Issuu on Google+

Normumi uani Graham Beck Brut J. P. Chenet Italiamiut viinnii aappaluttut

Viinnit aviisia | September/Oktober 2009


Normumi uani Graham Beck Brut – viinni qappiortutut pissuseqartartoq aammalu oqaluttuarisaanernik uppernarsaatissaq Qupp. 3

Viinni ilisimaneqarpianngitsoq Afrika Kujallermeersoq, champagne-at imertarfiinut kuillugu nunat assigiinngitsut oqaluttuassartaannullusooq toqqammavissiisoq.

Italiamiut viinnii aappaluttut – nunarsuarmi viinnit nunaanni nutaaliullaqqinnerpaanit isikkut nutaat Qupp. 8

J. P. Chenet – franskit viinniat nunarsuarmi tunisaanerpaaq

Qupp. 6

Oqaluttuaq iluatsilluartoq nutaaliaq, naammaannartumik pissaqartitaalluni sulerulunnerulli isumassarsiullaqqissutsillu piler­ sitaa.

Italiamiut viinninik nioqqusiortui immikkuullarissumik pissusiliupput silassorissumik isumassarsiornikkut viinninik nioqqusiortut. . .

SIUNNERSUUTIT | Club Vino

Qupp. 11

Viinnissat malillugit sukkasuumik silaannalersuineq, Karaffel-inik saliineq, champagneflyte, Kinguleqqanut siunnersuutit Sangioveselu pillugu.

Clubvino.gl-imi nutaarsiassat

Qupp. 12

Matumani Afrika Kujallermiit, Frankrig-imiit Italiamiillu viinnit katersorsimavagut. Viinnit tamarmik clubvino.gl-ikkut pisiarineqarsinnaapput.


Graham Beck Brut

– viinni qappiortutut pissuseqartartoq aammalu oqaluttuarisaanernik uppernarsaatissaq Jacqueline Jensen-imit

Viinni ilisimaneqarpianngitsoq Afrika Kujallermeersoq, champagneat imertarfiinut kuillugu nunat assigiinngitsut oqaluttuassartaannullusooq toqqammavissiisoq. Club Vino-mit tikilluaqquneqarpoq viinnit illuat Graham Beck, champagne-nik nioqqusiorluni qangaanerusoq periuseq atorlugu viinninik qappiortutut pissuseqartunik aamma nioqqusiortartoq.


Graham Beck Winery, Franschhoek

Nalaatsornerinnaanerpoq oqaluttuarisaanermi pisoq pingaarutilik pinialermat Afrika Kujallermi præsident Nelson Mandel-ip aammalu amerikkamiut præsidentiata Barack Obama-p, viinni taanna nalliussaqarnerminni atussallugu toqqarsimammassuk? Tamanna ilisimaneqanngilaq, kisiannili ilimanarluinnarpoq viinni taanna qaamasoq qappiortutut pissusilersortartoq, tassaammat viinninik nioqqutissiortumit Graham Beck, Brut Cap Classique-mit nioqqutissiaammat, tassaallunilu Afrika Kujallermi franskit champagne-aliarisartagaannut illuatungiliuttoq.

4 | Viinnit aviisia – September/Oktober 2009

1994-imi Nelson Mandela inuinnaat naqisimaneqanngitsumik naalakkersueqataaneranni siullersaalluni Afrika Kujallermi præsidentimut qinigaanermini Graham Beck Brut-imik kasuutsitsivoq. Senator Barack Obama-p februar qaammat 2008-mi USA-mi præsidentimut qinigassanngortinniarnini pisortatigoortumik nalunaarutigigamiuk, Chicago-mi neriniartarfimmi ornittagannaaminni nulianilu Michelle Graham Beck Brut-imik sassaallerfigineqarput. Qularnanngitsumillu viinni taanna iluarisimaqineramikku, tassami ullormi qinersivimmi 4. november 2008-mi, puiaa­ sanik arlalissuarnik viinnimik tassannga qappiualaartartumik inniminniipput, præsidentitullu qinigaagami, ajugaanini

nalliussiniarlugu, qineqqusaarnermini suleqatini viinnimik tassanngarpiaq kasuutseqqaarlugit oqaaseqassalluni oqaluttarfimmut qaqqippoq. USA-mi pisortatigoortumik nalliussisoqaraangat, amerikkamiut viinniliaat kiserluinnarmik sassaalliutigineqartarput, tassami USA aamma nammineq viinninik nioqqutissiortuummat. Præsidentilli nammineq inuttut suut iluarusuutigissanerai, allat akuliuffigisussaanngilaat. Taamaakkaluartorli Obama nammineq ilaquttanilu tusagassiuutinit malittarineqartuartuupput, taamaattumillu pisimasoq taariigarput taamaalilluni aamma avammut annguteratannguarpoq.


Pitsaassuseq immikkorluinnaq inissisimasoq Graham Becks qappiortutut pissusilik viinnissanit qaamasuneersoq Chardonnay aamma Pinot Noir-imik akusaavoq aappaluttuugaluarlunilu. Viinnissap issera siulleq Pinot Noir-imeersoq qajassuartumik naqillugu pissarsiarineqartoq qalipaateqartanngilaq, franskillu champagnealiaanni akisunerpaani atorneqartarluni. Qalipaataa aappaluttoq viinnissap qalipaaniippoq, viinnissallu ingerlaannaq immikkoortiterneqartarmata, kuseriarnerit iluatinnaqisut qaamasut pissarsiarineqartarput. Viinnissat taaneqartut marluk akuleriinnerat qanganisarsiornermik aallaaveqarpoq, champagneanilu viinninilu kuillugit qappiortutut pissusilersortartuni akimanerpaani viinnissat taakkua atorneqartarput. Taamaattumik Pinot Noir-ip viinnissaa atorlugu viinniliaq imerlugu qarnup iluani imartorpasissumik pissuseqartarpoq aammalu eereernerata kingornagut sivisuumik qarnup iluaniittuusisarluni. Cap Classique aamma Champagne EU-mi viinnilianik qaamasunik kuillugit qappiortutut pissusilersortartuni, nunap immikkoortuani Champagne-miittumi Frankrigip nioqqutissiarisartakkani �champagne�-nik kisermaassilluni taasinnaavai, nioqqusiallu allat taamatut taaqqusaanngillat, naak aamma tamakkua taamatorluinnaq nioqqutissiaagaluartut.

Afrika Kujallermi viinninik nioqqutissiortut viinnit kuillugit qappiortutut pissusilersortartut, Cap Classique-mik taaguuteqartippaat, taamaaliornerminnullu pissutigaat, nioqqutissiatik champagne-aliornermut allanut naleqqiullugit allaanerunngitsumik nioqqutissiarisaramikkit. Oqaaseq Cap, nunap tassani immikkoortuanut taagutaammat, viinnimi qaamasoq qappiortutut pissusilersortartoq, viinnissat tamaani naatinneqartartut kingoqqiffigimmassuk. Nunap immikkoortuani Cape-mi champagne-alioriaaseq qanganisarsiortoq ukiuni untritilinni arlalinni Afrika Kujallermi viinneqarfinni atugaavoq. Viinnissaq taanna 1700-kkut ingerlaneranni franskinit nunasisunit tikiunneqarpoq viinnilioriaatsimilu ingerlateqqinneqarluni, kuillugit qappiortutut pissusilinnik viinniliornermut ingerlateqqitaalluni. Nunasisut taakkua nunap immikkoortuani tamaani nunasiffigisaanni Franschoeck-imi silaannaq nillataartuuvoq, taamaattumillu qaamasunik viinniliornissamut viinnissanik naatitsiffigissallugu piukkunnartuulluni, nioqqutissiornerlu taanna taamanikkulli maangamut ingerlanneqarpoq.

Graham Beck-imiit viinni taanna ajunngilluinnartoq qappiortutut pissuseqartartoq arlalinngorlugu, Club Vino-miit pissarsiaraarput.

Viinninik nioqqutissiorfik Graham Beck, piginnittuata aqqanik atsigaavoq. Taassuma viinniliornermik nuannarisaqarluinnartup nukissani atorluaqalugit 1983-imi nunap immikkoortuani Cage-mi viinniliorneq

Viinnit aviisia – September/Oktober 2009 | 5


aallartippaa. Siullermik taanna iluatsittunik entreprenør-itut suliffiuteqaraluarpoq kingusinnerusukkullu aamarsuarsiorneq aamma ingerlassimallugu. Ullumikkulli akuerisaalluarluni Afrika Kujallermi viinniliornermik ingerlatsisut akornanni siuarsaasut ilaattut naatsorsuussaavoq. Ingerlanneqartoq taanna kinguaariit pingajuata maannakkut ingerlataraa, viinnissanillu naatitsisarfiutai pingasuupput tassaasut Stellenbosch, Franschoeck aamma Robertson, taakkualu nunarsuaq tamaat tuniniaaffigaat. Graham Beck Brut nalaatsornerinnakkut nunavissuit akornanni attaveqaataalernikuuvoq Afrika Kujallermiit USA aqqutigeriarlugu maannakkut aamma Kalaallit Nunaannut anngussimalluni. Oqaluttuarisaanermilu pisuni taaneqareersuni immikkorluinnaq ittuni ”kiffaanngissutsip viinnianik” taaneqaraluaruniluunniit, oqaatiginiarneqartoq tassani nammineq ersereerpoq.

6 | Viinnit aviisia – September/Oktober 2009


J. P. Chenet

– franskit viinniat nunarsuarmi tunisaanerpaaq Jacqueline Jensen-imit Oqaluttuaq iluatsilluartoq nutaaliaq, naammaannartumik pissaqartitaalluni sulerulunnerulli isumassarsiullaqqissutsillu pilersitaraa. Chenet-viinnit pitsaassusaat piviusorsiortuuvoq akiminut naleqquttoq.

Franskit viinniat nunarsuarmi tunisaanerpaaq, J. P. Chenet-imik ilisarnaatilik nalinginnaasumik atorneqartoq akiminut naleqquttuuvoq. Viinnillu taamatut nalunaaqutsikkat nunarsuarmi miliuunilikkaanit nunani assigiinngitsuni 160-ini iluarusuutaasarput. Ukiut kingulliit pingasut ingerlaneranni Chenet-viinnit nunarsuaq tamakkerlugu, viinnit pillugit unammisitsinerni 60-inik medaalianik pissarsillutillu nersornaatisipput. Franskit viinnii Bordeaux- aamma Bourgogne nunarsuaq tamakkerlugu eqqartorneqarnerpaajupput. Viinnillu akisoorsuit tamakkua, ikittuinnarnillu usserneqarsimasut pillugit, issusoorsuarnik atuakkiaqarpoq. Franskit viinnitoriaasiat assigiinngitsorpassuarnik tunuliaqutaqartoq, atuakkiat aamma taakkua aqqutigalugit, Frankrig-imi viinnit pillugit kultureqarnermut iluarseeqataasarsimapput. Oqaluttuaq iluatsilluartoq nutaaliaq Naammaannartumik pissaqartitaaneq, sulerulunneq isumassarsiullaqqissuserlu aqqutigeqqaarlugit, ullumikkut J. P. Chenet-ip oqaluttuassartaa nutaaliaasoq iluatsittorlugu anguneqarsimapput. 1979-imi viinninik nioqquteqarfinnguaq mikisoq Joseph Helfrich-ip Frankrig-imi aallarnerpaa, ukiullu 31-it ingerlaneranni alliartuaarluni, nunami tassani annerpaanngorpoq Grand Chais de France-mik


ateqalerluni. Ullumikkut Les Grand Chais de France, Frankrig tamakkerlugu viinnissanik naatitsisarfiuteqarpoq, nunami viinneqarfiit tusaamasaanersaanni inissisimasunik. Viinninik suliffeqarfiup taassuma viinniliaq annerpaaq isumagisaa tassaavoq J. P. Chenet, puiaasamut immikkut ilusilerlugu sanaamut maqillugu 1984-imi saqqummiuteqqaarneqartoq, ”Josephine”mik taaguuserlugu. Puiaasaq viinnip maqinneqarfia ammalukullak torlua narlusuunngitsoq ilutsimigut iluarineqarpallaanngilaq, qaleriiaarlugu ilioraruminaatsuunini pissutigalugu. Taamatut iluseqarnera pissutigalugu maskiinanik maqitsinermi atorneqartartunik immikkut sanasoqartariaqarsimavoq, viinni puiaasanut maqissinnaajumallugu. Ilutsinilu ilisarnaatigilluarpaa, taannalu takuinnarlugu imaa sunaasoq ilisimaneqalereersarpoq. J. P. Chenet-imi viinni nioqqutissiarineqartoq atuisunut naleqqussagaavoq immikkoorniartuunngitsoq, viinnilu puiaasani immikkut ilusilinniittoq assut annertuumik piumaneqarlualernikuuvoq, taamaattumillu viinnit qaamasut, aammalu kuillugit qappiortuusisartut rosé-llu qinigassat maannakkut arlalissuanngorsimapput. Kingusinnerusukkut viinnit karton-inut aamma maqinneqartalerput, nunarsuarlu

8 | Viinnit aviisia – September/Oktober 2009

tamakkerlugu ukiumut ”boks-vine”-naat 34 miliuunit tunineqartarput. Vin de Pays Viinnissat J. P. Chenet-imi atorneqartartut Frankrig-ip kujasissuani Languedoc- aam­ ma Oc-imeersuupput, viinnillu Chenetineersut inissisimaffittut taaguutigaat VdP = Vin de Pays, nutsissagaanni ”nunaannarmi viinnimik” taaneqarsinnaasoq. Viinnissat viinniliortuniit pisiarineqartarput, J. P. Chenet isumaqatigiissuteqarfigalugu, taakkualu viinniliorfinni Chenet-imeersunik immikkut paasisimasalinnit nakkutigeqqissaarneqarlutik viinniliortuusarput. Viinnissat pitsaanersiugaannat viinniliornermi atorneqartarput, viinniliornermilu periaatsit nutaaliaanerpaat kisimik aamma atorneqartarlutik. Languedoc tassaavoq Frankrig-imi nunap immikkoortua viinniliornermik ingerlatsisut annersaat, tassanilu ukiumut viinni 14 mio. hekto­ liiterit missiliortut nioqqusiarineqartarpoq, assigaalu Australiami viinniliarineqartartut tamarmik katillutik annertussusiat. Frankrig tassaavoq nunarsuarmi viinninik nioqqutilinnit annersanngorniarluni Italiamut unammillingaatsiartoq, tassanimi (Italiami) ukiumut viinni 50 mio. hektoliiterit missiliortoq nioqqusiaasarpoq.

Nunap immikkoortua Languedoc viinnissanik naatitsiffigissallugu naleqqulluinnartuuvoq, imavissuit ikaarlugit Chile-mi, Afrika Kujallermi aammalu Australiami viinninik naatitsiffiusartunut assersuunneqarsinnaalluni. Tamaani aasaq seqinnerluartarpoq kiallunilu, viinniliassat inerilluartarnerannik kinguneqartitsisartoq, ukiukkulli agguaqatigiissillugu qulit missaanni kiassuseqartarmat, silaannaq akunnattumik kiassusilittut taaneqarsinnaavoq. Nunap immikkoortua Languedoc tassaaneruvoq viinnissanik aappaluttunik naatitsisarfiit siuttuat. Kisianni tamaani viinnit qaamasut ajunngilluinnartut aamma viinnissanik qatsissumi naatitsisarfinni nillasunnerulaartuni naatinneqartartut nioqqusiarineqartarput. Roséviinnit pitsaanerpaat ilaat Frankrigimi nioqqutissiarineqartartut, viinneqarfik Oc-imeersuupput, naqqullu iluini nillataartitseriaatsimi teknikki nutaaq atorlugu, viinnit qaamasut aamma sarsakataalernikuupput.


Club Vino Chenet-viinninik assigiinngitsunik clubvino.gl-imi pisiassaateqarpoq.


Italiamiut viinnii aappaluttut – nunarsuarmi viinnit nunaanni nutaali­ullaqqinnerpaanit isikkut nutaat Jacqueline Jensen-imit Italiamiut viinninik nioqqusiortui immikkuullarissumik pissusiliupput, silassorissumik isumassarsiornikkut ileqqunillu akullugit viinninik nioqqusiortartut. Taamatut katiterititsineq piuminartuunngilaq, kisiannili italiamiut tamanna sapinngilaat, inernerilu puiaasaniittut tamanna uppernarsarsinnaavaat.


Italia nunarsuami viinninik nioqqusiornerpaajuvoq. Viinninik nioqqusiortut nalunaarsorneqartut miliuunit sinneqarput, nunarsuarmilu viinnissanik ilusinillu assigiinngitsorpassuarnik takutitsisinnaasuulluni. Assigiinngissitaartut killeqanngingajavipput, nunamilu viinninik nioqqusiorfinni ujaasiniarnermi orpippassuartutullusooq pissuseqarluni. Club Vino-lu italiamioq viinninillu ilisimatooq Elvio Milleri peqatigilerpaa. Italiap killeqarfiata silataanit ilisimaneqanngitsunik viinninik pitsaalluinnartunik, sumi peqarnersoq ilisimasaraa. Ukiorpaalunni neriniartarfiutiminut marlunnut inunngorfimminut viinninik pissanganartunik aallertarsimavoq, Era Ora Michelin ulloriaasulli Europami italiamiut viinniinik kusanarluinnartuni qinigassaateqarpoq, aammalu neriniartarfik L’Altro, italiamit bistro-at, taamattaaq qinigassaateqarluni. Italiamiut angerlasimaffimminni ulluinnarni nerisassianut viinnit iggisigisartagaat Club Vino-p Elvio Milleri-mi nassaarisimavaat. Italiamiut viinnii immaqa tupatsitsisinnaasut, italiamulli angalaartarsimagaanni arlalinnit ilisarineqarsinnaapput. Viinnillu taakku tassaapput kalaaliminernut nerisassiassanut piukkunnarluinnartuusut. Pasta-t pizza-llu kisimik italiamiut iggavianni nerisassiarineqarneq ajorput. Nerisassiat uueqatigiissitat, igakkut siatat miserallit, nujuartat aammalu pupinnik

nerisassiat tassaapput italiamiut iggavianni nassaassaasut. Soorlu aamma kalaallit iggavianni nassaassaasut. Malittarisassat nalinginnaasut iluanni avataanilu italiamiut viinninik nioqqusiortuisa namminneq iliuutsitik atornissaat pingaartitaraat. Immikkuullarissumik pissusiliupput, silassorissumik isumassarsiornikkut ileqqunillu akullugit viinninik nioqqusiortartut. Taamatut katiterititsineq piuminartuunngilaq, kisiannili italiamiut tamanna sapinngilaat, inernerilu puiaasaniittut tamanna uppernarsarsinnaavaat. Ilisimasassarsiornissamut aammalu italiamiut viinninik nunap assingani ilutsinik nutaanik periarfissiipput. Italiamiut viinnissanik marluusunik, tassaasunik Montepulciano aammalu Sangiovese tusaamasaanerpaanik, viinni aappaluttoq ulluinnarsiutaasoq Velenosi, Rosso Piceno 2007 nioqqusiaavoq. Viinninut aappaluttunut immiartorfik nilalerlugu viinni nillarserneqartarpoq, kalaallillu aalisagaannut imaluunnit qaleruaannut sassaalliutigineqarsinnaalluni. Aalisakkat siatsivikkut imaluunniit kissarsuutikkut siatat susunninnerat kimittorsinnaavoq, taamaattumik viinni akunagu sassaalliutigineqarsinnaalluni. Nillataalaannguartariaqarporli tassa 14 gradinik. Aalisakkat qaleruallillu pastanik akusanut kimikitsunut, naasunik akusanut viinni aappaluttoq taanna aamma piukkunnarluinnartuuvoq.

Viinninik nioqqusiortut ilaasa italiamiut viinnissaat pisoqaasut franskit imaluunniit nunani assigiinngitsuni viinnissanik akuuinissaq nuannarisarpaat. Tamanna soorunami italiamiut viinniisut susunninnera tammartinnagu nioqqusiarineqartarluni. Viinnit illuat Vigne di San Pietro piffimmi viinnissaq Corvina Cabernet Sauvignonimik Merlot-imillu akuuisarpoq. Viinni Ombra Rosso-mik taaguuteqarpoq, ukiumilu sumi nioqqusiaaneranik allassimanani, soorlu aamma italiami nunaqarfinni neriniartarfinni viinnit taamaattut. Viinni aappaluttoq taanna tassa nerisassianut kimitsunngitsunut sunulluunniit sassaalliutigineqarsinnaasoq, omelettinut pupilinnut, aalisakkanut kimittuunut Kalaallillu savaaraannut siatanut salaatilinnut. Aqissinut, nersussuaaqqanut imaluunniit tuttunut siatanut aamma viinni piukkunnartorujussuuvoq. Italiap killeqarfiata silataani tusarneq ajukkatsinnik arlalinnik viinnissanik peqarpoq. Viinnissat ilaat tassaavoq Lacrima di Morro d’Alba. Susunnimik nutaamik misigisaqarnissamik periarfissiisuuvoq italiamiorpaluttorujussuuvoq viinnissanilli allanit ilisimasatsinnit allaanerujussuulluni. Viinninik nioqqusiortoq Velenosi, Lacrima di Morro 2008-mik aappaluttumik nioqqusiorsimavoq, ima kimittutigaaq sassaalliutinnginnerani silaannalersortariaqarluni. SassaalliunViinnit aviisia – September/Oktober 2009 | 11


neqarnermi kissassusaa apeqqutaalluni viinni allanngortarpoq. Viinni 14 gradinik nillataartilaaraanni siuleqqiutinut, soorlu kalaallit aalisagaannut pujuukkanut imaluunniit qasilitsulikkanut sassaalliutiginissaa piukkunnartorujussuuvoq. Viinni silaannalersoqqereerpat kissasusaalu 1819 gradit missaaniilerpat siatanut, soorlu puulukiminernut, savaaqqanut, tuttunut allarpassuarnullu piukkunnalersarpoq. Pupiit naasulerlugit siatsivikkut aalartiffigalugit qalatanik akullugit.

lu pitsaalluinnartuupput, immikkullu viinnissatut akuerisaallutik. Amerlanertigut viinnequtit pisoqaanerulaarsinnaapput viinnilu susunninnermigut kimittunerulluni. Viinni sassaalliuunneqannginnermini akunnerit marlussuit sioqqutsilluni ammarneqariissaaq imaluunniit karaffel-imut kuineqarsimassaaq. Velenosis Lacrima di Morro Superiore 2007-ip piginnaasat taakku tamaasa pigai, viinnillu silarsuaani isiliillattaarniaraanni viinni taanna pitsassuulluni.

Nioqqusiortoq aamma Lacrima di Morro-mit kimittunerusumik nioqqusiorsimavoq, tassalu pitsaassusaa Superiore-ulluni ukioq 2007-imi nioqqusiaq. Puiaasami Superiore-mik allaqqappat tassa imaappoq, viinnissat viinnequteqarfinni narsaatini immikkut toqqakkaniit katersat, viinnissal-

Kalaallit timmiaannut kimittuumik miseqqerlugit, tuttunik umimmannillu siatanut viinni taanna piukkunnarluinnartuuvoq. Bøffimut qasilitsulimmut isseqarluartumut aamma piukkunnarluinnartuuvoq. Igakkut nerisassiat susunneqarlualersillugit unnuisitanut aam­ma

12 | Viinnit aviisia – September/Oktober 2009

piukkunnarluinnartuuvoq. Qangalu ita­liamiut iggavianni nerisassiat tamakku sas­saalliutigineqartarput.


Viinnit aviisia – September/Oktober 2009 | 13


SIUNNER­SUUTIT

‡‡ Viinni aappaluttoq susunninnermi-

CLUB VINO

gut sakkortulaarpat sukkasuumik silaannalersortiguk. Viinni kandimut kueriarlugu puiaasamut utertiguk. Periuseq taanna viinninut ulluinnarsiutinut nutaanerusunut piukkunnartuuvoq.

‡‡ Viinnissat ilaat silaannamik ilaminnit

pisariaqartitsinerupput. Viinni aappaluttumi viinnissartai annertunerit makkuuppata Malbec, Cabernet, Sauvignon, Syrah, Zinfandel imaluunniit Primitivo, taava karaffelimut kuinissaa imaluunniit sukkasuumik silaannalersorneqarnissaa isariaqarpoq.

‡‡

Viinnimik qaamasumik qappiortutut pissusilimmik tikilluaqqussutitut sassaalliigit. Champagne-p imertarfianut citronmelisse-mik kanaartaa atatiinnarlugu ataatsimik marlunnilluunniit ikisigit. Viinnimik qappiortutut pissusilimmik imertarfik immeriarlugu sassaalliutigiuk.

‡‡ Karaffeli atunnginnerani naamajuk. ‡‡ Champagne-torfiup Viinni kuinnginnerani, viinnimik annikitsumik ”saleqqaarnissaaq”pitsaasuuvoq. Deciliterip affaa kueriarlugu karaffelimi kaaviaartinneqassaaq. Taamaalilluni karaffeli piariissaaq.

‡‡ Viinnit

qaamasut qappiortartut immiartorfinnut amitsukujuunut sassaalliunneqaraangamik viinnip qappiornera pitsaanerusumik piutinneqartarpoq. Immiartorfiit ”champagne-flyte”-imik taagorneqartarput.

14 | Viinnit aviisia – September/Oktober 2009

naqqani ersinngingajattumik mingoqarnerata viinni qappiortutut pissusillik qappiorunnaartissinnaavaa. Erruivinnut maskiinanut Afspændingsmiddel-i aamma qappiorunnaartitsisinnaavoq. Champagne-mut imertarfik viinniminermik salinneqarneratigut tamanna pinngitsoorneqarsinnaa­ voq. Imertarfik viinniminermik immeriarlugu kaaviaartinneqassaaq. Imertarfinnut allanut atugassanut kueriarlugu aamma saligutigeqqissinnaavat, naammassiguillu sinnera kuillugu.

‡‡ Paarnanik

salaatiliaq viinnimik qaamasumik qappiortutut pissusilimmik nillataartumik mamarsaaseruk. Paarnat kinguleqqiutitorfimmut imartuumut pinnersakkit viinnimillu kuisiffigalugit. Viin­ni tungusunninngitsoq atorukku taava kingulerassat sioraasaleqqilaassapput. Naggataagut paarnat qaavisigut vaniljemik sikulerneqarsinnaapput.

‡‡ Sangiovese

viinnissaavoq tungujortoq, italiamilu naatinneqartartuni annersaalluni. Viinnissaq qanganisaasuuvoq, ukiuni hundrekkaani ilisimaneqarsimasoq. Nunap immikkoortuani sumi naatinneqarnera apeqqutaalluni viinnissanit allanit allanngorarneruvoq.


Graham Beck Brut Methode Cap Classique Sydafrika

Ataaseq

Viinnissat:

Chardonnay aammalu Pinot Noir.

Allaaserinera:

Franskit ”champagne-liortaasiattut” viinni nioqqusiaavoq. Tipigissuuvoq qappiortarneralu kusanartuulluni, citrus-isunnillunilu iipilisunnittoq. Ataatsimut isigalugu paarnarsunnilluartoq kingoqqutsillunilu susunninnera tungusunninngitsoq ilorrisimaarnartorlu. Viinni qaamasoq kusanartoq imminut tulluartoq. Tikilluaqqusissutitut aammalu tamulugassanut tarajornilaartunut piukkunnartoq.

,-

Kr. 179

Clubvino.gl-imi

nutaarsiassat Viinnit aviisia – September/Oktober 2009 | 15


J. P. Chenet Brut Frankrig Viinnissat:

Viinni una qappiortutut pissusilik spaniap immikkoortoqarfianiit Penedes-imit La Mancha-miillu piffimmi viinnissanik qaamasunik akuugaavoq. Viinnimi viinnissat makku atorneqarput: Airen 50%, Macabeo 30%, Xarello 15%, Parallada 5%

Allaaserinera:

Viinni oqittunnguuvoq, kingoqqutsilluni susunninnera inuummaarissuulluni. Syre-a nutarsunnitsuuvoq mamartumik ferskenisunnilluni.

Ataaseq

Kr. 99,-

2004 J. P. Chenet Premier de CuvĂŠe Chardonnay Frankrig

Viinnissat:

Chardonnay, aallaqqaataanit Bourgogne-meersoq. Viinninut qaamasunut pitsaassusaa siuttuusoq. Ukiuni 20-ni kingullerni Frankrige Kujallermi annertuumik viinnissaq naatinneqartarpoq, piffinnullu nutaanut ajunngilluinnartumik naleqqussarsimalluni.

Allaaserinera:

Viinni iluarusunnartoq atoruminartorlu, grape-sunninneranut vanilje-sunninneranullu oqimaaqatigiissaarluartoq. Viinni pitsaasoq, aalisakkanut grillikkanut, neqinut qaamasunut, timmissanut immussuarnullu aalajangersimasunut piukkunnartoq.

16 | Viinnit aviisia – September/Oktober 2009

t Pingasu

,Kr. 249


2005 J. P. Chenet Premier de CuvĂŠe Merlot-Cabernet Frankrig Viinnissat:

Allaaserinera:

Merlot aammalu Cabernet Sauvignon, Bordeaux-mi viinnissat taakku marluk annerpaartaapput, taamaalillutik immikkoortoqarfimmi tassani viinnit viinnissanik taakkunannga nioqqusiat tamatigoortuullutik.

Pingasut

Kr. 279,-

Viinni iluarusunnartoq atoruminartorlu garvesyre-kitsoq sivisuumillu susunninneranik misigisitsisoq. Neqinut aapasunut, qallersuutissanut immussuarnullu assigiinngitsorpassuarnut piukkunnartoq.

Viinnit aviisia – September/Oktober 2009 | 17


2007 Rosso Piceno, Velenosi Italien Viinnissat:

Montepulciano aamma Sangiovese.

Allaaserinera:

Aligoq aappaluttutut qaamasutut qalipaatilik. Viinni nutarpasissuuvoq paasiuminartoq, viinnissat naatitarsunninnerinik ersersitsisoq, susunninnera siilikisut qitumaartigisumik naggaserneqarluni. Viinnip isseqarluartup, sannaata susunninnerani kimittussuseqanngilaq. Ullup aappassaani ammareerluni mamarluinnartoq. Unnersuussut: Silap kialaarnerani nillataartillugu iggisigiuk imaluunniit nerisassianut sunulluunniit: aalisakkaniit neqinut kimikitsunut, salaatinut, grillikkanut allarpassuarnullu 18 gradimik kissassuserlugu sassaalliutigiuk. Viinni nillataartilaarlugu aamma tikilluaqqussutitut sassaalliunneqarsinnaavoq.

Ataaseq

q Ataase

9,Kr. 16

Villa Angela Pecorino, Velenosi

Kr. 159,-

Italien Viinnissat:

Italiamiut immussuaannut ilisimaneqarluartumut viinnissamullu qorsummut Pecorino atiuvoq, taannalu Marche-p immikkoortuani naatinneqartarluni. Viinni Pecorino viinnissamik 100%-imik nioqqusiaavoq. Viinnissaq naatikkuminaatsuunera katersallu annikitsuinnaasarneri peqqutaallutik viinninik nioqqusiorfinni ikittuinnarni nioqqusiarineqartarpoq. Marche-p provinsiani nillataartumi 300 miiterisut qutsitsigisumi naatinneqartarpoq.

Allaaserinera:

18 | Viinnit aviisia – September/Oktober 2009

Marche-p immikkoortua viinnit qaamasut sikattut nutarsunnitsullu ilisimaneqaassutigilluarpaa. Syre-a mamartuuvoq, viinnillu paarnarsunninneranik ataqatigiissaarilluarluni. Paarnarsunninnerata tungusunninnera nuna kiattuniit paarnarsunnillunilu citrus-isunnittoq. Aalisakkanut nerisassianut kimikitsunut, salaatinut immussuarnullu tipigissunut iggisissaqqissoq, aammali taamaaliinnarlugu ilorrisimaarutaalluinnarsinnaavoq.


Ombra Rosso Vigne di San Pietro Italien Viinnissat:

Corvina, Cabernet Sauvignon aammalu Merlot.

Allaaserinera:

Viinnissat eqimattat kanaartaasa peernerisigut viinnissat qitumaarnerulersarput syre-alu annikillisinneqartarluni. Qalipaatimigut taarnerulaarpoq tikkalu mint-isunnilluni. Sannaa Veneto-mit viinninut ilisarnaataannut oqissusermik malunnartinneqarpoq, kingoqqutsilluni susunninnera imartorpaluppoq naatitarsunninneralu brombær-imut blåbær-imullu eqqaanarluni. Ullup aappassaani ammareerluni mamarluinnartoq.

q

9,Kr. 16

e Ataas

Unnersuussut: Neqinik nerisassiat kimikitsut, omelettit, aalisakkanik nerisassiat kimittuut, pastanik nerisassiat neqillu grillikkanut iggisissaqqissoq.

Viinnit aviisia – September/Oktober 2009 | 19


2008 Lacrima di Morro, Velenosi Italien Viinnissat:

Lacrima di Morro d’Alba. Italiami piffimmi viinnissaavoq aappaluttoq, nunat assigiinngitsut viinnissaannut ilisimaneqartunut assingunngitsoq. Inunnut nutaanik misileerusuttut susunninut maluginiutaannut unammillernartuuvoq.

Allaaserinera:

Viinni paasiuminartuuvoq nutaanerani iggisigineqarnissaa piukkunnartoq. Qalipaataa aappaluttuuvoq tunguusamik ilaqarpalulluni. Tikka naasumik ilaqarluni uumasorsunnittuuvoq. Kingoqqutsilluni susunninnera imartorpaluppoq paarnanillu nutaanik, jordbær-inik, kirsebær-inik, akuleriittunik, brombær-inik viol-inillu ilaqarpalulluni. Paarnarsunnittuuvoq kimittunngitsoq naasorsunnilaarlunilu. Ullup aappassaani ammareerluni mamarluinnartoq. Unnersuussut: Kisimiitillugu tamulunnermi najoqqarneqarsinnaavoq, neqinulli siatanut kimikitsunut, aalisakkanut akuukkanut, aalisakkanut pujuukkanut assigisaannullu aammattaaq mamarpoq. Sassaalliutinnginnerani kandimi silaannalersorteqqaarnissaa iluaqutaaginnassaaq. Viinni nillataartillugu aammalu 18 gradinik kissassusilerlugu, nerisassat apeqqutaallutik iggisigineqarsinnaavoq.

q

9,6 1 . r K

e Ataas

20 | Viinnit aviisia – September/Oktober 2009


2007 Lacrima di Morro Superiore, Velenosi Italien Viinnissat:

Lacrima di Morro D’Alba. Italiamiut viinnissaatigaat aappaluttoq pisoqaasoq, nunat assigiinngitsut viinnissaannut ilisimaneqartunut assingunngitsoq. Inunnut nutaanik misileerusuttut susunninut maluginiutaannut unammillernartuuvoq. Superiore imaappoq viinnissat piffinni immikkut toqqakkani narsaatini pitsaasuneersoq.

Allaaserinera:

Ataaseq

Kr. 199,-

Superiore pitsaassuseq viinnissat naasuinit pisoqaanerulaartunit nioqqusiaavoq. Tamanna viinnip sannaani imartorpalunnerani ersersinneqarpoq. Qalipaataa aligoq aappaluttuuvoq violet-imik ilaqarpaluttoq, taakkuuppullu viinnissat immiikkuullarissuneersut. Viinni tungusunninngitsuuvoq nerumaarpaluttoq, kingoqqutsilluni susunninnera isseqarluartoq aammalu paarnarsunnitsoq, soorlu kirsebĂŚr-it simersialiat blommillu aappaluttut. Viinni mamarluinnartuuvoq alutornartumik malunnaatilik. Sassaalliunneqanngitsiarnerani silaannalersorneqarnera iluaqutaaginnassaaq. Ullup aappassaani ammareerluni aamma mamarluinnartoq. Unnersuussut: Neqinut siallugit nerisassianut, igakkut nerisassianut kimittuunut, grillikkanut ataatsimullu isigalugu sunulluunniit atorneqarluarsinnaavoq.

Viinnit aviisia – September/Oktober 2009 | 21


www.clubvino.gl -imut piniarit


Viinnit aviisia Sep./Okt. 2009