Koillismaan uutiset 13_2019 by Koillismaan Uutiset Oy

METSÄSUUNNITELMAT JA TILA-ARVIOT • Ammattitaidolla

• Edullisesti • Nopeasti

Alk. 10 € / metsämaa ha

HAMMASASEMA

KUIVAAMOKUIVATTUJA

KOIVUHALKOJA

Hammaslääkäri Jorma Kantola

Myös kenttäsirkkelisahaukset • Tuppilaudan höyläykset

23,05€ Kitkantie 32 A1,

HAMMASKIVEN POISTO alkaen Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää

P. 040 514 7354 Mika Parkkisenniemi puh. 040 7450 728 • www.metsa-aikio.net • janne.aikio@metsa-aikio.net

38,55€ -15,50€

VUOSITARKASTUS Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää

SUORAAN LIITERIISI PINOTTUNA • Takkapuut • Leivinuunipuut

sahauspalvelu@gmail.com

30,10€ -6,00€

24,10

Kuusamo Ajanvaraus: 08-852 3400 tai 040-731 6828

Vastaanotto MA-PE 8-19.30 ja LA 8-15.30

ILMAISJAKELU ALUEELLA:

Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla

Kokonaisjakelu noin 13.000 lehteä Torstai 28.3.2019

Ryhmälaatikkojakelu

Nro 13/2019

27. vsk

KUUSAMO · RUKA · TAIVALKOSKI · POSIO · SALLA

IKÄIHMISTEN IKÄIHMISTEN IKÄIHMISTEN

www.koillismaanuutiset.fi

KESKUSTELU IKÄIHMISTEN KESKUSTELU KESKUSTELU KAHVILA KESKUSTELU KAHVILA ke 3.4. klo 17:00 KAHVILA kaupungintalo, valtuustosali KAHVILA

Koillismaan Uutisten haja-asutusalueiden ryhmälaatikkojakelu muuttuu seuraavasti 3.4.2019 alkaen.

KESKIVIIKKOISIN JAETAAN kokonaisuudessaan ke 3.4. klo 17:00 postinumeroalue 93700 sekä 93800-alueesta Koskenkylä, Törmäsenvaara, kaupungintalo, ke 3.4. klo 17:00 valtuustosali Sossonniemi, Kantokylä, Puutteenkylä ja Hangasjärvi ke 3.4. klo 17:00 TEEMANA: kaupungintalo, valtuustosali TEEMANA: TORSTAISIN JAETAAN kaupungintalo, valtuustosali IKÄIHMISTEN IKÄIHMISTEN TEEMANA: ASUMISPALVELUT Loput 93800-alueesta sekä alueet 93830 ja 93900 TEEMANA:

ASUMISPALVELUT KUUSAMOSSA IKÄIHMISTEN klo IKÄIHMISTEN KUUSAMOSSA TERVETULOA! l6:30 ASUMISPALVELUT ASUMISPALVELUT klo KUUSAMOSSA TERVETULOA! l6:30 KUUSAMOSSA Järj. VanhaHa vara parempi klo ·hanke ja klo VUOKRALLE TARJOTAAN TERVETULOA! KuuramonTERVETULOA! kaupungin l6:30 vanhusneuvosto Järj. VanhaHa vara parempi ·hanke ja Kuuramon kaupungin vanhusneuvosto

PIZZA KUUSAMON KOTIINKULJETUS KE-SU SOITA JA TILAA!

2 VanhaHa vara parempi ·hanke ja Järj. VanhaHa vara parempi ·hanke ja • Liiketilat alk. 100 mJärj. Kuuramon kaupungin vanhusneuvosto Kuuramon kaupungin vanhusneuvosto • Varastotilat alk. 50 m2 • Katospaikkoja

PALKANSAAJAN ÄÄNI EDUSKUNTAAN LllTY TUKlJOUKKOONl www.inkahokkanen.fi

INKA HOKKANEN Meillä taitaa olla sama suunta.

l6:30

Myös netissä!

www.koillismaanuutiset.fi

Osoitteessa Nuottatie 1 (Werstas), Kuusamo

P. 0500-726 151 rauno.manninen@kuoma.net

*maksuttomia alkukartoituksia rajallinen määrä

MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT AVOINNA: MA-PE 10.30-20 LA 11.00-20 SU 12.00-20

REILU TYÖELÄMÄ

Coronaria Fysiokuusamo Ajanvaraus 08 852 2424 fysiokuusamo@coronaria.fi

Kitkantie 18, puh. 040 369 8568

Opi työn ohessa

OLEMME KELAN PALVELUNTUOTTAJA YMPÄRI SUOMEN

SENIORI, VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN FYSIOTERAPEUTIN ALKUKARTOITUKSEEN Haluamme tarjota yli 65-vuotiaille senioreille kotiin fysioterapeutin tekemän toimintakyvyn arvion ja kuntoutumista edistävän jatkosuunnitelman 10 km:n säteellä toimipisteestämme. Varaa aika alkukartoitukseen p. 010 525 8801 tai ajanvaraus.coronaria.fi

Koillismaan Uutiset ilmestyy joka TORSTAI Ilmoitusaineisto toimitettava meille viimeistään

Tartu haasteeseen ja osallistu ”Kaikki Suomen seniorit jumppaa” tapahtumaan. Lue lisää coronaria.fi/ kaikki-suomen-seniorit-jumppaa

Kysy myös seuraavasta paikkakunnallasi alkavasta Pysytään pystyssä -ryhmästä.

MAANANTAINA KLO 13 MENNESSÄ Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi

P. 045 1104 887

CORONARIA KUNTOUTUS- JA TERAPIAPALVELUT – KUUSAMO Kelantie 4 A 2

Kukka- ja hautausalan erikoisliike

Ilmestyy torstaisin. ISSN 1455-1489 Airotie 2 B, 93600 KUUSAMO Palvelemme ma-pe klo 9.00-16.00

Kattavin jakelu Koillismaalla joka torstai Toimitus:

ilmoitus@koillismaanuutiset.fi puh. (08) 545 3980, 045 121 0625

Sivunvalmistus: aineisto@koillismaanuutiset.fi SLP Kustannus Oy Kajaani

Tekniset tiedot: palstan lev. 1p 39 mm, 2p 82 mm, 3p 125 mm, 4p 168 mm, 5p 211 mm, 6p 254 mm. 1/1 sivu 254x365 mm. 1/2 sivua 254x180 mm.

Ilmoitushinnat 2017:

Etusivu 2,05 €/pmm Tekstisivu 1,55 €/pmm Takasivu 1,75 €/pmm Seuratoimintapalsta 0,85 €/pmm Ammattilaiset palvelevat-palsta 0,70 €/pmm Hintoihin lisätään 24% arvonlisävero. Kuolinilmoitukset 1,05 €/pmm Sis. alv. 24% Uutistori 11,00 €/5 riv. Sis. 24 merkkiä/rivi, alkava lisärivi 2,00 € sis. ALV 24% Uutistori yrityksille 12,00 €/5 riv. Hintaan lisätään 24% arvonlisävero.

Tilaushinnat:

71,50€ (12kk), 46,90€ (6kk) Tilaushinnat sis. ALV 10%

Julkaisija ja kustantaja: Koillismaan Uutiset Oy, Ulkutie 3, 93600 Kuusamo Toimitusjohtaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

www.kuusamonseurakunta.fi

Meiltä SHT:n arkku- ja uurnamallisto sekä ainoana Suomessa Kuusamo-mallin Honka-arkku Kuljetukset 24h/vrk Hautakivet ja kaiverrukset

P. 08 85 222 46 p. 0400 284 728

Kuusamo

Kitronintie 1

toimitus@koillismaanuutiset.fi Päätoimittaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887 pasi.maattala@koillismaanuutiset.fi

Ilmoituspalvelu:

KIRKOLLISET ILMOITUKSET

Heikkilän Hautaustoimisto ja Kukkakauppa

Sana sinulle Joh. 6:1-15

4. paastonajan sunnuntai Taloustieteen lähtökohtana ovat ihmisten rajattomat tarpeet ja toisaalta rajalliset resurssit vastata noihin loppumattomiin vaatimuksiin. Tässä maailmassa on aina pulaa ravinnosta, mutta vieläkin kipeämmin tyytyväisyydestä. Toimillaan Jeesus osoittaa olevansa Luoja. Hänen resurssinsa eivät tunne rajoja. Hän voi ruokkia tuhannet nälkäiset muutamalla ohraleipäisellä. Sopii Darwinin hahmotteleman evoluutiomekanismin yrittää samaa. Jeesus ei odottele miljardeja vuosia, vaan ottaa vaatimattomat köyhän eväät, rukoilee ja jakaa. Tähän menettelytapaan ei trendikäs bisneslogiikka taivu. Entäpä politiikka? Jeesus on juuri saavuttanut mediasuosionsa huipun, hänestä on tullut ”feimi”. Yhteiskunnallisesti valveutuneet kansalaiset ovat yksimielisesti nostamassa Jeesusta politiikan huipulle, vaikkapa kuninkaaksi asti. Voisiko kukaan täysjärkinen kieltäytyä kunniasta? Jeesus voi. Hän vetäytyy erämaan

hiljaisuuteen, yksinään. Jeesus ei mielistele älymystöä, mediaa, ei kansan syviä rivejä. Ei edes minua tai sinua. Galilean kukkuloiden autiudessa ei ”vox populi” kaiuta seireenilauluaan. Jeesus tuli uhraamaan itsensä ihmiskunnan syntiongelman vuoksi — ei nälän, ei ilmastonmuutoksen, ei poliittisen korruption, ei itsetunto-ongelmien vuoksi. Haluaisin rakentaa itseni näköisen jumalan. Sellaisen, joka sopisi minun arvoilleni, mielipiteilleni ja nykyiseen elämäntilanteeseeni. Mutta Jeesus ei suostu epäjumalaksi. Hän edellyttää seuraajiltaan ehdottomuutta. Ota ristisi ja seuraa kuningasta, jonka seurassa saatat unohtaa entiset prioriteettisi. Tarjolla on kuulemma myös elävää vettä, joka sammuttaa loppumattoman janon. Esa Mangeloja Kirjoittaja on takapenkin fariseus ja taloustieteen dosentti

PAINO: Suomalainen

Messu su 31.3. klo 10 Pyhän Ristin kirkossa, Mirjami Virtanen ja Raimo Heikkilä Huom. kirkkokuorolaiset ke 27.3. ei ole Kirkkokuoron harjoituksia. Kirkkokuoron johtokunta kokoontuu ke 3.4. klo 17.30, kunniamerkkiasiaa. Huom. veteraanimieslaulajat to 28.3. ei ole Veteraanimieslaulajien harjoituksia Ikinuorten kerho to 28.3. klo 13 srk-talon pienessä salissa Rukouspiiri to 28.3. klo 18 ryhmätilassa Leivonnaismyyjäiset yhteisvastuun hyväksi pe 29.3. klo 1618 Prismassa. Tervetuloa!

Naisten raamattu- ja keskustelupiiri su 31.3. klo 18 srk-talon takkahuoneessa Lähetyspiiri ma 1.4. klo 18 Annikki ja Seppo Ervastilla, Joukamontie 3 B 10 Näkövammaisten kerho ti 2.4. klo 13 srk-talon pienessä salissa Raamattupiiri ke 3.4. klo 18 ryhmätilassa. Lähde Kirkon Ulkomaanavun ajankohtaispäiville Taivalkoskelle to 11.4. klo 9-16. Ilmoittautumiset 1.4. mennessä Pilville puh. 050 591 3442. Haudanhoitosopimukset Ensi kesälle tulevia haudanhoitosopimuksia voi tilata pe 12.4. asti. Tilauksia vastaanotetaan puh. 050 310 5821, 050 310 5816 tai sposti marja-liisa.heikkila(at) evl.fi Yli kymppien leiri pe 26.4. – su 28.4. Käylän leirikeskuksessa. Leiri on tarkoitettu 4-7 luokkalaisille, leirin hinta 15 €/jäsen ja 30 €/ei jäsen. Leirille mahtuu

25 lasta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 10.4. mennessä Jaanalle puh. 050 331 3579 tai jaana.voutilainen(at)evl.fi Rauhanyhdistykset Seurat ja iltakerho ry:llä to 28.3. klo 18:00 Raamattuluokka pe 29.3. klo 18:30 Lea ja Manne Tyni, Vuotungintie Nuorten iltakylä ja seurat la 30.3. klo 19:00 Tarja & Juha Jaakkolalla osoitteessa Raitotie 1 Pyhäkoulut kodeissa su 31.3. klo 12:00 Seurat su 31.3 klo 17 kirkossa

Käylä to 4.4. klo 13 diakoniapiiri Olavi Korvan mökillä os. Tolvantie 100/Ailinniemi.

Kastetut: Daniel Valdemar Laakkonen Veeti Veikko Tuomaala Viena Eini Amalia Määttä Enni Roosa Sofia Karjalainen Kuolleet: Jenni Eeva Vallioniemi Alakitkankylästä 93 v. Saima Sohvi Ronkainen Kuolionkylästä 90 v. Niilo Pesonen Kirkonkylästä 87 v. Juha Aarne Olavi Nevala Kirkonkylästä 52 v. Haudatut: Nilon hautausmaa: Pe 22.3. haudattiin Niilo Pesonen. Siunauksen toimitti pastori Heli Kautonen Pe 22.3. haudattiin Saima Sohvi Ronkainen. Siunauksen toimitti kirkkoherra Taina Manninen. La 23.3. haudattiin Jenni Eeva Vallioniemi. Siunauksen toimitti pastori Anni Rimpiläinen. Vanha hautausmaa: La 23.3. haudattiin Seppo Martti Meskus. Siunauksen toimitti kappalainen Marika Villikka.

Lehtipaino Oy, Kajaani 2017

Jakelutiedot: Joka torstai Kuusamossa joka talouteen ja yritykseen 8085 kpl. Lisäksi telinejakelua Kuusamossa, Rukalla, Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa 5200 kpl. Yhteensä n. 13300 kpl.

Tykkää Koillismaan Uutisista Facebookissa! Saat tiedon tuoreista uutisista ensimmäisten joukossa. Koillismaan Uutisten matkailulehti, 6 numeroa vuodessa:

M AT K A I L U L E H T I

Toimitus: Wazama Media Oy, puh. 0400 281 057 Ilmoitukset: Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

Ruka Safaris mukaan matkailun Kasvupolulle Tulevaisuuden matkailu Kasvupolulle valittiin 15 kasvua tavoittelevaa yritystä. Mukana on Ruka Safaris Kuusamosta. Tulevaisuuden matkailu Kasvupolulle haki hurjat 69 yritystä. Mukaan valittiin 15 kasvupotentiaaliltaan vahvinta hakijaa. Viisi paikkaa täyttivät kasvuyritykset, jotka oli kannustettu mukaan erillisellä kutsulla. Ruka Safariksen lisäksi Kasvupolun maksuttomaan sparraukseen on valittu mukaan Arctic Snow Hotel & Glass Igloos, Hostel Cafe Koti ja Kontiovaaran Husky Oy Rovaniemeltä, Harriniva Oy Muoniosta, Muumimaailma Oy Naantalista, Kemin Matkailu Oy Kemistä, Hotelli Korpikartano Oy Inaris-

ta, Versona Oy Jyväskylästä, Matkailukeskus Kuopion Saana Oy Kuopiosta, Natura Viva Oy Helsingistä, Best Lake Nature Adventures Oy Lahdesta, Mikler Oy Mikkelistä, Uudenmaan Seuramatkat Oy Hyvinkäältä sekä Oy Arctic Land Adventure Ltd Kilpisjärveltä. Kasvupolulle mukaan valituille yrityksille järjestetään sparrausta Kiitorata-nimisissä työpajapäivissä 10.4. ja 16.5. Tällöin eri alojen asiantuntijat eli myllärit auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kasvupolun tuomaristo valitsee lopuksi kaksi voittajaa, jotka julkistetaan Kasvupolun toisen Kiitoratapäivän lopuksi.

Ilmastotapahtuma Earth Hour sammuttaa valot lauantaina WWF:n ilmastotapahtuma Earth Hour valloittaa tämän viikon lauantaina 30.maaliskuuta kello 20.30 jälleen koko Suomen. Valot sammuvat tunnetuista maamerkeistä, ja tapahtumia ilmaston puolesta järjestetään useissa kunnissa ja kaupungeissa ympäri Suomen. Earth Hourin tunnetuin teko on sammuttaa turhat valot tunniksi, mikä on symbolinen ele ilmaston puolesta. Tapahtuman antama valomerkki ilmaston puolesta korostaa kiirettä pikaisille ilmastopäätöksille. Huoli il-

mastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden häviämisestä yhdistää miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. Viime vuonna Earth Houriin osallistui 188 maata tai maantieteellistä aluetta. – Päättäjien on nyt kuultava maailmanlaajuinen vaatimus ilmaston ja luonnon puolustamiseksi. Heillä on oltava selkärankaa tehdä pikaiset ja riittävät päätökset ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder. Suomessa Earth Hour

kiinnittää erityisesti huomiota ruuan ilmastovaikutuksiin. Monet koulut ja ravintolat tarjoavat ilmastoystävällisiä aterioita Earth Hour -viikolla ja -lauantaina. Kuusamossa ilmastoystävällistä ruokaa voi lauantaina nauttia ainakin Rukan Hanki Baarissa, missä syödään koko päivä kasvisruokaa Earth Hour -teemalla. Päivä huipentuu kasvisruokaillalliseen, kun valot sammuvat kello 20.30. Esiintymässä illallisen aikana on Puppa J! Tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy.

Aikio urakoi suunnitelmia ja tekee metsätila-arvioita

Sivu

Torstai 28.3.2019

Kuusamossa yleisötilaisuus ikäihmisten asumispalveluista

Sivu

Solstice kipuaa Rukatunturin huipulle juhannuksena 2019

Sivu

Kattavin jakelu Koillismaalla KUUSAMO - RUKA - TAIVALKOSKI - POSIO - SALLA yht. n. 13 000 lehteä!

Kahdessa viikossa 900.000 euron tappiot sähkömyynti-sijoituksille – myös valtionosuuksien ja verotulojen odotettua pienempi kertymä tiputtivat tulosta

Kaupunki teki tappiota 1,6 miljoonaa – Nyt on vähän alakuloisempi hetki, kun viiden ylijäämäisen vuoden jälkeen pitää kertoa tappiosta, kommentoi Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hänninen kaupungin viime vuoden tilinpäätöstä. Reilun 1,6 miljoonan euron tappion syynä ovat loppuvuoden pörssiromahdus, joka sulatti salkkua kahden viikon aikana 900.000 eurolla, sekä odotettua pienemmät valtionosuudet ja verotulot. Kaupungin talous on kuitenkin kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan kunnossa ja Kuusamo valmis uusiin investointeihin.

Kuusamon kaupungin viimevuoden tilikauden tulos on reilut 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen kuin se vuotta aiemmin oli 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin ylijäämätilillä on nyt reilut 15 miljoonaa euroa tulevien vuosien varalle. – Kaupunkimme tulos oli tappiolla, koska verotulot, valtionosuudet ja sijoitustoiminnan tuotot jäivät tavoitteista. Kaupungin sijoitusomaisuuden arvo notkahti joulukuussa 2018, mutta sijoitusten arvo kuitenkin palautui ennalleen jo helmikuussa 2019, kommentoi kaupunginjohtaja Jouko Manninen. Vastaisen varalle kaupunki on päättänyt purkaa osan sijoituksistaan ja sijoittaa loput nykyistä turvallisemmin. Sijoitusrahaston alkupääoma

FAKTAT:

Keskeiset tunnusluvut

Kaupunginjohtaja Jouko Manninen (vas.), vt. hallinto- ja talousjohtaja Anniina Pesonen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hänninen esittelivät Kuusamon viime vuoden taloutta maanantaina. Tulos oli 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta siitä huolimatta kaupungin talous on kunnossa, kolmikko vakuutti.

on sähkökaupoista aikoinaan saatu 12 miljoonan euron potti, joka on vuosien myötä tuplaantunut. Kuusamon tavoin kaksi kolmesta Suomen kunnasta teki vuonna 2018 alijäämäisen tuloksen voimakkaasta talouskasvusta huolimatta.

Valoa taivaalla Vaikka viime vuosi päätyi miinukselle, näkyy Kuusamon taivaalla Mannisen ja Hännisen mukaan edelleen valoa. Kuusamoa sitkeästi vaivannut työttömyys on laskenut ensimmäisen kerran 30 vuoteen alle kymmenen prosentin.

Helmikuun lopussa työttömyysaste oli 9,5. Samalla työpaikkojen määrä jatkoi kasvuaan yli 6.000 työpaikan. – Kuusamo tarvitsee tulomuuttoa, jotta se pystyy täyttämään työvoimatarpeensa. Esimerkiksi Kuusamon kaupungilla avautuu viiden seuraavan vuoden aikana 250 työpaikkaa kun nykyiset työntekijät eläköityvät. Paikkakunnan yritysten arvion mukaan yksityissektorille on avautumassa lähivuosina 800 työpaikkaa. Työpaikat ovat yhteydessä myös väkiluvun kehitykseen. Kun Kuusamosta muutti viime vuonna muualle noin 600

kuntalaista, muutti paikkakunnalle samanaikaisesti noin 500 uutta asukasta. – Miksi muuttajia ei voisi olla 600, kysyy Manninen.

Isoja investointeja Kuusamon kaupungilla on edelleen kaikki mahdollisuudet suunnittelemiinsa mittaviin investointiin. Mahdollisesti tulevana kesänä alkaa torialueen ja Kitkantien remontti. SYP:n talon siipien vuokralaiset on jo irtosanottu. Uuden teollisuusalueen kaava on tulossa nähtäville vielä tänä keväänä. Alueelle suunnitellaan jätevedenpuh-

Kuusamon kaupungin tilinpäätös vuodelta 2018 oli 1,631 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toiminnallisesti kaupunki on kuitenkin pysynyt budjetissaan. Kaupungin lainakanta/ asukas vuonna 2018 oli 2.278 euroa. Vuotta aikaisemmin summa oli 1.823 ja valtakunnan keskiarvoluku vuonna 2018 oli 3.051 euroa. Kuusamon kaupungin omavaraisuusaste vuonna 2018 oli 60,7 ja suhteellinen velkaantuneisuusprosentti 43,3 Kuusamon kaupungin strategiset tavoitteet vuodelle 2018: Väestö 15.300 (toteutuma 15.205), työpaikat

distamoa ja selvitetään muita kiertotalousinvestointeja. Sen sijaan, että maksaa vuosittain noin 550.000 euroa jätteen kuljettamisesta poltettavaksi Ouluun, Kuusamossa jäte haluttaisiin kierrättää itse paikkakunnalla. – Kuusamossa on valmisteilla uusia kehittämishankkeita, jotka tukevat elinkeinojemme menestystä. Matkailun kehittämiseen ollaan saamassa 3,7 miljoonaa euroa, mikä

6.200 (6.010), työttömiä 700 (664) investointien määrä 70 miljoonaa euroa (70), velan määrä 70 miljoonaa euroa (61), tulos 0 (-1,6 miljoonaa euroa). Investoinnit vuonna 2018–19 on arvioitu 129 miljoonan euron suuruiseksi. Kuusamon kaupungin omien investointien määrä on 24 miljoonaa euroa ja yksityisten matkailuinvestointien noin 56 miljoonaa eroa. Näistä Rukalle kohdistuu 46 ja Tropiikin alueella kahdeksan miljoonaa euroa. Sähköverkkoa kehitetään 17 miljoonalla eurolla. Muiden yksityisten investointien arvio on 31 miljoonaa euroa.

on Naturpoliksen historian suurin hankerahoitus. Kehittämishankkeilla tähdätään investointien edistämiseen. Tatanki-Koukkulammen alueen kaava etenee. Alun perin lomarakentamiseen suunnitellun alueen alkuperäistä suunnitelmaa on jouduttu päivittämään Tropiikin tilatarpeiden vuoksi. Tropiikin hotellia ollaan laajentamassa puisella lisäsiivellä.

Nilonkankaan uusi koulu suunnitellaan 350 oppilaalle Kuusamossa aloitetaan tänä keväänä Nilonkankaan uuden koulun yksityiskohtainen suunnittelu. Uuden koulun suunnittelun perustana ovat koulun pedagogiset ja toiminnalliset tavoitteet. Koulusta suunnitellaan noin 350 oppilaan ja 35 työntekijän yhteisöä.

Koulun tiloissa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoiminta. Tiloihin sijoitetaan yhteiset yläkoulun ja alakoulun oppilashuollon tilat ja mahdollista on, että uuteen kouluun sijoitetaan myös ala- ja yläkoulujen yhteinen ruokalatila.

Uuden Nilonkankaan koulun suunnittelun lähtökohtana on, että koulun tilat tukevat vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista ja tilat muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kaikki koulun tilaratkaisut

tukevat monipuolista teknologian hyödyntämistä. Oppimisympäristöstä rakennetaan avoin, mikä tarkoittaa käytännössä muun muassa liikuteltavia seiniä. Uuden koulun oppimisympäristöt laajenevat myös varsinaisen koulurakennuksen ulkopuo-

lelle, koulun pihalle ja lähiympäristöön. Nilonkankaan koulun avoin oppimisympäristö jakautuu kolmeen oppimissoluun, jotka muodostuvat esiopetuksesta ja 1-2 luokista, 3-4 luokista ja 5-6 luokista. Kielten opetustilat sijoittuvat

3.-6.luokkien yhteyteen. Uusi Nilonkankaan koulu on ns. kengätön koulu, jolloin säilytystilojen – ja kalusteiden toiminnallisuus korostuu. Kasvatus- ja sivistyslautakunta käsitteli asiaa keskiviikon 27. maaliskuuta kokouksessaan.

Torstai 28.3.2019

Posion eläkeläiset melontakurssille Eläkeliitto on myöntänyt 930 euroa Eläkeliiton Posion yhdistykselle Toimekasta toimintaa jäsenjärjestöavustusta Melontaa oppimaan -kurssille. Kurssi toteutetaan Posiolla heinäkuussa 2019 ja sille voidaan ottaa kymmenen opiskelijaa. Kurssin opettajana on posiolainen erä- ja luonto-opas, melontaohjaaja Eeva-Liisa Kanniainen.

Kuusamon uusi talousjohtaja Kirsi Kangas tulee Sallasta

Sallan nykyinen talous- ja kehittämisjohtaja Kirsi Kangas valittiin maanantaina Kuusamon uudeksi hallinto- ja talousjohtajaksi. Valinnan tehnyt Kuusamon kaupunginhallitus oli päätöksessään yksimielinen. Jaana Niemelältä vuodenvaihteessa vapautunutta paikkaa haki kaikki 14 henkilöä, joista puolet täytti viran kelpoisuusehdot. Haastatteluun kutsuttiin Hilkka Hakala, Paula Halonen, Marjaana Marjut Irene Kallio, Kirsi Johanna Kangas, Pekka Kantola, Kaisu Palosaari ja Magnus Tuomaala. Hallinto- ja talousjohtajan viranhoitajana Kuusamossa on alkuvuoden ajan toiminut Anniina Pesonen.

Posion talo paloi jo kolmannen kerran Ensimmäisen kerran viime viikolla Posiolla tuleen syttynyt talo paloi maanantaiaamuna jo kolmannen kerran, kun talon kattorakenteet syttyivät palamaan kytemällä. Rovaniementiellä taajaman tuntumassa sijaitseva talon raunio palo syttyi toisen kerran varhain sunnuntaiaamuna. Paloista e ole aiheutunut henkilö vahinkoja.

Jenny Halvarista Koillissanomien päätoimittaja

Jenny Halvari, 35, on nimitetty Koillissanomien vastaavaksi päätoimittajaksi. Halvari on työskennellyt Koillissanomien vt. päätoimittajana vuoden alusta saakka Petri Karjalaisen siirryttyä Kaleva Median kuluttajamyynnin johtajaksi. Koillissanomissa Halvari on työskennellyt vuodesta 2012. Työuransa aikana hän on työskennellyt myös toimittajana Kalevassa, Kalajoki-lehdessä, Uudessa Rovaniemessä, Lapin Kansassa ja Koillis-Lapissa. Halvari on koulutukseltaan medianomi (AMK). Koillissanomat siirtyi osaksi Kaleva Median lehtiperhettä syksyllä 2018. Talven aikana Koillissanomat on muun muassa uudistanut lehden ulkoasun ja siirtynyt Kalevan järjestelmiin.

Ajantasainen metsäsuunnitelma on metsänomistajan tilikirja

Aikio urakoi suunnitelmia ja tekee metsätila-arvioita Tiedätkö, mitä metsässäsi kasvaa ja mitä sille pitäisi tehdä juuri nyt? Vai tarvitsetko kenties tila-arvion metsästäsi? Kuusamolainen Janne Aikio tietää, että molemmille palveluille on Koillismaalla kova kysyntä ja tähän tarpeeseen syntyi Metsäpalvelu Aikio. Yhden miehen yritys tarjoaa paitsi metsäsuunnitelmat, tila-arviot ja muut alan asiantuntijapalvelut, myös luonto- ja kalastusopastusta. Juuret ovat syvällä Kuusamon luonnossa. – Tämä on sitä mistä minä pidän ja minkä minä osaan, Metsäpalvelu Aikion perustanut Janne Aikio sanoo. Yrityksen perustamisen taustalla oli päällimmäisenä tieto siitä, että alan palveluita tarvitaan kipeästi lisää. Metsäsuunnitelmien teko on paikoin ruuhkautunut, mutta niitä pitäisi tehdä, jotta Koillismaan metsät saadaan kasvuun. Aikion toimialuetta on Koillismaan lisäksi myös Ylä-Kainuu, Salla sekä Posio. – Metsää on hoidettava, jotta se kasvaa ja voi hyvin. Ilman hoitoa metsänomistaja ei voi hyödyntää täysipainoisesti metsänsä tarjoamia mahdollisuuksia niin tuoton kuin virkistyksenkään kannalta. Ensiharvennuksia ei saa eikä voi laiminlyödä, jos haluaa metsänsä kasvavan, Aikio sanoo.

Maastokäynti on aina tarpeen Metsäsuunnitelma tehdään aina maastokäynnin perusteella. Tietoa metsävarannosta on saatavilla aiempaa enemmän ja helpommin: muun muassa Suomen metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä. Valtaosa Metsäkeskuksen keräämästä aineistosta on sähköisessä muodossa avoimesti kaikkien metsänomistajien saatavilla. Aineisto pitää sisällään tietoa muun muassa metsien kasvupaikoista ja puustosta, erityi-

sen tärkeistä elinympäristöistä sekä metsien käytöstä. – Tietopalvelu on monelle metsänomistajalle innostuksen lähde lähteä tutustumaan paremmin omaan metsäänsä. Digitaaliset palvelut kiinnostavat erityisesti etämetsänomistajia. Tieto on kuitenkin usein summittaista eikä välttämättä kovin tarkkaa. Siksikin tarvitaan maastokäyntejä. – Yllätyksiä on tullut molempiin suuntiin: tiheä, vanha kuusikko saattaakin osoittautua koivuvaltaiseksi, vanhaksi laidunmaaksi tai pelloksi mutta toisaalta lapsuuden mäntytaimikko voi kasvaa jo hyvinkin hakkuukelpoista puuta. Aikio laatii metsänomistajalle metsäsuunnitelman, jonka pohjalta metsänomistaja voi tarttua palstansa vaatimiin töihin. Yrittäjä lupaa apua myös tässä vaiheessa eli käytännön leimikko- sekä puunkorjuun suunnittelua maastossa.

Metsätilakauppa käy nyt hyvin Yrityksen keskiössä ovat metsäsuunnitelmien lisäksi myös tila-arviot. Tiedossa on, että yhä useammat koillismaalaiset metsätilat ovat pirstoutuneet ja usein kaukana omistajastaan. Tilakauppa kuitenkin käy hyvin, mutta kukaan ei osta metsätilaa tietämättä mitä se sisältää.

Yllätyksiä on tullut molempiin suuntiin: tiheä, vanha kuusikko saattaa olla metsittynyttä peltoa mutta toisaalta lapsuuden männikkö voi kasvaa jo hakkuukelpoista puuta.

– Metsätila-arviota varten tilan puusto arvioidaan maastokäynnillä kuviokohtaisesti. Ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma nopeuttaa arvion laa-

Eurovaaliehdokas Hanna Halmeenpää ja Kansanedustaehdokas Mika Flöjt Kuusamon vaalitoritapahtumassa la 6.4.2019. Vaalikahvit Nina Mimosassa klo 16.00

Janne Aikio perusti Metsäpalvelu Aikion, jotta voi tehdä sitä, minkä parhaiten osaa ja mistä eniten nauttii. Vankka käytännön ammattitaito metsäalalta sekä laaja ja kattava paikallistuntemus Koillismaan alueelta ja sen olosuhteista ovat yrityksen valtteja.

dintaa merkittävästi. Yhdessä ne ovat metsänomistajan tilikirja, Aikio sanoo. Tila-arvioita tarvitaan paitsi kaupantekotilanteessa, myös esimerkiksi perunkirjaa laadittaessa.

Sydäntalvella pilkkivesille Janne Aikio tuntee erityisesti Kuusamon, mutta laajemmin myös Koillismaan metsät aiemman työkokemuksensa sekä harrastustensa kautta. Mies on intohimoinen kalastaja ja metsästäjä, jonka kaverina jahtimailla on suomenpystykorva. – Metsätalous ammattina tuli tutuksi verenperintönä, ja ensimmäiset kesätyörahat tienasin jo kymmenkesäisenä taimivakka lanteella ja pottiputki kourassa. Tienestit hupenivat viimeistä penniä myöten kalastusvälineisiin, samoin kuten siitä eteenpäin lukuisat, niin kylvöpullon, pottiputken kuin raivaussahankin varressa ansaitut markat sekä eurot. Ammattia metsätaloudesta ei tuossa vaiheessa kuitenkaan vielä tullut, vaan Aikio kouluttautui eräkokiksi se-

kä erä- ja luonto-oppaaksi. Muutaman vuoden hän teki myös toimittajan töitä. Viimeiset kuusi vuotta hän työskenteli Metsä Groupilla metsäasiantuntijan ennen kuin ryhtyi yrittäjäksi. Nyt mies yhdistää yrityksessään metsäosaamisensa ja harrastuksensa. Metsäsuunnitelmia ja tila-arvioita tehdään vähemmän syvän lumen aikana tammi-hel-

mikuussa ja tuolloin Aikio lähtee asiakkaidensa kanssa pilkille tai retkelle maastoon. – Kuusamon luonnosta löytyy lukemattomia vähemmän tunnettuja, mutta tavattoman hienoja kohteita niin kalastaa kuin retkeille. Näihin paikkoihin vien asiakkaani. Pilkkiavannosta nousevat siiat, matikat, haet ja ahvenet.

FAKTAT:

Metsätilasuunnitelmassa metsätila jaetaan kuvioihin Metsätilasuunnitelmassa metsätilan koko pinta-ala jaotellaan maasto- ja metsätyyppien mukaisiin kuvioihin, joista jokaiselle tehdään huolelliset maastomittaukset ja -määritykset. Näiden avulla saadaan selville yksityiskohtainen kuva metsän tilasta, mahdollisista kiireellisistä hoitotarpeista, sekä hakkuu- ja hoitotöi-

den suunnittelusta ja taloudellisesti kannattavista toteutusmahdollisuuksista. Samalla kartoitetaan myös mahdolliset luontokohteet sekä muut erityispiirteet. Suunnitelma tehdään aina 10 vuoden ajanjaksolle eteenpäin, ja koko voimassaolonsa ajan se toimii metsän hoito- ja käyttöohjeena.

PIZZA

LISTAN PERHEPIZZAT (nro 1-21)

Tarjous voimassa 25.-28.3.2019

15€

Soita ja tilaa! Puh. 044 777 0781 AVOINNA: MA-PE 10.30-21, LA 11-21, SU 12-21 Tavajärventie 1, 93600 Kuusamo

Torstai 28.3.2019

Kuusamossa yleisötilaisuus ikäihmisten asumispalveluista

As Oy Kuusamon Joukamontorni Joukamontie 24, 93600 KUUSAMO

Palvelujen järjestäjät vastaavat paneelissa kuntalaisten kysymyksiin – Tilaisuuteen toivotaan erityisesti omaisia ja sivukylillä asuvia ihmisiä Nelikerroksinen, 24-huoneiston kerrostalo rakennetaan Kuusamon keskustaan puistomaiselle tontille rauhallisen Joukamontien varteen. Rakennustyöt aloitettu ja valmistuu 6/2019.

Valtakunnassamme keskustellaan kiivaasti ikäihmisten asumispalveluista. Mikä tilanne on näiden suhteen Kuusamossa? Mitä asiat ovat hyvin ja missä on parannettavaa? Vanhassa vara parempi -hanke ja Kuusamon kaupungin vanhusneuvosto järjestävät kuusamolaisille mahdollisuuden tulla kysymään ja kuulemaan, millä mallilla asiat ovat meillä. Kuusamon kaupungin vanhusneuvosto järjestää kaksi kertaa vuodessa yleisölle avoimia keskustelukahviloita. Seuraava tilaisuus pidetään keskiviikkona 3.4.2019 klo 17 alkaen Kuusamon kaupungintalolla valtuustosalissa. Teemana ovat ikäihmisten asumispalvelut Kuusamossa ja aiheesta keskustelemassa ikäihmisten ja omaisten kanssa palvelujen tuottajat sekä toimintaa valvovat virkamiehet. Keskustelukahvilan järjestäjät ovat kutsuneet asiantuntijoiksi ja panelisteiksi perusturvajohtaja Markku Kipinän sekä Kuusamon kaupungin Ikäihmisten palveluiden johtaja Satu Kankaan.

1. krs 1. krs 1. krs 2. krs 2. krs 3. krs 3. krs 3. krs 4. krs

47,0 m2 50,5 m2 64,0 m2 47,0 m2 50,5 m2 46,5 m2 47,0 m2 59,5 m2 50,5 m2

2 h+k+s 2 h+k+s 3 h+k+s+vh 2 h+k+s 2 h+k+s 2 h+k+s 2 h+k+s 3 h+k+s+vh 2 h+k+s

Myyntih. 59.401e 63.830e 72.270e 63.401e 67.830e 64.626e 65.401e 79.791e 71.830e

Yht.laina 68.098e 73.169e 92.729e 68.098e 73.169e 67.373e 68.098e 86.209e 73.169e

Velatonh. 127.500e 137.000e 165.000e 131.500e 141.000e 132.000e 133.500e 166.000e 145.000e

Lisäksi rakennetaan autotallit ja -katokset 10 kpl sekä autopaikat, jotka myydään erillisinä osakkeina. Kohde rakennetaan omalle tontille.

Rahoitus: Kuusamon Osuuspankki

Myynti ja tiedustelut:

Meskusvaarantie 6, Kuusamo Tarmo Mustonen • 0400 389 075 • tarmo.mustonen@sahkopalvelu.net

Kuusamon ikäihmisten asumispalvelut ja niiden kehittäminen ovat aiheena Kuusamon vanhusneuvoston keskustelukahvilassa keskiviikkona 3. huhtikuuta Kuusamon valtuustosalissa. Yleisön kysymyksiin ovat vastaamassa kaikkien toimijoiden edustajat. Kuvassa Coronarian Muikku-osasto Kirkkolahden rannalla.

Paikalla kaikkien yksiköiden edustajat Heidän lisäkseen Kuusamon tilanteesta omien yksiköidensä näkökulmasta kertovat Coronaria Hoiva Oy:n palvelujohtaja Katriina Niemelä sekä palveluesimiehet, Irmeli Uutela ja Sari Kallio. Coronarialla on Kuusamossa kaksi asumisyksikkö: Kotirannan Muikku ja Maaseläntien Kotikoivu. Sevisetin Tervaskoivun ja Kiviharjun tilanteesta kertoo ja kysymyksiin vastaan toimitusjohtaja Hannele Karvonen. Attendon Haapola toimii Noitiniemessä ja sen tilantees-

ta kertoo palvelukodin johtaja Sanna Kivelä. Esperialla on hoivakoti Lauttalammella. Mitä sinne kuuluu, siihen vastaavat aluejohtaja Santtu Karppinen ja yksikön päällikkö Tiina Heikkinen. Kuusamon kaupungin ylläpitämiä asumisyksiköistä ovat Kotirannan Siika sekä eri puolilla kaupunkia sijaitsevat tuvat. Niiden tilanteesta kertoo kaupungin Ikäihmisten palveluiden johtaja Satu Kangas. Paneelikeskustelussa on mukana myös taajaman ulkopuolelle Soiviossa asumispalveluja tarjoavan Soivion perhekoti

Kuusamon Keitaan yrittäjä Hannele Aarnio-Närhi.

Myös omaiset tervetulleita – Nyt on erinomainen tilaisuus myös omaisilla ja taajaman ulkopuolella asuvilla tulla kuuntelemaan ja kysymään vaihtoehtoista sekä ikäihmisten asumispalvelujen haasteesta, kannustaa Kuusamon vanhusneuvoston puheenjohtaja Liisa Siikaluoma. Tilaisuus on myös kolmivuotisen Vanhassa vara parempi -hankkeen päätös ja

hanketyöntekijä Erja Paakkarin mukaan keskustelukahvilaan kiteytyy paljon hankkeessa tavoiteltua ja opittua. – Ikäihmiset ovat voimavara Kuusamolle. Olemme rakentaneet avointa ilmapiiriä ja kannustaneet eri-ikäisiä toimimaan yhdessä. Tässä tapahtumassa yhdistyvät molemmat asiat, Paakkari sanoo.

Kysymyksiä jo etukäteen Keskusteluilta etenee siten, että lyhyiden alustusten jälkeen kahvilan osallistujat pohtivat keskenään hetken ajan vanhusasioidenpolttavia kysymyksiä ja laittavat paperille niistä tärkeimmät. Panelistit vastaavat näihin kysymyksiin ja myös yleisöllä on mahdollisuus esittää jatkokysymyksiä.

Kysymyksiä voi toimittaa jo etukäteen Kysymyksiä voi laittaa myös etukäteen sähköpostilla 1.4.2019 mennessä osoitteella pirkko.peltoniemi@kuusamo.fi Illan aikana saadaan todennäköisesti vastauksia kysymyksiin: Mitä asumispalveluita Kuusamossa on? Mitä ne pitävät sisällään ja minkälaisia kokemuksia niihin liittyy? Mitä muuta kuusamolaiset haluaa tietää ja kertoa aiheeseen liittyen? Tule kuulemaan, kysymään ja kertomaan! Keskustelukahvila Kuusamon ikäihmisten asumispalveluista Kuusamon valtuustosalissa ke 3.4.2019 klo 17. Kahvitarjoilu alkaen klo 16.30. Järj. Vanhassa vara parempi -hanke ja Kuusamon vanhusneuvosto. Vapaa pääsy.

Palveluasumisen piirissä noin 220 kuusamolaista Asumispalvelut jaetaan tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Pitkäaikaista ikäihmisten laitoshoitoa ei Kuusamossa ole lainkaan. Tavallisen palveluasumisen eli ei-yövalvonnallisen

asumisen piirissä on 55-60 ja tehostetun palveluasumisen piirissä oin 160 kuusamolaista. Kuusamon kaupunki tuottaa itse palvelut Kotirannan Siikaan sekä Aaron- ja

Hiltantupiin. Muitten asumisyksiköiden toiminnasta vastaavat yksityiset palveluntuottajat. Useimmat niistä ovat palveluseteliyksiköitä. Kuusamon kaupungin perusturvalautakunta on

määritellyt laatuvaatimukset ja pelisäännöt, joihin kaikki palvelutuottajat ovat sitoutuneet hakeutuessaan palveluntuottajiksi Kuusamossa. – Kaupunki valvoo sääntöjen noudattamista ohjaus.

ja valvontakäynneillä, tiiviillä kanssakäymisellä sekä yhteisten toimintojen, koulutusten ja yhteistyötapaamisten avulla, kertoo Kuusamon Ikäihmisten palveluiden johtaja Satu Kangas.

Päävastuu ympärivuorokautisen sosiaalihuoltolain mukaisen toimintayksikön valvomisesta on luvan myöntäneellä viranomaisella eli Valviralla tai aluehallintovirastolla.

Yhteishaku 2O.3.–3.4.2O19 | www.opintopolku.fi

Aloita oma tarinasi

KAMK • University of Applied Sciences

www.kamk.fi

Kajaanin ammattikorkeakoulussa • Tietojenkäsittely: Datacenter ja Peliala • Tieto- ja viestintätekniikka: Datasta tekoälyyn, Älykkäät järjestelmät ja Peliteknologia • Liikunnanohjaaja | Sports and Leisure Management • Matkailu | Adventure Tourism • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • Konetekniikka • Sairaanhoitaja (päivä- ja monimuoto) • Terveydenhoitaja • Liiketalous (päivä- ja monimuoto) • International Business | Esports Business Lisätietoja: hakijapalvelut@kamk.fi, p. 044 7101 648, 044 7101 229

kajaaninamk @kajaaniamk

Torstai 28.3.2019

Koillismaa EU-kartalle Pohjois-Pohjanmaan liikennesuunnitelmaluonnos vuodelle 2040 on karmeaa katsottavaa Koillismaan osalta. Se on edennyt tuohon muotoon maakuntahallituksessa ja tulee nyt lausuntokierrokselle. Luonnos on nähtävissä mm. nettisivuilla. Katsokaa esim. s.11. Siinä on kartat maaliikenne- ja raideliikenneväylistä. Itä-Lappi, Koillismaa ja Kainuu Kajaanista pohjoiseen ovat tyhjiöitä. Suunnitelmassa vuodelle 2040 ei esitetä runkoverkkoasetuksen korjausta eikä raideliikennettä Oulun ja Kuusamon välille. Siksi olen selvittänyt asiaa laajasti virkamiestasolla ja puutun siihen nyt. Kuusamo on kotipitäjäni. Asiassa pitää herätä. Liikenneverkot mukaanlukien tietoliikenneverkot ovat EUn suurimpia rahoitusohjelmia vuoteen 2030. Niissä pitää olla mukana myös alueellisesti. Olen ollut EUssa yli vuosikymmenen rahoitusohjelmien asiantuntijana, joten tällä kirjoituksella haluan herätellä koillismaalaiset. Nyt on aika

ajaa tätä asiaa. EU-päätöksenteon tunnetuin osa ovat direktiivit, asetukset ja päätökset. Toinen tunnettu tosiasia on, että EU:lle on maksettava jäsenmaksuja. EU kuitenkin edistää unionin poliittisia päämääriä monin keinoin. Näihin kuuluvat lainsäädännön lisäksi EU:n rahoitusohjelmat unionin poliittisia päämääriä tukeville hankkeille. Erilaisia ohjelmia ja ns. rahoitusvälineitä on yli 50. Niihin kuuluvat mm. tieverkkoja tukeva Verkkojen Eurooppa -väline (eli CEF) ja Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR). Euroopan komission linjauksen mukaan Euroopan tulevaisuudelle ja kilpailukyvylle keskeistä on elinkeinoelämä, joka kukoistaa hyvien liikenneyhteyksien vallitessa. Tehokas infrastruktuuri on välttämätön liiketoiminnan laajenemiselle ja ratkaisee useat kuluttajien valinnat. Komissio onkin ottanut tavoitteeksi kattavan liikenneverkoston luomisen Eurooppaan niin tie-, raide-,

vesi- kuin lentoliikenteessäkin. Tähän ohjelmaan kuuluvat myös tietoliikenneverkot. Politiikka on määritelty ns. TENT-politiikassa, joka tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (engl. Trans-European network). Liikenneyhteydet on siinä jaettu kahteen tasoon – kattavaan verkkoon ja kaikkein tärkeimpien yhteyksien muodostamaan ydinverkkoon. Vuoteen 2020 mennessä Eurooppaan tulisi olla rakennettuna yhdeksän ydinverkkokäytävää (eli tärkeimmät yhteydet). Rahoitusta on jo tähän mennessä voinut hakea useista ohjelmista, kuten Verkkojen Eurooppa- ja ESIR-ohjelmista. Nyt työstetään jatkosuunnitelmia, joilla määritellään työn tavoitteet vuoteen 2030. Suomalainen joutuu kuitenkin yllättymään, kun alkaa tutkia liikenteestä vastaavan Euroopan komission pääosaston, DG MOVEn, verkkosivuja. Suomi nimittäin katkaistaan kehä III:n ulkopuolelta. Tämä on varsin huolestuttavaa. Siksi

eri maakunnat ajavat nyt omia verkkotavoitteitaan ja laativat liikennesuunnitelmia aina vuoteen 2040. Pohjois-Pohjanmaan osalta alue Oulusta itään on tyhjä, ei uusia suunnitelmia. Jakolinja eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä on ollut jo pitkään tiedossa, mutta tutkimustulosten mukaan myös lännen ja idän välille on repeämässä kuilu. Syntyvyys ja työikäisten poismuutto Itä-Suomesta on paljon oletettua nopeampaa. Väitettä idän ja lännen välisestä erosta tukee myös Elinkeinoelämän keskusliiton tuore Kuntaranking -tutkimus, jossa on arvioitu yritysten näkökulmasta Suomen vetovoimaisimmat alueet. Siinäkin Itä-Suomi häviää houkuttelevuudessa Länsi-Suomelle, samoin Pohjois-Suomi Etelä-Suomelle. EK:n tutkimuksen mukaan liikenneyhteydet selittävät tilannetta. Toinen vaikuttava tekijä on koulutetun työvoiman saatavuus. Euroopan unionin tärkeimpiä tavoitteita on alueiden yhdentyminen ja lähentyminen.

Kun alueet ovat paremmin sidoksissa toisiinsa ja vastaavat kehitystasolta toisiaan, niiden vakaus kasvaa tai säilyy entisellään ja alueiden täyttä potentiaalia voidaan hyödyntää. Suomen liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut asetuksen maanteiden ja rautateiden runkoverkostosta ja niiden palvelutasosta. Aiemmin mainitut ydinverkkokäytävät on puolestaan määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston Verkkojen Eurooppaa (CEF) koskevan asetuksen liitteessä. Merkittävä osa Itä- ja Pohjois-Suomea on jäänyt korkeimman palvelutason ulkopuolelle Suomen asetuksessa ja kokonaan pois EU:n kartalta. Tämä vaikeuttaa EU-tuen saamista entisestään, koska Verkkojen Eurooppaa koskevassa asetuksessa on määrätty, että rahoituksessa priorisoidaan kattavaa verkkoa ja ydinverkkoa. Nykyinen Suomen oma liikennepolitiikka ja Suomen EU:ssa hyväksymä liikennepolitiikka siis toimivat keskeisiä EU:n arvoja vastaan Itä- ja Pohjois-

Suomen osalta. Niissä ei huomioida alueiden yhdenvertaista saavutettavuutta. Ja tähän pitää vedota.

Koillismaa ja Lappi olivat vuonna 2000 loma-Suomea. PohjoisSuomen kokonaisväkiluku oli 200 000. Helsinki oli kasvanut ”kansainväliseksi keskukseksi”. Sen väkilukua ei mainittu, mutta se ei ollut suuri, koska koko Pohjois-Suomessa oli 200 000 asukasta – nykyisen Oulun verran. Kainuun maakuntaliitto arvosteli rankasti vihersosialistien ohjelmaa Seminaarissa saatiin kyllä kuulla vastustaviakin puheenvuoroja. Kainuun maakuntaliiton toiminnanjohtaja Hannes Kemppainen puolusti rohkeasti paikallisen väestön etua ja oikeutta asua kotiseudullaan, hänen tasa-arvoaan, kansanvaltaa ja oikeutta saada työ ja palvelut kotiseudullaan. Pakolla ei ihmisiä voida liikuttaa. Työtä on järjestettävä kaikille omalla kotiseudullaan. Seminaarin sosialiset tavoitteet, luonnonsuojeluvyöhykkeen rakentaminen Mustaltamereltä Jäämerelle, saivat Pohjois-Suomen medioissa rankkaa vastustusta. Mutta ohjelma sai uuttaa voimaa aikanaan EU:sta. Radikaalilla luonnonsuojelulla oli 1970-luvulla kannattajia nuorisossa. Vastustettiin jokseenkin kaikkea luonnon hyväksikäyttöä. Radikalismilla oli vankka yllyttäjänsä ja kiihottajansa Yleisradio pääjohtajansa Eino S. Repon johdolla. Kesä 1972 oli Repolle kuuma. Hänet oli Ylen yksipuolisen vappuohjelman vuoksi laitettu puolen vuoden pakkolomalle ”jäähtymään”. Kun tämä päätös oli tehty, Yleisradion henkilökunta meni vastalauseeksi istumalakkoon ja radio hiljeni. Tämä tapahtui kesäkuun puolivälissä. Suomen 2000 -perustuslaki edistää viherososialistista moni-

kulttuurista Suomea. Mitä on luonnonsuojelu nyt? Yleisradion vaalipuheenvuorossa Pekka Haavisto jakeli tulevan hallituksen mittavia rahavaroja reilun rahamiehen ottein: miljardi koulutukseen, satoja miljoonia sinne tänne, jopa ”metsänielun” kasvattamiseen valtionmetsissä ja yksityismetsissäkin ratkaisuna se, että metsänomistajille maksetaan siitä että lahottavat metsät pystyyn. Mistä varat? Reilun miehen otteella Antti Rinnettä peesaten: veroja, erityisesti saasteveroja korottamalla, yritystuista 1-2 miljardia leikkaamalla ja tietenkin saasteautoja vähentämällä. Opetusvarojen kasvattamisella 1 mrd:lla ei lapsiköyhässä Suomessa ole katetta, mutta juju piileekin siinä, että koulumiljardi käytetään muukalaisten kouluttamiseen vihersosialistisiksi maailmankansalaisiksi – näin otaksun, muutenhan tässä ei ole mitään mieltä. Vihrersosialistien 1972 -seminaarin tavoitteet ovat pitkälle Pohjois-Suomessa toteutuneet. Tavoitteita on toteutettu EU:n nimissä. Suomen 2000 -perustuslaki on antanut vallan luonnonsuojelun nimissä jokaiselle kansalaiselle lupaamalla, että ”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille”. Kansalaisuuksia jaetaan löysästi. Muukalaisväestöä saa mielin määrin tulla ja hakea turvapaikkaa Suomesta. Kuten Pekka Haavistossa TV-haastattelusta ilmeni, on ihmisarvon vastaista karkottaa Suomesta paperittomiakaan. Yle hoitaa maailman asioita riemumielin ja kiihkolla, mutta vihapuhetta se ei ole, mutta vihapuhetta on, jos suomalaisiin kohdistuvaa muukalaisten harjoittamaa väkivaltaa arvostelee.

Eino S. Repon henki elää Yleisradiossa. EU:n aikana on Natura -ohjelman toteuttamisesta lähtien on kansalaiset saatu jatkuvan pelon alle. Puolustus ei ehdi järjestämään rintamaansa, kun jo uusi isku murtaa valmistumassa olevan rintaman.Ihmiset pyritään alistamaan pelolla. EU natisee liitoksissaan, Suomen fyysinen ja henkinen puolustus vahvistuu Mutta EU natisee ja Suomen jäsenyys sen mukana. Jopa Suomen puolustusta ollaan järjestämässä vanhaan malliin paikallispataljoonien varaan. Paikallispataljoonat, kuten kuusamolaisten ja posiolaisten yhteinen pataljoona ErP 16, alkujaan 1000 miehen porukka, pystyi Talvisodassa puolustamaan kotiseutuaan Suomen itärajalla ja vielä Suomussalmen pohjoisosissa. Puna-armeija ei päässyt sen läpi hyökkäämään Ouluun. Neuvostoliitosta ja Itä-Saksasta ohjattu ”luonnonsuojeluvyöhyke” rakennettiin siksi, että Suomen rajaseutu tyhjenisi siellä kotejaan, maitaan ja metsiään sekä muuta omaisuuttaan puolustavasta väestöstä. Samaan ”rauhan vyöhykkeeseen” kuului tavoite ydinaseettomasta Pohjolasta, joka koski muita pohjoismaita, mutta ei Neuvostoliittoa, rauhan valtiota. Pormestari Jan Vapaavuoren ajama ”monikulttuurinen suukaupunkien kolmio” on sisällöltään vihersosialistinen malli, jota Vapaavuori tahtomattaan tai ihan tietensä Suomen vahingoksi tavoittelee. Kaikki nuo hörhöiset tavoitteet on eduskuntavaaleissa päättäväisesti torjuttava. Suomen kansa tarvitsee asuttavakseen ja puolustettavakseen koko Suomen. Matti Kyllönen FT, Oulu

Tulevalla Euroopan parlamentin kaudella useat näistä ohjelmista määritellään uudelleen. Silloin sekä Suomen hallituksen että suomalaisten europarlamentaarikkojen on syytä olla hereillä. Ydinverkkokäytäviä olisi tarkistettava erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen osalta. Itse kannan erityistä huolta tilanteesta, jossa Suomi on repeämässä kahtia paitsi pohjoisen ja etelän, myös idän ja lännen välillä. Nykytilanne kertoo myös siitä, ettei EU:n tarjoamia mahdollisuuksia osata hyödyntää. Pirkko Vihko professori ja lääkäri Kuusamosta Euroopan tutkimus-neuvoston (ERC) rahoitusarvioija eurovaaliehdokas www.pirkkovihko.fi

Suomi ei suostu vihersosialistien uhrilampaaksi Vihreiden puheenjohtaja ylioppilas Pekka Haavistoa on Ylen ”vaalihaastatteluissa” kohdeltu lempeästi, kuin pelastavana profeettana joka johdattaa Suomen ja koko maailman tuhoutumassa olevan kapitalismin kynsistä aseinaan ankara omistavan luokan verotus, heinänsyönti ja metsien lahottaminen pystyyn. Koska sosialidemoraattien vaaliohjelma noudattelee samoja linjoja, on syytä puhua vihersosialisteista ja vihersosialistisista tavoitteista, joiden toivotaan voittavan eduskuntavaaleissa ja Suomen saavan kansandemokraattisen hallituksen kolmantena pyöränään Suomen keskusta, jolta alkiolaisuus, maanomistajan. viljelijän, talonpojan ja köyhän asian ajaminen on jo kauan sitten jäänyt unohduksiin. Vihersosialistien suunnitteluseminaari Kajaanissa 1972 Pohjois- ja Itä-Suomen autioittamista valmistelevat vihreiden ja sosialistien suunnitelmien eräs keskeinen lähtöpiste oli Kajaanissa kesäkuun lopulla 1972 pidetty ”Pohjoiskalotin suunnitteluseminaari”. Olin Koillissanomien päätoimittajan ominaisuudessa kutsuttuna tuossa tilaisuudessa ilmeisenä tehtävänäni edustamani lehden kautta edistää suunnitelmatalouden ihanuuden levittämistä Koillismaalla. Olenkin raportoinut tapahtumasta Koillissanomissa 30.6.1972 (Matias: Eriarvon poistajat) ja kirjassani Sanan voimalla rakennamme (2006, 127-128). Muutamia asioita siitä tässä. Suomessa elettiin tuolloin vauhdikasta aikaa sosialistisen Suomen rakentamiseksi. Keskeinen asema oli suunnitelmien luomisessa kaikilla tasoilla: Euroopan, Suomen, maakuntien, kuntien, jopa kylien osalta. Kuntasuunnitelmissa pudo-

tettiin kyliä kuntakartoilta yhdistämällä niitä toisiin kyliin. Seuraavaksi katosivat kokonaiset itsenäiset kunnat ”elinkelvottomina”. Nykyisessä EU-Suomessa katoavat jo monet maakunnatkin, joita kuitenkin Juha Sipilän (kesk) hallitus yritti soten kautta pitää hengissä. Saman hallituksen toinen puolue kokoomus yritti ”valinnan vapauden” nimissä antaa palvelut kansainvälisille yrityksille. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) ajaa Suomen historian rajuinta väestön ja talouden keskittämisprojektia, jossa Suomi on keskittynyt ”vaurauden kolmioon Helsinki-Tampere-Turku”. Alueen pääkaupunkina on ”kansainvälinen metropoli Helsinki”, jonka vauraus perustuu Suomeen väestön, pääoman ja työn keskittämiseen tähän kolmioon - rikastettuna miljoonien ihmisten muukalaisväestöllä. Pormestari Jan Vapaavuoren keskittämissuunnitelma onkin mielestäni nykyaikainen sovellus Kajaanin seminaarissa 1972 esitetystä. Vihreät ja sinipääoma lyövät kättä. ”Suurissa väestökeskittymissä saavutetaan onnellisin elämä” Kajaanin 1972 seminaariin osallistui Suomen, Ruotsin ja Norjan kalottialueiden suunnittelijoita ja muuta väkeä. Neuvostoiliitosta ei ollut ketään, vaikka ohjelman mukaan piti olla. NL:n läsnäolo olikin tarpeeton, koska Itä-Saksan (DDR:n = NL:n) tahtiin seminaarissa mentiin. Sosialistista suunnittelua markkinoitiin ratkaisuna kaikkeen Suomessakin. Kapitalismi oli kuoleva yhteiskunta-aate, mutta sosialismi oli rakentava kapitalismin raunioille uuden, paremman Suomen. DDR:n sosialistista mallivaltiota alustuksessaan esitteli pro-

fessori Herbert Lück. Hänen mukaansa edistyksen perusta on tehokkuus, vain sen kautta saadaan hyvinvointia ja uutta jaettavaa. Kapitalismin oloissa tämä on riistoa, mutta sosialismissa se on siunausta tuottavaa työtä. Hyvinvointi saadaan maksimoiduksi suurissa väestökeskittymissä, jolloin luonto muualla säästyy virkistysalueina. Syrjäseuduilla, ”kaukana palveluista”, ihminen ei yksinkertaisesti voi elää onnellista elämää. Näin siis professori Herbert Lück. ”Pohjois-Karjala, Kainuu, Koillismaa ja Lappi luonnonsuojelulle varattua Loma-Suomea” Suomalaisten luennoitsijoiden huippua edusti arkkitehti Ossian von Konow. Hänen laatimansa ehdotus valtakunnansuunnitelmaksi noudatteli Lückin maalaamaa teoriaa. Konowin valotaululle heijastamat kuvat Suomesta vuonna 2000 rajasivat Suomen selkeästi kahteen vyöhykkeeseen. KajaaniKemi linjalla kulki vahva viiva. Sen pohjoispuolella esiteltiin Luonto- ja Loma-Suomi, jossa ihmisiä oli vain sen verran mikä tarvittiin matkustajien palvelemiseksi alueella. Helsingissä sijaitsevasta valtakunnallisesta (sosialistisesta) Keskusvaraamosta varattiin matkat. Ihmisten ei tarvinnut itse huolehtia matkansa ykstyiskohdista, koska yhteiskunnan omistama varaamo hoiti sen heidän puolestaan. Matkaajien oli käytettävä aina jos mahdollista julkisia kulkuneuvoja, mielellään junia. Pohjois-Suomen maisemiin oli piirretty hallitseviksi olennoiksi hirvet, porot, sudet, karhut ja ahmat. Petojen keskellä liikkui turvallisesti ja onnellisena joku ihminenkin. Raamatullinen maisema. Pohjois-Karjala, Kainuu,

Torstai 28.3.2019

Kuusamon Nuorkauppakamarin laadukas tekeminen palkittiin Kuusamon Nuorkauppakamari ry:llä oli menestyksekäs viikonloppu Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden aluevuosikokouksessa Kuopiossa viime viikonloppuna. Kuusamon Nuorkauppakamari voitti kategoriat paras kamaritoiminta, aktiivinen vaikuttaja sekä paras yhteistyöprojekti. – Strategiassamme olemme linjanneet, että haluamme tehdä vaikuttavaa työtä. Tapahtumista katuruokamarkkinat, vaikuttaja-aamiaiset, World Clean Up Day sekä Social Friday olivat kamarimme projekteja. Koulutimme myös esimerkiksi tapahtuman järjestämisessä Posiolla, Taivalkoskella ja Kuusamossa, viime vuoden puheenjohtaja Raita Virranniemi tiivistää edellistä toimintavuotta. – On hienoa, että työmme Kuusamossa huomioidaan myös alueellisesti ja tästä on hyvä jatkaa tuleviin vuosiin, Virranniemi jatkaa. Kansallisen tason palkinnot jaetaan huhtikuussa

Kuusamon Nuorkauppakamari voitti kategoriat paras kamaritoiminta, aktiivinen vaikuttaja sekä paras yhteistyöprojekti. Kunniakirjojen kanssa poseeraa Kuusamon Nuorkauppakamarin viime vuoden puheenjohtaja Raita Virranniemi.

pidettävässä Suomen Nuorkauppakamareiden kansallisessa vuosikokouksessa Kalajoella. Paras kamaritoiminta -kategoriassa painotettiin yhdistyksen johtamista, yksilön kehitystä sekä yhteiskun-

nallista osallistumista. Paras yhteistyöprojekti -palkinto tuli yhdessä Rovaniemen ja Meri Lapin nuorkauppakamareiden kanssa Tuottava Idea -kilpailun yhteistoteutuksesta, jossa projektipäällikkönä toimi Kuusamon nuorkauppakamarin Sanna Ranta. Aktiivinen vaikuttaja -palkinto tuli toisena vuonna peräkkäin Kuusamoon. Viime vuonna sen voitti Marjo Kämäräinen. Nuorkauppakamari on nuorten aikuisten kansainvälinen kouluttautumisjärjestö. Se pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan kehittämällä jäsentensä johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Suomessa toimii yli 70 paikallista nuorkauppakamaria ja varsinaisia jäseniä on noin 2.500. Maailmanlaajuisesti Nuorkauppakamarissa on yli 170.000 jäsentä. Nuorkauppakamarin kansainvälisiä jäseniä ovat olleet esimerkiksi Bill Clinton, Kofi Annan, Jacques Chirac ja Al Gore.

Yhdestoista Kalevalan satanen Olin kahdeksannen kerran hiihtämässä Kalevalan satasta. Suunnitelmissa oli neljäs kerta hiihtää täysi satanen. Jo lähtöviivalla kuitenkin tiesin, säästä johtuen, että satanen on utopiaa. 75 kilometriä saisi riittää. Jo kymmenen kilometriä hiihdettyä alkoi tuntua, että sekin on liikaa, joten toivoin, ettei keli huononisi tästä ja jaksaisin 45 kilometrin huoltopisteeseen, johon lopetinkin.

Oma aikani oli 4 tuntia ja 26 minuuttia oli noin 40 minuuttia heikompi kuin kaksi vuotta sitten vastaavassa paikassa. Kelin huonoudesta kertoo sekin, että voittajan aika satasella oli 7 tuntia 40 minuuttia eli yli kaksi tuntia heikompi kuin kaksi vuotta sitten. Hiihtotapahtuma oli sinänsä mukava ja kaikki järjestelyt olivat – voisi sanoa täydelliset. Järjestelyjen puolesta ei moniakaan

tällaisia tapahtumia usein tapaa. Satasen hiihdon jaksaminen kiehtoo yhä, vaikka nuo ikävuodet alkavat tehdä sitä, mitä ne tekevät kaikille muillekin. Mutta onneksi Karjalan satasella on etukäteen ilmoittautuville vaihtoehtona myös 25 kilometriä. Ei siis tarvitse silti olla satasen kunnossa.

Erään viime syksyn tiedon mukaan 10. huhtikuuta 2018 alkaen viime syksyyn palestiinalaisten puolen palopommihyökkäyksessä Israelissa on sytytetty 1.100 tuhopolttoa. Kyseisen tiedon mukaan palot ovat tuhonneet 120 hehtaaria maata. Myöhemmin saamani tiedon mukaan ”Israeliin ammutaan raketteja ja ohjuksia. Yksin yhden viikonlopun aikana niitä laukaistiin yli 200. Eteläiseen Israeliin lähetetään yksinkertaisempia pommeja ilmapalloilla ja liidokeilla, ja näin on tuhottu tuhansia hehtaareja hedelmällistä maata.” Gazalaiset ovat mellakoineet raja-aidan tuntumassa muun muassa polttaen autonrenkaita, jotta voisivat tehdä tihutöitään savuverhon suojassa. Jo lapsille palestiinalaisissa kouluissa opetetaan vihaamaan juutalaisia ja ihannoimaan marttyyriutta. Jo lapsena hei-

hin kylvetään vihan siemeniä. Voi vain arvailla, mitä seuraisi, jos sellaisen vihan omaavat ihmisjoukot pääsisivät tunkeutumaan raja-aidan läpi Israelin puolelle! Israel yrittää – puolustaessaan omia kansalaisiaan – välttää palestiinalaisia siviiliuhreja. Aina se ei kuitenkaan onnistu, sillä Hamas ei välitä siviileistään, vaan käyttää heitä ihmiskilpinä. Eikö Israelilla olisi oikeutta puolustaa maataan ja kansalaisiaan? Pitäisikö sen vain katsella, kun sitä vastaan tehdään tihutöitä ja sen maan kansalaiset ovat monenlaisessa vaarassa! Sitä paitsi Israel on hoitanut sairaaloissaan myös muun muassa syyrialaisia potilaita, jotka ovat haavoittuneet vaikeasti maassaan pitkään jatkuneen sisällissodan seurauksena. Toimiiko ”roistovaltio” sillä tavalla? Anja Hiltunen

Tarmo Polojärvi

Israelko roistovaltio? Pentti Kyyhkynen nimitti kirjoituksessaan Koillismaan Uutisissa to 21.3.2019 myös Israelia roistovaltioksi. Niinköhän? Israel on Lähi-Idän ainoa demokratia. Se on jatkuvasti joutunut puolustamaan maataan ja kansalaisiaan. Iran on uhannut hävittää Israelin maailmankartalta. Siksi Israel pyrkii estämään Irania saamasta ”jalansijaa” liian läheltä rajojaan. Libanonin puolelta on löytynyt tunneleita, joista osa on yltänyt Israelin puolelle. Mitä sellainen tunneli tekee Israelin puolella? Hamas on rakentanut useita tunneleita raja-aidan alitse Israelin puolelle. Sellainen projekti ei liene ihan halpa homma. Nekin rahat olisi ollut parempi käyttää omien kansalaisten olojen parantamiseen, mutta tavallisten palestiinalaisten olojen parantaminen ei näytä kiinnostavan Hamasia.

Johanna Rusanen laulaa Kuusamossa Kohti valoa Tähtisopraano Johanna Rusanen tuo kevään Kuusamotaloon konsertillaan Kohti valoa keskiviikkona 3.huhtikuuta. Suomalaisten tähtisopraanojen kärkikaartiin kuuluva Johanna Rusanen tarjoilee monipuolisen konsertin pianistinsa Pami Karvosen kanssa. Konsertissa kuljetetaan kohti valoa musiikillisten helmien matkassa talven turvallisesta sylistä timanttisten hankien kautta kevätvesiä kohti. Rusanen ja Karvonen maalailevat ihmismielen maisemia tummista tunteista valoon ja riemuun. Sävellyksiä kuullaan Sergei Rahmaninovilta, Jean Sibeliukselta, Toivo Kuulalta sekä Oskar Merikannolta. Dramaattinen sopraano Johanna Rusanen on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Lisäksi hän on täydentänyt opintojaan Berliinissä ja Wienissä. Kansainvälinen ura alkoi Suomen Kansallisoopperasta vuonna 1997. Kuusamotalon lavalla nähdään viikon aikana myös toinen tähti, kun Lauri Tähkä laulaa perjantaina loppuun myydyssä Oulankasalin konsertissa. Palavaa Vettä 2019 -konsertti myytiin loppuun jo vuodenvaihteessa.

Tähtisopraano Johanna Rusanen konsertoi Kuusamossa ensi viikon keskiviikkona.

Suomen kieltä Kuusamossa työvoimakoulutuksena Kuusamossa on alkamassa uusi TE:n hallinnoima kotoutumiskoulutus Kuusamossa ja Taivalkoskella asuu noin 300 ulkomaalaista asukasta. Kansallisuuksien kirjo on suuri, sillä lähtömaita on yhteensä yli 20. Asukkaat ovat muuttaneet Kuusamoon esimerkiksi työn perässä, yrittäjiksi, puolisona, urheilemaan, opiskelemaan tai pakoon kotimaansa tilannetta. Moni on tullut yksin, mutta myös useat pariskunnat ja perheet ovat aloittaneet uuden elämän Koillismaalla. – Jotta uusi asukas saa jäädä Suomeen, hänellä täytyy anoa oleskelulupaa. Ehtojen täytyttyä lupa myönnetään, minkä jälkeen hänelle kuuluu samat palvelut kuin kelle tahansa suomalaiselle. Tarvittavat palvelut voidaan katsoa yhdessä TE-toimistossa tai kunnan sosiaalitoimessa ja tehdä niistä kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma voi sisältää tavoitteita esimerkiksi kielen oppimiseen, opiskeluun tai työllistymiseen. Nämä kaikki auttavat kotiutumaan uuteen maahan ja uudelle paikkakunnalle,

kertoo Sanna Niikkonen Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle -hankkeesta.

Kuusamossa ja Taivalkoskella asuu noin 300 ulkomaalaista asukasta. Kansallisuuksien kirjo on suuri, sillä lähtömaita on yhteensä yli 20.

Kotoutumiskoulutus on palvelu, johon uusi asukas voi hakea saadakseen suomen kielen opetusta ja tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Koulutus kestää useamman kuukauden ja tapahtuu arkipäivisin. – Se on hyvä aloituspaketti kieltä ja kulttuuria. Yleensä kotoutumiskoulutukseen hakeudutaan kolmen ensim-

mäisen maassaolovuoden aikana, mutta myös pitempään asuneiden kannattaa ottaa selvää, olisiko koulutukseen vielä mahdollista päästä mukaan. Kuusamossa on alkamassa uusi TE:n hallinnoima kotoutumiskoulutus. Tavoitteena on, että se pääsisi starttaamaan jo ennen kesää. – Nyt on siis oikea hetki ottaa yhteyttä, jos tarvitsee suomen opetusta ihan perusteista lähtien. Lisätietoja antavat TE-toimisto ja oman kunnan sosiaalitoimi, kannustaa Niikkonen. Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle -hanke tukee Kuusamon ja Taivalkosken ulkomaalaisia asukkaita mm. opintoihin ja työllistymiseen liittyvissä asioissa sekä auttaa löytämään tekemistä myös vapaa-ajalle. Toimisto sijaitsee KSAK Oy/ Koillis-Suomen Aikuiskoulutuksen tiloissa. Hankkeelta voi kysyä myös kotoutumiskoulutukseen hakeutumisesta.

Torstai 28.3.2019

Hyvät äänestäjät, Maaningan tuulivoimahanke on tärkeä osa kestävää energiajärjestelmää Tuulivoiman rakentaminen kannattaa sinne missä tuulee eniten eli merien rantaalueille ja sisämaan vaaroille. Koko rannikko ei sovellu rakentamiseen. Suomenlahdella sijaitsevat vesilintujen merkittävimmät päämuuttoreitit ja toisaalta puolustusvoimat vastustavat tuulivoimahankkeita matalatutkajärjestelmän ja lentovalvonnan vuoksi. Pohjanlahdella tuulivoiman rakentamisen esteenä ovat usein merikotkien pesimäalueet, lintujen muuttoreitit ja levähdysalueet ja rannikolle keskittynyt asutus. Pääosa Suomen nykyisistä tuulivoimaloista on rakennettu Pohjanlahden rannikolle. Toisaalta kalajokiset kokevat että sinne on rakennettu jo tarpeeksi, eikä valtuusto vastikään puoltanut enää tuulivoiman lisärakentamista. Tuulivoima kohtaa vastustusta myös siellä missä on parhaat tuuliolot ja tuulivoima olisi tuottavinta. Kaavoin tuulivoimaa pyritään ohjaamaan parhaiten toteuttamiskelpoisille alueille. Tällä hetkellä Suomessa sähköä tuottaa 700 tuulivoimalayksikköä, joista Kuusamossa on toistaiseksi neljä.

Vuonna 2018 Suomeen ei noussut yhtään uutta tuulivoimalaa, mutta silti niillä tuotettiin jo 6,7 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Maaninkaan suunniteltu 54 voimalan tuulipuisto olisi yksi Suomen suurimmista myös teholtaan. Jo yhden yksikön teho on 3-6 MW eli Myllykosken vesivoimalan luokkaa. Maaningan tuulipuisto arvioidaan tuottavan yhteensä noin 500 GWh eli noin 50.000 omakotitalon tarvitseman sähkön verran. Sitä voi verrata vaikka Iijoen kaikkien vesivoimaloiden yhteensä 865 GWh:n vuosituotantoon. Tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on tarkoitus kolminkertaistaa lähivuosina ja kokonaan päästöttömään energiajärjestelmään siirtyminen vaatisi vähintään kymmenkertaistamisen. Ei ole olemassa täysin haitatonta energiantuotantomuotoa. Energian säästämisen ja energiatehokkuuden nostamisen lisäksi tarvitaan lisää uusiutuvaa energiantuotantoa koska fossiilisten polttoaineiden käytöstä on pakko luopua. Vesivoimarakentamisen kapasiteetti on jo käytetty. Ydinvoima auttaa nyt siirtymävaiheessa päästöttömän

energian tuotannossa, mutta venäläisomisteisen Rosatomin kanssa tehtävä yhteistyö Pyhäjoen Hanhikivellä ei ole järkevää. Maaningan alue on sijainniltaan monella tapaa suurelle tuulivoimapuistolle sopiva. Alue on valmiiksi enimmäkseen metsätalousmaata, avohakkuita ja taimikkoa. Suurehkon alueen omistaa pääosin Kuusamon yhteismetsä, mikä on helpottanut maanvuokrasopimuksen tekemistä. Maaningan ylängöllä tuuliolot ovat tuulipuistolle suotuisat. Myös puolustusvoimat ovat näyttäneet hankkeelle vihreää valoa. Maaningan tuulipuisto tulisi näkymään Riisitunturille, mutta 360 asteen näkökentässä se näkyisi sinne vain noin 5 asteen levyisenä pohjois– etelä suuntaisena jonomuodostumana. Korkeat voimalatornit näkyvät kauas, mutta muistuttavat samalla vastuullisesta energiantuotannosta. Uskomme, että myös matkailijoista valtaosa ymmärtää tuulivoiman tarpeen. Jyrki Mäkelä Esa Aalto, Satu Haapanen ja Silja Keränen

Ulla Parviainen jatkoon Neljä vuotta sitten Ulla valittiin uudeksi lenkiksi kuusamolaisten kansanedustajien joukkoon. Hän on osallistunut ahkerasti eduskunnan ja sen valiokuntien työhön sekä perehtynyt syvällisesti käsiteltäviin asioihin. Samanaikaisesti hän on luonut vaikuttamiselle tärkeät yhteistyöverkostot.

Koillismaalle ja Kuusamolle on äärimmäisen tärkeää, että alueelta on oma kansanedustaja. Meillä on ollut lähes koko itsenäisyytemme ajan lyhyitä väliaikoja lukuun ottamatta maalaisliitto/keskustalainen kansanedustaja, Kaarlo Hännisestä Ulla Parviaiseen (yhteensä 7).

Ulla on pystynyt yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa edistämään kuusamolaisille, koillismaalaisille sekä koko Pohjois-

Suomelle tärkeitä hankkeita. Tällaisia ovat esimerkiksi Liikasenvaaran tien perusparannus, Hossan kansallispuiston perustaminen sekä Pohjois-Pohjanmaan elinvoiman kannalta välttämätön Oulun sataman väylän syventäminen. Tärkeitä Ullalle ovat olleet myös päätökset maatalouden kriisipaketista, opintotuen oppimateriaalilisä vähävaraisille, minimiäitiys- ja sairauspäivärahan sekä takuueläkkeen korotukset, yrittäjyyskasvatuksen lisääminen opetussuunnitelmaan ja Kuusamon elinvoiman edistäminen. Koillismaalle ja Kuusamolle on äärimmäisen tärkeää, että alueelta on oma kansanedustaja. Meillä on ollut lähes koko itsenäisyytemme ajan lyhyitä väliaikoja lukuun ottamatta maalaisliitto/keskustalainen kansanedustaja, Kaarlo Hännisestä Ulla Parviaiseen (yhteensä 7). Ainakin osin näistä syistä alueellamme on hyvä palveluvarustus ja asiat ovat hoituneet. Suurin haasteemme tänäänkin on edellytysten luominen alueemme elin-

keinojen kehittämiselle. Tiedämme hyvin, että Kuusamossa on monia kysymyksiä, jotka jakavat mielipiteitä kuten kaivosja poroasiat. Kaivosasioissa kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä, jota on syytä kunnioittaa. Porojen laiduntamiskysymyksessä on syytä etsiä sovintoa, johon tarvitaan yhteisymmärrystä molemmilta osapuolilta. Yhteisen etumme vuoksi on viisasta nousta kiistojen yläpuolelle. Me voimme saada alueelle oman kansanedustajan vain voimiemme kokoamisella yli puoluerajojen. Tälläkin kertaa Ulla Parviaisella istuvana kansanedustajana on parhaat valmiudet ja mahdollisuudet tulla valituksi. Tuemme Ulla Parviaisen valintaa jatkokaudelle.

Mauno Manninen, Pauli Saapunki, Tuomo Hänninen, Hannes Manninen Kansanedustajakokemusta yhteensä 53 vuotta

Olen ehdokkaana Oulun vaalipiiristä 2019 (Koillismaa, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa eli entinen Oulun lääni). Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenani kansainväliset suhteet ja politiikka. Toimin freelancertutkijana ja asiantuntijana sekä kirjoitan tietokirjaa resurssipolitiikasta ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksista. Olen Kuusamon kaupungin toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja sekä Oulun vaalipiirin varakansanedustaja. Ikää minulla on 44 vuotta. Ennen paluutani kotipaikkakunnalleni olin mukana YK:n ilmasto- ja kemikaalineuvotteluissa sekä erilaisissa kestävän kehityksen eri prosesseissa Pohjolassa, Arktisella ja YK:ssa. Osallistuin muun muassa Rio +10 YK:n kestävän kehityksen konferenssiin Johannesburgissa Suomen delegaation mukana ollen mukana muun muassa puhtaiden vesien neuvotteluissa ja järjestämällä ensimmäisen arktisen ilmastonmuutosta ja globaalimuutoksia käsittelevän näyttelyn osaksi kestävän kehityksen konferenssia. Toimin myös Arktisessa yliopistossa ja Arktisen keskuksen hallituksen jäsenenä. Kuusamon ja Kainuun uraanin liittyvien kaivoshankkeiden takia kirjoitimme "Kysymyksiä Talvivaarasta - uraani ja lupaprosessit" -kirjan joka toimi muun muassa Jättiläinen elokuvan taustamateriaalina. Pitää muistaa, että saman Y-tunnuksen kaivosyhtiö on käyttänyt aikaisemmin Talvivaaraa esimerkkinä siitä, kuinka uraani voidaan luvittaa tuotantoon jälkikäteen, kunhan

Kitkajoen Juomasuo saadaan auki ensin muun mineraalin (kullan tai koboltin varjolla). Kaivosasioissa olen osallistunut paikallisten oikeuksien ja luonnon puolustamiseen Kainuussa, Kuusamossa ja Lapissa. Kannatan kaivoslain uudistamista kansalaisaloite Kaivoslaki NYT -sisällön mukaisesti. Muutos olisi ollut mahdollinen jo kuluneella vaalikaudella, mutta nykyinen keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallituspohja muutti kaivoslakia edelleen kaivosyhtiöille paremmaksi. Heikentäen kuusamolaisten mahdollisuuksia puolustaa puhdasta elinympäristöään. Tätä kaivosyhtiöiden valtaa ja heitä tukevien puolueiden valtaa lähden muuttamaan ja pidän sanani. Suomalaiset ansaitsevat paremman kaivoslain, eikä kaksinaamaisia vaalipuheita, kun teot osoittavat muuta. Suuri valiokunta vaati kaivoslakia muutettavaksi CETA sopimuksen takia. Keskustan ministeri Lintilä ja ajoi läpi päinvastoin kaivoslain heikennyksiä. Valitettavasti. Äänestämällä keskustaa ja kokoomusta siunaatte nämä ihmisten ja luonnon perusoikeuksien heikennykset kaivosyhtiöiden eduksi. Ilmastonmuutosta torjutaan energiansäästöllä, energiatehokkuudella ja energiaremontilla. Kannatan energiatuotannon hajauttamista hybridiuusiutuvien suuntaan. Yhteiskuntamme tulee valmistautua voimistuvien globaalimuutoksien aikakauteen. Hajautettu maatalous- ja energiatuotanto, biokaasuliikenne, kiertotalous ja valikoiva metsätalous ovat Suomen huoltovarmuuden etu voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ilmastonmuutosta 410 ppm yläilmakehän tasolla

emme enää voi täysin estää, kun turvallisen ilmaston raja olisi ollut 350 ppm taso hiilidioksia yläilmakehässä. Tähän yritin vaikuttaa osallistumalla 2000 - 2009 YK:n ilmastoneuvotteluihin, mutta valitettavasti suurvallat olivat keskittyneet, kuten nytkin, sotimaan. Siksi meidän tulee päästövähennyksien lisäksi, sopeutua ja ennen kaikkea vaalia puhtaita vesiä sekä ruokatuotantoalueita. Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus, oikein painotettu koulutuksen kehittäminen, perusturva sekä pien- ja keskisuurien yrityksien verohelpotukset ovat tärkeitä Suomen kestävän menestyksen varmistamisessa. Sosiaali- ja koulutuspolitiikassa ihmisen on oltava keskiössä, lapsuudesta vanhuuteen. Harrastan retkeilyä ja jokikalastusta, puhtaiden vesien ja kauniiden erämaamaisemien vaalimista sekä maailmanpolitiikan seuraamista. Lähellä sydäntä on kestävän kalastuksen edistäminen aina Itämeren lohipolitiikasta padottujen vesistöjen vaelluskalojen palauttamiseen kalatielailla. Mottona on toimia koko Suomen tasa-arvon, kestävän kehityksen ja luonnon vaalimisen puolesta. Kirjailija Reino Rinteen elämänsuojeluaatteen hengessä käyttäkäämme maapallon elinympäristöämme kohtuudella kestävillä tavoilla. Olen valmis ja käytettävissä kansanedustajaksesi. Lupaan tehdä parhaani – ja vähän enemmän. Sinun ja meidän yhteisellä asialla paremman, kestävämmän ja oikeudenmukaisemman Suomen puolesta. Mika Flöjt Kansanedustajaehdokas, Vihreät

Mitä hyötyä on ennakkovaikutusten arviointimenetelmän käyttöönotosta Kuusamon kaupungin päätöksenteossa? Kuusamon Kokoomus ry teki juuri valtuustoaloitteen siitä, että Kuusamon kaupungin organisaatiossa ja päätöksenteossa otetaan käyttöön ennakkovaikutusten arviointimenetelmä (EVA). Mistä on kysymys? Kun teemme vastuullisesti kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen merkittävästi vaikuttavia päätöksiä, otammeko riittävästi huomioon ja tiedostammeko päätösten vaikuttavuuden? Ajankohtaisena esimerkkinä on kouluverkkosuunnitelma, koulujen rakentamiset ja lakkauttamiset. Ne koskettavat ennen kaikkea kuusamolaisperheiden ja lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä tulevinakin vuosina. Ne ovat myös todella suuria investointeja veronmaksaji-

en, kaupungin talouden ja elinvoiman kannalta. Tuntuu jopa käsittämättömältä, jos päätösten tulevia vaikutuksia ei oteta huomioon objektiivisesti kunnan valmistelussa ja ennen päätöksentekoa näinkin merkittävissä asioissa. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus arvioida ennakkoon valmisteilla olevan päätöksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Arvioinnissa tulisi käyttää EVA – ennakkovaikutusten arvioinnin menettelyä. Menettely lisää toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon avoimuutta kunnissa. EVA-menetelmään sisältyy käyttökelpoinen lomake. Kuntaliitto suosittaa kunnille sähköistä päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin (EVA) työvälinettä.

EVA:n käytöstä eri kunnissa saatujen kokemusten mukaan ennakkovaikutusten arviointi on käyttökelpoinen etenkin isojen ja merkittävien asioiden valmistelussa lautakunnissa, valtuustossa ja valtuustoseminaareissa. Sitä käyttäen voidaan esimerkiksi ryhmissä työskennellen, rakentaa lomakkeen avulla kaksi, kolme vaihtoehtoa käsiteltävästä asiasta, loogisesti ja perustellen päätöksentekoa varten. Menetelmän käyttö ei lisää byrokratiaa, vaan se on avoimen ja vastuullisen päätöksenteon väline. EVA on käytössä useissa Suomen kunnissa. Miksi Kuusamo ei ottaisi sitä käyttöön? Pauli Miettinen kasvatus- ja sivistyslautakunnan jäsen (kok.)

Torstai 21.3.2019

KAUNEUSPALVELUT

PARTURI- JA KAMPAAMOT PARTURI

Hollikuja 4, Kuusamo Puh. 050 358 9518 anne@kauneushoitolakuusamo.fi www.kauneushoitolakuusamo.fi

LÄÄKÄRIPALVELUT

HAMMASASEMA

KAMPAAMO

Irma puh. 0400 958 875 Henna puh. 040 541 8933

JUKKA SÄKKINEN

https://irmukka.avoinna24.fi

Puh. (08) 853 612

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Kitkantie 8, 93600 Kuusamo

Kitkantie 32 A 3, Kuusamo

HAMMASLÄÄKÄRI JORMA KANTOLA Kitkantie 32 A 1, 93600 Kuusamo Ajanvaraukset 08-852 3400, 040-731 6828 Vastaanotto MA-PE 8-19.30 ja LA 8-15.30

HYVINVOINTI

HIEROJAT

UUDET HAMMASPROTEESIT, POHJAUKSET, KORJAUKSET, ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

. Koulutettu Hieroja/Urheiluhieroja Matti Huotari

Kitkantie 16, Kuusamo p. 0400 892 299

MARKKINOINTI

p. 045-8969300

Kitkantie 18, 2. krs, Kuusamo

Heikki Kujala puh. 045-1674800

ASUMINEN

• kotitaloussiivoukset • vapaa-ajan asuntojen siivoukset • yrityssiivoukset Muista ä • kotipalvelu hyödyntä skotitalou Myös arvonlisä! vähennys verotonta palvelua Soita ja kysy lisää! Puh. 044-525 2236 palvelut@siskotsiivoo.fi

Vuokra-asuntoja Kuusamossa, Rukalla ja Käylässä Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Nuottatie 2C, 93600 Kuusamo Puh. 0400 389 941 www.kuusamonvuokratalot.fi Tervetuloa asioimaan! RAKENTAMINEN

Sanitar Oy palvelee

LVI-suunnittelua ja ja urakointia • LVI-huolto ja myynti p. 044 373 3310 Näverintie 6, 93600 Kuusamo • www.juhatek.fi

Siivouspalvelut

• Koti-, mökki-, toimisto-, huoltohallien siivoukset • Kotien ja mökkien suursiivoukset, loppusiivoukset

Koti-/hoivapalvelut

KOTIPALVELUT

WEB-SIVUSTOT www.heikkikujala.fi

SIIVOUS JA HOIVAPALVELUT

Tarjoamme siivouspalveluita

Kuusamon Hammas Oy Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO Tule tarkastukseen! 040 751 9407

ASIANAJOTOIMISTOT Apu kodin askareisiin sisällä ja ulkona • Lumityöt • Lumenpudotukset katoilta Myös arvonlisäverotonta palvelua

p. 044 2453 026 Muista hyödyntää kotitalousvähennys!

ASIANAJOTOIMISTO

Matti Ervasti Ky AA, Varatuomari

Joukamontie 3 B 4, Kuusamo P. 040-506 5723 email: ervasti.mattiali@gmail.com

www.teronkotitalkkaripalvelut.fi

KULJETUSPALVELUT

Hinauspalvelu Tauriainen Oy

24h

Puh. 0400 280 645 0100-2400 www.hinaustauriainen.fi

Kotimainen ja palveleva

l l

Maalämpö- ja vesikaivoporaukset Kaivopumput ym. kaivotarvikkeet

HINAUSPALVELUA 24H

Kuljetus Hannu Karjalainen

0400 - 353 354

• Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, esim. asiointi, ulkoilu, aamupala jne. Palveluksessamme lähihoitaja ja ammattitaitoiset siistijät. Arvonlisäverotonta palvelu yms.

AUTOVUOKRAAMO Kuusamossa P. 0400 353 374

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Meskusvaarantie 6, Kuusamo, p. 0400 389 075, Työnjohto Kuusamo p. 040 7717 834, Posio, p. 0400 352 665 Werstas • Nuottatie 1 B • 93600 Kuusamo 040 590 7385, 0400 283 524 sanitar@sanitar.fi

ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNUKSET HUOLLOT

www.sanitar.fi

Minimoi lämmityskulut, maksimoi mukavuus

www.sahkotyoelamsa.fi P. 0400 388 390

Soita: 0400 259 511 vesivek.fi

RENGASPALVELUT

Koillismaan Rengaspalvelu

Vianor Partner Renkaat ja varaosat kaikkiin autoihin sekä koneisiin. Rahoitus yksityis- ja yritysasiakkaille. REVONTULENTIE 5

040 129 0020 Tervetuloa!

koillismaanrengaspalvelu@gmail.com

RENKAAT JA VANTEET JOKA LÄHTÖÖN Tarjouspyynnöt: myynti@raahenrengasjalaite.fi

Puh. 044 5565 037 Ruijantie 29, 93600 KUUSAMO ma-pe klo 8-17

www.raahenrengasjalaite.fi

MYYDÄÄN

OSTETAAN

VUOKRALLE TARJOTAAN

uutistori koillismaanuutiset.fi uutistori uutistorikoillismaanuutiset.fi koillismaanuutiset.fi UUTISTORI UUTISTORI UUTISTORI HALUTAAN VUOKRATA HALUTAAN VUOKRATA uutistori @koillismaanuutiset.fi STORI @

STORI uutistori MYYDÄÄN

MYYDÄÄN

MYYDÄÄN MYYDÄÄN

@koillismaanuutiset.fi SEURATOIMINTA

SEURATOIMINTA

HALUTAAN VUOKRATA

STORI

sääntömääräinen KEVATKOKOUS To 11.4.2019 alkaen klo 16.30. Kumppanuustalo Nuotassa, Kitkantie 110, 93600 Kuusamo. Tervetuloa, kahvitarjoilu!

HALUTAAN VUOKRATA

KUUSAMON KAUPUNKI TIEDOTTAA

SEURATOIMINTA

OSTETAAN OSTETAAN OSTETAAN Koivuklapeja 30/50cm, PAM Liikeja Kuusamon OSTETAAN KOKOUKSIA KOKOUKSIA Taidetuki ry:n KOKOUKSIA K u u s a m o n MYYDÄÄN VUOKRALLE VUOKRALLE TARJOTAAN TARJOTAAN myös kuljetus. P. 044 970 VUOKRALLE TARJOTAAN sääntömääräinen vuosiJHL ry järjeskiinteistöalan 4332 kokous Laaksosille osoittää PILKKIKILos.133 tiedotVUOKRALLE TARJOTAAN HALUTAAN VUOKRATA HALUTAAN HALUTAAN VUOKRATA VUOKRATA OSTETAAN KADONNUT KADONNUT KADONNUT Nurminiementie 2 PAILUT jäsenille perheineen taa. Järjestäm- teessa m e o s a s t o n A torstaina 28.3.2019 klo 13.4.2019 KLO 12.00 alkaen HALUTAAN VUOKRATA SEURATOIMINTA SEURATOIMINTA SEURATOIMINTA Esillä sääntömääräiset pilkkikilpailut KuusamojärVUOKRALLE TARJOTAAN jäsenille perheineen ulkoi- 19. SYNTYNEET SYNTYNEET SYNTYNEET asiat. Johtokunta kokoon- vellä Kirkkosaaren kupeessa. lupäivän Lahtelan kodalla KOKOUKSIA KOKOUKSIA SEURATOIMINTA2h+k-3h+k KOKOUKSIA Vuokrattavana 14.4.19 klo 12:00-14:00. tuu kello 18. Kahvitarjoilu, Lähtö Kelan rannasta. Sarjat: HALUTAAN VUOKRATA tervetuloa! VIHITYT VIHITYT VIHITYT naiset, nuoret alle 2 Miehet, (45-75 m ) asuntoja. Kysy KADONNUT Vapaata ulkoilua, pilkkimistä KADONNUT KADONNUT 18v, lapset alle 12v. KilpaiKOKOUKSIA lisää! Puh. 0400 389941 sekä leikkejä. Tarjoamme SEURATOIMINTA Taivalkosken Metallija lun jälkeen palkintojen jako, www.kuusamonvuokratalot.fi SYNTYNEET makkarat, mehut sekä pullaSYNTYNEET SYNTYNEET HENGELLISET TAPAHTUMAT HENGELLISET TAPAHTUMAT HENGELLISET TAPAHTUMAT Kaivostyöväen ao 129 arpajaiset ja ruokailu Kuukahvit. Otathan omat pilkkiKADONNUT KEVÄTKOKOUS Telasamon Shellillä. IlmoittautuKOKOUKSIA välineet mukaan! Tervetuloa! VIHITYT VIHITYT VIHITYT tek Oy:n Taivalkosken minen sihteerille 9.4.2019 Johtokunta LEMMIKIT LEMMIKIT LEMMIKIT SYNTYNEET TYÖSUORITUKSIA tehtaan taukotiloissa mennessä p. 0440180972. KADONNUT HENGELLISET TAPAHTUMAT HENGELLISET HENGELLISET TAPAHTUMAT TAPAHTUMAT 14.4.2019 klo 18.00. Ke- Ilmoita myös mahd. ruokaVIHITYT Sisäilmatutkimuksia ta- Kivimurron yksityistien vätkokoukseen kuuluvat aineallergiat. Tervetuloa! ylimääräinen tiekunnan uutistori@LEMMIKIT koillismaanuutiset.fi LEMMIKIT LEMMIKIT SYNTYNEET homekoiralla, sotestatulla asiat, tervetuloa. Hallitus Hallitus www.kainuunhomekoirapal- kokous 16.4.2019 klo HENGELLISET TAPAHTUMAT 18.00 osoitteessa Kivimurvelu.fi, soita 044 5400 558 VIHITYT rontie 15. Kokouksessa MYYDÄÄN päätettävänä asiana KiLEMMIKIT Koillismaanomaishoitajat ja vimurron tien peruskorHENGELLISET OSTETAANTAPAHTUMAT jaus (yksityistielaki 61 §). Läheiset ry Hoitokunta

LEMMIKIT VUOKRALLE TARJOTAAN

Torstai 28.3.2019

Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry

UUTISTORI

Kuusamon kaupunki tiedottaa KUULUTUS

Kuusamon kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 18.3.2019 § 4 hyväksynyt Maaningan tuulivoimaosayleiskaavan. Kuusamo 25.3.2019

Kuusamon kaupunginhallitus …………………………………………………………….

KUTSU OMAISHOIDON KESKUSTELUFOORUMIIN Kuusamon kaupungin ikäihmisten palvelut järjestää keskustelutilaisuuden ma 8.4.2019 klo 16.30 – 18.30 Porkkapirtin juhlasalissa. Tilaisuus on avoin kaiken ikäisten omaishoitajille ja omaishoitajuudesta kiinnostuneille. Kahvitarjoilu, Tervetuloa! ……………………………………………………………

Yleisötilaisuus, jossa luennoivat neurologi Katja Piironen, kardiologi Vesa Jokinen ja terveyskeskuslääkäri Tuomo Väisänen. Aika: Tiistai 2.4.2019 klo 16.30 – 17.30 Paikka: Kaupungintalo, valtuustosali

KOKOUKSIA KADONNUT

Kuusamon terveyskeskus ……………………………………………………………

SEURATOIMINTA uutistori@koillismaanuutiset.fi

YKSITYISTIEPÄIVÄ

Ilmaista koulutusta yksityistieasioista to 4.4.2019 klo 8.30 – 15.00 Kuusamotalo, Oulankasali. Päivän ohjelma www.kuusamo.fi/tieavustukset

SYNTYNEET VIHITYT

VUOKRA

HALUTAA

SEURATO

KOKOUK

KADONN

HENGELLISET TAPAHTUMAT LEMMIKIT

SYNTYN

Solstice kipuaa Rukatunturin huipulle juhannuksena 2019 Uusi festivaali keskittyy vaihtoehtomusiikkiin ja moderniin taiteeseen Solstice on vaihtoehtomusiikkiin ja moderniin taiteeseen keskittyvä festivaali, joka järjestetään juhannuksena Rukalla. Kolmipäiväinen festivaali kokoaa yhteen Suomen ajankohtaisimmat vaihtoehto- ja klubimusiikin huiput sekä kiinnostavimmat kansainväliset nimet. Solstice yhdistää uniikin luonnon, yöttömän yön ja tunturimaiseman tavalla, jota ei olla ennen koettu. Tunturin huipulle rakentuva pieni festivaalikylä tarjoaa laadukkaita palveluita jokaiseen nälkään ja janoon. Myöhemmin julkaistava

OSTETAA

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN KUUSAMOSSA

Tervetuloa kuuntelemaan asiaa aivoverenkiertohäiriöiden oireista, eteisvärinästä sekä Kuusamon terveyskeskuksen aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidosta. Yhteistyökumppanit: Coronaria, Zenicor Medical Systems AB ja Bayer Oy

ILMOITA UUTISTORILLA:

MYYDÄÄ

taideohjelma pitää sisällään modernia taidetta monissa muodoissa, veistoksista maalaustaiteeseen, videotaiteeseen ja interaktiivisiin installaatioihin. Taideohjelmaan voi hakea mukaan myös kuka tahansa, kun Solstice julkistaa avoimen installaatiohaun alkukevään aikana. Myös esiintyjälista elää. Toistaiseksi vahvistettuja tapahtuman artisteja ovat muun muassa Antti Salonen, Better Things To Do, Buttechno, D. Tiffany , Daniel Kayrouz, Elias Gould & Vuoren Henki, Emma Valtonen, Kristiina Männikkö, Lara Sil-

va, Mama Snake, Miro-Benji, Onni Boi, Running, Sansibar, Shanti Celeste (CL) / Skooge Records, Spekki Webu, Tero Männikkö ja Yu Chuan. Tapahtuman kohderyhmänä ovat noin 25–45-vuotiaat eksperimentaaliset nuoret aikuiset, jotka matkustavat paljon kulttuuripääkaupunkeihin sekä kuluttavat huomattavia summia harrastuksiinsa ja kulttuuriin. Tapahtumaan odotetaan 500–1.000 vierasta. Ennakkomyynti on käynnistynyt vauhdikkaasti ja tähän mennessä tapahtumaan on myyty jo noin 300 lippua.

Nuts Karhunkierros juostaan toukokuussa Ennen juhannusta Rukalla juostaan, kun supersuosittu Nuts Karhunkierros järjestetään jälleen 23.–26.toukokuuta. Osallistujia on ilmoittautunut 3.000 ja kaikki matkat ovat täynnä. Nuts-viikonloppuun odotetaan Kuusamoon kaiken kaikkiaan noin 5.000–6.000 vierasta, kun lasketaan mukaan huoltojoukot ja kannustajat.

VIHITYT Esa Leppäsen Erään taidenäyttelyn avajaisissa (akryyli/värivaneri) oli esillä Taidetuen näyttelyssä Kuusamotalolla vuonna 2016.

Harrastajataiteilijoiden näyttely on avoin kaikille kuusamolaisille Töiden vastaanotto on Kuusamotalolla maanantaina 1. huhtikuuta Kuusamolaisten kuvataiteen tekijöiden ja harrastajien yhteinen taidenäyttely järjestetään nyt jo 48. kerran. Näyttely on esillä Kuusamotalon Kaamosgalleriassa 2.–30.huhtikuuta välisen ajan ja siihen kutsutaan kaikkia kuusamolaisia taiteentekijöitä. Näyttelyyn pääsee mukaan toimittamalla 1–3 työtä Kuusamotalolle maanantaina 1. huhtikuuta kello 12–17. Raati valitsee jokaiselta osallistujalta vähintään yhden työn näytte-

lyyn. Näyttely on perinteisesti myös myyntinäyttely. Kuusamon Taideteon kuratoima näyttely on ikkuna kuusamolaiseen kuvataiteeseen: perinteisesti siihen ovat osallistuneet niin kokeneemmat taiteentekijät kuin ensikertalaisetkin. Näyttelyn avajaisia vietetään tiistaina 2. huhtikuuta kello 18. Kaikille avoimet avajaiset ovat oiva tilaisuus tutustua ajankohtaisiin kuusamolaisiin taiteen tekijöihin.

HENGELL

LEMMIKI

Torstai 28.3.2019

Venäläiset ystävät ja kulttuuri valloittivat Kuusamon

MENOT & TAPAHTUMAT

fi Tuloksia

PILKKI Idän suurriistakoirat ry. järjesti lauantaina pilkkikilpailut Kuloharjun Lipeäjärvellä. Tuulisesta ja sateisesta säästä huolimatta kala oli syönnillään. Tosin ihan kaikilla ei kalaonni ollut myötä tai kaloja ei tuotu punnitukseen. Yleinen: 1) Hannu Kellokumpu 6.032 g, 2) Jukka Mursu 5.051, 3) Mauno Soudunsaari 4.368, 4) Tapio Ojala 4225, 5) Vesa Teivaanmäki 4.068, 6) Rauno Veteläinen 4.036, 7) Pertti Talala 3.720, 8) Keijo Manninen 3.451, 9) Janne Ojala 3.434, 10) Risto Mourujärvi 3.290, 11) Tuomo Pätsi 2.943, 12) Jani Kämäräinen 2.940, 13) Jouko Nevanperä 2.868, 14) Pertti Soudunsaari 2.468, 15) Tero Karjalainen 641, 16) Timo Hämeenniemi 152. Naiset: 1) Helli Soudunsaari 4.268 g, 2) Raija Veteläinen 4.168, 3) Maaret Pitkänen 3.600, 4) Vuokko Kurvinen 2.410, 5) Aila Saarinen 1.408, 6)Sinikka Soudunsaari 1.182, 7) Kukkonen Seija 62. Nappulat: 1) Jare Karjalainen 3 nykyä, 2) Joonas Hanhela 2 nykyä. HIRVENHIIHTO Hirvenhiihdot ja hiihtelyn SM-kilpailut Ilomantsi 22.24.3.2019 Hiihtely: Sarja H1 (ikäkausisarja): 1) Hukkanen Pentti Ou 1138, 2) Heikkinen Kauko Ka 1096, 3) Lumme Jukka Po 1094, 29) Kärkkäinen Aimo Ou 988, 31) Haapala Jouko Ou 984, 35) Soronen Aslak Ou 978, 39) Säkknen Taito Ou 964, 44) Lindvall Seppo Ou 938, 45) Pesonen Sauli Ou 936, 54) Pitkänen Raimo Ou 920, 60) Oinas Erkki Ou 908, 88) Laava Miro Ou 580. Sarja H2 (metsästäjäsarja): 1) Korhonen Jarmo PS 1038, 2) Koivumäki Aimo Po 1034, 3) Lemmetty Tuomas PS 1034, 18) Junttila Teemu Ou 958. Sarja M: 1) Hälinen Arto PK 1144, 2) Paasonen Risto SS 1136, 3) Ikola Juhani Po 1126, 5) Hemmilä Jouni Ou 1116, 8) Ollakka Jukka Ou 1114, 29) Pitkänen Pauli Ou 1074, 45) Mikkola Markku Ou 1060, 47) Majava Unto Ou 1056, 49) Rautio Jouko Ou 1054, 60) Hyttinen Juha Ou 1044, 70) Lindvall Tuomo Ou 1026, 74) Lindvall Timo Ou 1020, 89) Partanen Pekka Ou 988, 107) Manninen Jorma Ou 970, 121) Vendelin Jyrki Ou 924, 126) Hietala Tapani Ou 888, 128) Junttila Arttu Ou 882, 136) Pesonen Hannu Ou 798, 138) Tauriainen Teemu Ou 506. Sarja N: 1) Jänkälä Tiina La 1092, 2) Honkanen Hilkka PK

1084, 3) Räty Tuula PS 1054, 4) Manninen Mari Ou 1054, 10) Hemmilä Anne Ou 1024, 30) Hemmilä Mari Ou 894, 36) Säkknen Irja Ou 734. Sarja S13: 1) Juntunen Henrik PK 980, 2) Räsänen Erno PK 954, 3) Häkkinen Veeti Sa 860, 8) Ollakka Moona Ou 578. Hirvenhiihto Sarja M: 1) Väätäinen Kari PS 1145, 2) Tattinen Ville VS 1140, 3) Rautiainen Hannes PS 1124, 9) Lindvall Timo Ou 1094, 15) Hyttinen Juha Ou 1085, 20) Jääskeläinen Joni Ou 1075, 41) Haapala Heikki Ou 1013, 46) Junttila Arttu Ou 995, 50) Hietala Tapani Ou 980, 52) Tauriainen Teemu Ou 974, 53) Lidvall Tuomo Ou 964, 57) Ollakka Jukka Ou 938. Sarja M50: 1) Tapani Kari La 1121, 2) Lahti Heikki KS 1116, 3) Holopainen Esko PS 1111, 31) Hemmilä Jouni Ou 1018, 33) Manninen Jorma Ou 1014, 38) Rautio Jouko Ou 995. Sarja M60: 1) Kiiskinen Tapio PK 1125, 2) Minkkinen Timo Um 1117, 3) Leppänen Tapani KS 1092, 13) Mikkola Markku Ou 1071, 22) Haataja Ari Ou 1049, 28) Soronen Aslak Ou 1034, 34) Haapala Jouko Ou 1023, 37) Parviainen Timo Ou 1020, 40) Pesonen Sauli Ou 1014, 42) Lohela Kari Ou 1012, 50) Kärkkäinen Aimo Ou 1005, 57) Pitkänen Pauli Ou 1002, 71) Majava Unto Ou 986, 73) Pitkänen Raimo Ou 985, 80) Pesonen Hannu Ou 965, 90) Tervonen Tapio Ou 940. Sarja M70: 1) Tourunen Antero KS 1104, 2) Karhatsu Tauno PS 1096, 3) Heikkinen Kauko Ka 1084, 5) Oinas Erkki Ou 1065, 12) Soronen Veli Ou 1020, 34) Hukkanen Pentti Ou 950, 49) Lindvall Seppo Ou 844. Sarja M80: 1) Varis Jyrki PK 1002, 2) Räsänen Mauno SS 972, 3) Kujala Paavo KS 946, 11) Alasuutari Eino Ou 806. Sarja N: 1) Annunen Enni Kp 1108, 2) Takanen Iida-Mari Ky 1072, 3) Vähä-Jaakkola Päivi Sa 1043, 7) Manninen Mari Ou 1011, 9) Haataja Riikka Ou 1006, 14) Hemmilä Mari Ou 934. Sarja N50: 1) Hemmilä Anne Ou 1068, 2) Kurttila Tuija La 1064, 3) Räty Tuula PS 1052. Sarja N65: 1) Oksman Raija PS 1050, 2) Jolkkonen Paula Ka 1016, 3) Manninen Anneli Ka 1008. Sarja S13: 1) Juntunen Henrik PK 1060, 2) Häkkinen Veeti Sa 1058, 3) Räsänen Erno PK 1003, 5) Ollakka Moona Ou 970. Sarja S15: 1) Hänninen Juha-Pekka Ky 1117, 2) Räsänen Roope PK 1004, 3) Laava Miro Ou 950. Sarja S17: 1) Raikaa Kalle VS 1059, 2) Randelin Tatu PS 1035, 3) Paasonen Onni SS 982.

Maaliskuun puolivälissä Kuusamossa vietettiin venäläisen kulttuurin juhlia Kuusamo-opiston venäjänkielen opiskelijat opettajansa Valentina Orlova-Tynin johdolla kokoontuivat perjantai-iltana perinteiseen, yhteiseen illanviettoonsa opiston ”Ravintola Zakuskaan”. Illan tarjoilut koostuvat kurssilaisten itse tekemistä venäläistyyppisestä ruuasta ja leivonnaisista. Joka keväiseen tapaan pöydät notkuivat erilaista herkullisista tarjottavista. Ruokailun lisäksi illanviettoon kuuluu myös oleellisena osana monipuolinen ohjelma – tietokilpailuja venäjäksi, laulua, soittoa ja tanssia. Tämän kevään juhla poikkesi aikaisemmista entistä laajemman ohjelman ja osallistujajoukon vuoksi. Olimme saaneet iltaamme vieraita sekä Venäjältä että Kemin Suomi-Venäjäseurasta. Venäjältä mukana olivat loistava soitinyhtye Zabava Kantalahdesta sekä nuorten kansan-tanssijoiden ryhmä Ekziton Kirovskista. Ilta kului siivillä ystävien seurassa, illan kuluessa myös kuusamolaisten puhe kääntyi venäjäksi uusien ystävien kanssa keskusteltaessa. Vaikka meillä ei aina löytynyt yhteistä kieltä, musiikki, laulu ja tanssi yhdistivät meitä. Kuusamolaisten venäjänkielen opiskelijoiden lauluryhmä, Venäläinen harmonikka, esiintyi illassamme yhdessä kemiläisen Sudarushka -lauluryhmän kanssa. Kantalahtelaisten Zabava säesti laulajia taidokkaasti. Esitys onnistui loistavasti, vaikka yhtään kertaa ei ollut harjoiteltu etukäteen. Koimme, että perjantai-illan juh-

lamme oli kertausharjoitusta seuraavan päivän, lauantain, Venäläiseen festivaaliin, jota vietettiin Kuusamotalolla.

Venäläinen festivaali Kuusamotalolla Lauantai-iltana vietettiin Venäläistä festivaalia Kuusamotalossa. Paikalla oli kaikkiaan runsas kaksisataa henkeä kokemassa, näkemässä ja kuulemassa venäläistä musiikkia, laulua ja tanssia. Illan ohjelman olivat laatineet yhteistyössä Valentina Orlova-Tyni, Kuusamoopiston nuorten tanssiryhmien opettaja Elena Hietala sekä Kantalahden seudun Venäjän Suomen ystävien varapuheenjohtaja Irina Volkova. Tapahtuman järjestelyissä oli mukana myös Suomi-Venäjä seuran Kuusamon osasto. Ohjelma oli erittäin taidokas ja monipuolinen, jossa vuorottelivat esiintyjät Venäjältä ja Suomesta. Zabava –soitinyhtye sekoitti esityksissään loistavasti perinteisten kansansoittimiensa balalaikan ja domran soittamisen moderneihin kappaleisiin saksofonin, harmonikan ja lyömäsoitin kanssa. Yhtyeen solistina esiintyi räiskyvä Elena Tarasova, joka hurmasi yleisönsä. Zabavan soittajat ovat kotoisin Kantalahdesta, Polarnie Zorista sekä Zelenogorskista ja heidän esityksestään tulvii musiikin riemu ja ylpeys omasta kulttuuristaan. Toinen venäläinen esiintyjäryhmä oli nuorten muodostama kansantanssiryhmä Ekziton, jonka taidokasta

esiintymistä täydensivät heidän hienot puvut. Nuoret esittivät venäläisiä kansantansseja antaumuksella ja ammattitaitoisesti. Heidän tanssimistaan ja eläytymistään esityksiin oli ilo seurata. Kuusamo-opiston nuorten tanssiryhmien esitykset olivat myös hienoja ja Elena Hietalan ryhmien diskotanssit onnistuivat loistavasti. Musiikkiesitysten väliin sijoitetut tanssiesitykset antoivat sopivasti vaihtelua hyvään ohjelmaan. Kolmas vieraileva esiintyjäryhmä festivaaleilla oli kemiläinen Sudarushka -lauluryhmä, jossa laulaa kuusi Kemissä asuvaa venäläistä naista. Ryhmän esiintyminen pukuja myöten, sekä laulaminen ovat ammattimaista ja he kiertävätkin esiintymässä Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa. Sudarushka ja kuusamolainen Venäläinen harmonikka –ryhmä esiintyivät myös yhdessä ja yhteisesiintyminen onnistui loistavasti ottaen huomioon, etteivät

he olleet harjoitelleet yhdessä ennen tätä viikonloppua. Kuusamolaisten venäjänopiskelijoiden lauluryhmä Venäläinen harmonikka valloitti esityksellään yleisön ja erityisesti yhdessä kuusamolaisten tyttöjen tanssiryhmän kanssa esitetty Katrilli-esitys sai yleisön raikuvat aplodit. Kuorolaiset ovat kertoneet, että laulamalla kieltä oppii kuin huomaamatta ja sen pystyi kuulemaan myös heidän esityksestään. Kokonaisuutena Venäläisen festivaalin ohjelma oli erittäin hieno ja mukaansa tempaava. Esityksissä vuorottelivat ammattilaisten ja harrastajien loistokkaat esitykset toisiaan täydentäen. Esiintyjistä loisti tekemisen ja onnistumisen riemu ja ilmasta aisti ystävyyden ja yhdessä tekemisen ilon! TEKSTI: Kaisu Palosaari KUVAT: Valentina Orlova-Tyni, Markku Kämäräinen ja Kaisu Palosaari

Jäärata SM-kausi paketoitiin Kuusamossa

Luokka 1:n tiukkaa taistelua ennen maalisuoraa. Kuva Ari Jokinen.

Jääradan SM-kauden viimeiset osakilpailut ratkottiin viikonloppuna Kuusamon Torankijärvellä. Tapahtuma keräsi yhteen jäärataluokkien huippukuljettajat ympäri Suomea. Paikallista väriä kisassa edustivat Seppo Syväniemi ja Ismo Pätsi. Syväniemi sijoittui osakilpailun Super Saloon erikoisnastat –luo-

kan A-finaalissa seitsemänneksi ja lopullisissa SM-sarjan tuloksissa niin ikään sijalle seitsemän. Pätsi kärsi tällä kertaa kalustorikosta, eikä näin ollen päässyt starttaamaan itse kilpailuun. Lauantaina yleisö pääsi ihastelemaan kuusamolaisen Raimo Kauttion harvinaista WRC-ajokkia. Kisajärjestelyistä vastaavan

Kuusamon Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Ville Koramo sekä viestipäällikkö Ari Jokinen olivat erittäin tyytyväisiä koko viikonlopun kisatapahtumiin. -Järjestelyt onnistuivat erinomaisesti, josta suuri kiitos runsaalle vapaaehtoistyövoimalle, toteaa Koramo. JÄÄRATA SM-SARJAN LOPPUTULOKSET Luokka 1 Super Saloon vakioliukuesteet 1. Mika Liimatainen (KonnMK/UA) 123 pistettä 2. Joni-Pekka Rajala (NoorUA/MK) 123 pistettä 3. Emil Westman (KokUA) 102 pistettä Luokka 2 Super Saloon erikoisnastat 1. Joni-Pekka Rajala (Noo-

rUA/MK) 126 pistettä 2. Tero Tukiainen (ParkUA) 114 pistettä 3. Jussi Kokkonen KaMK 108 pistettä 7. Seppo Syväniemi (KuuUA) 44 pistettä Luokka 3 RC SuperCar 4wd 1. Panu Mertala (ScPalas) 123 pistettä 2. Jere Kalliokoski (AL-Härmä) 119 pistettä 3. Matti Nisula (ViiUA) 68 pistettä Luokka 4 V1600 1. Toni Lähteenmäki (AMM) 120 pistettä 2. Emil Westman (KokUA) 114 pistettä 3. Jarkko Tähtinen (AAU) 99 pistettä

Torstai 28.3.2019

FORD TRANSIT CUSTOM

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

ETEENPÄIN JA OHI UUSI SUURI COROLLA HYBRID

KOE NYT KUUSAMON WETTERILLÄ HINTA ALKAEN

34.32663 €* FORD LIIKKUMISTURVA**

0 € / 5 vuotta

ENSIESITTELYSSÄ NYT LA–SU 30.–31.3. Uusi Corolla Hybrid ei ole ainoastaan luokkaansa isompi, se on suuri. Suuri tiloiltaan, suuri mukavuudeltaan ja erityisen suuri ajettavuudeltaan – pientä on vain kulutus ja päästöt. Uudestisyntynyt alustarakenne ja hybridimoottorin tehokkuus tekevät ajamisesta ohittamattoman kokemuksen. Touring Sports, Hatchback vai Sedan? Koe ja aja suurin suosikkisi ensiesittelyssä meillä.

Täydellinen kumppani työpäivääsi

Ford Transit Customissa työpäiväsi on mukavampi ja tehokkaampi. Vakiona on rohkea, tyylikäs muotoilu sekä täysin uudistunut ohjaamo ja runsas varustelu. Suorituskykyinen Ford EcoBlue 2.0 TDCi -moottori on saatavana M6-manuaali- tai A6automaattivaihteistolla. Vakiona mm. LED-päiväajovalot • Parkkitutkat edessä ja takana • Vakionopeudensäädin • Lämmitettävä tuulilasi • Bluetooth • llmastointi • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella • Tavaratilan läpilastausluukku • Tavaratilaa jopa 8,3 m3.

Uusi Corolla

Autoverollinen Toimitus- Kokonaishinta WLTP COkokonaishinta kulut toim.kuluineen päästöt*

WLTP EU-yhd. kulutus*

Vapaa autoetu/ Käyttöetu

Hatchback 1.8 Hybrid Active Hatchback 2.0 Hybrid Active Sedan 1.8 Hybrid Active Touring Sports 1.8 Hybrid Active Touring Sports 2.0 Hybrid Active

27 541,26 € 30 465,68 € 27 995,04 € 28 566,30 € 31 566,73 €

4,5 l/100 km 4,9 l/100 km 4,5 l/100 km 4,5 l/100 km 4,9 l/100 km

600/435 €/kk 640/475 €/kk 610/445 €/kk 620/455 €/kk 660/495 €/kk

600 € 600 € 600 € 600 € 600 €

28 141,26 € 31 065,68 € 28 595,04 € 29 166,30 € 32 166,73 €

Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. *Uuden Corolla Hybrid -malliston CO2-päästöt 101-121 g/km ja yhdistetty kulutus 4,5-5,4 l/100 km.

JM-liikkeen oma ilme

Katuosoitexxxxx 12, 00000 KAUPUNKI. Avoinna ark. X-XX, la X-XX, puhelin 1234 5678,

www.nettiosoite.fi - TÄYDEN PALVELUN TOYOTA-AUTOTALO -

ford-wetteri.fi * Ford Transit Custom -mallisto alk. 34.326,63 € (autoveroton hinta 31.090 € + arvioitu autovero CO₂ -päästöillä 161 g/km 2.636,63 € + 600 € toimituskulut). Ford Transit Custom -malliston CO2-päästöt 161–187 g/km ja EU-keskikulutus 6,1–7,2 l/100 km. **Ford Liikkumisturva on lisäpalvelu säännöllisesti Ford-merkkihuollossa huolletuille Ford-ajoneuvoille. Liikkumisturva auttaa, jos matka katkeaa yllättävän vian vuoksi. Palvelu kattaa myös liikennevahingot. Ford Liikkumisturva 0 € / 5 vuotta. Kuvan auto erikoisvarustein.

WETTERI KUUSAMO Kitkantie 83 | wetteri.fi Ark. 8-17 Puh. 020 7788 516

FORD MYYNTI Reijo Pesonen 0400 694 311 Satu Heikkinen 044 7814 609

102 g/km 110 g/km 101 g/km 103 g/km 112 g/km

Jamatie 1, 93600 Kuusamo AUTOMYYNTI PALVELEE: ma-pe 9-17, la 10-14

Automyynnin yhteiskutsupuh. 0207 434 494, Esa Airisniemi 050 337 1664, Jari Leivo 040 196 0300 HUOLTO JA VARAOSAT: p. 0207 434 495. Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkaviestiverko liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 27,00 snt/min.

VIIKONLOPPUNÄYTTELY LA 10-14, SU 11-14

Hyväntekeväisyyskonsertti ja Anittan 60 v synttärit

Romanian lasten hyväksi La 11.5. klo 14 Alatornion kirkossa, Kirkonmäentie 85, Tornio Konsertissa esiintyvät Idolsista tuttu Kristiina Brask sekä Ossi Duo Jukka ja Julia ”Pääsylippu” ValoOn –kuoro konserttiin on Juonto Ilkka Kujala Operaatio Joulun Lapsi

paketti Romanian lapselle*

Paketin lapselle voi tehdä yksin, ystävien / perheen / työporukan kesken. Lisät. Anitta 0407048831 Kirkossa kakkukahvit ja kuivaalihhaa Synttäreiden merkeissä Anitta Koivisto

Konsertissa olleet lapset pääsevät konsertin jälkeen ilmaiseksi Duudsonit Activity Parkkiin Mukana auttamassa lapsia Pop & Jazz Konservatorio Lappia, Park Hotel Tornio, Tornion seurakunta, Elämystehdas Lappari, Kemi-Tornio Kaupunkilehti, Mainostoimisto Crea *Suositeltavaa lahjapakettiin; pipo, villasukat, lapaset, pitkähihainen paita, pehmo/lelu, koulutarvikkeita, hygieniatuotteita, yms., lasta ilahduttavaa (vapaaehtoinen).