALVELEE: ma-pe 9-17, la suljettu

Automyynnin yhteiskutsupuh. 0207 434 494, Esa Airisniemi 050 337 1664, Jari Leivo 040 196 0300 HUOLTO JA VARAOSAT: p. 0207 434 495.

Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkaviestiverko liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 27,00 snt/min.

67

Maksaja: Hannu Ervasti

Hannu Ervasti

61

Elinvoimaisen Kuusamon asialla jo vuodesta 2000.

Aikaansaava, yhteistyökykyinen ja kantaa ottava.

Onko kipuja jaloissa, selässä, käsissä tai päässä?

Lasten Osteopatia Tulehduskierteet, väsymys Akuuttiaikoja Kysy sopiiko hoito myös sinulle!

Kaiterantie 3B2, Kuusamo

Juhlapihat kuntoon Pesiölän Puutarhan upeilla kukilla!

Pesiölän Puutarhan istutuspalvelu:

Tuo ruukkusi meille, valitse haluamasi kasvit ja me istutamme ne puolestasi!

Maksat vain kasveista.

Pesiöläntie 21, 93400 Taivalkoski

Kuusamon

myymälä avoinna: Puh. 0400 518 080 ma-pe 9-17, ma-pe 8-20, la 8-16, su suljettu la 9-14, puutarha@pesiola.fi su suljettu www.pesiolanpuutarha.fi

@pesiolanpuutarha

@pesiola

HANNU HILTULA arkkitehti

ITSENÄINEN ROHKEA YRITTÄJÄ