Viinnit - Juli/August 2010

Viinnit Juli/August 2010

New Zealand viinnit nunaat qorsuk Qularnaatsumik eqquineq:

Club Vino-p ussigassaatai

Merlot viinnitsialak allan-

ngorarsinnaassusilik

Normumi uani New Zealand – viinnit nunaat qorsuk

Side 3

Nutaaliorneq assassullaqqissuserlu aqqutigalugit, piffissaq sivikitsuinnaq atorlugu, viinniit New Zealand-imeersut eqqartorneqartorujussuanngorput.

Nerisassiani viinni: Aasaanerani nerisassat isseqarluartut kimeqartullu

Side 9

Merlot – viinnissatsialak allanngorarsinnaassusilik

Side 7

VM-imi nunat assigiinngitsut unammeqataanikut igaffiiniit nerisassiornermi ilitsersuutit Club Vino-mi pissarsiat.

Clubvino.gl-imi nutaarsiassat: Qularnaatsumik eqquineq: Club Vino-p ussigassaatai

Nunarsuaq tamakkerlugu viinnit piumaneqarnerpaat pitsaanerpaartaanniit, viinninut isseqarluartunut ulluinnarsiutinut.

VM-imi nunat unammeqataanikut viinnissanik naatitsisarfinni angusaasa ilaat ussikkit.

Side 16

Siunertaq: Viinnit aviisiat qaammatit marlukkaarlugit saqqummersinneqartarpoq, ilanngutassianik, nutaarsiassanik ilitsersuutinillu imaqarluni, tassani viinni amerlanertigut pingaarnertut sammineqartarpoq. Taamatuttaaq viinnit aviisianni www.clubvino.gl-imi nioqqutaasunik paasissutissanik aamma imaqartarpoq. Viinnit aviisiat akeqanngilaq, avatangiisinullu iluaqutaasumik digitalikkut kisimi saqqummersinneqartarluni. Kalaallisut qallunaatullu saqqummersinneqartarpoq, Kalaallillu Nunaanni tamani atuarneqartarluni.

Saqqummersitsisoq: Club Vino | Pilersuisoq A/S, Postboks 50, 3911 Sisimiut. Email: webmarketing@ kni.gl. Nittartagaq: www.clubvino.gl. Aaqqissuisut: Jacqueline Jensen, Kurt Lauritsen. Grafisk-inik suliaqartoq: Benny Reffeldt Otte, www.mediaxperten.com. Nioqqutit: Nioqqutit aviisimi pineqartut www.clubvino.gl-imi pigineqarallartillugit pisiarineqarsinnaapput. Unammisitsineq: Pilersuisup marketingip immikkoortoqarfiani sulisut unammisitsinernut peqataasinnaanngillat. Sillimaffigisassat: Akit allanngorsinnaanerannut naqinnerlutaasinnaasullu sillimaffigeqquneqarput.

New Zealand viinnit nunaat qorsuk Jacqueline Jensen-imit

Nutaaliorneq assassullaqqissuserlu aqqutigalugit, piffissaq sivikitsuinnaq atorlugu, viinniit New Zealand-imeersut eqqar-torneqartorujussuanngorput. Taamaattumik nutaamik ”iluseqarlutik” Sauvignon Blanc-viinnit qaamasut aammalu Pinot Noir-viinnit aappaluttut, Bourgogne-mut qangatoortumut ingerlaannarnissamut ilungersuatitsilerput.

Vinavis – Juli/August 2010 | 3

N

ew Zealand-imi viinnit oqaluttuassartaat, 1836-imi aallartippoq, taamanikkut viinnit naasui siullerpaat nunamut ikkus-sunneqarmata.

1800-kkut naalerneranni kroatiamiut New Zealand-imut nunasisut viinnissanik assigiinngitsunik arlalinnik nassataqarput viinniliortarnertik ilanngullugu. Viinniliortarnerminni hedviinnit tungusunnitsut viinniliarinissaat aallunneruaat viinnillu nerrivissiutinik taaneqartartut namminneq atugassatik kisiisa vinniliarisarlugit.

Taakkunanngalu viinniliortarneq aatsaat 1970-ikkut aallartereersut soqutigineqarnerulerpoq, pisorlu tamanna New Zealand-imut muminneruvoq, tassami New Zealand qangaaniilli immunnik neqinillu nioqqutissiorfissuusimasoq, nunalerinermi nutaanik aqqutissarsiortariaqalerpoq. Viinninik nioqqutissiorneq pingaartitaalerpoq piffinnilu immikkut toqqakkani viinnissanik naatitsisarfiit annertusiartuinnar-tumik takussaalerput, minnerunngitsumik piffinni allat naaffigisinnaanngisaanniittuni.

Nuna qorsuusoq New Zealand-imi nuap pissusia ajornakusoortuuvoq, naallu inissaq naammakkaluaqisoq viinnissanik naatitsiffigissallugu killeqartorujussuuvoq. Tamatumunnga ilaatigut pissutaapput silaannaap nillasunnera, sialuttunera aammalu qaqqarpassuaqarnera. New Zealand-imi qeqertar4 | Vinavis – Juli/August 2010

passuarnik katitigaasumi qeqertarujussuit marluk pingaarnersaapput, Manerassuullu Imavittarsua avatangiiserineqarmat pin­ ngortitaq assigiinngiiaartorujussuuvoq, qaqqat aputitarasaartut sermitallit, nuna orpippassualik nunaatillu naatitsiffiusartut takussaapput. ”Nuna qorsuk” New Zealand-imut ilisarnaataalersimavoq, ta-maanilu silaannarissorsuugaluartoq silaannaq aamma kiakulussinnaasarpoq nal. akunneri ataasiakkaarlugit allanngorujussuarsinnaasarluni. Innermik anitsisartunik qaqqaqartiterpoq ukiullu tamaasa arlalippassuariarluni nuna sajussinnaasarluni.

Nunap kujataani nillasunneruvoq avannaa tungaanilu kiannerulluni.

Nunarsuarmi Sauvignon Blanc-it pitsaanersaat Viinnissat marluk viinnit silarsuaanni, New Zealand-imik tusaamasanngortitsisuupput, tassalu Sauvignon Blanc qaamasunik viinniliarineqartartoq. Taanna piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani nunarsuaq tamakkerlugu nersornaasiunneqartartunik nersornaasigaasarnini pissutigalugit annertuumik oqallisaalernermigut piumaneqartorujussuanngorpoq. Viinnit tamakkua nutaat, viinninik ilisimasaqarluartunit ”nunarsuarmi viinnit pitsaanersaannik” 1990-ikkunni taaneqartalersimapput.

Newzealand-imiut sauvignon-inik viinniliaat tipigissupput paarnanik qaqutigoortunik ilaqartinneqartarlutik hyldeblomst-it aammalu stikkelsbær-it isserannik akuugaasarlutik. Tikkat mamassusiallu eereernerisa kingorna sivisuumik qarnup iluaniittarpoq, europamiullu viinniliaannut viinnissat taakkorpiaat atorlugit sananeqartartunut sanilliullugit, pitsaanerusutut misinnartarlutik.

Sauvignon Blanc-ip viinnissaanik newzealand-imiut periarfissanik allamik iluaquteqarsinnaanermik piginnaasaqarput, tamakkualu nunani allani viinninik nioqquteqarfinni Sauvignon Blanc-it nutaanerit atorlugit assiliniarneqartarput.

Sauvignon Blanc-imik viinniliassaq annertunerpaamik New Zealand-imi atorneqarpoq, viinniliassamik Chardonnay-mik

malitseqarluni. Allat taaneqarsinnaasut atorluarneqartullu tassaapput Pinot Blanc, Gewürztraminer, Riesling aamma Pinot Gris. Taaneqartut kingulliit marluk newzealand-imiut viinninik nioqqutissiortuinut siunissarissaartussatut takorluisitsilerni-kuupput.

Franskit champagne-mik nioqqutissiortut New Zealand-imut nunasinikuupput, viinninillu puiaasamiit kuillugit qappiortuusisartunik nunarsuup sinneranut nioqqutissiulernikuullutik.

Pinot Noir – unammillerneqaat New Zealand-imi neriniartarfinni viinnit iggisissatut qinertuagassat allassimaffiini aappaluttumik viinnit Pinot Noirimik viinniliat ”pissartanut” ilaapput.

Viinniliassaq taanna naatitsisarfinni naleqquttuniluunniit naatinniartarnera ajornakusoor-tuuvoq. Kisiannili ”kiwierne”, newzealand-imiut imminnut taamatut taasarmata, akerrortuunut uteriitsunullu Pinot Noir-viinniliassaq unammillerneqaataannaavoq, nunallu immikkoortuisa ilaanni angusaqarfiulluarsimalluni. Franskit viinnilias-saataat Bourgogne, Pinot Noir-imik aamma sanaaq ”pingaartitaagaluartoq”, taamaattoq New Zealand-imi nammineq iluseritinniagaq atorneqarpoq tamannalu annertuumik maluginiarneqarsimavoq. Paarnartaa newzealandimiut viinni-liaanni iluarusunnarnermigut maluginiaqqaagassaavoq. Viinnit tamak-

kua ”aaqqissuulluagaapput” puiaasami inerikkiartor-luartartut.

Merlot New Zealand-imi takussaaleriartortunut ilaavoq, pissutigalugu nillasuttumik silaannalimmi naatinneqarsinnaalluar-tuugami.

Cabernet Sauvignon viinniliassallu allat aapputtunik viinniliornermi franskit atortagaat, annikinnerusumik naa-tinneqartarput. Syrah misileraaffigineqarnikuuvoq kisiannili iluatsitsiffiunngitsumik. Misilerakkanullu ilaapput Sangiovese, Nebbiolo, Tempranillo, Touriga Nacional, Zinfandel, Verdelho aammalu Pinotage.

Nuna annikitsuinnarmik viinninik nioqqutissiortoq kisiannili angusaqarfiulluartoq Vinavis – Juli/August 2010 | 5

Viinninik nioqqutissiornermi assigiinngitsorpassuartigut New Zealand nutaaliornermi maligassiuisuuvoq. Viinninut puiaa-sanut nalinginnaasumik siminnik plastik-inillu atuinermik, nunarsuarmi siullersaalluni New Zealand aaqqissuussamik si-minnik qinnilinnik atuinermik eqqussisuuvoq.

Tamanna viinninik nalinginnaasumik siminnik simissorlugit puiaasat imaannik simissunnitsitsilertarneq aammalu simissat similiarineqartartut pitsaassutsimikkut ajorsigaluttuinnarnerat qaangerniarlugu qinnilinnik simissuisarnermikkut �kiwierne-t� ajornartorsiummik aaqqiineraat, qinnilinnillu simissuisarneq nunarsuup sinneranut maanna siammaakkaluttuinnarpoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu viinninit nioqqusiarineqartartunit, New Zealand-ip nioqqusiai taamaallaat 0,3 %-imik annertussuseqarput. 2008-mi ukioq tamaat viinni 2 mio. hektoliter New Zealand-imi nioqqusiarineqarpoq, nioqqutissiornerlu ukiuni qulini sisamariaatinngornikuuvoq. Frankrig kiisalu Italia tamarmik immikkut 50 mio. hektoliter missiliorlugu viinni nioqqutissiarisarpaat. New Zealand-imi viinninik nioqqutissiortut 500-it eqqaasiorpaat, Australiami 2.320-uullutik, Tyskland-imi 100.000-it sinnerlugit Italiamilu 1 mio.-ut sinnerlugit.

Merlot viinnitsialak allan-

ngorarsinnaassusilik Jacqueline Jensen-imit Merlot allanngorarsinnaassuseqarluartuuvoq, eqqor­ tumillu naatinneqarnissaminut atugassaqartitaaguni, nunarsuaq tamakkerlugu viinniniit pitsassuarniit piumaneqarluartuniit, viinninik ulluinnarsiutinik isseqarluartunik viinnissaq Merlot pissarsiffiusinnaavoq.

Vinavis – Juli/August 2010 | 7

viinnissanik tulleriissaarinermi, sallerpaat pingajuattut inisseqqavoq.

N

unap immikkoortuani Bordeaux-imi viinnit pitsaanerpaartaat akisunersaallu Petrus, Po­me­rol-eqarfimmeersoq, viinnissap Merlot-ip tusaamasanngorneranut pissutaanerpaavoq. Taannami London-imi viinninik akitsorterussinermi puiaasaq ataaseq tusind-inik kr.-inik arlalinnik akilersillugu tunineqarnikuuvoq, tamannalu pivoq ukiut 20-it matuma siornagut. Petrus, Merlot-ip viinnissaanik 95%-inik sanaajuvoq, viinnissamillu ataasiinnarmik allanik ilaqartinnagu taama annertutigisumik atuiluni Bordeaux-imik viinniliorneq nalinginnaasuunngilaq.

Taamatummi ittumik viinniliornermi viinnissat assigiinngitsut pingasut sisamalluunniit akuleriisinneqartarnerat nalinginnaasuugaluarpoq. Ukiorpassuarni Merlot-ip viinnissaa siammarsimaqisumit Cabernet Sauvignon-imit tasisimaneqarnikuuvoq kisiannili Petrus-imik iluatitsinerup kinguneranik, viinniliassap Merlot-ip allanngorarsinnaassuseqarnera maannakkut isiginiarneqartalerpoq.

Ukiuni nutaanerusuni kingullerni 15-ini Merlot-ip viinnissaa aallunneqalernikuuvoq, aappaluttunillu viinniliornermi viinnissaq taanna nunarsuaq tamakkerlugu 8 | Vinavis – Juli/August 2010

1784-imili nunap immikkoortuani Frankrig-ip Kujataani Merlot takussaalereerpoq, viinniliassanullu nutaanernut naatsor-suuneqartarluni. Merlot viinniliassanik allanik akuneqarsinnaanini pissutigalugu, Cabernet Sauvignon-ip aammalu Cabernet Franc-ip piumaneqassasusiinik annikillisitsisuuvoq, taamaattumillu qangatoortumik Bordeaux-inik viinniliornermi pinngitsoorneqarsinnaanani.

Pomeroleqarfimmi issoq saviminissamik akoqarnerummat, viinnissanut Médoc-imut aamma Haut-Médoc-imut nunami kalkimik akoqarnerusuni naatinneqartartunut sanilliullugu, Merlot annertunerusumik atorneqartarpoq.

Cabernet-ip naasortaanut viinniliassanullu arlalinnut allanut naleqqiullugu, Merlot-ip paarinissaa pisariuneruvoq aammalu mianernarnerulluni.

Naaffigiuminartinnerusarpaa issoq marrartarasaartoq saviminermillu akulik. Kiallappaartumi naalluar-sinnaanngilaq aammalu upernaakkut nilleq akiorsinnaanagu silaannarlu isugutappallaarpat nappaateqaatigilersinnaavaa. Merlot-ip viinnissaa Cabernet Sauvignon-imut naleqqiullugu minnerungaatsiarpoq, qalipaa saanerulluni mianernarnerul-lunilu. Merlot allanut sanilliullugu, nunami naggorissumi naalluarnerullunilu inerilluarnerusarpoq.

Merlot-ip iluaqutigaa blommesunnitsumik paarnarsunninnini aammalu – assersuutigalugu – Cabernet Sauvignon-imut sanilliullugu annikinnerusumik garvesyre-qarnini. Taamaattumik piumaneqarnera sukkasoorujussuarmik annertusiartupi-loornikuuvoq, tamatumunngalu pissutaavoq, nunani imavissuit ikaarlugit tikittarialinni, Merlot-ip allan­ ngorarsinnaassu-sianik atorluaasinnaaneq passineqalersimammat. Piffinni arlalissuarni viinnit silarsuaanni nunani viinnimik nioqqutissior-tuni nutaani, Frankrig-imut kingoqqiffimminnut naleqqiullugu, maannakkut akunnattumik kissassusilimmik silaannalinni naatikkuminarnerujussuuvoq. Maannakkullu Merlot-viinninik nioqqutissiorneq nutaaq aallartinnikuuvoq, akiinut sanilliu-tissagaanni atuisunit naleqquttunik iluarusuutigineqartarluni.

Naak viinnilassaq taannaannaq atorlugu Merlot viinniliarineqartaraluartoq, piffimmiit piffimmut assigiinngissutaat annertoorujussuusarpoq, tamatumunngalu pissutaapput najukkani pissusitoqqanik atuineq, nunami issup akuisa pissusii aammalu silaannaap qanoq ittuunera.

Imavissuit ikaaqqaarlugit nunani tikittarialinni Merlot-viinnit qalipaataat aappallarinnerusarpoq imartorpasissumillu qarnup iluaniittarluni, italiamiullu imaluunniit rumaaniamiut aamma taakkunatut viin-niliaat, qarnup iluani oqinnerullutillu nutaarsunninnerusarput.

Aasaanerani nerisassat isseqarluartut kimeqartullu Arsamik VM-eqarnera aasamut ilisarnaataavoq. Nunat arsamik unammeqataasut igaffiini nerisassior-nermut ilitsersuutit arlalippaaluit Club Vino-mi pissarsiarisimavagut, kalaallit nerisassiaataat atorlugit nerisassiarineqarsinnaasut. Aasaanera seqernullu qutsissumiinnera iluarusuutigalugit, nerisassia-riuminartunik viinnillu taakkununnga naleqquttut ilitsersuutigissavagut.

NERISASSIANI VIINNI

NERISASSIANI VIINNI

Afrika Kujallermiutut kukkukuuaraq karry-lerlugu

Nerisassiornermut ilitsersuut taanna afrika kujallermiut piviusuutigaat. Ajornanngitsumik suliarineqarsinnaavoq, aammalu piareersarneqareersinnaalluni.

Qaqorteqqasut taakkununnga akussat alussaatinik arlalialunnik seqquluttunik ilallugit sas-saalliutigikkit. Iggisigineqarsinnaavorlu afrika kujallermiut viinniat aappaluttoq, pissarsiarisinnaagaanni viinni paarnarsun-nilluni tungusunnittoq Nerisassiassamik piareersaaneq Kukkukuuaraq saliguk, arfinilinngorlugulu aggorlugu. Meqqui (lår) suluisalu saarni peerneqassapput. Tunusua allaalu (bryst) avissaartillugit peerneqassapput. Neqitaat taratsunik qasilittunillu kaajallallugit akuukkit, igamullu ikillugit. Qajuat viinniminermik akujuk igallu matuanik iga matoriarlugu minutsini 45-ni sallaatsumik qalaartikkit.

10 | Vinavis – Juli/August 2010

Siatsimmi punneq aatseriarlugu uanitsut aserorterluakkat kajuaartunngornissaasa tungaannut qiluttarusaakkit. Iipilit aggu­ arakkat akuliutikkit hvidvinseddikke ilan­ ngullugu taamaalereeruillu karry sukkullu akuliullugit aalaterutikkit. Aalateru-saakkit minutsillu marluk missiliorlugit siatsimmi aalattarlugit qalaarterusaakkit. Uanitsunik iipilinillu akuleriissitaq igamut kuiuk sallaatsumillu aalaterusaarlugu. Igalu ammatiinnarlugu minutsini qulini qalaarterusaakkit.

Tiitorfiup imaanut imeq aammalu maizena, citron-ip isseranut akuliutikkit. Kukkukuuliiorfiit sakkukilliuk maizena-millu akuliussaq kukkukuup qajuanut akuliuguk taannalu qajuata kinernerulernissaata tungaanut minutsialunni qalaartiguk.

Qalaarterusaarneranilu alartaaseruk.

Akuutissat

(inunnut sisamanut naatsorsuussaq) Kukkukuuaraq ataaseq, 1,2 kilo missiliorlugu Taratsut Qasilittut taarnerit 3 dl hvidvin tungusunninngitsoq 1 dl imeq 40 gram punneq Uanitsoq angisooq ataaseq, aserorterluagaq (aggorluagaq) Iipili qorsuk ataaseq – marluk, 2 cm-inngorlugit agguaraakkat Alussaat ataaseq hvidvinseddike Alussaatit 3-4 karry (akunnattumik kimittussusiluk) Alussaat ataaseq sioraasat Citron-ip affaata issera Alussaatit marluk miss. imeq nillertoq Alussaatit 2-3. maizena

Vinavis – Juli/August 2010 | 11

Akuutissat

(inunnut sisamanut naatsorsuussaq) Flute ataaseq Citronmelisse pilutaat qulit missiliortut Cornichoner (saltagurk-it simersiat) pingasut Capers alussaat ataaseq Rødløg affaq Alussaatit sisamat mayonnaise Hvidløg isseqarluartoq sequtsigaq affaq Qasilittut taartut Kalaallit raajaat 200 gram missiliorlugit uutat qalipaajakkallu Mannik uulluarsimasoq ataaseq

12 | Vinavis – Juli/August 2010

NERISASSIANI VIINNI

Kalaallit raajaat

spaniamiut kryddermayonnaiseannik akullugu Catalonien, Spaniap avannaani kangiani inissisimasumi, mayonnaise-nik assigiinngitsorpassuarnik sanasarneq ilisimane-qaataavoq. Ilitsersuullu una tassanngaanneersuuvoq. Kalaallit raajaat nunarsuarmi tusaamasat, iffiukkanut isseqarluartumik mayo-dressing-imut matumunnga naleqqulluartuupput.

Raajanut iffiugaq kisimiitillu viinnisuutigineqarsinnaavoq, nillataartitsivimmiititat Chardonnay imaluunniit Sauvignon Blanc iluarusuutigineqarsinnaallutik.

Kiisalu aam­ma viinni aappaluttoq nillarsigaq, arlaat paarnarsunnitsoq toqqarlugu iluarusuutigineqarsinnaavoq.

Piareersarneq Flute qeqqatigut aviguk taavalu tukimut aamma avillugu, taamaasilluni angeqatigiit sisamanngorlugit.

Citronmelisse, saltagurk-it simersiat, capers-it aammalu uanitsut aserorteqqissaakkit. Taakkualu tamaasa mayonnaisemut akuliutikkit hvidløg-inillu sequtsikkanik nakkalataarlugit.

Iffiukkallu qalliutaat raajanik uussimasunik qalipaajakkanik nakkalataakkit.

Manniit uulluarsimasut aserorteqqissaakkat pinnersaatitut raajanut nakkalataarutigikkit, ingerlannaarlu iffiukkat sassaalliutigikkit.

Usseqattaarlugulu taartunik qasilitsulerluaruk minutsinilu tallimani uninngatillugu, taamaalereerpallu iffiukkanut sisamanut agguarlugu mayonnaise qalliutigiuk.

Vinavis – Juli/August 2010 | 13

NERISASSIANI VIINNI

Luksus lammeburger-i immussualik

Ilitsersuut Australiameersuuvoq, igasut ilaata isumassarsiullaqqissup assigiinngitsuliorni pissarsiarisimasaa piumaneqarluartoq. Kalaallit savaanniit neqitalerlugu assissaqanngitsoq. Savaaqqap talianiit qungasianiillu neqi neqataliunneqassaaq.

Armagnac-imut taarsiullugu cognac atorneqarsinnaavoq aammali pinngitsoorneqarsinnaalluni. Uanitsut aappaluttut atorlugit akoorineqassaaq, taannalu siusinaarluni sananeqarsinnaavoq. Neqilu nerinialeraanni kissalaartillugu nillertillugu-luunniit neqip qaavanut uanitsunit aappaluutunik akuugaq siammarlugu tangiunneqassaaq. Silagippallu neqi silami grill-erneqarsinnaavoq iffiugartaalu grill-ikkat sanianni uunnallugit. Lammeburger-imut viinnit aappaluttut iggisis­ sat assigiinn-gitsorpassuusinnaapput, qinigassallu amerlaqaat, soorlu Italiamiit, Spaniamiit, Sydafrika-miit, Chile-miit sooru­nalumi aamma Australiamiit.

14 | Vinavis – Juli/August 2010

Piareersarneq Atortussat siulliutikkit: Uanitsoq aappaluttoq qalipaajariarlugu amitsunnguanngorlugu ningaliusanut aggoruk, igaaqqamilu kissarpallaanngitsumi minutsini qulini punnermut aggukkatit siaasarlugit. Honning aamma hvidviinni akuliutikkit, minutsinilu 25-ini igaaraq matullugu ilitsinnaveersaarlugit imai qalaarusaartissapput.

Balsamico-mik akusarlugu ussillattaaruk taratsillattaarlugu qasilittulerluarlugulu.

Minitsini tallimani igaaraq matunagu qalaaqqerusaartiguk, taamaalereeruillu kissarsuummiit peersinnarlugu igaaraq nillorsissaaq.

Lammeburger-i: Savaaqqap neqaa aserortigaq skalotteløg-imik aserorterluakkamik akujuk aammalu mynte-t panertitat ilanngullugit. Taakkua akulerullugit aalaterulluakkit, taratsunik, chili-mik cognacimillu akullugit. Neqilu minutsini qulini nillorserlugu uninngateqqaaruk.

Neqi aserortigaq akuutiissanillu aatsaannguaq eqqaasatsinnik akuugaq angeqqatiginnut sisamanngoruk arsatullu amma-lortuliaralugit. Ammalorluliat ataasiakkaarlugit naqillugit amilisakkit ”burgerisut” iluseqalertillugit, taakkualu siatsimmi oliamut mumittarlugit kajortikkit. Sakkortuumik kissassusilimmik kajortissapput akunnattumillu kissassusilimmi siannerat inaarlugu, neqillu siannera aapassanngilaq.

Sassaalliutiginera: Boorlut avikkit iffiukkanullu sikatsitsissummi uunnakkit.

Lammeburger-i boorlup affaanut allermut inissi-guk, rødløg-imillu akuukkamik qaavanut ilioraagit, immussuarmillu aserortikkamik nakkalataaruk boorlullu aappa qaavanut inissillugu. Ingerlannaq sassaalliutigineqassaaq.

Akuutissat

(inunnut sisamanut naatsorsuussaq) Atortussat: Rødløg-it marluk 40 gram punneq Alussaat ataaseq honning Alussaatit sisamat hvidvin Alussaatit marluk balsamico Taratsut Qasilittut taartut Kiisalu: 300 gram savaaqqap neqaa aserortigaq Skalotteløg aserorterluagaq ataaseq Mynte panertitat alussaatip affaa Drys stødt chili ataaseq Alussaat ataaseq cognac Alussaatit pingasut olia siatsissutissaq Burgerboller-it sisamat Immussuaq kimikitsoq, ajornanngippat schweiz-imiut imuussualiaat kimikitsut, aserortikkat alussaatit sisamat

Clubvino.gl-imi

nutaarsiassat

Qularnaatsumik eqquineq:

Club Vino-p ussigassaatai Tamatumuunakkut Club Vino-p ussigassaatai, VM-imi arsamik pissartanngunniunnermi isumassarsianik imaqarput. Nunat unammeqataasut arlaqartut viinninik nioqqutissiaannik ussigassaatigut kingoqqisuupput. Eqqugassani ataasiakkaani assigiinngitsut ”unammeqataatippagut”, taakkunanilu eqquinngitsoortoqarsinnaangilaq – taamaarttumik eqquinissaq qularnaagaavoq, taamaalisoqarsinnaavorlu eqqorniakkat arlaat sorleq toqqaraluaraanniluunniit.

16 | Vinavis – Juli/August 2010

Frankrig – New Zealand Ussigassat

Puiaasat pingasut

Ukuninnga imalik: Chateau Moulin de Cassy 2003, Frankrig Montana Reserve Pinot Noir 2005, New Zealand Mount Riley, Sauvignon Blanc 2007, New Zealand

Ataaseq

K r. 419,-

Sipaakkit kr. 74,-

Chateau Moulin de Cassy 2003 Médoc, Frankrig Médoc-viinninnguaq viinnissanit Cabernet Sauvignon-init aammalu Merlot-inik sanaaq. Taanna nutaaliaasumik Bor­deauxviinninut sinniisuuvoq. Viinni taanna aappaluttoq qarnup iluani akunnattumik imartussusilik tungusunninngilaq. Viinni imerneqarnissaminut inerilluarsimavoq aammalu iluarusunnartumik nillataartil­ lugu sassaalliutigisariaqarpoq.

Mount Riley, Sauvignon Blanc 2007 Marlborough, New Zealand Nunarsuarmi viinninik ilisimasallit akornanni, viinni taanna qaamasoq Sauvignon Blanc aq-qutigalugu, New Zealand-imut isiginiarnerulerput. Hvidviinnip taassuma suna tamaat imaraa, paarnat qaqutigoortut, hyldeblomst-it aammalu annertun­ ngitsumik stikkelsbær-it im-aralugit.

Imerlugu eereernerata kingornagut mamassusia sivisuumik qarnup iluaniittarpoq.

Piuminartuuvoq, tikilluaqqussutitullu nillataartitsivimmiiteriarlugu sassaalliutigineqarsin-naavoq.

Montana Reserve Pinot Noir 2005 Marlborough, New Zealand Nunap immikkoortuani Marlborough-imiit viinnissat Pinot Noir pissarsiassaapput.

Tungu-sunninngilaq tipigissumik paarnarsunnittuulluni qarnullu iluani tikka sivisuumik sunniusi-masarpoq. Qaammatini 11-ni franskit nappartaliaanni uninngatinneqarnikuuvoq, viinnissar-taatalu tamatigoorneq immikkuullarissuserlu ilisarnaatigai.

Vinavis – Juli/August 2010 | 17

Chile – Sydafrika Ussigassat

Puiaasat sisamat

Ataaseq

K r. 499,-

Ukuninnga imalik: Tarapacá Reserve Merlot 2005, Chile Tarapacá Reserve Chardonnay 2007, Chile Plaisir de Merle, Shiraz-Cabernet Sauvignon 2006, Sydafrika Nederburg Shiraz-Pinotage, Life Style 2004, Sydafrika Sipaakkit kr. 79,-

Tarapacá Reserve Chardonnay 2007 Maipo, Chile Hvidviinni isigiuminartoq 100%-imik viinnissanik Chardonnay-inik sanaaq franskit nappar-tarsuini qaammaterpaalunni uninngatinnikoq. Viinni sanngiffeqarpoq, nutaarsunnilluni aammalu ananas-usinnillunilu sikatanik qaqqortariarsunnittoq.

Imerlugu qarnup iluani ma-massusia sivisuumik immikkuullarissumillu malunniussimaartarpoq.

18 | Vinavis – Juli/August 2010

Tarapacá Reserve Merlot 2005 Maipo, Chile Imavissuit ikaaqqaarlugit nunat tikinneqarsinnaasut ilaanni viinnip aappaluttup viinnissaata Merlot-ip viinneqarfinnut qanoq naleqqussarluarsimatiginera taassumun­ nga ersiutaavoq. Viinni 100%-imik Merlotit viinnissartaannik sanaajuvoq aammalu franskit amerikkamiullu manngertuminernik nappartarsualiaanni qaammatit sisamat missiliorlugit unin­ nganikuullu-ni.

Viinnip issera taartoq ajunngivissumik paarnarsunnippoq, nutaarsunnilluni kiisalu nap-partarsunniaarlunilu naggataatigut vanilje-sunnippoq.

Plaisir de Merle, Shiraz-Cabernet Sauvignon 2006, Western Cape, Sydafrika Viinni taanna 59% Shiraz-ip aammalu 41% Cabernet Sauvignon-ip viinnissaannik sanaajuvoq, qaammatinilu 16-imi amerikkamiut franskillu manngertuminernik nappartarsualiaanni uninngatinnikuulluni.

Viinni isigiuminartuuvoq tipigillunilu. Imerlugu eereernerata kingorna, sivisujaamik kirsebær-isunninnera, blommesunninnera, nanngertuminersunninnera kiisalu inerilluarsimasumik syre-sunninnera qarnup iluani malunniusimaartarpoq.

Nederburg Shiraz-Pinotage, Life Style 2004, Paarl, Capeprovinsen, Sydafrika Viinni 70% Shiraz-ip aammalu 30% Pino­ tage-ip viinnissaannik sanaajuvoq, taakkualu Afrikami Kujallermi inuiattut viinnissaatigineqarput. Nappartarni manngertuminerni qaammatini 18-ini uninngatinnikuuvoq, inerilluarsimasunik paarnarsunnilluni. Shiraz-ip blomme-sunninneranik aammalu Brombær-itut paarnarsunninneranik kiisalu Pinotagen-ip nutarfa-sinneranik akullugu, mamassuseqarpoq. Imerlugu eereernerata kingorna, sivisujaamik nanngertuminersunninnera syre-sunninneralu qarnup iluani malunniusimaartarpoq.

Vinavis – Juli/August 2010 | 19

Australien – Chile Ussigassat

Puiaasat pingasut

Ataaseq

K r. 549,-

Ukuninnga imalik: Angoves Stonegate Cabernet-Shiraz 2005, Australien Tarapacá Reserve Merlot 2005, Chile Tarapacá Reserve Chardonnay 2007, Chile Sipaakkit kr. 79,-

Angoves Stonegate, Cabernet-Shiraz 2005 Australiamiut immikkut viinniliaat viinnissanik Cabernet Sauvignon-inik aammalu Shiraz-inik sanaaq. Viinni taanna aappaluttoq nalinginnaasumik taaneqarsinnaasoq solbær-isunnippoq, blomme-sunnilluni aammalu tuluit lakrids-iliarisartagaannut assigusumik lakrids-isunnilluni. Imerneqarnissaminut naammatsinnikoq iminnginneranili minutsini 15-ini silaannalersorneqarsinnaasoq.

20 | Vinavis – Juli/August 2010

Tarapacá Reserve Merlot 2005 Maipo, Chile Imavissuit ikaaqqaarlugit nunat tikinneqarsinnaasut ilaanni viinnip aappaluttup viinnissaata Merlot-ip viinneqarfinnut qanoq naleqqussarluarsimatiginera taassumun­ nga ersiutaavoq. Viinni 100%-imik Merlotit viinnissartaannik sanaajuvoq aammalu franskit amerikkamiullu manngertuminernik nappartarsualiaanni qaammatit sisamat missiliorlugit unin­ nganikuullu-ni.

Viinnip issera taartoq ajunngivissumik paarnarsunnippoq, nutaarsunnilluni kiisalu nap-partarsunniaarlunilu naggataatigut vanilje-sunnippoq.

Tarapacá Reserve Chardonnay 2007 Maipo, Chile Hvidviinni isigiuminartoq 100%-imik viinnissanik Chardonnay-inik sanaaq franskit nappar-tarsuini qaammaterpaalunni uninngatinnikoq. Viinni sanngiffeqarpoq, nutaarsunnilluni aammalu ananas-usinnillunilu sikatanik qaqqortariarsunnittoq.

Imerlugu qarnup iluani ma-massusia sivisuumik immikkuullarissumillu malunniussimaartarpoq.

Italien – USA Ussigassat

Puiaasat marluk

Ataaseq

K r. 359,-

Ukuninnga imalik: Villa Antinori 2006, Italien Kendall Jackson Cabernet Sauvignon 2004, Californien, USA Sipaakkit kr. 41,-

Villa Antinori 2006 Toscana, Italien Viinnip taassuma ileqqut qanganisarsiortut nutaaliortullu akuleriillugit inissisimaffigai. Viinni italiamiut viinnissaannik Sangiovese-mik 60%-imik kiisalu franskit viinnissaannik Cabernet Sauvignon-imik 20%-imik, Merlot-imik 15%-imik aammalu Syrah-mik 5%-imik akoqarpoq.

Rubin-isut qalipaateqarpoq paarnarsunnilluartooriarluni sukkulaatisunnillunilu vanille-sunnittoq. Ukiuni marlunni nappartarsuarni unin-ngatinnikuuvoq, imerlugulu eereernerata kingornagut qarnup iluani imeqqinnissaanut pilerinartumik misigiffiusinnaasoq, sassaalliu-tiginissaalu nal. akunnera missiliorlugu silaannalersoraanni pitsaanerpaassartoq.

Kendall Jackson Cabernet Sauvignon 2004, Californien, USA Viinni taanna 83,8% Cabernet Sauvignonip, 13,1% Merlot-ip kiisalu 3,1% Cabernet Franc-ip viinnissaannik sanaajuvoq. Franskit amerikkamiullu manngertuminernik nappartarsualiaanni uninngatinnikuuvoq.

Viinnissap Cabernet Sauvignon-ip mamassusiata solbĂŚr-ip paarnar-sunninnera sunniuteqarfigalugu, Merlot-ip Cabernet Franc-imiit nutaarsunninneranik aamma sunnerneqarpoq.

Nappartasunninnera aammalu annertunngitsumik akuutissarsunninnera imerlugu eereernerata kingorna qarnup iluani malunniusimaartarput.

Viinni taanna qarnup iluani akunnattumik imartussusilik pilerinartuuvoq imeneqarnissaminullu sassaalliutige-riaannaalluni.

Vinavis – Juli/August 2010 | 21

clubvino.gl -ikkut piniarit