Page 1

Ukiumoortumik nalunaarut KNI A/S

2018/2019

1. april 2018 - 31. marts 2019


KNI A/S · UKIUMOORTUMIK NALUNAARUT 2018/19 ASSIT: KNI A/S | ILUSILERSUISOQ: ICICERO, GRAFISK PRODUKTION NUUK NAQITERIVIK: AKAPRINT A/S | SAQQUMMERSINNEQARPOQ: AUGUST 2019 Saqqaa, Qupp. 2-3: KGH Marraat, Marketsquare Qupp. 4-5: Polaroil Nuuk, Johannes Ujo Müller


KNI A/S 2018/2019

| 3


Imai Suliffeqarfik pillugu paasissutissat........................................................................... 5 Suliffeqarfissuarmi nalunaarsukkat.......................................................................... 6 KNI-p oqaluttuassartaa............................................................................................ 7 Niuernermi ingerlatat............................................................................................... 8 Siulersuisut aamma aqutsisut.................................................................................. 10 Aqutsisut uppernarsaasiinerat................................................................................. 11 Kukkunersiuisut sumulluunniit attaveqanngitsut uppernarsaasiinerat................. 12 Kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu..................................................................... 14 Aqutsisoqatigiit nalunaarutaat................................................................................ 16 Naatsorsuuserinermi suleriaaseq............................................................................ 46 Angusat nalunaarsornerat 1. april 2018 - 31. marts 2019....................................... 51 Oqimaaqatigiissitsineq 31. marts 2019................................................................... 52 Piginnittumut nammineq aningaasaatit nalunaarsorneqarnerat.......................... 54 Suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaarnerat 1. april 2018 - 31. marts 2019........ 56 Innersuussutit............................................................................................................ 57 Niuerfiit angusaasa nalunaarsornerat..................................................................... 68 Pilersuisup pisiniarfii aamma Polaroil-ip ikummatissaasivii................................... 76


| 5

KNI A/S 2018/2019

Suliffeqarfik pillugu paasissutissat Suliffeqarfiup aqqa Ulluinnarni taaneqartartut

KNI A/S Pilersuisoq A/S (KNI A/S) Polaroil A/S (KNI A/S)

Najugaqarfia

J. M. Jensenip Aqq. 2, Postboks 319 3911 Sisimiut

CVR normua Kommuneqarfik najugaq

16 60 73 98 Qeqqata Kommunia

Ukioq naatsorsuiffik:

1. april – 31. marts

Oqarasuaat Telefax E-mail Nittartagaq

+299 86 24 44 +299 86 23 96 info@kni.gl www.kni.gl

Piginnittut Namminersorlutik Oqartussat, Postboks 1015, 3900 Nuuk - (100 % piginneqataassutigalugit) Kukkunersiuineq Deloitte Statsautoriseret Revisionspartnerselskab


Suliffeqarfissuarmi nalunaarsukkat

Neqi A/S 100 %

KNI Ejendomme A/S 100 %

KNI A/S

Pitsaasut ApS 100 %

Akia Sisimiut A/S 82,5 %

Suliffeqarfiit pigisat: KNI A/S-ip ullormi naatsorsuiffimmi 100 %-imik piginneqataaffigai: • Neqi A/S (0,6 mio. DKK piginneqataassutigalugit) • KNI Ejendomme A/S (1,0 mio. DKK piginneqataassutigalugit). • Pitsaasut ApS (piginneqataassutit tamarmik nalingat 80 t. DKK). Kiisalu KNI A/S-ip ullormi naatsorsuiffimmi 82,5 %-imik piginneqataaffigai: • Akia Sisimiut A/S (3,0 mio. DKK piginneqataassutigalugit).


| 7

KNI A/S 2018/2019

KNI-p oqaluttuassartaa Piffissap ingerlanerani piumasaqaatinut allanngorartunut naa­pertuuttumik ukiut 240-t sinnerlugit KNI ineriartortitaasimavoq. Assissaqanngitsumillu oqaluttuarisaanerput 1774imi, Den Kongelige Grønlandske Handel-imik (KGH-mik) pi­ ler­sitsinermik aallaaveqartoq aamma Kalaallit Nunaata oqa­ luttuassartaanut pingaaruteqarluinnartumut ilaalluinnartuu­ voq.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu niuernikkut ingerlanneqartutigut imminut akilersinnaanngitsuni, nioqqutissanik ulluinnarsiu­ ti­nik taaneqartartunik kalaallit inuiaqatigiit pilersornissaat, KGH-p suliassarivikkaluarpaa. Illoqarfinni nunaqarfinnilu niuer­nikkut ingerlanneqartutigut imminut akilersinnaanngit­ suni, nioqqutissanik ulluinnarsiutinik taaneqartartunik kalaallit inuiaqatigiit pilersornissaat, KGH-p suliassarivikkaluarpaa.

Naalagaaffiup ingerlataanik KGH-p kisermaassilluni ingerlatsinera 1950-imi atorunnaarsinneqarpoq, taamaasilluni KGH-p ingerlatsinera, taamanikkut Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit pituttugaanngitsumik, ingerlanneqalerluni.

Ullumikkut KNI tassaalersimavoq suliffeqarfik niuernikkut periaatsit nutaaliaasut atorlugit ingerlanneqartoq. Oqaluttua­ ri­saanerput tulluusimaarutigaarput, ukiullu 240-t sinnerlugit oqaluttuarisaanerput sivisooq ukiunut nutaanut eqqukku­ supparput, tassami Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni inuus­ su­tissarsiornikkullu qaangerniagassanut annertoqisunut na­ leq­­qussarnissatsinnut piffissanngorsimavoq.

Ukiumilu kisermaassilluni ingerlatsinerup atorunnaarfiani Polaroil KGH-p ilagilerpaa kisiannili aamma kalaallit suliffeqarfii ilisimaneqarluartut ilaasimapput. Soorlu Royal Arctic Line, Air Greenland, Royal Greenland kiisalu Allakkeriveqarneq. 1986-imi KGH Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarpoq - atserneqarlunilu KNI.


Niuernermi ingerlatat KNI suliffeqarfissuaq sisamanik niuernermik ingerlataqarpoq - tamarmik nutaaliaasumik periaaseqarluni aqunneqartut. Nioqqutissanik ikummatissanillu imerpalasunik Nunarput tamaat pilersorparput.

Pilersuisoq – Kalaallit Nunaanni pisiniarfinnik ingerlatsisut annersaat

Polaroil – Kalaallit Nunaanni uuliamik pilersuisut annersaat Kalaallit Nunaat tamakkerlugu Pilersuisoq pisiniarfinnik 64­-inik ingerlatsivoq. Avannarlerpaamiit kujallerpaamut iso­ rar­tussuseq 2.000 km-uvoq. Aamma Kangerlussuarmi mittar­ fim­mi akitsuuteqanngitsunik nioqquteqarneq, duty-free, inger­lapparput.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni ineriartorneq sukkasooq ilutigalugu, ilaatigut atugassarititaasut ajornakusoortarnerat apeqqutaatinnagu pinngitsoorneqarsinnaanngitsunik isumaginnissinnaasumit nunarujussuaq ataatsimoortinneqassasoq pisariaqartinneqarpoq. Tamakkua ilagaat Polaroil, tassanilu isumannaatsuuneq angu­niakkani aammalu sulisut paasinnissinnaassusianni peer­tussaajunnaarlugu inissinneqarsimavoq. Polaroil katillugit 70-inik ikummatissaasiveqarpoq, taakkunannga 16-it illoqarfinni 52-illu nunaqarfinni inissisimallutik, kiisalu peqqumaasivik ataaseq avataaniillu ikummatissanik tikisinneqartunut ataatsimik maqitsisarfeqarpoq. Illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani uulianik, perrassaatinik gassinullu inissiiveqartiterpoq.

Kalaallit Nunaat tamakkerlugu ukioq kaajallallugu atuisartu­ nut avatangiisinullu naleqqussarsimasunik ikummatissanik imerpalasunik Polaroil pisiortortuuvoq, assartuisuulluni, toq­ qorsivinniititsisuulluni tuniniaasuullunilu. Gasuulia, timmisar­ tup orsussaa, petroleum aamma benzina tassani pingaarnertut pineqarput. Kiisalu Polaroil-ip isumagisassaasa ilagaat Kalaallit Nunaanni atuisunut aalaakkaallutillu appasinnerpaa­ nik aningaasartuuteqartitsinissaq. Ikummatissanik imerpalasunik illoqarfinni pisianik assartuineq ilaatigut Polaroil-imit isumagineqartarpoq, taamaattorli aamma sumiiffiit ilaanni isumaqatigiissuteqarluni ikummatissaarnianit isumagineqartarluni. Polaroil sinnerlugu ikummatissanik niuernermik ingerlatsivik Pilersuisoq nunaqarfinni tuniniaasuuvoq. Polaroil-imi isumagisassat ilagaat suliffeqarfissuit nunarsuup ilaaneersut Kalaallit Nunaanni uuliaqarneranik aatsitassanillu misissuillutik aallartissimasut pilersorneqarsinnaanerat.

Nioqqutissat sumiiffinnut tamanut, aamma nunaqarfinnut minnerpaanut, anngunnissaat Pilersuisup qularnaartarpaa. Pilersuineq umiarsuakkut timmisartukkullu assartuinikkut pi­ sarpoq. Ukiukkut sikuunerata nalaani illoqarfinni nunaqarfinnilu kangerluit umiarsualiviillu tikikkuminaattarmata immik­ kut ittumik pilersaarusiorsinnaaneq pisariaqartarpoq. Taa­ maattumik assartukkanik pitsaasumik ingerlatsisinnaaneq aamma pisariaqartitsinermik siumut takunnissinnaassuseqarneq sulinitsinni pingaarnerpaasarput. Sumiiffinni arlalippassuarni pisiniarfik katersuuffiit pingaarnersarisarpaat, taamaattumik ukioq kaajallallugu nioqqutissanik pisiniarfitsinni pisiniarnissaminnut innuttaasut uatsinnit pisariaqartitaat mikinngilaq. Akisussaaffik nunarsuarmi allani nioqquteqarnermik ingerlatalinnit allaanerusoq - akisussaaffillu tamanna Pilersuisup sapinngisani tamaat eqquutsinniartarpaa. Pisiniarfimmik ingerlatsinerup saniatigut kiffartuussinerit arlaqartut pisiniarfimmi aamma isumagisarpavut, soorlu aningaaseriveqarneq, allakkerineq, umiarsuit tikinnissaat, qulimiguulerinerit il.il.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu pisiniarfeqarfigisatsinni pisisartu­ vut kiisalu sumiiffinni sinniisuutitaasut suleqatigalugit, ine­ riar­torneq aammalu inuunerissaarneq pilersikkusuppavut. Atukkatigummi pissutsit qanimut sumiiffinni ilisimaneqarnerupput, pisariaqartitsinerillumi Kalaallit Nunaat tamakkerlu­ gu aamma assigiinngissuteqarput. Taamaattumik sumiiffinni pisisartut kissaatigisaat tunngavigalugit, qanoq inuttutigineq, nunap sukutsitaani inissisimaneq inuussutissarsiornerlu aallaavigalugit sumiiffinni sunniuteqartoqartariaqarpoq. Sumiiffinni innuttaasunut pisiniarfiit pisoqartitsinerisa sunniu­ teqarluarnissaat Pilersuisup kissaatigaa. Pilersuisup pisiniarfiini tamani www.pisisa.gl-ip internetsikkut tuniniaaviinik qarasaasianik peqarpoq.


| 9

KNI A/S 2018/2019

KNI Engros – Sullivinnut suliffeqarfinnullu nuna tamakkerlugu

Neqi A/S – Kalaallit Nunaata Kujataani toqoraavik

KNI Engros Kalaallit Nunaat tamakkerlugu atuuffeqarpoq, tamatumunnga pissutaavoq suliffeqarfipput illoqarfinni nu­ naqarfinnilu ingerlatsisuummat, aammalu umiarsuarnut kii­ salu uuliaqarneranik aatsitassaqarneranillu misissuisut pisa­ riaqartitaannik tuniniaasartuummat.

KNI A/S-ip suliffeqarfiutaata Neqi A/S-ip ukiut tamaasa Kuja­ taani savaatilinnit 38-nit savat savaaqqallu pisiarisarpai. 2018-imi savat savaaqqallu 19.700-it Neqi A/S-imut tunineqarput.

Pisisartut ataasiakkaat piumasaqaataannut naleqqussakkanik akimikkullu unammilleruminartumik inissisimasunik nioq­ qutissanik suugaluartunilluunniit isumaginnissinnaavugut, taamaaliorsinnaavugullu KNI-p suliffeqarfissuata pisiniarfigi­ sartagarpassui aammalu nioqqutissarsiarineqartartut annertussusiat iluaqutigalugit.

Uumasunik toqoraavik Neqi A/S 2013-imi 60 millioner DKK atorlugit nutarterneqarpoq, ullumikkullu tassaalersimalluni toqoraavik nutaaliaalluinnartoq EU-millu akuerisaq. Nioq­qu­ tissiornermi atortut nutaaliaasut periarfissiipput nioqqutissiat assigiinngiiaarnerusut angunissaannut, pisiniarfiillu Pilersui­ soq, Pisiffik aamma Brugseni peqatigalugit nutaaliortuarnissaq ingerlapparput. Nunatta Kujataani nunaateqarnerup ineriartortinneqarnera­ nut Neqi A/S naleqalersitsisumik suleqataarusuppoq. Nu­ naa­teqarnerup nukittuup ineriartortinneqarneratigut periar­ fissat annertuut toqoraavimmiit takusinnaavavut, tassanilu eqqarsaatigaavut savat / savaaqqat, nersutaatit, umimmaat, tuttut naatitsinerlu.

Kalaallit Nunaat tamakkerlugu sullivinnut suliffeqarfinnullu KNI Engros tuniniaallunilu ingerlatitseqqiisarpoq. Niuernikkut ingerlatsiviit nuna tamakkerlugu immiaaqqanik imeruersaatinillu kulsyretalinnik ingerlatitseqqittarnissamik isumaqatigiissuteqarpoq. Neqi A/S-ip ilisarnaatigaa nioqqutissiat pitsaasuujuarnis­ saan­nut savaaqqallu neqaata mamartuliarinissaanut suliniar­ tuarnini. Nioqqutissiornermi atortut nutaaliaasut periarfissiipput nioqqutissiat assigiinngiiaarnerusut angunissaannut, pisiniarfiillu Pilersuisoq, Pisiffik, Brugseni quersuartigullu nioq­quteqartut peqatigalugit suliffeqarfiup nioqqusiaanik nutaaliortuarnissaq ingerlapparput. Neqi naatitallu Nunatta Kujataani naatinneqartartut naliitsumik pitsaalluinnartuupput.

Pisisartuvut qanimut oqaloqatiginerisigut tassaarusuppugut Kalaallit Nunaanni quersuartigut pisiniarfigineqartartut pilerinarnersaat, taamaasiorsinnaavugullu nioqqutissanik piniarnermi aaqqissuussaaneq pullavigiuminartuummat aammalu pisiniartartutsinnut toqqaannartumik eqaatsumillu pisiaannik ingerlatitseqqiisinnaagatta.

Septemberip qeqqaniit sapaatip akunneri aqqanillit mis­ saan­ni uumasunik toqoraasoqarnerata nalaani Neqi A/Simi sulisut 80-it missaanniittarput. Toqoraanerup avataa­ti­ gut ­Neqi A/S-imi sulisut 25-t missaanniittarput. Sulisut Nar­ sa­meersut eqqaanilu najugaqarfinneersut peqataalluar­lutik tun­niusimallutillu suleqataanerisigut uumasunik toqoraa­ner­ mi unga­sinnerusoq isigalugu ineriartortitsinissaq tun­nga­vis­ sil­­luarneqarpoq.


Siulersuisut aamma aqutsisut Siulersuisut: Lars Borris Pedersen (in. 1975).

Bodil Nyboe Andersen (in. 1940).

Dorthea Isaksen (in. 1971).

2014-imiilli siulersuisunut ilaa­ sortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq).

2015-imiilli siulersuisunut ilaa­ sortaq (sulisut qinigaat).

2018-imiilli siulersuisunut siulittaasoq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq).

Ilinniagarisimasaq: Cand.polit. siusinnerusukkut naalagaaffiup aningaaseriviani pisortaasimasoq.

Ilinniagarisimasaq: Assartugalerisoq aamma CBS Executive-mi aqutsinermi pikkorissarnerit.

Maannakkut atorfigisaq: Qallunaat Nunaanni suliffeqarfinni siulersuisunut ilaasortaaffilik.

Maannakkut atorfigisaq: Royal Arctic Line-mi Chief Commercial Officer / COO. Taassuma saniatigut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni siulersuisunut ilaasortaaffilik.

Piginnaasat: Nunarsuarmi aningaasaqarniarneq eqqarsaatigalugu aqutsisuni siuttut ilaattut inissisimasoq, siulersuisunilu suliffeqarfinni annerusuni ilaasortaaffilik. Taassuma saniatigut periusissiorluni suliaqarnermik, aaqqissuussinermik sulisoqarnermilu pissutsinik annertuumik misilittagalik.

Piginnaasat: Assartuinermi aamma tuniniaa­ nermi, aaqqissuussinermik niuernermillu inger­ latsinermi ineriartortitsinermik, periusissiorluni suliaqarnermik atuutsitsilernermillu misilitta­ galik. Høgni Hansen (in. 1961). 2014-imiilli siulersuisunut siu­ lit­taasup tullia (Kalaallit Nu­ naan­ni Namminersorlutik Oqar­tussanit toqqarneqartoq). 2018-imi piffissap ilaa siulersuisuni siulittaasoq. Ilinniagarisimasaq: Niuernermik ilinniagalik.

Maannakkut atorfigisaq: Pisortaaneq / CEO, P / F Poul Hansen. Taassuma saniatigut Savalimmiuni suliffeqarfinni siulersuisunut ilaasortaaffilik. Piginnaasat: Ingerlatsinermi, aaqqissuussinermik niuernermillu ingerlatsinermi ineriartortitsinermik, periusissiorluni suliaqarnermik atuutsitsilernermillu misilittagalik. Niuernermik aamma toqoraavimmi tunisassiorluni nioqquteqarnermik ilisimasaqarluartoq. Najaaraq Christiansen (in. 1982). 2016-imiilli siulersuisunut ilaa­ sortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq). 2018-imi piffissap ilaa siulersuisuni siulittaasumut tuller­ sorti. Ilinniagarisimasaq: HD – Naatsorsuuserineq aamma aningaasaqarnermik aqutsineq kiisalu Cand.Scient.Adm. Maannakkut atorfigisaq: Nunami tamarmi naatsorsuuserinermi siunnersortaaneq. Piginnaasat: Aningaasaqarnerup iluani naat­ sorsueqqissaarnermillu suliaqarnermik misilittagalik.

Annette K. Sadolin (in. 1947). 2014-imiilli siulersuisunut ilaa­ sortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq). Ilinniagarisimasaq: Cand.jur.

Maannakkut atorfigisaq: Qallunaat Nunaan­ ni suliffeqarfinni annerusuni siulersuisunut ilaa­ sortaaffilik. Piginnaasat: Nunat assigiinngitsut akornanni qullerpaani aqutsisuni siuttutut aamma suliffeqarfinni annerusuni siulersuisunut suliaqarneq. Taassuma saniatigut periusissiorluni suliaqarnermik, aaqqissuussinermik, sulisoqarnermilu pissutsinik, inatsisilerinermut tunngasunik, nalorninartoqarfiusuni aqutsineq kiisalu tuni­ niaanermik pilerisaarinermillu misilittagalik. Søren Jakobsen (in. 1963). 2016-imiilli siulersuisunut ilaa­ sortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq). Ilinniagarisimasaq: Cand.merc. aamma MBA.

Maannakkut atorfigisaq: Siulersuisuni ilaasortaaffilik aamma siunnersuinermik suliaqartoq. Piginnaasat: Qullerpaani aqutsisuni siuttutut, periusissiornermi, niuernermik ineriartortitsinermi tuniniaanermilu annertuumik misilittagalik. Mikol Poulsen (in. 1975). 2015-imiilli siulersuisunut ilaa­ sortaq (sulisut qinigaat). Ilinniagarisimasaq: Pre MBA, aqutsinermi Akademi-mik ilin­ niagaq Leadership and Management kiisalu siulersuisuni sulinermi ilinniagaq Arctic Top Governance. Maannakkut atorfigisaq: KNI A/S-imi suliso­ qarnermut immikkoortoqarfimmi pisortaq. Piginnaasat: Aaqqissuussinermik ilinniartitaa­ nermillu suliaqarnermi misilittagalik.

Ilinniagarisimasaq: Ilaqutariinnik peqqissaanermik ilinniagalik, akuerisaasumik JTI-mik misilitsitsisarneq kiisalu HRM-imi Master Class. Maannakkut atorfigisaq: KNI A/S-imi ineriartortitsinermut pisortaq. Piginnaasat: Aaqqissuussinermik ilinniartitaa­ nermillu suliaqarnermi misilittagalik. Kristian Stach Olsen (in. 1962). 2017-imiilli siulersuini ilaasortaq (sulisut qinigaat). Ilinniagarisimasaq: Niuerneq aamma allaffissorneq, nioq­ qu­teqarnermi aqutsisutut ilinniagaq aamma ikummatissaasivimmi pisortatut ilinniagaq. Maannakkut atorfigisaq: Narsami Polaroil-imi ikummatissaasivimmi pisortaq. Piginnaasat: Nioqquteqarnermi kiisalu ikummatissamik imerpalasumik assigisaanillu misilittagalik.

Pisortaaneq: Peter Grønvold Samuelsen (in. 1960). 2014-imiilli pisortaaneq / CEO (siulersuisunit toqqarneqartoq). Ilinniagarisimasaq: Cand.Scient.Adm. kiisalu Mini MBA – Diplomlederuddannelse, Certificate in Busi­ness Administration kiisalu siulersuisuni sulinermi ilinniagaq Arctic Top Governance. Piginnaasat: Ingerlatsinermi, aaqqissuussinermik niuernermillu ingerlatsinermi ineriartortitsinermik, periusissiorluni suliaqarnermik atuutsitsilernermillu misilittagalik. Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni siulersuisunut ilaasortaasarsimasoq – siulittaasutut ilaasorta­ tullu.


KNI A/S 2018/2019

Aqutsisut uppernarsaasiinerat KNI A/S-ip ukiumi naatsorsuiffimmi 1. januar 2018 – 31. marts 2019-imi naatsorsuutit tunngavigalugit ukiumoortumik nalu­naa­ rusiaa siulersuisunit qullersaqarfimmiillu ullumi oqaluuserineqarlunilu akuerineqarpoq. Ukiumoortumik nalunaarut ukiumoortumik naatsorsuutit pillugit inatsit tunngavigalugu suliarineqarpoq. Suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu 31. marts 2019-imi pigisai nalillit, akiligassai aningaasalersuinikkullu inissisimaneri kii­ salu ukiumi naatsorsuiffiusumi 1. april 2018 - 31. marts 2019-imi suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatatigut angusai, taa­matuttaaq suliffeqarfissuarmut nammineq aningaasaatit pillugit suliffeqarfissuup naatsorsuutai, eqqortumik takussutissiisut nalilerparput. Aammattaaq nalilerparput aqutsisoqatigiit nalunaarutaat suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlataannik aningaasaqarnikkullu inissisimaneranik, ukiumut angusanik kiisalu suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu aningaasaqarnikkut inissisimaneranik eqqortumik takussutissiisoq. Ukiumoortumik nalunaarutip ataatsimeersuartuniit akuersissutigineqarnissaa innersuussutigineqarpoq. Sisimiut, ulloq 25. juni 2019

| 11


Kukkunersiuisut sumulluunniit attaveqanngitsut uppernarsaasiinerat KNI A/S-imik piginnittumut Inerniliineq Ukiumut naatsorsuiffiusumut 1. april 2018 - 31. marts 2019 suliffeqarfissuup naatsorsuutai KNI A/S-illu ­ukiumoortumik naatsorsuutai kukkunersiorpavut, tamatumunnga ilaapput naatsorsuinermi suleriaaseq atorneqartoq, naatsorsuutit iner­nerat, oqimaaqatigiissitsineq, piginnittumut nammineq ani­ngaasaatit nalunaarsorneqarnerat, kiisalu innersuussutit suliffeqarfissuarmut taamatullu suliffeqarfimmut piginnittuusumut pingaarnermut tunngasut aammattaaq suliffeqarfis­ suarmut nammineq aningaasaatit nalunaarsorneqarnerat. Suliffeqarfissuup naatsorsuutai ukiumoortumillu naat­sor­suu­ tit ukiumoortumik naatsorsuusiortarnermut inatsit naa­per­tor­ lugu suliarineqarput. Suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu 31. marts 2019-imi pigisai nalillit, akiligassai aningaasalersuinikkullu inissisimanera kiisalu ukiumi naatsorsuiffiusumi 1. april 2018 - 1. marts 2019-imi suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatatigut angusai, taamatuttaaq suliffeqarfissuarmut nammineq aningaasaatit pillugit suliffeqarfissuup naatsorsuutai ukiu­ moortumillu naatsorsuutit ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsit naapertorlugu eqqortumik takussutissiisut nalilerparput. Inerniliinermut tunngaviusoq Nunani tamalaani tunngaviusumik kukkunersiueriaatsit aamma Kalaallit Nunaanni piumasaqaatit atuuttut allat naapertorlugit kukkunersiuivugut. Tamatumani maleruagassat piumasaqaatillu pineqartut naapertorlugit akisussaaffivut kukkunersiuisut uppernarsaasiineranni immikkoortumi ”Kukkunersiuisut suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik ukiumoortumillu naatsorsuutinik kukkunersiuinermut akisussaaffii”-mi (kingorna naatsorsuutinik taagorneqartut) annerusumik nassuiarneqarput. Uagut paasinninnerput tunngavigalu kukkunersiuinermi uppernarsaatit angusat naammaginarput, inerniliinissamilu toqqammavigissallugit naammapput. Arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginneq Kukkunersiuisunut ileqqorissaarnermut maleruagassat nunani tamalaani atuuttut (IESBA’s Etiske regler) taamatuttaaq kukkunersiuisunut piumasaqaatit allat Kalaallit Nunaanni atuuttut naapertorlugit suliffeqarfissuarmut arlaannaatigulluunniit attuumassuteqanngilagut, soorluttaaq maleruagassat piumasaqaatillu pineqartut naapertorlugit ileqqorissaarnermut pisussaaffivut allat aamma eqquutsikkivut. Aqutsisut naatsorsuutit pillugit akisussaaffiat Ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsit naapertorlugu suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik ukiumoortumillu nalunaarusiamik eqqortumik takutitsisuusunik suliarinninnissaq aqut­si­ soqatigiinnit akisussaaffigineqarpoq. Taamatuttaaq peqquserlulluni kukkusumilluunniit paasissutissiineq pisimanersoq apeqqutaatinnagu suliffimmi nakkutilliinerit tunngavigalugit naatsorsuutinik suliarinninnissaq aqutsisoqatigiinnit akisussaaffigineqarpoq.

Naatsorsuutit suliarineranni aqutsisoqatigiit akisussaasuupput suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatsiinnarnissaat pillugu naliliisoqarnissaanut, pisariaqarpat pissutsinik ingerlatsiinnarnissaannut tunngasunik paasissutissiisoqarni­ saanut, kiisalu ingerlatsiinnarnissaat pillugu naatsorsuusiornermi periuseq tunngavigalugu ukiumoortumik nalunaarusiortoqarnissaanut, tamatumani suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiulluunniit matuneqarnissaat ingerlanneqarnerannillu unitsitsisoqarnissaa aqutsisunit pilersaarutaanngippat imaluunniit piviusorsiorpaluttumik allatut iliortoqarsinnaan­ ngitsoq aqutsisoqatigiinnit aalajangerneqarpat. Kukkunersiuisut naatsorsuutit kukkunersiorneqarnissaan­ nut akisussaaffiat Naatsorsuutit ataatsimut isigalugit kukkusumik peqquserlul­ luniluunniit paasissutissiineq pisimanersoq apeqqutaatinna­ gu eqqortumik takutitsisuusumik suliarineqarsimanissaasa qulakkiivinneqarnissaat, taamatuttaaq inerniliinertalimmik kukkunersiuisut uppernarsaasiinerannik saqqummiussinissarput anguniarparput. Qaffasissumik isumannaallisaaneq assut pingaartinneqarpoq, taamaattorli nunani tamalaani kukkunersiuinermi tunngaviusumik malittarisassat, aamma Kalaallit Nunaanni piumasaqaatit atuuttut naapertorlugit kukkunersiuisoqarnera qulakkiivillugu oqaatigineqarsinnaanngilaq, taamaattorli malunnaatilimmik kukkusoqarsimatillugu tamatigut qulaajarneqartartussaapput. Peqquserluttoqarnerata kukkusoqarnerataluunniit kingunerisaanik kukkusumik paasissutissiisoqarsinnaasarpoq, peqquserlunnerillu kukkunerilluunniit ataasiakkaat tamarmilluunniit naatsorsuusiortut ukiumoortumik nalunaarusiaq tunngavigalugu aningaasaqarnermut tunngasunik aalajangiinerannut tunngaviulluinnarpata annertuutut nalilerneqarsinnaapput. Nunani tamalaani kukkunersiuinermi tunngaviusumik malittarisassat Kalaallit Nunaannilu piumasaqaatit allat atuuttut tunngavigalugit kukkunersiuinermut ilinniagalittut kukkunersiuivugut aamma kukkunersiuinermi suliamut ilinniagalittut isornartorsiuilluta. Tamakku saniatigut: • Naatsorsuutini kukkusumik peqquserlulluniluunniit paasissutissiineq pisimanersoq apeqqutaatinnagu ­annertuumik kukkusumik paasissutissiisoqaratarsimasinnaaneranik mi­ sissuillutalu naliliisarpugut, annertuumik kukkusumik paa­ sis­sutissiisoqaratarsimasinnaanerit qisuariarfigalugit kukkunersiuinermi iliuusissanik isumaliuteqarlutalu aalajangii­ sarpugut kiisalu inerniliinitsinnut naammattunik naapertuuttunillu tunngavissatsinnik kukkunersiunermi uppernar­ saatinik pissarsiortarluta. Malunnaatilimmik kukkunerit paasissutissiissutigineqarnerinik takunngitsuuinerit peqquserlunnerujussuarmik peqquteqarnerusinnaasarput kuk­ ku­nerminngarniit, tassami isumaqatigiilluni peqquserluttoqartarmat, uppernarsaatinik eqqunngitsumik suliaqartoqartarmat, piaaralunilu nalunaarsuinngitsoortoqartarmat, allamut saasaarisoqartarmat imaluunniit suliffeqarfiup iluani nakkutilliinngitsoortoqartarmat. • Pissutsit naapertorlugit kukkunersiunermi iliuusissanik isumaliuteqarnissatsinnut kukkunernersiuinermut attuumas-


| 13

KNI A/S 2018/2019

sutilinnik nammineq nakkutilliinernut tunngasunik paasiniaasarpugut, tamatumanili suliffeqarfissuarmi ingerlatseqatigiiffimmilu nammineq nakkutilliinerit sunniuteqarnerat pillugu inerniliissuteqarneq ajorpugut. • Aqutsisut suleriaasiat naatsorsuutini ilimagisat paasissutissallu attuumassuteqartut aqutsisut suliarisimasaat naammaginartutut naleqquttuunersullu isummersorfigisarpavut. • Aqutsisoqatigiit ingerlatsiinnartoqarnissaanut tunngaviusumik naatsorsuusiornermi naapertuuttunik naatsorsuu­ siornersut kiisalu kukkunersiuinermi uppernarsaatit pissarsiarineqartut tunngavigalugit pisut, pissutsilluunniit suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiulluunniit ingerlatsiinnarnissaannut qulalernermik kinguneqartitsisut, annertuumik nalorninartoqarfiunersut inerniliiffigisarpavut. Isumaqarut­ ta annertuunik nalorninartoqartoq paasissutissat tamatu­ munnga tunngasut kukkunersiuisut uppernarsaataanni naatsorsuutiniittuni erseqqissaatigisussaavavut, imaluunniit tamatumani paasissutissat naammanngippata inerniliinerput allanngortissavarput. Ullormi kukkunersiuisutut uppernarsaaffitsinni kukkunersiuisutut uppernarsaatit tun­ nga­vigalugit inerniliivugut. Kisianni siunissami pisussat pissutsilluunniit atuutilersussat suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatsisinnaajunnaarnerannik kinguneqartitsisinnaapput. • Naatsorsuutit tamarmiusut, aaqqissuussaaneri imarisaallu, tamatumani innersuussutit kiisalu tunngaviusumik nuussinerit pisullu ukiumoortumik nalunaarusiami eqqortumik saqqummiunneqarsimanersut naliliinitsinni ersarissumik takutitsisut nalilerparput. • Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik inerniliinissatsinnut su­ liffeqarfissuarmi ingerlatsinerit aallutalluunniit pillugit paa­ sissutissanik naammattunik naapertuuttunillu ani­ngaa­sa­ qarnermut tunngasunik pissarsiaqartarpugut. Suliffeqarfissuaq pillugu kukkunersiuinerup aqunneqarnissaanut, nakkutigineqarnissaanut naammassineqarnissaanullu akisussaasuuvugut. Kukkunersiunermik inerniliinissatsinnut kisitta akisussaasuuvugut. Pilersaarutaasumik kukkunersiuinissap annertussusaa qa­qu­ gu­lu ingerlanneqarnissaa kiisalu misissugassat pi­ngaa­ru­tillit kukkunersiuinissamut tunngasut, tamatumani kukkunersiuinitsinni paasigaangatsigu nammineq nakkutilliinermi minitat annertuujusut, aqutsisoqatigiinnut ilisimatitsissutigisarpavut.

Aqutsisoqatigiit nalunaarutaat pillugu oqaaseqaat Aqutsisoqatigiit nalunaarutaat aqutsisoqatigiinnit akisussaaffigineqarpoq. Naatsorsuutit pillugit inerniliinitsinni aqutsisoqatigiit nalu­ naarutaat ilanngunneqanngilaq, aqutsisoqatigiillu nalu­naa­ rutaannut tunngatillugu qulakkeerisumik inerniliinngilagut. Naatsorsuutinik kukkunersiuinitsinnut atatillugu aqutsiso­ qa­ti­giit nalunaarutaannik atuarnissatsinnut, tamatumanilu naatsorsuutinut annertuumik naapertuutinnginneranik ima­ luun­niit paasissutissat kukkunersiuinitsinni allatigulluunniit pissarsiarisatta eqqunngilluinnartuunerannik isumaliutiginninnissatsinnut pisussaaffeqarpugut. Tamatuma saniatigut ukiumoortumik naatsorsuuserinermut inatsit naapertorlugu aqutsisoqatigiit nalunaarutaata paasissutissanik piumasaqaataasunik imaqarneranik isumaliutiginninnissatsinnut pisussaaffeqarpugut. Kukkunersiunerput tunngavigalugu isumaqarpugut aqutsi­ soqatigiit nalunaarutaat naatsorsuutinut naapertuullunilu ukiumoortumik naatsorsuusiornermut inatsimmi piuma­sa­ qaa­tit naapertorlugit suliarineqarsimasoq. Aqutsisoqatigiit nalunaarutaanni kukkusumik paasissutissiinernik immikkut taasarialinnik nassaanngilagut. Nuuk ulloq 25. juni 2019

Naatsorsuuserisoq naalagaaffimmit akuerisaasoq

Naatsorsuuserisoq naalagaaffimmit akuerisaasoq


Kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu Kisitsisit pingaarnerit (mio. DKK)

ANGUSAT Ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat

1/4 - 31/3 1/4 - 31/3 1/4 - 31/3 1/4 - 31/3 1/4 - 31/3 2018/19 2017/18 2016/17 2015/16 2014/15 2.474,6

2.428,2

2.367,4

2.393,9

2.452,8

Pingaarnertut ingerlatanit angusat (EBIT)

151,4

158,7

142,2

142,1

138,3

Aningaasanik nalilitsigut angusat

(36,0)

(55,2)

(38,8)

(40,9)

(52,2)

Akileraannginnermi angusat

115,4

103,4

103,4

101,2

86,1

69,3

70,6

68,5

58,1

1.109,1

1.014,3

965,8

927,4

934,3

954,2

953,9

1.015,9

969,1

911,6

Ukiumut angusat OQIMAAQATIGIISSITSINEQ Sanaartugaatinik pigisat Nioqqutissat uninngasuutit

77,7

Nioqqutissarsisisatta akiitsui 81,8 81,0 61,8 78,4 76,7 Piginnittumut nammineq aningaasaatit 1.173,2 1.215,6 1.061,2 786,9 891,3 Oqimaaqatigiissaakkat katillugit nalingi 2.235,3 2.226,2 2.209,3 2.251,5 2.271,4 Sanaartornermi atortussanut aningaasaliinerit 154,3 110,6 102,4 74,9 69,8

Kisitsisit najoqqutassat

1/4 - 31/3 1/4 - 31/3 1/4 - 31/3 1/4 - 31/3 1/4 - 31/3 2018/19 2017/18 2016/17 2015/16 2014/15

EBIT - margin (%) 6,1 % 6,5 % 6,0 % 5,9 % 5,6 % Aningaasaliissuteqarnermi iluanaarutit (%) 16,3 % 17,6 % 17,7 % 19,0 % 19,7 % Ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat / aningaasaatinut aningaasaliissutit 2,0 2,1 2,1 2,2 2,3 Attartorluni aningaasalersuutit 0,6 0,6 0,7 0,9 0,8 Piginnittumut nammineq aningaasaatit erniaat (%) 6,6 % 5,7 % 6,7 % 8,7 % 6,5 % Akiliisinnaassuseq (%) Ilanngaatissat peereerlugit akiitsut erniallit / EBITDA

52,5 %

54,6 %

48,0 %

35,0 %

39,2 %

3,6

3,4

3,5

3,4

3,5


KNI A/S 2018/2019

| 15


Aqutsisoqatigiit nalunaarutaat Ataatsimut isigalugu

Ukioq naatsorsuiffiusoq 2018/19 maanna naasoq ukiuuvoq ineriartorfioqqittoq ukiullu ingerlanerani pisisartutsinnut su­ lisutsinnullu pikkorissunut iluaqutaasunik sorpassuarnik so­ qutiginarluinnartunik pisoqarfiusimasoq sammisanillu ingerlatsiviusimasoq. Ukiut kingulliit marluk naatsorsuiffiusut assingalugit niuernermik ineriartortitsineq suliffeqarfiup periusissiaanik tunngaveqartumik suliaqarfiuvoq. Periusissiaq ukkataralugu suliaqarnermi KNI-p niuernermik ineriartortitsinera angusaalu anguneqarput siunnerfeqarluartumik angusaqarusussuseqarlunilu suliniuteqarnikkut, taakkulu piviusunngortinneqarput periusissiami suliniutinut naapertuuttumik. Ukioq naatsorsuiffiusoq kingumut KNI-mut aningaasaqarnikkut patajaallisaanermut atorneqaqqippoq, suliffigissaanermut, pisisartunillu qitiutitsinissamik ”kalaallit inuunerat ilorlermik” pingaartitsillunilu ataqqinninnermik tunngaveqartumik suliffeqarfimmik ingerlatsinisssamik pingaartitsiffiulluni. ”Kalaallit inuunerat ilorleq” tunngaviatigut tassaavoq pisi­ sartut pisariaqartitaannik, kulturimik Nunatsinnilu nunap immikkoortuini sumiiffinni ulluinnarni inuunerannik paasinninneq. KNI Nunatsinni tamarmi pisisartoqarpoq, taakkulu tamarmik assigiinngitsunik pisariaqartitsinerat KNI-p paasisimasussaavaa eqquutsillugillu. Akileraarutit suli ilanngaatigineqannginneranni 115,4 mio. DKK-nik sinneqartoornermigut ineriartorneq pitsaasoq ukiu­ ni arfinilinni ingerlatani allanngortinnagu suliffeqarfissuup ingerlatiinnarsinnaallugu uppernarsarpaa. Ukiuni kingullerni KNI A/S aatsaat taama angusarissaartigaaq – suliffeqarfissuullu piunerata nalaani angusat aatsaat taamak pitsaatigisut angullugit. Killingusaaq Ukiup naatsorsuiffiusup 2018/19-ip naanerani suliffeqarfiup periusissiani Killingusaaq ukiuni naatsorsuiffiusuni marlunni ingerlassimalereerpaa.

KNI-p periusissiorluni suliaa ”Killingusaaq”-mik taaguuteqarpoq. Killingusaaq tassaavoq isikkivimmi immap qilaallu naapinnerat. Killingusaaq tassaasorisarparput angusassatut killiffik - taamaassorinninneruvorli. Killingusaaq anguneqarsinnaasanngilaq, taannami ornitsillutigu nikittuaannassammat. Suliffeqarfiup periusissiornera aamma killeqartutut oqaatigineqarsinnaanngilaq, aatsaalli taamaassalluni periusissiaq aqqutigalugu suliffeqarfiup matunissaa sulissutigineqarsimappat. Suliffeqarfiit periusissiaat ineriartortuartarput, piffissallu ingerlanerani anguniagaq nikittuaannassaaq. Aamma Killingusaaq taamaappoq. Killingusaaq tassaanngilaq uninngaannartoq piffissalli ingerlanerani nikittuartuuvoq - angulivissorigaluaraanniluunniit.

Periusissiap ingerlanneqarnera qiterpaarluguli periusissiami suliniutit 13-it kinguneraat aningaasaqarnikkut patajaatsumik angusaqarneq, ilutigalugulu sulisut ataatsimoorullugu paasisaqarfigaat periusissiamik ukkassilluni suliaqarneq naleqarnerulersitsisartoq ataqatigiinnerlu sunniuteqartartoq.

Periusissiamik Killingusaamik suliaqarneq 2018/19 pitsaasunik angusaqarfiusumik ingerlatiinnarneqarpoq Periusissiamik suliaqarneq annikillinagu ukiumi naatsorsuif­ fiu­sussami ingerlateqqinneqassaaq, soorluttaaq pitsanngorsaatissat iluanaarutissallu allat nutaat qularnanngitsumik piviusunngortinneqartuartarumaartut. Killingusaami periusissiorluni suliniutit nassuiareerlugit inger­lanneqareersut saniatigut niuernermi tunngavissanik pitsanngorsagassanik takkuttoqartarnissaa qularnanngilaq, taakkulu suliffeqarfimmi suliarineqartarumaarput ataatsi­ moor­lunilu aaqqiivigineqartarumaarlutik. Ukiumi naatsorsuiffimmi 2018/19-imi suliffeqarfissuarmi tamarmi suliniutit pingaarnerit sisamat sammineqarnikuupput, suliniutillu taakku pingaarnerit sisamat ilaatigut imaralugit inger­lariaatsinik ineriartortitsineq politikkerineqartullu.

Isertitat

Siuariar­ torneq

• Nioqqutissanik • Pilersuisoq noqqaasarneq • Engros – nioqqutissa- • Nittarsaassinik aqutsineq neq • Assartuineq – nioqqutissanik tikittunik nalunaarsuineq • Illuutit • Neqi

Taqqissuut

Aningaasa­ liinerit

• Piginnaan­ • Aningaasaliisngorsaaneq sutissat pillugit niuertunut, politikki quersuup ittui­ • Sanaartugassat nut ikummapillugit periutissaasiviillu sissiorneq pisortaannut • ERP systemimik sammititaq piginnaasaqar• Ilinniartoqarnerulersitsineq nerup nukittorsarnera • Naleqartitanik atuuttuulersitsineq

Periusissiap ukiuni sisamani ingerlasussap affaa maannakkut ingerlareerpoq, suliniutinilu pingaarnerni sisamani sammi­ ne­qartut iluatsittumik atortuulersinneqarnikuupput suliffeqarfissuarmilu sulisunit atorneqarlutik. Suliffeqarfimmi ta­ mar­mi periusissiaq pillugu killiffissioqatigiittoqartarpoq, kil­ lif­fissiornermilu periusissiap ingerlanneqarnerani siuariaa­ tit aningaasaqarnikkullu angusat piviusunngortinneqartut saqqummiunneqartarlutik.


| 17

KNI A/S 2018/2019

Periusissiorluni nangittumik suliaqarnermi suliniutit tamarmik ataasiakkaarlutik ataatsimoorlutillu KNI-p pisisartuminik pisariaqartitaannillu nukittorsaalluni sulinera ingerlassaaq, kiisalu suliassatta pingaarnerup attatiinnarnissaa suliarissallutigu, suliassallu tassaapput Nunatsinni inoqarfinni tamani ikummatissamik ulluinnarnilu pisariaqartitanik pilersuinerup qulakkeertuarnissaa. Suliffeqarfissuup Kalaallit Nunaanni nunaqarfinni kiisalu illo­ qarfinni minnerusuni tamaniinneratigut inuiaqatigiinni qitiu­ sumik inissisimaffeqarpoq. Taamaattumik aamma nunami maani ineriartornermut pingaarutilimmik akisussaaqataavu­ gut. KNI-p periusissiamini siullermi - maannakkullu ingerlatamini pingaarnertut takorluukkani amerlasuut piviusunngortinnikuuai. Ukiuni naatsorsuiffinni kingullerni tallimani - arfinilinni KNI imminut akilersinnaanerujartuinnartumik ingerlatsinini pisisartullu pisariaqartitaannik ukkassiuarnini takutittarpaa. Ilutigitilluguli suliffeqarfitsinni ingerlatsinermilu suleriaatsit suli pitsanngorsarlugillu nukittorsagassaapput, soorluttaaq pisisartunut piginnittunullu iluaqutaasussamik KNI-p nukittorsarneqarnissaani KNI-p niuernermik ingerlataasa ilaasa ­siuariartortinneqarsinnaanerinik periarfissaqartoq. Suliassatut takorluukkatullu nassuiarneqarnikuusut Killingu­ saami pigiinnarneqarput, maanna siunissamilu naleqartinneqartussat ”ajugaarusussutsip” aamma ”tunniussaqarusussutsip” aqqani nassuiarneqartassallutik. Takorluukkatsinni pisisartunik qitiutitsinitsinni ”kalaallit inuunerat ilorleq” KNI-p suli annertunerusumik ilisimasaqarfigi­ nerulissagaa pingaartut ilagaat, tassaallunilu inuuneq nuna­ qarfinni illoqarfinnilu mikinerusuni inuuneq qanga Nunatsin­ ni piniartuunermik aalisartuunermillu kulturitsinnut attuumas­ suteqarluinnartuusoq.

KNI-p suliassaraa pisisartunut, sulisunut, piginnittunut inuia­ qatigiinnilu ineriartornermi nuannaarutaasussamik niuernermik kiffartuussinissamillu ingerlatsinissaq. Illoqarfinni nunaqarfinnilu KNI-p suliaqarfigisaani inuuneq tunngavissaraarput niuernikkut kiffartuussinikkullu nutaa­liaa­ sutut ingerlarusunnitsinni. Inuiaqatigiinni avatangiisit inuussutissarsiornikkullu pissutsit aalajangiisuulluinnarput, inger­ latseqatigiiffimmi ilaatigut nutaaliorusuttuullunilu nunani tamalaani niueqataanermik tunngaveqartumi, ilaatigullu nu­na­ mi atuuffigisami pisisartut kulturiannik inuusaasiannillu ataq­ qinnittuusumi ingerlatsinitsinni. KNI-p niuernermilu ingerlataasa kalaallit qangaaniilli kulturiannut qanimut attuumassu­ teqartuarnissaq qulakkiissavaat. Taamaaliornikkullu pisisartut kissaataat KNI-p eqquutsissavai ilutigitillugulu niuernermik ingerlatsinermini ingerlalluarlunilu ineriartortitsissaaq. Sumiiffinni pisariaqartitsineq, nuna tamakkerlugu ataatsimoornermik isiginneriaaseq, minnerunngitsumillu inuiaqatigiinnut kiisalu avatangiisitsinnut issittumut attuumassutillit aallaavigalugit, angusanik pilersitsinissaq KNI-p kissaatigaa. Siunertaavorlu kiffartuusseriaatsitsinnik, pisiniarfeqarnikkut aaqqissuussaanermik, kiisalu pisisartutsinnut attaveqarnerup ineriartorteqqinneqarnissaat. Killingusaami periusissiorluni suliaqarnermi soorunami takorluukkat eqquutsinnissaat ingerlatiinnarlugu suli suliassaavoq:

”KNI uummaarissumik akilersinnaasumillu ingerlatserusuppoq, pisisartut paasilluarlugit pisariaqartitaallu eqquutsillugit”


Suliffeqarfiup ukkassilluarluni periusissiorluni Killingusaami siunnerfini aalajangiusimaannarlugu takorluukkap piviusun­ ngortinnissaanut 2020-p tungaanut ingerlaqqittoqassaaq. Ukiup naatsorsuiffiusup ingerlanerani aningaasaqarnikkut ineriartornerup takutippaa periusissiaq ajunngitsumik atorneqartoq ingerlalluartorlu.

Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2018/19-imi angusat ukiumi naat­ sorsuiffiusumi 2017/18-imut sanilliullugit 8 mio. DKK mis­ saan­nik amerlanerupput. Ukiumili naatsorsuiffiusumi angusat 2017/18-imut sanilliullugu allaanerulaartumik pilersinneqarput. Pingaarnertut assigiinngissutaasut makkuninnga tun­ nga­veqarput:

Periusissiornermi pingaarnertut anguniarneqarpoq isertitat pitsaanerulernissaat, tamannalu anguneqassaaq takorluukkat naleqartitallu tunngavigalugit suliffeqarfiup pisisartunik annerusumik qitiutitsineratigut. Periusissiorluni periutsinik allannguinermi tunngavigineqartup, ukiumi angusap suliffeqarfimmilu ataatsimut isigalugu aningaasaqarnikkut pitsan­ ngoriartuutit suliffeqarfiup nalinginnaasumik maanna ineriartornerata tunngavilerpaa.

• 2018/19-imi ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat qaffasinnerunerat - tassunga atasumik matussutissat allannguuteqaratik. • 2018/19-imi ingerlatsinermi isertitat allat amerlanerunerat. • 2018/19-imi Namminersorlutik Oqartussat ikinnerusunik akiliuteqarsimanerat. • 2018/19-imi ingerlatsinermi nalikilliliinerit qaffasinnerunerat. • Suliffeqarfimmi piginneqataaffigisami annaasaqaatinik 2018/19-imi illikartitsisimannginneq.

Akileraarutit suli akilernagit angusat: 115,4 mio. DKK

Ukiumut angusat Ukiumut angusat - akileraarutit ilanngaatigereernagit 115,4 mio. DKK - takutippaat KNI aqulluarneqartoq aammalu ani­ ngaasaqarnikkut ingerlalluartoq, taamalu angusarisartakkaminik pitsaasunik ingerlatitsiinnartoq. Nioqquteqarnermi niuernermi maannakkut atugassarititaa­ sut - siunissamilu taamaaginnassangatinnartut - inuit nutser­ nerinik Pilersuisumut sunniuteqarpoq - tassami sumiiffinni innuttaasut ikiliartuinnarput. Taamaakkaluartorli ukiumut naat­ sorsuiffiusumut sanilliullugu suliffeqarfissuup isertitani amerleriaateqartippai.

Pilersuisimi pisiniarfiit sisamat kalaallit inuunerat ilorleq tunngavigalugu nutaamik isikkulersorneqarput Pilersuisup pisiniarfiini nutaamik isikkulersuineq 2018/19-imi Pilersuisup pisiniarfii sisamat annertuumik nu­tar­ sarneqarput pisiniarfinnillu ”kalaallit inuunerat ilorleq” atorlugu nutaamik isikkorineqalersussamik isikkulersorneqarlutik. Pisiniarfimmi isikkulersuinermi ”kalaallit inuunerat ilorleq” eqqarsaatigalugu kiisalu pisisartut Pilersuisumi ”angerlarsimasutut misigequllugit” isikkulersuisoqarpoq.


| 19

KNI A/S 2018/2019

Pisiniarfiit sisamat nutaamik isikkulersuivigineqartut tassaapput: • Tasiilaq • Uummannaq • Upernavik • Narsaq Pisiniarfiit nutarternerini pisisartut iluaqutissaannik ukiuni aggersuni amerlasuuni qulakkeerneqarput tuniniaanissaminnullu piareeqqasussanngorlugit. Pisiniarfiit nutaamik isikkulersorneqarnerat ukiumi naatsorsuiffiusussami tullermi pilersuisup pisiniarfiinut allanut aamma siammarneqassaaq - taa­ maattumik ukiumi naatsorsuiffimmi 2019/20-mi pisiniarfiit qulit aamma nutarterivigineqassapput.

Pilersuisup nioqqutit pinngitsoorani nioqqutigisassani akikillivai isertitassaminut ikinnerpaamik 6 mio. DKK-nik ikinnerutitsisumik

Pilersuisumi akit nutaat appasissut 2018-imi februarimi Pilersuisup saqqummiuppai ”akit nu­taat appasissut”. Akikillineqartutut saqqummiunneqartut tas­ saap­put Namminersorlutik Oqartussanut kiffartuusinissamik isumaqatigiissummiittut pinngitsoornagit Pilersuisup pisi­ niar­finni nioqqutigisassai. Ukiumi naatsorsuiffiusumi akinik appaaneq pivoq - aamma 2018-imi september qaammat akinik appaaqqittoqarpoq.

Taamatut marloriarluni akinik appaanermi nioqqutit ulluinnarni atorneqartartut katillugit 146-t akikillineqarput - nioq­ qutillu akikillineqartut taakkuupput kalaallit ulluinnarni inuuniarnerminni atortuartagaat. Tassa kalaallit isorliunerusuni ulluinnarni qanoq inuuneqarnersut KNI-mi ilisimaarilluartuuarput. Tassami pisisartuvut sulisuvullu amerlanerit isorliunerusuni najugaqartuupput taak­kuuppullu ulluinnarni akuuffigisavut. Nioqqutit taakkorpiaat akikillineqarnerinut pissutaavoq pisi­ sartut ulluinnarni inuuniarnerat ajornaannerulersinniarneqar­ mat akikinnerulersillugulu, nioqqutimmi taakkorpiaat tas­ saap­put Pilersuisup pisisartuisa inuuniarnerminni pisariaqa­ vitsitaat - aammalu kalaallit kulturiannut ilaalluinnartut.

Akit apparneqarnerat aningaasatigut sunniutaa tassaavoq nioqqutinit akikillineqartunit isertitassaraluit 6 mio. DKK-nik ikinnerunerat, kisiannili inuiaqatigiinnut akisussaaqataaneq Pilersuisup pimoorukkaa takutissallugu pingaaruteqarluinnarsimavoq.


KNI iluatsittumik aasakkut 2018 Ilulissani katerititsivoq KNI-mi katerinneq 2018 Junip aallartinnerani ”KNI-mi katerinneq 2018” sinerissamit tamanit 125-nik suliffeqarfissuarmi KNI-mi immikkoortoqarfinniit assigiinngitsuniit peqataaffigineqartoq Ilulissani ingerlanneqarpoq. Sulisut aatsaat taamak amerlatigisut ataatsikkut katerisinneqarnerini aqutsisoqatigiit suleqatigiittut ilisaritinneqarnerini sapaatip akunnerani ataatsimi katerinnermi aqutsisut anguniagassanik assigiinngitsunik nalunaaruteqartarput, ingerlatsiviit immikkut ataatsimiillutik, tamanit peqataaffigineqartumik ataatsimiittoqarluni suleqatigiikkuutaarlunilu suliaqartoqarluni. KNI-mi katerinneq naggaserneqarpoq Ilulissani Timersortar­ fimmi tuniniaanertalimmik saqqummersitsinermik. Ilulissani eqqaanilu najugallit inuit 2000-it missaanniittut alakkaanerminni nuannersumik aliikkusersorneqarput, arpatsinneqarlu­ tik kiisalu nioqqutissarpassuarnik soorlu umiatsiaaqqanik, piniarnermi aalisarnermilu atortunik, ATV-nik, cykelinik, qa­­mu­ teralannik, atortunik nerisassanillu tuniniaasoqarluni. Aaq­ qissuussineq aatsaat taamak ornigarneqartigaaq, innuttaa­ sut alakkaanermikkut ullormik soqutiginartuutitseqataallutik puigunaatsunngortitseqataammata.

KNI Nunatsinni Qeqqani Kujataanilu iluatsilluartunik pingasoriarluni niuffatsitsivoq KNI-mi tuniniaalluni niuffatsitsisarnerit Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2017/18-imisuulli KNI-p tuniniaalluni niuffatsitsineq illoqarfinni pingasuni ingerlappaa. Niuffatsitsinerit taakku pingasut illoqarfinni ukunani ingerlanneqarput:

• KNI-p niuffatsitsinera Ilulissani ull. 9. juni 2018 • KNI-p niuffatsitsinera Narsami ull. 29. juni 2018 • KNI-p niuffatsitsinera Aasianni ull. 31. august 2018 KNI-p niuffatsitsisarneri KNI-mi niuernermik ingerlatsiviit assigiinngitsunik neqerooruteqarnerisigut ingerlanneqartarput, sutugassaqartarluni, aliikkusersuisoqartarluni ataatsimoorlunilu sammisassaqartitsisoqartarluni. Ulloq niuffatsitsiffiusoq KNI-mi sulisut atortarpaat sinerissami pisisartunik naapitsinermik kiisalu pisisartut sunik naatsorsuutiginninnersut suullu pisiariumasarneraat paasiniartarlugu. Niuffannermi nioqqutigineqartut assigiinngitsorpassuusarput - Poca umiatsiaaqqaniit motoorit uuliassaannut kiisalu Meqqusaalik atisaniit Neqi A/S-imeersunik savaaqqat ne­ qaannut. Neqerooruterpassuit pisisartut sillimaffiginiassammatigit illoqarfimmut nunaqarfinnullu qanittuniittunut niuffatsitsinermi aviisi nassiussuunneqartarpoq. Niuffatsitsinerit taakku pingasut tamarmik sumiiffinni innuttaasunit ornigarneqarluartut assut iluatsittumik ingerlanne-

2018/19-imi Pilersuisup nerisassiornermi ilitsersuuterpassuit pilersippaa “Mamarisavut”


| 21

KNI A/S 2018/2019

qarput. KNI-p ukiumi naatsorsuiffimmi 2019/20-mi tuniniaalluni niuffatsitsinissaq ingerlatiinnarniarpaa, tamatumuunakkut 2019 junimi Ilulissat, 2019 juli Qasigiannguit kiisalu 2019 august Qeqertarsuaq niuffatsitsivigineqassallutik. Mamarisavut Inuuneq naallugu peqqinnartunik allanngorartunillu nerisa­ qar­nissaq pingaaruteqarpoq - tamanna nalunngilarput. Aam­ma nalunngilarput nerisassanik Nunatsinnut eqqussineq aki­soqisoq. Inuit amerlasuut allat assingalugit illoqarfinnut angi­nernut umiarsuarnik tikinneqakulaartunut tikittariaan­ naan­ngikkaanni pisiniarfimmi nerisassat killeqarsinnaasarput. Tassa Nunatsinni ilaqutariippassuit sunik unnukkorsiutitornissaminnik aalajangernialeraangamik atugaasa ilaat.

Ullumikkut nittartakkatigut nerisassiornermi ilitsersuuterpassuit amerlaqaat, taakkuli eqqarsaatigineq ajorpaat nioqqutit ilai pisiassaajuaannarneq ajortut. Taamaattumik ilitsersuu­ terpassuit tamakku nunaqarfinni illoqarfinniluunniit mikinerni najugaqaraanni iluaqutaangaarneq ajorput, immaqa akussat

pisiniarfiup piginngimmagit imaluunniit ulluinnarni nerisarissallugit akisuallaarmata. Taamaattumik Pilersuisoq 2018-imi aalajangerpoq nerisassiornissamut isumassarsiorfissamik pilersitsiniarluni pilersil­ lugulu Mamarisavut, kalaaliminernik nutaanik akussanik ava­ taaniit eqqussanik pisiniarfinni nioqqutigineqartunik akoorlugit nerisassianik imalik. Mamarisavut tassaaneruvoq ulluinnarni nerisassanik isumassarsiorfissaq kiisalu Nunatsinni sumiiffippassuarni nerisassanik qiniataagassanik ukiup qanoq ilinera malillugu isumassarsiorfigineqarsinnaasoq. Soorunami persuarsiornerulaarluni nerisassiornissamut iltsersuutinik aamma ilaqarput. Neri­ sassiornermi ilitsersuutit tamarmik inunnut sisamanoortuupput.

Inuit nutsernerat KNI-p pisiniarfeqarfigisaani nunaqarfinni illoqarfinnilu miki­ ne­rusuni innuttaasut ikiliartorput. 2011-p kingorna nioqqute­ qar­nermik ingerlatsiviup tuniniaavigisaaniit inuit 2.000 mis­ saan­nik ikilisimapput.

NUNATSINNI SUMIIFFINNI INNUTTAASUT NUTTARNERAT

Inoqarfiit 2011 Illoqarfiit KNI-p nioqquteqarfiginngisai 31.943

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Nikingassut

2019 2018-19

32.385

32.492

32.650

32.720

32.953

33.214

33.477

33.641

164

Illoqarfiit KNI-p unammillerfigisai

7.745

7.699

7.497

7.449

7.384

7.319

7.200

7.076

7.116

40

Illoqarfiit KNI-p kiffartuunnissaani isumaqatigissuteqarfigisai

7.145

7.112

7.152

7.105

7.156

6.951

6.923

7.021

7.050

29

Nunaqarfiit KNI-p kiffartuunnissaani isumaqatigissuteqarfigisai

9.403

9.190

8.930

8.814

8.566

8.479

8.393

8.177

8.073

-104

379

363

299

264

158

145

130

126

112

-14

56.615

56.749

56.370

56.282

55.984

55.847

55.860

55.877

55.992

115

0,3% 0,2% -0,7% -0,2% -0,5% -0,2% 0,0%

0,0%

0,2%

Illoqarfiit/nunaqarfiit avataanni Inoqarfiit katillugit Siornamiit ineriartorneq

Nikingassut KNI-p tuniniaavigisai Illoqarfiit KNI-p unammillerfigisai Illoqarfiit KNI-p kiffartuunnissaani isumaqatigiissuteqarfigisai Nunaqarfiit KNI-p kiffartuunnissaani isumaqatigiissuteqarfigisai KNI-p tuniniaavigisai katillugit Siornamiit ineriartorneq

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2018-19 7.745

7.699

7.497

7.449

7.384

7.319

7.200

7.076

7.116

40

7.145

7.112

7.152

7.105

7.156

6.951

6.923

7.021

7.050

29

8.073

-104

9.403

9.190

8.930

8.814

8.566

8.479

8.393

8.177

24.293

24.001

23.579

23.368

23.106

22.749

22.516

22.274

22.239 -35

-0,8% -1,2% -1,8% -0,9% -1,1% -1,5% -1,0% -1,1% -0,2%

Paasissutissanik aallerfik: Nunatsinni naatsorsueqqissaartarfik ulloq 1. januar 2019


Tamannaannarluunniit tunngavigalugu KNI-p siuariartornissamik periarfissai annertuumik killeqarput, taamaakkaluartoq suliffeqarfissuup aningaasartuutai aalajangersimasut nikigatik allanngunngillat, tassami imaaliinnarluta nunaqarfinni inukitsuni pisiniarfiit imminut akilersinnaanngitsut matusinnaan­ ngilavut. Kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi allaqqavoq KNI pilersuisussaatitaanermik pisussaaffeqartoq, soorunami tamanna eqquutsipparput. Nunatsinni innuttaasut ulloq 1. januar 2019 amerlassusaat ka­tillutik amerliallalaarsimapput. KNI-lli tuniniaaviini innut­ taa­sut suli ikiliartorput. Innuttaasut ukioq manna 35-nik ikileriarsimapput, taassumalu naligivaa 0,2 %. Sumiiffinni KNI-p tunininiaaffigisaani inuit ikiliartortuarnerisa suliffeqarfiup nioqqutissanik pilersuinermini aningaasartuu­ taanik matussutissaasunik naammaattunik isertitaqarnissaa ajornakusoortikkiartuinnartussaavaa. Taamaattumik suliffeqarfiup maannakkut periusissiaani Killingusaami nioqquteqarnermi ingerlatsiviup periarfissaanik tamanik atuinissaa ukkatarineqarpoq, ilaatigut pitsaanerusumik niuertutut sulinikkut, annertunerusumik piginnaanernik qaffassaanikkut aamma toqqaviup pitsaanerulersinneqarneratigut nukittorsaa­ nikkut, tassalu kiffartuussivimmi nioqquteqarnermik inger­ latsivimmut ikiuuttussat suli nukittorsarneqassallutik.

Niuertunngorniarneq ukiuni naatsorsuiffiusuni kingullerni pingasuni ingerlanneqarpoq 48-llu ilinniakkaminnik naammassinnipput samini piginnaasanik ineriartortitsinissap pingaaruteqarnerata aqqani. Ukiumi naatsorsuiffimmi Niuertunngorniarnermik ilinniartitsineq suli iluatsittumik ingerlanneqarpoq, nioqquteqarnermillu ingerlatsivimmi niuertut pisiniarfiillu pisortaat arlallit ilinniakkamik naammassinninnikuupput. Niuertunngorniarneq qaammatinik qulingiluanik sivisussuseqarpoq, ­peqataasullu pingasoriarlutik Sisimiunut atuagarsoriartortinneqartarput, atuagarsoriartoqqinnissamillu tungaanut najukkaminni su­ liassaqartinneqartarlutik. Ukiut tamaasa ilinniartut aqqaneq­ marluk aallartittarput, ilinniartitaanerlu aallartimmalli maan­ namut atuaqatigiit sisamat tamarmik aqqaneq-marlunnik ilin­niatoqarnikuusut naammassinikuupput.

Aaqqissugaaneq Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2018/19-imi pisortaqatigiit aaq­qis­ suussaanerini allannguisoqarnikuunngilaq. Taqqissuut Ukiumi naatsorsuiffiusumi sulisunik ineriartortitsineq ilinniartitaanerlu aammaartumik pingaartinneqarput, taamaalillunilu suliffeqarfissuup piginnaasanik ineriartortitsinini nangillugu Taqqissuut aqqutigalugu ingerlateqqippaa.

Taqqissuut tassaavoq KNI-imi sulisut piginnaasaasa qaffassarneranni taaguutaasoq, tassanilu pineqarput pikkorissaa­ nerit ilinniartitsinerillu tamarmik. Taqqissuut tassaavoq orpigamineq qullermut qaqilerutaa­

sartoq, taannaavorlu qaamanermik innermillu qullermiittumik ikummarissaataasartoq. Taqqissuut taamaasilluni tassaalerpoq qaammarsaaneq, qaammarsaanikkullu piginnaa­ sat qaffassarneqassapput.

Periusissiaq pillugu allaaserineqartumi eqqaaneqareersutut periusissiorluni suliassani sisamaasuni Taqqissuut periusissiamut iluaqutissanut ilaavoq. Taqqissuut ilinniagaqarnissa­ mik pilersaarummik imaqarpoq - kiisalu sulisut tamarmik piginnaanngorsarnissaannik. KNI-p ineriartortitsitsinermi immikkoortoqarfia HRD tassaavoq pikkorissarnernik amerlasuunik ingerlanneqartussanik suliffeqarfissuarmi sulisunut neqeroorutaasunik ataqatigiissaarisussaq. Taamatut pingaarnersiuineq pinikuuvoq KNI-p uummaarissumik akilersinnaasumillu ingerlatserusulluni takorluuinerani, pisisartut paasilluarlugit pisariaqartitaannillu eqquutsitsinis-

Ilinniartitaanerup 2016/17-imi aallartinneqarnerani ilaatigut siunertarineqarpoq niuertooreersut suliinnarnissaat niuertunngortussanillu pikkorissunik ineriartortitsinissaq kiisalu siu­nissami sulisussarsiortarnerup ajornartorsiutaajunnaarnissaa, imaluunniit sulisussarsiortarnerup annikillingaatsiarneqarnissaa. Suliffeqarfiup nammineerluni ilinniartitsinerminik ingerlatsinera Taqqissuutip ataani maannamut suliniutaavoq pitsaasoq. Niuertunngorniarneq suliffeqarfik Mindbiz qanimut suleqatigilluinnarlugu pilersinneqarpoq, ilinniartitaanerullu sivisunersaa suleqatigineqartumit ingerlanneqassaaq KNI-p ineriartortitsinermi immikkoortoqarfia qanimut suleqatigalugu. Ilinniartitaaneq KNI A/S-ip nammineerluni aningaasalersorpaa.

Ikummatissaasivilerisunngorniarneq 2018/19-imi siullermeertumik ingerlanneqarmat qulit misilitsinnerminni angusipput Niuertunngorniarnermik ilinniartitaaneq assigalugu ukiumi naatsorsuiffiusumi matumani Ikummatissaasivilerisunngor­ niarneq – (Oil Terminal Manager uddannelse) aallartinneqarpoq, ilinniartitaanerlu taanna ikummatissaasivinni sulisunut tamanut sammitinneqarpoq.


| 23

KNI A/S 2018/2019

Ikummatissaasivilerisunngorniartut siulliit qulit ilinniakkaminnik naammassinnereerput tamarmillu angusillutik. Ilinniartitaaneq taanna suliffeqarfik Mindbiz aamma suleqatigalugu pilersinneqarpoq.

nerisavut naammagiinnarsinnaanngilavut. Avatangiisitta uagutsinnut piumasaqaataat eqquutsissinnaajumallugit sulisuvut ineriartortittuaannartussaavavut.

Piginnittuunermut tunngasut

KNI A/S Namminersorlutik Oqartussanit 100 %-imik pigineqarpoq – piginneqatigiissutit aningaasartarivaat 310 mio. DKK. Takussutissami allermiittumi takuneqarsinnaavoq suliffeqar­ fiup aammalu Namminersorlutik Oqartussat akornanni nam­mineq aningaasaatit nalunaarsornerat piffissami ukioq 2009/10-miit naatsorsuiffiup ukiup 2018/19-ip naanissaata tungaanut. Ukiumi naatsorsuiffiusussami ilinniartitaanerit marluk suliffiup nammineq ingerlatai ingerlatiinnarneqassapput. Ukiumi naatsorsuiffiusussami aqutsisutut ilinniarneq (Aqutsi­ sunngorniarneq) KNI-p nammineq aamma ingerlatassaa aallartisarlugu pilersaarusiorneqarpoq - pingaarnertut pilersaarusiorneq maannakkut ingerlanneqarpoq. 2018/19-imi piginnaanngorsaanermik suliniut annertooq aamma alla aallartinneqarnikuuvoq. Suliniut tassaavoq Leadership Pipeline tunngavigalugu aqutsinermik periuserine­ qartumik pilersitsineq atuutsitsilernissarlu. Ukiup naatsorsuiffiusup ingerlanerani KNI-mi sulisut 50-it peqataaffigi­saan­nik pingasoriarlutik katersortinnerisigut aallartisarneqarni­kuu­ voq. Suliniut aqutsinermi ataatsimoorussamik tunngavissaqartitsissaaq suliffeqarfimmilu pisortatut assigiinngitsuni inissisimaffiit ersarissarneqassallutik - tamatumanilu pisortatut assigiinngitsuni inissisimaffinni suut akisussaaffigineqarnersut aalajangersarneqarlutik.

Piffissami taaneqartumi KNI 346,1 mio. DKK-nik Namminer­ sorlutik Oqartussanit kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut tunngatillugu akiliiffigineqarsimavoq, suliffeqarfiullu piffissap taassuma iluani 987,3 mio. DKK Namminersorlutik Oqartussanut utertissimavai. Taamaalilluni KNI piffissami 2009/10-miit 2018/19-imut ani­ ngaasat kaaviiaartinneqarneranni Namminersorlutik Oqartussanut 641,2 mio. DKK-nik utertitaqarsimalluni.

Qullersaqarfik aamma aqutsisut

Ukioq naatsorsuiffiusoq 2018/19 tamaat KNI A/S pisortaa­ nermit Peter Grønvold Samuelsen-imit aqunneqarpoq. Pisortaanerup saniatigut pisortat qullersat tassaapput: Aningaasaqarneq & IT: Aningaasaqarnermi pisortaq Jan H. Lynge-Pedersen. Nioqquteqarnermik ingerlatsivik: Pilersuisup pisortaa Niels Andersen

Suliniutip inernera Ilulissani 2019 KNI-mi katerinnerup nalaa­ ni saqqummiunneqassaaq, saqqummiunneqareerpallu atuut­sitsilernissaq aallartineqassaaq.

Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik: Polaroilip pisortaa Githa Brask Olsen

KNI-mut pingaaruteqarluinnartuuvoq suliffeqarfiup unammillersinnaanissaa siunertaralugu sulisut tamarmik piginnaa­ nerminnik qaffassaanissaat. Avatitsinni ineriartorneq nunarsuarmiooqataanerpullu eqqarsaatigalugit maanna piginnaa­ mio. DKK

09/10 10/11 11/12 12/13 13/14 14/15 15/16 16/17 17/18 18/19

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutikkut pissarsiat: KNI A/S katillugu:

-40,1 -39,3 -37,0 -36,0 -36,0 -36,0 -36,0 -36,0 -31,5 -18,2

Namminersorlutik Oqartussanit akiliutit -40,1 -39,3 -37,0 -36,0 -36,0 -36,0 -36,0 -36,0 -31,5 -18,2 Suliffeqarfiup akileraarutissaa:

Suliffeqarfiup akileraarutissaa - KNI A/S 8,4 12,1 24,5 25,0 29,2 Sulisut akileraarutaat: Sulisut akileraarutaat - KNI A/S (**) Suliffeqarfiup pissarsiassaa:

69,7 66,5 67,4 68,4 69,3 70,0 71,5 79,9 74,5 80,9

Akiliutissat - KNI A/S 20,0 20,0 20,0 30,0 20,00 20,0 20,0 20,0 Namminersorlutik Oqartussanut akiliutit

69,7 66,5 87,4 88,4 89,3 108,4 103,6 124,4 119,5 130,1

Namminersorlutik Oqartussanut utertut

29,6 27,2 50,4 52,4 53,3 72,4 67,6 88,4 88,0 111,9


Suliffeqarfiup aaqqissuussaanera Pisortaaneq / CEO

Peter Grønvold Samuelsen

Aningaasaqarnermut pisortaq / CFO Jan H. Lynge-Pedersen

Naatsor­ suutit

Treasury

Aqutsisoqarfimmi allattoqarfik Julie Jensen / allatsi

IT

Sulisoqarnermut pisortaq Mikol Poulsen

Illuutinut Sanaartugassanullu pisortaq Nuka Kristiansen

Pilersuisoq

Pisortaq

Niels Andersen

KNI A/S-ip aaqqissuussaanera ukiumi naatsorsuiffimmi 2018/19-imi allanngortinneqanngilaq. Sulisoqarnermut tunngasut tungujortumik taartumik qalipaatillit tassaapput niuernermik ingerlatsisunik tapersersuillutik sulisussat: • Nioqquteqarnermik pilersuineq, taakunannga o Pilersuisoq

Ussassaarinermut pisortaq Anders Stenbakken

Polaroil

Neqi A/S

Githa Brask Olsen

Per Jensen

Pisortaq

Pisortaq

Pingaarnertut ingerlatat

KNI A/S-ip ingerlatai makku tunngavigalugit ingerlanneqarput: • Inatsisartut peqqussutaat nr. 4 ulloq 6. juni 1997-imeersoq. • Inatsisartut peqqussutaat nr. 1 ulloq 31. maj 2001-imeersoq • Inatsisartut peqqussutaat nr. 7 ulloq 14. november 2004-meersoq

o KNI Engros o Duty Free o Pisisa • Ikummatissamik pilersuineq, taakkunannga o Polaroil • Neqi A/S

Ukiumoortumik nalunaarut

Aqutsisut naliliipput ukiumut naatsorsuiffiusumut nalunaa­ rum­mi, aqutsisullu nalunaarutaanni, ersertut paasissutissat pingaarutillit tamarmik, taakkulu tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffiup suliffeqarfiullu aningaasaqarnikkut inissisimanera, ukiumut angusai kiisalu aningaasaqarnikkut ineriartornera naliliiffigineqarsinnaasut.

KNI tassaavoq suliffeqarfik Nunatsinni inissisimasoq Kalaallit Nunaata isumaginninnikkut kulturikkullu naleqartitaanik ataqqinninnermik ersersitsisoq, aammalu Nunatsinni inuia­ qa­tigiinni sumiluunniit inissisimasut tapersersorlugit niuer­ ner­mik ingerlatsisoq. Pitsaassuseq, isumannaatsuutitsineq, avatangiisinik eriaginninneq sapinngisamillu pitsaanerpaa­ mik kiffartuussineq KNI-p ingerlataasa ilisarnaatigissavaat.


| 25

KNI A/S 2018/2019

Suliffeqarfiup anguniarpaa aningaasaqarnikkut patajaatsumik ingerlatsinissamut tunngaviliisumik sinneqartooruteqar­ tassalluni, tassunga ilaalluni iluarsaassinissami aserfallat­saa­ lii­nermullu aningaasaliinissamut atugassanik naammattunik illikartitsisinnaalernissaq, aammalu tutsuiginassutsimik naam­maginartumik aningaasanillu tigoriaannarnik peqarnis­ sa­mik qulakkeerinninnissaq. Suliffeqarfiup ingerlatai anguniagaalu siunertalimmik iliuuse­ qarnikkut makku aqqutigalugit piviusunngortinniarneqassap­ put: • KNI A/S-ip angorusuppaa pisisartut suleqatillu sapinngisamik qanillugit aalajangigassanik pingaarutilinnik aala­ ja­ngiisoqartarnissaa. • KNI A/S-ip isumagissavaa sulisut suliffeqarfimmi sumiikkaluartulluunniit piginnaanngorsarnerat, pikkorissarnissaat taamalu akisussaaffeqarnerulernissaasa imminnut ataqatigiinnerat ilinniartitaanerup pingaarutilittut sukumiisumik ingerlanneqarnerata qulakkeerneqarnissaa. • Aalajangikkanik, siunniussanik periusissianillu killiffissiuineq, nalilersuineq naleqqussaanerlu KNI A/S-ip suliarissavaa, tunngavissalersuinikkut uuttorneqarsinnaasunillu iluatsitsinermi aallaavissanik pilersitsinikkut. • Niuernermik ingerlataareersut KNI A/S-ip ineriartortissa­ vai, taamaasillutik niuertutut iliuusissat, kiffartuussilluarneq pikkorissuserlu qaqugukkulluunniit takutinneqar­ tuas­sallutik. • KNI A/S-ip aningaasartuutinik sukangasuumik ersarissumillu aqutsiuarneratigut. • KNI A/S tassaassaaq suliffeqarfik pitsaasoq kajungernartorlu, piginnaasanik kaammattuinermillu ukkataqartoq. • Allaffissornikkut atorneqartut systemit atuisut paasissu­ tis­sanik ersarissunik tunisassavaat, atoruminartuussallu­ tik, iluaqutaassallutik pisariaqanngitsumik aningaasartuutaassanatik. Teknikkikkut nutaaliornermut sanilliullu­ gu patajaatsumik ingerlatsineq KNI A/S-imit salliutinneqassaaq. • KNI A/S-ip siunertarivaa suliffeqarfiup periusissiai pillugit ersarissumik siunertalimmillu paasissutissiisarnissaq. Tamanna pissaaq piginnittunut, suliffeqarfimmi sulisunut suliffiullu avataaniittunut sammititamik.

Suliffeqarfiup pingaarnerup 2018/19-imi niuernermi pi­ngaar­ nertut makku ingerlassimavai: Nioqquteqarnermik ingerlatsivik: • Nunaqarfinni illoqarfinnilu pisiniarfitsigut quersuartigullu tuniniaaneq. • Immiaqqanik imeruersaatinillu assartuineq nioqqutissanillu amerlasuukkaanik quersuartigut tuniniaaneq. • Nunaqarfinni isorliunerusunilu suleqatigisartakkanut kiffartuussilluni tuniniaanerit. Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik: • Ikummatissanik imerpalasunik avataaniit pisiortorneq, assartuineq kiisalu tuniniaaneq. • Uuliamik perrassaasianik nioqqutissianik kiisalu gassinik puiaasaniittunik suliffeqarfinnullu tuniniagassanik ava­ taa­niit pisiortorneq, assartuineq tuniniaanerlu. KNI-p ingerlataasa ilai niuernerpalaartumik niuernerullu iluani piumasaqaatit malillugit aaqqinneqarsinnaaneq ajorput. Tamatuma nassatarisaanik inuiaqatigiinnit suliakkiussat taak­ kua akilernissaannut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat kiffartuussinermut isumaqatigiissusiorfigineqarsimapput. Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2016/17-imi nioqqutissanik pilersuineq pillugu ulloq 1. januar 2017 atuutilersumik nutaamik isumaqatigiissuteqartoqarnikuuvoq. Kiffartuussinissamik isumaqatigiissut ima aaqqitaavoq ukiuni sisamani atuuttussamik isumaqatigiissutip ukiumik ataatsimik sivitsorneqartarnissaa qulakkiigaalluni, taamaalilluni isumaqatigiissut ukiuni sisamani atuuttuaannalersillugu. Ulloq 1. januar 2019 kiffartuussinissamut isumaqatigiissutaa­ reersumut nr. 2 ilassutigineqarpoq, ilassumilu ukiumut akiliut amerlassusilerneqarpoq 18,0 mio. DKK. Kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi pingaarnertut makku allaqqapput: • KNI-p nunaqarfiit tamaasa, Kangerlussuaq Narsarsuarlu ilanngullugit, kiisalu illoqarfiit Qaanaaq, Upernavik, Uummannaq, Qeqertarsuaq, Qasigiannguit aamma Tasiilaq pilersussallugit pisussaaffigai. • Kiffartuussineq takussutissiami ataani ersippoq. • Peqqumaateqarfinni, kioskini, kiffartuussinissamut isuma­ qatigiissuteqarfiusuni nunaqarfinnilu pisiniarfinni KNI-p ingerlataani pinngitsoorani nioqqutigineqartussanut akit atorneqartut nioqqutissanut pineqartunut Nunatsinni aki-

Peqqumaateqarfiit

Kiosk

Pisiniarfik sullissivik

Nunaqarfinni pisiniarfiit

Pisiniarfik Nanoq*

Innuttaasut

1-29

30-75

76-120

121-600

600 sinnerlugit

Ammasarfiit

Sap.ak. sivikinner- paamik nal.ak. 2

Sap.ak. sivikinner- paamik nal.ak. 10

Sap.ak. sivikinner- paamik nal.ak. 20

Sap.ak. sivikinner- paamik nal.ak. 20

Nammineq aalajangerneqarsinnaavoq

Nioqqutissat pigisassat, nioqqutissat normui 146 236 294 341 ikinnerpaamik

*Qaanaaq, Upernavik, Uummannaq, Qeqertarsuaq, Qasigiannguit aamma Tasiilaq

Nammineq aalajangerneqarsinnaavoq


gitinneqartut 2,2 %-mik ukiumut tamarmiusumut qaangersinnaavaat. • Kiffartuussinermi isumaqatigiissummi sullissinissamik isumaqatigiissut ukiumut aningaasartalerneqarpoq 18,0 mio. DKK taamaallaallu nunaqarfinnut 600-t angullugit innuttalinnut atuuppoq.

Pilersuisoq 64-inik pisiniarfeqarpoq

Isumaqatigiissut taanna naapertorlugu KNI pisussaaffilerne­ qarpoq nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerusuni pisiniarfinnik ingerlatsinissamik – sumiiffiillu pineqartut tassaapput pisi­niar­finni nioqquteqarnermi imminnut akilersinnaasumik inger­latsiviusinnaanngitsut. Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2016/17-imi ulloq 1. januar 2017-imiit atuutilersumik ikummatissanik imerpalasunik Nu­ nat­sin­ni tamarmi tuniniaanissamut aamma isumaqatigiissu­ te­qarpoq, isumaqatigiissut aningaasartaligaanngilaq, aalaja­ ngersagaqarporli isumaqatigiissummi pineqartumi ikum­ma­ tissamik imerpalasumik tuniniaanermi suliffeqarfiup ilua­naa­ rutigisinnaasaanik qaffasinnerpaaffiliisumik.

toorutissatut anguniarneqartut tunngavigalugit naatsor­ sor­neqartassaaq. • Sinneqartoorutissatut anguniakkat agguaqatigiissillugu ukiumut 24 mio. DKK ikummatissanik nioqquteqarluni inger­latsiviup aserfallatsaaliinermi kinguaattoorutitut 2009mi naatsorsorlugit nalunaarsorsimasaanut angummaffiginninniarnermut atorneqartassapput. Aserfallatsaaliinissamik kinguaattoorutit 2025-mi angummaffigineqarnissaat naat­ sorsuutigineqarpoq. Taamaalilluni KNI-p niuernermik ingerlataasa marluk pi­ ngaar­nertut suliaannut ukiuni sisamani atuuttunik isumaqati­ giis­suteqarnerisigut qulakkeerneqarput. Kiffartuussinissamik isu­maqatigiissummi ingerlatat saniatigut KNI illoqarfiit ilaanni sisamani niuernerpalaarttumik ingerlataqarpoq, Nunatsinni tamarmi nioqqutissanik quersuarniit tuniniaalluni, kiisalu umiarsuarnut ujarassiortunullu ikummatissanik tunisisarluni. KNI-p ingerlatai immersukkami imaapput: Ingerlatsivik Ingerlataq Nioqqute- qarneq

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissut taanna aamma nioq­ quteqarneq pillugu isumaqatigiissummi piffissap atuuffigi­ saata asserluinnaanik tunngaveqarpoq, tassa isumaqatigiissut ukiuni sisamakkaartuni atuuffeqartarluni. Isumaqatigiissummut tassunga aamma ulloq 1. januar 2019 kiffartuussinissamut isumaqatigiissutaareersumut nr. 2 ilassutigineqarpoq.

Tuniniaavigisaq

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip iluani pilersuisussaatitaaneq. Kiffartuussinissamik Isumaqatigiissutit*

Qaanaaq, Upernavik, Uummannaq, Qeqertarsuaq, Qasigiannguit & Tasiilaq

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip avataani pilersuisussaatitaaneq. Kiffartuussinissamik Isumaqatigiissutit*

Kiffartuussinis­ Nanortalik, Narsaq, sa­mik isumaqa­ Paamiut & Aasiaat tigiissutip ava­ taa­ni nioqquteqarneq

Brugseni & Pisiffik unammiller­ nerini niuernerpalaartumik inger­latat. Kiffartuussinissamik Isumaqati­ giissutit

Engros

Ilaatigut KK Engros aamma Arc­tic Import unammillernerini niuer­nerpalaartumik ingerlatat. Nuuk Imeq sinnerlugu im­­ miaaq­­qanik/sodavandinik siammarterisuuneq, pisiniarfeqarfinnut mikinerusunut tunniussuineq, kiisalu igaffissuarnut, umiar­suit taqussersornerinut allanullu tunniussuisuuneq

Kalaallit Nunaat

Ikummatissat imerpalasut pillugit kiffartuussinissamik isuma­ qatigiissummi pingaarnertut makku allaqqapput: • KNI gasuuliamik issittumut naleqqussakkamik, motorgasuuliamik, benzinamik, petroleumimik aamma Jet A-1-imik pilersuinissamik pisussaaffeqarpoq.

Ikummatis- saqarneq

• Nioqqutinik qulaani taaneqartunik pilersuisussaaneq ka­ laal­lini inuiaqatigiinni, tassalu nunaqarfinnut, illoqarfinnut, savaateqarfinnut tuttuuteqarfinnullu, kiisalu Kalaallit Nunaata Kujataani Kitaatalu sineriaani sakkortusaavinnut, atuuppoq. • Uku pilersuisussaatitaanermut ilaatinneqanngillat: 1) Umiarsuit sinersorlutik takornariartitsisartut, umiarsuit imarpik ikaarlugu angalasartut kilisaatillu avataasiortut, umiarsuit nunanut allanut angalasartut aammalu umiar­ suit uuliamik, gassimik aatsitassanillu misissuinermik/ piiaanermik suliaqartut orsersorneqartarnerat. 2) Aalisariutit, kisianni 200 BRT inorlugit oqimaassuseqarpata aammalu taamaallaat GR-imut nalunaarsorsimappata ilaatinneqarput. 3) Illoqarfiit killeqarfiisa avataanni aatsitassarsiorfinnilu sanaartukkat annerusut. 4) Mittarfeqarfiit namminneerlutik ikummatissaasiviinut toqqaannartumik pilersuinerit. • Pilersuisussaatitaanermi pisussaaffeqarnermi atuisunut assigiimmik akeqartitsisoqassaaq, akigititassarlu sinneqar­

Neqi

Ingerlataq

Kiffartuussinis- Nunaqarfiit, Narsarsamik isumaqa- suaq aamma Kangertigiissutip iluani lussuaq ilanngullugit nioqquteqarneq

Kiffartuussinis- Illoqarfiit & nunaqarsamik isumaqa- fiit, kiisalu tuttuutetigiissutip iluani qarfiit savaateqarfiillu ikummatissanik nioqquteqarneq

Assigiimmik akeqartitsinissamik piumasaqaatitalimmik pilersuisussaatitaaneq

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip avataani ikummatissanik nioqquteqarneq

Kalaallit Nunaanni umiarsuarnut suliffeqarfinnullu ujaras­sior­ tunut

Niuernermi suliassat

Toqoraavik

Kalaallit Nunaat

Namminersorlutik Oqartussanut kiffartuussinissamik isumaqatigiissut tunngavigalugu savaaqqanik uumasuutinillu toqoraaneq tunisassiornerlu

*Kiffartuunnissaannik isumaqatigiissuteqarfigisat tassaapput suliffeqarfiup allap sullinnissaani assigiinngitsutigut sullinnissaat, isumaqatigiissuteqarfigisallu ukuupput: 1. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, aningaasanik pilersuineq 2. Kalaallit Nunaat, Namminersorlutik Oqartussat, umiarsualiveqarnermi oqartussaaneq 3. Air Greenland, timmisartulerineq, allakkat nassiussallu allagartaannik suliaqarneq 4. Mittarfeqarfiit, helistops 5. Arctic Umiaq Line, umiarsuarnissamut billetsit 6. Royal Arctic Line, nassiussanik suliaqarneq 7. POST Greenland, allakkerineq 8. Polaroil, siammarterineq


| 27

KNI A/S 2018/2019

Ukioq pingaarnersiorlugu

Suliffeqarfissuup kaaviiaartitamigut isertitaasa saniatigut aamma ingerlatsinermi isertitat allat 83,8 mio. DKK isertippai.

Ukiumi naatsorsuusiorfiusumi 2018/19-imi kaaviiaartitat 2.475 mio. DKK-pput, ukiumut naatsorsuusiorfiusumut siulianut sanilliussigaanni 47 mio. DKK-nik qaffariaateqarlutik.

Isertitat taakku pingaarnerpaamik kiffartuussinissamik isuma­ qatigiissutininngaanneerput inimillu attartornermi akiliuti­ neersuullutik. Isertitat taakku ukiumi naatsorsuiffimmi 6,9 mio. DKK-nik ikileriarput pingaartumillu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutineerlutik.

Ukiumoortumik nalunaarusiami piffissaq pineqarpoq 1. april 2018 - 31. marts 2019.

KNI i alt - nettoomsætning (t. DKK) 2018/19 KNI katillugu - aningaasartuutit peereerlugit angusat (t. DKK) 2018/19

2.500.000

2.450.000

Suliffeqarfissuaq tamaat ataatsimut isigalugu akileraarutit suli akilernagit inernera 115,4 mio. DKK-niuvoq, ukiup naatsor­ suiffiup siuliani 103,4 mio. DKK anguneqarlutik. Ukiumi naat­ sorsuiffimmi angusaq taamaalilluni 12 mio. DKK-mik pitsaa­ neruvoq, assigalugu 12 %. KNI i alt - resultat før skat (t. DKK) 2018/19 KNI katillugu - akileraarutit akilinnginnerini angusat (t. DKK) 2018/19

120.000

2.400.000

100.000 2.350.000 80.000 2.300.000

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

60.000

40.000

2 %-it nalerluinnaanut qaffariaammut pissutaasoq tassaavoq nioqquteqarnermi ingerlatsivimmi ikummatissaqarnermillu ingerlatsivimmi ingerlanneqartut. Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi kaaviiaartitat 26 mio. DKK missaanniittunik qaffariarsimapput ikummatissamillu nioq­quteqarnermik ingerlatsivimmi kaaviiaartitat 23 mio. DKK-nik qaffariarsimallutik. Suliffeqarfissuup suliffeqarfiit pigisaasa kaaviiaartitaat ukiumi naatsorsuiffimmi siuliani angusat assigiinnangajappai. Nioqquteqarnermi ingerlatsivmmi kaaviiaartitat qaffariarnerat pisiniarfinni nioqquteqarnermik quersuarniillu nioqquteqarnermik pissuteqarpoq. Ikummatissaqarnermik ingerlatsivimmi siuariaat pivoq kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip avataani ingerlatanit. KNI i alt - andre driftsindtægter (t. DKK) 2018/19 KNI katillugu - ingerlatsinermi isertitat allat (t. DKK) 2018/19

90.000

85.000

1

75.000

2014/15

2015/16

2016/17

0

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Akileraarutit akilereerlugit sinneqartooruteqarluni angusat 77,7 mio. DKK-pput, ukiumi naatsorsuiffimmi 2017/18-imi 69,3 DKK-nik sinneqartooruteqarluni. Taamaalilluni akileraarutit akilereerlugit angusat ­ukiumi naat­­ sorsuiffimmi 2017/18-imi angusanit 8 mio. DKK ­mis­saan­nik amerlanerupput. Ukiumili naatsorsuiffimmi angusat 2017/18-imut sanilliullugu allaanerulaartumik pilersinneqarput. Pingaarnertut assigiinngissutaasut immikkooortumi ”Ukiu­ mut angusat” quppernermi 18-imi nassuiarneqareerput. Ukiumi angusat anguneqarput suliffeqarfiup nutaamik periusissiornermini Killingusaami 1. januar 2017-imi aallartitamini 2021-llu naanerani naammassisassamini sukumiisumik ukkassineratigut. Siuariartorfissatut periusissiami anguniakkat, isertitanit, ilinniartitaanerup aningaasaliinerullu aaqqissuussaasumik inger­ lannerisa saniatigut aningaasartuutit aqulluarneqarnerat ukiu­mi naatsorsuiffiusumi sukumiisumik ukkanneqaqqipput.

80.000

70.000

20.000

2017/18

2018/19

Suliffeqarfiup avataanut aningaasartuuteqarneq ukiumut siu­ lianut sanilliullugu katillugit 6,9 mio.1 DKK-nik appasinnerusu­ mik atuiffiuvoq, tamatumani appariaat 4 % missaanniilluni. Pingaarnertut appariaat pingasunik makkuninnga tunngaveqarpoq: • 2018-imi kallerup inneranut akiliutit aaqqissuusivigineqarnerinit sarfamut akiliutinik sipaaruteqarnermit.


• Suliffeqarfissuup sulisuinik ineriartortsinermut atatillugu aningaasartuutit amerleriarnerinit. • Avataaniit ikiorneqarnermit aningaasartuutinik sipaaruteqarnemit. Akerlianik sulisoqarnermut aningaasartuutit 6,8 mio. DKKnik qaffariaateqarput imaluunniit 2,5 % naligalugu. Tamanna ilaatigut peqquteqarpoq nioqquteqarnermi ingerlatat amerlinerinik akissarsiallu nalinginnaasumik naleqqussarnerinik. Ataatsimut isigalugu ukiup naatsorsuiffiusup 2018/19-ip naa­ nerani aningaasartuutit 2017/18-imut sanilliullugu allan­nguu­ teqanngillat. KNIkatillugu i alt - omkostninger (t. DKK) 2018/19 KNI - aningaasartuutit (t. DKK) 2018/19 Avataaneersut

Eksterne

Sulisut

Personale

300.000

3.000

2.000

1.000

0

-1.000

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Ukiumoortumik nalunaarummi 2017/18-imi suliffeqarfissuup suliffeqarfimmut piginneqataaffigisaanut Pitsaasut ApS-imut amigartoorutaasussatut naatsorsuutigineqartut 20 mio. DKK illikartinneqarput. Amigartoorutaasut akiitsullit akiligassaannit akilerneqanngitsuneersuupput.

250.000 200.000 150.000

Ukiumi naatsorsuiffiusumi Pitsaasut ApS suliffeqarfissup KNI-p suliffiutigilerpaa

100.000 50.000 0

KNI i alt- suliffeqarfinni - resultatandele i tilknyttede virksomheder 
 KNI katillugu pigisani angusat (t. DKK) (t. DKK) 2018/19 2018/19 4.000

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Ukiumi naatsorsuiffiusumi savaaqqat 18.020 Neqimut tunineqarput Pingaarnertut suliffeqarfiup suliffeqarfiit pigisaminiit angusai (akileraarutit akileerlugit) ukiumut naatsorsuiffiusumut 2017/18-imut sanilliullugit qaffasinnerupput. 2018/19-imi angusat 3,6 mio DKK-nik sinneqartoorfiupput ukiumi naat­ sorsuiffiusumi siuliani 1,1 mio DKK-nik sinneqartoorfiusoq. Angusat 2,5 mio. DKK-nik pitsanngoriarnerat pingaarnertut tunngaveqarpoq suliffeqarfiutigisami Neqi A/S-imi angusat ineriartornerannit. Suliffeqarfiup ukiumoortumik nalunaarutaa 2018/19 innersuussutigineqarpoq, tassani suliffeqarfiup aningaasaqarnerata ineriartorneranut patsisaasoq sukumiisumik nassuiarneqarpoq. 1 Ukiumi naatsorsuiffiusumi Neqimut tunineqarput naatsiiat akuutissalersugaanngitsut Nunatsinneersut 51 tons

Suliffeqarfiup pingaarnerup ukiumi naatsorsuiffimmi atuuttu­ mi Pitsaasut ApS-imi piginneqataassutit sinneri 50 %-it pisia­ rinikuuai, taamaalilluni suliffeqarfik maannakkut suliffeqarfis­ suarmit pigineqalerluni. Suliffeqarfiup ukiumoortumik nalu­ naarutaa 2018/19 innersuussutigineqarpoq, tassani suliffeqarfiup ingerlassimasai aningaasaqarneranullu tunngasut sukumiinerusumik nassuiarneqarput. Suliffeqarfiup pingaarnerup siunertaraa ukiumi naatsorsuiffimmi 2019/20-mi Pitsaasut ApS 20 1mio. DKK-nik aningaasaliiffiginiarlugu. Aningaasaliissutissat suli akilerneqannginnerini suliffeqarfiup pingaarnerup Pitsaasut ApS ukioq ataaseq inorlugu taarsersugassaanik 20 mio. DKK-nik taarsigassarsi­ tinnikuuaa. Suliffeqarfiup ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit aningaasalersuinermi aningaasartuutai 2017/18-imi 35,2 mio. DKK-niit 2018/19-imi 36,0 mio. DKK-nngorput, qaffariaallu annikitsoq 0,8 mio. DKK-voq.

Igitassat ikilisarniarlugit avatangiisimillu sunniuteqarnerluttoqarumanani qimminut nerukkaatissat 2018/19-imi nioqqutissiarineqartalerput


| 29

KNI A/S 2018/2019

KNI i alt - netto finansielle omkostninger (t. DKK) 2018/19 KNI katillugu - aningaasaliissuteqarnermi aningaasartuutit 60.000 akiliutissat akilertinnagit (t. DKK) 2018/19 50.000

40.000

Suliffeqarfissuup KNI-p nutaamik aningaasaliissutitut iluarsaassinissamullu kinguaattoorutinut 154 mio. DKK atornikuuai

30.000

Aningaasaliisimanermili ineriartorneq ukiup naatsorsuiffiu­ sup siulianut sanilliullugu 53,8 mio. DKK-nik amerlipput 2018/19-imi 147,3 mio. DKK-llutik.

20.000

10.000 0

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Ukiup matuma naatsorsuiffiusup naalernerani KNI-p akiitsorsinnaanermini 684,0 mio. DKK-nik akiitsorpoq ukiumi siuliani 650,6 mio. DKK-soq – akiitsorsinnaanermik atuisinnaanerup iluani 33,4 mio. DKK-nik amerleriarlutik. Amerleriaatit Pitsaa­ sut ApS-ip suliffeqarfittut pigineqalerneranik pingaarnertut tunngaveqarpoq Suliffeqarfiup pigisat tunuliaqutaralugit akiitsui 2017/18-imi 50,4 mio. DKK-niit 2018/19-imi 47,8 mio. DKK-nngorput - 2,6 mio. DKK-nik ikileriarput. Ataatsimut isigalugu akiitsorsin­ naa­nermi atuineq kiisalu pigisat tunuliaqutaralugit akiitsut ukiumi naatsorsuiffimmi 2018/19-imi 30,8 mio DKK-nik amerleriarput. KNI i alt - ændring i likvider (t. DKK)(t. 2018/19 KNI katillugu - akiliigasuaatissat allanngorneri DKK) 2018/19 120.000

Ingerlatsinermi atugassat allannguuteqarnerisigut tigoriaannaatigisat plus 26,4 mio. DKK-pput ukiup siuliani 2017/18-imi minus 22,2 mio. DKK-iusimallutik. Ukiumi angusat minus 26 mio. DKK missaanniinnerat makkunannga tunngaveqarpoq: • Nioqqutinik uninngasuutit 0,3 mio. DKK-nik qaffariarnerat. • Aningaasat pisassat 18,2 mio. DKK-nik ikileriarnerat. • Noqqaasarfinnut akiitsut allanullu akiitsut 8,5 mio. DKKnik qaffariarnerat. KNI aningaaserivinnik attavigisartakkaminik ingerlaavartumik qanimut, ammasumik pilersitsiviusumillu oqaloqateqartarnissani sutigut tamatigut niuernikkut periuseqarfigaa. Suliffeqarfik aningaasalersussallugu periarfissaqarluarfiuvoq, aamma 2019/20-mi ukiunilu aggersuni. Pitsaasunik atugassaqarfiusumi ukiuni arlariinni periarfissanik atorluaanerup suliffeqarfiup ingerlanneqarnerani patajaatsumik atugassaqartissavaa. Taamatut patajaatsumik ingerlatsinissaq kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip ukiuni sisamakkaartunik ingerlaannavittarnissaata qulakkeerpaa.

106.000

Maannakkut KNI-p aningaaseriviit attavigisartakkani isuma­ qatigiissuteqarfiginikuuai, isumaqatigiissullu ukiuni pingasuni aamma tallimani atuuppoq - ukiorlu ataaseq marlulluunniit qaangiuppata ukiumik ataatsimik sivitsorneqarsinnaassalluni.

92.000 78.000 64.000 50.000

1

36.000

KNI katillugu i alt - træk på kreditter (Mio DKK) 2018/19 - aningaasat attartukkat atornerat (mio. DKK) 2018/19

22.000

Kreditmaks Atuineq Annerpaaffissaa

8.000

1.200,00

-6.000 -20.000

Træk på kreditter

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Ukiumi naatsorsuiffiusumi aningaasat tigoriaannaat 4,8 mio. DKK-inik ikilisut suliffeqarfissuarmut nammineq ani­ngaa­ saa­tit nalunaarsorsimanerini ersipput. Ikileriarneri ukiumut naatsorsuiffimmut siulianut sanilliullugu sunniuteqanngillat. Suliffeqarfissuup aningaasat tigoriaannaatigisaasa allanngornerat aamma sunnerneqarpoq Pitsaasut ApS-imi piginneqataassutinik sinneruttunik 50 %-inik 28,6 mio. DKK-imut pisinermik. Suliffeqarfissuup pingaarnertut ingerlataani aningasaliinerit ataatsimut isigalugu 48,9 mio. DKK-nik q ­ affariarsimapput, taa­malillutik ukiup naatsorsuiffiup 2018/19-ip naanerani 230,3 mio. DKK-llutik.

1.000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Suliffeqarfiup aningaaserivinni atorsinnaasai ullormi naatsorsuiffiusumi katillugit 1.020 mio. DKK-pput, taakkunannga 550 mio. DKK piffissami sivisuumi taarsersugassaallutik.


Ullormi naatsorsuiffiusumi naatsorsorneqartumi aningaaserivinni atorsinnaasaminik suliffeqarfiup atuinerata ineriartornera matuma siuliani titartaganngorlugu takutinneqarpoq. Ukiu­ni naatsorsuiffiusuni kingullerni tallimani ineriartorneq titartakkami nassuiaatigineqarpoq.

Ukiumili naatsorsuiffiusumi angusat 2017/18-imut sanilliullu­ gu allaanerulaartumik pilersinneqarput.

Ukiup naatsorsuiffiusup ingerlanerani niuerfinni toqqissisimannginneq atuuppoq, aningaasat nalingini nioqqusianillu niuerfinni akit allanngorarsimaqalutik. Suliffeqarfissuup ani­ ngaasalersuinikkut attuumassuteqarfigisani qanimut suleqatigilluinnarpai - siunertaralugu niuerfinni pisut suliffeqarfimmut pitsaanngitsumik sunniutigisinnaasaasa ersarissartuarnissaat.

Polaroil-imi angusat, suliffeqarfiup ikummatissaqarnermut inger­latsiviani, 66,9 mio. DKK-nik sinneqartoorfiupput ukiumi naatsorsuiffimmi siuliani 54,1 mio. DKK-iusimallutik. Angusat 13 mio. DKK missaannik amerleriarnerini ataani allaqqasoq pingaarnertut patsisaavoq:

Ukiumi naatsorsuiffiusumi ineriartorneq Kaaviiaartitat, angusat il.il. ineriartornerat Suliffeqarfissuup kaaviiaartitsinerani aamma naatsorsuutitigut angusaata kisitsisai pingaarnerit siornamut sanilliussilluni (mio. DKK): Naatsorsuutitigut angusat - suliffeqarfissuaq (mio. DKK)

2018/19

Kaaviiaartitat 2.474,6 Ilanngaaseereernani angusat 472,9 Aningaasalersuinermi nalunaarsukkat sioqqullugit angusat 151,4 Akileraaruteqannginnermi angusat 115,4 Ukiumi angusat 77,7

2017/18

465,8 158,7 103,4 69,3

2016/17

Niuernermi ingerlatat Ikummatissat - Polaroil

54,1

65,5

Nioqqutissat - Pilersuisoq 66,4 Suliffeqarfiit pigisat

38,3

Neqi A/S

1,3

-2,6

Akia Sisimiut A/S

1,7

0,9

KNI Ejendomme A/S Suliffiup iluani iluanaarutit qaleriittut

1,9

0,8

-2,0

0,5

-20,0

0,0

103,4

103,4

Suliffeqarfik piginneqataaffigisaq Pitsaasut ApS Akileraaruteqannginnermi angusat

• Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip avataani ingerlatat amerleriarnerat. Ingerlatsinermut sulisunullu aningaasartuutit 2,5 mio. DKKnik amerleriarput, akerlianilli nalikilliliinermi aningaasalersuinermilu aningaasartuutit 5,9 mio. DKK-nik ikileriarput. Suliffeqarfiup nioqquteqarnermi ingerlatsiviani ingerlatat 48,4 mio. DKK-nik sinneqartoorfiullutik naammassineqarput, ukiumi naatsorsuiffiusumi siuliani sinneqartoorutit 66,4 mio. DKK-usut. Angusat 18,0 mio. DKK ikileriarnerat ukioq naat­ sorsuiffiusoq tamaat ilimagineqareerpoq naatsorsorneqa­ reer­lunilu, ataanilu allaqqasut patsisaapput:

2.428,2

Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2018/19-imi pingaarnertut ingerlatani angusat akileraarutissat peereernagit 115,4 mio. DKKpput. Ukiup siuliani ukiumut naatsorsuutinut sanilliullugu 12 mio. DKK-nik pitsaanerullutik. Akileraarutit suli akilernagit ine- 2017/18 riartorneq - suliffeqarfissuaq

Pingaarnertut assigiinngissutaasut immikkooortumi ”Ukiu­ mut angusat” quppernermi 18-imi nassuiarneqareerput.

• Nioqqutit ulluinnarni atugassat 2018/19-imi 6,5 mio. DKK missaata nalinganut akikillineqarnerat. • 2018/19-imi illuutit tuninerisigut iluanaarutit 9,0 mio. DKK-nik ingerlatsinermi annertunerusumik nalikilliliinerit. • 2018/19 aningaasaliissuteqarnermi 2,7 mio. DKK-nik aningaasartuuteqarneruneq. Nioqquteqarnermi ingerlatsivimmi aningaasartuutinut allanut tunngatillugu aningaasartuutit 8,0 mio DKK-nik ikileriarput, sulisunulli aningaasartuutit akerlianik 5,0 mio. DKK missaanniittunik amerleriarlutik. Aningaasartuutini allani sipaarut pivoq ulloq 1. januar 2018 Kalaallit Nunaanni kallerup inneranut akiliutit allanngortiterivigineqarnerinit. Taamatut sipaaruteqarneq aamma pivoq kiffartuussinissamut isumaqatigiissut tunngavigalugu akiliutigineqartunit isertitassat 13,0 mio. DKK-nit missaanniittunik ikinnerunerinik. Ingerlatsinermi isertitani allani 6,0 mio. DKK-nik isertitaqarneruneq ilaatigut aningaasartuutit allaneersuupput, tamannalu naatsorsuusiortarnermut tunngassuteqarpoq. Sulisunut aningaasartuutit amerlinerat nioqquteqarnermi ilaatigut suliat amerlinerinik akissarsiallu nalinginnaasumik naleqqussarnerinik tunngaveqarpoq. Suliffeqarfiup sulisoqarnermik immikkoortoqarfiini ukiumi naatsorsuiffiusumi noor´lumik angusaqartoqarpoq, tamanna­ lu angusassatut ilimagineqarnikuuvoq, tassami sinneqartoorfiugaluarpata amigartoorfiugaluarpataluunniit suliffeqarfiup ingerlatsiviinut ingerlateqqinneqartartussaammata. Sulisoqarnermik immikkoortortaqarfinni pitsanngorsaaneq allatullu pisariillisaaneq aamma ukkanneqarnikuuvoq, taa­ maattumik ukiumut naatsorsuiffiusumut siulianut sanilliullugu ikinnerusunik aningaasartuuteqartoqarluni. Siunnersortinik avataaniit ikiorneqartarneq suli annikillisarneqarpoq, tassami maanna suliassat arlallit suliffeqarfiup nammineq sulisuinit suliarineqartarput.


| 31

KNI A/S 2018/2019

Sipaaruteqarnerup sunniutaasa akerlianik ukiumi naatsorsuiffiusumi suliffeqarfissuup sulisuisa piginnaanngorsarneqarnerinut 4,5 mio. DKK-nik amerlanerusunik atuisoqarnikuuvoq, piginnaanngorsaanerlu tassaavoq suliffeqarfissuup periusis­ siornermini ukkatassaanut sisamaasunut ilaasoq. Suliffeqarfissuaq ataatsimut isigalugu angusat akileraarutit suli akilernagit 115,4 mio. DKK-sut naammagisimaarneqarput. Ukiumut 2019/20-mut angusassat akileraarutissat suli akiler­ nagit 118 mio. DKK-iunissaat naatsorsuutigineqarpoq. Ukiumut naatsorsuutit naammassereerneranni pisut Ukiumoortumik nalunaarusiap nalilerneqarneranik allanngortitsisinnaasunik ullup naatsorsuiffiusup kingorna pisoqanngilaq.

Pingaarnertut suliffeqarfiup naatsorsuutitigut angusaanut oqaaseqaatit Nioqquteqarnermik ingerlatsivik Ukioq naatsorsuiffiusoq 2018/19 suliffeqarfiup nioqquteqarnermik ingerlatsiviani periusissiornermi Killingusaami suliniu­ tit atuutsinneqalernissaannik pimoorussilluni atuuttunngortitsiniarnermi malitseqartitsinermullu iluaqutaasussanik assigiinngitsunik suliniuteqartoqarpoq ingerlatsisoqarlunilu. Pingaarnertut suliassanut tunngasut ilaatigut makkuupput: • Isertitassatigut pitsanngoriaatitalimmik kaaviiaartitat amerlinissaannik ukkassineq. • Nioqqutinut tammaannartartunut igitanullu ikinnerusunik aningaasartuutitalimmik uninngasuutit pitsaanerusumik aqunneqarnissaannik ukkassineq. • Nioqqutissarsiniartarnermi assartuinermullu tunngasunut ukkassineq. • Piginnaanernik ineriartortsitsineq pitsaanerusumillu niuer­tutut sulinissamik ukkassineq. • Ingerlatsiviup suliffeqarfittut aaqqissuussaaneranik ine­ riartortitsineq. Ukkanneqartut qulaani taaneqartut 2017/18-imi angusanut sanilliullugu ingerlatsinermi angusat pingaarnertut assigai, ataanilu allaqqasut pingasut taaneqareersut sunniutai makkuninnga tunngaveqarput: • Nioqqutit ulluinnarni atugassat 2018/19-imi 6,5 mio. DKK missaata nalinganut akikillineqarnerat. • 2018/19-imi illuutit tuninerisigut iluanaarutit 9,0 mio. DKKnik ingerlatsinermi annertunerusumik nalikilliliinerit. • 2018/19-imi aningaasaliissuteqarnermi 2,7 mio. DKK-nik aningaasartuuteqarneruneq.

Ukiup naatsorsuiffiusup ingerlanerani ingerlatat allat pingaarutillit ilaatigut makkuupput: Varedivisionen - udvikling i nettoomsætning (t. DKK) 2018/19 Nioqquteqarnermik ingerlatsivik - ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat ineriartornerat (t. DKK)2018/19

1.400

1.300

1.200

1.100

1.000

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

• Pilersuisup pisiniarfiinik nutaamik isikkulersuineq. • Pilersuisup pisiniarfiini nioqqutinik ulluinnarni atorneqartartunik akinik appaaneq. • ”Mamarisavut” - nittartakkamik nerisassiornermik ilitsersuutinik imalimmik pilersitsineq - ulluinnarni peqqinnartumik inuunissami atugassat ilaat. • Pilersuisup pisiniarfiini pisiniarnermi neqeroorutinut atugassanik nipitittakkanik katersuisinnaatitsineq. • ”KNI pinngortitamik eriaginnittoq” suliniutitut aallarti­ sarneqarnera. Ingerlatsivimmi kaaviiaartinneqarput 1.389,3 mio. DKK, ukiu­ mut siulianut piffissami pineqartumut sanilliullugu 20 mio. DKK missaaniittunik qaffasinnerullutik, qaffariaat tassaalluni 1,4 %. Matusissutissaq tamakkiisoq eqqarsaatigalugu 335,6 mio. DKK-voq, ukiup siuliani naatsorsuiffiusumi 337,5 mio. DKK-lluni.

Nioqquteqarnermik ingerlatsiviup kaaviiaartippai 1.389 mio. DKK, taakkulu suliffeqarfissuup 1 kaaviaartitaasa 56 %-eraat Nioqquteqarnermik ingerlatsivik 2018/19 (mio. DKK)

2017/18

Nunaqarfinni kaaviiaartitat

458,4

448,2

Illoqarfinni kaaviiaartitat Engros-imi kaaviiaartitat aamma nittartakkakkut tunisat Kaaviiaartitat katillugit

448,6

440,5

482,3

474,9

1.389,3

1.363,6

24,2%

24,8%

Ilanngaasiitigani isertitat


Matussutissaq ukiumi naatsorsuiffiusumi siuliani anguneqartoq assigaa ilaatigullu ukiup naatsorsuiffiusup ingerlanerani akinik appaasoqarneranik kiisalu ukiumut naatsorsuiffiusu­ mut 2017/18-imut sanilliullugu akikilliliinerup qaffasinnerusimaneranik peqquteqarluni. Nioqqutissanik atuinermi aningaasartuutit ukiumi naatsorsuiffiusumi siulianut sanilliullugu allannguuteqanngillat.

• Ingerlatsinermi aningasaatit (akiligassallit, akiligassaqarfiit, quini uninngasuutit assigisaallu) piffissap ingerlanerani allanngussannginneri. • Piginnittunut akiliutissat ikummatissaqarnermik ingerlatsiviup akilissagaa.

Matussutissap anguneqartup assigaa ilanngaaseereernani iluanaarut 24,2 %, ukiup naatsorsuiffiup siuliani 24,8 %­soq.

• Suliffeqarfiup isertitaminit akileraarutissaasa ingerlaannartumik akilerneqarnissaat.

Nioqquteqarluni ingerlatsivik 48,4 mio. DKK-nik sinneqar­ toorpoq, ukiumi naatsorsuiffiusumi siuliani 66,4 mio. DKK-nik sinneqartooruteqarsimalluni. Nioqquteqarnermik ingerlatsivik katillugu - akileraarutit Varedivisionen i alt - resultat før skat (t. DKK) 2018/19 akilinnginnerini angusat (t. DKK) 2018/19 80.000

Aningaasat tigoriaannaat ukiup siulianut sanilliullugu amerleriarsimanerat takussutissiami ersippoq - naligalugu 32,3 mio. DKK. Tamatumani pingaarnertut tunngaviuvoq aningaasaliinermi 30,8 mio. DKK-nik amerlanerusunik aningaasaliisimaneq. KNI Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut nunaqarfinni, isorliunerusuni illoqarfinnilu pisiniarfinni kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarpoq.

60.000

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnermi akiliutaasoq ukiumi naatsorsuiffiusumi 18,2 mio. DKK-nik akilerneqarpoq, ukiumilu naatsorsuiffiusumi siulianut sanilliullugu 13,4 mio. DKK-nik ikinnerullutik. Akiliutit ikilineranut tunngatillugu kiffartuussinissamik isumaqatigiissut pillugu nalunaarutigineqartumi nassuiaatigineqareerpoq.

40.000

20.000

0

Pingaartutut maluginiagassaavoq aningaasalersuineq naat­ sorsorneqarsimammat tunngavilersuutit ilimagisallu assigiin­ ngitsut tunngavigalugit, tamatumani pingaarnersaallutik:

Ukiumi naatsorsuiffiusumi aningaasartuutit katillugit 333,5 mio. DKK-niusimapput ukiumi naatsorsuiffiusumi siuliani 336,4 mio. DKK-llutik, tassa appariaateqarluni. 2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2017/18-imi nioqqutissat tuniuminaatsut 6,0 mio. DKK nalillit immikkoortinneqartut ilaasimapput. Taakku immikkoortinneqarsimasut 2018/19-imi amerle­ riarput 7,0 mio DKK-nngorlutik. Pisiniarfiit nioqqutissarsiniartarnermillu immikkoortortaqarfik qanimut suleqatigalugit nioqqutissat tuniuminaatsut 5,0 mio. DKK aamma 8,0 mio. DKK akornanniittuaannarnissaat suliniutigineqartuartarpoq. Nioqquteqarnermik ingerlatsiviup ukiumi aningaasaliineri takussutissami ataani takuneqarsinnaapput. Nioqquteqarnermik ingerlatsivik 2018/19 (mio. DKK)

2017/18

Ingerlatsinermi aningaasaliinerit 65,4 Aningaasaliussani aningaasaliinerit -73,3 Aningaasalersuinermi aningaasaliinerit - Iluarsiissutit: Akileraarutit kinguartitat -

66,9 -42,5 -

Akiliigasuaatissat allannguutaat

24,4

-7,9 1

-

“KNI katillugit 671-inik illuuteqarpoq, tassaallutik pisiniarfiit, quersuit, sulisunut najugassiat allallu Nioqquteqarnermik ingerlatsiviup illuutaasa 400 sinnillit iluar­saannissaanni aserfallatsaalinissaannilu kinguaattoorutaasut ukiumi naatsorsuiffiusumi ikilisinniarlugit suliniutigineqarnikuuvoq. Iluarsaassinermi aserfallatsaaliinermilu kinguaattoorutit ukiu­ mi naatsorsuiffiusumi 2016/17-imi 300 mio. DKK-nut naatsor­ sorneqarput. Ullumikkut illuutit atorneqanngitsut atorunnaarnerisigut iluar­saassinissamik aserfallatsaaliinissamillu kinguaattoorutit ikilisinneqarsinnaapput. Taamaattumik ukiumi naatsorsuiffiu­ sumi matumani illuutit tamanut ammasumik tuniniaanermi tunineqarnikuupput, ukiumilu aggersumi tuniniaaneq ingerlaannassalluni. Illuutit tunineqanngitsut tunineqarsinnaanngitsulluunniit inger­latsinermi KNI-mut aningaasartuutaanngitsumik allatut pigiunnaarneqarumaarput.


| 33

KNI A/S 2018/2019

Illuutit pillugit suli naleqqunnerusumik ilusilersuisoqarpat illuutit ikiliseqqinneqarsinnaapput. Nunaqarfiit ilaanni arla­ riiaa­nik queqartoqarpoq, taakkulu aserfallatsaaliinermi inger­latsinermilu aningaasartuutinik ikinnerulersitsisussamik ataasiinnarmik quilerneqarnerisigut patajaallisarneqarsinnaapput. Iluarsaassinermik kinguaattoorutit eqqarsaatigalugit qanoq iliuuseqarfigineqanngippata siunissami nioqquteqarnermik ingerlatsiviup aningaasartuutai amerlissasut maluginiagassaavoq, tassami ilaatigut ingerlatsinermi sipaarutaasinnaasunik nukissiuuteqarneq eqqarsaatigalugu aaqqiisoqanngippat nalikilliliinerit annertusiartussapput. Nalikilliliisarnermi annertusiartuinnartoq nioqquteqarnermik ingerlatsiviup siu­ nissami isertikkumaagassaanik ilanngartuutaaginnartussaa­ voq. Ullumikkut nioqquteqarnermik ingerlatsiviup ukiumut ikin­ ner­paamik 35 - 40 mio. DKK aningaaliissutissatatut illikartit­ tarpai. Illuutit ullumikkutuut isikkuat atuinnarniarlugu iluar­ saassinermut aserfallatsaaliinermullu, assersuutigalugu ukiu­ ni 20-ni tulliuttuni, ukiut tamaasa 15 mio. DKK qaavatigut illikartinneqartariaqarput. Aningaasanik taamak amerlatigisunik aningaasaliisoqarnissaanik pisariaqartitsinermi suliffeqarfiup isertitamigut akiliu­ tissaqarsinnaaneranut tunngatillugu annertuumik ukkassineq pisariaqarpoq. Aningaasaliisarnermi ukiut tamaasa aningaasarpassuit illikar­ tinneqartaraluartut aningaasaliissutit tamaasa atornissaat ajornartorsiorfiugajuppoq, tassami sanaartornissami akuersissutit pissarsiarineqarsimanngikkaangata imaluunniit sanasussat nunaqarfinnukarsinnaasut pissarsiariuminaakkaangata aningaasaliissutit atunngitsoorsinnaasarput. Aningaasaliinerit - nioqquteqarneq (mio. DKK)

18/19 17/18 16/17 I alt

Aningaasaliissutissatut missingersuutit 81,7 Aningaasaliissutit atorneqartut 73,3

78,8 70,5 149,3 42,5 38,4 80,9

Aningaasaliissutissatut missingersuutit atorneqanngitsut

36,3 32,1 68,4

8,4

Takussutissiami qulaaniittumi takuneqarsinnaavoq nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi aningaasaliissutissatut missingersuusiarineqarsimasut - ukiut naatsorsuiffiusut pingasut ingerlanerini - patsisaasutut qulaani taaneqartut pissutigalugut piviusunngortinneqarsinnaasimanngitsut. Oqaatigineqassaarli ukiumi naatsorsuiffiusumi matumani naammassillugit suliaqarneq 90 %-iusimammat, tamannalu ukiunut naatsorsuiffiusunut siuliinut marlunnut sanilliullugu annertuneroqaaq. Imatullu paasineqassaaq aningaasat akiliigasuaatissat atorneqanngitsut 77 mio. DKK kingusinnerusukkut atorneqa­ riaan­na ­ nngorlutik uninngasuutigineqartutut taaneqarsinnaa­ sut. Kinguaattoorutit ilarpassui ukiumi naatsorsuiffiusussami 2019/20-mi suliarineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik Energidivisionen - udvikling i nettoomsætning 
 Ikummatissaqarnermik(t. ingerlatsivik - ilanngaasereerlugit DKK) 2018/19 1.250kaaviiaartitat ineriartornerat (t. DKK) 2018/19 1.200 1.150 1.100 1.050 1.000 950 900

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Ikummatissaqarnermik ingerlatsivimmi ukiumi naatsorsuiffiusumi 2018/19-imi kaaviiaartinneqarput 1.063,9 mio. DKK, ukiup naatsorsuiffiup siuliani 1.040,7, qaffariaat 23,2 mio. DKK, taakku assigaat 2,2 %. Kaaviiaartitanut iluanaarutinit tamakkiisunit matussutissat 173,3 mio. DKK-pput siorna piffissami tassani 164,6 mio. DKK-­llutik.

Ikummatissamik nioqquteqarluni ingerlatsiviup kaaviiaartippai 1.064 mio. DKK, taakkulu suliffeqarfissuup kaaviiaartitaasa 43 %-eraat Ikummatissamik nioqquteqarnermi ingerlatsivik (mio. DKK)

2018/19 2017/18

Ikummatissanik imerpalasunik nioqquteqarneq - mio. literit 233,6 Kaaviiaartitat ikummatissat imerpalasut 1 - mio. kr. 1.149,3 Ikummatissanit allanit kaaviiaartitat - mio. kr. 23,5 Ikummatissanik imerpalasunik eqqussuineq mio. literit 236,6 Ilanngaasiitigani isertitat 16,3%

226,2 1.228,8 23,3 230,2 15,8%

Matussutissat qaffannerat taamaallaat pipput ukiumut naat­ sorsuiffiusumut 2017/18-imut sanilliullugu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit avataani ingerlatat amerlanerunerinik. Taamaattumik ilanngaasiitigani isertitat 0,5 %-imik qaffariarput. Matussutissap tamakkiisup anguneqartup assigaa ilanngaa­ seereernani iluanaarut 16,3 % ukiup naatsorsuiffiup siuliani 15,8 %-­iusoq.


Ikummatissaqarnermut ingerlatsiviup ukiumi naatsorsuiffiusumi angusamini sinneqartoorutai 66,9 mio. DKK-pput, ukiup naatsorsuiffiusup siuliani 54,1 mio. DKK-llutik. Energidivisionen i alt - resultat før skat (t. DKK)- akileraarutit 2018/19 Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik katillugu akilinnginnerini angusat (t. DKK) 2018/19 80.000

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfigineqarput. Ingerlatsivik kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut attuumassutilimmik akilerneqarneq ajorpoq. Ingerlatsiviup uuliamit isertitassai kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi annerpaaffissalerneqarnikuupput.

Polaroil 70-inik ikummatissaasiveqarpoq

60.000

40.000

Isertitassat annertussusissaat isumaqatigiissutigineqareersoq tunngavigalugu, ingerlatsiviup nioqqutissanik tuniniaanermini atugaasa nioqqutissiornerup isumannaallisaanerullu iluani imminut illersorsinnaasumik qanoq ittuunissaa anguniarlugu, iluarsaassinissamut aserfallatsaaliinissamullu pisariaqartitani ingerlatsiviup illikartittassavai. Ukiuni arfinilinni tulliuttuni annertuumik nutarsaanissamut pilersaarusiamut 145 mio. DKK missaanniittut aningaasalissutissatut pilersaarutaapput.

20.000

0

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Ikummatissaqarnermik ingerlatsivimmi aningaasaliinerit takussutissiami ataaniittumi takuneqarsinnaapput. Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik 2018/19 2017/18 (mio. DKK) Ingerlatsinermi aningaasaliinerit Aningaasaliussani aningaasaliinerit Aningaasalersuinermi aningaasaliinerit Iluarsiissutit Akileraarutit kinguartitat

72,7 -64,9 -20,0

64,8 -62,0 -20,0

-

-

Akiliigasuaatissat allannguutaat

-12,2

-17,2

Pingaartutut maluginiagassaavoq aningaasalersuineq naat­ sorsorneqarsimammat tunngavilersuutit ilimagisallu assigiin­ ngitsut tunngavigalugit, tamatumani pingaarnersaallutik:

Ikummatissat akii atuisunut akigitinneqartut ukiumi naatsorsuiffimmi 2017/18-imi akigitinneqartut assigaat Atuisunut nalinginnaasumik akigitinneqartoq ukiup naatsorsuiffiusup 2018/19-ip ingerlanerani allanngortinneqanngillat. Ikummatissanik imerpalasunik Nunatsinni nioqqutigineqar­ tut akii allanngorartinnaveersaarniarlugit nioqqutissat ani­ ngaasallu nalingisa nikerarpallaannginnissaat siunertaralugu sillimmasiinerit pisariaqartut arlallit pisarnissaat ataavartumik sulissutigineqarpoq.

• Ingerlatsinermi aningasaatit (akiligassallit, akiligassaqarfiit, quini uninngasuutit assigisaallu) piffissap ingerlanerani allanngussannginneri. • Piginnittunut akiliutissat ikummatissaqarnermik ingerlatsiviup akilissagaa. 1

• Suliffeqarfiup isertitaminit akileraarutissaasa ingerlaannartumik akilerneqarnissaat. Takussutissiami ersippoq aningaasat tigoriaannaat ­ukiumi naatsorsuiffiusumut siulianut sanilliullugu 5,0 mio. ­DKK-nik amerlanerusut, tamannalu pingaartumik tunngaveqarpoq inger­latsinermi sulianit aningaasat ingerlaarnerat qaffa­riaa­ teqarmat kiisalu aningaasaliinerit qaffariarsimallutik. Aamma ersippoq aningaasat tigoriaannaat ukiumi angusanit pilersinneqartut aningaasaliinernut piginnittunullu akiliutinut atorneqarsimasut, tamannalu ikummatissaqarnermik ingerlatsiviup nioqquteqarnermillu ingerlatsiviup akunnerminni taperseeqatigiittannginnissaannik tunngaveqarluni.

Polaroil-ip tankiutaasa katillugit imarisinnaavaat 280 mio. literit Ikummatissaasivissuit 430-t ikummatissanut imerpalasunut uninngasuusiviit ikummatissaqarnermik ingerlatsivimmit pigineqarput: illoqarfinni ikummatissaasivissuit 151-it nunaqarfinnilu ikummatissaasivissuit 279-it. Nunaqarfinni ikummatissaasiviit imaqqortussusiat 63 mio. literiuvoq, kiisalu illoqarfinni imaqqortussusiat 219 mio. literiulluni. Katillugit ikummatissaasiviit imaqqortussusiat 282 mio. literiuvoq.


| 35

KNI A/S 2018/2019

Polaroil-ip ikummatissaasiviata anginerpaap imarisinnaavaa 25 mio. literit

Nioqqutissat uninngasuutit Nioqqutissat uninngasuutit ukiup naatsorsuiffiusup naanerani 920,5 mio. DKK-nik naleqarput siorna 932,8 mio. DKKllutik, appariaat 12,3 mio. DKK imaluunniit 1 %.

Ingerlatsiviup niuernermi unammilligassai pingaarnerit tassaapput:

Appariaammut patsisaanerpaavoq ikummatissanik imerpalasunik uninngasuutaasup appariarnera, 21,4 mio. DKK-nik aningaasartaqartoq. Tassani appariaat pingaartumik patsiseqarpoq uulia nunanit allanit eqqunneqartoq ukiumut naat­ sorsuiffiusumut 2017/18-imut sanilliullugu akikinnerusimammat.

• Nioqquteqarnermi kaaviiaartitat annertusarnissaat taakkulu allanngutsaaliornissaat.

Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi uninngasuutit 7,2 mio. DKK-nik qaffariarput.

• Uuliaqarsinnaaneranik aatsitassaqarsinnaaneranillu misissuinerni ingerlatanut naapertuuttumik pilersaarusiortarnissaq. • Avatangiisit isumannaallisaanerlu pillugit piumasaqaatit annertusiartuinnartut - aamma sulisut piginnaaneqarne­ rulernissaat kiisalu ikummatissaasiviit qanoq issusaat.

Pingaarnertut suliffeqarfiup oqimaaqatigiis­ sitsineranut oqaaseqaatit Pigisat sanaartugaanngitsut Ullormi naatsorsuutit naammassineqarneranni pigisat sa­ naar­tugaanngitsut 25,3 mio. DKK-nik naleqarput, ukiumi naat­sorsuiffiusumi 2017/18-imi 31,2 mio DKK-llutik. Ukiumi naatsorsuiffiusumi aningaasaliissutit 0,8 mio. DKK-nik nalillit pipput, ukiumi naatsorsuiffiusumi siuliani 2,3 mio. DKK-llutik. Atortut sanaartukkat Ullormi naatsorsuutit naammassineqarneranni sanaartukka­ nik pigisat naleqarput 939,9 mio. DKK, ukiumi naatsorsuiffiusumi siuliani 2017/18-imi 838,0 mio DKK-llutik. Ukiumi naat­ sorsuiffiusumi aningaasaliissutit 149,6 mio. DKK-nik nalillit pipput, ukiumi naatsorsuiffiusumi siuliani 107,0 mio. DKKllutik.

KNI katillugit motoorilinnik 311-nik peqarpoq, biilit, gummiged, truckit, ATV qamuteralaallu

Quimi uninngasuutit ikileriarnerat ukiumi naatsorsuiffiusussami minnerpaamik 2018/19-imi appariaatip angeqqataanik ikilisinneqassasut naatsorsuutigineqarpoq. Nioqqutissat uninngasuutit sumik katitigaanerat takussutissiami ataani takuneqarsinnaavoq. Uninngasuutit Beholdninger
 -- energidivisionen ikummatissat 
 (mio. DKK) DKK) 2018/19 (mio. 2018/19

Uninngasuutit Beholdninger 
 nioqqutit 
 -- varedivisionen (mio. DKK)2018/19 2017/18 (mio. DKK)

400,0

600,0

350,0

550,0

300,0

500,0

Uninngasuutit Beholdninger 
 - nioqqutit atortussat - forbrugsvarer 
 (mio. DKK)2018/19 2017/18 (mio. DKK) 4,0 3,0 2,0 1,0

2017|18 2018|19

2017|18 2018|19

0,0

2017|18

2018|19

Suliffeqarfissuup piginnittumut nammineerluni aningaasaatai tassaapput 1.173 mio. DKK

Piginnittumut nammineq aningaasaatit Suliffeqarfiup namminerisamik aningaasaatai ulloq 31. marts 2018 1.215,6 mio. DKK-niit ulloq 31. marts 2019 1.183,2 mio. DKK-nut ikileriarput. Appariaat katillugu 32,4 mio. DKK imaluunniit 2,7 %. KNI katillugu -KNI nammineq aningaasaatit (t. DKK) 2018/19 i alt - egenkapital (t. DKK) 2018/19 1.500.000

Aningaasaliinikkut pigisat Suliffeqarfinni ukunani piginneqataassutit aningaasartaat imaapput: • 4,0 mio. DKK Neqi A/S-imi

1

1

1

1.000.000

• 7,2 mio. DKK Akia Sisimiut A/S-imi • 5,3 mio. DKK KNI Ejendomme A/S-imi • 0,0 mio. DKK i Pitsaasut ApS Aningaasaliinikkut pigisat ukiup naatsorsuiffiusup ingerlanerani qaffapput 12,8 mio. DKK-niit 16,4 mio. DKK-nut. Qaffa­ riaat tassaavoq suliffeqarfiit pigisat angusaannut tunngasoq.

500.000

0

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19


Namminerisamik aningaasatit ineriartornerat katitigaavoq piffissami sinneqartoorutit kiisalu akileraarutissamaatit ki­ nguar­tinneqartut ilanngaatigereerlugit aningaasalersuinermi atorneqartut niuerfinni nalingisa nikerarnerannit. Aningaasalersuinermi atorneqartut akileraarutit illikartitat iluar­sineqanginnerini niuernermi nalingat piffissami 31. marts 2018 - 31. marts 2019 146,5 mio. DKK-nik a ­ ppariarsimavoq. Ukiup naatsorsuiffiusup 2018/19-­ip naanerani nalingat minusimiilluni 90,9 mio. DKK-voq, ukiup naatsorsuiffiusup 2017/18-ip naanerani nalingat plus 55,6 mio. DKK-lluni. Aningaasalersuinermi atortut pilersinneqartarput ikummatissat imerpalasut tuniniarneqarneranni akii allanngorartippallaarumanagit nioqqutissat akiisa aningaasallu nalingi pillugit qularnaarinerit ingerlaavartumik isumaqatigiissuteqarfigineqarnerisigut. Qularnaarinerit tamakku niuerfinni akii ullormi naatsorsuiffiusumi inissinneqartarput namminerlu aningaasaatitut inissinneqartarlutik. Niuerfinni erniaritinneqartup nikerarnerata suliffeqarfimmut sunniuteqannginnissaa siunertaralugu erniat pillugit isuma­ qatigiissutit suliffeqarfimmit aamma isumaqatigiissusiorfigineqartarput. Qularnaarinerit tamakku niuerfinni nalingat ullormi naatsorsuiffiusumi naatsorsorneqartarput namminerlu aningaasaatitut inissinneqartarlutik, tamanna pisarpoq qularnaarinerit suliffeqarfiup ingerlatsineranut pitsaasutut nalilerneqaraangata. Aningaasalersuinermi atortut niuerfinni nalingat minusiuppat tamanna suliffeqarfiup akiliisinnaaneranut sunniuteqarnerlussaaq. Quppernermi 14-imi suliffeqarfissuarmi kisitsisit pingaarnerit kisitsisillu paasissutissiisuni akiliisinnaassutsip annertussusaani takuneqarsinnaavoq ukiuni naatsorsuiffiusuni kingullerni niuerfinni nalingata pitsaannginnerat suliffeqarfiup akiliisinnaassusaanut sunniuteqarnerlussimasoq. Tamatumani pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu niuernerup iluani oqimaaqatigiissitsineq pitsaanngitsumik ingerlassagaluarpat– nioqqutissanik aningaasallu nalinginut sillimmartaarneq eqqarsaatigalugu – suliffeqarfiup aningaasaqarnerata ingerlaneranut sunniuteqarnerlussanngitsoq, tassami nalingi atuisunut akigitinneqartunut ilanngullugit naatsorsuinermi ilanngunneqartuaannarmata. Ernianut qularnaarisarnermut tunngatillugu ikummatissaqarnermut ingerlatsivimmut tunngasortaani atuisunut akigitinneqartunut ilanngunneqartarput, akerlianilli nioqquteqarnermut ingerlatsivimmut tunngasortaani aningaasaqarnerup ineriartorneranut toq­ qaan­nartumik sunniuteqarumaarluni.

Suliffeqarfissuup akiliisinnaassusaa tassaavoq 58 %

Titartakkami takuneqarsinnaavoq ukiuni naatsorsuiffiusuni kingullerni marlunni akiliisinnaassuseq qaffakkiartorsimasoq, tamannalu pingaartumik patsiseqarpoq aningaasalersuinermi atortut niuerfinni nalinga qaffakkiartorsimammat. Ukiup naatsorsuiffiusup 2018/19-ip naanerani akiliisinnaassuseq appariarpoq, tamannalu tunngaveqarpoq ukiup naatsorsuiffiu­ sup naanerani niuerfiit nalingisa pitsaanngissimanerinit.

60

KNI katillugu - akiliisinnaassutsip annertussusaa (%) KNI i alt - soliditetsgrad (%) 2018/19 2018/19

50

40 30

20

10 0

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Sulisut KNI-mi sulisut isumalluutitut pingaarnertut isigaavut. Suli­ sum­mi suliaqarnerisigut pitsaassuseq naammassisaqarsin­ naas­suserlu aatsaat pilersissinnaavarput. Taamaattumik siunissami pitsaanerpaat akornannut pisinnaaqqulluta sulisut pisariaqartitavut sulisoriniassallugit anguniartuarparput. Tamannalu angussavarput sulisutsinnik ineriartortitsinitsigut ilin­niartitsinitsigullu, kisianni aamma soorunami nutaanik atorfinitsitsisarnitsigut. Suleqativut sulisuvullu pinertuujupput, naleqartinneqarlutik ataqqinartumillu pineqarnissartik kissaatigaat. KNI-llu anguniagaanik naleqartitaanillu paasiniaasarput, ataatsimoorul­lu­ gulu aaqqiissutissanik tamanut pitsaanerusussanik suliaqartarlutik.

1

KNI sumiiffinni 69-ini Nunatsinni assigiinngitsuniippoq, ukiullu naatsorsuiffiusup 2018/19-ip naanerani 824-t missaanniittunik sulisoqarluni – tassalu ukioq kaajallallugu atorfiit 743-t nalingi. Ukiup naatsorsuiffiusup 2017/18-ip naaneraniilli sulisut allan­ nguuteqarpiarsimanngillat.


| 37

KNI A/S 2018/2019

KNI katillugu - ukioq kaajallallugu atorfillit amerlassusaat KNI i alt - antal fuldtidsansatte 2018/19 2018/19

KNI katillugu - ilinniartut amerlassusaat 2018/19 KNI i alt - antal elever 2018/19 80

760

755 60 750 40

745

740 20 735 730

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Siunissamut periusissatut pilersaarut Killingusaaq tunngavigalugu sulinermi atugassarititaasut nioqquteqarluni ingerlatsivik kisiat eqqarsaatiginagu suliffeqarfissuarmili tamarmi allanngussapput. Anguniarneqarpoq pisisartunik qitiutitsineq, unammillersinnaanermik annertusaaneq aamma isertitaqarnissap qulakkeernissaa, tamatumani aallaavigineqarlutik sulisut piginnaasaat kiisalu sulinermi ileqqut teknologilu nutaat. KNI-mi ukiuni kingullerni tallimani naatsorsuiffiusuni pisiniar­ fimmi kiffartuussivimmilu ilinniartunngortartut amerlassusaat aalaakkaasimavoq. Ukiup naatsorsuiffiusup 2018/19-ip naa­ lernerani ilinniartut katillutik 71-iusimapput, amerlassusaallu ukiup naatsorsuiffiusup siulianut sanilliullugu 15 %-imik ma­ lunnaatilimmik amerleriarfiulluarluni. Ilinniartup suliffeqarfissuarmi assigiinngitsunut ineriartornissaminilu periarfissaminik pilersaarusiornissaa kiisalu ataasiakkaanut piumasaqaatit ataasiakkaallu periarfissaat ersarinnin­ ngortinneqarlutillu pissarsiariuminarninngortinneqassapput. Inuttut piginnaaneqarnissaq, sulinermut tunniusimanissaq piginnaasanillu ineriartortitsinissaq KNI-mi sulisunut tamanut piumasaqaataavoq. KNI sumiiffinni assigiinngitsuni suliffimmik misiliivissatut akue­risaasunik 100-nik ilinniartoqarsinnaavoq. Ilinniartoqar­ 1 fiu­sinnaasut assigiinngitsut makkuusinnaapput:

0

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

Piginnaasanik ineriartortitsinissaq sulisunut tamanut atuuppoq - assersuutigalugu ilinniartunut, sulisunut nutaanut, nunaqarfinni niuertunut, pisiniarfiit pisortaannut nunallu immikkoortuini pisortanut.

KNI-mi sulisunit 824-nit 48 %-t arnaapput

KNI-mut ilisarnaataavoq annertuumik sumiiffinnut attuumassuteqarneq aamma suiaassutsip agguataarneqarnerata oqimaaqatigiinnera, tassa sulisut 48 %-ii arnaagamik. KNI suliffeqarfiuvoq suliffigerusunnartoq, sulisut piginnaa­ saasa ineriartornissaat annertuumik tulleriiaarinermi pingaartinneqartoq. Annertuunik piumasaqaateqartarpugut, ilutiga­ luguli sulisutta ineriartornissaat atugarissaarnissaallu ukkataraarput. KNI-p suliassani pitsaasumik pikkoriffiginnittumillu suliarissagunigit sulisut pikkorissut, tunniusimasut nakimaat­ sullu pisariaqartippai. Taamaattumik sulisut sulinerminni 1 iluaqutissaannik suliffitta nammineq iluani avataanilu pikko-

14-imi

Ilinniarfik

Suliffimmik misiliiffissaq

TNI Allaffissorneq

NI Nuuk/CAK, Qaqortoq

Kiffartuussivik Sisimiut & Pilersuisup pisiniarfii

TNI Niuertitsisoq/Pisiniartitsisoq

NI Nuuk/CAK, Qaqortoq

Pilersuisup pisiniarfii

AU Nunani tamalaani niuerneq aamma niuernermi tuniniaaneq

NI Nuuk

Kiffartuussivik Sisimiut

AU Aningaasaqarneq aamma pigisanik nalilinnik aqutsineq

NI Nuuk

Kiffartuussivik Sisimiut

AU Nunat tamalaat akornanni angallassineq aamma ataqatigiissitsineq

NI Nuuk

Kiffartuussivik Sisimiut

IT-supporter/Qarasaasialerisoq

Mercantec, DK

Kiffartuussivik Sisimiut

Quersuarmi ikiorti

Saviminilerinermik Ilinniarfik

KNI-mi quersuaq & Pilersuisumi quersuaq

Serviceassistent

CAK, Qaqortoq

Pilersuisup pisiniarfii

Iffiortoq

Inuili

Pilersuisup pisiniarfii

Mediegrafiker - Tusagassiutitigut ilusilersuisartoq

Danmark

Kiffartuussivik Sisimiut

Nutserisoq oqalutsilu

Ilisimatusarfik

Kiffartuussivik Sisimiut

Cater-aamma kantineassistent

Inuili

Neqi A/S


rissarnerit ilinniarnerillu neqeroorutaasarnerat ukkapparput.

artortitsinerup pingaartinneqarneruneranik, tamannaavorlu maanna Killingusaami periusissiornermi ilaalluinnartoq.

Inuttut sulisutullu ineriartornissaannik sulisut tamaasa neqe­ roor­figisarpavut. Sulisut ataasiakkaarlutik ineriartornissaat peqqissaartumik pilersaarusiorfigineqartarpoq, pilersaarusiornermilu sulisup nammineerluni sulinermi inuttullu ango­ru­ sutaasa eqquutsinneqarnissaat sammineqartarluni. Ineriartortitsinermik ingerlatsineq pisiniarfitsinnut, ikummatissaasivitsinnut, toqoraavitsinnut sullissivimmullu tamanut atuuppoq. Ilinniartitaaneq ilinniaqqinnerlu aningaasaliinertut ­KNI-mit isigineqarpoq, kisiannili taamatut aningaasaliineq immi­ neer­luni ukiumut naatsorsuiffiusumut aningaasaatitut nalu­ naarsorneqanngilaq. Immikkoortumi ”ataatsimut isigalugu” eqqaaneqareersutut KNI aamma 2018/19-imi Taqqissuummik taasamik piginnaa­ sanik ineriartortitsivoq. Piginnaasanik ineriartortitsinissamut suliniummi piginnaasat assigiinngitsut pineqarput, ataatsimoortinneqarunik sulisumik tulluartumik pilersitsisussat. Piginnaasat immikkoortunut imatut immikkoortinneqarput: • Sulianut tunngatillugu piginnaasat • Inuttut piginnaasat • Inooqataanermi piginnaasat KNI-p piginnaasanik ineriartortitsinissamini Taqqissuut taa­ guutigaa, kiisalu maanna periusissiami Killingusaami Taqqissuut pingaaruteqarluinnartumik inissisimavoq. Taqqissuut KNI-mut tassaavoq ilisimasaqarneq, ilinniartitaaneq piginnaasanillu qaffassaaneq. Ukiuni tallimani kingullerni KNI-mi sulisut ineriartortinneqarnerat aaqqissuussaalluartumik ingerlanneqarpoq. Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2012/13-imi sulisut 100-t ataallugit amerlassusillit pikkorissariartorsimapput ilinniarsimallutillu. Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2017/18-imi peqataanikut amerlipput 600 -nngorlutik, 2018/19-inillu naanerani 400-t inulaarlugit peqataanikuullutik. Sulisut peqataanikut ikileriarnerinut taamaallaat pissutaavoq 2018/19-imi pikkorissarnerit ilinniartitaanerillu aaqqissuussaanerat. Sulisut 2018/19-imi pikkorissaannaratik sivisunerusumik ilinniakkamik ingerlatsisimanerat pissutaalluni pikkorissarnermik ingerlatsisut ikinnerunerinik kinguneqarpoq.

KNI-p sulisut ilinniartinneqarnissaannut 12 mio. DKK ukiumut aningaasaliissutigai - sulisut 382-it 2018/19-imi pikkorissarput Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2018/19-imi ilinniartitaanermut KNI-p atorpai 11,7 mio. DKK, ukiumi naatsorsuiffiusumi siuliani 7,2 mio. DKK atorsimallugit. Piginnaasanik ineriartortitsinermi ukiuni naatsorsuiffiusuni kingullerni atuiffiusimasut takutippaat piginnaasanik ineri-

Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2013/14-imi sulisut piginnaa­saa­ sa ineriartortinneqarnerinut 4 mio. DKK sinnilaarlugit ani­ ngaasaliisoqarpoq. Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2018/19-imi missingersuutit pi­ ngasoriaatinngortinneqarput maannakkut 12 mio. DKK-llutik. KNI katillugu - pikkorissarnernut aningaasartuutit (t. DKK) 2018/19KNI i alt - kursusomkostninger (t. DKK) 2018/19 15.000

12.000

9.000

6.000

3.000

0

2014/15

2015/16

2016/17

2017/18

2018/19

KNI-mit qulakkeerniarneqarpoq sulisut suleqatigisallu toq­ qis­sisimanartumik sulisarnissaat – atortut eqqortut pigissa­ gaat, eqqortumik sungiusarsimanissaat ilisimasallu pisaria­ qartut pigissagaat – taamaasillutik suliartik ajoquseratik perlasinatillu isumagisinnaaqqullugu. Ukiumi naatsorsuiffiusumi sulinermi avatangiisit isumannaallisaanerlu siunnerfeqarnerusumik annertuumillu ingerlanneqarnikuupput. KNI-p kissaatigaa nerisassat inooriaaserlu peqqissoq sulisuni suleqatigisanilu eqqumaffigineqarnerulissasoq ilisimasaqarfigineqarnerulerlunilu. Siunertaavoq ulluinnarni inuunerminni peqqinnerulernissaat, napparsimanerit annikillisinneqarlutik naammagisimaarinninnerlu anginerulersinneqarluni. KNI-mi ataavartumik sulissutigaarput suliffimmi pitsaasumik atugaqarnissaq, sulisuvullu atugarissaarlutik nuannarisaminnik suliffeqartutut misigisimatinnissaat pilersinniartuarlutigu. Inuiaqatigiinnut akisussaaqataaneq Nunatsinni tamarmi ingerlatsisarnitsigut inuiaqatigiinni qitiu­ sumik inissisimaqataavugut. Taamaattumik Nunatta ineriartorneranut soorunami akisussaaqataalluta. KNI-p inuiaqatigiinnut akisussaaqataaneq ingerlatsinermini ilaasutut isigaa. KNI-p siunertaraa sapinngisamik annertunerpaamik inuiaqa1


| 39

KNI A/S 2018/2019

tigiinnut tunniussaqarnissamik pilersitsinissaq, tamatumun­ nga ilanngullugit sulisunut aallussilluartunut suliffik kajungernartunngortissallugu taakkuninngalu ineriartortitsissalluni. KNI CSR-imik suleqataavoq. Taamatut sulinitsinni inuaqati­ giit akornanni peqatigiinnermi, kultureqarnermi timersorner­ milu siunertat tapersersorneqarnissaat immikkut ukkataraa­ vut. Nunami killilimmik atugassaqarfiusumi angalaniarnerullu iluani ajornakusoornartoqarfiusuni inuiaqatigiinni ingerlatat siuarsarneqarnissaanni tunniussaqarnissarput uagutsinnut pissusissamisuuginnarpoq, aamma sumiiffinni ataasiakkaani ingerlatsisoqassatillugu. KNI-p anersaavaniippoq inuiaqatigiinni akisussaaqataanermik qamannga misigisimaneq tunniusimanerlu, kiisalu inuia­ qatigiinni inukitsoqarfiusuni, ukioq kaajallallugu imminut akilersinnaasumik ingerlatsinissamik tunngavissaqarfiunngikkaluartuni, pingaaruteqarluinnartunik kiffartuussinermik pilersuinerup eqquutsinneqarnissaanik misigilluinnarneq. Nunatsinni nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerusuni pilersuisinnaa­ nermik qularnaatsuutitsineq pingaaruteqarpoq. Akisussaaffik tamanna KNI-p ukkatariuarpaa. Ammasumik, unneqqarissumik, niuernermillu misigaluni sila­ tusaartumillu suliffeqarfitta kultureqarnissaa KNI-mi annertuumik eqqummaariffigaarput. Suliffeqarfitsinni kultureqarnerput kalaallit kulturitsinnik avatangiisitsinnillu ataqqinninnitsinnik ersersitsisuussaaq. KNI sulisuilu sumiiffinni inuiaqatigiinnut pingaartuupput, tamaaniinnerminnilu ajunngitsumik ineriartortitseqataanissa­ mut akisussaaqataallutik. Inuiaqatigiinnut akisussaaqataa­ nermini soqutigisaqaqatigiit KNI-mit suleqatigineqartut ilagaat pisisartut, sulisut, suliffeqarfiit allat, kattuffiit aamma pisortaqarfiit. Pingaarnertut piukkunnaateqarfitsinni takusinnaasatsinnilu, assigiinngissutaasunik annerpaaffinnik pilersitsiffigisinnaasatsinni inuiaqatigiinni pisariaqartitsinerpaaffiusuni, suliffeqarfittut inuiaqatigiinni akisussaaffeqarnissaq pillugu politikkeqarpugut. Tunngaviusumik inuiaqatigiinni akisussaaffipput – isuman­ naatsumik pilersuineq • Suliassatta pingaarnersaraat nunaqarfiit illoqarfiillu mikine­ rit nioqqutissanik eqqortunik naammattunik amerlassusi­ linnik naleqquttumillu akilinnik pissarsisinnaanissaat. Saniatigullu nuna tamakkerlugu ikummatissanik pilersuinissatsinnik pisussaaffeqarpugut. Suliassarlu taanna kivissinnaavarput, pingaarnertut suliassarput naammassinnissinnaassusilimmik nalorninata isumagineratigut. Ilinniartitaaneq sulisunillu ineriartortitsineq • Ilinniartitaanermi periarfissatsialaat neqeroorutigerusuppavut, minnerunngitsumik ilinniartoqarnerup iluani, patajaatsumik soqutiginartumillu ilinniartunik ingerlatsineq aallukkumallugu, suliffeqarfitsinni suliffeqarfinnilu allani ilin­ niartuutivut siunnerfilimmik periarfissaqartikkumallugit. • Sulianik piginnaasaqarfiit inuttullu ineriartorneq pitsaasut sulisutta akornanni, inuit ataasiakkaat suliffeqarfiullu pisariaqartitsinera aallaavigalugit qularnaarusupparput. Periarfissat tamanut atuupput, arnaagaanni angutaagaanniluunniit, sumiuussuseq, atoqatigeeriaaseq innarluuteqarnerluunniit apeqqutaatinnagit.

Sullivimmi avatangiisit, peqqissuuneq atugarissaarnerlu • Sulisutta allallu uagutsinnik suleqatiginnittut toqqissisimasumik sulisarnissaat qularnaassavarput – eqqortunik atortussaqartissallugit, sungiusartittassallugit ilisimasaqartissallugillu, taamaasillutik ajutooratik ajunaarnermilluunniit nalaanneqaratik sulisinnaaqqullugit. • Inuussutissat pillugit paasisimasaqarnerunissaq ilisimaqarnerunissarlu siuarsassallugit kissaatigaarput, taamaasilluni sulisuvut sullitavullu peqqinnarnerusunik atugaqalernissaat anguniarlutigu, taamaasilluni napparsimakulannginnerussammata ajunnginnerusumillu inuuneqartikkamallutigit. • Suliffiup nuannersuunissaa sulisuttalu atugarissaarnissaat sulissutigaarput – sulisut suliartornissaminnut qilanaarnissaat kiisalu pisisartutta uagutsinni pisiniarnissaminnik kaju­ ngerinninnissaat.

Ukiumi naatsorsuiffiusumi KNI-p suliniut aallartippaa “KNI avatangiisimik mianerinnittoq” Avatangiisit silallu pissusia • Ilaatigut nukimmik atuinitsinnik annikinnerulersitsinikkut, avatangiisimut sunniilerlunnerit appartinniarlugit siunnerfilimmik suliniuteqarpugut, kiisalu teknologi nutaaliaanerusoq avatangiisimillu mianerinninnerusoq atuiffigisinnaasatsinni atorsinnaanerlutigu misissortuakkata ilagaat. • Suliatsinnut sunulluunniit tunngatillugu suulluunniit mi­ ngut­sitavut annikillerusuppavut, sulisut pisisartuvullu suleqatigalugit, nioqqutissanillu eqqornerusumik piniartarneq, qaammarsaaneq ingerlatallu ataasiakkaat eqqarsaatigalugit, sumiiffinni saligaannerutitsinissaq peqataaffigerusupparput. • KNI-p avatangiisinut sunniinera minnerpaamiitinniarlugu avatangiisinut silallu pissusaanut tunngasumik suliniummik aallartitsisoqarnikuuvoq. Suliniutit assigiinngitsorpassuit ilaatigut makkuupput: a. pinngortitap nammineq suujunnaarsissinnaasaannik nutaanik puussiaateqalerneq b. nerinermi atortunik plastikinik atuinermut taarsiullugu pinngortitap nammineq suujunnaarsinnaasaannik nioq­ qutinik taarsiineq c. avatangiisit eqqarsaatigalugit eqqortumik suliarineqarnissaat siunertarlugu dunkinik motoorip uuliassaanik imaqarnikunik utertitsisalerneq d. illuutit nutarsarneri ilutigalugit avatangiisinut innarliin­ ngitsunik aaqqiissuteqartarnerit. Niuernermik ingerlatsinermi ileqqorissaarneq • Peqquserlunneq, tarraqqutsineq allallu niuernermik inger­ latsinermi ileqqussaanngitsut akuersaanngilavut, taa­maa­ siorpugullu KNI-mi imaluunniit sulianik ingerlatatsinni allani nakkutilliinerit maleruagassaliornerillu aqqutigalugit pitsaaliuinermik suliuniuteqarluta.


Pisiniarfigisartakkavut suleqatigisavullu • Ileqqorissaarnissamut pissutsit aaqqissuussamik ilusilersukkamillu pisiniarfigisartakkavut suleqatigisavullu peqatigalugit suliarerusuppavut. Tunoqqutsillunilu nakkutilliinerit atornagit, oqaloqatigiinnertigulli tamatuma suleqatigiissutiginissaa qularnaartariaqarpoq. • Siunnersorneqarneq nittarsaassinerlu aqqutigalugit ka­laa­ liminernik pisiniarfitsinni nioqquteqarnissaq aallukkusupparput.

Oqaluttuarisaanerput qangarsuarli aallartippoq, takorluukkavulli siunissamut ungasissumut sammipput. Suliffeqarfitta qanoq ingerlanneqarnissaanik takorluukkavut piumasaqaatitaqarfioqaat - ingerlatsinerput angusaqarluarusussuseqarluta kajungerinnillutalu ingerlatsissavarput, minnerunngitsumillu siunnerfeqarluta ingerlatsissalluta. Taamaattumik nammineq akornatsinni pissusilersorfigeqatigiittarnissatsinni naleqartitanik tunngavissiornikuuvugut, avammullu sullissinit­ sinnik ersarissaasussamik periusissamik illuliornikuulluta.

Sumiiffinni innuttaasunut akuliunneq aningaasaliisarnerillu • Pingaartumik meeqqanut inuusuttunullu pissutsit atugassarititaasut pitsaanerulersinniarlugit ineriartortinniarlugillu, nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerusuni suleqataarusuppugut. Taamaattumik sammisaqartitsinerit assigiinngitsut pilersaarutillu ineriartorluarnissaannut tapersersuivugut – ajornanngippat peqqissuunissaq, atugarissaarnissaq ava­ ta­ngiisillu ilanngullugit.

Niuerneq sunaluunniit namminermiit avammut aallaaveqar­ tarpoq. Naleqartitaqarnitsigut sulisutta pisisartuvut sinnerlugit sapinngisamik pitsaanerpaamik ­angusaqarnissaanni sulinerminni atugassaannik pilersitsinissatsinni ­qitiutitsilluta ukkassivugut. Sulinitsinni atukkavut tatiginninnermik, ataq­ qinninnermik, nutaamik eqqarsartoqarnissaanut inissa­qar­ titsinermik pisisartuttalu tusaaniarnerinik aallaaveqassapput. Taamaalilluta suliffeqarfipput pitsaasumik misigiffigissavarput tulluusimaarutigalugulu.

KNI-p naleqartitai ulluinnarni eqqarsartaatsitsinni – suliassat­ talu suliarinerini – ilaapput. Maannalu periusissiami ingerlanneqartumi suliniutini ilaapput. Taakku atuuffitta iluani iliuut­ sitsinni malittaraavut, inuiaqatigiit suliassiissutaannut atatil­ lugu, nunarsuarmioqatigiinnermi – peqataaffigisatsinni – inger­­laatsinut atatillugu, kiisalu pisisartunut nutaaliamik attaveqarnitsinni malitassatut naatsorsuutigisanut atatillugu.

KNI katersuunnernut, kulturikkut pisunut timersornikkullu aaqqissuus­ sinermi assigiinngitsunut arlaqartunut aningaasaliissuteqartarpoq

KNI-mut pingaaruteqarpoq ataatsimoorullutigit naleqartitavut malillugit uummaarissumik ineriartortuaannarnissarput, uummaarissuserlu takutillugu suliffeqarfissuarmi tamarmi sulisut pisortallu ataavartumik oqaloqatigiinnerisigut - oqaloqatigiissutigalugu piviusoq una - tassa naleqartitat inooriaaserlu kiisalu piginnaasat sutigut tamatigut takutissagaat KNI-p anguniagassatut pilersaarusiaa piviusunngortinniarlugu piumasaqaatit ilaatigut pisariaqartuusut.

Ukiut tamaasa KNI A/S, Polaroil, pisisa.gl aamma Pilersui­ soq katersuunnernut, kulturikkut pisunut, timersornikkullu aaqqissuussinernut assigiinngitsunut arlaqartunut ani­ngaa­ sa­liissuteqartarput. Tamanna pingaartumik kattuffinnik suliffeqarfinnillu assigiinngitsunik sivisuumik atuuttussanik isumaqatigiissusiornerit aqqutigalugit pisarpoq, tamakkualu aqqutigalugit inuiaqatigiit ineriartorneranni peqataanikkut pingaartitavut takorluukkavullu ersersinneqartarput.

KNI-mi naleqartitat ataatsimoorullugit tunngavigalutigit inunnik isiginnittarnitsinni naleqartitaraavut, taakkuuppummi suliffeqarfitsinni immitsinnullu tunngatillugu sunik annertuunik pingaartitaqarnitsinnik oqaluttuartuusut. KNI-mi naleqartitavut uku malillugit sulivugut, eqqarsartarluta malitaralutigillu: Pisisartunik qitiutitsineq Akisussaassuseq Nutaamik eqqarsarneq Suleqatigiinneq

Ullumikkut ukua aalajangersimasumik aningaasaliissuteqarfigisarpavut: • Arctic Circle Race • Avannaata Qimussersua • Naglúnguak´48 • Arctic Sports Qaarsut Tamakku saniatigut Ilisimatusarfimmi annerpaamik karaktereqarluni bachelorinngortut nutaat akornanni angusarissaar-


| 41

KNI A/S 2018/2019

tumik akissarsisitsisarpoq, isumaqatigiissummullu assingusumik Qaqortumi Niuernermik Ilinniarfik KNI-p isumaqatigiissusiorfigissamaarpaa. Ukiut tamaasa KNI-p sulisumi ilaasa meeraasa efterskoleriarneranni nunaniluunniit allaniinnissaanni aningaasanik tapiiffigisarpai. Meeqqat inuusuttullu kiisalu Neriuffiit (nappaassuarmik kræftemik akiuiniartut) nuna tamakkerlugu katersuiniunneqaraa­ ngata KNI aamma peqataasarpoq. Taakku saniatigut niuerfitsinni ingerlatsinerit aqqutigalugit KNI paasinninnermigut peqataanermigullu tapersersuisarpoq, ilaatigut aningaasaliinertigut.

niit attuumassuteqanngillat, tamannalu inassuteqaammut “Inger­latsivimmik pitsaasumik aqutsinissamut komité”-mut” naapertuuppoq. Siulersuisunut ilaasortaanissami ilaasortat ukiui killilerneqanngillat. Siulersuisuni ilaasortat Kalaallit Nunaanni, Danmark-imi nu­ nanilu allani inuussutissarsiornermik misilittagartuujupput, nunani tamalaani soorunami aamma Kalaallit Nunaanni inuus­sutissarsiornermik ingerlatsivinneersuullutik. Siulersui­ sut siuliersuisuni siulittaasumit Lars Borris Pedersen-imit siu­ lersorneqarput. Siulittaasumik ukiut tamaasa qinersisoqartarpoq. Siulersuisut ataatsimik ataatsimiititaliornikuupput: • Akissarsiarititat pillugit ataatsimiititaliaq

Aningaasaliinikkut tapersersuinerit pillugit KNI politikkeqarpoq, taannalu suliffeqarfissuarmut tamarmut atuuppoq. Corporate Governance Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffinnik aqutsilluarnissamut najoqqutassiai KNI-p malippai. Tassunga atatillugu imminut nalilerneq, ingerlatseqatigiiffiup nittartagaani tamanut saqqummiunneqartoq, uani aasinnaavat: https://www.kni.gl/kl/kni/kni-i-dag/retningslinjer-god-selskabsledelse/ Inassuteqaatit 54-iupput taakkunanngalu 49-t KNI-mit malinneqarput. Inassuteqaatit sinneri malinneqarnissaat pisortamit aamma siulersuisunit sulissutigineqarput. KNI-mi aqutsisut tassaapput siulersuisut aamma qullersat. Siulersuisut inunnik qulingiluanik inuttaqarpoq, taakkunan­ nga pingasut sulisunit ukiut sisamakkaarlugit qinerneqartarput, ilaasortallu arfinillit ataatsimeersuarnermi qinerneqartartut ukiut tamaasa qinerneqartarput. Siulersuisuni ilaasortat arfinillit ataatsimeersuarnermi qinigaasut sumulluun-

Qullersat (direktion) tassaavoq pisortaq ataaseq: CEO Peter Grønvold Samuelsen. Siulersuisut pisortaqatigiillu atuuffii allat innersuussutini 21mi allattorsimapput. Akissarsiat Siulersuisut akissarsiaat suliffeqarfimmi ileqquusumik ataat­ simeersuarnermi akuerineqartarput, taakkulu innersuussutini 4-mi ersarissarneqarput. Akissarsiaritinneqartoq tunnga­ viusumik taamaallaat akiliutaavoq. Qullersat akissarsiaat siu­lersuisunut isumaqatiginninniutaanikuupput tassaallutik tunngaviusumik akissarsiat, angusat tunngavigalugit tapisiat kiisalu aningaasaanngitsunik ajunngitsorsiat soorlu biileqartitaaneq allallu. Aqutsisut akissarsiaat innersuussutini 4-mi ersipput. Qullersat atorfinitsinneqarnerini suliunnaarnissaannut immikkuullarissunik isumaqatigiissuteqarfiunngillat. Nalilersuineq Ukiumut ataasiarluni siulersuisut nalilerneqartarput. Ukioq allortarlugu naliliineq suliffeqarfiup avataaneersunit ingerlanneqartarpoq.


Ingerlatat Ukiumi naatsorsuiffiusumi siulersuisut sisamariarlutik ileq­ quu­sumik ataatsimiipput. Siulersuisut ataatsimiinneri Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi ingerlanneqartarput. Siulersuisuni ilaasortanit, taakkuluunniit qanigisaaniit, nioq­ qutissanik imaluunniit sullissinernik suliffeqarfissuaq pisiaqartanngilaq.

Suliffeqarfiup nammineq ilumini misissuineri aamma niuernermi ileqqorissaarneq

Suliffeqarfik ”suliffiup nammineerluni kukkunersiuisui”-nik pilersitsisimavoq, ilaatigut siunertaralugu sulisut, pisisartut imaluunniit allat pinerluuteqarnerannik pissuteqartumik annaasaqaateqarnissap killilersimaarnissaa. Ulluinnarni atugas­ sanik, ilanngullugit immiaaqqat, viinnit aamma tupat, nioq­ quteqartuunermigut aningaasanillu akiliisoqartarneratigut pissusissaanngitsumik pisoqarsinnaaneranut KNI-mi pisoqariataarsinnaavoq. Peqquserluttoqarsinnaanera paasiniarlugu, pinaveersaartinniarlugu killilersimaarniarlugulu ingerlaavartumik nakkutilliineq KNI-mit ingerlanneqartarpoq. Ukiumi naatsorsuiffiusumi sulisut peqquserlunneri arlaqanngitsut paasineqarput, tamatumalu kingorna taamaaliorsimasut akisussaatinneqarput. KNI-mi sulisut tamarmik pisussaaffeqarput pissusissamisuun­ ngitsunik pasitsaassaqarunik tamakku pisortanut nalunaaru-

tigissallugit. Nalunaarutigineqartut tamaasa suliffiup nammineerluni kukkunersiuisuisa paasiniartarpaat, aamma peq­ quserlunnerujunnartunik paasiniaanissaminnut namminneq iliuuseqartarput. Tamakkununnga ilaapput nalunaaruteqaq­ qaarnani pisiniarfinnut kukkunersiuiartortarnerit aamma ani­ ngaasanut karsinik ilisimatitseqqaarnani misissuisarnerit. KNI whistleblowereqarnermik ull. 9. november 2018 atuutilersumik pilersitsinikuuvoq. Aaqqissuussineq kikkunnit tamanit KNI-p nittartagaatigut atorneqarsinnaavoq.

Nalaannerlunneqaataasinnaasunik aqutsineq

Ikummatissanik imerpalasunik nioqqutissianik uuliamillu tun­ ngaveqarluni nioqqutissianik KNI pisiortortuuvoq. Nioq­qu­ tissiat taamaattut nunarsuarmi niuernermi akigitinneqartut, assut nikerartuusut, tunngavigalugit pisiarineqartarput. Akigitinneqartut nikerarneranni nalaannerlunneqaataasinnaasut paasiniarlugit, aamma atuisartunut akigitinneqartut aalaakkaasut qulakkeerniarlugit, KNI-mit uuliap akiata nikerarnerani nalaannerlunneqaataasinnaasut, taamatuttaaq nunat allat aningaasaasa atorneqartut nikerarnerat, misissorneqartarput. Akit siusinnerusukkut piffissami sivisunerusumi qularnaarneqartaraluartut maannakkut ukioq ataasiakkaarlugit qularnaarneqartarput. Suliffeqarfiup allanit aningaasalersorneqarnerata annersaa nikerartumik erniaqarpoq. Nalaannerlunneqaataasinnaasoq tamanna minnerpaaffilerniarlugu suliffeqarfik isumaqatigiissuteqarpoq sillimmasiinertalinnik erniat nikerartut aalaja­


| 43

KNI A/S 2018/2019

nger­simasumik ernialerneqarnerannut inissiisartumik. Ukiumoortumik naatsorsuutit naammassineqarneranni erniatigut nalaannerlunneqaataasinnaasut affai matussutissaqartinneqarput. Suliffeqarfiup aningaasanik tigoriaannarnik sillimmateqarnera nalilerneqarpoq ima annertussuseqartoq tamanna naammassalluni suliffeqarfiup sukkulluunniit pisussaaffimminik naammassinnissinnaaneranik. Atuisinnaanermut pisinnaati­ taaffiit atorneqanngitsut sillimmatitut inissisimapput. Allanit aningaasalersorneqarnerup atorunnaarsinnaaneranut ernumassuteqarsinnaaneq minnerpaaffilerniarlugu KNImit suleqatigineqarput aningaaseriviit aningaasaliisarfiillu iluarineqartut tutsuiginartullu Nunatsinniittut avataaniittullu. Aningaaseriviit arlaalluunniit KNI-p aningaaserivinni attartugaasa tamakkiisut 33 procentii sinnerlugit taarsigassarsititsisinnaanngillat. Ajutoornerit pisinnaasullu suulluunniit sillimmaserneqarsinnaasut pillugit KNI ataatsimoortumik annertuumik sillimmasiinikuuvoq. Sillimmasiisarneq pillugu pitsaanerpaamik inissisimanissaq siunertaralugu sillimmasiinermik suliaqartut KNImit suleqatigineqarput. Suulluunniit niuernermik ingerlatsinermi nalaannerlunneqaa­ taasinnaasut suussusersineqarnissaat minnerpaaffilerneqarnissaallu siunertaralugu siulersuisut aamma qullersat (direk­ tion) ingerlaavartumik suliaqarput. Nalaannerlunneqaataa­

sinnaasut maluginiagassat pingaarnerit ukiumi naatsorsuiffiusumi nalunaarsorneqarput. Taanna aallaavigalugu pisinnaasut ilimanarnerusut, taakkulu kingunerisinnaasaat, suussusersineqartarput, pinaveersaartinnissaallu siunertaralugu iliuusissat aallartinneqartarlutik.

Piujuartitsineq

KNI-p niuernikkut naleqarnerulersitsissutaasumik ingerlataa­ ni tamani suni tamani innerput sulisunut, noqqaasarfinnut, inuiaqatigiinnut allanullu annertuumik sunniuteqarpoq. Suliffeqarfiup angissusaa, suni tamani innera kiisalu ingerlattagai eqqarsaatigalugit KNI inuiaqatigiinni kalaallini annertuumik sunniuteqarsinnaanera periarfissaalluarpoq. KNI-p piujuartitsinissamik suliaqarnera pisortaasut tunnga­ vis­sippaat aaqqissuussivigalugulu. Piujuartitsinissami iluaqu­ taasussanik qulakkeerinninnissami ulluinnarni suliaqarnerup saniatigut Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmi angunigai 17-iusut qullersanut saqqummiunneqarnikuupput taakkulu tunngavigalugit piujuartitsinissamik sulinerput ingerlatissavarput. Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat 17-iusut iluaqutissartaat tassaavoq suliffeqarfiit, aaqqissuussat kiisalu naalakkersuinermik suliallit ataatsimoorussillutik piujuartitsinissamik ineriartortitseqatigiissinnaanerat.


KNI A/S-ip siunissamut takorluugai Ukioq naatsorsuiffiusussaq piffissami 1. april 2019 – 31. marts 2020-mi ingerlasussaq tassaassaaq suliffeqarfimmi tamarmi siunnerfilimmik periusissiamik Killingusaami suliaqarnermini ingerlatseqqiffissaa. Suliffeqarfiup periusissiorluni Killingusaami ­suliaqarnermini ukiuni kingullerni naatsorsuiffiusuni arfinilinni pitsaasumik inger­latsinini ukiumi naatsorsuiffiusumi 2019/20-mi ingerla­ teq­qissallugu naatsorsuutigaa. Ineriartorneq pitsaasoq aamma aningaasaqarnermut aaqqissuussaanermullu tunngasoq suliffeqarfissuarmi angusaqarluarfiusussatut suliffeqarfimmi pisortat naatsorsuutigisaqarnerat suliffeqarfiup periusissiamini nassuiaatigineqareersumi ersersinneqarpoq. Tamanna isumaqarpoq suliffeqarfissuarmi tamarmi takorluukkat ataatsimoorluni makku eqquutsinnissaanni pisus­ saaffeqartoq: • Akileraarutit suli akilerneqannginnerini angusat pitsaasumik ineriartornerat ingerlaannassasoq. • Namminerisamik aningaasaatit ernialersorneqarnerisa pitsaasumik ineriartornerat ingerlaannassasoq. • Akiliisinnaassutsip annertussusiata pitsaasumik ineriartornera ingerlaannassasoq. Nammineerluni aningaasaatit ernialersorneqarnerat kiisalu akiliisinnaassutsip annertussusaa aningasaleeriaatsit ­allat niuer­nerup iluani nalingisa ineriartornerat ilanngunnagu naatsorsorneqartarput. Ukiumi naatsorsuiffiusussami nutaami KNI-p sulisunilu tunniusimasut peqatigalugit suliffeqarfiup angusassaanut, ava­ tangiisitta annertunerusunik pisariunerusunillu piumasaqale­ raluttuinnarfianni, nutaanut ineriartortitsinissamini aammaar-

luni takutitseqqiffissaa soqutiginartillugulu naatsorsuuteqarfigaarput. Ukiumi naatsorsuusiorfiusumi 2019/20-mi KNI-p ingerlatassani malunnaatilimmik allannguuteqartissallugit naatsorsuu­ tiginngilaa, tamanna ima isumaqarpoq, suliniutit ukkatarine­ risigut angusassatut naatsorsuutigineqartut akileraarutit suli akilertinnagit sinneqartoorut 112 - 118 mio. DKK-nik aningaasartaqassasoq.

Nioqquteqarnermik ingerlatsivik

Nioqquteqarnermi ingerlatsivimmi ukiumi naatsorsuiffiup siu­liani siliniutit ingerlatallu nutaat soqutiginartullu aallartinneqareernikuusut ingerlateqqillugit pingaarnertut ukkata­ req­qinneqassapput. Nioqquteqarnermi ingerlatsivimmi nioqqutissanik amerla­ suukkaanik quersuarniit pisiniarfinniillu tunisaqartarneq pi­ ngaarnertut ukkatarineqarpoq, taamaalilluni piginnittut piumasaqaataasa eqquutsinneqarnissaanni qulakkeerissutaassallutik, nioqquteqarnermillu ingerlatsiviup illuutaasa iluar­ saanneqarnissaanni kinguaattoorutit angummaffiginiarnis­ saannut aamma atorneqassallutik. Ingerlatsiviup suliffeqarfimmi aaqqissuussineq niuernermilu suleriutsit pitsanngorsartuarnissai pingaarnertut suli ingerlatissavai, tassami pineqartut ulluinnarni patajaassutsip qulakkeerneqarnissaanut aalajangiisuulluinnartuupput, kiisalu pi­ sisartunik ukkatarinninnerup iperarneqannginnissaani ilua­ qutaasussaammata isaatitsissutaasussanillu qulakkeerinnittuusussaallutik. Pisiassanik nioqquteqarluni ingerlatsinermi isertitassat suli ukkatarineqassapput uku pingaarnertut malinneqarnerisigut: • Kaaviiaartitat amerlinerisigut kiisalu nioqqutit ataasiakkaat isertitsissutaasarnerisa nukittorsarnerisigut.


| 45

KNI A/S 2018/2019

• Nioqqutit qiniataagassat ikilinerisigut kiisalu nioqqutissarsiniartarfigisat amerlassusaasa naleqqussarnerisigut. • Quimi uninngasuutit ikilinerisigut, tassa aningaasat unin­ ngaannarnerat annikillillugu • Niuertut pisiniarfinni tunisanut aningaasartuutinillu sukannernerusumik aqutsinerannik ukkassinissaat. Unammilligassat qulaani tunngavigigaanni suliffeqarfiup nam­mineq ilumini pitsanngorsaanissaa ilutigalugu suku­mii­ sumik suliniutigineqartussat tassaapput periusissiorner­mi suliniummut ilaareersut ilinniartitaaneq, sungiusaaneq, nioq­ qutissarsiniarfigisartakkanut pitsaanerusunik piumasaqaateqartoqarnissaa aningaasartuutinillu aqutsineq. KNI Engros-imi ukiumi aggersumi pisisartunut atassuteqarnerit suli annertusarneqarniarput, taamaalilluni ingerlatsiviup angusaanut ataatsimut iluaqutaasussamik tuniniaaneq isertitaqarnissarlu pitsaanerpaaffianiitinniarneqassallutik.

Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik

Ikummatissaqarnermik ingerlatsiviup 2025-p tungaanut angum­manniarfiusussamik iluarsaassinissamik aserfallat­saa­ liinermillu kinguaattooqqanera eqqarsaatigalugu ingerlatsiviup kiffartuussinissamik isumaqatigiissutaa aaqqitaavoq. Anguniarneqartut eqqortinneqassapput sinneqartoorutissatut anguniagassiinikkut kiisalu iluarsaassinissamik aserfallatsaaliinissamillu kinguaattoorutit angummaffiginiarnissaanni sinneqartoorutit qanoq atorneqarnissai kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi nassuiarneqarnerisigut. Ikummatissaqarnermik ingerlatsivimmi isertitassat annertuumik allanngornissaat ilimagineqanngilaq, pitsaaninngoriarujussuarnissaat pitsaannginnerujussuanngorsinnaanissaalluunniit ilimagineqarani. Polaroil-imi ineriartornissami kiffartuussinissamik isumaqati-

giissutip avataani ingerlatassat apeqqutaapput – tamatumani uuliaqarsinnaaneranik aatsitassaqarsinnaaneranillu misissuinerit ilaallutik. Maannakkuugallartoq ukiuni qaninnerni pineqartut iluini annertunerusumik allanngortoqarnissaa ilimagineqanngilaq. Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip iluani ingerlatat niuernerullu iluani allani ingerlatat ineriartornerat patajaatsumik ingerlanissaat ilimagineqarpoq.

Neqi A/S

Sulliffeqarfik siunissami naammaginartumik isertitaqaataa­ sussanik pitsaasumik ingerlatsinissamini unammilligassaqarpoq, taamaalilluni suliffeqarfiup akiitsumi erniallit akilernis­ saani qulakkeerinnittussamik aningaasaqarnikkut naammaginartumik isertitaqartussaalluni. Suliffeqarfik maanna nalinginnaasumik ingerlatsinermini imminut akilersinnaasumik ingerlasinnaannginnami iluanaarfiusinnaanngitsumik ingerlavoq, taamaattumik suliffeqarfik Namminersorlutik Oqartussanut isumaqatigiissuteqarnermini suli akilerneqartarnissani pisariaqartippaa. Taamaalilluni maannakkut kiffartuussinissamik isumaqati­giis­ sut 2019-ip naanissaanut ukiumut 5,0 mio. DKK-nik ani­ngaa­ sartaqarpoq. Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2019/20-mi suliffeqarfiup siunissami kiffartuussinissami isumaqatigiissutissaanut 2020-p aallartinnerani atuuttussatut tunngavigineqartussamik isumaqatiginninniaqqittussaavoq. Suliffeqarfiup nalilerpaa ukiumut akiliutaasartut suliffeqarfiup - maanna niuernermini tunngavigisami iluani - siunissami nammattunik angusaqarnissaanut kiisalu suliffeqarfiup ani­ ngaaserivinnut akiitsuisa ikilisinnissaannut aningaasanik atuinissaanut naammattut.


Naatsorsuuserinermi suleriaaseq KNI A/S-ip suliffeqarfissuani Ukiumoortumik Nalunaarut ukiu­moortumik naatsorsuusiornermut tunngatillugu inatsimmi regnskabsklasse D-nut aalajangersakkat tunngavigalugit ingerlanneqarpoq. Ukiumoortumik Nalunaarut naatsorsueriaaseq siorna atorneqartoq atorlugu saqqummiunneqarpoq. Naatsorsuutinut ilanngussisarneq naliliisarnerlu ataatsi­ mut isigalugit Pigisat nalillit oqimaaqatigiissitsinermut ilanngunneqartarput siusinnerusukkut pisimasut kingunerisaanik ilimagineqarsinnaappat siunissami aningaasaqarnikkut suliffeqarfissuarmut iluaqutaasinnaanerat, aammalu pigisaq nalilik tutsuiginartumik nalilerneqarsinnaappat. Pisussaaffiit oqimaaqatigiissitsinermut ilanngunneqartarput suliffeqarfissuaq siusinnerusukkut pisimasoq tunngavigalugu inatsisitigoortumik imaluunniit piviusut tunngavigalugit pisussaaffilerneqarsimappat, ilimagineqarsinnaappallu siunissami suliffeqarfissuup aningaasaqarniarnermigut iluaqutigi­ sassai ilanngarneqassasut, aammalu pisussaaffiup nalinga tutsuiginartumik nalilerneqarsinnaappat.

Patajaallisaanermi periutsit Suliffeqarfissuup naatsorsuutai KNI A/S-ip suliffeqarfiutigisallu naatsorsuutaat tunngavigalugit suliarineqartarput. Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik suliarinninneq pisarpoq naatsor­ suutini kisitsisit inissitsitikkat imminnut attuumassuteqar­tut katiternerisigut. Patajaallisaanermi immikkut ersersinneqar­ tan­ngillat suliffeqarfissuup iluani isertitat aningaasartuutillu, sulif­feqarfiit akornanni akiligassat aamma sinneqartoorutinit agguagarsiat, aammattaaq iluanaarutit annaasaqaatillu suliffeqarfiit patajaallisaavigineqartut akornanni. Naatsorsuutit patajaallisaanermut atorneqartut, suliffeqarfissuup naatsorsuusiornermini periuseq atugaa tunngavigalugu suliarineqartarput. Suliffeqarfinni pigisani aningaasaliinikkut piginneqataassutit nalinganut nalimmassarneqartarput, piffissami piginnittun­ ngorfiusumi suliffeqarfiit pigineqartut nalilinnut ilanngaaseriikkanut naleqqiussinikkut, ullormi tassani nalinginik naat­ sorsuineq tunngavigalugu. Soqutigisat annerutinngisat Suliffeqarfiutigisat naatsorsuutaat suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut 100 procentimik ilanngunneqartarput.

Ilanngussinermi siullermi pigisat nalillit aamma pisussaaffiit pisiarineqarneranni akiviat tunngavigalugu nalilerneqartar­ put. Ilanngussinerup siulliup kingorna naliliinerit naatsorsuu­ tini kisitsisit ataasiakkaat pillugit innersuussutini matuma kingulianiittuni takuneqarsinnaapput.

Suliffeqarfiit pigisat naatsorsuutitigut angusaannit aamma namminerisamik aningaasaanniit pigisat, soqutigisanut annerutinngisanut attuumassuteqartinneqarsinnaasut naatsorsuutit inernerinut oqimaaqatigiissitsinermullu ilanngunneqartarput immikkut nalunaarlugit.

Ilanngussinermi aamma naliliinermi nalaannerlunneqaataa­ sinnaasut aammalu annaasaqaatit siumut takorloorneqarsinnaagaangata ukiumoortumik nalunaarusiap suliarineqan­ nginnerani nalunarunnaartut naatsorsuutigineqartarput, taak­ku pissutsit taamaannerat uppernarsisimappassuk ima­ luunniit eqqunnginnerat takutippassuk, ullormi oqimaaqatigiissitsinerup suliarineqarfiani.

Nunat allat aningaasaannik naatsorsuisarneq Nunat allat aningaasaasa nalingat tunngavigalugu nuussinerit, ullormi nuussiffiusumi aningaasat pineqartut nalingi tun­ ngavigalugit naatsorsorneqartarput. Nunat allat aningaasaa­ sa nalingat tunngavigalugu pisiareriikkat, akiitsut aningaasatigullu inissitat allat ullormi oqimaaqatigiissitsiffiusumi akilerneqarsimanngitsut, ullormi oqimaaqatigiissitsiffiusumi nunat allat aningaasaasa nalinginut, imaluunniit nunat allat aningaasaasa naligisassaattut qulakkeersimasatut naleqartillugit, naatsorsorneqartarput. Nunat allat aningaasaasa nalingisa nikingassutaat, ullormi nuussiffiusumi naligititaasup ullormilu oqimaaqatigiissitsiffiusumi naligititaasup assigiin­ nginnerisigut pilersut angusat nalunaarsornerinut aningaasaliiffigisanut ilanngunneqartarput. Sanaartukkanit pigisat aam­ma pigisat sanaartugaanngitsut nunat allat aningaa­ saan­nik akilerlugit pissarsiaasimasut nalitoqaat tunngaviga­ lu­git naatsorsorneqartarput.

Naatsorsuutit inernerannut isertitat ilanngunneqartarput iser­tinneqarnerat ilutigitillugu, aningaasartuutilli ilanngunneqartarput kisitsisit ukiumut naatsorsuutinut attuumassuteqartut tunngavigalugit. Suliffeqarfissuup naatsorsuutai Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut ilaapput suliffeqarfiit KNI A/S-ip (suliffeqarfik pingaarneq) aamma suliffeqarfiit (suliffeqarfiit pigisat) suliffeqarfimmit pingaarnermit aqunneqartut. Aqutsisinnaaneq anguneqartarpoq suliffeqarfiup pingaarne­ rup toqqaannartumik toqqaannanngikkaluartumilluunniit taasisinnaatitaanerit 50 %-iinik taakkuluunniit sinnerlugit pigisaqarneratigut, imaluunniit allatut piviusut tunngavigalugit aalajangiisinnaasutut sunniuteqarsinnaassuseqarpat. Suliffeqarfiit suliffeqarfissuup toqqaannartumik imaluunniit toq­ qaan­nanngikkaluartumik taasisinnaatitaanerit 20 %-iisa aamma 50 %-iisa akornanni pigisaqarfigisai, aammalu annertuumik aalajangiisinnaassuseqanngitsumilli, sunniuteqarfigisinnaasai suliffeqarfittut piginneqataaffigisatut isigineqartarput.

Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit oqimaaqatigiissitsinermut ilannguteqqaarneranni nalerpiaat uuttuutigineqartarpoq, kiisalu tamatuma kingorna ullormi pineqartumi naliviat tunngavigineqartarluni. Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit immikkut inissitatut pissamaatinut kiisalu akiitsunut sivikitsumik akilersugassatut pisussaaffinnut ilanngunneqartarput. Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit ullormut nalingisa allanngornerat, ullormut naligitinneqartumik qulakkeerinnissimanermut ilaatinneqartutut nalilerneqartut,


| 47

KNI A/S 2018/2019

kiisalu siunissami nuussinissamut qulakkeerinninnermi piumasaqaatinik naammassinnissinnaasutut isigineqartut, nammineq aningaasaatinut toqqaannartumik ilanngunneqartarput. Nuussinerit qulakkeerneqareersimasut piviusunngortinneqarunik, allannguutit katiterneqarsimasut naatsorsuutini ilanngussanut pineqartunut pisiarineqarnerani akiannut ilanngullugit inissinneqassapput.

Akileraarutit Ukiumoortumik akileraarutit ukiumut akileraarutiviusut aki­le­ raarutissallu kinguartitat allannguutigisaat angusanik naat­ sorsuinermut, ukiumut angusanut tunngatinneqarsin­naa­ su­nut, kiisalu nammineq aningaasaatinut toqqaannartumik nalunaarsuinermut tunngatinneqarsinnaasunut ilanngunneqarput.

Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit, qu­ lakkeerinninnissamut piumasaqaatinik sillimmatitut naammassinnissinnaanngitsut, ullormut nalingisa allanngorarnerat ingerlaavartumik angusat nalunaarsornerannut aningaasar­ siornermi aningaasaliissutitut inissinneqartarput.

Kalaallit Nunaanni akiliutigisat akileraarutitigut ilanngaataa­ sarput. Taamaattumik ukiumoortumik nalunaarusiami akiliu­ tissatut immikkoortinneqarsimasup nalinga matuma siulia­ niittoq tunngavigalugu namminerisamik aningaasaatinut toqqaannartumik ilanngunneqartarpoq.

Angusat nalunaarsornerat

Akileraarutitigut pisussaaffippiaat, taamatullu akileraarutit pisassareriigarpiaat ukiumi isertitat akileraarusigassat akileraarutissaattut naatsorsorneqareerneranni oqimaaqatigiissitsinermut inissinneqartarput.

Ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitanut ilaapput ukiup ingerla­ ne­rani tunisat aningaasanik akilerneqartut aamma akiligassiissutitut tunisat, ilanngaatigineqartarlutik nioqqutissat utertinneqartut aamma akikilliliinerit tunisaqarnermut toqqaannartumik attuumassuteqartut. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat inuiaqa­ tigiinnut pisussaaffiliinerat tunngavigalugu suliassanut akiliutigineqartut Aningaasaqarnermut Inatsimmi kisitsit aalajangersarneqar­ simasoq tunngavigalugu Namminersorlutik Oqartussat inuiaqatigiinnut pisussaaffiliinerat tunngavigalugu akiliutit ilanngunneqartarput. Ingerlatsinikkut isertitat allat Ingerlatsinermi isertitanut ilaapput isertitat aamma ani­ngaa­ sartuutit suliffeqarfissuup ingerlataanut pingaarnernut naleq­ qiussilluni pingaaruteqannginnerusut.

Akileraarutit kinguartitat ilanngunneqartarput naatsorsuutitigut aamma akileraarutitigut naliliutit nalingisa aamma pisussaaffiit tamanit assigiinngissutigigallagaat, tassani naliliutit ataasiakkaat pilersaarutaasutut atorneqarnissaat akileraarutitigut naliliutit nalingisa naatsorsorneqarneranni aallaavigineqartarlutik. Akileraarutitigut pissarsiassat kinguartitat, taakkununnga ilanngullugit akileraarutitigut amigartoorutit saqqummiun­ ne­qartussaatitaasut akileraarutitut nalingi, pigisat akileraarutitigut pisussaaffinnut kinguartitanut ilanngaatigalugit ima­ luunniit akileraarutitigut pissarsiassatut ilanngaaseriikkatut piviusunngortinneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqartunut oqimaaqatigiissitsinermut ilanngunneqarput.

Oqimaaqatigiissitsineq

Aningaasartuutit allat Aningaasartuutinut allanut ilaapput siammarterinermut, tuniniaanermut, pilerisaarinermut, allaffissornermut, ininut, akiligassalinnit annaasaqaatit il.il. aningaasartuutinut tunngassuteqartut.

Pigisat sanaartugaanngitsut Qarasaasiani programmit (software) nioqqutissallu ilisarnaa­ tillit pisiarineqarneranni akiattut uuttorneqartarput nalikilliliinerit aamma nalinginik appartitsinerit naatsorsorneqarsimasut ilanngaatigalugit.

Sulisoqarnikkut aningaasartuutit Sulisoqarnermut aningaasartuutinut ilaapput akissarsiat aamma isumaginninnermut aningaasartuutit, soraarnerussutisiassat il.il. suliffeqarfissuarmi sulisunut tunngasut.

Pisiarineqarnerannit akiviannut ilaatinneqarput pisiarineqar­ neranni akiat, pisiarineqarnerannut toqqaannartumik ani­ ngaa­sartuutit attuumassuteqartut, aammattaaq pisiap pia­ reersarneranut aningaasartuutit naliliutip atorneqarnissaminut piareernissaata tungaanut.

Isumakkeerinerit aamma nalikilliliinerit Sanaartugaatinik isumakkeerinninnerit aamma nalikilliliinerit pipput ukiumi naatsorsuiffimmi pigisat nalingisa sinneri, atuuffissaattut piffissamik naatsorsuutigisat aamma nalikillilernissaannut misiliinerit, kiisalu sanaartugaatit tuninerini iluanaarutaanissaat annaasaqaataanissaalluunniit nalilerso­ reernerisigut. Aningaasalersuinermi naatsorsuutit Aningaasalersuinermi inissitat tassaapput erniatigut isertitat aamma erniatigut aningaasartuutit, pappiaqqat aningaasanik nalillit niuerutigineranni nalinginit iluanaarutigineqartut aamma annaasaqaatit, taarsigassarsiat aamma nunat allat aningaasaannit niuernermi nuussinerit.

Nalikilliliinermi tunngavigineqartarpoq pisiarineraniit ukiuni pingasuniit qulinut atornerani akianik nalikilliartuaartitsineq. Sanaartornermi atortutigut pigisat nalillit atueqqinnermi naligitinneqartumut nalikillineqassaaq, taanna naatsorsuutitigut nalinganit appasinneruppat. Atortut sanaartukkat Illut toqqavii illuutillu, tunisassiorfiit maskiinallu, kiisalu sa­ naar­tukkat allat, ingerlatsinermut aningaasat pisattallu akiviusunut uuttortarneqarput isumakkeerinerit nalikilliliinerillu ilivitsunngukkat ilanngaatigalugit. Toqqaviit sanaffigineqarsimasut nalikillilerneqartanngillat.


Pisiarineqarnerannit akiviannut ilaatinneqarput pisiarineqar­ neranni akiat, pisiarineqarnerannut toqqaannartumik ani­ ngaa­sartuutit attuumassuteqartut, aammattaaq pisiap pia­ reersarneranut aningaasartuutit naliliutip atorneqarnissaminut piareernissaata tungaanut.

Suliffeqarfinni pigisani aamma suliffeqarfinni piginneqataaffigisani piginneqataassutinut ilanngaaseriikkanut qaffaatit, piginneqataassutit qaffaassutissaannut sillimmatitut nuunne­ qassapput, naatsorsuutitigut nalingisa pisinermi akiviusoq qaangersimappagu.

Nalikilliliinermi tunngavigineqartarpoq pisiarineraniit ato­ reer­nerani nalinga sinneruttussaq ilanngaatigalugu. Pigisat nalillit atuuffissaattut piffissamut naatsorsuutigisanik ima naliliinermik tunngaveqarluni nalikilliliisoqartarpoq:

Nioqqutissat uninngasuutit Nioqqutissaatit pisiarineranni akiviat tunngavigalugit naliler­ neqartarput, periuseq FIFO malillugu naatsorsueriaaseq naat­sorsuinermi tunngavigalugu, imaluunniit taanna appasinerusimappat tunisinermi nalingi ilanngaaseriikkat tunngavigineqassallutik. Nioqqutissat nioqqutigisassat, nioqqutissiarineqanngitsut aamma atortussat iluaqutissat pisiarineqarnerannut akianut ilaapput tassunga ilanngunneqarlutik tikisinneqarneranni aningaasartuutit. Nioqqutissanut suliarineqartunut aammattaaq nioqqutissat suliarineqarneranni aningaasartuutinut ilaapput nioqqutissiassat, atortussat iluaqutissat aamma toqqaannartumik akissarsiat aammattaaq toqqaannanngitsumik nioqqutissiornermut aningasartuutit.

Illuutit Tunisassiorfiit maskiinallu Sanaartukkat allat, ingerlatsinermut atortut pisattallu

ukiut 20-50 ukiut 10-40 ukiut 3-10

Sanaartornermi atortutigut pigisat nalillit atueqqinnermi naligitinneqartumut nalikillineqassaaq, taanna naatsorsuutitigut nalinganit appasinneruppat. Pigisanik nalilinnik tunisaqarnerni iluanaarutit aamma annaa­ saqaatit naatsorsornerini, tunisaqarnermi akiusoq tuni­sa­qar­ nermut atatillugu aningaasartuutit ilanngaatigalugit, aamma tunisaqarnerup nalaani naatsorsuutitigut naligititaasup assigiinngissutaat naatsorsuutinut ilanngunneqartarpoq. Iluanaarutit imaluunniit annaasaqaatit angusat nalunaarsorneranni nalikilliliinernut aamma nalilinnik appartitsinernut ­iluarsiissutitut ilanngunneqartarput, imaluunniit ingerlatsinermi isertitanut allanut tunisaqarnermi akigitinneqartoq pisiarinerani nalingat qaangerneqarsimappat. Suliffeqarfinni pigisani aamma piginneqataaffigisani aningaasaliinikkut piginneqataassutit Suliffeqarfinni pigisani aamma suliffeqarfinni piginneqataaf­ fi­gisani piginneqataassutit ilanngunneqartarput, piginneqa­ taassutit nalerpiaat (equity­metoden) tunngavigalugu nalilii­ soqartarluni, tamatuma nassatarisaanik aningaasaleeqataas­ sutit suliffeqarfinnik naleqqiussinikkut naatsorsuutitigut na­ lingat suliffeqarfissuarmut iluaqutaasinnaanerat iluaqutaan­ nginnerataluunniit nalinganik aammalu suliffeqarfissuup iluani iluanaarutinik annaasaqaatinilluunniit aningaasanngortinneqanngitsunik ilanngarlugit ilallugilluunniit. Naatsorsuutit inernerannut ilanngunneqartarput suliffeqarfiup piginnittup suliffeqarfiit naatsorsuutitigut angusaatigut pissarsiassai, taakkuninnga ilanngaatigineqareerlutik suliffe­ qarfissuup iluani iluanaarutit aamma annaasaqaatit kiisalu ilanngaatigalugit imaluunniit ilassutigalugit suliffeqarfissuarmut iluaqutaasinnaanerata iluaqutaannginnerataluunniit nalikillilerneqarnerat. Suliffeqarfiit pigisat aamma suliffeqarfiit piginneqataaffigisat naatsorsuutitigut nalerpiaat naleerutivissimatillugu noor´linngorlugit nalilerneqartarput, suliffeqarfinnilu taakkunani pissarsiassaasinnaajunnartut annaasassatut nalilerneqartarput, qitiusumillu piginneqatigiiffiup piginneqataassutaasa nalerpiaat tunngavigalugu nalingat appartinneqassallutik, taakku isertinneqarsinnaanngilluinnarpata. Naatsorsuutini suliffeqarfimmi piginneqataassutit nalerpiaat naleerutivissimasoq pissarsiassanit annertunerusutut allanneqarsimappat aningaasat sinneruttut pisussaaffinnut illikartitanut ilanngunneqassapput, qitiusumik piginneqatigiiffiup inatsisitigut imaluunniit pissusiviusut naapertorlugit suliffeqarfiup pineqartup pisussaaffiisa matussusernissaat pisussaaffigippagu.

Tunisassiornermut toqqaannanngitsumik aningaasartuutinut ilaapput toqqaannanngitsumik atortut akissarsiallu, maskiinanik, tunisassiorfiit illutaannik atortunillu aserfallatsaaliinermut aningaasartuutit tunisassiornermilu atorneqartunik taak­ kuninnga nalikilliliinerit, kiisalu tunisassiorfimmi allaffissornermut aqutsinermullu aningaasartuutit. Aningaasalersuinermut aningaasartuutit akiviusumut ilanngunneqanngillat. Nioqqutissaatinut pigisat piviusunngortitassat uninngasuu­ taasut ilanngaaseereerluni nalingi tunisanut akigititassatut naatsorsuutigisatut naatsorsorneqarput, naammassineranut aningaasartuutit aningaasartuutillu tunisinermik piviusun­ ngor­titsinermut atugassat ilanngaatigalugit. Pissarsiassat Aningaasat pisassareriikkat annertussusilerneqartarput akilersorneqarnissaannut nalingat tunngavigalugu, taakkulu nalinginnaasumik assigisarpaat akigisassaasutut allassima­ soq, ilanngaatigineqartarpullu nalikilliliissutit annaasaqarsinnaanermut sillimmataasussat. Piffissamut killilerlugit inissitat Piffissamut killilerlugit inissitat, pigisat nalillit ataannut ilan­ ngunneqartartut tassaapput ukiumi naatsorsuiffiusussami tullermi aningaasartuutissat. Piffissamut killilerlugit inissitat pisinermi akit naleqqussakkat malillugit nalilerneqartarput. Aningaasaatit tigoriaannaat Aningaasat tigoriaannaat tassaapput aningaasanik uninngasuutit aningaaserivimmiittuutillu. Piginnittumut nammineq aningaasaatit Piginneqataassutinit agguagarsiat ataatsimeersuarnissamut ulluliussaq aalajangiiffiusussanngorlugu akiitsutut pisussaaf­ fittut ilanngunneqartarput. Ukiumi naatsorsuiffiusumi piginneqataassutinit agguagarsiassatut siunnersuutaasimasoq namminerisamik aningaasaatit ataannut immikkut inissillugu takussutissiissutigineqarpoq. Taarsigassarsiaqarnermut pisussaaffiit Taarsigassarsiaqarnermut pisussaaffinnut uuttuutigineqartarpoq piffissami taarsigassaqarnerup pinerani nalingat, taassuma assigaa tiguneqartussat taakkuninnga ilanngaatigalugit nuussinermi aningaasartuutit atorneqartut.


| 49

KNI A/S 2018/2019

Tamatuma kingorna taarsigassarsianut uuttuutigineqartarpoq pissarsiarineqarnerani nalingat taarsersuinissatut naat­ sorsorlugit. Tamanna imatut isumaqarpoq tassa taarsigassar­ sinermi tiguneqartut aamma ernialersuereerluni nalinga akilersorlugu taarserneqartussap assigiinngissutaat, taanna naatsorsuutit inernerannut ilanngunneqartarpoq piffissami taarsigassarsiaqarnerup ingerlanerani aningaasalersuinermi aningaasartuutitut erniat naatsorsorneqartarnerannut naat­ sorsueriaaseq tunngavigalugu. Aningaasarsiornikkut pisussaaffiit allat Aningaasarsiornikkut pisussaaffiit allat pisinermi akivii akilersukkat ilanngaatigereerlugit ilanngunneqassapput, tamatuma nalinginnaasumik nalitut allassimasoq annertoqatigisarpaa. Pisisartut siumoortumik akiliutaat Pisisartut siumoortumik akiliutaat tassaapput pisiamik tigun­ nginnerini siumoortumik akiliutaat. Piffissamut killilerlugit inissitat Piffissamut killilerlugit inissitat, pigisat nalillit ataannut ilan­ ngunneqartartut tassaapput ukiumi naatsorsuiffiusussami tullermi aningaasartuutissat. Piffissamut killilerlugit inissitat pisinermi akit naleqqussakkat malillugit nalilerneqartarput. Suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaarnerannik nalunaar­ suineq Aningaasaleeriaatsinik nalunaarsuineq toqqaannanngitsumik periuseq atorlugu saqqummiunneqartarpoq, tamatuma­ ni­lu ersersinneqartartut tassaapput aningaasaleeriaatsit inger­latsinermi, aningaasaliinermi aningaasalersuinermilu, aammattaaq suliffeqarfissuup aningaasaatai tigoriaannaat ukiup aallartinnerani naaneranilu. Aningaasat kaaviiaarnerat ingerlatsinermut tunngasut ingerlatsinermi angusatut nalunaarsorneqartarput ingerlatsinermut inissitanut aningaasanngortinneqarsimanngitsunut iluar­ siivigalugit, ingerlatsinermut aningaasaatinit allannguutitut aammattaaq suliffeqarfiup akileraarutaatut akilikkatut. Aningaasat kaaviiaarnerat aningaasaliissuteqartarnernut tun­ ngasut tassaapput suliffeqarfinnik pisinermut aamma tu­ni­ sa­qarnermut atatillugu akiliutit aamma ingerlatsinerit kii­salu

aningaasaleeriaatsini sanaartukkat aammattaaq pisineq, ineriartortitsineq, pitsanngorsaaneq aamma sanaartugaanngit­ sunik aamma sanaartukkanik naliliutinik tunisineq il.il., taakkununnga ilaapput aningaasalersuinikkut attartukkanik naliliutinik pissarsineq. Aningaasaleeriaatsinut tunngasut tassaapput suliffeqarfissuup aktiatigut aningaasaataasa amerlassusiisa allanngorar­ nerat, imaluunniit katiterneqarnerisa allanngorarnerat, ani­ ngaasartuutillu taakkununnga tunngasut, aammattaaq ani­ ngaasanik atorniarluni akiligassarsineq, aningaasaleeriaatsini attartornissamik isumaqatigiissuteqarnerit, akiitsunik ernialinnik akilersuineq, nammineq aktiaatinik pisiaqarneq aamma agguagarsititsinermi akiliuteqarneq. Aningaasat tigoriaannaat tassaapput aningaasat uninnga­ suu­tigineqartut aamma pappiaqqat nalillit piffissami sivikit­ sumi atuuttut nalingisalu annaasaqaataanissaat mianer­sor­ nan­ngitsut, tamakkununnga ilanngaatigineqarlutik ani­ngaa­ serivimmi taarsigassarsiat sivikitsumik taarsersugassat. Niuerfiit pillugit paasissutissiineq Niuernermut tunngatillugu niuerfiit pillugit paasissutissii­so­ qarpoq. Niuerfiit pillugit paasissutissani malinneqarput suliffeqarfissuup naatsorsuusiortarnermini periuseq atugaa aamma suliffeqarfimmi namminermi aningaasanik aqutsinera. Niuerfinni sanaartukkanik naliliutinut ilaapput sanaartukkanik naliliutit niuerfiit ataasiakkaat ingerlanneqarneranni toq­ qaannartumik atorneqartut, taakkununnga ilanngullugit sa­ naar­tugaanngitsunik naliliutit, sanaartukkanik naliliutit aamma suliffeqarfinni piginneqataaffigisani aningaasaqarnikkut soqutigisat. Niuerfinnut tunngatillugu pisussaaffinnut ilaapput taarsigassarsiaqarnermi pisussaaffiit aamma pisussaaffiit allat illuartinneqarsimasut, taakku niuerfigisami ingerlat­ sinermit attuumassuteqartut taakkununnga ilanngullugit pisiffigi­sanut akiitsut aammattaaq akiitsut allat. Akileraarutit ki­nguar­titat niuerfigisani pisussaaffinnut ilaanngillat.   Kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu Kisitsisit pingaarnerit – aamma kisitsisit najoqqutassat nassuiaaserneqarput aamma naatsorsorneqarput Den ­Danske Finansanalytikerforening-ip ”Anbefalinger og Nøgletal 2015” inassutai tunngavigalugit.

EBIT-margin (%) =

EBIT x 100 Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat

Aningaasalersuinermi pissarsiat (%) =

EBITDA x 100 Aningaasaliissutit

Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat / Aningaasaliissutit =

Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat Aningaasaliissutit

Aningaasalersuinerup annertusiartornera =

Ilanngaaseereerluni akiitsut ernialersorneqartut Piginnittumut nammineq aningaasaatit

Namminerisamik aningaasaatit ernialersorneqarnerat (%) =

Ukiumi angusat x 100 Piginnittumut nammineq aningaasaatit

Akiliisinnaassutsip annertussusia (%) =

Namminerisamik aningaasaatit x 100 Pigisat naliliutit tamakkerlugit


| 51

KNI A/S 2018/2019

Angusat nalunaarsornerat 1. april 2018 - 31. marts 2019

PINGAAR. SULIFFEQARFIK

SULIFFEQARFISSUAQ

Innersuussutit 2019 2018 2019 2018 (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) Aningaasartuutit peereerlugit kaaviiaartitat 1 2.453.245 2.404.308 2.474.554 2.428.177 Inuiaqatigiinnut kiffartuussinermut Nunatta Karsiata akiliutai 18.181 31.545 23.181 36.836 Ingerlatsinermi isertitat allat 2 83.612 76.565 83.757 76.827 Nioqqutissanik atuinermut aningaasartuutit (1.944.339) (1.902.282) (1.951.834) (1.912.349) Aningaasartuutit allat 3 (157.246) (164.566) (156.758) (163.664) Angusat tamarmiusut 453.453 445.570 472.900 465.826 Sulisunut aningaasartuutit 4 (257.594) (251.575) (269.025) (262.199) Nalikilliliinerit appaanerillu 9,10 (47.629) (40.612) (52.488) (44.967) Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat 148.230 153.383 151.387 158.660 Suliffeqarfinni pigisani angusaat 5 3.585 1.148 - Suliffeqarfimmi piginneqataaffigisami angusat 0 (20.000) 0 (20.000) Erniatigut isertitat 6 2.293 2.551 570 1.114 Erniatigut aningaasartuutit 7 (35.201) (35.416) (36.599) (36.333) Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat 118.907 101.666 115.358 103.441 Ukiumut angusanut akileraarut 8 (37.812) (32.330) (37.454) (33.896) Ukiumut angusat 81.095 69.336 77.904 69.545 Akileraarut akilereerlugu suliffeqarfiit pigisat angusaanniit, soqutigisani annerutinngisani pissarsiassat - - (216) (209) Ukiumut angusat 81.095 69.336 77.688 69.336 Angusat atornissaannut siunnersuut: Piginnittut pissaattut siunnersuut 20.000 20.000 20.000 20.000 Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat 3.585 1.148 0 Ukiumut tullermut nuutat 57.510 48.188 57.688 49.336 Katillugit 81.095 69.336 77.688 69.336


Oqimaaqatigiissitsineq 31. marts 2019 PIGISAT

PINGAAR. SULIFFEQARFIK

SULIFFEQARFISSUAQ

Innersuussutit 2019 2018 2019 2018 (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) Nioqqutit ilisarnaatillit 0 0 1.692 0 Software 25.307 31.150 25.307 31.150 Tigoriaannaanngitsut pigisat nalillit 9 25.307 31.150 26.999 31.150 Illuutit 381.055 335.294 511.942 469.432 Nioqqutissiorfiit maskinallu 309.300 282.172 312.249 284.219 Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu 84.453 74.650 91.742 81.870 Pigisat nalillit suliarineqartut 165.072 145.838 165.938 147.041 Sanaartukkatigut pigisat 10 939.880 837.954 1.081.870 982.563 Suliffeqarfiit pigisat aningaasaataanniit pissarsiat 16.394 12.809 - Pissarsiassat allat 203 579 203 579 Pigisat aningaasanik nalillit 11 16.597 13.388 203 579 Atortuutinik pigisat katillugit 981.784 882.492 1.109.072 1.014.292 Ingerlatsinikkut atortussat 5.505 3.690 5.505 3.690 Nioqqutissiassaatit tapertatullu atortut 0 0 10.572 14.687 Pisiniarfinni quinilu engros-imi nioqqutissaatit 572.540 565.304 595.681 571.721 Ikummatissat imerpalasut il.il. 342.468 363.828 342.468 363.828 Nioqqutissat uninngasuutit 920.513 932.822 954.226 953.926 Tunisatigut sullissinermilu pissarsiassat 79.052 77.569 81.759 81.034 Suliffeqarfinni pigisanit pissarsiassat 0 1.024 - Akileraarutitigut pigisat illikartitat 14 0 0 8.040 4.441 Tunisassianut qulakkeerutit 0 69.298 0 69.298 Termin-imi USD-t niuerutissat 21.424 27.189 21.424 27.189 Pissarsiassat allat 28.897 24.973 41.262 25.122 Piffissanut tulliuttunut nuutassat 14.270 49.362 14.309 49.390 Pissarsiassat 143.643 249.415 166.794 256.474 Akiliigasuaatissat pigisat 5.220 1.494 5.220 1.494 Pigisat kaaviiaartitat katillugit 1.069.376 1.183.731 1.126.240 1.211.894 Atortuutinik pigisat katillugit 2.051.160 2.066.223 2.235.312 2.226.186


| 53

KNI A/S 2018/2019

Oqimaaqatigiissitsineq 31. marts 2019 AKILIGASSAT

PINGAAR. SULIFFEQARFIK

SULIFFEQARFISSUAQ

Innersuussutit 2019 2018 2019 2018 (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) Aktiatigut aningaasaatit 12 310.000 310.000 310.000 310.000 Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat 12.318 8.733 - Sillimmatit immikkut ittut ataatsimeersuarnissamut illuartitat 283.163 283.163 283.163 283.163 Angusat nuutat 13 557.677 593.702 560.018 602.435 Piginnittut pissaattut siunnersuut 20.000 20.000 20.000 20.000 Nammineq aningaasaatit katillugit 1.183.158 1.215.598 1.173.181 1.215.598 Soqutigisat annerutinngisat, katillugit - - 1.519 1.303 Akileraarutit kinguartikkallakkanut illuartitat 14 32.514 78.147 36.427 81.251 Suliffeqarfiup piginneqataaffigisap amigartoorutaanut illikartitat 0 20.000 0 20.000 Illuartitat katillugit 32.514 98.147 36.427 101.251 Pigisat tunuliaqutaralugit atukkanut akiitsut 0 0 45.095 47.794 Aningaasanik attartortitsisarfiit allat 550.000 550.000 550.000 550.000 Sivisuumik akilersugassanut pisussaaffiit 15 550.000 550.000 595.095 597.794 Akiitsut sivisuumik akilersugassat ilaat, sivikitsumik akilersugassat 0 0 2.673 2.623 Aningaasanik attartortitsisarfiit 0 0 139.237 102.047 Piniarfigisartakkanut akiitsut 92.548 89.925 93.282 90.862 Suliffeqarfinnut pigisanut akiitsut 2.147 0 - Ingerlatseqatigiiffiup akileraarutaa 24.146 22.498 24.526 22.846 Akiitsut allat 16 49.799 42.906 52.525 44.713 Ernianut qulakkeerutit 27.909 40.935 27.909 40.935 Tunisassianut qulakkeerutit 84.437 0 84.437 0 Piffissanut tulliuttunut nuutassat 4.502 6.214 4.502 6.214 Akiitsut sivikitsumik akilersugassat 285.488 202.477 429.091 310.240 Akiitsut katillugit 835.488 752.477 1.024.186 908.034 Akiligassaatit katillugit 2.051.160 2.066.223 2.235.312 2.226.186 Pisussaaffigisinnaasat / qularnaveeqqusiinerit 17 Ataatsimeersuarnermi kukkunersiuisussatut toqqakkamut akissarsiarititat 18 Aningaasaatit nassatai 13 Qanittumik suleqatit piginnittuunermullu tunngasut 20 Aqutseqataaffiit 21


31. marts 2017 namm. aningaasaatit

Katillugit

Piginnittut pissaattut siunnersuut

Sillimmatit immikkut ittut ataatsimeersuarnissamut illuartitat

Angusat nuutat

Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat

Aktiatigut aningaasaatit

Piginnittumut namminermut aningaasaatit nalunaarsornerat

(tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) 310.000

7.585

440.407

283.163

20.000

1.061.155

Ukiumut angusat 0 1.148 48.188 0 0 Piginnittut pissaattut siunnersuut 0 0 0 0 20.000 Iluanaarutit akiliutigineqarnikut 0 0 0 0 (20.000) Iluanaarutit akileraarutitigut nalingi 0 0 6.360 0 0 Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit 0 0 98.747 0 0 31. marts 2018 namm. aningaasaatit 310.000 8.733 593.702 283.163 20.000 Ukiumut angusat 0 3.585 57.510 0 0 Piginnittut pissaattut siunnersuut 0 0 0 0 20.000 Iluanaarutit akiliutigineqarnikut 0 0 0 0 (20.000) Iluanaarutit akileraarutitigut nalingi 0 0 6.360 0 0 Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit 0 0 (99.895) 0 0 Nammineerluni aningaasaatit 31. marts 2019 310.000 12.318 557.677 283.163 20.000

49.336 20.000 (20.000) 6.360 98.747 1.215.598 61.095 20.000 (20.000) 6.360 (99.895) 1.183.158


| 55

KNI A/S 2018/2019

Katillugit

Piginnittut pissaattut siunnersuut

Sillimmatit immikkut ittut ataatsimeersuarnissamut illuartitat

Angusat nuutat

Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat

Aktiatigut aningaasaatit

Suliffeqarfissuarmut nammineq aningaasaatit nalunaarsornerat

(tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) 31. marts 2017 namm. aningaasaatit 310.000 0 447.992 283.163 20.000 1.061.155 Ukiumut angusat 0 0 49.336 0 0 49.336 Piginnittut pissaattut siunnersuut 0 0 0 0 20.000 20.000 Iluanaarutit akiliutigineqarnikut 0 0 0 0 (20.000) (20.000) Iluanaarutit akileraarutitigut nalingi 0 0 6.360 0 0 6.360 Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit 0 0 98.747 0 0 98.747 31. marts 2018 namm. aningaasaatit 310.000 0 602.435 283.163 20.000 1.215.598 Ukiumut angusat 0 0 57.688 0 0 57.688 Piginnittut pissaattut siunnersuut 0 0 0 0 20.000 20.000 Iluanaarutit akiliutigineqarnikut 0 0 0 0 (20.000) (20.000) Iluanaarutit akileraarutitigut nalingi 0 0 6.360 0 0 6.360 Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit 0 0 (99.895) 0 0 (99.895) Periuseq naapertorlugu nalit aaqqiiviginerat - Pitsaasut ApS 0 0 (6.570) 0 0 (6.570) Nammineerluni aningaasaatit 31. marts 2019 310.000 0 560.018 283.163 20.000 1.173.181


Suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaarnerat 1. april 2018 - 31. marts 2019 Innersuussutit 2019 2018 (tkr.) (tkr.) Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat 151.387 158.660 Nalikilliliinerit appaanerillu 52.488 44.967 Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat 19 26.436 (22.167) Pingaarnertut ingerlatamut aningaasat ingerlaarnerat 230.311 181.460 Erniatigut akilerneqaatit assigisaallu 570 1.114 Erniatigut akiliutit assigisaallu (18.266) (17.728) Ernianut qulakkeerutit (18.333) (18.605) Ingerlatseqatigiiffiup akileraarutaa (29.206) (25.007) Ingerlatsineq aqqutigalugu aningaasaliinerit 165.076 121.234 Atortuutinik pisiat (154.320) (110.604) Atortuutit tunisat 6.685 17.153 Pigisanik aningaasanik nalilinnik atukkiineq 376 30 Pitsaasut ApS-imi piginneqataassutit sinnerinik pisineq (50 %) (0) 0 Aningaasartuutit aqqutigalugit aningaasartuuteqarnerit (147.259) (93.421) Aningaasaliissutissat 0 Iluanaarutit akiliutigineqarnikut (20.000) (20.000) Sivisuumik akilersugassanut akilersuutit (2.649) (2.623) Aningaasartuutit aqqutigalugit aningaasartuuteqarnerit (22.649) (22.623) Akiliigasuaatissanut atoriaannarnut allannguutit (4.832) 5.190 Akiliigasuaatissat primo (650.553) (655.743) Ukiup aallartinnerani Pitsaasut ApS-imut tunngasumik ilanngussineq (28.632) 0 Akiliigasuaatissat ultimo (684.017) (650.553) Akiliigasuaatissat ultimo Piffissap naanerani tigoriaannaatit 5.220 1.494 Aningaasanik attartortitsisarfiit (689.237) (652.047) (684.017) (650.553)


| 57

KNI A/S 2018/2019

Innersuussutit

PINGAAR. SULIFFEQARFIK

SULIFFEQARFISSUAQ

2019 2018 2019 2018 (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) 1 Aningaasartuutit peereerlugit kaaviiaartitat Nioqqutissat 1.387.759 1.361.684 1.387.759 1.361.684 Ikummatissat imerpalasut il.il. 1.063.934 1.040.695 1.063.934 1.040.695 Pisisa 1.552 1.929 1.552 1.929 Neqi 0 0 20.826 23.395 Inimi attartortitsinikkut isertitat 0 0 483 474 2.453.245 2.404.308 2.474.554 2.428.177 Sumiiffinni aalajangersimasuinnarni KNI A/S ingerlataqartuuvoq 2 Ingerlatsinermi isertitat allat Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit 28.903 23.692 28.903 23.692 Attartortitsinikkut isertitat 28.376 28.299 28.938 28.662 Gebyr-itigut isertitat 14.887 15.677 14.887 15.677 Attartortitsinikkut isertitat 5.985 5.130 5.985 5.130 Suliffeqarfissuup tapiissutaa 300 300 (0) (0) Assigiinngitsut 5.161 3.466 5.045 3.665 83.612 76.565 83.757 76.827 3 Aningaasartuutit allat Atorfimmut atatillugu angalanermi aningaasartuutit 13.210 12.281 13.362 12.401 Pikkorissarnermut aningaasartuutit 11.720 7.269 11.725 7.276 Pilerisaarinermi aningaasartuutit 14.377 14.681 14.377 14.681 Allaffissornermut aningaasartuutit 9.982 10.270 10.081 10.383 Sillimmasiinernut 6.825 6.106 7.132 6.222 Allanut kiffartuussinerit 21.063 19.354 21.934 20.043 Annikitsunik pisinerit 5.341 5.984 5.398 6.019 Ingerlatsinermut atortut atornerat aserfallatsaalinerallu 38.456 52.308 40.855 56.080 Iluarsaassineq aserfallatsaaliinerlu 20.084 20.938 20.579 21.456 Illunik attartorneq 14.721 13.914 9.886 7.713 Assigiinngitsut 1.467 1.460 1.429 1.390 157.246 164.566 156.758 163.664 4 Sulisunut aningaasartuutit Sulisut akissarsiaat sulisunullu aningaasarsiarititat 229.706 223.739 240.500 233.766 Soraarnerussutit 16.273 15.678 16.905 16.167 Sulisunut aningaasartuutit allat 11.614 12.158 11.620 12.266 257.594 251.575 269.025 262.199 Taakkunannga qullersaqarfimmut siulersuisunullu akissarsiarititat: Siulersuisunut 1.391 1.392 Qullersaqarfimmut: Aalajangersimasumik akissarsiat soraarnerussutissat ilanngullugit 3.373 3.162 Akissarsiat nikerartut (ajunngitsorsiassanik akiliutit) 290 276 3.663 3.438 Agguaqatigiissillugu sulisut amerlassusii 711 728 743 759 Qullersaqarfik ukiumut aalajangersimasumik aningaasarsiaqartinneqarpoq soraarnerussutisiassallu 10 %-iusoq biileqartitaanerlu ilaallutik. Qullersaqarfiup tapisiai tunngavigalugit soraarnerussutisiassanik akilerneqarneq ajorpoq. Qillersaqarfik aalajangersimasumik ukiumut aningaasarsiat qaavisigut 10 %-imik bonusitinneqarsinnaavoq. Qullersaqarfimmiit aningaasarsiatigut atorfinitsitinermilu atugassarititaasuni, atorfimmiit tunualernermi immikkut ajunngitsorsiassaqartitsineqanngilaq, taamaallaalli qaammatinik aqqaneq-marlunnik sioqqutsilluni suliunnaartitsinissamik ilisimatitsineqartussaalluni.


Innersuussutit nanginneri

PINGAAR. SULIFFEQARFIK

SULIFFEQARFISSUAQ

2019 2018 2019 2018 (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) 5 Suliffeqarfiit pigisat angusaanniit pissarsiat Akia Sisimiut A/S 1.019 983 0 0 Neqi A/S 1.126 867 0 0 KNI Ejendomme A/S 1.327 1.257 0 0 Suliffiup iluani iluanaarummut allannguut 113 (1.959) 0 0 3.585 1.148 0 0 6 Erniatigut isertitat Erniat, naafferarlugit akilersukkatigut isertitat 470 400 470 400 Aningaaserivinniit erniatigut isertitat 100 713 100 714 Nunat all. aningaasaa nalingisigut isert. aam.annaasat, ilanng. 0 0 0 0 Suliffeqarfissuup nammineq iluani erniat 1.723 1.438 0 0 2.293 2.551 570 1.114 7 Erniatigut aningaasartuutit Aningaaserivinnut erniatigut aningaasartuutit 10.911 10.696 11.250 10.833 Pigisat tunuliaqutaralugit atukkat erniaannut aningaasartuutit 0 0 663 756 Erniatigut aningaasartuutit allat 0 0 21 23 Ernianut qulakkeerutit 18.333 18.605 18.333 18.605 Aningaaserivinnut aningaasartuutit allat 5.957 6.115 6.331 6.116 35.201 35.416 36.599 36.333 8 Ukiumut angusanut akileraarut Ukiumi matumani akileraarutit 24.146 22.498 24.516 22.846 Ukiumi matumani akileraarutit illikartitat 13.666 9.832 12.939 11.050 37.812 32.330 37.454 33.896


| 59

KNI A/S 2018/2019

Nioqqutit ilisarnaatillit

Katillugit

Nioqqutit ilisarnaatillit

Katillugit

Innersuussutit nanginneri Software

9 Tigoriaannaanngitsut pigisat nalillit PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK (tkr.) (tkr.) (tkr.) 1. april 2018 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq 126.916 0 126.916 Ukiumut isertut 0 0 0 Ingerlareersuniit nuutat 834 0 834 Ukiumut anisut 0 0 0 Pisiat akii 31. marts 2019 127.750 0 127.750 Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2018 95.766 0 95.766 Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu 6.677 0 6.677 Ukiumut anisunit utertitat 0 0 0 Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2019 102.443 0 102.443 Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2019 25.307 0 25.307 Naatsorsuutit nalingat 1. april 2018 31.150 0 31.150

Software

9 Tigoriaannaanngitsut pigisat nalillit (nangillugu) SULIFFEQARFISSUAQ (tkr.) (tkr.) (tkr.) 1. april 2018 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq 126.916 0 126.916 Ukiumut isertut 0 2.115 2.115 Ingerlareersuniit nuutat 834 0 834 Ukiumut anisut 0 0 0 Pisiat akii 31. marts 2019 127.750 2.115 129.865 Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2018 95.766 0 95.766 Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu 6.677 423 7.100 Ukiumut anisunit utertitat 0 0 0 Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2019 102.443 423 102.866 Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2019 25.307 1.692 26.999 Naatsorsuutit nalingat 1. april 2018 31.150 0 31.150


Pigisat nalillit suliarineqartut

Allat sanaart. pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu

Nioqqutissiorfiit maskinallu

Innersuussutit nanginneri

Katillugit

Illuutit

10 Sanaartukkatigut pigisat PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) 1. april 2018 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq 641.516 574.185 380.768 145.837 1.742.306 Ukiumut isertut 0 0 0 150.388 150.388 Ingerlareersuniit nuutat 65.152 41.973 23.194 (131.153) (834) Ukiumut anisut (7.786) 0 (3.993) 0 (11.779) Pisiat akii 31. marts 2019 698.882 616.158 399.969 165.072 1.880.081 Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2018 306.222 292.012 306.117 0 904.353 Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu 15.817 14.845 13.391 0 44.053 Ukiumut anisunit utertitat (4.212) 0 (3.993) 0 (8.205) Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2019 317.827 306.857 315.515 0 940.201

Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2019 381.055 309.300 84.453 165.072 939.880 Naatsorsuutit nalingat 1. april 2018 335.294 282.172 74.650 145.838 837.954

Nalikilliliinerit appaanerillu

Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu imatut immikkoortitersinnaapput: 2019 2018 (tkr.) (tkr.) Illuutit 15.817 13.468 Nioqqutissiorfiit maskinallu 14.845 19.048 Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu 13.391 16.401 Sanaartukkat tuninerisigut annaasat /(pissarsiat) (3.101) (13.872) Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu 40.952 35.045


| 61

KNI A/S 2018/2019

Katillugit

Pigisat nalillit suliarineqartut

Allat sanaart. pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu

SULIFFEQARFISSUAQ

Nioqqutissiorfiit maskinallu

10 Sanaartukkatigut pigisat (nanginnera)

Illuutit

Innersuussutit nanginneri

(tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) 1. april 2018 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq 800.130 593.076 392.314 147.041 1.932.561 Ukiumut isertut 0 0 0 152.205 152.205 Ingerlareersuniit nuutat 65.152 43.087 24.235 (133.308) (834) Ukiumut anisut (7.786) 0 (3.993) 0 (11.779) Pisiat akii 31. marts 2019 857.496 636.163 412.556 165.938 2.072.153 Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2018 330.697 308.858 310.445 0 950.001 Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu 19.069 15.058 14.362 0 48.489 Ukiumut anisunit utertitat (4.212) 0 (3.993) 0 (8.205) Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2019 345.554 323.916 320.814 0 990.284 Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2019 511.942 312.249 91.742 165.938 1.081.870 Naatsorsuutit nalingat 1. april 2018 469.432 284.219 81.870 147.041 982.563

Nalikilliliinerit appaanerillu

Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu imatut immikkoortitersinnaapput: 2019 2018 (tkr.) (tkr.) Illuutit 19.069 16.745 Nioqqutissiorfiit maskinallu 15.058 19.318 Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu 14.362 17.209 Sanaartukkat tuninerisigut annaasat /(pissarsiat) (3.101) (13.872) Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu 45.388 39.400


Pissarsiassat allat

Suliffeqarfiit attuumassuteqarfigisat aningaasaataanniit pissarsiat

Suliffeqarfiit kattunnerisigut pissarsiat

Innersuussutit nanginneri

Katillugit

11 Pigisat aningaasanik nalillit PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.)

1. april 2018 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq 40 8.792 1.115 9.947 Ukiumut isertut 0 0 0 0 Ukiumut anisut (40) 0 (382) (422) Pisiat akii 31. marts 2019 0 8.792 733 9.525 Naatsorsuutit nalingat 1. april 2018 (40) 5.597 (536) 5.021 Ukiumut isertut 0 0 0 0 Ukiumut anisut 40 0 6 46 Angusani pissarsiat 0 3.472 0 3.472 Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2019 0 9.069 (530) 8.539 Ukiup aallartinnerani suliffiup iluani iluanaarut 1. april 2018 0 (1.580) 0 (1.580) Suliffiup iluani iluanaarummik nikisitsineq 0 113 0 113 Suliffiup iluani iluanaarut 31. marts 2019 0 (1.467) 0 (1.467) Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2019 0 16.394 203 16.597 Naatsorsuutit nalingat 1. april 2018 0 12.809 579 13.388 piginneqataas. % Suliffeqarf. Namm. aning. Najugaq 2019 2018 aningaasaatai 31/3 2019 (tkr.) (tkr.) Suliffeqarfiutigisat makkuupput: Neqi A/S Kommuneqarfik Kujalleq 100 100 600 4.324 Akia Sisimiut A/S Qeqqata Kommunea 82,5 82,5 3.000 7.443 KNI Ejendomme A/S Qeqqata Kommunea 100 100 1.000 3.925 Pitsaasut ApS Aalborg Kommune 100 50 80 (35.814)


| 63

KNI A/S 2018/2019

SULIFFEQARFISSUAQ

Katillugit

Pissarsiassat allat

11 Pigisat aningaasanik nalillit (nanginnera)

Suliffeqarfiit kattunnerisigut pissarsiat

Innersuussutit nanginneri

(tkr.) (tkr.) (tkr.) 1. april 2018 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq 40 1.115 1.155 Ukiumut isertut 0 0 0 Ukiumut anisut (40) (382) (422) Pisiat akii 31. marts 2019 0 733 733 Naatsorsuutit nalingat 1. april 2018 (40) (536) (576) Ukiumut isertut 0 0 0 Ukiumut anisut 40 6 46 Angusani pissarsiat 0 0 0 Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2019 0 (530) (530)

Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2019 0 203 203 Naatsorsuutit nalingat 1. april 2018 0 579 579 2019 2018 (tkr.) (tkr.) 12 Aktiatigut aningaasaatit Pingaarnertut suliffeqarfiup aningaasaatai aktiaapput 1.000 kr.-ikkaartut, taakkunanngaluunniit aningaasartaqarnerusut. Aktiat immikkut ittumik pisinnaassusiliisinnaanngillat. U kiuni kingullerni suliffeqarfiup aningaasaatai allannguuteqarnikuunngillat. 310.080 310.000 13 Angusat nuutat Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit PINGAAR. SULIFFEQARFIK / SULIFFEQARFISSUAQ Nikingasoorut 2019 2018 katillugu (tkr.) (tkr.) (tkr.) Ammasut: Tunisassianut qulakkeerutit (84.437) 69.298 (153.735) Ernianut qulakkeerutit (27.909) (40.935) 13.026 Termin-imi USD-t niuerutissat 21.424 27.189 (5.765) (90.922) 55.552 (146.474) Matoqqasut: Tunisassianut qulakkeerutit 0 0 0 Sillimmasiinerit sunniuteqanngisut nalingat: Ernianut qulakkeerutit 0 0 0 Akileraarutissat kinguartitat Ernianut akileraarutissat kinguartitat 28.913 (17.666) 46.579 (62.009) 37.886 (99.895)


Innersuussutit nanginneri 14 Akileraarutip kinguartitap inissitsiterneri Naatsor. Akileraarutit Assigiinngiss. PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK nalingi nalingi nalinga (tkr.) (tkr.) (tkr.) Illuutit 381.055 257.158 123.897 Nioqqutissiorfiit maskinallu 309.300 263.854 45.446 Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu 109.760 58.977 50.783 Pigisat aningaasanik nalillit 16.597 9.525 7.072 Nioqqutissat uninngasuutit 5.000 (5.000) Pissarsiassat 9.026 (9.026) Suliffeqarfissuarmut akiligassat annaaneqarsinnaasut illuartitat 20.000 (20.000) Naatsorsorneranni tunngavigisat 816.712 623.540 193.172 31. marts 2019 illuartitat, 31,8% 61.427 Akileraarutit suli akilerneqanngitsut nammineq aningaasaatinut tunngasut, takuuk innersuussut 13 (28.913) Akileraarutit suli akilerneqanngitsut matussutissaattut illikartitat 31. marts 2019 32.514 Naatsor. Akileraarutit Assigiinngiss. SULIFFEQARFISSUAQ nalingi nalingi nalinga (tkr.) (tkr.) (tkr.) Nioqqutit ilisarnaatillit 80 86 (6) Illuutit 511.942 380.671 131.271 Nioqqutissiorfiit maskinallu 309.300 263.854 45.446 Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu 119.998 76.618 43.380 Pigisat aningaasanik nalillit 16.597 9.525 7.072 Nioqqutissat uninngasuutit 10.052 15.052 (5.000) Pissarsiassat 49 27.058 (27.009) Piffissanut tulliuttunut nuutassat 27 0 27 Akiitsut akilersugassat 0 90 (90) Suliffeqarfissuarmut akiligassat annaaneqarsinnaasut illuartitat 0 20.000 (20.000) Amigartoorutit saqqummiutassat 0 11.204 (11.204) Naatsorsorneranni tunngavigisat 968.045 804.158 163.887 31. marts 2019 illuartitat, 31,8% 61.428 31. marts 2019 akilieraarutit kinguartitat, 22 % (6.442) Akileraarutit suli akilerneqanngitsut nammineq aningaasaatinut tunngasut, takuuk innersuussut 13 (28.913) Akileraarutini kinguartitani pigisanut ilanngunneqartunut iluarsiissut - Pitsaasut ApS 2.315 Akileraarutit suli akilerneqanngitsut matussutissaattut illikartitat 31. marts 2019 28.387 Ukiumut akileraarut kinguartitaq imatut katitigaavoq: PINGAAR. SULIFFEQARFIK SULIFFEQARFISSUAQ 2019 2018 2019 2018 (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) Ukiup aallartin. akileraarut kinguartitaq 78.147 28.631 76.810 26.078 Ukiumut angusaniit akileraarut kinguartitaq 13.666 9.832 12.939 11.050 Akileraarutit kinguartitat nikinnerat, takuuk innersuussut 13 (46.579) 46.044 (46.579) 46.044 Ukiunut siuliinut akileraarutit illikartitat iluarsiivigineqarneri (6.360) 0 (8.424) 0 Iluanaarutit akileraarutitigut nalingi (6.360) (6.360) (6.360) (6.360) Ukiup naanerani akileraarut kinguartitaq 32.514 78.147 28.387 76.810 Imatut naatsorsorlugu: Pigisat 0 0 8.040 4.441 Akiligassat (32.514) (78.147) (36.427) (81.251) (32.514) (78.147) (28.387) (76.810)


KNI A/S 2018/2019

| 65

Innersuussutit nanginneri

15 Sivisuumik akilersugassanut pisussaaffiit Akiitsut akut- Ukioq 1 Ukioq 1 toqartigiissumik Akiitsut ataallugu quaangiuppat akilersugassat nalingi PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK akilersugassat akilersugassat katillugit katillugit (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) Aningaasanik attartortitsisarfiit 0 550.000 550.000 550.000 0 550.000 550.000 550.000 Ukiunik tallimanik sivisunerusut qaangiuppata akiligassat Aningaasanik attartortitsisarfiit 0 0 SULIFFEQARFISSUAQ Aningaasanik attartortitsisarfiit 139.237 550.000 689.237 689.237 Pigisat tunuliaqutaralugit atukkanut akiitsut 2.673 45.095 47.768 47.768 141.910 595.095 737.005 737.005 Ukiunik tallimanik sivisunerusut qaangiuppata akiligassat Aningaasanik attartortitsisarfiit 0 Pigisat tunuliaqutaralugit atukkanut akiitsut 34.140 34.140 PINGAAR. SULIFFEQARFIK SULIFFEQARFISSUAQ 2019 2018 2019 2018 (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) 16 Akiitsut allat Sulinngiffeqarnersiutissanut akiitsut 17.883 19.562 18.770 20.217 A-skat-imut soraarnerussutisiassanullu il.il. akiitsut 12.973 6.593 13.434 7.032 Akiitsut allat 18.943 16.751 20.321 17.464 49.799 42.906 52.525 44.713 17 Pisussaaffeqaataalersinnaasut, aningaasatigut pisussaaffiit allat qularnaveeqqusiinerillu Suliffeqarfiutigisat Neqi A/S-ip, Akia Sisimiut A/S-ip, KNI Ejendomme A/S-ip kiisalu Pitsaasut ApS-ip Grønlandsbanke-mi akiitsuinut, pingaarnertut suliffeqarfik akiliussisussamaatinngorpoq. Suliffeqarfiutigisaq Pitsaasut ApS amigartooruteqarpoq 35,8 mio DKK-nik, takuuk ukiumoortumik nalunaarut 2018/19. Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2019/20-mi KNI-p aningaasaliissutini 20,0 mio. DKK-nik amerliniarpai taamaalilluni nammineerluni aningaa­ saatit nammineq isertitatigut kiisalu aningaasaliinerup qaffanneratigut pilersinneqaqqissapput. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussaniit piumaffigineqarnikkut, KNI piffinni ingerlatsinermik isumagisaqarpoq, taak­ kunanilu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aalajangiinerat naapertorlugu, siunissami illuutit atortullu matuneqarnerinik nalaanneqarsinnaapput. Kalaallit Nunaanni nunaminertanik atuisinnaanermut inatsit malillugu, nunaminertamik atuisinnaatitaaneq atorunnaarpat, illuutinik atortunillu atuisinnaatitaasoq pisussaavoq nunaminertami saliineq ingerlatissallugu taa­ maasilluni nunaminertaq atorneqarsinnaasunngorteqqillugu. Kalaallit Nunaannilu Namminersorlutik Oqartussanit nioqqutissanik pilersuineq pisussaaffigineqarmat aammalu illoqarfiit nunaqarfiillu suut KNI-mit isumagineqassasut aalajangiivigineqartarmat, pissutsit maannakkut atuuttut tunngavigalugit nunaminertani saliinernut atoqqinneqarsinnaanerannullu pisariaqartitsineq, aningaasartuutissat annertussusiat imaluunniit piffissaq naleqqunnerpaaq qaquguussanersoq, tatiginartumik pisussaaffiup annertussusiata nalunaarusiornissaanut, KNI isumaginnissinnaanngilaq.


Innersuussutit nanginneri

PINGAAR. SULIFFEQARFIK

SULIFFEQARFISSUAQ

2019 2018 2019 2018 (tkr.) (tkr.) (tkr.) (tkr.) 18 Ataatsimeersuarnermi kukkunersiuisussatut toqqakkamut akissarsiarititat Kukkunersiuisunut akissarsiassat 629 617 769 728 Ikiuuttunut allanut 519 188 596 248 1.148 805 1.365 976 19 Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat Nioqqutissanik uninngasuutinik allannguinerit (300) 61.926 Pissarsiassanik allannguinerit 18.216 (47.128) Pisiniarfigisartakkanut akiitsut akiitsunullu allanut allannguutit 8.520 (36.965) 26.436 (22.167) 20 Pingaarnertut suliffeqarfiup qanittumik suleqatai piginnittuunermullu tunngasut Aalajangiisuullutik sunniuteqartussat Tunngavik Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat Kisimik aktiatigut piginnittut Qanittumik suleqatit allat Neqi A/S KNI-p suliffeqarfissuanut ilaareersoq Akia Sisimiut A/S KNI-p suliffeqarfissuanut ilaareersoq KNI Ejendomme A/S KNI-p suliffeqarfissuanut ilaareersoq Pitsaasut ApS KNI-p suliffeqarfissuanut ilaareersoq Lars Borris Pedersen 3905 Nuussuaq Siulersuisuni siulittaasoq Høgni Hansen 3800 Thorshavn Siulersuisuni ilaasortaq Najarak Christiansen 3905 Nuussuaq Siulersuisuni ilaasortaq Bodil Nyboe Andersen 1270 København K Siulersuisuni ilaasortaq Annette K. Sadolin 2900 Hellerup Siulersuisuni ilaasortaq Søren Jakobsen 2950 Vedbæk Siulersuisuni ilaasortaq Mikol Poulsen 3911 Sisimiut Siulersuisuni ilaasortaq Dorthea Isaksen 3911 Sisimiut Siulersuisuni ilaasortaq Kristian Stach Olsen 3921 Narsaq Siulersuisuni ilaasortaq Peter Grønvold Samuelsen 3911 Sisimiut Pisortaaneq Nuussinerit Ukiup ingerlanerani – suliffeqarfissuup nammineq ilumini nuussisarneri eqqaassanngikkaanni, suliffeqarfissuup naatsorsuutaaniit piivillugit piikkanik soqanngilaq – siulersuisunut, qullersaqarfimmut, sulisunut qaffasinnerusumik inissisimasunut, piginnittunut, suliffeqarfinnut pigisanut imaluunniit qanittumik suleqatigisanut nuussineqarsimanngilaq.


KNI A/S 2018/2019

Innersuussutit nanginneri 21 Aqutseqataanermi isumagisassat Suliffeqarfimmi aqutsisut ilaat suliffeqarfinni allani, 100%-imik suliffeqarfiutaanngitsuni, aqutseqataaffii makkuupput: Peter Grønvold Samuelsen Neqi A/S – Siulersuisuni siulittaasoq Akia Sisimiut A/S - Siulersuisuni siulittaasoq KNI Ejendomme A/S - Siulersuisuni siulittaasoq Pitsaasut ApS - Siulersuisuni siulittaasoq Lars Borris Pedersen Sikuki Harbour Nuuk A/S - Siulersuisuni ilaasortaq Bodil Nyboe Andersen Kirstein Holding A/S - Siulersuisuni siulittaasoq Kirstein A/S - Siulersuisuni siulittaasoq Kirstein Agg. Holding A/S - Siulersuisuni siulittaasoq Spektrum Fondsmæglerselskab A/S - Siulersuisuni siulittaasoq Annette K. Sadolin DSV A/S - Siulersuisuni ilaasortaq DSB - siulittaasup tullia Søren Jakobsen SL-Malerfirma A/S - Siulersuisuni siulittaasoq

| 67


Angusat nalunaarsornerat 1. april 2018 - 31. marts 2019 NIOQQUTEQARNERMIK INGERLATSIVIK

2019 2018 (tkr.) (tkr.) Aningaasartuutit peereerlugit kaaviiaartitat 1.389.311 1.363.613 Inuiaqatigiinnut kiffartuussinermut Nunatta Karsiata akiliutai 18.181 31.545 Ingerlatsinermi isertitat allat 72.637 66.654 Nioqqutissanik atuinermut aningaasartuutit (1.053.714) (1.026.136) Aningaasartuutit allat (156.696) (164.682) Angusat tamarmiusut 269.719 270.994 Sulisunut aningaasartuutit (176.773) (171.757) Nalikilliliinerit appaanerillu (24.142) (15.156) Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat 68.804 84.081 Erniatigut isertitat Erniatigut aningaasartuutit Suliffeqarfissuup nammineq iluani erniat Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat

466 (2.651) (18.178) 48.441

398 (2.467) (15.600) 66.412

Oqimaaqatigiissitsineq 31. marts 2019

NIOQQUTEQARNERMIK INGERLATSIVIK

2019 2018 (tkr.) (tkr.) Pigisat pisussaaffiillu uku nioqquteqarnermi ingerlatsiviup naatsorsuutaanut toqqaannartumik attuumassuteqarput: Atortuutinik pigisat katillugit 965.134 924.950 Pisussaaffiit katillugit 50.167 50.997


KNI A/S 2018/2019

| 69

Angusat nalunaarsornerat 1. april 2018 - 31. marts 2019 IKUMMATISSAMIK NIOQQUTEQARNERMI INGERLATSIVIK

2019 2018 (tkr.) (tkr.) Aningaasartuutit peereerlugit kaaviiaartitat 1.063.934 1.040.695 Ingerlatsinermi isertitat allat 3.170 2.587 Nioqqutissanik atuinermut aningaasartuutit (890.626) (876.145) Aningaasartuutit allat (43.549) (42.417) Angusat tamarmiusut 132.929 124.721 Sulisunut aningaasartuutit (34.132) (32.783) Nalikilliliinerit appaanerillu (19.379) (22.641) Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat 79.418 69.297 Erniatigut isertitat 0 0 Erniatigut aningaasartuutit (180) (150) Suliffeqarfissuup nammineq iluani erniat (12.357) (15.039) Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat 66.881 54.107

Oqimaaqatigiissitsineq 31. marts 2019

IKUMMATISSAMIK NIOQQUTEQARNERMI INGERLATSIVIK

2019 2018 (tkr.) (tkr.) Pigisat pisussaaffiillu uku ikummatissaqarnermik ingerlatsiviup naatsorsuutaanut toqqaannartumik attuumassuteqarput: Atortuutinik pigisat katillugit 878.275 930.198 Pisussaaffiit katillugit 103.078 18.700


Angusat nalunaarsornerat 1. april 2018 - 31. marts 2019 SULISORISAT

2019 2018 (tkr.) (tkr.) Ingerlatsinermi isertitat allat 7.505 7.021 Aningaasartuutit allat 43.300 42.835 Angusat tamarmiusut 50.805 49.856 Sulisunut aningaasartuutit (46.688) (47.035) Nalikilliliinerit appaanerillu (4.107) (2.814) Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat 10 7 Erniatigut isertitat 31.912 31.792 Erniatigut aningaasartuutit (31.920) (31.799) Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat 0 0

Oqimaaqatigiissitsineq 31. marts 2019

SULISORISAT

2019 2018 (tkr.) (tkr.) Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmut imaluunniit ikummatissaqarnermut ingerlatsivimmut toqqaannartumik attuumassuteqanngitsut uku pigisat akiitsullu sulisoqarnermut naatsorsuutinut attuumassuteqarput: Atortuutinik pigisat katillugit 207.751 211.075 Nammineq aningaasaatit katillugit 1.183.158 1.215.598 Pisussaaffiit katillugi 714.757 780.928


KNI A/S 2018/2019

| 71

Angusat nalunaarsornerat 1. april 2018 - 31. marts 2019 SULIFFEQARFIIT PIGISAT

2019 2018 (tkr.) (tkr.) Suliffeqarfinni pigisani angusaat 3.585 1.149 Suliffeqarfinni pigisani akiligass. annaaneqarsin. illuartitat 0 0 Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat 3.585 1.149

Oqimaaqatigiissitsineq 31. marts 2019

SULIFFEQARFIIT PIGISAT

2019 2018 (tkr.) (tkr.) Pigisat akiligassallu uku suliffeqarfiit pigisat naatsorsuutaannut toqqaannartumik attuumassuteqarput: Atortuutinik pigisat katillugit 184.152 159.963 Soqutigisat annerutinngisat nammineq aningaasaataat 1.516 1.303 Pisussaaffiit katillugi 182.636 158.660


Ulluinnarni tamanut akikinnerusoq

maaqatigiisissallutigu, aamma illoqarfimmi/nunaqarfimmi kisiartaalluta pisiniarfiugaluaruttaluunniit.

Nunarput alianaalluinnartuuvoq aammali nunarsuarmi sumiiffinnut allarpassuarnut sanilliulluta inuuniarneq akisoo­ ru­jussuulluni. Pingaartumik isorliunerusuni najugaqaraanni aningaasaqarniarneq eqqarsaatigalugu periarfissaalatsi­so­ qarsinnaasarpoq.

2018-imi KNI-mi/Pilersuisumi aalajangerpugut ­pisisartutta sumiluunniit najugaqaraluarunik ulluinnarni inuuniarnerat aki­kin­nerulersitsivigeqataaniarlutigu.

Tassa kalaallit isorliunerusuni najugallit ulluinnarni qanoq inuuneqarnersut KNI-mi ilisimaarilluartuuarput. Tassami pisisartuvut sulisuvullu amerlanerit isorliunerusuni najugaqartuupput suliffeqarlutillu - taakkuuppullu ulluinnarni akuuffigisavut. Isorliunerusunut nassiussat apuunnissaat assersuutigalugu illoqarfimmut pingaarnermut apuussinissamut sanilliullugu akisunerusarpoq. Taassumallu qaavatigut illoqarfimmut agguaqatigiisillugu ullut arfineq-pingasukkaarlugit pajunneqartartumut sanilliullugu illoqarfimmi pisiniarfik ukiumut marloriaannarluni pajunneqartartoq pilersorniarlugu akisoqisumik quersuaqartariaqarpoq. Pilersuisup Nunatsinni pisiniarfiini 64-iusuni KNI-p akisus­ saaf­figaa pisisartut pisiassaannik qulakkeerinninissaq. Aamma uagut akisussaaffigaarput aningaasarsiornitta kiisalu pisisartutta ulluinnarni pisiassaasa akisuallaannginissaat oqi-

Taamaattumik aalajangerpugut pisisartutta pisiarinerusarta­ gaat akikilliniarlutigit. Nioqqutit soorlu qajuusat, immuit, suaasat, kaffit, nangit il.il. - nioqqutit kalaallit ulluinnarni atortagaat nioqqutigineqartut katillugit 146-t akikillivavut. Akinik appaanialeratta Pilersuisumi pisortat ulluinnarni nioq­ qutit tamaasa misissorpaat tunineqarnerpaasartullu nalu­ naar­sorlugit, taava illoqarfinni anginerusuni nioqqutinut taak­kor­pianut akigitinneqartunut naleqqersoriarlutigit akeq­ qataannik imaluunniit akikinnerusumik akilersorlutigit. Akinik appaanissamik aalajangerneq piginnittunit piumaffigineqarnermit imaluunniit unammilleqatigiinnermik tunngaveqanngilaq - aalajangernerli taamaallaat pivoq taamatut iliornissaq KNI-mut eqqornerpaajummat. Akinik appaaneq Pilersuisup pisiniarfiini tamani 64-iusuni atuuttoq Nunatsinni isorliunerusuni najugalinnut ulluinnarni akikinnerulersitseqataavoq. Sunut tamanut aaqqiissutaan­ ngikkaluartoq taamaakkaluartoq ajunngitsumik iliornertut isigaarput.

KNI aamma Leadership Pipeline Leadership Pipeline tassaavoq aqutsinermi tunngavissaq aqutsisutut inissisimaffigisanik ersarissaataasussaq kiisalu suliffeqarfimmi inissisimaffinni assigiinngitsuni pisortat suliassaminnik akisussaaffimminnillu paasinnissimanissaat. Leader­ ship Pipeline atorlugu pisortat ineriartornerini pitsaasumillu aqutsinissaanni tapersersorneqassapput, Leadership Pipeline pingasunik pingaarnertut qulequtaqarpoq, Piginnaa­sas­ sat – tassa pikkoriffigisassat, Pingaarnersiuineq, pisortap piffissamik atuinermini pingaarnersiugassai aamma Sulinermi naleqartitat – Tassa pingaarnerutitassat suliaqarnitsinnilu ukkatassavut. Piginnaasanik ineriartortitsineq KNI-mi piginnaasassat aalajangersimasut ineriartortippavut suliffeqarfiup piffissami sivikitsumi alimasinnerusumilu iluat-

sitsissutigisinnaasaatut nalilersimasavut. Sulisussarsiornermi, sulisunik ineriartortitsinermi pisortanillu pikkorissaasarnerni piginnaanngorsaaneq pingaartinneqarluinnarpoq. KNI-mi siunnerfeqarluni piginnaanngorsaanermi sulisut pi­ sor­tallu piginnaasaasa KNI-mi anguniakkatta piviusunngortinneqarnissaannut naapertuuttuunissaat qulakkiissavaa, taa­ maalilluni piginnaanngorsaaneq suliffeqarfissuup anguniagaanut periaasiinullu ataqatigiissinneqassalluni. Ukiumi 2018/2019-imi ilinniartitaanermut pikkorissarnermullu aningaasat atorneqartut 12 mio. DKK angullugit atorneqarput. Tassuunalu takuneqarsinnaavoq suliffeqarfimmi tamarmi piginnaasanik ineriartortitsineq pingaartinneqartoq.


| 73

KNI A/S 2018/2019

Nissiaqqat kalaalerpaluttut Nunatsinni juulli alianaalluinnartuusarpoq ileqqutsinnullu assigiinngitsorpassuarnut tunngassuteqarluni. Igalaakkut ullorissersortarnerup saniatigut aamma nissiaqqanik nivinngaassuisarpugut. 2018-imi juullernissaata tungaanut kalaallinik nis­siaqqanik soqarnikuunngilaq, taamaattumik Pilersuisoq Lisa Kreutzmann suleqatigalugu 24-nik nissiaraliortitsivoq 2018-imilu juullimi taakku tuniniarneqalerput. Nissiaqqat immikkuullareqqutigaat - soorunami kalaaliunermik saniatigut - Lisa Kreutzmann-ip ikinngutai nalunngisaalu tunngavigalugit sanaajummata.

Neqip nioqqutissiaanut nunap immikkoortuini quit Neqi A/S-ip nioqqutissiaanik siammarterinissap, uninngatit­ sinissap tuniniaanissallu nukittorsaaviginissaani Neqip nioq­ qutissiai pillugit KNI Engros 2019-imi qaammatit siulliit pi­ ngasut ingerlanerini isumaqatigiissusiorfigineqarpoq. Taamatut suleqatigiilernermi siunertaasoq pingaarneq tassaavoq KNI Engros-ip qerititsivii nillataartitsiviilu atorluarneruniarlugit Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu Neqip nioqqutissiaanik quiniititsinissaq pisisartunut pisinerusartunut qaninnerunissaq. Tassunga ilutigitillugu naatsiianut poorineqartartut taarserneqarput - plastikkit poorineqartaraluartut maannakkut pappiaqqanik silaannaqartitsinerusunik nioqqutinut paasissutissartalinnik taarserneqarnikuupput.

Suliffeqarfiit juullimi tunissutissaat Suliffeqarfiit amerlanerit sulisutik juullimi tunissuteqarfigisar­ paat, tunissuteqarlunimi ukioq nuannersumik naaneqartarpoq sulisunillu pingaartitsinermik takutitsinerusarluni. Taa­ maattumik Neqip KNI Engros suleqatigalugu suliffeqarfiit tunissutigisinnaasaannik Nunatta Kujataaneersunik savaaqqanik juullimut tunissutissanik assigiinngitsunik imalinnik pingasunik aaqqissuussinikuuvoq. Taakkuninnga KNI Engros tuniniaasarpoq.


Meqqusaalik Pilersuisoq nammineq atisaatissaminik 2017-imi ineriartortitsivoq, Meqqusaalik. Ineriartortitsinermi pingaarnertut siunertarineqarpoq Nunatsinni aalisartut piniartullu ninngusuunik atoruminartunillu sullisissaqartinnissaat. Atisat sanaartorneqalinnginnerini Tunumi Kitaanilu piniartut aalisartullu misile­ raatinneqaqqaarput, misiliinerminnilu oqaatigisaat tunnga­ vigalugit naleqqussaaneq pereermat sanaartorneq aallartinneqarluni. Atisat kingusinnerukkut amerlineqarmata ullumikkut arnanut meeqqanullu atisat oqortut aamma pisiassanngornikuupput. Atisanik ineriartortitsinermi kiateeqqanik nioqqutissiat Maria Kreutzmann suleqatigalugu ineriartortinneqarsimasut aamma pigineqalerput. Kiateeqqat 2019-imi ukiakkut nioqqutigineqalissapput.

Pilersuisup pisiniarfii nutaat arlariit 2018 – 2019-imi Pilersuisup pisiniarfii siulliit sisamat Kalaallit inuunerat ilorleq tunngavigalugu isikkulersorneqarput. Tasiilaq, Uummannaq, Upernavik aamma Narsaq. Taamatut isikkulersuineq ukiuni aggersuni pisiniarfinnut allanut aamma atorneqassaaq. Nutaamik isikkulersuinermi eqqarsaatigineqarpoq pisisartut angerlasimasutut misiginissaat. Tassa naatsumik oqaatiga­ lu­gu KNI-mi nutaamik kalaalerpalunnerusumillu pisiniarfitta isikkulersornissaat ineriartortsinnikuuarput. KNI-p ulluinnarni nioqquteqarneq nunap immikkoortuini tamani ingerlappaa 1774-imiillu kalaallit inuunerannut kultu­ rian­nullu - imaluunniit uagut oqartarnitsituut kalaallit inuunerat ilorlermut - ilaalluinnarsimalluni. Pilersuisumi pingaarnertut suliassaraarput pisisartutsinnut ulluinnarni pisiassanik akisuallaanngitsunik pilersuinissaq, suliassarpullu tamanna ukioq naallugu suliarisarparput - taannaannaanngilarli - KNI tassaavoq Nunatta oqaluttuarisaaneranut kulturianullu ilaalluinnartoq. Taamaattumik pisiniarfitta kalaalerpalunnissaat pissusissamisuunginnarpoq pingaaruteqarlunilu. Pilersuisup pisiniarfii KNI-p nutarternialermagit aalajangerpugut Kalaallit inuunerat ilorleq tunngavigalutigu isikkulersuiniarluta. Isikkulersuinitsinni assigiinngitsut pingasut tunngavigaavut: Iigaq qisuk tungujortoq, inuit assingi kiisalu ulluinnarni inuuneq kalaalerpaluttullu atorlugit assiliartalersuineq. Iigaq qisuusoq atorparput pissutigalugu illoqarfinni nuna­ qarfinnilu angerlarsimaffiit pisisartutta najugaat taamaattuummata. Qalipaataa tungujortuuvoq KNI-p Pilersuisullu imminnut atanerat ersarissarumallutigu.

Inuit, pinngortitaq Pilersuisumilu ulluinnarni pisartut asserpassuarni atorpavut. Assitaliunneqartartut pisiniarfiit ilaanni assigiiaartarput, aammali assinik sumiiffinneersunik ilaqartin­ neqartarlutik. Taamaaliornitsigut kalaallinut pisiniarfitsinni ataatsimooruteqartitsivugut aammali sumiiffinni assigiinngissutsit ataqqillugitigut atornikuullutigit. Atortagarput kingulleq tassaavoq kalaalerpaluttunik titartagartalersuisarnerput, tassalu Nunatsinni pinngortitamut kulturimullu ilisarnarluinnartut atortarlutigit. Kulturerput soorunami katersugaasivimmiiginnartussiaanngilaq, uummaarissuuvoq kalaallinilu tamani atorneqartuulluni. Tassa uagut taakkuuvugut. Ullutsinni kulturimut Pilersuisup KNI-llu tunniussaat.


| 75

KNI A/S 2018/2019

Neqimiit qimminut nerukkaatissiat UI RLUK E P t P s A is t SAV t nerukkaa ia

Savaaqqanit savanillu toqoraareernermi perlukut ukiuni ki­ ngullerni 60-ini nunamut assaanneqartarnikuusut maannakkut Nunatsinni qimmeqarfinnut nerukkaatissatut tapertassatut inuussutissartaqarluartutut suliaralugit tuniniarneqartalernikuupput.

u

Qimmin

Nerukkaatissanik sanaartornerup aallartinneqanginnerani Ilulissani Sisimiunilu qimmiutilinnut nerukkaatissat atorsinnaanersut nalilertinniarlugu misilitassanik Neqi nassiussini­ kuuvoq. Nassiussivigineqartut tamarmik pitsaasuinnarnik oqaasertaliimmata nioqqutissiorneq aallartinneqarpoq.

R EFODEm HUNDla ndsk la af grøn

lam HOLD ut nerukkaatissiat Grønlandsk AKUI / IND min lukui qim tørfoder af til Savap per plement rigtig sup Ernærings lun e jaroq / Kal Fedt. Aqa / Lunger. Tar tut / Nyr Tunnoq / er. Puaat Tinguk / Lev ben / Kød Saanikut

rgi fordeling

nerat / Ene

a agguataar Inuussutissa60% Protein: Fed: Kulhydrat:

30% 10%

Sipaaruk Sipaaruk Sipaaruk

/ Spar

25,-POORTAT PINGASUT Tre pakker

125,-

/ Spar

50,-POORTAT TALLIMAT Fem pakker

200,-

/ Spar

150,-POORTAT QULIT

Nerukkaatissanik nioqqutissiulernerup kinguneraa savanik savaaqqanillu toqoraasoqareeraangat maannakkut annikit­ suinnarmik igitsisoqartalernera kiisalu suliffissanik nutaanik pilersitviunera. Nerukkaatissat ullumikkut 50 tons Neqip tunisassiarisarpai, taakkulu Narsami tunisassiorfimmi imaluunniit nittartakkakkut pisisa.gl-ikkut pisiarineqarsinnaapput.

Ti pakker

350,-

KNI avatangiisinik mianerinnittoq ”Aatsaat inatsisiliortoqaraangat iliuuseqarniarsarinata qa­ noq iliuuseqarnissaq eqqortuusoq takusinnaatillugu taa­ maa­liortartut amerlanerusariaqarpugut. Taamatut oqarninni eqqarsaatigaara Nunarput siulitsinniit kingornukkatsigu aam­ma uagut kingulissavut eqqarsaatigalugit kingornunneratuulli kingulissatsinnut kingornutassaqartitsinissarput akisussaaffigigipput.” Peter Grønvold Samuelsen CEO KNI Ataasiartakkat nutaat KNI-p nalunaarutaa ”KNI avatangiisinik mianerinninnerusoq” tunngavigalugu KNI-mi nittarsaassinermi immikkoortor­ta­qar­ fiup ataasiartakkanut Pilersuisup nioqqutaanut taartissanik pissarsinikuuvoq. Ataasiartakkat nutaat 100 %-imik plastikkitaqanngivipput pinngortitallu nunguillugit arrortissinnaasarai. Puuguttat, imerfiit allallu bambusimit sanaajupput nerillunilu atortut orpimmit avaalaqiakuluumit sanaajullutik. Tillingiartuutit pappiaqqamit qarsorsagaanngitsumit sanaajup-

put. Ataasiartakkat avatangiisimik innarliineq ajortut nere­ riaannarnik tuniniaanermi atorneqartarput pisiniarfinnilu nioq­qutigineqarlutik. Puussiat pisiniarfiliutit avatangiisinut innarliinnginnerusut Puussiat pisiniarfiliutit nutaat sananeqaataasa pingajorarte­ rutaat plastikimik avatangiisinut innarliineq ajortunik, pinga­ jortarterutaat plastikkimik atoqqitamik kiisalu pingajorarterutaat naasunit sanaajupput. Puussiat Nunatsinni tamarmi pisisartutsinnik assitaqarput. Pisiniarfiliutit bomuldimik sanaat Pisisartuvut plastikkinik atuerusunngitsut allanik qinigassa­ qar­tikkumallutigit pisiniarfiliutinik bomuldinik tungujortunik 5.000-inik sanaartortitsineq aallartereernikuuarput. Pisiniarfiliutit qaavata illuaniippoq KNI-p ilisarnaataa illuanilu Pilersui­ soq - KNI-p ilagaa.


PILERSUISOQ - PISINIARFIIT SIORAPALUK Niuertoq: Sauninnguaq Ulloriaq Ukioq sananeqarfia: 1992 Annertussusaa: 200 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 43

UUMMANNAQ Niuertoq: Thomas Kristoffersen Ukioq sananeqarfia: 1987 Annertussusaa: 1200 m2 Sulisut amerlassusaat: 33 Innuttaasut: 1364

SAVISSIVIK Niuertoq: Helene Ivik Eliassen Ukioq sananeqarfia: 1974/1998 Annertussusaa: 465 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 61

KANGERLUK Niuertoq: Jensine Olsen Ukioq sananeqarfia: 1984 Annertussusaa: 462 m2 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 17

QEQERTAT Niuertoq: Nukappiannguaq Jerimiassen Ukioq sananeqarfia: 1965 Annertussusaa: 30 m2 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 26

QEQERTARSUAQ Niuertoq: Ane Broberg Ukioq sananeqarfia: 2006 Annertussusaa: 1510 m2 Sulisut amerlassusaat: 25 Innuttaasut: 854

QAANAAQ Niuertoq: Larsigne Kvist Ukioq sananeqarfia: 1999/00 Annertussusaa: 1156 m2 Sulisut amerlassusaat: 21 Innuttaasut: 621

ILIMANAQ Niuertoq: Jane Villadsen Ukioq sananeqarfia: 1959 Annertussusaa: 462 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 52

KULLORSUAQ Niuertoq: Edvard N. Aronsen Ukioq sananeqarfia: 1964/97/12/16 Annertussusaa: 515 m2 Sulisut amerlassusaat: 11 Innuttaasut: 422

SAQQAQ Niuertoq: Adam Tobiassen Ukioq sananeqarfia: 1952/99 Annertussusaa: 738 m2 Sulisut amerlassusaat: 7 Innuttaasut: 134

NUUSSUAQ Niuertoq: Else Eliassen Ukioq sananeqarfia: 1997 Annertussusaa: 495 m2 Sulisut amerlassusaat: 7 Innuttaasut: 175

QEQERTAQ Niuertoq: Edvard Frederiksen Ukioq sananeqarfia: 1963/85 Annertussusaa: 538 m2 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 103

INNAARSUIT Niuertoq: Mette Kristensen Ukioq sananeqarfia: 1990/00 Annertussusaa: 410 m2 Sulisut amerlassusaat: 6 Innuttaasut: 163

OQAATSUT Niuertoq: Anine Olsen Ukioq sananeqarfia: 1990/94 Annertussusaa: 271,5 m2 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 30

TASIUSAQ Niuertoq: Susanne Kristiansen Ukioq sananeqarfia: 1996 Annertussusaa: 440 m2 Sulisut amerlassusaat: 7 Innuttaasut: 258

QASIGIANNGUIT Niuertoq: Kristian Liilu Lyberth Ukioq sananeqarfia: 1961/02 Annertussusaa: 1386 m2 Sulisut amerlassusaat: 24 Innuttaasut: 1075

AAPPILATTOQ (UPV) Niuertoq: Simon Petersen Ukioq sananeqarfia: 1991 Annertussusaa: 480 m2 Sulisut amerlassusaat: 8 Innuttaasut: 152

KANGERLUSSUAQ Niuertoq: Marie T. Larsen Ukioq sananeqarfia: 1967 Annertussusaa: 506 m2 Sulisut amerlassusaat: 16 Innuttaasut: 538

NIAQORNAT Niuertoq: Thea Mørch Ukioq sananeqarfia: 2012 Annertussusaa: 250 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 41

SARFANNGUIT Niuertoq: Martha Louise Berthelsen Ukioq sananeqarfia: 1922 Annertussusaa: 230 m2 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 114


| 77

KNI A/S 2018/2019

PILERSUISOQ - PISINIARFIIT ITILLEQ Niuertoq: Elias Dahl Ukioq sananeqarfia: 1987/97 Annertussusaa: 330 m2 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 72

AAPPILATOQ Niuertoq: Isakke Benjaminsen Ukioq sananeqarfia: 1978/00 Annertussusaa: 627 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 103

KANGAAMIUT Niuertoq: Signe Larsen Kreutzmann Ukioq sananeqarfia: 1970/98 Annertussusaa: 401 m2 Sulisut amerlassusaat: 12 Innuttaasut: 304

NANORTALIK Niuertoq: Henriette Josefsen Ukioq sananeqarfia: 1984 Annertussusaa: 1345 m2 Sulisut amerlassusaat: 21 Innuttaasut: 1196

NAPASOQ Niuertoq: Nielsine Johnsen Ukioq sananeqarfia: 1978 Annertussusaa: 120 m2 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 89

ITTOQQORTOORMIIT Niuertoq: Ingeborg Pike Ukioq sananeqarfia: 1964/99/12 Annertussusaa: 650 m2 Sulisut amerlassusaat: 12 Innuttaasut: 355

ATAMMIK Niuertoq: Antonette Jakobsen Ukioq sananeqarfia: 2005 Annertussusaa: 592 m2 Sulisut amerlassusaat: 8 Innuttaasut: 201

KANGERSUATSIAQ Niuertoq: Jan Christensen Ukioq sananeqarfia: 1997/98 Annertussusaa: 280 m2 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 151

KAPISILLIT Niuertoq: Inger Lukassen Ukioq sananeqarfia: 1939/97 Annertussusaa: 556,9 m2 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 50

UPERNAVIK KUJALLEQ Niuertoq: Justus Josvassen Ukioq sananeqarfia: 1973/97 Annertussusaa: 345 m2 Sulisut amerlassusaat: 6 Innuttaasut: 197

QEQERTARSUATSIAAT Niuertoq: Otto Larsen Ukioq sananeqarfia: 1969/09 Annertussusaa: 550 m2 Sulisut amerlassusaat: 7 Innuttaasut: 189

UPERNAVIK Niuertuugall.: Uthilie Karlsen Ukioq sananeqarfia: 1954/01 Annertussusaa: 2240 m2 Sulisut amerlassusaat: 21 Innuttaasut: 1073

ARSUK Niuertoq: Hanne Jakosen Ukioq sananeqarfia: 1992 Annertussusaa: 410 m2 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 83

UKKUSISSAT Niuertoq: Elisabeth Hansen Ukioq sananeqarfia: 1972 Annertussusaa: 360 m2 Sulisut amerlassusaat: 7 Innuttaasut: 154

SAARLOQ Niuertoq: Ane Josefsen Ukioq sananeqarfia: 1970 Annertussusaa: 240 m2 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 23

SAATTUT Niuertoq: Marie Kristiansen Ukioq sananeqarfia: 1971/99 Annertussusaa: 600 m2 Sulisut amerlassusaat: 9 Innuttaasut: 240

TASIUSAQ (NAN) Niuertoq: Mariane S. Heilmann Ukioq sananeqarfia: 1925 Annertussusaa: 441 m2 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 44

IKERASAK Niuertoq: Birthe Eriksen Ukioq sananeqarfia: 1970/96 Annertussusaa: 300 m2 Sulisut amerlassusaat: 7 Innuttaasut: 237

NARSARMIJIT Niuertoq: Julius Jakobsen Ukioq sananeqarfia: 1968 Annertussusaa: 281 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 62

QAARSUT Niuertoq: Ane Louise Jensen Nielsen Ukioq sananeqarfia: 1979/95 Annertussusaa: 410 m2 Sulisut amerlassusaat: 6 Innuttaasut: 172


PILERSUISOQ - PISINIARFIIT IKAMIUT Niuertoq: Cecilie L. Abelsen Ukioq sananeqarfia: 1988 Annertussusaa: 210 m2 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 86

NARSARSUAQ Niuertoq: Sørine Isaksen Ukioq sananeqarfia: Før 1958 Annertussusaa: 254 m2 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 124

KITSISSUARSUIT Niuertoq: Nanna Larsen Abelsen Ukioq sananeqarfia: 1945/03 Annertussusaa: 354 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 59

QASSIARSUK Niuertoq: Jakobine Nielsen Ukioq sananeqarfia: 1964 Annertussusaa: 298,6 m2 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 37

AKUNNAAQ Niuertoq: Julianne Olsen Ukioq sananeqarfia: 951 Annertussusaa: 275 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 67

IGALIKO Niuertoq: Asa Egede Ukioq sananeqarfia: 1932/96 Annertussusaa: 247,2 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 24

NIAQORNAARSUK Niuertoq: Kiistaaraq Larsen Ukioq sananeqarfia: 1969 Annertussusaa: 750 m2 Sulisut amerlassusaat: 7 Innuttaasut: 263

NARSAQ Niuertoq: Lars Petersen Ukioq sananeqarfia: 1958 Annertussusaa: 1600 m2 Sulisut amerlassusaat: 21 Innuttaasut: 1374

IGINNIARFIK Niuertoq: Ulrikka Vetterlain Ukioq sananeqarfia: 1993 Annertussusaa: 150 m2 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 90

ALLUITSUP PAA Niuertoq: Frederik Josvassen Ukioq sananeqarfia: 1952/98 Annertussusaa: 857 m2 Sulisut amerlassusaat: 10 Innuttaasut: 194

ATTU Niuertoq: Peter Alaufesen Ukioq sananeqarfia: 1959 Annertussusaa: 645 m2 Sulisut amerlassusaat: 8 Innuttaasut: 202

AMMASSIVIK Niuertoq: Morten F. Poulsen Ukioq sananeqarfia: 1963/86 Annertussusaa: 283 m2 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 36

KANGAATSIAQ Niuertuugall.: William Siegstad Ukioq sananeqarfia: 2007 Annertussusaa: 1409 m2 Sulisut amerlassusaat: 15 Innuttaasut: 561

QASSIMIUT Niuertoq: Angaju Lorentzen Ukioq sananeqarfia: 1938 Annertussusaa: 411 m2 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 18

IKERASAARSUK Niuertoq: Marie Gerda Petersen Ukioq sananeqarfia: 1993 Annertussusaa: 358 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 101

EQALUGAARSUIT Niuertoq: Kristine Poulsen Ukioq sananeqarfia: 1963/99 Annertussusaa: 195 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 50

AASIAAT Niuertoq: Ove Jeremiassen Ukioq sananeqarfia: 1961/82 Annertussusaa: 1245 m2 Sulisut amerlassusaat: 18 Innuttaasut: 3212

KUUMMIUT Niuertoq: Otto J. Umerineq Ukioq sananeqarfia: 1996 Annertussusaa: 350 m2 Sulisut amerlassusaat: 9 Innuttaasut: 258

PAAMIUT Niuertoq: Jørgen Mørch Ukioq sananeqarfia: 1987 Annertussusaa: 441 m2 Sulisut amerlassusaat: 18 Innuttaasut: 1334

TIILERILAAQ Niuertoq: Rosalia Korneliussen Ukioq sananeqarfia: 1981 Annertussusaa: 220 m2 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 106


| 79

KNI A/S 2018/2019

PILERSUISOQ - PISINIARFIIT KULUSUK Niuertoq: Bendt Abelsen Ukioq sananeqarfia: 1980/01 Annertussusaa: 275 m2 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 241

SERMILIGAAQ Niuertoq: Harald Bajare Ukioq sananeqarfia: 1979/98 Annertussusaa: 460 m2 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 223

ISERTOQ Niuertoq: Peter Ignatiussen Ukioq sananeqarfia: 1967 Annertussusaa: 240 m2 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 58

TASIILAQ Niuertoq: Martha Mikaelsen Ukioq sananeqarfia: 2002 Annertussusaa: 2984 m2 Sulisut amerlassusaat: 49 Innuttaasut: 2063


P O L A R O I L – I K U M M AT I S S A A S I V I I T SIORAPALUK Ukioq sananeqarfia: 1968/1994/1997 Imaqarsinn.: 220 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 49

KANGERLUK Ukioq sananeqarfia: NN/1984 Imaqarsinn.: 150 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 19

SAVISSIVIK Ukioq sananeqarfia: 1979/1997 Imaqarsinn.: 350 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 56

QEQERTARSUAQ Pisortaq Jens S. Christoffersen Ukioq sananeqarfia: 1950/1972/1986/2003 Imaqarsinn.: 5130 m3 Tankit amerlass.: 10 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 847

QAANAAQ Pisortaagall. Anda Peter Karlsen Ukioq sananeqarf.: 1954/1984/1994/2010/2016 Imaqarsinn.: 3126 m3 Tankit amerlass.: 10 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 630

QEQERTAQ Ukioq sananeqarfia: NN/1994 Imaqarsinn.: 380 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 110

KULLORSUAQ Ukioq sananeqarfia: 1969/1983/1999/2008 Imaqarsinn.: 960 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 453

ILIMANAQ Ukioq sananeqarfia: NN/1996 Imaqarsinn.: 160 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 55

NUUSSUAQ Ukioq sananeqarfia: 1984/1990/2000 Imaqarsinn.: 350 m3 Tankit amerlassusaat: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 198

IKAMIUT Ukioq sananeqarfia: 1984/NA Imaqarsinn.: 200 m3 Tankit amerlassusaat: 3 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 78

TASIUSAQ (UPV) Ukioq sananeqarfia: 1980/1997/2006 Imaqarsinn.: 1070 m3 Tankit amerlassusaat: 8 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 245

QASIGIANNGUIT Pisortaq Jens Aqqaluk Brandt Ukioq sananeqarfia: 1964/1972/NA Imaqarsinn.: 8570 m3 Tankit amerlassusaat: 9 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 1115

AAPPILATTOQ (UPV) Ukioq sananeqarfia: 1984/1997/2000/2014 Imaqarsinn.: 400 m3 Tankit amerlassusaat: 7 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 164

OQAATSUT Ukioq sananeqarfia: NN/2001 Imaqarsinn.: 140 m3 Tankit amerlassusaat: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 33

KANGERSUATSIAQ Ukioq sananeqarfia: NN/1982/2001 Imaqarsinn.: 440 m3 Tankit amerlassusaat: 60 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 156

SAQQAQ Ukioq sananeqarfia: NN/1994/2013/2018 Imaqarsinn.: 500 m3 Tankit amerlassusaat: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 163

UPERNAVIK KUJALLEQ Ukioq sananeqarfia: NN/1982 Imaqarsinn.: 325 m3 Tankit amerlassusaat: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 183

SARFANNGUIT Ukioq sananeqarfia: NN/1975/1996 Imaqarsinn.: 238 m3 Tankit amerlassusaat: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 113

SAATTUT Ukioq sananeqarfia: NN/1977/2000 Imaqarsinn.: 610 m3 Tankit amerlassusaat: 8 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 236

SISIMIUT Pisortaq Hans Johansen Ukioq sananeqarfia: 1967/1971/1981/2011 Imaqarsinn.: 26500 m3 Tankit amerlass.: 13 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 5539


| 81

KNI A/S 2018/2019

P O L A R O I L – I K U M M AT I S S A A S I V I I T ITILLEQ Ukioq sananeqarfia: NN/1984 Imaqarsinn.: 170 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 85

QAQORTOQ Pisortaagall. Ingivaq Nielsen Ukioq sananeqarfia: 1961/1978/2015 Imaqarsinn.: 24790 m3 Tankit amerlass.t: 10 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 3089

KANGAAMIUT Ukioq sananeqarfia: 1982/2012 Imaqarsinn.: 950 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 340

TASIUSAQ Ukioq sananeqarfia: 1968/1997 Imaqarsinn.: 81 m3 Tankit amerlassusaat: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 41

NAPASOQ Ukioq sananeqarfia: 1983/NN Imaqarsinn.: 320 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 90

NARSARMIJIT Ukioq sananeqarfia: 1972/2008 Imaqarsinn.: 203 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 88

ATAMMIK Ukioq sananeqarfia: 2000/2015 Imaqarsinn.: 400 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 190

AAPPILATTOQ (NAN) Ukioq sananeqarfia: 1971/2016 Imaqarsinn.: 240 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 108

MANIITSOQ Pisortaq Finn Løvstrøm Ukioq sananeqarfia: 1965/1972/1988/2011 Imaqarsinn.: 16400 m3 Tankit amerlass.: 10 Sulisut amerlassusaat: 3 Innuttaasut: 2567

NANORTALIK Pisortaq Assassaq Gedionsen Ukioq sananeqarfia: 1970 Imaqarsinn.: 4960 m3 Tankit amerlassusaat: 9 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 1264

KAPISILLIT Ukioq sananeqarfia: 1974/1998/2000 Imaqarsinn.: 240 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 60

UPERNAVIK Pisortaq Roberth Juliussen Ukioq sananeqarfia: 1969/1975/2013 Imaqarsinn.: 5800 m3 Tankit amerlassusaat: 8 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 1099

KANGERLUARSORUSEQ Pisortaq Kim Davidsen Ukioq sananeqarf.: 1950/1965/1968/1984/2016 Imaqarsinn.: 43700 m3 Tankit amerlassusaat: 9 Sulisut amerlassusaat: 6

INNAARSUIT Ukioq sananeqarfia: 1986/1997/2001 Imaqarsinn.: 400 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 162

AMMASSIVIK Ukioq sananeqarfia: 1972/2013 Imaqarsinn.: 51 m3 Tankit amerlassusaat: 2 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 32

UUMMANNAQ Pisortaq Peter Fleischer Ukioq sananeqarfia: 1968/1974/1984 Imaqarsinn.: 8446 m3 Tankit amerlass.: 11 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 1242

EQALUGAARSUIT Ukioq sananeqarfia: 1983/NN Imaqarsinn.: 250 m3 Tankit amerlassusaat: 3 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 76

UKKUSISSAT Ukioq sananeqarfia: 1984/1999 Imaqarsinn.: 345 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 148

SAARLOQ Ukioq sananeqarfia: 1972/2000 Imaqarsinn.: 123 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 27

NIAQORNAT Ukioq sananeqarfia: NN/1974/2002 Imaqarsinn.: 180 m3 Tankit amerlassusaat: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 43


P O L A R O I L – I K U M M AT I S S A A S I V I I T QAARSUT Ukioq sananeqarfia: 1969/1982/1988/1999 Imaqarsinn.: 450 m3 Tankit amerlassusaat: 8 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 165

AASIAAT Pisortaq Søren Olsvig Ukioq sananeqarfia: 1948/1967/1982/2014 Imaqarsinn.: 20000 m3 Tankit amerlass.: 10 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 3134

IKERASAK Ukioq sananeqarfia: 1968/1971/1984/2000 Imaqarsinn.: 410 m3 Tankit amerlassusaat: 9 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 210

QEQERTARSUATSIAAT Ukioq sananeqarfia: 1974/2015 Imaqarsinn.: 302 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 212

ILULISSAT Pisortaq Flemming Karlo Lassen Ukioq sananeqarfia: 1957/1966/1976/2015 Imaqarsinn.: 20525 m3 Tankit amerlass.: 8 Sulisut amerlassusaat: 4 Innuttaasut: 4442

NUUK Pisortaq Rene Lyberth Møller Ukioq sananeqarf.: 1966/1972/1975/2005/2013 Imaqarsinn.: 48500 m3 Tankit amerlass.: 10 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 17316

AKUNNAAQ Ukioq sananeqarfia: NN/1983 Imaqarsinn.: 300 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 82

ARSUK Ukioq sananeqarfia: NN/1973/2011 Imaqarsinn.: 400 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 98

ATTU Ukioq sananeqarfia: 1987/2002 Imaqarsinn.: 440 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 200

PAAMIUT Pisortaq Leif Kristiansen Ukioq sananeqarfia: 1962/1972/2004 Imaqarsinn.: 7820 m3 Tankit amerlassusaat: 6 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 1429

KANGAATSIAQ Ukioq sananeqarfia: NN/1978/1998 Imaqarsinn.: 1765 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 536

QASSIMIUT Ukioq sananeqarfia: 1982/NN Imaqarsinn.: 220 m3 Tankit amerlassusaat: 3 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 26

IKERASAARSUK Ukioq sananeqarfia: NN/1993 Imaqarsinn.: 140 m3 Tankit amerlassusaat: 3 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 99

QASSIARSUK Ukioq sananeqarfia: 1972/1996 Imaqarsinn.: 218 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 44

NIAQORNAARSUK Ukioq sananeqarfia: NN/1987/2008 Imaqarsinn.: 444 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 259

IGALIKO Ukioq sananeqarfia: 1970/2012 Imaqarsinn.: 116 m3 Tankit amerlassusaat: 2 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 27

KITSISSUARSUIT Ukioq sananeqarfia: NN/993 Imaqarsinn.: 280 m3 Tankit amerlassusaat: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 59

NARSAQ Pisortaq Kristian Stach Olsen Ukioq sananeqarfia: 1970 Imaqarsinn.: 8540 m3 Tankit amerlassusaat: 8 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 1429

IGINNIARFIK Ukioq sananeqarfia: NN/1984 Imaqarsinn.: 140 m3 Tankit amerlassusaat: 3 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 80

ALLUITSUP PAA Ukioq sananeqarfia: 1972/2001 Imaqarsinn.: 950 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 241


| 83

KNI A/S 2018/2019

P O L A R O I L – I K U M M AT I S S A A S I V I I T SERMILIGAAQ Ukioq sananeqarfia: 1984/1986/1998/2004 Imaqarsinn.: 520 m3 Tankit amerlassusaat: 9 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 206

KUUMMIUT Ukioq sananeqarfia: 1971/1980/2008 Imaqarsinn.: 1100 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 309

ISERTOQ Ukioq sananeqarfia: 1986/1998/2005 Imaqarsinn.: 250 m3 Tankit amerlassusaat: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 82

TASIILAQ Pisortaq Kaagaaq Uitsatikitseq Ukioq sananeqarfia: 1968/1976/1983/2005 Imaqarsinn.: 7074 m3 Tankit amerlass.: 10 Sulisut amerlassusaat: 5 Innuttaasut: 2018

KULUSUK Ukioq sananeqarfia: 1971/1980/2006 Imaqarsinn.: 1010 m3 Tankit amerlassusaat: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 249

ITTOQQORTOORMIIT Pisortaq Jan Lorentzen Ukioq sananeqarfia: 1976/1983/2011 Imaqarsinn.: 2730 m3 Tankit amerlassusaat: 9 Sulisut amerlassusaat: 2 Innuttaasut: 381

TIILERILAAQ Ukioq sananeqarfia: 1985/1998/2007 Imaqarsinn.: 440 m3 Tankit amerlassusaat: 8 Isumaginnittoq: Pilersuisoq Innuttaasut: 112


KNI A/S 2018/2019

| 85

Profile for KNI a/s

Ukiumoortumik nalunaarut 2018-2019  

Ukiumoortumik nalunaarut 2018-2019  

Profile for knimags