Koillismaan uutiset 11_2020 by Koillismaan Uutiset Oy

HAMMASASEMA SISUSTAMISEN SISUSTAMISEN AMMATTILAISET Hammaslääkäri Jorma Kantola SISUSTAMISEN AMMATTILAISET Kuivaamokuivattua polttopuuta AMMATTILAISET PAIKALLISTA YRITTÄJYYTTÄ VUODESTA VUOSITARKASTUS 38,55€ PAIKALLISTA YRITTÄJYYTTÄ VUODESTA 20002000 Koillismaalle toimitettuna Paikallista yrittäjyyttä vuodesta 2000

halakomo.fi

Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää

@halakomoOy

0407787318

-15,50€

23,05€ Kitkantie 32 A1,

HAMMASKIVEN POISTO alkaen Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää

Airotie | 93600 Kuusamo Airotie 2a | 2a 93600 Kuusamo | |

30,10€ -6,00€

24,10

Kuusamo Ajanvaraus: 08-852 3400 tai 040-731 6828

Airotie 2 A, 93600 Kuusamo

JOKA VIIKKO SUURJAKELU Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla Kokonaisjakelu noin 13.000 lehteä Torstai 12.3.2020

Nro 11/2020

28. vsk

KUUSAMO · RUKA · TAIVALKOSKI · POSIO · SALLA

www.koillismaanuutiset.fi

MAALISKUUN TARJOUS AQUALAN L TAI TAMMIKUUN TARJOUS AQUALAN PLUS 200 G

Koko kehon tehokosteuttajat. Levittyvät ja imeytyvät helposti. Kokeile Aqualan L:ää myös voidepesuun ja meikinpoistoon!

7,90€

Kuusamon Prismassa, puh. (08) 852 2111 www.kuusamonapteekki.fi Avoinna ma-pe 9-19, la 9-17 Päivystys parittoman viikon sunnuntaina 11-16 Löydät meidät myös Facebookista!

(norm. 10,48e)

Tarjous voimassa 31.3.2020 asti.

Innostu, onnistu, hae nyt!

MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT KUUSAMOSSA CORONARIA KUNTOUTUS- JA TERAPIAPALVELUT

Kuusamo – Kelantie

Kelantie 4 93600 Kuusamo p. 010 525 8801 Koillismaan Uutiset ilmestyy joka TORSTAI MAANANTAINA KLO 13 MENNESSÄ Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi

P. 045 1104 887

Luonnollinen Kehosi Hyvinvointipalvelut

LUMIKENKÄRETKI la 14.3. klo 11-13 AVOIMET RENTOUTUSRYHMÄT pe 20.3. Valon voimaa klo 11-12 Sisäinen hymy klo 17-18 Hinta 15 e / hlö

Seuraava LUPA OLLA VAAN -ryhmä Alkaa ke 25.3. klo 17-18 (yht. 6 krt)

KIVUN KANSSA -ryhmä

Torstaina 19.3 klo 9-17 HAUTAKIVIEN ESITTELYPÄIVÄ Hyviä kivipäivätarjouksia! Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kuusamon Kukka ja Hautaus Heikkilä Kitronintie 1 93600 Kuusamo p. 08-8522246

Alkaa to 26.3. klo 16.15

Liput alkaen 39 €

Tiedustelut ja varaukset: Fysio- ja rentoutusterapeutti Sisko Tiermas Maaseläntie 36, 93600 Kuusamo p. 044 213 8144 email: luonkehosi@gmail.com

Kitkantie 16 93600 Kuusamo p. 0400 892 299

CORONARIA.FI

Ilmoitusaineisto toimitettava meille viimeistään

• Fysioterapia työikäiset ja ikääntyneet • Psykofyysinen fysioterapia • Hieronta

Kuusamo – Coronaria Päivänpaiste

www.suomenkivivalmiste.fi

Ilmestyy torstaisin. ISSN 1455-1489 Airotie 2 B, 93600 KUUSAMO Palvelemme ma-pe klo 9.00-16.00

HAUTAKIVET KOILLISMAALTA Tilaa hautakivi suoraan netistä www.koilliskivi.fi p. 0400 891 974 Heikki Harju

Kattavin jakelu Koillismaalla joka torstai

Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi puh. (08) 545 3980, 045 121 0625

Sivunvalmistus: aineisto@koillismaanuutiset.fi SLP Kustannus Oy Kajaani

Ilmoitushinnat:

Etusivu 2,05 €/pmm Tekstisivu 1,55 €/pmm Takasivu 1,75 €/pmm Seuratoimintapalsta 0,85 €/pmm Ammattilaiset palvelevat-palsta 0,70 €/pmm Hintoihin lisätään 24% arvonlisävero. Kuolinilmoitukset 1,05 €/pmm Sis. alv. 24% Uutistori 11,00 €/5 riv. Sis. 24 merkkiä/rivi, alkava lisärivi 2,00 € sis. ALV 24% Uutistori yrityksille 12,00 €/5 riv. Hintaan lisätään 24% arvonlisävero.

Tilaushinnat:

71,50 € (12 kk), 46,90 € (6 kk) Tilaushinnat sis. ALV 10%

Julkaisija ja kustantaja: Koillismaan Uutiset Oy, Ulkutie 3, 93600 Kuusamo Toimitusjohtaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

Jakelutiedot: Joka torstai Kuusamossa joka talouteen ja yritykseen 8085 kpl. Lisäksi telinejakelua Kuusamossa, Rukalla, Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa 5200 kpl. Yhteensä n. 13300 kpl.

Tykkää Koillismaan Uutisista Facebookissa! Saat tiedon tuoreista uutisista ensimmäisten joukossa. Koillismaan Uutisten matkailulehti:

MATKAILULEHTI

Ilmoitukset: Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

ma koko perheelle. Tarjolla lämmin ruoka ja erilaisia toimintapisteitä monen ikäisille.

Lämpimät kiitokset akuuttiosaston ja Kiviharjun palvelutalon henkilökunnalle.

Kuusamo Messu su 15.3. klo 10 Pyhän Ristin kirkossa, Anni Rimpiläinen ja Laura Tornberg, sekä Kuusamon Mieslaulajat johtajanaan Alla Kouru.

Sana sinulle

3. paastonajan sunnuntai Joh. 12:37-43 Harva asia on yhtä helppoa kuin jälkiviisaus. Kun luen evankeliumeja, luen niitä kaikkitietävän kertojan avustuksella. Hän ja minä voimme yhdessä pyöritellä silmiämme opetuslasten hölmöydelle. Ettekö te nyt tajua? Miksi te nukutte, kun pitäisi valvoa? Miksi te pakenette, kun pitäisi seisoa aatteen takana? Voi teitä, ette vielä tiedä ylösnousemuksesta mitään, siksi vastoinkäymiset meinaavat huuhtoa toivon mennessään. Entä me? Mitä me ymmärrämme? Kyllä me nyt näemme oman historiamme pimeät kohdat. Tiedämme, vaikka emme aivan ymmärräkään, vastenmielisten tapahtumien kulun. Jälkiviisautemme varassa osaamme sanoa, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Myös oman elämän nyt jo taakse jääneet käänteet, ne, jotka edelleen aiheuttavat häpeän kirpaisun, näen selvästi. Nyt tiedän, mitä olisi pitänyt sanoa tai jättää sanomatta, tehdä tai olla tekemättä toisin. Nykyhetki sen sijaan on sokea piste. Näen ym-

www.kuusamonseurakunta.fi

poismenoa ja ottivat osaa suruumme.

Tekniset tiedot: palstan lev. 1p 39 mm, 2p 82 mm, 3p 125 mm, 4p 168 mm, 5p 211 mm, 6p 254 mm. 1/1 sivu 254x365 mm. 1/2 sivua 254x180 mm.

KIRKOLLISET ILMOITUKSET

Antero Säkkisen

Lapset ja lastenlapset perheineen

Toimitus: toimitus@koillismaanuutiset.fi Päätoimittaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887 pasi.maattala@koillismaanuutiset.fi

Kiitämme kaikkia, jotka kunnioittivat rakkaan isämme

pärilläni merkkejä, jotka huolestuttavat, mutta kokonaiskuva on hämärä. En ymmärrä, en toimi, käännän katseen muualle. Olen se, jolle jälkipolvi tulee puistelemaan päätään; ”miten se ei tajunnut”? Omaan elämään kohdistuva katse on sumein. En näe hyvyyttä, jolla Jumala minut ympäröi. Katseeni on kulumissa, puutteissa ja vioissa. Näen sen, mikä minulta puuttuu enkä sitä, mitä minulla on. Kaikkialle en edes uskalla katsella. Haluaisin nähdä tarkasti. Haluaisin, että minut nähdään tarkasti. Jo nyt, ennen jälkiviisauden aikaa. Kaipaan näkemistä, mutta myös pelkään sitä. Aavistan nimittäin, että mitä tarkemmin näen, sitä vaikeampaa on jatkaa niin kuin aina ennenkin.

Päivi Vähäkangas Kirjoittaja on kirkon ulkoasiainosastolla työskentelevä pappi ja teologian tohtori

Talvisodan päättymisestä 80 v. jumalanpalvelus pe 13.3. klo 10 Pyhän Ristin kirkossa. Saarna rovasti, kirjailija Risto Kormilainen Suomussalmelta, Taina Manninen, Maria Suviaro sekä Veteraanimieslaulajat ja Tolpanniemen koulun oppilaita. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja pieni juhla seurakuntatalon isossa salissa klo 11. Iltapäivämessu la 14.3. klo 14.30 Pyhän Ristin kirkossa, Marika Villikka ja messubändi Laura Tornbergin johdolla. Körökörökirkko su 15.3. klo 16 Pyhän Ristin kirkossa. Lauletaan, silitellään, körötellään ja ihmetellään yhdessä. Mukana lapsikuorot Sävelaskel ja Heläys. Ota oma helisevä lelu mukaan! Perheiden iltapäivä su 15.3. klo 16.30 seurakuntatalolla. Ilmainen tapahtu-

Iltamessu ke 20.3. klo 20. Puolentunnin messu kirkossa – ”kun on toisessa kädessä Jumala ja toisessa olet sinä”. Toimittajina Kuusamon seurakunnan papit, johtaa srk-pastori Anni Rimpiläinen, kanttori Maria Suviaro, sekä Melisma. Ikinuorten kerho to 12.3. klo 13 srk-salon isossa salissa. Naisten raamattu- ja keskustelupiiri su 15.3. klo 17 srk-talon takkahuoneessa. Lähetyspiiri ma 16.3. klo 18 Anneli ja Juha Kaartisella, os. Punaisentorintie 7. Kyytiä voit kysyä Pirkolta, puh. 050 310 5883. Illassa mukana Taina Manninen.

heterapeutti Liisa Välilä ja Juha Välilä. Musiikki: kuusamolainen Melisma Ruut ja RistoMatti Heikkilä sekä Tuomas Runnakko. Vapaa pääsy. Iltakahvi klo 17.30 alkaen. Jos tarvitset lapsille hoitoa illan ajaksi, ilmoita viestillä lapsen nimi, ikä ja mahd. ruoka-aineallergia viimeistään 11.3. puh. 050 4334 724 Lähimmäispalveluryhmä ti 24.3. klo 18 srk-talon pienessä salissa. Heidi Kyllönen pitää hygieniakoulutusta. Tervetuloa mukaan kaikki vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet ja toiminnassa mukana olevat. Rauhanyhdistykset To 12.3. klo 18 seurat ja iltakerho ry:llä Pe 13.3. klo 18 Afrikkailta. Kuvaesitys SRK:n ulkolähetystyöstä ja lähetysmatkasta Ghanaan ja Togoon. Raamattuluokka klo 18.30.

Raamattupiiri ke 18.3. klo 18 ryhmätilassa.

La 14.3. klo 19 nuorten iltakylä ja seurat

Kohtaamisia kotona Ke 18.3. klo 18 seurakuntatalon iso Sali.

Su 15.3. 13:00 lastenseurat ja laulutuokio, alkaa ruokailulla klo 12.

Miten puhuisin niin, että läheiseni haluaisivat kuunnella? Miten kuuntelisin niin, että läheiseni haluaisivat puhua? Luento arjen vuorovaikutuksesta. Voit tulla yksin, kaksin tai kaverin kanssa. Ei ryhmäkeskusteluja, luento sopii kaikenikäisille. Luento: pastori, pari- ja per-

Seurat su 15.3. klo 12 Vuotungin kylätalolla, os. Vuotungintie 319 Lukupiiri ma 16.3. klo 18 ry:llä. Keskustelua SRK:n kirjasta "Naiset viestinviejinä" www.kuusamonrauhanyhdistys.fi

Kuolleet: Veikko Sakari Lämsä Suininginkylästä 88 v. Antero Säkkinen Heikkilänkylästä 84 v. Reijo Olavi Määttä Kirkonkylästä 70 v. Elisa Kristiina Kangasaho Suininginkylästä 65 v. Haudatut: Vanha hautausmaa: Pe 6.3. haudattiin Antero Säkkinen. Siunauksen toimitti srk-pastori Jari Lappalainen. Nilon hautausmaa: La 7.3. haudattiin Reijo Olavi Määttä. Siunauksen toimitti srk-pastori Jari Lappalainen.

Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutosohje julkaistu Kuusamon kaupungin maankäyttö ja rakennusvalvonta on julkaissut ohjeen vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi pysyvään asumiseen. Ohjeen voi noutaa kaupungintalon rakennusvalvonnan lomakehyllystä tai ladata kaupungin verkkosivuilta. Käyttötarkoituksen muutosta haetaan rakennusluvalla. Muutosta voi hakea koko kunnan alueelle. Sijainnista

riippuen muutoksen hakeminen voi vaatia poikkeamis- tai suunnittelutarveluvan ennen rakennusluvan hakemista. Maankäytön ja rakennusvalvonnan asiakaspalvelu ohjeistaa oikean luvan hakemisessa. Neuvontapyynnön voi esittää jo ennen lupaprosessin käynnistämistä Lupapisteessä www.lupapiste.fi tai olemalla yhteydessä maankäytön tai rakennusvalvonnan asiakaspalveluun.

Kaavoitetuilla alueilla, joilla rakennuspaikat on osoitettu, eikä kaava mahdollista pysyvää asumista, käyttötarkoituksen muutos tutkitaan pääsääntöisesti kaavamuutoksella. Hajaasutusalueella suunnittelutarve tutkitaan tapauskohtaisesti. Haja-asutusalueiden ranta-alueilla muutos edellyttää aina poikkeamislupaa. Myönteisen poikkeamisen tai suunnittelutarveratkaisun jälkeen haetaan

rakennuslupaa, jossa varmistetaan, että hanke täyttää maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset. Rakennusvalvonnasta todetaan, että kiinteistön omistajan kannattaa käynnistää käyttötarkoituksen muutosprosessi selvittämällä muutoksen kohteena olevan rakennuksen energiatehokkuus. Tämän perusteella kiinteistön omistaja voi arvioida korjausten ja muutosten tarvetta sekä hahmottaa

hankkeen kokonaiskustannuksia. Energiatehokkuuden lisäksi rakennuksen ja rakennuspaikan tulee täyttää muut maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset vaatimukset. Neuvontapyyntöä, poikkeamista ja rakennuslupaa haetaan sen nimissä, jolla on hallintaoikeus maapohjaan. Lisätietoja prosessista saa tekemällä neuvontapyynnön osoitteessa www.lupapiste.fi.

Onnistunut yrityskauppa vaatii valmistautumista

Sivu

Torstai 12.3.2020

Kuusamon yhteismetsältä kolme uutta luonnonsuojelualuetta

Sivu

Koillismaalla haetaan puualan kasvua uusilla tuotteilla

Sivu

Kattavin jakelu Koillismaalla KUUSAMO - RUKA - TAIVALKOSKI - POSIO - SALLA yht. n. 13 000 lehteä!

Kuusamossa ja Posiolla kunnioitetaan 80 vuotta sitten päättynyttä talvisotaa Talvisodan päättymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. 105 päivää kestäneen sodan tulitauko alkoi 13.3.1940 kello 11, mutta vielä samana aamuna hieman yhdeksän jälkeen Kuusamoa pommitti kahdeksan venäläiskonetta, jotka pudottivat 79 pommia eri puolille pitäjää. Vakavilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin. Talvisodan päättymisen muistojuhlaa vietetään Kuusamossa perjantaina kirkkohartaudella ja seurakuntatalolla järjestettävällä muistojuhlalla. Posiolla sytytetään 105 kynttilää sankarivainajien muistoksi. Vuosipäivän muistoksi kaikkien Suomen kirkkojen kirkonkelloja soitetaan kello 10.55. Talvisota syttyi Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen marraskuun 30. päivänä 1939. Sota kesti 105 päivää, joiden aikana sotatoimissa kaatui yli 25 000 suomalaista ja noin 44 000 haavoittui. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle maa-alueita. Kipeä, 14. maaliskuuta 1940 Moskovassa solmittu rauhansopimus tarkoitti Kuusamossa luopumista pitäjän itäisistä kylistä eli Paanajärvestä, Tavajärvestä, Vatajärvestä, Enojärvestä, Pukarista ja Kenttikylästä. Luovutetulla alueella asui noin 2.100 kuusamolaista, jotka asutettiin muualle. Kotikylänsä joutuivat jättämään myös ne noin 2.000 kuusamolaista, joiden asumukset jäivät turvallisuusvyöhykkeelle uuden itärajan tuntumaan. Luovutetun alueen pinta-ala oli reilut 165.000 hehtaaria. Välirauhan aikana luovutettujen kylien asukkaat

saivat sotatoimien edistyessä palata takaisin kotikyliinsä löytääkseen ne tuhkana. Uusia asumuksia alettiin rakentaa, mutta työt etenivät vitkalleen, sillä työkykyiset miehet olivat rintamille ja rakennuksilla ahersivat vain ukot ja lapset. Kun asumukset sitten oli jälleen saatu auttavaan kuntoon, ne oli jätettävä ja lähdettävä muiden kuusamolaisten tavoin toiseen evakkoon. Sen jälkeen näihin itäisiin kyliin ei enää palattu.

Ensimmäisessä sankarihautaustilaisuudessa 19.12.1939 siunattiin kymmenen sankarivainajaa. Heitä oli sanomalehti Kalevan mukaan saattamassa noin 400 kuusamolaiset. Kuva Lauri Härkönen.

Pääjuhlan puhujana kenraalimajuri evp. Lauri Puranen Talvisodan päättymisen 80-vuotismuistopäivän vietto aloitetaan Kuusamossa perjantaina 13.3. kirkkohartaudella kello 10 Pyhän Ristin kirkossa. Hartaudessa saarnaa rovasti Risto Kormilainen Suomussalmelta ja mukana on myös Tolpanniemen koululaisia. Hartauden jälkeen Kuusamon kaupunki, seurakunta ja rajavartiosto laskevat seppeleensä Mauno Juvosen suunnittelemalle sankarivainajien muistopatsaalle. Reserviläis- ja veteraanijärjestöjen sekä partiolaisten lippuvartio suojaa patsasta ja koululaiset sytyttävät kynttilän jokaisen sankarivainajarivistön päähän. Tilaisuuden päätteeksi lauletaan yhdessä Ystävä sä lapsien -virsi. Kirkkokahvit alkavat kello 11 ja sen jälkeen pidettävässä pääjuhlassa puhuu kenraalimajuri evp. Lauri Puranen. Puranen on Ilmavoimien entinen komentaja. Nykyään hän työskentelee puolustusministeriön strategisten hankkeiden koordinaattorina ja hävittäjähankkeen ohjelmajohtajana. Muistojuhlassa esiintyvät myös Kuusamon Veteraanimieslaulajat sekä nuori pianisti Raisa Alasaarela. Tervehdyssanat lausuu

Kuusamoa pommitettiin kiivaasti alkuvuodesta 1940. Ilmahälytyksiä oli lähes päivittäin. Yksi pommeista osui tuhoisin seurauksin Oskari Paloniemen talon lähelle Kitkantiellä. Äidin sylissä Mirjam Paloniemi.

Kuusamon sota- ja rintamaveteraaniyhdistysten puheenjohtaja Viljo Määttä ja loppuhartauden pitää kirkkoherra Taina Manninen. Juhla päättyy Maammelauluun.

Posiolla sytytetään 105 kynttilää Posiolla sytytetään perjantaina kello 18 sankarivainajien muistomerkillä 105 kynttilää talvisodan päättymisen muistoksi, yksi kynttilä sodan jokaiselle päivälle. Tuula Karjalainen Lapin Lottaperinneyhdistyksestä pitää tilaisuudessa puheen, minkä lisäksi ohjelmaan kuuluu hartaus ja kirkkokuoron esitys. Seurakunta tarjoaa tilaisuuden lopuksi kahvit

kirkonkylän hautausmaan parkkipaikalla ja sekä lahjoittaa tilaisuudessa sytytettävät kynttilät. - Kaikkia posiolaisia, niin posiolaisia järjestöjä, yrityksiä kuin kuntalaisiakin kutsutaan mukaan perheittäin, ystävien kanssa tai yksin sytyttämään yhdessä kynttilöitä. Sota-ajan ihmiset löysivät yhteisöllisyydestä voimaa kantaa raskaat taakkansa. Veteraanit ovat puolustaneet meille suomalaisuuden perinnön. Kunnioitamme muistohetkellä sotiemme veteraaneja ja muistamme kansamme tekemiä uhrauksia itsenäisyytemme puolesta, sanoo Posion sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Ulla Maija Perttunen.

Kuusamon ensimmäiset sankarivainajat siunattiin kirkkomaahan 19. joulukuuta 1939. Kuvan on ottanut pankinjohtaja Lauri Härkönen. Wesa Rinteen kokoelmat.

FAKTAT:

Talvisota 30.11.193913.3.1940 Neuvostoliiton hyökkäys 30.11.1939 oli Suomen hallitukselle yllätys. Neuvostoliitto tunnusti vain Terijoelle perustamansa ns. Suomen kansanhallituksen. Talvisodan loistavimmat voitot saavutettiin Tolvajärvellä, Suomussalmella ja Raatteen tiellä. Suomen taistelu olemassaolostaan päättyi talvisodassa katkeraan rauhaan. Vaikka maailmassa vallitsi julkinen myötämieli Suomea kohtaan, Suomi taisteli silti yksin ja oli rauhansopimuksen jälkeen entistä yksinäisempi. Neuvostoliitto käyttäytyi rauhansopimuksesta huolimatta edelleen uhkaavasti. Lähde: talvisota.fi

Torstai 12.3.2020

Varastorakennus paloi Käylässä Käylässä paloi perjantaiiltana varastokäytössä ollut entinen navettarakennus. Palokunnan saapuessa paikalle rakennus oli täyden palon vaiheessa. Rakennus tuhoutui palossa täysin. Palosta ei aiheutunut vaaraa ulkopuolisille. Paloa oli sammuttamassa yksiköitä Kuusamon keskustan ja Rukan paloasemilta. Palon syttymissyytä tutkitaan.

Liikennekoulu Tornberg osti ItäLapin Autokoulu Liikennekoulu Tornberg on ostanut Itä-Lapin Autokoulu Oy:n liiketoiminnan. Kaupan myötä Itä-Lapin Autokoulun toiminnot Kemijärvellä ja Sallassa siirtyvät Liikennekoulu Tornbergille. Samalla yritys vahvistaa osuuttaan Pohjois-Suomen kuljettajakoulutusalan toimijana. Itä-Lapin Autokoulu Oy on toiminut Kemijärvellä ja Sallassa vuodesta 1980 saakka. Liikennekoulu Tornberg on osa Epic Autokoulu Oy:n ketjua.

TULOKSIA Hirvenhiihto, avoimet Kaupungin mestaruuskilpailut Vääräjoella 8.3 2020 Sarja A alle 65 v: 1) Majava Unto TaivA 1148, 2) Hyttinen Juha TaivA 1056, 3) Auvinen Hannu La 1027, 4) Palosaari Kauko Suiningin ms 1025, 5) Junttila Arttu Suiningin ms 1024, 6) Parviainen Timo TaivA 989. Sarja B yli 65 v/N: 1) Pitkänen Raimo Suininki itäperän ms 1111, 2) Moilanen Raimo Piispajärven em 1065, 3) Pitkänen Pauli Suininki itäperän ms 1062, 4) Oikarinen Antero Piispajärven em 1056, 5) Oinas Erkki Vuotungin ms 978. Sarja Hiihtely alle 70 v: 1) Seppänen Mauno Piispajärven em 1100, 2) Nevala Markku Lämsän em 1088, 3) Pesonen Sauli Irnin erä 1056, 4) Junttila Teemu Suiningin ms 1002, 5) Lämsä Markku Suiningin ms 996, 6) Jumisko Alpo TaivA 976. Sarja Hiihtely yli 70 v: 1) Määttä Juhani Kemilän seu met 982, 2) Lämsä Juhani Suiningin ms 962, 3) Myyryläinen Jouko Tammelan erä 946, 4) Kokkila Mauno Kemilän seu met 940, 5) Säkkinen Juhani Kemilän seu met 902. Joukkuekilpailu: 1) Piispajärven em (3221), 2) TaivA (3193), 3) Suiningin ms (3051), 4) Kemilän seu met (2824)

Onnistunut yrityskauppa vaatii valmistautumista Kuusamossa lähes 500 yritystä vaihtaa omistajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana Nuohous ja ilmastointi Karjalainen Oy:ssä tapahtui sukupolvenvaihdos vuonna 2015, jolloin vetovastuun yrityksen toiminnasta otti yrityksen perustajan Esa Karjalaisen vävy Jari Heino. Natrupolis Oy:n yrityskehittäjän Kari Sirviön mukaan Kuusamossa on kaikkiaan noin 1100 yritystä ja niiden omistajista lähes puolet on yli 55-vuotiaita. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavan kymmenen vuoden aikana arviolta 400-470 yrityksessä tulee tapahtumaan omistajanvaihdoksia. Esa Karjalainen aloitti Kuusamon piirinuohoojana vuonna 1975. Karjalainen hoiti tuolloin Kuusamon neljättä piiriä. Matka asiakkaiden luo taittui Fiat 127:lla. - Mitään koulutusta minulla ei työhön ollut, vaan kuljin aluksi kokeneemman nuohoojan mukana ja sain oppini sitä kautta. Vajaa 15 vuotta myöhemmin yritystoiminta laajeni ja Karjalainen palkkasi yritykseensä ensimmäisen vieraan työntekijän. -1990–luku oli voimakasta kasvun aikaa. Nuohouksen lisäksi mukaan tuli ilmastointihuoltopalvelut ja samalla henkilöstömäärä alkoi kasvaa. Pian yritys työllisti jo 10 henkilöä mukaan lukien vaimoni ja tyttäreni. Eläkkeelle Karjalainen oli päättänyt jäädä vuonna 2018 ja edessä oli yritystoiminnasta luopuminen. - Päätös oli helppo, koska nuorempi sukupolvi oli kiinnostunut yritystoiminnan jatkamisesta. Sukupolvenvaihdokseen Karjalainen alkoi valmistautumaan hyvissä ajoin. Ulkopuolista asiantuntija-apua hän sai muun muassa Naturpoliksen yrityskehittäjä Kari Sirviöltä. Vuonna 2015 yrityksen johtoon astui Karjalaisen vävy, Jari Heino, joka oli työskennellyt yrityksessä vuodesta 2005. - Jäin vielä tuossa vaiheessa yrityksen toimintaan mukaan ja olin Jarin apuna isompien urakkatarjousten laskemisessa. Vuonna 2018 möin loputkin osakkeeni ja jättäydyin kokonaan eläkkeelle.

Esa Karjalainen ja Jari Heino ovat tyytyväisiä. Sukupolvenvaihdos suunniteltiin huolella ja siihen käytettiin riittävästi aikaa.

Halittu kasvu Nuohous ja ilmastointi Karjalainen Oy:n sukupolvenvaihdosta Sirviö pitää oppikouluesimerkkinä. - Tässä koko prosessi tapahtui ja tehtiin niin kuin se tuleekin tehdä. Siirtymälle varattiin tarpeeksi aikaa, osaaminen säilyi talossa, kun yrityksen myyjä jäi siirtymävaiheen ajaksi uuden yrittäjän rinnalle ja uusi yrittäjä tuli kenttätyön kautta ja tunsi näin ollen yrityksen toiminnan entuudestaan. Myös Heino kokee, että siirtyminen yrityksen omistajaksi ja sen johtoon sujui suhteellisen helposti. - Perustyön lisäksi mukaan tuli urakoiden laskentaa ja muuta hallintoon liittyvää työtä, mutta totta kai siitä, että Esa jäi vielä kolmeksi vuodeksi toimintaa mukaan, oli paljon apua. Sukupolvenvaihdoksen aikana yrityksen toimiala koki suuren murroksen. Vuonna 2018 piirinuohousjärjestelmä lakkautettiin ja alalla siirryttiin vapaaseen kilpailuun. Muutoksen uusi yrittäjä koki mahdollisuutena. - Kilpailu koveni ja se heijastui rajusti hintoihin. Teimme päätöksen, että kompensoimme tilannetta niin, että keskitymme tarjoamaan yhä enemmän erikoisosaamistamme sisäilman laatuun liittyvissä palveluissa ja se oli onnistunut ratkaisu.

Linjauksen myötä yrityksen liikevaihto lähti lähes 50 prosentin kasvuun. Tällä hetkellä yrityksen liikevaihdosta 75 prosenttia tulee ilmanvaihtoon liittyvistä palveluista ja 25 prosenttia nuohoustoiminnasta. Heinolla on vahva usko yrityksen tulevaisuuteen. Vuonna 2018 yritys teki mittavan investoinnin rakentamalla Torankiin uudet toimitilat. - Nyt meillä on 400 neliön oma kiinteistö. Edellisessä toimipaikassa tilat alkoivat käydä ahtaaksi. Myös sijainti on aikaisempaa parempi. Nuohous ja ilmastointi Karjalainen Oy:n strategiaksi Heino määrittää hallitun kasvun. - Pikku hiljaa olemme laajentaneet toimintakenttää koko maan kattavaksi ja keskitymme yhä enemmän erikoisosaamisen puolelle. Hallittu kasvu on meidän tavoitteenamme.

Yrityskauppaan valmistautuminen tärkeää Natrupolis Oy:n yrityskehittäjä Kari Sirviö arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Kuusamossa jää 400-470 yrittäjää eläkkeelle. Tämä tarkoittaa vuositasolla kymmenittäin tapahtuvia yritysten omistajanvaihdoksia. Sirviö painottaa, että yri-

tyksen myyntiprosessille on varattava tarpeeksi aikaa. - Mitä isompi yritys, sitä enemmän aikaa on varattava. Isoimmilla yrityksillä prosessi vie myyjän kannalta helposti sen kymmenen vuotta. Tuona aikana yrityksen talous tulee laittaa mahdollisimman hyvään kuntoon, jotta se on tarpeeksi houkutteleva ostajan kannalta. Tällöin esimerkiksi taseesta pyritään poistamaan kaikki myyntihintaa nostava ylimääräinen kiinteä omaisuus, kuten kiinteistöt, jotka olisi hyvä yhtiöittää omaksi yhtiöksi. Sirviön mukaan suurin osa vanhoista yrittäjistä laittaa yrityksensä myyntiin liian myöhään. - Yritys tulisi myydä silloin, kun se on vielä kehittyvässä vaiheessa. Pahimmillaan väärä ajoitus johtaa siihen, ettei yrityksellä ole enää myyntiarvoa. Yrityskaupoissa Sirviö suosittelee aina asiantuntijaapua, koska yrityksen hinnanmäärittelyyn ei ole olemassa yhtä tiettyä kaavaa. - Lopulta tietysti oikea hinta on se, millä myyjä haluaa yrityksen myydä ja ostaja ostaa, mutta liian usein käy niin, että ostaja maksaa yrityksestä liian korkean hinnan. Toisaalta kauppoja jää paljon syntymättä myös siksi, että myyjä pitää yritykselle tehtyä arvonmääritel-

mää kiveen hakattuna. Onnistuneessa yrityskaupassa tavoitteen pitäisi olla se, että yrittäjä saa elämäntyöstään asiallisen korvauksen ja ostajalle jää hyvät edellytykset toiminnan jatkamiselle. Ostajalle Sirviö antaa seuraavan neuvon. - Selvitä myytävä yritys ja sen tausta ja käy kirjanpito läpi. Ostajalla tulee olla myös kyseiseen toimialaan perusosaaminen ja visio siitä, miten yritystoimintaa tullaan kehittämään seuraavan viiden vuoden aikana. Myös se on otettava huomioon, että kun yrittäjä vaihtuu, aloitetaan työ monessa tapauksessa puhtaalta pöydältä ja asiakaskontaktit on luotava uudelleen. Pienet yritykset personoituvat usein yrittäjään ja on osattava arvioida, miten tämä vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen.

Onnistuneessa yrityskaupassa tavoitteen pitäisi olla se, että yrittäjä saa elämäntyöstään asiallisen korvauksen ja ostajalle jää hyvät edellytykset toiminnan jatkamiselle.

Torstai 12.3.2020

Kuusamon yhteismetsältä kolme uutta luonnonsuojelualuetta Kuusamon yhteismetsä ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus ovat sopineet kolmen yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Kuusamoon. Suurin alueista noin 75 hehtaarin suuruinen Siltingin luonnonsuojelualue sijaitsee lähellä Posion rajaa. Kaksi muuta, noin 9 hehtaarin suuruinen Rinteenlampien luonnonsuojelualue ja noin 21 hehtaarin suuruinen Merenvaaran luonnonsuojelualue, rajoittuvat Oulangan kansallispuistoon. Siltingin luonnonsuojelualueella on laaja luonnontilainen Siltinkisuo ja kivennäismaiden vanhoja metsiä, jotka ovat suurelta osin luonnontilaisen kaltaista vanhaa mäntyvaltaista boreaalista luonnonmetsää, jossa lahopuuta, aihkeja ja keloja on paikoin runsaasti. Vanhimmat männyt ovat satoja vuosia vanhoja. Siltinkiharju on kapea harjumuodostuma, jolla on runsaasti upeaa kelopuustoa. Oulangan kansallispuiston kupeessa sijaitsevat pienemmät suojelualueet täydentä-

vät osaltaan kansallispuiston luontoarvoja. Suojelualueiden rauhoitusmääräyksissä on kielletty muun muassa metsänhakkuut ja kaikki metsänhoitotoimenpiteet. Metsästyksestä alueella päättää edelleen maanomistaja kuten tähänkin saakka. Alueen omistus säilyy yhä Kuusamon yhteismetsällä. Yksikön päällikkö Eero Melantie Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. - Yhteismetsä tarjosi vapaaehtoiseen suojeluun erityisen hienoa Siltingin aluetta Kuusamosta alun perin jo vuonna 2017, mutta silloin päädyttiin suojelemaan Hossan kansallispuistoon rajoittuva alue. Keskustelut suojelusta aloitettiin uudelleen 2019 ja samalla esiin nousi myös kaksi muuta kohdetta. Neuvottelut hoituivat kaikkien osapuolten kesken sujuvasti. Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen on tyytyväinen, että alueiden suojelusta päästiin sopimukseen. - Siltingin alue on metsiltään alueelle poikkeuk-

sellinen ja isona yhtenäisenä kokonaisuutena se on suojelullisesti arvokas. Yhteismetsässä alue on jätetty kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle, mutta tältäkin alueelta on joskus ennen yhteismetsän perustamista hakattu suurimpia mäntyjä rakennuspuiksi. Paikallisen ELY-keskuksen kanssa tarjoamistamme suojelukohteista löytyi helposti yhteinen tahtotila ja kohteiden edustavuus riitti myös ympäristöministeriön hyväksyntään. Näillä kohteilla suojelu oli kaikkien osapuolten mielestä oikea vaihtoehto.

Yhteismetsässä alue on jätetty kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle, mutta tältäkin alueelta on joskus ennen yhteismetsän perustamista hakattu suurimpia mäntyjä rakennuspuiksi.

Siltingin luonnonsuojelualueella on kivennäismaiden vanhoja metsiä, jotka ovat suurelta osin luonnontilaisen kaltaista vanhaa mäntyvaltaista boreaalista luonnonmetsää.

Rukajärvi seitsemäs X Games -slopestylessä Enni Rukajärvi jäi haastavassa säässä lasketussa X Gamesin slopestylessä niukasti mitaleilta. Rukajärvi sijoittui kilpailussa seitsemänneksi. Jam sessiona lasketuissa kisoissa sekä naiset että miehet saivat neljä laskua. Rukajärvi aloitti pienellä hapuilulla, mutta sai sitten kohtalaisen laskun aikaiseksi. Myöhemmissä laskuissa ei kuitenkaan parannusta tullut. - Ei se ihan nappiin mennyt. Yhden ranin sain jotenkin ländättyä. Sitten oli pallo hukassa, että pitäisikö koittaa jotain uutta vai samaa, ja sitten tuli tehtyä aika lailla samaa. Ei vaan lähtenyt. Lupasi kisaan huonompaa säätä, mutta oli lopulta ihan ok. Enemmän oli päästä kiinni. Ehkä vielä SMkisoihin lähden, mutta muuten on kisakausi tässä, Rukajärvi kommentoi. Päävalmentaja Antti Koskinen on harmissaan Rukajärven vastoinkäymisistä. - Kyllä se tässä vaiheessa harmittaa joutavasti, ettei taaskaan natsannut. Ennin kohdalla tuntui, että oli huonoa tuuria matkassa. Huonoa oloa valitteli eilisestä lounaasta lähtien, että en tiedä oliko syönyt jotain huonoa. Pienen pahoinvoinnin kanssa joutui veivaamaan läpi harmaan kiven.

JUHAN AUTOSSA VIIKONLOPPUNÄYTTELY LA KLO 10-14 JA SU 11-14 www.juhanauto.fi

Toyota Prius Plug-in (ladattava) Active -17 50 tkm 25.900

Toyota Prius Active 117 tkm

-17 21.450

Toyota Avensis 1.8 Valvematic Sol Edition Wagon -11 238 tkm 9.950

Toyota Avensis 1.8 Valvematic Active Edition A -18 61 tkm 26.500

Toyota Avensis 1.8 VVT Active Edition A -16 41 tkm 23.350

Toyota Avensis 1.6 Valvematic Life Edition Wagon -13 135 tkm 14.350

Toyota Auris Touring Sports 1.2 T Active -16 85 tkm 17.450

Toyota Auris TS 1.8 Hybrid Premium -15 45 tkm 21.950

Toyota Yaris 1.5 Hybrid Style 5ov. 36 tkm

-16 16.950

Toyota Corolla 1.6 Valvematic Comfort Sedan -15 51 tkm 19.900

Toyota Yaris 1.4 D4D DPF Active 5ov. -13 200 tkm 7.500

Toyota Verso 1.8 Valvematic Active MDS 7p -13 135 tkm 17.950

Toyota Auris 1.6 Valvematic Active Edition 5ov. -15 77 tkm 15.950

Toyota Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Active -17 96 tkm 19.150

Toyota Corolla 1.8 Hybrid Active HB 5ov. -19 711 km 29.800

Toyota Yaris 1.5 Dual VVT-i Active 5ov. MDS -18 30 tkm 17.950

Toyota Rav4 2.0 Valvematic AWD Active MDS -16 34 tkm 32.500

Toyota Rav4 2.0 VVT-i 4WD Active -14 83 tkm 27.900

Nissan Qashgai DIG-T 115 Tekna 2WD 18” -18 10 tkm 23.450

Nissan Qashqai dCi 130 Visia 2WD Xtronic -16 69 tkm 17.850

MB E 250 CDI BE Aut. 285 tkm

-09 12.900

MB E 280T Avantgarde STW Aut. 234 tkm

-07 10.900

Toyota RAV4 2.2 D-CAT AWD Aut. -14 221 tkm 19.250

MB E 290 TDsl STW 418 tkm

-97 2.450

Kia Niro 1.6 GDI Hybrid LX DCT 40 tkm

BMW 330i Sedan 226 tkm

-05 9.850

Toyota Corolla 1.6 ValvematicActive Edition Aut. -18 26 tkm 23.900

Honda Civic Tourer 1.8i Sport Aut. 66 km

-14 15.950

Nissan Qashgai DIG-T 115 Visia 2WD Xtronic -17 56 tkm 18.350

Mitsubishi ASX 1.6 Di-D AS&G Invite 4WD -16 104 tkm 15.900

MB C 200 CDI Sedan Aut. 223 tkm

-03 5.990

Skoda Superb Combi 2.0 TDI 140 Ambition DSG -11 225 tkm 10.500

-19 29.500

Renault Trafic dci 120 Twin Turbo L2H1 6.0 m3-15 88 km 16.650

Toyota LandCruiser 3.0 D4D DPF Legent A pa -11 140 tkm 39.500

- TÄYDEN PALVELUN TOYOTA-AUTOTALO -

Katso lisää vaihtoautoja: www.juhanauto.fi Jamatie 1, 93600 Kuusamo AUTOMYYNTI PALVELEE: ma-pe 9-17, la 10-14

Automyynnin yhteiskutsupuh. 0207 434 494, Esa Airisniemi 050 337 1664, Jari Leivo 040 196 0300 HUOLTO JA VARAOSAT: p. 0207 434 495.

Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkaviestiverko liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 27,00 snt/min.

-17 23.750

Kia Niro 1.6 GDI Hybrid EX DCT 9 tkm

KORKOTARJOUS käytettyihin

alk.

1,9%

ESIMERKKILASKELMA: Käteishinta ...................20 000,00 Käsiraha .......................2 000,00 Luottomäärä ...............18 000,00 Luoton korko 1.9 % ..........664,08 Tilinavaus .........................195,00 Käsittelymaksu/erä ..............9,00 Luottokustannukset yht. 1183,08

Kokonaishinta ...........21183,08 Luottoaika .......................36 kk Maksuerä ..............35 x 404,98 Viimeinen erä .................. 5000 Todellinen vuosikorko .. 3,45 % Kaskovakuutus vaaditaan Luotonantaja TFF OY Korpivaarantie 1, 01451 Vantaa

Torstai 12.3.2020

Aidosti maastokelpoinen Peugeot palaa nelivetoisten pakettiautojen markkinoille Noin neljännes Suomessa myytävistä uusista pakettiautoista on nelivetoisia. Ei siis ihme, että Peugeot on palannut Suomen markkinoille pitkän tauon jälkeen nelivetoisella hyötyajoneuvomallistollaan. Kysyntää tuskin vähentää viiden vuoden takuu ilman kilometrirajoitusta. Koillismaan Uutiset koeajoi nelivetoisen Peugeot Expert BlueHDi 120 XL -kokoluokan pakettiauton. Aidosti maastokelpoisen Peugeot Expertin nelivedon takana on ranskalainen Dangelin tehdas. Dangel-nelivetomallien vakiovarustukseen kuuluu 60 millimetriä korotettu maavara, metallinen pohjapanssarointi, sähköinen vetotavan valitsin sekä alamäkihidastin. Lisävarusteina vaikeissa maastoolosuhteissa seikkaileville on tarjolla muun muassa sähköisesti kytkettävä tasauspyörästön lukitus ja 20 millimetrin lisäkorotus maavaraan. Tällä paketilla auto on aidosti maastokelpoinen ja sillä voi ajaa huoletta vaikka pienten ojien ylityksiä. Peugeotin käyttämä Dangel-neliveto on kokoluokassaan ainoa kytkettävä neliveto. Tämä tarkoittaa sitä, että autoa voidaan ajaa tarvittaessa polttoainetta säästäen myös kaksivetoisena. Vetotapaa voi vaihdella ajon aikana. Takatasauspyörästön lukitus toimii alle 30 km/h nopeuksissa. Kytkentä tapahtuu auton ollessa pysäytettynä.

Turvallinen talviolosuhteissa Otimme autoon tuntumaa reilun parin sadan kilometrin lenkillä.

Jousitus on ranskalaisittain mukavan pehmyt jopa silloin, kun autossa ei ole kuormaa. Ohjaamon ergonomia on hyvällä tasolla. Molemmille kyynärvarsille löytyy tuki ja se tekee matka-ajosta mukavan. Hieman jää harmittamaan, ettei testiä voinut suorittaa myös kesäkelissä. Niin mielelläni kun olisin vienyt Expertin metsään ojien pohjia rämpimään. Päällimmäiseksi tunteeksi nelivetoisen koeajosta talvisäässä jää turvallisuus.

Laaja mallisto ja varustelutaso

Peugeot Expert tarjoaa nelivetoisena turvallisen tuntuista kyytiä lumesta, jäästä ja syvistä urista huolimatta.

Matkaa taitettiin sateettomassa pakkassäässä, pääasiassa Kuusamon sivukylien kapeilla ja mutkaisilla teillä, mutta osittain myös asfalttipohjaisella valtatiellä. Alkutaival sujui varovaista ajotapaa noudattaen. Takaraivossa jyskytti takavuosien ikävä kokemus takavetoisen pakettiauton ratissa, kevyellä kuormalla, ilman taka-akselille kohdistuvaa painolastia, lumella, jäällä ja syvillä urilla varustetulla tiellä 80 kilometrin tuntinopeudella, jossa auton perä pomppasi vastaantulevien kaistalle ja matkaa jatkettiin kylki edellä menosuuntaan. Luottamus talvikelillä tapahtuvaan pakettiautoiluun oli siis lunastettava takaisin. Kärpänkyläntie Mäkelästä Heikkilään oli sopiva ensitesti. Mutkikas ja kapea tie, jossa etuvetoisella henkilöautolla saa olla tarkkana. Luottamus palaa kilometri kilometriltä ja pian matka etenee jo lähes kesänopeuksilla. Pelko on selätetty ja nyt testataan jo loivimpia mutkia ilman vauhdin hidastamista. Auto imeytyy tiehen, eikä hallinnan me-

Peugeot Expertin mallisto on laaja. Koripituuksia on tarjolla kolme (XS, M ja XL), akselivälejä kaksi, tehovaihtoehtoja viisi (95-177 hv) ja vaihteistoja kolme. Kuormatilan koko on 4,6-6,6 kuutiometriä ja pituus 2,08 metristä aina 3,95 metriin saakka. Mallien vakiovarustukseen kuuluu muun muassa ilmastointi, vakionopeudensäädin ja kauko-ohjattu Webaston naftalämmitin.

Lisävarustelistalta löytyy pakettiautolle harvinaisempia varusteita, kuten esimerkiksi tuulilasinäyttö, liikennemerkkien tunnistus, aktiivinen turvajarrutus, kaistavahti, vireystilan valvonta, ajovalojen automaattitoiminto, kuolleen kulman varoitin, jalanheilautuksella avautuva sivuliukuovi ynnä muuta. Lisäksi malliston vakiovarustukseen kuuluu ylösnostettava matkustajan istuin, jolla saadaan joko puoli kuutiota lämmintä tavaratilaa tai vaihtoehtoisesti lisää tilaa väliseinässä olevan avattavan luukun kautta pitkien esineiden kuljetus aina lähes nelimetrisiin asti.

Auto imeytyy tiehen, eikä hallinnan menettämisestä ole minkäänlaisia merkkejä. Neliveto nielee haasteet mutkitta.

KOEAJETTU Takaoven leveys on 1 282 milliä ja korkeus 1 220 milliä. Lastauskynnys on 62–69 senttiä. Tarjolla on myös erilaisia väliseinäratkaisuja tarpeen mukaan. Takaovet avautuvat tarvittaessa sivulle asti.

nettämisestä ole minkäänlaisia merkkejä. Neliveto nielee haasteet mutkitta. Testin aikana tulee myös tilanteita, joissa vastaantulevaa autoa joutuu väistämään muutaman sentin lumipeitteellä kuorrutettuun tien reunaosaan. Etuvetoisella vastaavasta selviää vain reilulla nopeuden pudotuksella, mutta nelivedolla auto pysyy hallinnassa, vaikka vauhtia ei ehtisikään pudottamaan.

Koeajon aikana testaan kertaalleen vetotavan muutamista. Ero on huomattava. Etuvetoisena auto reagoi myös uriin huomattavasti herkemmin. Siispä takaisin nelivedolle. Lopuksi vielä pieni pätkä auraamatonta metsätietä. Lunta on arviolta kymmenisen senttiä, mikä ei tuota autolle minkäänlaisia vaikeuksia. Kokonaisuudessaan auto on vaivaton ajettava. Kaupunkipyörityksessä kevyt ohjaustuntuma tekee ajosta helpon.

Peugeot Expert BlueHDi 120 XL S&S 4x4 Voimansiirto: Neliveto, 6-vaihteinen manuaali Moottori: 1997 cm3, diesel Teho: 122 hv Vääntömomentti: 340 Nm Suorituskyky: 0-100 km/h 13,8 s Huippunopeus: 170 km/h Kulutus: 6,6 / 100 km (yhdistetty kulutus) CO2-päästö: 173 g/km Mitat, pituus, leveys, korkeus: 5309 mm / 1920 mm / 1960 mm Maavara: 170-210 mm Tavaratila: 6,1-6,6 m3 (k: 1397mm, p: 2782mm/3946, l: 1628mm Kantavuus: 1269 kg Koeajoauton hinta: 44.400 (+toim.kulut)

GTK:n tutkimusraportti nostaa esiin Kuusamo-tyyppiset esiintymät Geologinen tutkimuskeskus GTK julkaisi tutkimusraportin Suomen kallioperän kobolttivarantojen potentiaalista niin kutsutuissa Kuusamotyyppisissä kobolttia ja kultaa sisältävissä esiintymissä. GTK:n raportissa mainitut Kuusamo-tyyppiset esiintymät sijaitsevat Kainuussa,

Koillismaalla ja Lapissa. Raportin mukaan kyseisillä yhteensä 21 082 neliökilometrin alueella on 50 prosentin todennäköisyydellä löytämättä ainakin 100 000 tonnia kobolttia ja 85 tonnia kultaa. Nykyisillä metallien hinnoilla kyseisen kobolttimäärän arvo olisi noin 4 miljardia

ja kullan arvo noin 5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tällä hetkellä Kuusamo-tyyppisten esiintymien tunnetut varannot ovat 20 000 tonnia kobolttia ja 19 tonnia kultaa. Latitude 66 Cobalt tekee geologista perustutkimusta 5700 neliökilometrin laajuisilla alueilla Tukesin myöntämil-

lä varauksilla. Tämän lisäksi yhtiöllä on malminetsintälupahakemuksia Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa. Latitude 66 Cobaltin toiminta-alue kattaa noin 27 prosenttia GTK:n raportissa potentiaaliseksi kuvatusta alueesta. - Raportissa mainitaan yhtiömme Juomasuon sekä

Haarakummun esiintymät kahtena suurimpina tunnettuna Kuusamo-tyypin kobolttiesiintyminä. GTK:n potentiaalisimmiksi nostamat Kuusamon liuskevyöhykkeen ja Peräpohjan liuskevyöhykkeen alueet ovat juuri sitä aluetta, jota parhaillaan tutkimme, Latitude 66 Cobaltin

toimitusjohtaja Thomas Hoyer kertoo. Suomen kallioperässä on Euroopan suurimmat tunnetut kobolttivarannot. GTK:n julkaisema raportti on herättänyt tästä syystä myös kansainvälistä mielenkiintoa.

Torstai 12.3.2020

Koillismaalla haetaan puualan kasvua uusilla tuotteilla Northern Forest & Wood -yhdistys perustettiin edistämään puutuoteja metsäalan yhteistoimintaa Koillismaalla Koillismaalla haetaan metsä- ja puuteollisuusalan kasvua uusien tuotteiden avulla. Alan toimijat uskovat, että järkevillä investoinneille puun jalostusarvo voidaan jopa kaksinkertaistaa. Kuusamoon perustetun Northern Forest & Wood -yhdistyksen tavoitteena on metsä- ja puutoimialan kehittäminen koko Koillismaan alueella. Naturpolis Oy:n hallinnoiman Koillismaan puutoimialan kehittämisohjelma -hankkeen toimesta Kuusamoon perustettu Northern Forest & Wood ry on paikallisten metsätalous- ja puunjalostustoimijoiden perustama yhdistys, jonka tavoitteena on metsä- ja puutoimialan kehittäminen. Nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen seurauksena

metsien merkitys ja arvo ovat nousemassa aivan uudelle tasolle. Hiilen sitominen, muovin korvaaminen, uusiutuva energia ja uudet metsästä saatavat tuotteet ovat jo nyt jokapäiväisessä keskustelussa mukana. Rakentamisessa puun käyttö kasvaa tasaisesti kaikkialla maailmassa. Sellusta tehdään vaatteita, lääkkeitä, pakkauksia, komposiitteja ja jopa ruokaa. Ekologisille, puun solurakenteen eri osista syntyville tuotteille markkinat tulevat olemaan ennennäkemättömän suuret. - Ihmiset kaikkialla maailmassa ovat alkaneet ymmärtää, että tulevaisuus on uusiutuvissa luonnonvaroissa eli metsissämme. Koillismaan metsien hyvinvointi tuo hyvinvointia ihmisille, luo uusia työpaikkoja, pelastaa osaltaan maapalloa ja mahdollistaa meille hyvän elämän luonnon keskellä, toteaa Pölkky Oy:n saharyhmän johtaja Pekka Tuovinen. - Esimerkiksi Kuusamossa

metsäsektori on liikevaihdolla mitattuna aluetaloudellisesti merkittävin toimiala, mutta alan yritysten yhteinen kehittämistoiminta on ollut vähäistä. Metsä- ja puutoimialan toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen sekä tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden yhteistyön lisääminen ovat merkittäviä tekijöitä, joilla voidaan tukea alueen yritysten liiketoimintaa. Toimialalla on koko Koillismaalla pitkät perinteet, vahvaa osaamista ja menestyviä yrityksiä, joiden toiminnan kehittämistä halutaan tukea, toteaa Koillismaan puutoimialan kehittämisohjelma -hankkeen projektipäällikkö Tanja Koukkula.

Rajattomat markkinat Metsä- ja puutoimialan toimialaryhmä virallistettiin Kuusamotalolla 28. helmikuuta pidetyssä yhdistyksen perustamiskokouksessa, jossa

Northern Forest & Wood ry:n toiminta sai virallisesti alkunsa. Yhdistyksen hallituksen muodostavat puheenjohtaja Pekka Tuovinen (Pölkky Oy), jäsenet Arto Orjasniemi (Kuusamo Hirsitalot Oy), Jukka Mursu (Kero Hirsitalot Oy), Perttu Säkkinen (Puustamo Oy) sekä Jarmo Korhonen (Kuusamon Yhteismetsä). - Northern Forest & Wood Ry on yhdistys, jonka kautta voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme ja tuoda esille metsiemme mahdollisuudet. Metsä- ja puuteollisuuden jalostusarvo voidaan kaksinkertaistaa investoimalla järkevästi. Uusien tuotteiden avulla teollisuuden sivutuotteiden arvo voidaan moninkertaistaa ja samalla voidaan kehittää uusia tuotteita. Monet uudet innovaatiot mahdollistavat puun hyödyntämisen eri muodoissaan kaikkialla maailmassa. Markkinat ovat rajattomat ja meidän arvokkain omaisuutemme on metsä, joka uudistuu ja voi hyvin,

Metsä- ja puuteollisuuden jalostusarvo voidaan kaksinkertaistaa investoimalla järkevästi. Uusien tuotteiden avulla teollisuuden sivutuotteiden arvo voidaan moninkertaistaa ja samalla voidaan kehittää uusia tuotteita.

jatkaa Pekka Tuovinen. - Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Koillismaan alueella puutuoteja metsäalan yhteistoimintaa, alan vetovoimaa ja kehitystä sekä toimia edunvalvojana. Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki metsä- ja puutoimialan yritykset ja yhteisöt koko puun matkalta metsästä valmiiksi tuotteeksi asti. Lisäksi yhdistys ylläpitää hankkeen aikana työstettyä kehittämisohjelmaa, johon on kirjattu

ne tärkeimmät kehittämisen painopisteet, joihin alan toimijoiden yhteistyöllä pyritään vaikuttamaan, kertoo Tanja Koukkula. Tavoitteenamme on lisätä globaalisti tietoisuutta alueemme metsätalouden osaamisesta, joka on maailman huippua kaikilla tasoilla. Tässä työssä tärkeänä yhteistyökumppanina näemme alueen matkailuelinkeinon. Metsiemme tuotteet myydään globaalisti maailmalle samoin kuin matkailun toimialallakin, siinä myös syy yhdistyksen kansainväliselle nimelle, selventää Koukkula. -Nyt kun toiminta on saatu virallistettua, on yhdistyksen toiminnasta helppo lähteä kertomaan myös laajemmin. Yhdistyksen toiminta ei rajoitu pelkästään Kuusamoon, vaan siihen halutaan mukaan toimijoita koko Koillismaan ja myös Lapin alueelta. Maaliskuun lopulla pidettävässä yhdistyksen hallituksen kevätkokouksessa linjataan toiminnan seuraavat askeleet, jatkaa Koukkula.

Peltokasvilajikkeet 2020 -kirja ilmestyi Vähennä riskejä valitsemalla oikea kasvilajike Lajike ja sen kylvösiemen on merkittävä viljelyn tuotantopanos, joka määrää jo ensi hetkistä alkaen viljelyn onnistumisen. Peltokasvilajikkeet 2020 -kirjassa on viimeisin tieto Suomessa viljeltävien peltokasvien lajikeominaisuuksista ja keskeisistä viljelyteknisistä erityispiirteistä. Uusina kasvilajeina ovat mukana spelttivehnä ja tattari. Kirja auttaa vertailemaan eri viljelykasvien ja lajikkeiden soveltuvuutta tilan tarpeisiin sekä optimoimaan sadon määrää ja laatua. Tarkkaa tietoa tarvitaan viljelyvarmimpien ja laatuominaisuuksiltaan eri käyttötarkoituksiin sopivimpien lajikkeiden valinnassa, mikä pienentää viljelyn riskejä. Tieto tukee myös täsmäviljelyä, jossa esimerkiksi

ravinteiden ja kasvinsuojelun hyvin tarkka käyttö maksimoi uusien lajikkeiden hyödynnettävissä olevan satopotentiaalin. Sääriskit ovat yhä yleisimpiä, ja niitä voidaan pienentää esimerkiksi viljelykasvivalikoimaa monipuolistamalla tai viljelemällä erityyppisiä lajikkeita saman kasvilajin sisällä. - Kasvuajaltaan erilaisten lajikkeiden valitseminen viljelyyn pienentää yksittäisen sääilmiön aiheuttamaa haittaa. Myös viljelytoimenpiteiden aikaikkuna laajenee, kun kaikki kasvustot eivät ole yhtä aikaa kriittisissä kehitysvaiheissa tai valmistu yhtä aikaa korjuukuntoon, sanoo Peltonen.

Lajikkeiden ominaisuudet perustuvat koetoimintaan Kirjaan koottu tieto perustuu pääosin vuosien 2012–2019

Tieto lajikkeiden ominaisuuksista suomalaisessa viljely-ympäristössä perustuu lajikekoetoimintaan, jota toteutetaan eri pelto-olosuhteissa ja viljelyvyöhykkeillä mahdollisimman kattavan tiedon saamiseksi. Lajikkeen viljely-, sadontuotto- ja laatuominaisuuksien tunteminen on tärkeää viljelyn kehittämiseksi ja riskien hallitsemiseksi.

Peltokasvien kasvinsuojelu 2020 – jokaisen viljelijän perusteos Peltokasvilajikkeet 2020 -kirjassa on viimeisin tieto Suomessa viljeltävien peltokasvien lajikeominaisuuksista. Uusista kasvilajeista on mukana muun muassa spelttivehnä.

virallisten lajikekokeiden tuloksiin. Mukana on maassamme viljeltävien viljojen, palko-, öljy- ja nurmikasvien, kuminan, perunan ja sokerijuurikkaan lajikkeiden ominaisuudet, sadon määrät ja laadut sekä keskeiset viljely-

tekniset erityispiirteet. Lisäksi julkaisussa käsitellään lajikekoetoimintaa, kylvösiemenen sertifiointia, valintaa ja määrän laskemista sekä kerääjä- ja aluskasvien hyödyntämistä. Uusista kasvilajeista mukana ovat spelttivehnä ja tattari.

Helmikuussa ilmestynyt Peltokasvien kasvinsuojelu 2020 on jokaisen viljelijän ja alan ammattilaisen perusteos, johon on koottu kaikki markkinoiden kasvinsuojeluaineet helposti vertailtavaksi. Lisäksi kirjassa on tietoa mm. viljan tärkeimmistä kasvuasteista kasvinsuojelutoimenpiteiden toteutuksen kannalta, tärkeimpien kasvitautien torjuntakynnykset ja -suosituk-

set, eri kasvinsuojeluaineiden vaikutustavat ja jälkikasvirajoitukset sekä ohjeita ruiskutuksissa onnistumiseen.

Viljelytietoa Peltopäivässä Kasvinviljelyn ammattilaisten Peltopäivä tarjoaa monipuolisesti viljelytietoa, analyysejä ja vertaistietoa koekentän koeruutujen ja viljelykokeiden kautta. Lisäksi viljelykokeet tuovat esille erilaisten menetelmien vaikutukset satoihin. Vertailutiedot voi ladata QR-koodin avulla Koekenttä-kierroksen opasteista. www.peltopaiva.fi

Kasvuajal taan erilais ten lajikkei den valitseminen viljelyyn pienentää yksittäisen sääilmiön aiheuttamaa haittaa.

Torstai 12.3.2020

Onko Kuusamolla malttia vaurastua? Maamme teollistuminen lähti voimakkaaseen kasvuun sotien jälkeen eräänlaisessa pakkoraossa jälleenrakennuksen ja sotakorvausteollisuuden siivittäminä. Myös sodissa kotinsa menettäneen siirtoväen ja rintamamiesten asutustoiminta, käytännössä usein uusien maanviljelystilojen raivaaminen korpeen, toi työtä ja toimintaa laajoille alueille maatamme ja maaseutuamme aina selkosia myöten. Maataloutemme rakennemuutos tilakoon kasvamisen ja maataloustöiden modernisoitumisen sekä metsätalouden ja hakkuiden koneellistumisen ja maan laajuisen keskittämispolitiikan vuoksi on johtanut väestön pakkautumiseen heikon työtilanteen vuoksi ruuhka-Suomen kasvukeskuksiin ja takavuosikymmeninä myös laajaan Ruotsiin suuntautuneeseen muuttoliikkeeseen. 1990-luvun lama idänkaupan romahtamisineen johti

monessa Kuusamon kaltaisessa kehitysaluekunnassa pysyvään väestökatoon ja uuteen muuttoaaltoon pois synnyinseuduilta työn ja toimeentulon perässä. Edes kasvanut matkailuelinkeino ei ole pystynyt korvaamaan lähinnä maa- ja metsätaloudessa menetettyjä työtilaisuuksia. Kuihtuville kunnille on ollut ominaista yhden puolueen yksinvalta-asema, mikä osaltaan on luonut työntövoimaa kohti taajamia ja maakuntakeskuksia. Kuusamon kuihtumista ja kurjistumista on nyt koettu ja katseltu neljännesvuosisata. Kaikki kehitysennusteet povaavat supistumisen kierteen jatkuvan edelleen, ellei sen kääntämiseksi tartuta todellisiin toimiin. Harjoitettu paikallinen päätöksenteko on ollut joko vääränlaista tai ainakin painotukset ovat olleet virheellisesti kohdennettuja ja riittämättömiä. On aivan selvää, että vain

matkailuun panostamalla ja sen varaan hirttäytymällä Kuusamo ei tule selviämään kääpiöitymisestään. Vaikka metsätalouden kasvatuspään työtilaisuudet ovat takavuosina vähentyneetkin, on siellä edelleen uinuvaa tarvetta nykyistä laajemmille hoitotyöketjuille, jos vaan siihen saadaan luoduksi taloudellisesti kannattavaa työ- ja palvelutarjontaa. Kuusamo on nyt sellaisessa vedenjakajatilanteessa, missä meillä ei ole varaa sanoa ei millekään elinvoimaa edistävälle hankkeelle tai toiminnalle. Uutta elinvoimaa tänne on tarjolla laajamittaisesti ainakin toistaiseksi vain kaivannaisteollisuudesta. Jo nyt pelkästään malmioiden tutkimus- ja esiselvitystoiminta työllistää ja tuo Kuusamon ulkopuolista rahaa näille seuduille merkittävästi. Ilta-Sanomien juuri julkaisema kooste maamme eri postinumeroalueiden me-

diaanituloista kertoo selvää kieltä eri kuntiemme elinvoimasta työntekijänäkökulmasta. Mielenkiintoista siellä on muun muassa se, että Rukatunturin postinumeroalueen mediaanitulotaso on heikompi kuin Kuusamon taajamassa. Se on vuositasolla peräti 2.500-5.000 euroa heikompi kuin kaivospaikkakuntien – Sotkamo, Kittilä ja Sodankylä – tulotaso. Vertailtaessa Rukatunturin postinumeroaluetta kaikkien Kuusamon naapurikuntien taajamiin, se ei eroa merkittävästi Suomussalmesta, Taivalkoskesta, Posiosta tai Sallasta. Se voittaa tosin hieman Posion ja Sallan, ollen Taivalkosken kanssa suunnilleen muutaman satasen sisällä samoissa lukemissa, mutta häviten Suomussalmellekin. Pohjoisen matkailukeskuksista Vuokatille ja Leville Rukatunturi häviää reilusti eli lähes 4.000 euroa vuotuisessa mediaanipalkkatulomäärässä.

Nämä luvut kertovat karusti sen, että Rukan elinvoima ei näy mitenkään selkeästi ainakaan palkkatyöväestömme kukkaroissa. Näiden ja monien muidenkin tilastojen tosiasioiden valossa meidän on lopetettava se ylenmääräinen ja ylitsepursuava matkailuhehkutus, mitä paikkakunnallamme on harjoitettu jo kyllästymispisteeseen saakka. Matkailulla on toki oma merkityksensä, mutta sen loputon ylikorostaminen vain matkailutukien lisäonkimistarkoituksessa johtaa päättäjiämme raskaasti harhaan. Koronaviruksen maailmanlaajuisen uhan pitäisi nyt viimeistään herätellä suurimmatkin matkailuuskovaiset reaalielämään ja siihen, että matkailu on erittäin suhdanneherkkä ala niin taloudellisten heilahteluiden kuin terveydellisten epidemioidenkin suhteen. Se on näet molemmissa tapauksissa

se elinkeinoala, mihin haittavaikutukset ensimmäisenä iskevät. Nyky-Kuusamon lähiajan yksi suurimmista pelkokertoimista liittyy kiinteistöjen arvon alenemiseen. Vakituisten asuntojen ja vapaa-asuntojen yhteenlaskettu arvonalenema on Kuusamossa ollut varovaistenkin arvioiden mukaan yli 200 miljoonaa euroa, kun sen perusteena käytetään vajaat kymmenen vuotta jatkunutta myytyjen kiinteistöjen laskevaa hintakehitystä. Sen lisäksi on otettava huomioon se, että kaikki myynnin kohteena oleva kiinteistömassa ei mene kaupan ollenkaan. Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava!

detä, vaan ne tehdään. Tavoite tulee löytyä omista arvoista, ei ulkoa annettuna. Tuloksia on helpompi saavuttaa, kun sitoudumme yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja työskentelemme sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Virheiden sijasta kannattaa katse suunnata onnistumisiin, ristiriitojen sijasta ratkaisuihin. Lisäävätkö selitykset ja tarinat kyvykkyyttä, osaamista ja taitoa? Ongelmakeskeisestä ajattelusta tulee päästä askel askeleelta ratkaisukeskeiseen ajatteluun. Tarkennetaan focusta onnistumisiin ja niiden analysointiin. Mikä johtaa onnistumisiin? Mikä meni hyvin, mikä onnistui ja miksi. Mikä jo toimii, mikä voisi mennä vielä paremmin? Kiinnitetään enemmän huomiota

niihin asioihin, joissa on tapahtunut edistystä. Kuvataan tulevaa edistystä pieninä asioina. Se mihin keskitymme, se vahvistuu. Rakentavia ja rohkeitakin päätöksiä on tehtävä. Päättäväisyys antaa lisää energiaa, epäröinti kuluttaa sitä. Myös sanat, joita käyttämämme luovat mielikuvia, jotka voimme mieltää negatiivisina tai positiivisina. Ne vaikuttavat toimintaammekin. Esimerkiksi: meidän täytyy sijaan, meidän kannattaa. Meidän pitää sijaan, me voimme”. Kysymällä miten, voimme siirtää ajatukset tulevaisuuteen. Kysymällä miksi, ajatukset lipuvat menneisyyteen. Väite puolestaan synnyttää torjunnan. Kun puhutaan siitä, mitä halutaan tapahtuvan, silloin tehdään todellisuutta. Rakennetaan kommunikaatio

tavoitteen mukaiseksi. Etsitään ja kasvatetaan olemassa olevaa hyvää. Kuusamon paremman tulevaisuuden rakentaminen on haasteellista ja samalla mielenkiintoista - kuin purjehtiminen merillä. Kuopiolainen isäni oli aikoinaan aluksen päällikkö, laivan kippari. Rakentaessamme yhdessä sitkeästi ja määrätietoisesti Kuusamoa kaikille vieläkin paremmaksi paikaksi asua, viihtyä ja elää, yhdyn isäni muistoa kunnioittaen lopuksi H. P. Grantin ajatelmaan: ”Meidän on luovuttava siitä toiveesta, että valtameri joskus rauhoittuisi. Meidän on opittava purjehtimaan kovillakin tuulilla”. Rakentavasti: Pauli Miettinen, Kasvatus- ja sivistyslautakunta (Kok.)

Sieltä voi ottaa sopeutustoimilla rahaa pois ja pistää kaikenlaiseen hullutuksiin palamaan. Yleisesti ottaen vanhemmat – lähtekää hanakammin taisteluun. Kunnollisella paineella valtaklikkiä ja heidän hännystelijöitään on mahdollista kääntää kurssi. Poliittiset ryhmät voi tällaisessa asiassa unohtaa poliittisten irtopisteitten keruun saman tien ja ryhtyä yhteistyöhön. Perussuomalaiset ovat siihen valmiita. Kuusamossa perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti puolustaneet kyläkouluja ja

terveitä oppimistiloja koululaisille. Meihin tässä asiassa voi luottaa, koska ajamme kuusamolaisten etua tässä. Samahan on nähtävissä myös valtakunnallisesti – suomalaisten etu on ykkösasia perussuomalaisille. Kannattaa siis laittaa ääni seuraavissa kuntavaaleissa perussuomalaiselle ehdokkaalle. Se takaa pitemmän päälle kunnalliskorruption loppumisen. Näillä mennään! Kuusamo kuuluu kuusamolaisille!

Joukamo Kortesalmi (ps.) kaupunginvaltuutettu

Muuten olen sitä mieltä, että… Antiikin roomalainen, vanhempi valtiomies Cato päätti jokaisen julkisen puheensa lauseella: ”Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava”. Hän oli vakuuttunut siitä, että Rooman oli hyökättävä Karthagoa vastaan ja tuhottava se. Näin lopulta kävikin. Nykyään sanonnan opetus viittaa siihen, miten poliitikot tai mainostajat voivat toiston avulla tehostaa viestinsä läpimenoa. Tässä kohtaa mieleeni nousee väistämättä paikallinen, särmikkäänäkin pidetty poliitikko Joukamo, joka kirjoituksiensa lopussa toistaa lausettaan: ”Muuten olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava”. Ilmeisesti omalle tyylilleen uskollisena hän myös haluaa Kuusamon parasta.

Käännän katseen horisonttiin. Meillä kuusamolaisilla on selkeä tarve ja edellytyksiä rakentaa yhteistyötä paremman tulevaisuutemme hyväksi – vastuullisesti, toisiamme arvostaen, kuunnellen ja kunnioittaen. Tiiviimmän yhteistyön rakentaminen koskee myös yritysten ja järjestöjenkin kanssa tapahtuvaa toimintaa. Voimme yrittää aidosti ymmärtää toistemme näkökulmia ja perusteluja, keskittyen asiaan, ei henkilöihin. Ihmisten erilaisuus luo kuntapäättäjienkin joukkueeseen syvyyttä ja voimaa, avartaa näkemyksiä ja ylläpitää tasapainoa. Joukkue on tehokkain, kun sen jäsenet ovat erilaisen taustan ja taidot omaavia ihmisiä. He lähestyvät ongelmia kukin omalla tavallaan. Erilaisuus kehittyy

vahvuudeksi, kun se osataan yhdessä hyödyntää, arvostaen erilaisuutta. Havaintoni mukaan juuri tässä Kuusamon kuntapäättäjillä on varaa parantaa. On syytä ottaa jatkossa kaikki voimavarat, asiantuntemus ja erilaiset poliittisetkin näkökulmat aidosti ja paremmin käyttöön päätöksenteossa Kuusamon ja kuusamolaisten parhaaksi. Myös siksi, että maailmantalouden hyiset viimat puhaltavat koronaviruksen ja öljysodan vauhdittamana Kuusamonkin kireän kuntatalouden jo koluttuihin luihin ja ytimiin. Tulevaisuus on se, mihin voidaan vaikuttaa. Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka me luomme. Polkuja tulevaisuuteen ei löy-

Kuusamon kyläkoulujen lakkautukselle stoppi Kuusamossa on nyt viime aikoina ollut kova kalabaliikki kyläkoulujen lakkautuksista – myrskyn silmässä ovat olleet Törmäsen ja Määttälän koulut. Ja nythän tilanne on edennyt siihen, että kasvatusja sivistyslautakunta on esittänyt ilman äänestyksiä näitten koulujen lakkautuksia. Sehän tietää sitä, että oppilaitten koulumatkat pitenee ja kyliltä lähtee iso kiinnepiste pois. Voi yleisesti todeta, että kyläkoulun lakkauttaminen on johtanut aina kylätoiminnan hiipumiseen ja näivettymiseen. Yksi keskeinen kiintopiste on tällöin poissa.

Määrättyjen puolueitten edustajat lautakunnassa kyllä esittivät omat vastaesityksensä siellä – mutta kas kummaa – eipä kannatusta tullutkaan. Joten juttu menikin läpi ilman äänestyksiä. Aika jännää eikö. Silti erityisesti ”sitoutumaton” vihreitten eräs lautakunnan jäsen kyllä esiintyy kyläkoulujen kiivaana puolustajana – muttei näköjään pysty tällaisessa asiassa tukemaan minkään toisen puolueen edustajan esitystä. Kertoohan tuokin jostain – ehkäpä siitä, että ”sitoutumaton” vihreä yrittää politikoida tällä asialla ja kerätä pisteet

kotiin. Eihän se hyvä vihreä näin toimi. Osa vanhemmista on kyllä erään yhdistyksensä kautta pitänyt asiasta möykkää ja hyvä niin. Mutta hieman porukkaa voisi neuvoa, että nostakaa nyt isommalla porukalla meteli asiasta. Kunnollisella poliittisella paineella asiaan olisi mahdollisuus vaikuttaa – ei sillä, että ei uskalleta laittaa valtakeskittymälle kunnollista haastetta. Siellä oppilaitten vanhempien puolella olisi todella kannattavaa tehdä valitus hallinto-oikeuteen. No seuraavaksi asia on käsittelyssä kaupunginhalli-

tuksessa ja -valtuustossa – saa nähdä, että onnistuuko siellä kyläkoulujen puolustajilla yhteistyö. Hieman epäilyttää – mutta ilman kunnollista yhteistyötä koko asia on päätöksentekokoneistossa taputeltu. Kysehän tässäkin on vain siitä, että määrätty valtaklikki ajaa pelkästään omaa ja ulkopaikkakuntalaisten toimijoitten etua. Tämä nähdään jo Rukan Stadium -hankkeessa, jota ajetaan pystyyn todella kiivaasti. Siinä kantakuusamolaiset ja kyläkoulujen tapauksessa kuusamolaiset koululaiset ovat sivuseikka.

Tapio Lämsä (ps.)

Torstai 20.6.2019

PARTURI- JA KAMPAAMOT

Ajanvaraus tai ilman ajanvarausta, "vapaa"-valolla jonottamatta parturiin.

Teitä palvelee Jari ja Noora Kitkantie 29

Puh. 08 852 1725

KOTIPALVELUT

ASUMINEN

Vuokra-asuntoja Kuusamossa, Rukalla ja Käylässä Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Nuottatie 2C, 93600 Kuusamo Puh. 0400 389 941 www.kuusamonvuokratalot.fi Tervetuloa asioimaan!

LÄÄKÄRIPALVELUT

HAMMASASEMA Apu kodin askareisiin sisällä ja ulkona • LUMENPUDOTUKSET • LUMITYÖT • KONELUMITYÖT Myös arvonlisäverotonta palvelua

HAMMASLÄÄKÄRI JORMA KANTOLA Kitkantie 32 A 1, 93600 Kuusamo Ajanvaraukset 08-852 3400, 040-731 6828

p. 044 2453 026

Muista hyödyntää kotitalousvähennys!

RAKENTAMINEN

www.teronkotitalkkaripalvelut.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

JUKKA SÄKKINEN Kitkantie 8, 93600 Kuusamo

KAUNEUSPALVELUT

Puh. (08) 853 612

LVI-suunnittelua ja ja urakointia • LVI-huolto ja myynti p. 044 373 3310 Näverintie 6, 93600 Kuusamo • www.juhatek.fi

UUDET HAMMASPROTEESIT, POHJAUKSET, KORJAUKSET, ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

ASIANAJOTOIMISTOT

Kitkantie 19, Kuusamo

Koillismaan Poraus ja Palvelu Oy

MARKKINOINTI

• MAALÄMPÖ- JA VESIKAIVOPORAUKSET • PORAKAIVOPUMPUT JA MUUT KAIVOTARVIKKEET • MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄT KOKONAISRATKAISUNA

WEB-SIVUSTOT www.heikkikujala.fi Heikki Kujala puh. 045-1674800

ASIANAJOTOIMISTO

0400 532 174 0400 237 177

WWW.PORARI.FI

ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNUKSET HUOLLOT Minimoi lämmityskulut, maksimoi mukavuus

www.sahkotyoelamsa.fi P. 0400 388 390

SIIVOUS JA HOIVAPALVELUT

Sanitar Oy palvelee Siivouspalvelut • Koti-, mökki-, toimisto-, huoltohallien siivoukset • Kotien ja mökkien suursiivoukset, loppusiivoukset

Koti-/hoivapalvelut • Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, esim. asiointi, ulkoilu, aamupala jne. Palveluksessamme lähihoitajat ja ammattitaitoiset siistijät. Arvonlisäverotonta palvelua yms. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Luomantie 1-3 • 93600 Kuusamo 040 590 7385, 0400 283 524 sanitar@sanitar.fi

www.sanitar.fi

Matti Ervasti Ky AA, Varatuomari

Joukamontie 3 B 4, Kuusamo P. 040-506 5723 email: ervasti.mattiali@gmail.com

Kuusamon Hammas Oy Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO Tule tarkastukseen! 040 751 9407

KULJETUSPALVELUT

Hinauspalvelu Tauriainen Oy

24h

Puh. 0400 280 645 ELEKTRIA

sähköalan ammattilainen kaikki sähköalan palvelut kotitalouksille ja yrityksille

Ota yhteyttä! 040 7552 353 | www.paikallis-sahko.ﬁ

Soita: 0400 259 511 vesivek.fi

0100-2400 www.hinaustauriainen.fi

Kotimainen ja palveleva

HINAUSPALVELUA 24H

Kuljetus Hannu Karjalainen

0400 - 353 354

AUTOVUOKRAAMO Kuusamossa P. 0400 353 374 RENGASPALVELUT

Koillismaan Rengaspalvelu Vianor Partner

Renkaat ja varaosat kaikkiin autoihin sekä koneisiin. Rahoitus yksityis- ja yritysasiakkaille.

REVONTULENTIE 5

040 129 0020 Tervetuloa!

- Määräaikaishuollot - Alusta, jarruosat, moottoriosat, myynti ja asennus - Rengasmyynti sekä -asennus - Autofixaus - Raskaskaluston renkaan myynti ja -asennus, alustan varaosien myynti - Kaikki edellä mainitut voi saada osamaksulla.

koillismaanrengaspalvelu@gmail.com

STORI

MYYDÄÄN

OSTETAAN

VUOKRALLE TARJOTAAN

uutistori uutistori koillismaanuutiset.fi koillismaanuutiset.fi UUTISTORI UUTISTORI HALUTAAN VUOKRATA HALUTAAN VUOKRATA uutistori@koillismaanuutiset.fi

MYYDÄÄN

SEURATOIMINTA OSTETAAN OSTETAAN

STORI

SEURATOIMINTA KOKOUKSIA KADONNUT

Jyty Kuusamo ry:n säänHALUTAAN VUOKRATA MYYDÄÄN tömääräinen SYNTYNEET SYNTYNEET kevätkokous KOKOUKSIA KOKOUKSIA to 26.3.2020 klo 17.00 SEURATOIMINTA OSTETAAN Kuusamon Tropiikissa 2 krs. KADONNUT KADONNUT VIHITYT VIHITYT Sääntömääräisten asioiden KOKOUKSIA lisäksi Jytyn hallinnon vaalit Toyota Hiace/Hilux VUOKRALLE TARJOTAAN vm. SYNTYNEET SYNTYNEET 2020 sekä syksyn luotta1984-2005. VW Tarot, ta- Koillismaan allergia-, ihoHENGELLISET TAPAHTUMAT HENGELLISET TAPAHTUMAT KADONNUT musmiesvaalit. Klo 19.00 kavetoiset Nissan, Mazda, ja astmayhdistys VIHITYT VIHITYT ry:n HALUTAAN VUOKRATA Isuzu. Peugeot 406 vm. 00- sääntömääräinen KEVÄT- alkaen keilaus. IlmoittauLEMMIKIT la 28.3.2020 klo tuminen LEMMIKIT19.3. mennessä: 04SYNTYNEET bensa, sedan. Kaiken- KOKOUS HENGELLISET HENGELLISET TAPAHTUMAT TAPAHTUMAT jyty.kuusamo@kuusamo.fi. SEURATOIMINTA kuntoiset. P. 0400 692 181 14.00 Kuusamon Tropiikin Jytyn alueasiamies AnsVIHITYT kokoushuone, käsitellään LEMMIKIT LEMMIKIT si Vuolio tavattavissa KOKOUKSIA kevätkokouksen säänKuusamossa kaupunginTYÖSUORITUKSIA tömääräiset asiat sekä HENGELLISET TAPAHTUMAT talon kahviossa tiistaina hallituksen täydentäminen. KADONNUT Sisäilmatutkimuksia ta17.3.2020 klo 13.15-14.15 Ruokailu, omavastuu 10 uutistori@koillismaanuutiset.fi sotestatulla sekä Kuusamon lukion LEMMIKIT homekoiralla, euroa, ilm. 20.3. mennessä www.kainuunhomekoirapalkahviossa klo 17.30-18.30. SYNTYNEET Kaarinalle puh. tai tekstivelu.fi, soita 044 5400 558. Tervetuloa! Hallitus viesti 040 5770 755. MYYDÄÄN

STORI

VIHITYT Lumenpudotukset kato i l taOSTETAAN . Puutistori i t kä ko ke mu s. @koillismaanuutiset.fi Soitot joka päivä klo 7–22. HENGELLISET TAPAHTUMAT P. 050 4080 806

STORI

SEURATOIMINTA VUOKRALLE TARJOTAAN KOKOUKSIA Vuokrattavana 2h+k-3h+k HALUTAAN VUOKRATA (45-75 m2) asuntoja. Kysy lisää!KADONNUT Puh. 0400 389941 SEURATOIMINTA www.kuusamonvuokratalot.fi

HALUTAAN VUOKRATA

Kuusamon osaston VUO SI KO KO US pi d e tään tiistaina 24.3.2020 klo 18 alkaen Kitkantorin kerhotilassa, Kitkantie 32 D. Käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat sekä yhdistyksen uudet säännöt. TERVETULOA! Johtokunta.

Eläkeliitto Kuusamon yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään ti 24.3.20 klo 12.00 Seurakuntatalo, Kirkkotie 1 Kuusamo. Käsitellään sääntöjen määräämät a siat. TERVETULOA! Hallitus

Alakitkan KOKOUKSIAKalastuskunta ry. Yhteisten vesialueiden osakaskunnan kokous KADONNUT mms:n majalla Piiloperän su 29.3.2020 klo 12.00. Ilmoittautuminen alkaen SYNTYNEET klo 11.00. Käsitellään sääntöjen 12 §:ssä olevat asiat. VIHITYT Piiloperän jakokunnan kokous heti em. kokouksen jälkeen. Esillä sääntömääHENGELLISET TAPAHTUMAT räiset asiat. Hoitokunnat

LEMMIKIT Kuusamon Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätvuosikokous pidetään Kitkantorin Kerholla (Kitkantie 32D) su 22.3.2020 klo 16.00 alkaen. Asioina mm. toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2019 hyväksyminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Kuusamon Rintamaveteraanit ry:n KEVÄTKOKOUS 20.3.2020 klo 12.00 Atimotalolla (Kaiterantie 22). Käsitellään sääntöjen 8 §:n mukaiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta

VIHITYT KADONNUT SYNTYNEET HENGELLISET TAPAHTUMAT

Kiinteistöveron eräpäivät aikaistuvat suurimmalla osalla kiinteistönomistajia VIHITYT LEMMIKIT

HENGELLISET TAPAHTUMAT LEMMIKIT

tönomistajalle OmaVeroon tästä päivästä alkaen. OmaVerossa päätökset ovat viimeistään 16.3. ja postissa maaliskuun aikana. Kiinteistöverotuspäätöksessä on selvitys kiinteistötiedoista, laskelma kiinteistöverosta, kiinteistöveron maksutiedot sekä kiinteistöverotuksen henkilökohtainen päättymispäivä. – Kiinteistöverotuspäätöksen tiedot kannattaa tarkistaa. Valtaosalla asiakkaista tiedot ovat oikein eikä niissä ole korjattavaa. Jos korjattavaa tai täydennettävää on, korjaukset kannattaa tehdä OmaVerossa. Tiedot perustuvat 1.1.2020 tilanteeseen eli kiinteistöverotuspäätös lähetetään sille henkilölle, joka omistaa kiinteistön vuoden alussa. Tämä henkilö myös vastaa kiinteistöve-

ron maksamisesta, Backlund muistuttaa. Jos kiinteistöverotuspäätöksen tietoja korjaa, asiakas saa uuden verotuspäätöksen, ja myös eräpäivät voivat siirtyä. Jos kiinteistöverotuspäätöksessä ei ole korjattavaa, saatu päätös ja veron eräpäivät jäävät voimaan.

Vero maksetaan henkilökohtaisella viitenumerolla Kiinteistöveron voi maksaa OmaVerossa, jolloin maksutiedot siirtyvät automaattisesti oikein maksupohjaan. Veron voi maksaa myös verkkopankissa käyttämällä kiinteistöverotuspäätöksen mukana tulleita tilisiirtolomakkeita. – Tilisiirtolomakkeita käytettäessä pitää olla tark-

UUTISTORI

SEURATOIMINTA

SYNTYNEET KOKOUKSIA

Aiempien, kaikille yhteisten syys- ja lokakuun eräpäivien sijaan kiinteistöverotuksen maksupäivät vaihtelevat eri asiakkailla. Suurimmalla osalla henkilöasiakkaista maksupäivät ovat 6.8. ja 6.10. Yhteisöasiakkailla kiinteistöverotus valmistuu yleensä hieman aiemmin, joten suurella osalla yrityksistä ja yhteisöistä kiinteistöveron eräpäivät ovat 6.7. ja 7.9. – Kiinteistöverotus päättyy nykyisin eri asiakkailla eri aikaan, mikä vaikuttaa myös veron maksupäiviin. Maksueriä on kaksi silloin, jos maksettavan kiinteistöveron määrä on 170 euroa tai enemmän, kertoo ylitarkastaja Jukka Backlund Verohallinnosta. Kiinteistöverotuspäätöksiä alkaa tipahdella Suomen 2,1 miljoonalle kiinteis-

KUUSAMON KAUPUNKI TIEDOTTAA

MYYDÄÄN MYYDÄÄN

VUOKRALLE VUOKRALLE TARJOTAAN TARJOTAAN keMyytävänä Näyttämön OSTETAAN TIILERI –UU- Posion KOKOUKSIA NEJA sekä uuneja kappa- vätkokous 30.3.2020 klo uutistori koillismaanuutiset.fi HALUTAAN VUOKRATA VUOKRATA letavarasta. Kaikkien @ uuni18.00,HALUTAAN Pappilatie 7 VUOKRALLE TARJOTAAN KADONNUT en korjaukset muurarilta. SEURATOIMINTA SEURATOIMINTA P. 0400 691 147

VUOKRALLE TARJOTAAN MYYDÄÄN LEMMIKIT Lumenpudotusta, kokemuksella. P. 044 970 4332 HALUTAAN VUOKRATA OSTETAAN

Torstai 12.3.2020

kana, että maksaa veron omalla henkilökohtaisella kiinteistöveron viitenumerolla, joka löytyy tilisiirtolomakkeelta. Esimerkiksi puolison kiinteistöveroa maksaessa on tärkeää käyttää hänen viitenumeroaan, Jukka Backlund huomauttaa. Kiinteistöverosta voi tilata myös e-laskun, jolloin maksun tiedot ovat maksupohjalla valmiiksi eikä niitä tarvitse syöttää enää erikseen verkkopankkiin. E-laskutilauksen voi tehdä milloin tahansa, kuitenkin viimeistään kolme viikkoa ennen eräpäivää. Samalla tilauksella saa elaskun myös ennakkoverosta ja jäännösverosta. Yritykset ja yhteisöt voivat käyttää kiinteistöveron maksamiseen myös verkkolaskua.

Kaupunki tiedottaa TALVISODAN PÄÄTTYMISEN 80-VUOTISMUISTOJUHLA

Perjantaina 13.3.2020 Kuusamossa klo 10.00 Kirkkohartaus Pyhän Ristin kirkko, saarnaa rovasti Risto Kormilainen. Hartauden jälkeen seppeleenlasku sankaripatsaalle. klo 11.00 Juhlakahvit seurakuntatalolla. klo 11.30 Pääjuhla seurakuntatalolla. Juhlapuhe kenraalimajuri evp. Lauri Puranen. Kunniamerkit Tervetuloa! Suomen kaunein kunta • www.kuusamo.fi

MYYDÄÄ

OSTETAA

VUOKRA

HALUTAA

KOLUMNI

Kiitos isänmaasta

SEURATO

Huomenna tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta talvisodan päättymisestä. Maaliskuun 13. päivänä klo11 aseet vaikenivat ja 105 päivää kestänyt talvisota päättyi. Saloseudut, jotka olivat täyttyneet karuista aseiden äänistä, olivat muuttuneet hiljaisiksi. Kaupungeissa ei tarvinnut rientää enää väestösuojiin. Siunattu rauha! Siunattu hiljaisuus! Siunattu levollisuus! Näin kaikki ajattelivat. Niin he, jotka sodan ankarien kuukausien aikana olivat puolustamassa maamme vapautta ja itsenäisyyttä. Niin he, jotka olivat joutuneet lähtemään idästä kohti länttä evakkomatkalle. Niin he, jotka kotirintamalla tekivät oman vahvan osuutensa maamme puolustamiseksi. "Kertokaa lasten lapsille lauluin. Himmetä ei muistot koskaan saa." Yhteishenki oli sodan raskaina vuosina sitomassa koko kansaa yhteen. Oma porukka oli tuki ja turva. Samassa poterossa tai samassa tilanteessa ollut ymmärsi jo vähästä, mitä toisen mielessä liikkuu. Kotirintaman, erityisesti äitien ja vaimojen tuki oli tärkeää. Usko Kaikkivaltiaaseen Jumalaan oli myös monen apu, siunaus ja lohdutus. Jumalan puoleen saattoi kääntyä niin huudoin kuin kuiskauksin, niin sanoitetuin rukouksin kuin sanattomin ajatuksin. Jumala antoi toivon ja tulevaisuuden kaikkein vaikeimpiinkin hetkiin. Jeesus tuo saman toivon meidän elämäämme tänäänkin. Hän on antanut itsensä meidän edestämme, että meillä

KOKOUK

olisi täällä ajassa turvattu elämä, merkitys ja toivo. Hän on antanut itsensä, että me kerran pääsisimme taivaan kotiin, lopulliseen päämäärään. Aika on aina lyhyt, vaikka vuosissa mitaten olisi kuinka pitkä tahansa. Herra Jeesus on vierellämme myös silloin, kun voimat ovat vähenemään päin, vaikka emme jaksa entiseen malliin, vaikka askel hidastuu. Kristus on vanhenemisessakin aina läsnä. Siinä yhteishengessä, joka leimasi sotien aikana, siinä hengessä myös tänään saamme vaeltaa. Tänään kiitollisuus täyttää sydämemme ja ajatuksemme kunnioitettuja sotiemme veteraaneja, niin naisia kuin miehiä ja heidän työtä kohtaan. He samoin kuin myös sankarihaudoissa lepäävät ovat turvanneet tietämme niin, että saamme itsenäisessä ja vapaassa isänmaassa viettää hyvää ja rauhallista elämää. Päämme painuu sankarihautojen äärellä kunnioitukseen heitä kohtaan, jotka antoivat kerran uhreista kalleimman, oman henkensä. Talvisodan runoilija Yrjö Jylhä kirjoittaa runossaan näin: ”Liehu ja loista siniristilippu,/ meille yli tuhkan ja uuden kukinnon,/ kunnes on eessämme kuolon esirippu,/ torvet kun soittavat vaihtoon vartion.” Liehukoon siniristilippumme jatkossakin iloa, rauhaa sekä kiitollisuutta isänmaastamme!

Risto Kormilainen

KADONN

SYNTYN VIHITYT

HENGELL

LEMMIKI

Torstai 12.3.2020

MENOT & TAPAHTUMAT

JOKA VIIKKO

SUURJAKELU

Alueella: Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla Kokonaisjakelu n. 13.000 kpl

Lisäksi kattava telinejakelu alueen matkailijoille

KAINUUN AMMATTIOPISTON TOIMISTO PALVELEE

Rohkeasti kohti unelmia Maija Mattila on rohkea nuori nainen. Hänellä on Downin syndrooma. Hän ei ole antanut sen tulla esteeksi, vaan on yksi tämän hetken puhutuimmista suomalaisista malleista. Maija on myös toteuttamassa toista unelmaansa tanssin parissa. Maija Mattilalla oli unelma: hän halusi tulla kansainväliseksi huippumalliksi. Television Huippumalli haussa -ohjelma teki tyttöön ison vaikutuksen. Hän ilmoitti äidilleen tämän olevan sitä, mitä hän haluaisi isona tehdä. Nyt muutamaa vuotta myöhemmin 22-vuotiaalla Maijalla on takanaan jo lukuisia muotinäytöksiä, kuvauksia, kampanjoita ja haastatteluja. Kiinnostus nuorta, monikulttuurista tyttöä kohtaan on ollut suurta ja positiivista. Maija ja hänen äitinsä Anna-Erika ovat tästä onnellisia. Mallin ura ei ollut mikään itsestäänselvyys, paitsi Maijalle itselleen: – Mä olen haaveillut tästä pienestä lähtien. Ei ollut muita vaihtoehtoja, Maija toteaa nyökäten. Äidissä Maijan unelma herätti ristiriitaisia tunteita. Hän toivoi, että tyttö löytäisi realistisempia tavoitteita. Sattumalta Anna-Erika törmäsi netissä australialaisen Madeleine Stuartin postaukseen. Madeleine on maailman ensimmäinen down-malli, joka on esiintynyt New Yorkin muotiviikolla. – Kun huomasin, että maailmalla on jo yksi menestynyt down-malli, niin pohdin, ettei unelma kenties olekaan mahdoton. Koin, että tieto tuli eteeni tarkoituksella, etten lyttäisi Maijan unelmaa. Toiveiden toteutumisen esteenä oli vielä yksi käytännön asia. Maijalla oli ylipainoa, ja siitä oli päästävä. Maija jätti napostelut pois ja aloitti liikunnan. Tuloksia alkoi näkyä: – Sain laihdutettua neljätoista kiloa. Se oli kyllä tosi rankkaa! – Olen Maijasta ylpeä, ei minulla vastaavaa tahdonvoimaa olisi ollut. Mutta se oli samalla tulikoe, kuinka paljon hän haluaa tavoitella mallin uraa. Maija taisteli haastavien aikojen läpi, ja 18-vuotissyntymäpäiväkseen hän osti itselleen kauniin pitsimekon. Äiti oli äimistynyt tytössä tapahtuneesta muutoksesta. Anna-Erika otti tyttärestään kuvan ja esitteli sitä ylpeänä ystävälleen. Ystävä kertoi Maijan

unelmasta Ylen Kioski-ohjelman tekijöille. Maija yllätettiin ja hänelle järjestettiin ihana syntymäpäiväyllätys. Hänet meikattiin, vaatetettiin ja kuvattiin ammattilaisten toimesta. Yllätyksestä kuvattiin sosiaaliseen mediaan video, josta tuli viraalihitti. Se tavoitti yli 160 000 katsojaa kahdessa päivässä. – Olimme aivan ällistyneitä! Olin niin onnellinen, kun videolta näin, miten Maija sädehti ja rakasti kameran edessä olemista.

Unelmasta osaksi elämää Videon myötä eri yritykset ja tahot kiinnostuivat Maijasta, ja hänelle alkoi sadella työtarjouksia ja yhteistyöpyyntöjä. Maijan ensimmäinen iso kuvaus oli Kalevala Korun Mimosan hetki -korun kampanja. Ensimmäinen muotinäytös puolestaan oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton hyväntekeväisyysmuotinäytös. Hetki oli ikimuistettava niin Maijalle kuin äidillekin: – Muistan, kun oli kenraaliharjoitus ja tuli Maijan vuoro. Hän sanoi: "Mä en mene tuonne yksin!" Mutta sitten hän keräsi rohkeutensa, ja kaikki meni hienosti! Se oli meille molemmille ensimmäinen kokemus siitä, mitä siellä lavan takana tapahtuu. Se tuntui kaaokselta – mutta ihanalta kaaokselta. Näytöksessä Maija tapasi myös suuren idolinsa, poplaulaja Diandran. Näytöksessä Diandra ja Maija astelivat lavalle peräkanaa. Nyt kuvauksia ja näytöksiä on ollut jo useita. Lisäksi Maija on tehnyt niin sanottuja tsemppauskeikkoja, joilla Maija on käynyt puhumassa nuorille ja esimerkillään kannustanut heitä saavuttamaan tavoitteitaan ja unelmiaan. Yksi Maijan isoimpia projekteja on ollut Prisman "Minut itseni kanssa"-kampanja, johon kuului Glorian muotiviikonlopun näytökseen osallistuminen. Se on ollut isoin catwalk, johon Maija on osallistunut. Muotinäytökset ovatkin sitä, josta Maija pitää eniten: – Joo! Siellä on ihmisiä ja hyvää musiikkia. Kysyn Maijalta, onko mallin työssä jotain hankalaa. – Aikataulut. Päivät voi olla pitkiä, eikä saa myöhästyä,

Maija paljastaa, ja äiti täydentää: – Näytöksissä kaiken pitää tapahtua täsmällisesti, siinä ei ole jouston varaa. Asioiden on tapahduttava juuri oikeina aikoina. Maijalla ei ole siinä mitään erioikeuksia. Mutta jännittääkö kumpaakaan? – Ei yhtään! Maija sanoo saman tien. – Äitiä jännittää kyllä! Erityisesti jos olen paikan päällä. Mutta täytyy sanoa, että Maija on kehittynyt tosi paljon. Maija on ollut niin monissa jutuissa mukana, että on jo tullut rutiinia ja ymmärrystä siitä, millaisia nämä päivät ovat. Mutta silti aina jännittää, Anna-Erika toteaa hymyillen.

Nähkää ihmiset, ei kuluja Vakavoidumme hetkeksi ja keskustelemme Anna-Erikan kanssa siitä todellisuudesta, joka kehitysvammaisen lapsen vanhempana tulee kohdattavaksi. Se todellisuus on hämmentävä ja pelottava. Anna-Erika työskentelee nykyään kiinteistönvälittäjänä, mutta nuorena naisena, ennen lastensa syntymää, hän työskenteli Kehitysvammaisten tukiliitossa projektisihteerin assistenttina. Työ valmisteli tuleviin elämänkäänteisiin. – Tehtävässäni olin paljon yhteyksissä kehitysvammaisten lasten vanhempien kanssa. Siinä tilanteessa näin vanhempien tuskan. Koin, että minua puhutellaan ja herätellään. Se oli henkisesti raskas ajanjakso – työ oli uutta, odotin ensimmäistä lastani ja pohdin sitä, mitä jos joudun itse tähän tilanteeseen. Tuntui kuin sieluani olisi ravisteltu. – Perheemme esikoinen Sakari syntyi, ja hänellä epäiltiin kehitysvammaa, sillä synnytys oli hyvin vaikea. Hän oli täysin terve. Sitten syntyi tyttäreni Saara. Hänellä puolestaan epäiltiin vakavaa nesteenkiertohäiriötä aivoissa. Kaikki oli kuitenkin kunnossa. Sitten syntyi Maija, ja heti hänet nähdessäni ymmärsin, mihin minua on valmisteltu. Vaikka työ oli antanut kurkistuksen kehitysvammaisen lapsen vanhempien ajatusmaailmaan ja tuskaan, tilanteen tullessa omalle kohdalle maailma meni sekaisin. – Tunsin pelkoa, surua,

hämmennystä, jopa pakokauhua siitä, miten tulen selviämään ja mikä on Maijan tulevaisuus. Se ei hämmentänyt vain minua, vaan myös lähipiiriä. Ihmiset eivät tienneet, miten kuuluu suhtautua. Tuli ryhdistäytymisen hetki. Ostin synnytyslaitokselta Maijalle oranssin virkatun pipon, jossa on antenni. Sanoin vierailijoilleni: "Menkää katsomaan, seuratkaa sitä oranssia antennia." Oli pakko ottaa huumoria mukaan, jotta selviytyi siitä tunnemyrskystä. Arki alkoi ja rakentui Maijan tarpeiden mukaan. Maija kulki kaikkialle muun perheen mukana. Mistään perhe ei jäänyt paitsi Maijan vuoksi. –Arjessamme oli erilaisia vaiheita. Kun Maija ei vielä osannut puhua, niin kaikki viittoilimme. Kuntoutukset aloitimme välittömästi kotiutumisen jälkeen. – Synnytyslaitoksella minulle sanottiin, että Maija oppii ehkä kaksivuotiaana istumaan. Se oli melkoinen shokki. Aloitimme lihaskuntoutuksen leikin kautta, emme jääneet odottamaan. Se kannatti. Monesti downeilla on ulospäin tuleva kieli. Haimme siihen sinnikkäästi apua. Suun motoriikan kuntoutus ja oikomishoidot kestivät toistakymmentä vuotta, mutta se on ollut todellakin sen arvoista. Anna-Erika on tuonut esille yhteiskunnan ja päättäjien suhtautumisen kehitysvammaisten ja heidän perheidensä asioihin. Hän näkee nykyisen asenne-ilmaston erittäin huolestuttavana. – Erityisnuoret, kehitysvammaiset ja vanhukset ovat kaikki jäämässä pimentoon. Ei ajatella yksilökohtaisesti, mitä tämä ihminen tarvitsee. Kaikki on taistelun takana. Maija on nyt yhdeksättä vuotta kaupungin asuntojonossa, eikä sopivaa ratkaisua ole löytynyt. Jokainen vanhempi haluaa lähtökohtaisesti parasta lapselleen. Jos et hyväksy keskinkertaisia ratkaisuja, niin olet hankala. Kehitysvammaisten koulutuksessa ja työllistymisessä on myös suuria haasteita. Äitinä huolestuttaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. – Nähkää ihmiset, ei kuluja. Ihmiset eivät ole vain rasite yhteiskunnalle. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus rakentaa oman näköisensä elämä.

• • • •

opiskeluun liittyvissä asioissa opiskelutodistusasioissa huoltajien Wilma-tunnusasioissa oppisopimusasioissa

lisäksi • ylläpidämme opiskelijatietojärjestelmää • huolehdimme opiskelijavalintojen toteutumisesta • tiedotamme ajankohtaisista asioista Välitämme opintotuki-, oppimateriaalilisä-, koulumatkatuki- ym. opintoihin liittyviä hakemuksia eteenpäin. Opastamme myös opintojen suunnittelussa.

ʘ KAO Kuusamon toimiston löydät osoitteesta Apajatie 1, Oppi 1, (käynti sisäpihan puolelta) Avoinna arkisin klo 9-15 044 497 5003 kaokuusamo@kao.fi Hei, missasitko yhteishaun? Ei hätää…

Torstai 12.3.2020

HALUAISITKO KOULUTTAUTUA JA TYÖLLISTYÄ RAKENNUSAPUMIEHEKSI – NOPEASTI? Suomen Ammattiakatemia Oy toteuttaa yhteistyössä KSAK Oy:n kanssa 47 päivän mittaisen rakennusalan perusteiden työvoimakoulutuksen Kuusamossa 20.4-26.6.2020. Koulutus tähtää nopeaan ja pitkäaikaiseen työllistymiseen antamalla perustiedot ja -taidot turvallisesta työskentelystä rakennustyömaalla rakennusapumiehenä sekä edellytykset kehittyä edelleen rakennusalalla koulutuksen jälkeen alan ammattilaiseksi. Koulutuspaikka: Airotie 2B, 93600 Kuusamo Hakeudu TE-toimiston kautta: koulutukset.te-palvelut.fi > koulutustunnus 690305 Koulutus järjestetään yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä rakennusalanyritysten ja henkilöstövuokrausyritysten kanssa.

Kysy lisää: Asko Karjalainen, p. 040 173 3086, asko.karjalainen@ksak.fi

www.suomenammattiakatemia.fi

ILMESTYY JOKA TORSTAI Ilmoitusaineisto toimitettava meille viimeistään MAANANTAINA KLO 13 MENNESSÄ

Ilmoituspalvelu: ilmoitus@ koillismaanuutiset.fi P. 045 1104 887