Issuu on Google+

Viinnit September/Oktober 2010

BORDEAUX-mi

viinnit illussaarsui pingasut

Cabernet Franc

Viinnissaq tunuarsimaartumik akimarpasissoq


Normumi uani

Cabernet Franc – viinnissaq tunuarsimaartumik akimarpasissoq Bordeaux-mi viinnini aappaluttuni Cabernet Franc akuuvoq pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Qupp. 8

Bordeaux-mi viinnit illussaarsui pingasut

Qupp. 3

Viinnit illussaarsuini pingasuni ullumikkut ingerlatsinermut akisussaasoq Merete Løwig Larsen naapiguk.

Nerisassiani viinni: Bordeaux-p immikkoortoqar­ fiata iggaviani – nuannisaarnermi nerisassiat ilorrisimaarutillu Qupp. 10

Merete Løwig Larsen naapiguk

Bordeaux-mit nuannisaarnermi nerisassianik mamarluinnartunik Club Vino uani ilitsersuutinik saqqummersitsivoq.

Clubvino.gl-imi nutaarsiassat

Arfininngorneq ulloq 20. novembar Nuummi Neriniartarfik Nipisami.

Spaniamiit Chilemiillu ulluinnarni viinnit allamut saasaarinngitsut.

Qupp. 6

Kalaallit Nunaannit whisky, gin, vodka aammalu akvavit. Qupp. 18

Siunertaq: Viinnit aviisiat qaammatit marlukkaarlugit saqqummersinneqartarpoq, ilanngutassianik, nutaarsiassanik ilitsersuutinillu imaqarluni, tassani viinni amerlanertigut pingaarnertut sammineqartarpoq. Taamatuttaaq viinnit aviisianni www.clubvino.gl-imi nioqqutaasunik paasissutissanik aamma imaqartarpoq. Viinnit aviisiat akeqanngilaq, avatangiisinullu iluaqutaasumik digitalikkut kisimi saqqummersinneqartarluni. Kalaallisut qallunaatullu saqqummersinneqartarpoq, Kalaallillu Nunaanni tamani atuarneqartarluni.

Saqqummersitsisoq: Club Vino | Pilersuisoq A/S, Postboks 50, 3911 Sisimiut. Email: webmarketing@ kni.gl. Nittartagaq: www.clubvino.gl. Aaqqissuisut: Jacqueline Jensen, Kurt Lauritsen. Grafisk-inik suliaqartoq: Benny Reffeldt Otte, www.mediaxperten.com. Nioqqutit: Nioqqutit aviisimi pineqartut www.clubvino.gl-imi pigineqarallartillugit pisiarineqarsinnaapput. Unammisitsineq: Pilersuisup marketingip immikkoortoqarfiani sulisut unammisitsinernut peqataasinnaanngillat. Sillimaffigisassat: Akit allanngorsinnaanerannut naqinnerlutaasinnaasullu sillimaffigeqquneqarput.


BORDEAUX-mi

viinnit illussaarsui pingasut Jacqueline Jensen-imit Viinnit illussaarsuini pingasuni: St. Emilion-imi Chateau Cantin Grand Cru, Haut-MÊdoc-imiittullu Chateau Lestage Simon aammalu Chateau du Cartillon, ullumikkut ingerlatsinermi akisussaasoq Merete Løwig Larsen naapiguk


B

ordeaux-p viinninik silarsuaa ileqqunik malinnittuuvoq, viinnillu silarsuaani ileqqunik malinnittuni, arnaalluni, allamiuulluni qaamasunillu nujaqartuulluni pigiliutiinnakkamik isumamik pilersitsisarpoq. Tamakku qallunaamut Merete Løwig Larsen-imut, Frankrigep viinninik pigisaqarfiani tusaamasaanerpaami immikkuullarissumik angusaqarluarluni atorfeqartumut soqutaanngillat. Ullumikkut Merete Larsen, ulluinnarni taamak taaneqartartoq, franskit viinninik silar­suaani ataqqineqarluartuuvoq. Bordeaux-mi viinnit pitsaassusaanik qaffaanissamik kinguneqarluartumik sulerulussimavoq, tamannalu viinnit immikkoortoqarfiani nersorineqarluartuuvoq. Merete Løwig Larsen 19-inik ukioqarluni Jylland-imi Haderup-imiit Bordeaux-mut franskisut ilinniariarluni aallarsimavoq. Tassani viinninik nioqquteqarfiup quersuaani sulisimavoq. Avatangiisinut tiguartissimavoq, taamaalillunilu oqaatsinik ilinniarnini, viinninik nioqqusiornermut ilinniarnermik taarsersimavaa. Merete naqqaaniit, soorlu viinnit illuini assigiinngitsuni tamalaanik sullerissutut, samlebåndimi, nappartanik saliisutut, truckinik ingerlatsisutut, laboratoriami sulisutut allarpassuarnillu sulisuusarsimavoq. Cru Classé illussaarsuarmi pisoqaasumi, tassa Chateau Belgrave-mi

naqqup iluani sulilerpoq. Tassani pitsaassuseq ima qaffariartippaa, illussaarsuup tusaamasaanerata tammariartortumik qaffatsitseqqiilluni, taamaalinikkullu viinni akimigut qaffalluni. Merete illussaarsuami pisortatut qullersatut atorfinippoq, ukiorpaalunnilu viinninik nioqqusiornermik akisussaasuulluni. Kingusinnerusukkut Merete illussaarsuarnit allanit ingerlatsisutut piumaneqalerpoq, maannakkullu viinnit illussaarsuinut pingasuusunut, ukiut pingasut siornatigut Frankrigep viinninik nioqqusiortup annersaasa Les Grands Chais de France-p tigusaani ingerlatsinermik akisussaasuulluni. Tassaallutik St. Emilion-imi Chateau Cantin Grand Cru, aammalu Haut-Médocimiittut Chateau Lestage Simon Chateau du Cartillon-ilu. Chateau Lestage Simon-imi ukiut arlallit Merete sulereerpoq, illullu tusaamasaaneranik qaffatsitsiqqilluni. Ullumikkut ”Cru Bourgeois Superieur”-tut taaguuteqarpoq, nunanilu assigiinngitsuni tusaamasaalluni. Merete-p illusaarsuaq tigummagu, Chateau du Cartillon sumiginnagaasimavoq, viinnit narsaatiniit naqqup iluanut suliassaasimaqaat. Merete-lli tigoreernerata piffissap sivikitsup ingerlanerani pitsaas-

Merete Løwig Larsen viinnit narsaatini

4 | Viinnit – September/Oktober 2010


sutsip qaffassimanera malunnuissimavoq. Illussaarsuup nunaataa kaniinanit nujuartanit aserorterneqartarpoq, kaniinat viinnequtit ataanni najugaqassallutik nuannarisarpaat, aammali viinnequtit naasortaanik paarnartaanillu nerisarlutik. Pissutsit assigiinngitsut peqqutaallutik, Bordeaux-mi nerisassat allattorsimaffiani kaniinat akulikittumik nerisassatut nassaassaasarput. Timmissanik ulikkaarpoq, taamaalilluni nunap ilaani nerisassaqarnissami aamma fasanit vagtlerillu nujuartat ilaapput. St. Emilion-imi viinnit illussaarsuat Cha­teau Cantin tusaamasaalluartuuvoq, nunap ilaani Grand Cru viinnini toqqagaasuni ilaasoq. Illussaarsuaq silassorissumik uummarissartariaqarsimavoq, inernerillu pitsaasut sukkasuumik sunniuteqarsimallutik. Viinnit qanoq innissaanut, Merete nammineerluni isumassarsiaqarpoq. Ileqqut malillugit, assaat atorlugit sulinerit aammalu teknikkit nutaaliat, imminnut suleqatigiilluartunngorlugit ataatsimoortilersimavai. Oqarpoq: ”Viinnit narsaataani sulineq pingaarnerpaavoq, tassami paarnaq peqqissuuppat, viinni pitsaasuussaaq. Viinninik nioqqusiunnginnermi paarnanik immikkoortiterineq piffissamik atuinik-

kaavoq, aammalu immaqa akisulaarluni. Naggataagulli inernera pitsassuusarpoq.” viinnit illussaarsui taakku pingasut, tamarmik Bordeaux-mi inissisimagaluarlutik, nunat sananeqaataat piffinnilu silaannaat tamarmik assigiinngitsuupput. Taamaattumik viinnit tamarmik immikkut passunneqartarput, namminerisamik malunnaataat pissusilersuutaallu saqqummersiniarlugit. ”Viinninik imminnut tulluartunik, sakkortuumik aammalu nutaanngilisussaanngitsumik Bordeaux-p malunnaataanik imalimmik nioqqusiornissara sukataaruttarpara, kisiannili viinnit nioqqusiat ukiumiit ukiumut assigiin­ ngiiaartarput, taamaattussaavorlu. Ukiut nioqqusiorfiit ilaat tamarmik immikkut kajungernassuseqartarput.” Merete Løwig Larsen oqarpoq. Bordeaux-p viinni silarsuaani Merete kaassaavoq, pitsaassutsinik anguniakkaminillu tunniutiinnartuunngitsoq. Viinnisorfimmi inernera nammineq oqaluttuartuuvoq. Angakkuakkatut nipaqarsinnaagaluarpoq, kisiannili Merete anguniagaqartuulluni mamassutsinullu pikkorissorsuugami ”tupinnartuliorsinnaavoq”. Merete qanitaminut aamma ilumoortuuvoq qiimasuullunilu.

Viinnit – September/Oktober 2010 | 5


Merete Løwig Larsen naapiguk

Viinnit aappaluttut, Bordeaux illussaarsuani pingasuneersut, pisoqaanerit nutaanerillu ooqattaakkit:

bordeauxviinninik, Meretemit ilitsersorneqarlutik, namminneq akoorinissaminnut periarfissaqarput.

„„ Chateau Cantin „„ Chateau Cartillon „„ Chateau Lestage Simon

Unnukkuani aamma Merete Løwig Larsen-ip nereqatiginissaanut, Club Vino aaqqissuussissaaq, tassani viinnit oqaaseqarfigissavai, suliaminillu oqaluttuarluni. Unnummi tassani nerisassat Bordeaux-mi nerisassiarineqartartut kalaaliminernik nioqqusiassanik nerisassiaralugit sassaalliutigineqassapput, viinninillu Chateau Cantinimeersunik, Chateau Cartillonimeersunik aammalu Chateau Lestage Simonimeersunik

Arfininngorneq ulloq 20. novembari ualikkut, Club Vino viinninik ooqattaarinissamik aaqqissuussissaaq, tassani Merete Løwig Larsen-ip Bordeaux illussaarsuillu pingasut pillugit oqaluttuassalluni. Viinnit assigiin­ ngitsut nutaanerusut pisoqaanerusullu ooqattaarnerisa saniatigut, peqataasut

iggiseqassallutik. Nerisassianut viinnit allat aamma Bordeaux-meersut: viinni qaammasoq qappiortartoq tikilluaqqussutitut, siuleqqiummut viinni qaamasoq tungusunninngitsoq, immussuarmullu puiaasami angisuumiittoq viinni aappaluttoq pisoqaasoq iggisigineqassallutik. Nereqatigiinnermi kinguleqqiummut naggasiutigineqassaaq, viinni qaamasoq immikkuullarissoq tungusunnittoq. Viinninut programmi, aki aammalu peqataanissamut nalunaarnissaq pillugit kingusinnerusukkut ilisimatitsissutigineqassapput.

Arfininngorneq ulloq 20. novembari Nuummi Neriniartarfik Nipisami

6 | Viinnit – September/Oktober 2010


Cabernet Franc

Jacqueline Jensen-imit

B

Viinnissaq tunuarsimaartumik akimarpasissoq

ordeaux-mi viinnini aappaluttuni, viinnissanik makkunannga Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc aammalu Merlot akoqartuaannartuni, Cabernet Franc akuuvoq pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Viinnissanut Cabernet Savignon-imut Merlot-imullu akulerutissallugu viinnissatsialaavoq, Bordeaux-mmi viinniisa aappaluttut ilisarnaatigilluagaanik, pingaarutilimmik pitsaaqummik akimarpaluttumillu ilisarnaasiisarpoq. Cabernet Franc Cabernet Sauvignon-imut tusaamasaasumut eqqarliminut assingungajappoq, kisiannili assigiinngissutaat aamma ersarippoq. Ca-

8 | Viinnit – September/Oktober 2010

bernet Franc qaamanerusunik viinninik pilersitsisarpoq, viinnissallu oqinnerupput hindbær-isunnittuupput, kingoqqutsillunilu susunnera qasilitsusunnilaartuulluni. Cheval Blanc, St. Emilion-imi Bordeaux-mi viinnit silarsuaanni pitsaanerpaanut ilaavoq, pigisaqarfimmi viinnini aappaluttuni, viinnissanik Cabernet Franc-inik imaqarluartuni ilisimaneqarnersaavoq. Bordeauxmi piffiit Fronsac aammalu St. Emilion annertunerusumik Cabernet Franc-i atorlugu nioqqusiortarput, viinninili Médocini Haut-Médoc-inilu pingaarnerusuunani.

Bordeaux immikkoortoqarfiani 1700kkun­ ni viinnequtit Cabernet Franc-it saqqummerput, ulloq manna tikillugu St. Emiliion-imi eqqaanilu naalluataavillutik. Viinnequtit Frankrigip avannaaq-kippasissumi Loire-meersuupput. Ullutsinni viinnissaq taanna, silarsuarmi allaminngaanniit, Frankrigimi siaruarsimasupilussuuvoq. 1997-imi DNA-mik misissuinerit takutippaat, viinnissaq Cabernet Franc-i viinnissamit aappaluttumit Cabernet Sauvignonimit viinnissamillu qaamasumit Cabernet Blanc-imit kinguaasoq. Cabernet Franc


viinnit naasua naggorissuuvoq, piffinni silaannaanik nillataarnerulaartuni naalluartartoq, Cabernet Sauvignonimiillu sapaatip akunnerini marlussunni siusinnerusukkut inerittarluni. Nunap sananeqaataani assigiinngitsuni ajonaquteqanngitsumik nalimmassartarluni, sioraasuniit kalkeqarluartuniit, marraasunut imaluunniit nunanut innermik anitsisartunit pisumut. Viinnissat naanissaminnut kissassuseq ingasanngitsoq pisariaqartittupilussuuvaat, nunallu sananeqaataa paarnarsunninneranut aamma malunniuttarluni. Piffissap ingerlanerani viinnissaq Cabernet Franc, silarsuaq tamakkerlugu viinninik pigisaqarfinnut issaasattumik silaannalinnut

ingerlaarsimavoq. Soorlu Italiap avannaani kangisissumut, Spaniami Catalonien-imut, Ungarn-imut Slovenien-imut allanullu ingerlaarsimalluni. USA-mi piffinnut arlalinnut siaruaassimavoq, soorlu Napa Valley-mi aammalu Washington State-mi nillataarnerusumik silaannalinni nuannarineqartorujussuusoq. 1832-mi Cabernet Franc-viinnequt Au­ straliamut tikippoq, Victoriallu avannaani kangisissumi sorlanilluni, taamattaaq South Australiami Clare Valley-mi Adelaide Hills-imilu qatsissumi nillataarnerusuni sorlanilluni. Ukiuni qaninnerusuni viinnissaq Cabernet Franc Chilemi, Sydafrikami, Argentinami New Zealandimilu naatinneqartalerpoq. Canadami Ontariaos-imi

narsani kissalaartuni viinnissaq nuannarineqaleriartorpoq, Kinami Kazakhstanimilu aamma takussaaleriartorluni. Viinnissaq Cabernet Franc-i alutornarsaarnikkut kusanassuseqanngilaq, naak Bordeaux viinniisa pingaarnertut akuusa ilagigaluaraat. Ukiut kingullerni arlalinni viinnit viinnissallu allanartut ilanngussorfigineqarput. Silarsuarmili viinnissani nuannarineqarnerpaat 20-usunut ilaavoq. Ukiut kingullerni nunani assigiinngitsuni viinnip silarsuaani viinnit akimarpasissut, nutarsunnittut oqimaappallaanngitsullu sammineqarnerulerput, taamaalilluni viinnissap Cabernet Franc-ip pissusii kusanartut isiginiarneqalerlutik.

Viinnit – September/Oktober 2010 | 9


Bordeaux-p immikkoortoqarfiata iggaviani

nuannisaarnermi nerisassiat ilorrisimaarutillu Franskit iggavianni Bordeaux ilaavoq, tassani piffinni viinnit aappaluttut nerisassianut akuutissaatigineqartarlutik. Bordeauxviinnit marinadini miseqqanilu aammalumi neqinik aalisakkanillu nerisassiani akuutigineqartarput. Siullermik viinninik aappaluttunik miseqqiat, viinnit immikkoortoqarfiani mamarsaasikkanik nerisassiornerit silarsuarmi tusaamasan­ ngortitsisuupput. Club Vino nerisassiornermi ilitsersuutinik originalinik nutaanngilisinnaanngitsunik nassaarsimavoq. Tassaallutik nuannisaarnermi nerisassiat ilorrisimaarnartullu sanassallugit pisariunngitsut.

10 | Viinnit – September/Oktober 2010

Nerisassiornermi ilitsersuutini Bordeaux­ viinnit viinninik nunani allani nioqqusianik taarserneqarsinnaanngillat, taarserneqaraluarunimmi nerisassiat mamassusaat allanngussapput. Kinguaariinni nerisassiat naasui akuutissartaallu, bordeauxviinnip pissusilersorneranut naleqqussagaapput, taamaalillutik inernerat ajunngilluinnartuullutik. Viinni miseqqiamut atorneqartoq, soorunami aamma nerisassiamut illussatut sassaalliutigineqarpoq. Mamarsarluarisi.

NERISASSIANI VIINNI


Bøffi Bordelaise-mik miseqqigaq | Qupp. 12

Qeerlutuup qatigaa tungusunnitsuummik qalligaq viinni aappaluttoq issorneranik karry-limmik akulik | Qupp. 16

Viinni aappaluttumi aalisagaq | Qupp. 14


NERISASSIANI VIINNI

Bøffi

Bordelaise-mik miseqqigaq Nerisassiaq pillugu Bordeaux-mit viinnimik aappaluttumik miseqqiaq, silarsuaq tamakkerlugu mamarineqarluartoq nutaanngilisussaanngitsuuvoq. Miseraq ussiup neqaanut mamarluinnartuuvoq, taamaattorli kalaallit umimmaannut tuttuinullu aamma mamartorujussuussalluni. Neqi ussiup patigassaanik saattunnguanngorlugit kitsikkanik qallerneqassaaq, miseqqamillu kuineqarluni. Taamatut nerisassiarineqarnera mamarluinnartuuvoq, ilanngutinngiinnarneqarsinnaallunili. Ussimmit, umimmammit imaluunniit tuttumit bøffit tassaapput nuannisaarnermi nerisassiat, mamarineqarneri akiilu apeqqutaallutik angissusilerneqassapput. Taamaattumik akussani neqi qanoq annertutiginersoq atorneqarnissaa oqimaassusilerneqanngilaq. Punneq sipaarneqassanngilaq, taannaavormi miseqqamut mamassusermik kinissusermillu pitsaasumik pilersitsisoq. Miseraq annertulaartumik suliassaavoq, taamaattumik siusinnerulaartukkut aallartinneqassaaq, neqillu siannera naammalerpat, miseraq naammassineqassalluni. 12 | Viinnit – September/Oktober 2010

Nerisassiat flutes-ilerlugit imaluunniit naatsiaat qaqortulerlugit nerineqarsinnaapput. Bordeaux-mi pommes frites-it nammineq sanaat nerisassianut amerlanertigut akorineqartarput. Viinni aappaluttoq Médoc imaluunniit Haut Médoc miseqqamut immiartorfimmullu piukkunnartupilussuuvoq. Suliarineqarnera Ussigup saarnga patigassaalik qerisoq aatsiguk. Minutsini qulini saaneq imermut nillertumut uninngatsiguk. Imeq kuiguk. Saaneq marlunngorlugu inikinnerulersillugu avinneqarsinnaaguni suliariuminarnerussaaq. Imeq taratsilaarlugu qalaartiguk. Saaneq patigassaalik, iga matunagu, minutsit 10-15-illu akorngani qalatiguk. Saarngip angissusaa qanoq sivisutigisumik qalatinneqarnissaanut apeqqutaavoq, sivisunaarneqassanngilarli. Patigassaaq aapassanngilaq ooqqippallaaranilu. Igamit saaneq qaqiguk, nillataartumilu sukkasuumik nillarserlugu. Mianersorlutit patigassaaq saanermit peeruk. Inunnut sisamanut naammattunngorlugu patigassaaq kitseruk. Assikkit. Patigassaat kin-

gusinnerusukkut neqip siatap qaavanut ilineqassapput. Skalotte uanitsut qalipaajakkat kruspersillellu aserortikkit. Persillet ilamernganik pinnersaatissatut peersigit. Uanitsut aserortikkat, persillellu sinneri skåålimut akulerutikkit kingusinnerusumullu atugassanngorlugit illikarlugit. Punneq 40 g.-i qajuusalilaarlugu poorluliariuk. Kingusinnerusukkut atugassanngorlugu nerriviusamut illikaruk. Siatsivimmut kissartumut neqit kitsikkat, punnermut kajortissimasumut siakkit. Neqip mumingi tamarmik minutsini marlut pingasullu akorngani, silissusaat apeqqutaalluni, sianneqassapput. Ooqqinnerulaartunik perusukkaanni, taava neqit sivisunerulaartumik sianneqassapput. Neqit siatsivimmit niuneqassapput. Puugu­ taasamut kissalaartumut inissinneqassapput, alufolie-millu matuneqassallutik.


Siatsivimmut punnermik ikiseqqilaarneqassaaq, skalotte uanitsut persillellu akuleriit ikineqassapput. Minutsini marlunni aalatiitigalugit siaasarneqassapput. Viinnimik aappaluttumik oksebouillonimillu immerneqassapput. Kissassusaa sakkortusineqassaaq, erngatalu affaannanngornissaa tikillugu qalaartinneqasallutik. Tarajuaqqanik qasilitsunillu akullattaarlugu ooqattaarneqassaaq. Siatsiviup kissassusaa appartinneqassaaq, viinnillu issorneranut punnermik poor´luliaq aalaterunneqassalluni. Qalatiguk minutsinilu pingasuni-sisamani, ajassaammik imaluunniit aalaterummik aalatiitigalugu kinertinnissaanut qalaarterusaassalluni. Miseqqap patigassaallu neqimut sassaalliunneqarneri: Patigassaat kitsikkat neqinut kitsikkanut agguataarneqassapput. Miseqqamik qalaqqaamik qaavatigut kuineqassapput. Minutsimik ataatsimik uninngatinneqalaassapput. Persillenik pinnersaaseriarlugit sassaalliutigikkit.

Akussat

(inunnut sisamanut) Ussigup saarnga patigassaalik ataaseq Imeq liiterit marluk missaat Tarajuaqqat Skalotte uanitsut sisamat Kruspersille-t ataatsimoortut ataatsit Punnermik poorluliassamut punneq 40 g Qajuusat alussaat ataaseq

Ussigup neqaa saaneqanngitsut imaluunniit ilutat kilitat sisamat Neqimut siatsissutissaq punneq 75 g Skalotte uanitsunut siatsissutissaq punneq 40 g Bordeaux aappaluttoq puiaasaq affaq 3 dl oksebouillon


Akussat

(Inunnut sisamanut) 1,2 kiilu aalisagaq qaamasoq, soorlu saarullik, havtaske, qaleralik 1,5 liter kalvebouillon (imaluunniit hønsebouillon) Chalotte uanitsut sisamat Porre sisamat – qaqortortaannai Pupiit 500 g Uulia alussaatit marluk Hvidløgip immikkoortui marluk Laurbærblad ataaseq Timian avalequtinnguaq ataaseq Kryddernelliket marluk Viinni aappaluttoq Bordeaux-mi Médoc-imeersoq puiaasaq ataaseq Tarajuaqqat Qasilitsut qaqortut

14 | Viinnit – September/Oktober 2010


NERISASSIANI VIINNI

Viinni aappaluttumi aalisagaq Nerisassiaq pillugu Aalisagaq qaamasoq viinnimut aappaluttumut aalartitaq, Bordeaux-mi qanganiilli sassaalliutaasartoq, nunap immikkoortuata avataani qaqutigorluinnaq takussaasarluni. Aalisakkat qaamasut kitsikkat, nerpimikkut suikkaasut, suut pissarsiarineqarsinnaaneri apeqqutaallutik, tamangajammik atorneqarsinnaapput. Nerisassiaralugu naammassisap qalipaataanut amiilaarniaqinak, tassami mamassusia apeqqutaavoq. Médoc-imi igasumit nerisassiassap ilitsersuutaa pissarsiaavoq, taamaattumik ilitsersuummi viinni atorneqartoq nunami tassanngaanneersuuvoq, soorunami aamma nerisassiamut viinni taanna iggisigineqassaaq. Aalisagaq flutes-inik imaluunniit landbrød-inik kilitanik iggiserlugu nerineqassaaq. Franskisut nerinermi iffiaq miseqqamut misunneqakutsoorsinnaavoq, taamaaliornikkummi nerisassiap qanoq mamarluinnarneranik igasumut takutitsisuuvoq.

Suliarineqarnera Aalisakkap nerpia silittunngorlugu kitseruk, saarngilu piiarlugit. Kalvebouillon-i qalatigut, mianersortumillu nerpiit ikillugit. Kissassusaa appartiguk – qalaartilaassaaq - qalaarujussuaranili. Nerpiit bouillon-imi minutsini sisamani qalaartilaarneqassapput. Igamit nerpiit qaqikkit puugutamullu ilillugit, alufoliemik matukkit kissalaartumiitillugillu. Chalotte uanitsut qalipaajariikkat aserortikkit. Porre-t piareersariarlugit aserortikkit. Pupiit piareersariikkat naammattun­ ngorlugit kitsikkit. Igamut imartusuumut naasut, hvidløgit aserortikkat, laurbær-i, timian-it nellike-llu uuliamut siaasakkit. Viinnimik akuguk qalatillugulu. Kissassusaa

appartiguk igalu matoqartinnagu minutsini 12-15-it akorngani qalaartilaarlugu. Erngata affaannanngornissaanut qalaartinneqassaaq. Tarajuaqqanik qasilitsunillu akullattaarlugu ooqattaarneqassaaq. Aalisakkat aalarfigalugit uunneqareersut igamut viinni aappaluttumik fondiliamut ikineqassapput. Iga matulernagu, aalisakkat angissusaat issussusaallu apeqqutaallutik, minutsini 8-10 missaani qalaarteqqinneqalaassapput. Tarajuaqqanik qasilitsunillu amigaateqarnersut ooqattaarneqassapput. Puugutanut itisuunut aalisakkat viinni aappaluttup issorneranik naasunillu akullugu sassaalliutigineqassalluni.

Viinnit – September/Oktober 2010 | 15


NERISASSIANI VIINNI

Qeerlutuup qatigaa tungusunnitsuummik qalligaq

Viinni aappaluttoq issorneranik karry-limmik akulik Nerisassiaq una pillugu Frankrigip tassani pigisaqarfiani qeerlutuup tinguinik foie gras-nik nioqqusiorneq annertuupilussuuvoq, taamaattumik Bordeaux-mi qeerlutuut qatigaanik nerisassiortoqangaatsiartarluni. Viinnit illoqarfiisa neriniartarfimmit pisoqaanerpaasumit ilisimaneqarluartumiillu, nerisassiornermi ilitsersuut pissarsiaavoq. Viinni aappaluttumik marinade-liamik akuutissaqalaartumit neqi uninngateqqaarneqassaaq, taassumalu kingorna aatsaat sianneqassalluni. Neqip amia tungusunnitsuummik taninneqalaassaaq, grillimullu kissartumut sivikitsunnguamik siaasarneqassalluni. Miseraq viinni aappaluttumik, karry-nik paarnarsuarnillu qernertunik sanaaq, naggataatigut piskefløde-lilaarlugu qalaartinneqassaaq. Nerisassianut qaqorteqqasut qaqortut uutat, majs-ililaarlugit akorineqarsinnaapput.

16 | Viinnit – September/Oktober 2010

Suliarineqarnera Qeerlutuut qatigaat qerisut nillataartitsivimmi arriitsumik unnuisillugit aasserneqassapput. Neqi sukkasuumik aasserneqaruni manngertissinnaavoq. Marinade-mut akussat skåålimut imartuumut imaluunniit pugutaasamut itisuumut, neqinut naammattunut, akulerutikkit.

neqassaaq. Qeerlutuut qatigai, amertai siulliullugit, minutsini tallimani kajorsarneqassapput. Neqit mumikkit, minutsinilu tallimani kissarluartumut siallugit. Paarnarsuit qernertut mikisunngorlugit aggorneqassapput siatsivimmullu ikineqarlutik. Marinade-mik qajulikkit, kissalaartumilu minutsini 15-ini matunagit qalaartilaarneqassallutik. Tarajuaqqanik qasilitsunillu akullattaarlugu ooqattaarneqassaaq.

Qeerlutuut qatigassa orsutai qullin­ ngorlugit marinade-mut ikineqassapput. Puugutaasanut itisuunut marlunnut agguarneqarsinnaapput. Neqinut marinademiittunut paarnarsuit qernertut ikineqassapput. Matoriarlugit neqit nillataartumi, qerinnanngitsumili, akunnerni tallimani arfinilinni uninngatinneqassaapput.

Qeerlutuut qatigai qaqinneqassapput, puugutaasamullu kissarsuummiissinnaasumut, amia qallinngorlugu ilineqassallutik. Qeerlutuut amii tungusunnitsuummik saattunnguamik taninneqassapput. Nerriviusallu qaani minutsini qulini unin­ ngatinneqassallutik.

Siatsinissaq: Siatsivimmut sauter-imut imaluunniit siatsivimmut imartuumut punneq aatsin-

Siatsiviup erngata issornera paarnarsuillu qernertut igaaqqamut kuineqassapput, aserorterummillu tigummiartakkamik


(stavblender) aserorterluarneqassallutik. Piskefløde akulerutiguk. Erngata issornera, igaaraq matulernagu, minutsini qulit aqqaneq-marlullu akorngani qalaartinneqassaaq. Nakkutigiuk aalatillattaarlugulu – utsersornissaa mianeriuk. Sassaalliutiginnginnerani: Kissarsuut 225 gradimik kissassusileriikkamut qeerlutuut qatigai, qalipaatininnissaata tungaanut, kissarsuutip qeqqani minutsini pingasut sisamat missaani grillerneqassapput. Nakkutigineqaannaavissapput. Sassaalliutiginninneq: Qeerlutuut qatigai naammattunik kitserneqassapput. Puugutap naqqa viinnimik miseqqiamik immerneqalaassaaq. Puugutanut qeerlutuut qatigai naammattunik agguataarneqassapput.

Akussat

(Inunnut sisamanut) Qeerlutuut qatigaat sisamat (qerisut aatsitat) Marinade: Bordeaux aappaluttoq puiaasaq ataaseq Kanel-i saviup nuuanut Karry, medium stærk, alussaateeq­qat pingasut Paprika alussaateeraq ataaseq Paarnarsuit qernertut kiguteqanngitsut arfineq-pingasut

Aammalu: 50 gram punneq Tarajuaqqat Qasilitsut qernertut Tungusunnitsuut alussaat ataaseq, ajornanngippat Kalaallit Nunaannit Miseqqiamut aamma: ¼ dl piskefløde


Ulluinnarni viinnitallamut saasaarinngitsut Spaniamiit Chilemiillu

Ulluinnarni mamarsaakkanik nerisassianut viinnit piukkunnarluinnartut, aamma Spaniami Chilemilu viinnit kulturianni nassaassaapput. Viinnit nutarsunnittuupput paarnarsunnilluartut, nerisassianulli kissartunut nillertunullu tamarmik immikkut malunnaateqarlutik.

Clubvino.gl-imi

nutaarsiassat 18 | Viinnit – September/Oktober 2010

El Callejon Spanien

Viinni una spanskit viinni aappaluttoq ulluinnarsiutigaat, soorlu viinnit nunaanni ulluinnarni piffinni imerneqartartoq. Viinnissat Garnacha 80 %-i aammalu Tempranillo 20 %-i atorlugit nioqqusiaavoq. Viinni aappaluttoq nutarsunnittuuvoq, oqittoq, solbÌr-inik ribs-inillu isseqarluatumik paarnarsunnittoq. Kingoqqutsilluni susunnerani Tempranillo viinnissaq akuutissarsunnilaartumik malunnaateqarpoq. 14-16 gradit akorngani viinni aappaluttoq una sassaalliutigineqarnissaa innersuussutigineqarpoq. Ulluinnarni mamarsaakkanik nerisassianut tamanut piukkunnartuuvoq, taamattaaq aali­ sakkanut aamma piukkunnartuulluni, aalisakkanulli sassaalliutigissagaanni, taava viinni gradinik marlussunnik nillernerulaartillugu sassaalliutigineqassaaq.

Ataaseq

K r. 89,-


2008 Toro Loco Tempranillo Utiél-Reguena, Spanien

Viinni aappaluttoq isseqarluartoq 100 %-imik viinnissanik Tempranillo-nik nioqqusiaavoq. Spanskit viinnissaat pissanganartuuvoq, soorlu uani isseqarluarluni paarnarsunnippoq, kirsebær-isunnilluni qasilitsusunnilaarlunilu. Viinnip sannaa imaqarluartuuvoq nerumittumillu kingoqqutsilluni susunneqarluni. Neqinik siatanut, nerisassianut akuukkanut aammalu pastanut pizzanullu viinni piukkunnarluinnartuuvoq. 17-18 gradit missiliorlugu kissassusilerlugu sassaalliutigineqassaaq.

Marluk

K r. 169,-

2009 Toro Loco Bianco Utiél-Reguena, Spanien

Viinni spanskit viinnissaanik qaamasunik Macabeo-nik nioqqusiaavoq. Viinnissaq qanganisaavoq, viinninik qaamasunik, syreqarluartunik, nutarsunnittunik paarnarsunnittunillu pilersitsisartoq. Viinnip nutarsunninnerata Toro Loco Bianco aalisakkanut uutanut, salaatinut neqilinnut aalisagalinnullu, neqinik qaamasunik nerisassianut omeletsinullu piukkunnartilluarpaa. Tamulugassanut tarajornitsunut aamma qilanaartuutitut piukkunarluinnartuuvoq. Viinni 8-10 gradit akornanni kissassusilerlugu sassaalliutigineqassaaq.

Marluk

K r. 169,-

Viinnit – September/Oktober 2010 | 19


Santa Carolina Cab. Sauv. Chile

Viinni aligoq aappaluttutulli qalipaatilik tipigissuuvoq blomme-sunnilaartlunilu solbĂŚrisunnilaartoq. Paarnarsunninnera kingoqqutsilluni susunnerani aamma ingerlaqqittuuvoq, naggataatigut akuutissarsunnilaarluni. Viinni imartulaartoq nutarsunnittuuvoq, nerisassianullu assigiinngitsorpassuarnut makkununnga: Neqit siatat assigiinngitsunut, pastanut akuutissalersorluakkanut, pizza-nut immussuarnullu inerilluartunut piukkunnartuulluni. Viinni 17-18 gradit akorngani kissassusilerlugu sassaalliutigiuk, taamaalilluni paarnarsunninnera ersarinnerussaaq.

Pingasut

K r. 259,-

Santa Carolina Merlot Chile

Viinnissaq Merlot-i Chilep ilaani, pinngoqqaarfimminiit Frankrigemiit allaanerusumik ilisarnaateqalertumik naalluartarpoq. Paarnaa isseqarluartuuvoq, kingoqqutsillunilu susunnera blomme-sunnillunilu tuluit lakridsisunnittoq. Viinni aappaluttoq atoruminartoq neqinut siatanut, nerisassianut akuukkanut, pizzanut, pastanut akuutissalersulaakkanut frikaddellenut allanullu piukkunnartuulluni. 17-18 gradimiitillugu sassaalliutigineqassaaq. Aalisakkanut kimittuunut sakkortuumik, sennepimik miseralinnut aamma sassaalliutigineqarsinnaavoq, kisianni taava nillernerulaartillugu sassaalliutigineqassaaq, tassa 12 gradit missaaniitillugu sassaalliutigineqassalluni. 20 | Viinnit – September/Oktober 2010

Pingasut

K r. 259,


Arctic Velvet

Kalaallit Nunaanit whisky, gin, vodka og akvavit Nioqqutit tamarmik Qeqertarsuarmi LyngmarksbrĂŚen ernganik nioqqusiaapput, PH-mi kisitsisaa 9,38-ulluni. Kingoqqutsilluni susunneranut nerumittmik oqimaaqatigiissaarluartumillu pilersitsisoq. Akvavit-i kingoqqutsilluni susunnera sivisuumik kuannisunnippoq.

0 cl.)

(7 Ataaseq

K r. 549,

Sisamat

(5 cl.)

50

K r. 159

Viinnit – September/Oktober 2010 | 21


clubvino.gl -ikkut piniarit


Viinnit - September/Oktober 2010