Sodankylän Yrittäjät 50 vuotta juhlajulkaisu

Sodankylän Yrittäjät 50 vuotta

Neste Alatalo, Apteekki, Hotelli Luostotunturi

Peera hotels, Rovakaira, Lapin Talotekniikka, Pohjantähti, Neste Mokko, Asianajotoimisto Autonen

Sanni Salin yrittäjien perustavassa kokouksessa

Pentti Kangas 60 vuotta yrittäjänä

AA Sakatti Mining Oy

Hannu Autonen Oikeudellisia palveluita yrityksille

Likiliike Sodankylä

Sodankylän Yrittäjät historia, 1970- ja 1980-luku

Boliden Kevitsa Mining 22. Sodankylän Yrittäjät historia, 1990 ja 2000 luku 23. Sodankylän Kunta 24. ELO, LähiTapiola 25. Sodankylän Yrittäjät historia, 2010 ja 2020 luku 26. Yrittäjät harrastavat; Jukka Vierman muistelus karhunpyynnistä 1981 27. Yrittäjät harrastavat; Jukka Vierman muistelus karhunpyynnistä 1981, S Market 28. Yrittäjät harrastavat; Jukka Vierman muistelus karhunpyynnistä 1981 29. Yrittäjät harrastavat; Jukka Vierman muistelus karhunpyynnistä 1981, Sodankylän Lukko Oy

Sodankylän väestön kehitys ja ikärakenteen muutos

Mauri Penttinen sukujuuret Vienan-Karjalassa

Mauri Penttinen kauppiaana

Unto ja Ari Penttinen kauppiaina

Nuori kauppias viidennessä polvessa – Antti Penttinen

Jyrki Simonen Yrittäjänä 40 vuotta

Jyrki Simonen –

Sodankylän Yrittäjät 50 vuotta

Sodankylän Yrittäjät ry 50 vuotta

Sodankylän Yrittäjäyhdistyksen perustamisesta tuli maaliskuussa 2022 kuluneeksi 50 vuotta. Sodankylän Yrittäjäyhdistyksen perustamiselle oli suuri tarve. Sodankylä oli hyvin vilkas kauppapaikka ja yrittäjät halusivat saada paremmin äänensä kuuluviksi muun muassa kunnallisessa päätöksenteossa. Tästä on hyvänä esimerkkinä perustavan kokouksen pykälä, missä käsiteltiin kunnallisvaaleja 1972. Yrittäjät olivat päättäneet asettaa kunnallisvaaleihin omia ehdokkaita, joita äänestämällä kunnanvaltuustoon saataisiin yrittäjähenkisiä edustajia puolustamaan yrittäjien asioita.

Sodankylä ja Suomi olivat kovin erilainen 50 vuotta sitten. Vuoden 1971 alussa Sodankylän väkiluku oli 11 450 henkilöä, yritystoiminta oli hyvin vilkasta mutta toisaalta elettiin hyvin haastavia aikoja. Suuret ikäluokat, jotka olivat syntyneet vuosina 1945 1950 alkoivat olla täysi ikäisiä, vuonna 1947 syntyi peräti 108 000 lasta.

Suurten ikäluokkien kasvaminen ja siirtyminen työelämään leimasi suomalaisen yhteiskunnan kehitystä sodan jälkeen pitkälle 1970 luvulle asti. Suuret ikäluokat syntyivät yhteiskuntaan, jossa alkutuotanto oli selkeästi suurin työllistäjä. Työllisistä noin 45 prosenttia oli alkutuotannon palveluksesta heti sotien jälkeen. Osuus myös nousi, kun siirtoväkeä asutettiin, ja Suomeen raivattiin noin 100 000 asutustilaa.

Suuret ikäluokat astuivat työelämään 1960 luvun loppupuolesta lähtien. Maatalouden tehokkuuden paraneminen, asutustilojen heikko kannattavuus ja muut tekijät johtivat siihen, että maatalous ei voinut työllistää aikuisikään tulevia suuria ikäluokkia. Samalla teollistuminen oli nopeaa. Alkoi suuri maalta ja maastamuutto, joka koski erityisesti Itä ja Pohjois Suomea.

Ruotsi veti suomalaisia työmiehiä ja naisia. Vilkkaimpana vuotena 1971 Ruotsiin muutti yli 40 000 suomalaista. Kun kylästä tai suvusta tarvittavan moni muutti Ruotsiin, muiden oli helppo seurata. Suomalainen turvaverkko odotti jo Ruotsissa. Muuttoa helpotti myös ruotsalaisen teollisuuden halu palkata lisää työntekijöitä tehtaille.

Sodankyläläiset kauppiaat muistelevat 1970 luvun alkua, kun Ruotsissa työskentelevät entiset sodankyläläiset saapuivat viettämään lomiaan kotiseudulle. Kaupat mutta erityisesti ravintolat täyttyivät tuolloin. Henkilömäärällä mitattuna ostovoima oli yli 3000 henkeä suurempi kuin se on tällä hetkellä. Työttömyys ja pienemmät tulot toki rokottivat mutta elämä oli hyvin vilkasta. Sodankyläläisten yritysten hyvä menestys jatkui aina 1990 luvun alkupuolen lamaan saakka.

Sodankylän sijainti Lapin keskipisteessä luo monenlaisia mahdollisuuksia. Sodankylän kannalta hyvin merkittävänä päätöksenä voidaan pitää Jääkäripataljoonan tuloa kuntaan 1960 luvun alkupuolella.

Jääkäripataljoona kasvoi Jääkäriprikaatiksi 1979 ja prikaatilla on ollut suuri merkitys Sodankylän taloudelle jo 60 vuoden ajan. Merkitys on korostunut varsinkin aikoina, jolloin työttömyys on kasvanut suureksi.

Puolustusvoimissa työskentelevistä saatu ostovoima ja verotulo ovat olleet kunnalle ja yrityksille hyvin merkittäviä.

Sodankylässä on aina eletty kulloinkin vallitsevan tilanteen eväillä. Sotien jälkeen hakattiin paljon metsiä ja suuret savotat olivat suuri työllistäjä. Sodankylän pohjoispäähän rakennettiin suuret vesireservit, kun Lokan ja Porttipahdan padot rakennettiin. Tämäkään asia ei sujunut ihan kivuttomasti varsinkin niiltä henkilöiltä, jotka olivat altaiden alueella asuneet. Tämän jälkeen Kitinen valjastettiin usealla padolla sähköntuotannon tarpeisiin.

Suuri osa Sodankylän kunnan pinta alasta on suojeltuja alueita. Urho Kekkosen kansallispuisto, Sompion luonnonpuisto, Pyhä Luoston kansallispuisto suurimpina suojeltuina alueina. Luonto on sodankyläläisille erittäin merkittävä ja se houkuttelee niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia matkailijoita kuntaamme.

Tällä hetkellä kaivosteollisuudesta on muodostunut Sodankylän kunnan suurin työllistäjä. Sodankylän kunnan alueella Bolidenin Kevitsan kaivos toimii täydellä teholla, lisäksi valmistellaan useampaa kaivoshanketta. Pelkästään Bolidenin kaivoksella on kaivoksen omia työntekijöitä töissä noin 630 henkeä, kun tähän lisätään alihankkijoiden reilu 300 350 työntekijää, puhutaan jo lähes tuhannesta työntekijästä. Tämän jälkeen tulevat Sakattin kaivoshankkeen, Ruberts Resourtsin, useiden malminetsintäyksiköiden ja esimerkiksi Eurofins Labtium Oy:n laboratorion työntekijät, puhuttanee reilusti yli 1500 työpaikasta. Kaivoksilta saadut työpaikat ovat tuoneet kunnan työmarkkinoille vakautta ja nyt kunnan nuoret pystyvät näiden työpaikkojen kautta suunnittelemaan hyvin pitkälle tulevaisuuttaan. Kaivosteollisuuden vastakohtana on tietenkin se, että kaivuu tehdään mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja vähän herkkää luontoa rasittaen. Sodankylän työttömyysaste on ollut monta vuotta pienimpiä Lapissa ja tällä hetkellä se on kaikista alhaisin. Pienestä työttömyydestä huolimatta kunnan väkiluku on koko ajan hitaasti pienentynyt, tällä hetkellä Sodankylässä asuu noin 8170 henkilöä. Hyvä työllisyystilanne aiheuttaa sen, että vapautuviin työpaikkoihin on hyvin vaikea löytää uusia työntekijöitä. Moni yritys kipuilee koko ajan sen kanssa, että on vaikea löytää uusia työntekijöitä. Yksi pahimmista esimerkeistä oli menestynyt autokauppa, joka ei saanut enää työntekijöitä ja se jouduttiin kokonaan lopettamaan Sodankylästä.

Patentti ja rekisterihallituksen tietokannan mukaan Sodankylässä on 849 yritystä, tämä on suuri määrä vajaan 8200 asukkaan kunnassa. Sodankylän Yrittäjät ry:n jäseninä näistä yrityksistä oli marraskuussa 2022 yhteensä 141 jäsentä ja 3 seniorijäsentä. Yrittäjäjärjestön haasteena on, miten yritykset saadaan aktivoitua yrittäjäjärjestön jäseniksi. Miksi yrittäjien kannattaa sitten liittyä jäseneksi. Yrittäjäjärjestön jäseninä vaikutamme yrittäjien ympäristöön niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Yrittäjäjärjestöstä löytyy alaverkostot niin nuorille, yksinyrittäjille kuin naisyrittäjille. Jäsenyrityksillä on mahdollisuus saada maksutonta yritysneuvontaa ja neuvontaa laillisissa asioissa. Yrittäjän asiakirjapankki on käytössä ja lisäksi on paljon valtakunnallisia ja paikallisia jäsenetuuksia.

Sodankylän Yrittäjät ry:n täyttäessä 50 vuotta, päätimme yrittäjien hallituksessa tehdä juhlajulkaisun digitaalisessa muodossa. Tämä julkaisu on tehty hieman normaalista lehtityöstä poikkeavilla ohjelmilla mutta toivon mukaan saatte kattavan katsauksen 50 vuotiaasta Sodankylän Yrittäjät ry:stä. Sodankyläläiset yritykset lähtivät hyvin mukaan nyt tehtyyn julkaisuun, iso kiitos kaikille mukana olleille yrityksille.

Kun selaatte julkaisua, voi kunkin yrityksen ilmoituksen kautta, klikkaamalla ilmoitusta, päästä yrityksen kotisivuille, toivon mukaan tämä tuo yrityksille lisänäkyvyyttä. Toivomme, että jaatte sähköistä linkkiä omilla kanavillanne ja näin saamme tällä julkaisulle mahdollisimman kattavan näkyvyyden.

Mukavia lukuhetkiä julkaisun parissa.

Sodankylässä 10.11.2022

Jari Haavisto

Sodankylän Yrittäjien ja Sodankylän kunnan aamukahveilla on käsitelty kulloinkin hyvin ajankohtaisia asioita yritystoimintaan, kunnan ja yrittäjien yhteistoimintaan tai muuhun ajankohtaiseen asiaan tai hankkeeseen liittyen.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen

Yrittäjien asia tarvitsee puolustajia

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut ovat viime kädessä riippuvaisia siitä, että Suomessa on menestyviä yrityksiä, jotka investoivat, työllistävät ja mahdollistavat yhteiskunnan rahoituksen.

Yritykset ja yrittäjät eivät tee sitä tietenkään yksin, vaan hyvässä yhteistyössä omien työntekijöidensä ja julkisen vallan kanssa. Kuntien ja valtion keskeinen rooli on turvata yritykselle vakaa toimintaympäristö, osaavaa työvoimaa ja edellytyksiä menestyä.

Yrittäjän asiaan vaikutetaan tänä päivänä monella tasolla.

Tärkeä osa työtä on vaikuttaminen Euroopassa. Valtaosa yrityksistä koskevasta sääntelystä on EU lähtöistä. Siksi on aivan olennaista, että yrittäjien ääni kuuluu Brysselissä vahvana. Sen vuoksi Suomen Yrittäjät on aktiivisesti läsnä Brysselissä.

Olennaista on myös vaikuttaminen säätelyyn Suomessa. Teemme jatkuvasti tiivistä yhteistyötä hallituksen, eduskunnan valtion laitosten ja eri järjestöjen kanssa. Tällä hetkellä keskeistä on vaikuttaminen puolueiden vaali ja Hallitusohjelma tavoitteisiin.

Tärkeä vaikuttamisen alue on myös maakunnallinen työ ja hyvinvointialueet. Tämä korostuu vahvasti Lapin Yrittäjien työssä.

Neljäs ja erittäin merkittävä taso on paikallinen elinkeinopolitiikka, johon yrittäjäjärjestö pyrkii vaikuttamaan kaikissa Suomen kunnissa. Tätä työtä on tehnyt 50 vuotta myös Sodankylän Yrittäjät. Tällä työllä vaikutetaan olennaisesti kunnan yritysten edellytyksiin.

Yrittäjät on Suomen ylivoimaisesti laajin elinkeinoelämän järjestö. Se kokoaa noin 115000 yrittäjää, joista on työnantajia yli 50000. Mitä enemmän yrittäjiä on mukana, sitä vahvemmin äänemme kuuluu Euroopassa, Suomessa, Lapissa ja Sodankylässä.

Siksi olen todella iloinen jokaisesta jäsenestä. Jos et ole vielä jäsen, olet lämpimästi tervetullut. Kun olet mukana, saat käyttöösi kaikki Yrittäjien palvelut mm. arvostetun lakineuvonnan ja ennen kaikkea äänesi kuuluu eri vaikuttamisen tasoilla.

Moni yrittäjä osallistuu järjestön luottamustehtäviin. Se on erinomainen asia, sillä järjestö ei toimi ilman aktiivisia jäseniään. Lämmin kiitos kaikille niille yrittäjille, jotka ovat olleet mukana järjestön tehtävissä yhteisellä asialla. Sodankylässäkin teitä on ollut 50 vuoden ajan paljon.

Moni yrittäjä ei kuitenkaan ehdi mukaan järjestötyöhön. Tämä on ymmärrettävää.

Mukana voi olla myös niin, ettei aktiivisesti osallistu. Jokainen jäsen on tärkeä ja lisää Yrittäjien painoarvoa.

Yrittäjä, tervetuloa omaan joukkoon!

MIKAEL PENTIKÄINEN

Linkki Yrittäjien kotisivuille

Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo

Sodankylän Yrittäjät 50 vuotta

Yrittämisen edellytykset ovat muuttuneet merkittävästi sitten 1970 luvun, jolloin sodankyläläiset yrittäjät perustivat oman yhdistyksen edistämään liiketoimintamahdollisuuksia omalla paikkakunnalla. Suomi eli silloin suomettumisen aikaa, jolloin bilateraalikauppa Neuvostoliiton kanssa oli keskeinen ulkomaankaupan muoto. Neuvostoliittoa ei arvosteltu, ja aika oli enemmänkin itäisen naapurin myötäilijöiden kuin itsenäisen valtion itsenäisten toimijoiden aikaa. Elettiin myös vakavan energiakriisin aikaa toki eri syistä kuin nyt viisikymmentä vuotta myöhemmin.

Vuosikymmenten saatossa monien talouden ylä ja alamäkien saattelemana Sodankylästä on kehittynyt varuskunta , matkailu ja kaivospaikkakunta, jossa yrittämisen edellytykset ovat monipuolistuneen elinkeinorakenteen myötä vahvistuneet.

Viimeisten kolmen vuoden aikana koettujen pandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin seurauksena yrittäjien kestokykyä koetellaan kovemman kautta. Pandemia pysäytti matkailuelinkeinon kokonaan, sota muutti kansainvälisen matkailun pelikentän ja energiakriisi itsessään, ja siitä osittain johtuva inflaatio, vaarantaa yritysten kannattavuuden.

Vaikutukset voivat olla myös päinvastaisia. Kriiseistä ja osin ilmaston muutoksen torjumisesta on seurannut globaali metallien ja mineraalien kysynnän voimakas kasvu, joka kohdistuu myös Sodankylässä sijaitsevien kaivosten ja esiintymien hyödyntämiseen.

Talouteen ja turvallisuuteen liittyvistä haasteista huolimatta elämiseen ja yrittämiseen Sodankylässä on hyvät mahdollisuudet. Kansainvälisen matkailun elpyminen, luonnonvarojen hyödyntäminen, Suomen Nato jäsenyys ja luontoarvojen merkityksen kasvaminen toimivat monipuolista yritystoimintaa edistävinä katalysaattoreina tulevaisuudessa.

Kuten 50 vuotta sitten Sodankylän Yrittäjät yhdistystä perustettaessa, yrittäjien puolesta puhujaa ja kokoavaa voimaa tarvitaan edelleen. Yhdistys on avainasemassa yrittäjien sosiaalisten ja alakohtaisten verkostojen mahdollistajana sekä paikallisena yrittäjien äänitorvena. Tärkeää on myöskin muistaa, että yhdistyksen perustamisen ja toiminnan mahdollistavat ihmiset, yrittäjät, jotka vuosien saatossa ovat aikaansa toiminnalle antaneet. Suuret kiitokset teille.

Omasta ja Lapin Yrittäjien puolesta toivotan 50 vuotiaalle onnea ja menestyksekkäitä toiminnan vuosia seuraavaksi puoleksi vuosisadaksi.

Pirkka Salo toimitusjohtaja Lapin Yrittäjät pirkka.salo@yrittajat.fi

Linkki Lapin Yrittäjien kotisivuille

Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen

Sodankylä, yrittäjäystävällinen kunta

Sodankylän kunta onnittelee Sodankylän yrittäjiä yhdistyksen täyttäessä 50 vuotta.

Sodankylän kunta arvostaa sodankyläläisiä yrityksiä. Ihailemme erityisesti sitä intohimoa, jolla yrittäjät yrittävät ja asiakkaitaan palvelevat, ja olemme tyytyväisiä siihen aktiivisuuteen, jota yrittäjät ovat jo 50 vuoden ajan tehneet kunnan elinvoimaisuuden eteen. Yrittäjät osaavat tehdä yhteistyötä niin kunnassa kuin kunnan ulkopuolella.

Yritykset tuovat kuntaan työpaikkoja ja verotuloja, ja niiden merkitys Sodankylän kunnalle on elintärkeä. Sodankyläläiset yritykset ovat onnistuneet selviytymään monista vaikeista tilanteista, kuten koronaviruksesta, Venäjän hyökkäyssodasta ja energiamurroksesta, kunniakkaasti. Ne ovat pitäneet kaiken epävarmuuden keskellä työntekijöistään kiinni, ja niiden asenne on ollut kaiken aikaa ihailtavaa. Kunta voisi ottaa yrityksistä ja niiden tavasta toimia mallia. Sodankylä on vetovoimainen ja kehittyvä kunta. Suomen toiseksi laajin kunta koetaan yrittäjien keskuudessa hyväksi paikaksi yrittää, sillä viimeisen viiden vuoden aikana yritysten määrä on kasvanut noin 700 yrityksestä 850 yritykseen. Sodankylässä on Lapin pienin työttömyysaste.

Sodankylässä on monipuolinen elinkeinorakenne. Tästä kertoo Suomen mittakaavassa merkittävät elinkeinot, kuten kaivokset, matkailu, tiedetoiminta, jääkäriprikaati sekä monet palvelualan yrityksemme. Elinkeinojen tulevaisuus on valoisa, sillä rakenteen osat vahvistuvat ja työpaikkojen määrä on kasvussa. Sodankylä haluaa olla yrittäjäystävällinen kunta. On tärkeää, että kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö toimii ja yhteistyö toimii erittäin hyvin. Vuoropuhelu on välitöntä. Yrittäjien kanssa on helppoa keskustella, ja keskustelemmekin matalalla kynnyksellä lähes päivittäin. Kunta haluaa jatkossakin palvella paikallisia yrityksiä mahdollisimman hyvin, jotta yrityksillä on hyvät edellytykset toimia Sodankylässä. Kunta on viime vuosina tehnyt merkittäviä investointeja kuntalaisten ja yrittäjien viihtyvyyden parhaaksi tästä esimerkkeinä jäähalli, liikuntahalli, hyvinvointikeskus Sopukka ja Tähtikunnan uusi koulu. Yritysneuvonta toimii hyvin. Sodankylässä on yrittäjien hyvä toimia ja harrastaa metsästyksestä ja kalastuksesta aina liikuntaan ja taiteisiin saakka.

Kunta ja yrittäjät ovat tunnistaneet yrittäjyyttä koskevat haasteet. Olemme keskustelleet kipukohdista avoimesti ja pyrkineet ratkaisemaan niitä yhdessä. Tällä hetkellä tavoitteemme on löytää suurimpiin haasteisiimme työvoiman saantiin ja asuntotilanteeseen ratkaisut. Sodankylän kunta uudistuu sote muutoksessa ja tulevassa työllisyysuudistuksessa. Kunnan elinkeinopolitiikalla tulee olemaan entistä isompi rooli. Kunnan tavoitteena on luoda jatkossakin mahdollisimman hyvät puitteet ja olosuhteet yrittämiselle sekä tukea yrittäjiä. Lähitulevaisuudessa haluamme rakentaa yhdessä yrittäjien kanssa mm. elinkeinopoliittisia linjauksia, maanläheisempää hankintapolitiikkaa, yrittäjäkasvatusta sekä luoda yrittäjäystävällistä päätöksentekoa ja toteuttaa käytännönläheisiä hankkeita. Näin kunta tukee yrittäjyyttä. On yhteinen asiamme, millaisina näyttäydymme tuleville asukkaille ja yrityksille. Paras brändi ja mielikuva ulkopuolisille syntyy silloin, kun yrittäjien ja kunnan yhteistyö toimii ja yritykset menestyvät. Sodankylän kunta ja yrittäjät tarvitsevat toisiaan, olemme samassa joukkueessa. On kunnan etu, että kaikki joukkueen jäsenet ymmärtävät tämän näin Sodankylän joukkue menestyy. Parhaat onnittelut 50 vuotiaalle Sodankylän yrittäjät ry:lle!

Jari Rantapelkonen, kunnanjohtaja

Sodankylän Yrittäjien perustava kokous 21.3.1972

Sodankylän Yrittäjien kokous 21.3.72

Sodankylän Yrittäjien perustava kokous pidettiin 21.3.72 klo 20.00 Sodankylän Kantakievarissa.

Läsnä olivat seuraavat: Mauri Penttinen puheenjohtaja Sanni Salin Matti Kuivila Yrjö Uimaniemi Lars Elfving Jaakko Räsänen Jorma Vesterinen, sihteeri

1§ Puheenjohtajaksi valittiin Mauri Penttinen ja sihteeriksi Jorma Vesterinen

2§ Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Yrjö Uimaniemi ja Sanni Salin

3§ Johtokuntaan valittiin

Yrjö Uimaniemi Sanni Salin Mauri Penttinen Matti Kuivila Lars Elfving Tyyne Pietilä Matti Aho Leena Määttä

4§ Sodankylän Yrittäjien tilintarkastajaksi valittiin Martti Salkomaa ja Viljo Aikio.

5§ Edustajiksi aluejärjestöjen kokouksiin seuraavaksi kalenterivuodeksi valittiin seuraavat: Mauri Penttinen Matti Kuivila Leena Määttä

6§ Kaavailtiin ehdokkaaksi seuraaviin kunnallisvaaleihin Kari Rantasta ja Reino Rantalaa.Asiaa valittiin viemään eteen Matti Kuivila ja Jorma Vesterinen

7§ Sodankylän Yrittäjien puheenjohtajaksi ensi kaudelle valittiin Mauri Penttinen ja sihteeriksi Jorma Vesterinen

8§ Päätettiin tehdä kunnanvaltuustolle Tori Toriksi esitys

9§ Sodankylän Yrittäjät päättivät pitää sääntömääräisten kokousten lisäksi aina tarpeen vaatiessa kokouksia.

10§ Lopuksi puheenjohtaja Mauri Penttinen julisti kokouksen päättyneeksi.

Vakuudeksi:

Mauri Penttinen Jorma Vesterinen Puheenjohtaja Sihteeri

Sodankylän Yrittäjät Ry puheenjohtaja Jari Hakkarainen

Olen viime aikoina miettinyt paljon yrittäjäyhdistyksen taivalta, perustamisesta on kulunut 50 vuotta. Perustajajäsenet ansaitsevat ison hatunnoston. Se on ollut iso ja rohkea panostus tulevaan. Tämä on hieno osoitus yrittäjän yhdestä tärkeimmistä ominaisuuksista; ole rohkea. Perustajäsenet olivat rohkeita 50 vuotta sitten.

Yrittäjyys on pitkälti katsomista tulevaisuuteen, toki menneeseen peilaten ja menneestä oppien. Kun Sodankylän Yrittäjät juhlivat vaikkapa 80 vuotista taivalta, on yritysten toimintakenttä varmasti ihan erilainen. Erilainen se on ollut myös 50 vuotta sitten. Yritysten toimintakentän muutosnopeus on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana koko ajan kiihtyvä. Digitalisaatio on muuttanut ja myllertänyt yrityskenttää voimakkaasti.

Silti, kun katsoo perustajien nimilistaa niin voi havaita, että moni perustajajäsenien yrityksistä toimii edelleen sukupolvenvaihdoksen jopa kahden jälkeen. Toinen yrittäjän yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on; ole sitkeä. Kun yritys on toiminut välillä hyvinkin nopeasti muuttuvassa kentässä sukupolvelta toiselle, se vaatii sitkeyttä, ennakkoluulotonta rohkeutta unohtamatta.

Sodankylä on mielestäni hyvä paikka yrittää. Sijainti keskellä Lappia on mainio. Sodankylän elinkeinorakenne on hyvinkin monipuolinen verrattuna moneen muuhun vastaavan kokoiseen paikkakuntaan. Kaivannaisteollisuus on tuonut tänne elinkeinoelämän kannalta erittäin ison piristysruiskeen. Meillä on Tähtelän kansainvälisesti toimiva tutkimuskeskittymä. Meillä on Luoston sekä Kakslauttasen matkailualueet, unohtamatta muuta palveluliiketoimintaa ja perinteisiä elinkeinoja sekä varuskuntaa.

Viimeiset vuodet ovat kurittaneet yrityksiä ja yrittäjiä varsin voimakkaasti. Ensin tuli pitkäkestoisia koronarajoituksia ja sulkuja. Tänä vuonna Ukrainan sota on vaikuttanut monien yritysten toimintaan, kulut ovat nousseet voimakkaasti ja toisaalta kuluttajat ovat tulleet varovaisemmiksi kotitalouksen hankinnoissa ja investoinneissa.

Vaikeina aikoina ulkopuolisen avun ja neuvonnan tarve korostuu. Suomen Yrittäjät ja Lapin Yrittäjät tarjoavat monia hyviä palveluja jäsenilleen, on yrittäjän talousapua, lakineuvontaa, mentorointipalvelua, apua sukupolvenvaihdokseen tai yrityskauppaan.

Paikallisyhdistyksessä järjestämme joka toinen kuukausi yrittäjien aamukahvitilaisuuksia. Nämä ovat hyvä paikka kuunnella eri alojen ja toimijoiden esittäytymisiä ja tarpeita. Samalla voi tietysti verkostoitua muiden yrittäjien kesken ja keskustella mahdollisuuksista sekä jakaa ja saada tietoa muiden kokemuksista.

järjestää omia tempauksia ja tapahtumia jäsenilleen sekä kuluttajille.

Siksi minusta on hienoa ja tarpeellista, että yrittäjäyhdistys on perustettu aikoinaan. Yhdessä toimien ja tehden olemme paljon vahvempia.

Tervetuloa juhlistamaan vuosijuhlaa 19.11.2022 Hotelli Sodankylään sekä muistelemaan tapahtumia ja yrittäjiä menneiden vuosikymmenten varrelta!

Jari Hakkarainen Sodankylän Yrittäjät Ry puheenjohtaja

Sodankylän Yrittäjät ry

Paikallisyhdistyksen alla toimii myös Sodankylän Likiliike, jonka tarkoituksena on tuoda esille paikallisia palveluja ja erityisesti edistää paikallisten palveluiden käyttämistä. Likiliike

Sodankylästä vaateketjujen maahantuojaksi

Jorma Vesterinen oli nuori aloittava yrittäjä, kun hän osallistui Sodankylän Yrittäjien perustavaan kokoukseen. Parikymppinen yrittäjän alku valittiin kokouksen sihteeriksi.

Tapahtumasta on niin pitkä aika, etten muista asioita tarkalleen. Paikalla olivat muistaakseni Kuivilan Matti, Uimaniemen Yrjö, Räsäsen Matti ja tietenkin Penttisen Mauri. Elettiin 1970 luvun alkua ja Sodankylä oli tuolloin todella vilkas paikkakunta. Yrittäjillä oli tuolloin erittäin hyvät välit ja yrittäjäjärjestö piti perustaa ajamaan yrittäjien asiaa. Sodankylän Yrittäjät päätettiin perustaa yksimielisesti ja kaikki halusivat olla toiminnassa mukana. Se oli todella mukavaa aikaa Sodankylässä.

Sodankylä oli vilkas paikkakunta 1970 luvulla

Jorma muisteli sitä, kuinka vilkas paikkakunta Sodankylä oli tuolloin. 1960 luvulla Ruotsiin oli muuttanut valtavasti suurien ikäluokkien ihmisiä, Lappi ei tuolloin pystynyt tarjoamaan heille työtä ja elinmahdollisuutta. Nämä entiset sodankyläläiset palasivat sitten kesälomilla ja muina loma aikoina Sodankylään. Elämä oli hyvin vilkasta ja Hotelli Sodankylä taisi tuohon aikaan olla täynnä lähes joka ilta. Vilkasta elämää jatkui koko 1970 luvun aina 1980 luvun puoliväliin saakka.

Jorma aloitti yritystoiminnan pienestä liikkeestä, jonka hän osti isältä vuonna 1972. Liikkeessä myytiin pääosin naisten vaatteita. Ensimmäisen vuoden aikana liiketoiminta laajeni miesten vaatteisiin ja Jorma lähti mukaan myös kiinteistökauppoihin. Hän rakennutti suuremman liiketilan ja asiakkaita oli todella paljon.

Toiminta laajeni koko ajan, Sodankylä oli vilkas paikka ja ihmiset kävivät isossa kaupassa. Monet tuntureille matkustavat turistitkin oppivat käymään meidän liikkeemme alennusmyynneissä. Jopa Saariselältä ihmisiä matkusti Sodankylään ostamaan vaatteita.

Vaatekauppa ketjuuntuu

Jorma jatkoi liiketoimintaa Sodankylässä 1990 luvun alkuun saakka. Kaupassa tapahtui tuolloin voimakasta ketjuuntumista ja Jorma aavisti mitä tämä tarkoitti. Hän perusti liikkeen Rovaniemelle ja hyvin pian myös Ouluun. Ketjuuntumisen myötä pienempien paikkakuntien vaatekaupat näivettyivät ja ihmiset muuttivat ostoskäyttäytymistään ja suuntasivat suurempiin keskuksiin. Isommilla paikkakunnilla saattoi edelleen menestyä, liikkeitä syntyi myös Kokkolaan ja Helsinkiin. Jorma muutaman liikekumppaninsa kanssa osti Helsingin Aleksanterinkadulta Kuusisen liikkeen, josta liike siirtyi sitten liiketilan remontin myötä Kamppiin.

Toiminta ei kuitenkaan jäänyt vain liikkeiden pitämiseen vaan Vesterinen toi paljon vaatteita Suomeen. Jorma oli voimakkaasti mukana Texmannin ja Vera Modan maahantuonnissa ja toimi yhtiöiden hallituksessa. Elämä oli hyvin kiireistä ja maahantuonnin ja omien yritysten pyörittäminen veivät kaiken ajan. Yrittäjäyhdistyksessä hän oli edelleen mutta ei enää aktiivisena toimijana.

Sanni Salin Yrittäjien perustavassa kokouksessa

Pian 99 vuotta täyttävä Sanni Salin osallistui Sodankylän Yrittäjien perustamiskokoukseen. Sanni, omaa sukua Huotarinen, on kotoisin Suomussalmelta, hänen vanhempansa olivat kauppiaita. Sanni tapasi Erkki miehensä Suomussalmella Jatkosodan aikana vuonna 1943. Erkki oli tuolloin III Armeijakunnan esikunnassa rahastonhoitajana.

Erkki ja Sanni seurustelivat niin kuin se noissa olosuhteissa oli mahdollista, kihloihin he menivät 16.2.1944. Erkki joutui pian kihlajaisten jälkeen takaisin rintamalle ja hän osallistui venäläisten suurhyökkäyksen torjuntaan selviten noista ankarista taisteluista.

Kun taistelut venäläisiä vastaan helpottivat, Erkki anoi vihkilomaa ja vihkiminen tapahtui 20.8.1944 Erkin kotipaikkakunnalla Sodankylän kirkossa ja sen suoritti lääninrovasti Yrjö Aittokallio. Kirkossa esiintyi myös saksalainen sotilaskuoro, jota johti kuuluisa oopperalaulaja. Sitten Sanni ja Erkki lähtivät kipin kapin Suomussalmelle, jossa toisia häitä vietettiin 27.8.1944.

Hyvin pian vihkiloman jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välille solmittiin Välirauha, mutta ehtona oli saksalaisten ajaminen pois Lapista ja näin Lapin Sota alkoi. Erkki joutui osallistu maan vielä Lapin Sotaan, hän osallistui Tornion maihinnousuun ja eteni aikanaan myös poltettuun Sodankylään. Sodankylä vallattiin 24.10.1944 ja viittä taloa lukuun ottamatta koko kylä oli hävitetty, Salinin pihalta säilyi vain vanha sauna ja autotalli. Erkki vapautui sotapalveluksesta 24.11.1944.

Suomussalmelta Sodankylään

Rauhan tultua Sanni ja Erkki eivät päässeet Suomussalmelle, sillä siellä olivat venäläiset, jotka olivat ajaneet takaa saksalaisia ja jääneet sinne. Niinpä heidän oli asetuttava Ämmänsaaren Ruukinrantaan pieneen hirsiseen niin kutsuttuun asevelitaloon. Vasta kevättalvella 1945 Sanni ja Erkki muuttivat Suomussalmen kirkolle ja alkoivat kaupanpitoon.

Kesän tultua Sannin isä Jafet Huotarinen ryhtyi rakentamaan talvisodassa tuhoutuneen tilalle uutta kotia. Talo valmistui syksyllä 1945, siitä Sanni ja Erkki saivat asuttavakseen yhden huoneen. Tässä talossa syntyi sitten marraskuun 22. päivänä 1945 heidän esikoisensa Jorma Pentti Kalevi Salin. Kun Sannin veljet ottivat vastuun Suomussalmen kaupan pidosta ja kun Erkin kotia Sodan kylässä alettiin rakentaa uudelleen, muuttivat Sanni ja Erkki Sodankylään kesäkuun 1946 alussa.

Elokuvatoiminta alkaa

Sodan jälkeen elämänrytmi oli kiivasta ja liike elämä myös Sodankylässä vilkastui. Erkki ja naapurissa asunut Olavi Laakso saivat idean perustaa Sodankylään elokuvateatterin. Monien vaiheiden ja haasteiden jälkeen Kuvakota valmistui ja se saatiin varustettua, avajaisnäytös järjestettiin Tapaninpäivänä 26.12.1948.

Tuosta hetkestä lähtien Salinien elämä pyöri enemmän ja vähemmän elokuvien ympärillä. Kun Erkki ja Olavi saivat tietää Jääkäripataljoonan siirtymisestä Sodankylään, he päättivät rakentaa uuden isomman teatterin ja nykyinen Lapinsuu aloitti toimintansa vuonna 1961. Sanni Salinilla on ollut hyvin keskeinen osa Sodankylän elokuvatoiminnassa.

Kun elokuvatoiminta käynnistyi Erkki ja Sanni tekivät yhteistyötä toistakymmenen elokuvayhtiön kanssa. Elokuvayhtiöiden herrat tulivat vuosittain yleensä keväällä Sodankylään, missä sitten valittiin elokuvat seuraavan vuoden näytöksiä varten. Samaan aikaan saattoi olla neljänkin firman edustajat liikkeellä ja Erkki ja Sanni valitsivat Kuvakodassa esitettävät elokuvat.

Sanni kertoo, että he saivat monta kertaa valita parhaat elokuvat päältä, mutta kun Tuulen Viemää tuli, niin elokuvan tuloista olisi pitänyt tilittää 60 65 prosenttia elokuvayhtiölle ja loppuosa olisi ainoastaan jäänyt Kuvakodalle.

Tuohon aikaan elokuvateatterin piti ostaa liput ennakkoon ja elokuvien lipuille oli määrätty rangaistusluokat. Mitä raaemmasta elokuvasta oli kysymys, sitä kalliimmat liput olivat. Rangaistus veroluokat olivat 15 40 prosenttia ja liput piti maksaa etukäteen postiin ja niistä ei saanut palautusta. Erkki sanoi tuolloin Tuulen Viemää elokuvalle, että antaapas olla rauhassa muutaman vuoden. Elokuvayhtiö tuli kuitenkin vastaan ja 40 prosentin veroluokalla elokuva näytettiin, Sanni muistelee.

Elokuvien näyttäminen oli kovaa työtä Elokuvien näyttäminen Sodankylässä oli kovaa työtä, teimme itse kaiken, meillä ei ollut esimerkiksi koskaan siivoojaa ja siivosimme itse aina teatterin, pesimme ikkunat ja pidimme paikat aina hyvässä kunnossa. Elokuvissa saattoi olla yhtä aikaa 300 katsojaa ja kyllä sen tietää millainen sotku siitä syntyy, esimerkiksi karkkipapereiden ja popcornin muodossa. Mutta olimme innokkaita, Erkki meni Metsähallitukseen työhön ja minun piti hoitaa muun muassa mainoskaappi, missä mainostettiin tulevia elokuvia. Joka kerta, kun elokuva vaihtui, piti ilmoitus käydä vaihtamassa kaappiin. Elokuvat ja mainokset piti viedä postiin ja postittaa eteenpäin, elämä tuntui olevan yhtä elokuvan näyttämistä, Sanni kertoo.

Tuohon alkuaikaan ihmiset kävivät ahkerasti elokuvissa, teatteriin mahtui 300 katsojaa ja näytöksiä oli usein kaksi illassa, kello 18.30 ja 20.30 näytökset, illan elokuvissa saattoi hyvin olla 400 500 ihmistä. Elokuvia näytettiin sunnuntaina, tiistaina ja torstaina, lisäksi oli usein yö näytöksiä, jotka alkoivat kello 22 ja päättyivät puolilta öin. Elokuvien näyttäminen oli meille täyttä elämää ja nautimme työstämme. Nykyisin ihmiset vain tahtovat jäädä kotiin katsomaan elokuvia telkkarista. Niin ovat elokuvat jääneet minunkin mieleeni, tykkään edelleen katsoa elokuvia telkkarista ja nauttia niistä.

Sodankylän Yrittäjien perustamiskokouksessa Sanni Salin muistelee aikaansa elokuvien näyttämisessä hyvin työteliääksi, töitä oli hyvin paljon. Sanni osallistui Sodankylän Yrittäjien perustavaan kokoukseen 21.3.1972. Sanni ei muista kokouksen kulusta yksityiskohtia. Hän muisteli, että Erkki oli kokouksen aikaan työmatkalla ja Erkki oli pyytänyt Sannia osallistumaan kokoukseen.

1970 luku oli Sodankylän yritystoiminnassa hyvin vilkasta, sama päti elokuvatoimintaan. Lapinsuussa kävi asiakkaita kaikista Sodankylän sivukylistä esimerkiksi Vuotosta, Syväjärveltä, Jeesiöstä, Vuojärveltä ja jopa Ivalosta. Vuonna 1973 esitettyyn Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu elokuvassa kävi katsojia laajalta alueelta bussilasteittain. Elokuvateatteri Lapinsuun toiminta jatkuu edelleen Salinien vetämänä jo kolmannessa polvessa Sami Salinin vetämänä.

60 vuotta yrittäjänä

Lokakuun toisena päivänä 2022 tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Pentti Kangas perusti ensimmäisen yrityksensä. Tuolloin kirjanpidosta, rakkaasta ja tärkeästä harrastuksesta, tuli läpi elämän kantava ja perheen elättävä yritys.

Lapsuus Kiurujärvellä

Pentti Kangas on kotoisin Savukosken kunnasta ja tarkemmin Kiurujärveltä. Pentti syntyi helmikuussa 1940 Talvisodan aikana. Pentin isä Matti oli rintamalla ja äiti Enna vastasi kodin asioista kotirintamalla. Pentin isä Matti taisteli sekä Talvi että Jatkosodassa ja hän selvisi ankarasta sota ajasta pienin haavoittumisin. Pentin elämän ensimmäiset muistot ovat kolmivuotiaan pienen miehen muistoja, kun kotoa lähdettiin evakkoon Kannukseen. Perhe oli nykymittapuulla suuri perhe sillä isän ja äidin lisäksi perheeseen kuului 5 veljeä ja 3 sisarta. Pentti nousi yleensä aamuisin ylös kello kuudenaikoihin auttamaan äitiään, muut sisarukset pitivät häntä tämän takia äidin lellikkipoikana. Kiurujärvi on edelleen Pentille tärkeä paikka, siellä sijaitsee mökki, missä vietetään paljon aikaa.

Isä opasti kirjanpitoon

Kirjanpito ei ole ollut minulla koskaan työ vaan se on ollut harraste ja samalla harrastus, josta tuli minun elämäntyöni ja perheeni elanto, naurahtaa Pentti.

Lähtölaukauksen kirjanpitoon antoi Pentin isä Matti. Helmikuussa 1954 isä toi maatalousyrityksen tositeaineiston Pentille ja sanoi, että sinähän osaat ynnä ja miinuslaskut. Isä oli tehnyt valmiiksi isoon ruutuvihkoon sarakkeet, mihin merkittiin ostot ryhmittäin, omat sarakkeet apulannoille, rehuille jne, sivuja syntyi kaikkiaan 4 kappaletta. Kunkin sarakkeen summat laskettiin lopuksi yhteen. Pentti kertoi tämän olleen niin sanottua amerikkalaista kirjanpitojärjestelmää ja hän piti järjestelmää hyvin selkeänä.

Koulussa Pentti menestyi kohtuullisen hyvin ja kirjanpito kiinnosti häntä paljon. Vuonna 1957 Pentti tilasi Turun konttoriopistosta kirjanpidosta kertovan oppikirjan ja hän opiskeli siitä kirjanpitoa. Kun kauppakoulu Rovaniemellä alkoi vuonna 1958, Pentti oli täysin suvereeni kirjanpitoon liittyvissä opiskeluissa. Kaksivuotisen koulun lopussa oli vielä puolen vuoden työharjoittelu, minkä hän teki Mannermaan kaupassa. Vihdoin hän valmistui hyvin arvosanoin merkantiksi.

Nuorena Pentin perheessä urheiltiin aktiivisesti ja yleisurheilussa tulokset olivat erinomaisia, 100 metrin ennätys on peräti 11,1 ja pituuttakin Pentti on hypännyt 610 cm.

Tielaitokselle Kassööriksi

Pentin ensimmäinen vakituinen työpaikka oli Tielaitoksen Ivalon konttori, mihin hänet pestattiin kassööriksi. Työt alkoivat 23.5.1961 ja työ oli valtion hallinnollista kirjanpitoa. Kauppakoulussa oli opetettu liiketoiminnallista kirjanpitoa, mitä Pentti piti paljon mielenkiintoisempana. Tiekonttori koulutti kuitenkin hyvin hallinnollista kirjanpitoa ja työt sujuivat Pentiltä hyvin. Työskenneltyään Tielaitoksella noin vuoden, Pentti haki ja sai sivutoimiluvan.

2.10.1962 tuli aika perustaa ensimmäinen yritys, toiminimi Kirjanpitopalvelu Pentti Kangas. Oman yrityksen myöstä kirjanpitoharrastus sai uudet puitteet. Vuonna 1965 Pentti haki toista sivutoimilupaa, tällä kertaa Inarin seurakunnan taloudenhoitajaksi. Hän sai paikan, työpaikka seurakunnassa oli tuohon aikaan osa aikainen ja työt kahdessa eri paikassa jatkuivat seuraavat kymmenen vuotta. Ylä Tuuloman voimalaitos rakennettiin vuosina 1961 1966 suomalaisin voimin, vastuullisena rakennuttajana oli Imatran voima. Voimalatyömaalla oli enimmillään töissä 3000 miestä ja 250 naista. Pentin kaksi veljeä toimi autonkuljettajana ja Pentti hoiti heidän yritysten kirjanpitoa. Kun Ylä Tuulomassa oli paljon muitakin koneyrittäjiä ja maanrakennusliikkeitä, Pentti sai usean muunkin yrityksen kirjanpidon hoidettavakseen.

Pentti kehuu, että Tielaitos oli hyvä uuden oppimisen paikka. Kun Tielaitos siirtyi käyttämään atk:ta, kulki Pentti koulutuksissa, tietokoneet ja niiden reikäkortit tulivat tutuiksi. Tielaitoksen käyttämän ohjelman nimi oli Sedup järjestelmä. Osaavana henkilönä Pentti kulki sitten kouluttamassa muitakin Tielaitoksen yksiköitä atk:n käyttöön. Vuonna 1975 Inarin seurakunnan taloudenhoitajan toimi vakinaistettiin ja samana vuonna Pentti jäi pois Tielaitoksen töistä. Taloudenhoitajan työt Inarin kunnassa olivat melko helppoja ja varsinaisen työn oheen syntyi paljon muitakin hoidettavia tehtäviä. Pentti jäi pois seurakunnan töistä vuonna 1981.

Omia yrityksiä perustamaan

Vuonna 1981 toimintansa aloitti kommandiittiyhtiö Tilitoimisto Pentti Kangas. Yhtiö toimi Ivalossa seuraavat 11 vuotta vuoteen 1992 saakka. Elokuussa 1985 perustettiin Pohjolan Yritys ja Perimispalvelu (PYP) kolmestaan yhdessä Hannu Autosen ja Jouni Vihervallin kanssa. Pentti toimi yhtiössä toimitusjohtajana. PYP:n rekisteröityminen ei onnistunut koska samaan aikaan Suomessa toimi tuon niminen pankki, jolla oli nimestään suoja. Kun yhtiön nimi muutettiin Tilipyppi Oy:ksi, osti Pentti Autosen ja Vihervallin pois yrityksestä.

Vuoden 1992 lopulla Pentti siirtyi Sodankylään ja Tilipyppi Oy on ollut sodankyläläinen yritys 1.1.1993 alkaen. Vuosien varrella Pentti on koko ajan kouluttautunut kirjanpitotehtävissä, on käynyt erilaisia kursseja ja on ottanut uusia ATK järjestelmiä käyttöön. Tietotekniikka ei ole ollut hänelle koskaan ongelma.

Kun osaa hyvin kirjanpitoon liittyvät asiat, on atk:n käyttökin helppoa. Tietotekniikka on helpottanut valtavasti toimintaa, pankeista saadaan aineistot suoraan järjestelmiin, sama on reskontran kanssa, laskut menevät ja tulevat sähköisesti, vanhojen kuittien ja laskujen haku onnistuu nopeasti. Minulla on kaikki hallinnoimieni yritysten asiat sähköisessä muodossa vuodesta 2010 alkaen.

Sodankylässä asiakkaina ovat olleet lähes kaikkien elinkeinojen harjoittajat ja useat yhdistykset. Kiireisimpiä päiviä ovat olleet vuoden alut, jolloin pitää tehdä yritysten tilinpäätökset. Kuukauden 12.päivä on aina alv päivä ja palkat lasketaan yleensä kuukauden lopussa. Pitkän yrittäjäurani aikana olen kohdannut valtavan ihania yrittäjiä ja on ollut suuri ilo palvella kaikkia asiakkaitani. Olen hyvin onnellinen ajastani yrittäjänä ja haluan kiittää kaikkia hyvästä yhteistoiminnasta ja ystävyydestä.

Muita harrastuksia Pentillä ei juuri ole ollut kuin tämä pääharrastus. Lions toiminnassa hän on toiminut vuodesta 1974 alkaen.

Pentillä on kolme lasta, 7 lapsen lasta ja löytyy jo lapsen lapsen lapsiakin.

Oikeudellisia palveluita yrityksille

Hannu Autonen on toiminut 40 vuotta yrittäjänä tarjoten oikeudellisia palveluita yksityishenkilöille ja yrityksille

Olen hieman huolissani siitä, että nuorten yrittäjien kiinnostus yrittäjäyhdistyksen järjestäytyneeseen toimintaa näyttäisi olevan hiipumassa. Nuoret hakevat tietoa Internetistä ja sosiaalisesta mediasta, mikä on tietenkin nopea tapa. Itse kuitenkin korostaisin vanhatapaista yrittäjäjärjestön edunvalvontaa ja palvelua, missä apua saa kokeneilta asiantuntijoilta. Asiantuntija osaa todennäköisesti selvittää yrityksen tilanteen paremmin, sanoo Hannu.

Raahesta Sodankylään

Hannu Autonen on kotoisin Raahesta. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Raahen yhteislyseosta vuonna 1973, hän lähti opiskelemaan Helsingin Yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1978. Ensimmäinen työpaikka löytyi Jyväskylästä, missä hän toimi vajaan vuoden lakimiehenä asianajotoimistossa. Vuoden 1978 lopulla Hannu tuli auskultoimaan silloiseen Lapin tuomiokunnan kansliaan. Auskultoinnin yhteydessä hän teki käräjätuomarin viransijaisuuksia ja sai varatuomarin tittelin.

1980 luvun alussa Hannu toimi runsaat kaksi vuotta oikeusavustajana Ivalossa, mistä hän palasi takaisin Sodankylään ja perusti yksityisen asianajotoimiston. Hannu oli tavannut Sodankylän auskultoinnin yhteydessä tulevan vaimonsa Marjatan ja näin he jäivät Sodankylään. Yli 40 vuotta yrittäjänä

40 vuotisen yrittäjäuran aikana Hannu Autonen on tarjonnut oikeudellisia palveluita niin yksityishenkilöille kuin yrityksille. Asianajajauran alkuaikoina 1980 ja 1990 luvuilla suurin osa ajasta kului matkustellessa käräjillä ympäri Lappia. Erilaisten oikeushallinnon tehostamistoimien takia käräjillä työskentely on vähentynyt ja nykyisin pääosa töistä tapahtuu toimistolla, missä neuvotellaan asioista ja laaditaan sopimuksia. Yksityispuolella asioiden hoito liittyy usein avioeroihin, perinnönjakoihin tai muihin yksityishenkilöiden oikeusasioihin. Yritysten asioissa asiat liittyvät usein erilaisiin sopimuksiin, rakentamiseen liittyviin riita asioihin ja urakkariitoihin, työsuhdeasioihin, liiketilojen sopimuskysymyksiin tai vahingonkorvausasioiden selvittelyyn.

Olen saanut olla mukana monessa hyvin laajassa ja mielenkiintoisessa hankkeessa.

Hannu Autosen merkittävin tehtävä yrityssektorilla on ollut toimia Sakatin kaivoshankkeessa.

Olen ollut AA Sakatti Mining Oy:n hallituksessa yhtiön perustamisesta lähtien, yli 10 vuotta. Tämä kaivoshanke on iso ja merkittävä ja sillä tulee olemaan iso vaikutus talousalueellemme. Jo tässä vaiheessa, vaikka Sakatin kaivosta ei ole rakennettuna ja toiminnassa, on sen laskettu tuoneen aluetalouteemme yli 100 miljoonaa euroa. Hanke on ollut mielenkiintoinen ja haastava näköalapaikka ja se on vienyt joka vuosi ison ajan työajastani. Lapin Yrittäjien oikeudellisena neuvonantajana

Erilaisia yritysjärjestelyitä tehdään koko ajan ja yritysten oikeudellinen neuvonta on ollut kiinteästi mukana koko ajan. Hannu Autonen on ollut luomassa Lapin Yrittäjien oikeudellisissa neuvontapalvelua toiminnan alusta alkaen. Jäsenyritykset voivat soittaa neuvontapalveluita antavalle lakimiehelle ja saada ilmaiseksi neuvoja yritystä koskevissa lakiasioissa. Minulta voi kysyä ilmaiseksi neuvoa puhelinneuvonnan kautta. Palvelu on talkootyötä ja sitä käytetään melko paljon. Saan usein soittoja ympäri Lappia.

Hannu Autonen on itse yrittäjä, kiireestä kantapäähän saakka. Sodankylän yrittäjäyhdistyksen toimintaan hän tuli mukaan, kun Unto Penttinen siihen pyysi. Hyvin pian Hannu valittiin Sodankylän Yrittäjien hallitukseen ja hallitusvuosia kertyi kymmenen vuodesta 1991 vuoteen 2011. Sodankylän Yrittäjien puheenjohtajan tehtävää hän toimi 1999 2005 välisenä aikana.

Lapin Yrittäjien hallituksessa Hannu toimi 12 vuotta, josta puheenjohtajana vuodet 2006 2011. Hän toimi myös Suomen Yrittäjien hallituksen jäsenenä vuodet 2006 2011.

Ehkä merkittävin luottamustehtäväni oli toimiminen Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnassa vuosina 2010 2011. Hannu Autonen on huolissaan oikeudellisten palveluiden saatavuudesta kun hänen sukupolvensa tekijät pienillä paikkakunnilla jäävät pois.

Valistunut arvaus on, ettei palveluiden jatkajia löydy. Oikeushallinto on Lapissakin keskittänyt palveluitaan suurempiin keskuksiin Rovaniemelle ja Kemiin. Tämän kehityksen myötä asianajotoimistot pieniltä paikkakunnilta häviävät ja asiakkaiden on sitten oikeusasioissaan yhä enemmän matkustettava Rovaniemelle tai Kemiin.

Jäsenten aktivointi ja yrittäjien edunvalvonta Hannu Autonen on melko huolestunut uusien yrittäjien sitoutumisesta yrittäjäyhdistysten toimintaan. Uudet jäsenet pitäisi saada paremmin ymmärtämään järjestön merkitys edunvalvonnassa. Yrittäjät yhdessä on paljon merkittävämpi voima kuin yksin toimiminen.

Pidän tärkeänä, että jäsenyritykset verkostoituisivat ja saman alan yritykset keskustelisivat asioista ja vaihtaisivat ajatuksia.

Vuoropuhelu yritysten välillä on hyvin tärkeää. Paikallisen yrittäjäjärjestön keskeisin edunvalvontakohde on kunta. Yhteistoimintaa ja yhteydenpitoa Sodankylän kunnan kanssa on yritetty tehostaa, 1980 luvun lopulla ja 1990 luvun alussa se oli melko olematonta mutta nyt toiminta sujuu jo paremmin. Kunnanjohtaja on säännöllinen vieras yrittäjäyhdistyksen tilaisuuksissa. Suuri parannus koettiin, kun tehtiin kunnan elinkeinopoliittista ohjelmaa ja yrittäjät pystyivät vaikuttamaan sen sisältöön. Nykyään kunnasta löytyy jo yritysasiamies, joka päätyönään pystyy auttamaan yrityksiä.

Kunnalliset hankinnat ovat paikallisille yrityksille tärkeä asia ja kunnan hankintastrategioihin on pyritty vaikuttamaan. Paikallisten yritysten pitäisi pystyä olemaan paremmin mukana hankintoja tehtäessä. Edistystä on tehty mutta paljon on vielä työtä tehtävänä.

HANNU AUTONEN

ASIANAJAJA, VARATUOMARI ATTORNEY AT LAW

ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY PL 79, Kasarmintie 10, 99601 SODANKYLÄ, FINLAND 040 483 8660, 0400 291 025 toimisto@autonen.fi

Sydämeltään sodankyläläinen Likiliike!

Likiliike konsepti jalkautui Sodankylään vuonna 2019

Sodankylän kunnan ja Sodankylän Yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa nähtiin tarve kirkonkylän elinvoimaisuuden edistämiselle sekä paikallisten yrittäjien yhteistyön kehittämiselle. Haluttiin nostaa esille paikallisten yritysten palveluita, joten kaivattiin konseptia tämän edistämiseen.

Vuonna 2019 löydettiin Rovaniemeltä Likiliike konsepti ja brändi, josta lähdettiin ottamaan enemmän selvää. Brändi todettiin kiinnostavaksi ja hyödylliseksi, joten se esiteltiin Sodankylän Yrittäjät ry hallitukselle. Yrittäjien hallitukselta se sai myönteisen lähestymisen, joten yhteistyösopimusta alettiin viemään eteenpäin. Tämän myötä Sodankylän Yrittäjät ry teki käyttöoikeussopimuksen Rovaniemen Yrittäjät ry kanssa, konseptin käyttämisestä Sodankylässä. Sodankylän Likiliikkeestä tuli alajaosto Sodankylän Yrittäjät ry kanssa.

Ensimmäiset sodankyläläiset Likiliikkeet ovat 2019 vuoden yrittäjien hallituksen jäsenten yritykset. Hallituksen jäsenten sertifioiduttua Likiliikkeiksi, mukaan halusi lähteä myös muita paikallisia yrityksiä. Aloitusvaiheen merkittävimpinä edistäjinä ovat olleet Marja Leena Magga, Mika Uusitalo sekä Jukka Lokka.

Likiliike toimintaa käynnistettiin tiiviissä yhteistyössä Ostovoiman suuntaaminen paikalliseen tarjontaan yrittäjien yhteistyötä kehittämällä hankkeen ja Sodankylän kunnan kanssa.

Mikä Likiliike on?

Likiliike on paikallisten yritysten markkinointiyhteisö, jonka tavoite on tukea ja edistää paikallista elinkeinoelämää. Likiliike brändi tuo jäsenilleen yhteistä näkyvyyttä, nostaa esille aidosti paikalliset yritykset ja antaa yrittäjille mahdollisuuden tehdä yhteistyössä tapahtumia, markkinointia ja kampanjoita. Likiliikkeen tavoite on tukea jäsenyrityksiään koulutuksen ja yhteisen näkyvyyden kautta. Jäsenten etuihin kuuluu yhteinen lahjakorttikauppa, jäsentapahtumat, koulutukset ja muu toiminta vuoden tavoitteiden mukaan.

Likiliike yrityksen tunnistat myymälän ovesta löytyvästä Likiliike merkistä.

Likiliike lahjakortti raha jää kylään Likiliikkeen lahjakortti lanseerattiin toiminnan alkuvaiheessa. Lahjakortti käy kaikissa Likiliikkeissä ja siitä on tullut erittäin suosittu lahjaidea, niin kuluttajille kuin yrityksille. Vuonna 2021 lahjakortteja myytiin reilu 17 000 euroa. Lahjakorttikauppa varmistaa sen, että raha jää paikkakunnalle ja Likiliike yritysten kassaan.

Liki Tuote on sertifioitu paikallistuote

Aivan kuten Avainlippu merkistä tunnistaa Suomessa valmistetun tuotteen, takaa Liki Tuote merkki tuotteen sodankyläläisen alkuperän sekä kertoo sodankyläläistä työtä edistävästä vaikutuksesta.

Kaikki Likiliikkeet voivat omilla tuotteillaan hakea mukaan tuotteistoon. Ehdotetun tuotteen sodankyläläisyysasteen arvioinnissa otamme huomioon tuotteen alkuperän, raaka aineet ja tarvikkeet, mutta painoarvoa annamme myös pakkausaineille ja tarvikkeille, muuttuville ja kiinteille henkilöstökustannuksille, alihankinnoille, tuotekehityskustannuksille sekä muille välillisille kustannuksille. Paikallisuusasteen arvioinnin jälkeen tuote sertifioidaan Liki Tuotteeksi, mikäli voidaan osoittaa minimissään 60 %:n paikallisuusaste.

Likiliike jäsenyrityksille ja asiakkaille

Likiliikkeen tavoite on pitää hyvä, rento tekemisen meininki yllä. Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen on keskeinen osa Likiliikkeen tulevaisuutta. Likiliike näkyy ja kuuluu paikallisissa tapahtumissa, joita ovat mm. järjestötapahtumat, Vappu kampanja ja Sodankylän Joulunavaus. Likiliikkeen merkittävä näkyvyys on nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Likiliike sertifikaatti kertoo kuluttajille ja matkailijoille järkevistä ja paikallisista valinnoista. Likiliike rakentaa yrittäjille vankan yrittäjäyhteisön, joka jakaa saman ajatusmaailman paikallisuudesta ja yrittäjyydestä.

Sodankylän Yrittäjät ry kautta aikain

1970 luku 1980 luku

Perustava kokous 21.3.1972

Perustajajäsenet:

• Mauri Penttinen (pj)

• Jorma Vesterinen (siht)

• Matti Kuivila

• Yrjö Uimaniemi

• Lars Elfving

• Jaakko Räsänen

• Sanni Salin

1970-luvun tapahtumia

• Yrittäjäiltoja

• Lapin yrittäjien keväiset kuntakierrokset, jatkuvat yhä...

• Järjestettiin yrittäjäjuhlia, jotka olivat avoimet kaikille, ja tarkoituksena tehdä yrittäjyyttä tunnetuksi.

• Keskityttiin järjestön kehittämiseen ja yrittäjien edunvalvontaan

• maailmanlaajuinen öljykriisi

Puheenjohtajat 1970 luvulla

• 1972 74 Pj. Mauri Penttinen

• 1975 Pj. Yrjö Uimaniemi

• 1976 77 Pj. Antero Rouvinen

• 1978 82 Pj. Erkki Ranta

Yrittäjäpalkinnot

•

•

•

1980 luvun tapahtumia

• Yhdistys ollut mukana Revontulihiihtojen järjestelyissä yhdessä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Yrittäjät panostivat vahvasti tapahtuman markkinointiin.

• Sodankylän joulun avajaiset järjestettiin usein Revontuli hiihtojen aikaan ja yhä edelleen yhdistys tukee Sodankylän joulunavausta vuosittain tukirahaston kautta.

• Hankittiin PohjoisKaira lehden osakkeet.

• Keskityttiin edelleen yrittäjien edunvalvontaan ja yrittäjien arvostuksen lisäämiseen.

Puheenjohtajat 1980 luvulla

• 1983 85 Pj. Erkki Salin

• 1986 87 Pj. Paavo Erola

• 1988 90 Pj. Erkki Ranta

Yrittäjäpalkinnot

• 1989 Liikkeenharjoittaja Pekka Vesterinen

• 1988 Heljä Pulkkinen

• 1987 Liikkeenharjoittaja Erkki Ranta

• 1986 Meimi ja Veikko Kautovuori

• 1985 Liikkeenharjoittaja Pentti Vuojärvi

• 1984 Liikkeenharjoittaja Urpo Valvio

• 1983 Johtaja Olavi Ruha

• 1982 Urakoitsija Jaakko Forsman

• 1982 Liikkeenharjoittaja Erkki Salin

• 1981 Liikennöitsijä Yrjö Uimaniemi

• 1980 Johtaja Mauri Penttinen

Maakunnalliset yrittäjäpalkinnot

• 1983 Mauri Penttinen

• 1995 Sodankylän Sementtivalimo Oy

• 2006 Lapin Herkku Ky

Nuoren yrittäjän palkinto

Sodankylän Yrittäjät ry kautta aikain

1990 luku 2000 luku

1990 luvun tapahtumia

• 1990 luvun kaivoskeskustelun käydessä kiihkeänä painatettiin Kevitsa tulee oletko valmis T paidat.

• v. 1990 myytiin PohjoisKaira lehden osakkeet. Saadun pääoman koroilla on yhdistys rahoittanut toimintaansa tähän päivään asti.

• 1992 perustettu tukirahasto, jolla yhdistys kanavoi yritysten tuen liikunnalle ja kulttuurille.

• Kevitsa tulee, kaivoshenkinen yrittäjäilta pidettiin 9.6.1993.

• v. 1997 kirjelmöitiin KTM:ää Kevitsa asiassa. 4.11.1997 saatiin virallinen vastaus ministeri Kalliomäeltä.

• La 28.11.1998 suuret Revontuli karnevaalit ja liikkeiden joulunavaus tapahtuma.

• Yrittäjien marssi valtuustosaliin: vastustettiin vanhan sairaalan tontin kaavoitusta ja ohitustien rakentamista Sodankylään. Perusteena pelko keskustan kauppaliikkeiden näivettymisestä.

• Vastustettiin 4 tien siirtoa pois keskustasta

• Yhdistys ollut mukana Revontulihiihtojen järjestelyissä yhdessä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Yrittäjät panostivat vahvasti tapahtuman markkinointiin.

• Aktiivinen yhteistyö oppilaitosten ja yrittäjien välillä.

• Lama

Puheenjohtajat 1990 luvulla

• 1991 Pj. Mauri Pöyliö

• 1992 94 Pj. Merja Karjalainen

• 1995 98 Pj. Unto Penttinen

• 1999 05 Pj. Hannu Autonen

Yrittäjäpalkinnot

1999 Esko Hietala Oy

1998 Parturi kampaamo Salon Stefan Ky

1997 Kone ja Metalli J. Koivuharju Ky

1996 Väri ja Urheilu Simonen Ky 1995 Huoltoasema Mauno Alatalo Ky 1994 Kuljetusliike Erkki Palo Oy 1993 K Halli Härkönen Ky 1992 Tuotejaloste Oy

1991 Rahkola Ky 1990 K Valinta Sieppi

2000 luvun tapahtumia

• Yhteistyön tiivistyminen kunnan kanssa

• Ensimmäinen elinkeinopoliittinen ohjelma ja päivitykset yhteistyössä kunnan kanssa.

• Globaali taantuma, rakennemuutoksen aikaa

• 2004 tehtiin 1. kerran Suomen Yrittäjien koordinoima elinkeinopoliittinen mittaristokysely.

• 2006 Lapin Yrittäjät ry:n puheenjohtajana Hannu Autonen

• Kunnan kehittämistyöryhmätyöskentelyyn yrittäjien edustaja.

• Teemalliset elinkeinoillat aloitettiin

• Aktiivinen yhteistyö oppilaitosten ja yrittäjien välillä.

Puheenjohtajat 2000 luvulla

• 1999 05 Pj. Hannu Autonen

• 2006 08 Pj. Pirita Pernu Lehtinen

• 2009 2012 Pj. Nina Lappalainen

Yrittäjäpalkinnot

2000 Sodankylän Jätehuolto Oy 2001 Sodankylän Kemikaalikauppa Oy 2002 Rakennus Sompio Oy 2003 Matka Ilo Oy 2004 Hasetec Oy 2005 Luoston Kerttuli Oy 2006 Kaaretkoski edustus ja juhlapalvelu 2007 E & T Kuivila Ky 2008 Kiveliön Kala Ky 2009 Snow Games Oy

Alueellinen Vuoden Yrittäjäpalkinto 2006 Lapin Herkku ky

•

•

Sodankylän Yrittäjät ry kautta aikain

2010 luku 2020 luku

2010 luvun tapahtumia

• Kaivostoiminta alkaa.

• Yritystaloudellisten vaikutusten arvioinnin tuominen mukaan päätöksentekoon.

• 2010 Yhdistykselle nettisivut.

• 2011 tilaisuuksia on pidetty runsaasti. Yrittäjäiltoja mm: kaavoitus, kaivosten mahdollisuudet, työterveyshuolto, yrittäjän hyvinvointi, keskustan ja yhteistyön kehittäminen. Muita tilaisuuksia: uusien jäsenten elokuvailta, kevätviritys, yrittäjäjuhlat yms. Lisäksi on viritetty oppilaitosyhteistyötä, facebooksivut, yhtenäistä ilmettä lyhtyvalaistuksin.

• 2011 Lapin Yrittäjät ry:n puheenjohtajana Hannu Autonen

• Kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön edellytyksien luominen ja kehittäminen sekä laajemmin yrittäjiä hyödyntävän laajapohjaisen yhteistyön kehittäminen muiden alueella toimivien yrityspalvelutuottajien kanssa: Pohjois Lapin Leader, TE Toimisto, ELY keskus, ProAgria, Sodankylän kunta.

• Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys 2012.

• Nuorten Yrittäjien toiminta aktiivista; useita tapahtumia ja kokoontumisia.

• Torstain pidennetyt aukiolot.

• Yhdistyksen 40 v juhlat 11.12.2012

• 2013 Sodankylän kirkonkylän keskustan kehittäminen, hankittiin opastauluja 5000 €:lla

• Kirkonkylän yleis ja asemakaava aiheutti voimakasta keskustelua yrittäjien ja kunnan välillä, Arinan tontin ja kortteli 26 kaavamuutos

• Keskustelu pitäisikö Sodankylän olla kaupunki

• 2019 keväällä keskustelua keskustaajaman kehittämisestä ja lisäkaistan rakentamisesta taajamaan

• 2019 kesä ja syksy Likiliiketoiminnan käynnistäminen, neuvottelut ja sertifioinnit, Likiliike lanseerattiin 10.10.2019 ja ensimmäiset yritykset sertifioitiin 25.10.2019.

2020 luvun tapahtumia

• Maaliskuussa 2020 kulovalkean tavalla leviävä korona virus hiljentää Sodankylän yritykset, kuntalaiset ovat hyvin varovaisia liikkuessaan kaupoissa, yrityksissä otetaan etätyöt käyttöön sellaisissa yrityksissä missä se on mahdollista.

• Yhdistyksen vuosikokous pidettiin etänä 20.1..2020

• Vuonna 2020 jatkettiin yhteistyössä Sodankylän kunnan kanssa Ostovoiman suuntaaminen paikalliseen tarjontaan yrittäjien yhteistyötä kehittämällä hanke

• Likiliiketoiminta jatkoi kasvua

Jukka Vierman muistelus karhunpyynnistä 1981

Jukka Vierma (1942 2022) toimi huoltoasema yrittäjänä Sodankylässä vuosina 1981 1992, 10 vuoden ajan. Jukka oli Sodankylässä hyvin tunnettu ja arvostettu persoona toimien yrittäjyyden lisäksi muun muassa kunnallispolitiikassa sekä ajo opettajana. Sodankylässä yrittäjien keskeisiä harrastuksia ovat metsästys ja kalastus, kanalinnut, hirvet, taimenet, harrit ja siiat ovat useimpien pyyntimiesten saaliina. Karhujen kevätpyynti oli hyvin suosittua 1970 1980 luvuilla ja seuraava on Jukka Vierman muistelus karhunpyyntireissulta 1981.

Valmistautuminen pyyntireissulle

Panenpa paperille muutamia asioita. Seuraavassa kirjoittelussa keskityn Alpon ja minun viimeisen karhun pyynnin tapahtumiin. Tämä on toteutunut äitienpäivän jälkeen, vuonna 1981. Edellinen viikko meni puita tehdessä Soasjoen varressa. Kaadoimme ja toimme tien laitaan 25 kiintoa koivuja. Kuljetusvälineenä oli minun vanha ja hyväksi koettu moottorikeikka RAKETTI, sachin moottorilla varustettu (18 HV= erittäin toimiva peli). Viikonvaihteessa teimme kaksi pitkää päivää töitä. Alpo kaatoi ja karsi, minä ja Jarmo (15 v) tikotimme tietä kuusenhavuilla, koska oli huono kelkkakeli. Kuitenkin kahden päivän aikana saimme puut tien laitaan. Hyvä näin, koska seuraavalla viikoilla oli tarkoitus lähteä pyyntiin. lomat oli anottu ja saatu. Viikon vaihteessa vaimoni Riitta oli tyttäremme Katin kanssa uintikisoissa Kemissä.

Tämän kevään karhun pyyntiin olimme valmistautuneet tosissaan. Kuntopohjaa oli tehty, hiihtäen syys lokakuun vaihteesta lähtien. Olimme käyneet hiihtolenkillä ja välipäiviä oli syksyn jälkeen tuohon äitienpäivän jälkeiseen viikkoon ainoastaan 26 päivää. Kilometrejä kertyi huikeat yli 3000 km. Pari kolme pitkää laturetkeä olimme mukana. Hurjin viikon vaihde pe su 152 km. Pidin sinä talvena tarkoituksella tarkkaa kirjanpitoa, ihan viime vuosina olen vasta hävittänyt päiväkirjat.

Muonat olimme vieneet kolmelle kämpälle yhden viikonvaihteen aikana. Kivioja, Tämäkkä ja Luolaselkä. Kuivamuonaa: makaronia, lihasäilykkeitä ja erilaisia pussikeittoja. Tällaisella toimenpiteellä kevensimme repun painoa.

Lähtö pyyntiin tapahtui maanantaiaamuna noin klo 3. Riitta vei Alpon ja minut. Tavarat purettiin Purnumukassa, Tankajoen sillanpielessä, josta retken starttaus alkoi. Siitä lähti käyntiin koko talven haaveiltu pyyntireissu. Reissu päättyisi seuraavana lauantaina Siltaharjuun.

Kertoilen päivä päivältä tapahtumien kulun.

Ensimmäinen päivä

Aamulla oli erittäin hyvä hanki. Olimme ideoineet pitovoitelun tekemällä rautasahan terällä vinoja kuvioita niin, että potkuvaiheessa viirit ottivat kiinni. Pitovoitelu oli todella loistava. lähdimme hiihtämään Tankajokivartta ylöspäin, kuitenkin hieman pohjoista kohti. Ensimmäinen tavoite oli Katramorostan seutu ja siellä olevat hetteiköt. Tulimme raja aidan laitaan noin kello seitsemän maissa. Siinä oli pieni rinne, jossa oli paljasta maata ja keittelimme aamukahvit. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, mutta siitä huolimatta hanki kantoi hyvin ja keli oli loistava.

Siinä vierähti noin vajaa tunti ja matka jatkui kohti länttä ja hiukan pohjoiseen. Tulimme raja aidan laitaan, sitä seuraten ja siinä kierrellen pienten purolatvojen seutuja siinä toivossa, että karhu olisi käynyt kaivelemassa vanhoja kätköjänsä. Ei kuitenkaan ollut. Kello lähenteli yhtätoista: hanki paikka paikoin jo surahteli läpi. Arviolta lämpötila oli jo +10 paikkeilla. Katsoimme kartasta, että Kiviojan kämpälle oli vielä noin 7 8 kilometriä: kämppähän oli ensimmäisen päivän tavoite. Talven aitavahdit olivat onneksi ajaneet kohtuullisen hyvän jäljen, joka kesti loistavasti. Ennen ylimmäisiä Vaulonlampia olevat synkät kuusikot kierreltiin kuitenkin tarkasti jälkien toivossa.

Tulimme kämpälle noin yhden aikaan ja silloin hanki antoi jo niin periksi, että viimeiset sadat metrit olivat varsinaista taaperrusta. Kämpässä oli onneksi puita aika hyvin. Tulet piisiin. Alpo otti vesiämpärin ja lähti hakemaan Kiviojasta vettä, noin vajaan sadan metrin päästä. Rupesin ruuanlaittoon, olihan keitetty matkalla vain yhdet kahvit, nälkäkin jo rupesi olemaan. Alpo toi veden. Kattila tulelIe, keittopussit mukaan ja kohta meillä oli ateria valmis. Kahvipannu myös tulelle, hetken perästä juotiin kahvit, korkattiin pieni kossu ja aloitettiin seuraavan päivän karttaharjoitus.

Yö nukuttiin hyvin. Pakkasta oli noin 10 astetta. Se oli tehnyt tehtävänsä. Nousimme ylös hieman neljän jälkeen, söimme hieman aamupalaa ja joimme aamukahvit. Pakkasimme reppuun päivätarvikkeet, kahvivehkeet, leipää ja paistinmakkaroita. Toisen päivän hiihtomatka oli noin 45 50 km.

Toinen päivä

Lähdettiin kohti etelää ja tultiin alimmalle Vaulonlammelle. Oli näköjään pilkkijöitä ollut kevään aikana. Siitä jatkoimme kohti Vaulon kankaita, aikomuksena kierrellä Kiviaapaa aina Siikahaaraan saakka, jos keli pysyy hyvänä. Siitä suunnistimme hieman pohjoista kohti. Tulimme Vaulon varteen, josta ei ollut mitään asiaa ylitykseen, joten jokivartta seuraten nousimme kohti Valkeankiven aapaa ja siinä, mistä ei ole kuin lyhyt matka alimmalle lammelle, pääsimme yli Vaulonja suunnistimme kohti Vassamaselkää. Matka taittui kevyesti, oli loistava keli. Luistelimme metsäsuksilla ja tulimme lähelle Vassamaselkää, joka on kuusikkomaata.

Kello oli jo kahdeksan maissa. Keräsimme kuivia oksia ja keittelimme kahvit, söimme hieman eväitä ja katsoimme kartasta, mihin suuntaan kannattaisi lähteä. Koko ajan piti pitää mielessä, että kun aurinko näin porottaa, keli loppuu yllättäen äkkiä. Edellinen päivä oli vielä hyvin muistissa.

Päätimme kuitenkin vielä hiihtää länttä kohti ja hyvissä ajoin sitten kääntyä aidan laitaan, koska siinä on aitavahtien talven jälki, jota myöten on sitten hyvä hiihtää Kiviojan kämpälle. Kaikkien pikku ojien latvaheteet silti tarkisteltiin jälkien toivossa. Kello lähenteli jo yhtätoista ja kartan mukaan meillä oli matkaa Kiviojan kämpälle reilu kymppi, olimmehan jo näköyhteydessä Peuravaaraan. Tulimme aidan laitaan ja katsoimme parhaaksi lähteä kohti itää ja Kiviojan kämppää. Vastaan tuli kuitenkin sula oja ja ylitykseen löytyi hyvä lumisilta. Olimme varautuneet tällaiseen tilanteeseen ja meillä oli repussa 25 metriä pitkä suopungin tyyppinen naru, siltä varalta, jos ylityksiä tulee.

Naru ympärille ja toinen jää narun kanssa toiselle puolen ja toinen ylittää ensin ja sitten, kun toinen on toisella puolen niin naru toisen ympärille. Näin varmistetaan, jotta ylitys onnistuu turvallisesti. Siteet on irrotettu niin, että jos putoaminen tapahtuu, niin ylös tulo on helpompi. Ylitys onnistui hyvin ja hiihto kohti Kiviojaa jatkui. Ivalon puolelta oli tullut meidän puolellemme pari ahmaa, kuitenkin jäljet olivat eiliset. Näkyivät hyvin, koska oli ollut jo sellainen keli, että hankeen jäi selvä jälki. Keli rupesi tosi äkkiä pehmenemään auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta. Kello lähenteli jo yhtä ja jos vanhalta kelkan jäljeltä poistui, hanki ei juuri kantanut. Onneksi matkaa ei ollut kuin kilometri ja tulimme kämpälle noin puoli kahden maissa. Viimeiset tunnit hiihtelimme ilman paitaa ja kiväärin hihnan jälki näkyi selvästi ja kun minulla on kalju, oli päivä ottanut päälaellekin aika reilusti, koska pipo oli myös pois päästä.

Ei muuta kuin ruoan laittoon ja suksien voiteluun. Parahviiniä olimme varanneet, olihan meillä lahdenperät joissa muovipohja. Meillä oli pieni kaasupullo ja voitelurauta näitä hommia varten. Katsoimme kartasta päivän hiihtoreissun ja matkaa oli taitettu runsas 50 km, eli ihan hyvä lenkki runsaan 8 tunnin hiihtoon. Varjon puolella oleva mittari näyttää + 16. Syödään hyvin: sikanautapurkki ja makaronit sekaisin ja kahvit päälle löröjen kanssa. Makuupussiin ja unta palloon.

Kolmas päivä

Kolmas päivä on suunniteltu jo etukäteen. Tämä päivä oli siirtymispäivä kaikkine mutkineen Törmäsvaaran laitaan Tämäkänkämpälle. Nousimme ylös jo hieman ennen kolmea: aamupalaa ja repun pakkaus. Ja ei muutako hangen päälle ja menoksi kohti etelää, hieman kuitenkin länttä kohden. Menimme alimman Vailonlammen oikeaa puolta, jotta pääsimme Vauloa ylittämättä. Vassamaselkä oli tavoitteena, keli oli loistava ja aurinko lämmitteli selkää. Vassamaselkä, niinkö jo tuolla aiemmin totesin, on kuusikkomaa ja aika synkkä kaiken kaikkiaan joten se on mielenkiintoinen hiihdettävä, kun näkyvyys on vain kymmeniä metrejä. Sitten pidettiin tuumaustauko ja tultiin siihen tulokseen, että käväissäänpä hieman vielä pohjoisessa, muutoinhan Luottelma aapa ja Rullajuppurat jäävät tarkistamatta. Näin sitten tuumasta toimeen ja suunta kohti pohjoista. Siellähän on muutamia ojan latvoja, jotka voivat olla hyvinkin mielenkiintoisia. Matkaahan tästä ei ole aidan laitaankaan, kun reilu kymppi.

Kello oli vasta seitsemän silmässä ja keli hyvä, joten matka taittui ja taijettiin siinä jopa vähän hiihtää kilpaa. Hiihdettiin ja tarkasteltiin ojien lähtöhetteitä: elukat oli kyllä mellastaneet, mutta lähinnä poroja ja taisi· siinä jossain olla myös hirvi, mitä lie hakenut. Tultiin siihen tulokseen, että oli kahvinkeittoaika ja se myös toteutettiin, samalla karttaa katsoen. Tulimme siihen tulokseen, että takaisin Vassamaseljän länsipuolelle ja sitä kautta Törmäsvaaran laitaan, Tämäkkäojan varteen ja Tämäkän kämpälle.

Siihen aikaan kämpät olivat auki ja kulkijoiden käytössä, ja mikä mahtavinta, meitä odotti siellä käristysateria. Olin purkittanut itse puolen kilon purkkeja, siellä kätkössä oli neljä. Kahvin jälkeen lähettiin kompassi suunnalla lähes suoraan etelään. Tässä vaiheessa kello oli jo lähellä yhtätoista, mutta hanki oli vielä hyvä ja keli mitä mahtavin. Matka taittui yllättävän nopeasti ja ennen kuin huomasimme, olimme jo Tämäkän tiellä ja kämpälle noin 3 km. Loppumatka oli tavallaan pihataival. No, mikä tästä teki vielä mielenkiintoisemman, olihan siellä käristyksen lisäksi kolmen vartin viskipullo amerikkalaista neljää ruusua. Puitakin oli kämpällä, jotta ei ainakaan heti tarvinnut lähteä puumetsään. Vanhan tavan mukaan Alpo lähti hakemaan ojasta vettä, minä rupesin puuhastelemaan ruuan laittaa. Perunoita oli juuri tätä varten otettu mukaan ja valmiiksi kuorittuna. Alpo toi veden, kattila tulelIe ja käristyspurkit auki ja toiseen kattilaan. Meillä oli mukana ja kuului varustukseen kahvipannu ja kaksi noin kahden litran mettäkattilaa eli olimme näin ollen ruuanlaiton suhteen täysi omavaraisia. Jos joudutaan yöpymään tulilla, ei ole mitään hätää.

Perunoiden kiehumista odotellessa avattiin viskipullo ja kartasta katsottiin, paljonko tuli kilometrejä. Kello oli jo puoli kolmen maissa, hiihtokilometrejä tuli tänään noin 55 km. Aurinko meni pilveen ja enteili seuraavaksi yöksi lauhaa keliä. Iltasella ja yön aikana sateli vähän vettä. No niin, tuo ruokailuhan jäi kertomatta. Potut meni lähes kaikki, jäi kuitenkin aamupalaksi läskin seuraksi. Käristystä oli juuri miten pitikin, ei olis jaksettu syyä yhtään enempää. Ilta meni radiota kuunnellessa, sekin meillä oli mukana. Se oli tupakka askin kokoinen, olin sen ostanut eräältä Japanin matkalta, on muuten vieläkin kotona ja kuuluu hyvin. Ja näin kolmas päivä illassa. Ja unta palloon. Kyllä hyvä untuvapussi on mukava kaveri.

Neljäs päivä

Yöllä nukuttiin hieman rauhattomasti, koska nukkumaan mennessä sää pilvessä ja enteili suvikeliä. Yöllä kahden maissa kävin ulkona tarpeilla ja oli erittäin kostea keli. Kämppään tullessa totesin AlpolIe, että huono ilma. Maakuupussista kuului toteamus: parempi kun ei ilmaa ollenkaan, ja kuorsaus jatkui. Tietoisesti, ehkä vähän sinnitellenkin noustiin ylös vasta lähellä kahdeksaa ja alettiin laittamaan aamupalaa, olihan illan ruokailusta jäänyt hieman perunoita. Savukylkiä kämpän paistinpannulle ja peruna sekaan. Kohta oli tuhti aamupala valmis. Ei muuta, kun syömään ja mustat kahvit päälle, niin päivän askareet ovat valmiit alkamaan.

Oli selvinnyt, että tänään ei hiihdetä. Olimme jo todenneet, ettei hanki kestä, mutta kämpältä lähti keikoilla ajettu jälki kohti mahdollisesti Pokkaa, ehkä Luolaseljän kämpän kautta. Ajateltiin, että käväissäänpä pieni lenkki jälkiä pitkin ja vesisade oli loppunut, ei siis ollut kastumisen vaaraa, kun mitä hiki toisi pintaan.

Palailimme kämpälle noin parin tunnin lenkiItä, aamureippailu ehkä noin 10 km. Yöllä kuuntelin, että hiiriä tuntui olevan, ehkä nekin arvelivat, että kämppään tuli eloa ja ehkä lattialle voi pudota joitain pieniä herkkupaloja. Siitä saimme idean: ruvetaanpa pyytämään hiiriä, Alpo oli poikasena opetellut sellaisen Iiskun teon. Se tehtiin kolmesta, muutaman sentin mittaisesta viivoittimen tyyppisestä puupalasta. Lauta ja sen päälle pantiin tiili, liskutarvikkeet laudan alle ja pieni juustopala siihen osaan, johon koskettaessa \isku laukeaa ja hiireltä henki pois. Lisku viritettiin ja me laverille liskua seuraten hiljaa odottamaan, tuleeko saalista. Puolen tunnin hiljaiselon jälkeen eka hiiri tuli piisin takaa Iiskun suuntaan nuhkien ilmaa, varmaan juuston tuoksu tuli nokkaan. Jännittävä odotus alkoi. Noin 10 minuutin odottelu ja juuston haju teki tehtävänsä. Kuului lops, lisku laukesi ja eka hiiri hengiltä pois. Lisku uudelleen pyyntiin ja päivän aikana saatiin 5 6 hiirtä.

Iltapäivällä ilma rupesi seestymään ja aurinko tuli esille. Ilma lämpeni tosi nopeasti, jopa niin lämpöiseksi, että lämpömittari etupihalla lähenteli +30. Siinä sitä sitten pikkuhoususillaan istuttiin ja otettiin aurinkoa jo ennestään reilusti aurinkoa saaneeseen ylävartaloon. Lisku oli muuten pyynnissä, ja kun kuultiin lopsaus niin saalis pois ja lisku uudelleen pyyntiin. Se, että aurinko tuli esille ja taivas on täysin pilvetön, ennakoi meille seuraavaksi yöksi hyvää hankikeliä ja olemme varmoja, että liikkeelle voidaan lähteä tosi varhain, ja voimmehan lähteä liikkeelle kelkanjälkiä seuraten, koska aikomus meillä oli Piippuhaaran ja Häntävasapalon seutu haravoida seuraavaksi. Nukkumaan menimme aika aikaisin, jotta jaksettaisiin tarvittaessa lähteä heti puolen yön jälkeen. Näin neljäs päivä illassa ja saalistakin oli saatu.

Viides päivä

Koska päivä oli levähelty, uni oli rauhatonta, mutta kuitenkin uni tuli ja herättiin jo ennen yhtä ja todettiin, että nyt voidaan lähteä jo hangelle. Reppuihin kevyet kenttäeväät ja niitä pakattaessa sanoin AlpolIe, että minulla on taskussa vain 8 panosta, mutta eikhän se riitä, koska ei ole nähty yhtään jälkiä. Sukset jalkaan ja kohti Törmäsaapaa kelkan jälkiä seuraten. Kello oli silloin noin puoli kaksi. Todettiin aavan laitaa lähestyessä, että hankihan kestää jo hyvin hiihtää. Häntävasanpalo näkyy jo tuolla äärettömyydessä, siinä on kuitenkin pari kumpua, jotka pitää tarkastaa kaiken varalta. Tyhjiä olivat. Toisessa kuitenkin erittäin vanha pesä.

Matka jatkui ja hyvissä ajoin ennen Häntävasapaloa sovittiin, että kierrämme palon kahta kautta: toinen hiihtää etelän puolelta ja toinen pohjoisen kautta ja kumpi tulee ensin lissin varteen keittää aamukahvit. Tarkoitushan oli, että latumme yhtyvät Piippuhaaran kohdalla. Tulen ensin lissin varteen ja otan sulasta vettä ja nousen hieman aukeamalle paikalle ja teen pienet tulet. Keittelen kahvit ja kaveria ei näy, kello oli silloin puoli kolme. Kahvi kerkesi jo jäähtyä ja kaveria ei näy, ei kuulu. Ajattelin, että eksykhän siellä eteläpään koivurisukoissa ja hiihtää väärään suuntaan. Päätin ampua merkkilaukauksen, jotta kaveri kuulee, missä päin olen.

Ampumisen jälkeen kuuluu huuto kaukaa: Olen tulossa, älä ammu toista kertaa. Alpo tulee kynsitulille ja rupeaa kertomaan: Selvittelin tuolla eteläpäässä jälkiä, siellä on karhu tappanut kaksi poroa. Ne olivat vielä osittainlämpirniä eli olivat olleet hengettöminä vain muutamia tunteja, mutta hanki on niin kova, ettei karhulta jää jälkiä. Yritin selvittää, löysin pari jälkiä liekon laidasta eli on tuolla Häntävasanpalossa jossain. AlpolIe lämmitettiin kahvia, sen jälkeen lähettiin hiihtään poronraatojen luokse ja tekemään toimintasuunnitelmaa, kello jo yli kolmen. Häntävasapalohan on muutaman neliökilometrin kokoinen. Siinä jälkiä selvitellessä menemme liekolle jossa jälki näkyi selvästi ja todettiin muitakin selviä jälkiä. Päätimme lähtiä kiertämään palon etelän kautta ympäri, koska siellä jälki todennäköisesti näkyisi ja voimme todeta, ettei ole poistunut palosta. Kiersimme palon itäpuolelle ja siinä on se syvä kuru, josta lähimme nousemaan ylös. On niin jyrkkä, että pitää nousta sivusuksella.

Pääsimme lähelle huippua ja samalla huomasimme, että karhu katsoi meitä muutaman kymmenmetrin päästä. Katsekontakti oli vain muutama sekunti, emme ehtineet ottaa pyssyjä selästä ja karhu katosi. Jälki kuitenkin näkyi hyvin.

Oli uuden toimintasuunnitelman aika. Totesimme, että eipäs lähe noille suurille aukeille jängille vaan näköjään pysyttelee palolla, siellähän on kuitenkin tiheitäkin paikkoja. Nyt lähetään sitten hiihtämään, toinen jälkiä seuraten ja toinen näkömäärän päässä. Näin edettiin, kuitenkin karhu ovelana eläimenä kiersi pohjoisrinteelle, jossa jälki ei näy ja niin hukkasimme jäljet. Jälleen on mietittävä mitä teemme. Kello jo lähenteli kahdeksaa. Nyt päätettiin ruveta hiihtään erillään. Kiertelimme paloa sinne tänne ajatuksena, ettei karhukaan tiedä, mistä milloinkin hiihtäjä tulee ja näin juuri kävi. Olin nousemassa etelän suunnasta, hanki ei enää oikein kestänyt. Aurinkohan porotti jo täysillä.

Pääsin kuitenkin lähelle huippua ja kuulin, kuinka vastapäätä hanki surahteli läpi. Olettamuksena, että Alpo nousee toista puolen. Olin lähellä huippua. Otin juoruapullon taskusta ja hihkasin: tule kaveri ottaa isotonikkia, sitä on vielä, jos janottaa. Ei kuulu vastausta. Panin korkin kiinni ja pullon taskuun. Muutaman kymmenen metriä hiihettyä huomasin: ei ollut Alpo, vaan karhu.

Siinä vaiheessa nostin aseen rinnalle ja tein latausliikkeen, jolloin ase oli ampumavalmiina. Sauvan rinkat ranteella ja ase kädessä otin hiihtoaskelia. Karhu lähti kuusen takaa, noin 30 metrin päästä.

Pääsin ampumaan neljä kertaa, ennen kuin se oli jälleen risukoiden suojassa ja näkymättömissä, latasin aseen ja lähdin hiljaa etenemään. Tulin kohtaan, missä karhu oli, kun ammuin. Huomaan kaksi verisuihkua karvoineen hangella. Siis ainakin kaksi reikää, ilmeisesti toiset olivat huteja. Samalla kun nousin ja otin hiihtoaskelia, karhulla petti hermot ja se ryntäsi noin kahdenkymmenen metrin päästä kuusen suojasta liikkeelle. Siinä on lievä aukea, samalla paukkui aseeni, jälleen neljä kertaa. Karhu kuitenkin kääntyi päin ja lähti hyökkäämään päälle, tuli pitkillä loikilla, meni kuitenkin hangesta aina läpi. Tässä vaiheessa on yksi patruuna, aseessa lukko kiinni.

Katsoin suunnan kohti myötäistä, koska näytti, onko osat vaihtunut. Kuitenkin seuraava hyppy, jonka karhu teki, niin pää reuvahti sen olosesti ettei taija enää hypätä. Aloin huutaa Alpoa. Alpo kuuli ja tuli hyvää vauhtia kohti ampumapaikkaa, kyseli missä karhu. Sanon: siinä se on, meidän välissä ja hengetön. Laskin laukauksia ja arvelin ampuneeni kahdeksan kertaa. Onkhan osat vaihtunut, panoksia oli kyllä mukana enemmän kuin kaheksan

Kello oli yhdeksän maissa. Suolet pois, maksa riistapussiin, karhu kuusen tyvelle ja nyt hopusti kämpälle soittamaan kirkolle. Sillon oli vielä noita erämääpuhelimia, joista soitettiin ja keskus kysyi minkä numeron laskuun.

Raadolta kämpälle hiihto kesti noin reilun puolitoista tuntia. Kämpän lähestyessä kuului koiran haukunta. Tulimme lähelle kämppää ja tunsin koiran ja sanoin AlpolIe, että koira on Onnelan Sulon ja varmasti, koska suksipareja oli kaksi, toiset ovat Aikio Taunon Vuotsosta, koska he liikkuivat näissä kairoissa yhdessä. Olimme tavanneet ennenkin. Otin repusta riistasäkin, jossa oli karhun maksa ja hivautin sen laverille: Siinä, ruvetkaa paistamaan tuoretta maksaa.

Soitto kunnanvirastolIe Riitalle: Kerro kahviossa ruokatunnin aikana saalista. Olihan siihen aikaa suuri juttu, karhun kaato. Kerroin vaimolle, että soittelen, koska saamma kyydin täältä raadolle. Tule sitten meidät hakemaan jostain, se selviää päivän aikana. Siinä muutamien tuntien aikana käytiin monta kertaa läpi yön ja aamun tapahtumat. Muutama puhelinsoitto Vuotsoon ystäville ja saimme selvitettyä, että Äärelän Sakari Siltaharjusta voi tulla ja hakea meidät ja raadon seuraavan yön aikana Siltaharjuun.

Sulo ja Tauno lähtivät kohti Luolaselkää ja kysyivät, voivatko he käyttää koiraa raadolla. Sanottiin totta kai. Nyt vielä soitto Riitalle, että ole Siltaharjussa aamulla noin kahdeksan jälkeen. Ihan tarkkaa aikataulua ei voida antaa, koska maitaan ylittäminen on aina kohvajään aika vähän tuuristakin kiinni, minkälainen pakkanen on yöllä. Ja niin alkoi yön odottelu.

Syötiin hyvin, olihan eväitä vielä hyvin. Sitten makuupussiin ja unta varastoon. Eihän sitä unta vaan meinannut tulla, olimmehan Alpon kanssa saaneet jo toisen karhun ja se oli jo jotain.

Kuudes päivä

Uni tuli kuitenkin ja heräsimme, kun keikka tuli pihalle. Kello oli puoli neljä. Eipä siinä herätyskelloa tarvittu, olihan toivottu kyyti tullut. Nopea kahvinkeitto ja Alpo Sakarin kanssa lähti raadonhakuun. Tästä herätyksestä alkoi pyynnin kuudes päivä.

Minun tehtäväkseni jäi Alpon ja minun makuupussien pakkaus. Oli sovittu poikien lähtiessä, että kun he tulevat, lähtökahvit ovat valmiina. Keitin kattilallisen vettä valmiiksi. Itse join aamuteen ja söin jotain hieman. Tekasempa muutaman voileivän, ajattelin ja tein kansI meillä oli vielä eväitä kivasti.

Kello lähenteli kuutta, kuului kelkan ääni. Raadon hakijat tuli. Kahvi oli valmiina ja voileivät tuntuivat olevan tarpeen, hyvin kelpasivat. Alkoi lopputavaroiden pakkaus. Rekenähän oli vain parireen etureki ja siinä pieni lava. Kokeilimme ensin lähtiessä, voimmeko olla reessä, siitä ei kuitenkaan tullut mitään. Onneksi Sakari oli ottanut suopungin mukaan ja meillä oli oma köysi ja näin ollen menimme hinaukseen.

Tulimme altaan jäälle. Teräsjään päällä oli 25 cm vettä ja sen päällä kohvajäätä 10 15 cm, joka kesti juuri ja juuri kelkan ja reen. Olihan reessä yli satakiloinen karhun raato ja meidän rinkkamme, toki aika keveitä. Kelkkana Sakarilla oli Okkeli pitkällä muovitelalla. Erinomainen kulkuneuvo. Me Alpon kanssa suopunkien päissä noin 20 metriä kelkan reestä kahen puolen. Matka jatkui aika rivakasti, kunnes kohva petti.

Olimme kaukana rannoilta. Porukalla keikka lujalle kohvalle, meni siinä jonkin aikaa ja uusi lähtö. Nostaessa tulimme siihen tulokseen, että nyt rantamaita kohti, jospa siellä olisi parempi kohva.

Ja näin kello oli jo silloin puoli kaheksan. Jouduttiin kuitenkin tulemaan vielä kerran aukeammalle altaalle ja kohva petti toisen kerran. Näin, kuinka Alpo heitti narun pois käsistä, ei ajautunut rikkonaiselle kohvalle. Pidin köydestä kiinni aavistuksen liian kauan, sukset läpi kohvasta ja silmälleen kohvan alle. Vauhtia ei ollut enää paljon, kädellä suojasin silmiä, jotta ei tulisi vaurioita. Näin kävi, kastumiselta en kuitenkaan välttynyt, ei juuri ollut kuivaa paikkaa.

Kelkan nosto taas kohvan päälle ja uusi lähtö, onnistui nyt paremmin, kun eka kerralla, Siltaharju näkyi jo ja Äärelän pihalla meidän keltainen Saab. Kello lähenteli jo puolta yheksää. Sukset katolle telineille ja raato suksien päällä, pää taaksepäin, jotta ohittajat näkevät, mitä katolla. Riitta sanoo, että menkää sinne takapenkille. Kysyn miksi. Katsokaa, siellä on teille kaatoryypyt. Saadun karhun kunniaksi kävin eilen a kaupassa ja tein teille kummallekin oman lantingin.

Sakarin kiitteleminen ja sopiminen, miten korvaamme kyydin ja ei muuta, kun tien päälle. Samana päivänä vielä nyljemme karhun ja suolaamme taljan, joka aikaan sitten parkittiin Pälkäneellä saakka. Se on edelleen tallessa, haurastunut kylläkin. Siitinluu on asekaappini ovessa, siihen on ystäväni Penttisen Seppo tehnyt kultaisen kiinnikkeen, jotta sitä voi pitää ketjussa kaulassa.

Tämän hiihtoretken tapahtumista, äitienpäivän jälkeisellä viikolla tulee kuluneeksi 40 vuotta. Olen joskus miettinyt, minkä vuoksi jotkut asiat syöpyy muistin sopukoihin. Ihan kuin ne olisivat eilistä päivää. Luolaselän eväätkin tuli käytettyä seuraavana keväänä. Olivat säilyneet hyvin ja kossupullokin oli tallessa.

Sodankylä, huhtikuu 2021

Jukka Vierma

Sodankylän Yrittäjien hallitusta 2022, Emma Penttinen, Sofia Karinmäki, Ilona Liikanen, Jari Haavisto, Jari Hakkarainen ja Jouko Hietala

Sodankylä väestön kehitys 1971 2022

Vuosi

Ideageneraattori Oy toteuttaa yrityksen talousapuneuvontaa, hankintaneuvontaa sekä hankekonsultointia.

Verkkokauppa Kierki tarjoaa hyvän valikoiman luontoaiheisia lahjoja ja retkeilytarvikkeita.

Mauri Penttinen

Sodankylän Yrittäjien ensimmäinen puheenjohtaja

Sodankylän Yrittäjäyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Mauri Penttinen. Mauri Penttinen oli jo sukunsa kolmannen polven kauppias, sillä hänen isänsä Kalle ja pappansa Tapani olivat toimineet kiertokauppiaina Vienan Karjalassa Uhtualla.

Sukujuuret Vienan Karjalassa Uhtualla

Mauri Penttisen pappa Tapani oli ottanut sukunimekseen Penttinen (entinen Afanasejeff), perhe asui Uhtualla Vienan Karjalassa ja Tapani toimi kiertokauppiaana Suomessa Oulun ja Lapin lääneissä aina Kittilän ja Sodankylän pitäjiä myöden. Suurista laukuistaan kauppiaat saivat nimitykset kulkukauppias, tsumpsankantaja ja laukkuryssä.

Kesäaikaan matkat taitettiin jalan, raskaita laukkuja selässä kantaen. Talvisin matkaa tehtiin hevosella ajaen, hevonen veti raskasta rekeä lumihankien keskellä ja koska kuorma oli raskas, käveli kauppias reen perässä ja tarvittaessa avusti hevosta työntämällä rekeä. Tiet olivat lumisia ja muutenkin vaikeasti kuljettavia.

Menomatkoilla tavaroina oli erilaisia hyötytarvikkeita. Kiertokauppiaan kulkivat usein samoja reittejä ja majoittuivat samoihin taloihin. Kauppiaan saapuminen oli aina tapahtuma, missä vaihdettiin ensin kuulumiset maailmalta ja kylältä, tämän jälkeen kulkukauppias avasi laukkunsa ja laatikkonsa pirtin lattialle ja kaupankäynti alkoi. Rahaa kansalla oli vähän ja siitä vähäisestä oltiin visuja. Miltei jokaisessa taloudessa oli kuitenkin varauduttu niin, että vaihtotavaraa oli ja hankinnat saatiin tehtyä. Pääosa kaupasta käytiinkin vaihtokaupan kautta.

Paluumatkoilla kauppiaat veivät ansoilla pyydettyjä ja jäädytettyjä metsäkanalintuja sekä oravan , jäniksen , saukon , ketun , kärpän , näädän , lampaan ja vasikannahkoja. Nahkat ja linnut olivat hyvin yleisiä maksuvälineitä. Vaihtokaupassa tulleet tavarat piti viedä Venäjän Kemiin saakka.

Kalle pakenee lopullisesti Suomeen

Tapanin poika Kalle seurasi isänsä jalanjälkiä tsumpsankantajaksi eli laukkuryssäksi jo 13 vuotiaana. Kalle seurasi isänsä matkassa kauppamatkoilla kauniissa Karjalassa. Noilta ajoilta hän sai lempinimen Tapanin Kalle.

Kauppamatkat kuitenkin keskeytyivät, kun Karjala alkoi taistella itsenäisyydestään. Nuori Kalle lähti myös sotaan mutta hän joutui Venäjälle sotavangiksi. Sotavankeutta kesti kaksi vuotta ja Kalle oli onnekas koska hän pääsi työskentelemään keittiölle ja välttyi näin nälkäkuolemalta. Vaarallista pakoa suunniteltiin ja siihen valmistauduttiin keräämällä eväskassit. Pako onnistui vaikka osa pakenijoista ei selvinnyt takaisin Karjalaan. Kalle ja hänen ystävänsä Otto Louhikoski kuitenkin selvisivät takaisin Karjalaan ja pakenivat välittömästi syksyllä 1918 Pohjois Suomeen.

Pohjois Suomessa he majoittuivat Sinettään Tarsanrannan taloon. Kallen perhe pääsi tulemaan Suomeen vuonna 1920, perhe asettui Kallen vuokraamaan Tarsanrannan pikkupuolelle. Kallen isä Tapani ja äiti Tarja muuttivat myös monien vaiheiden jälkeen Sinettään, missä Tarja Penttinen kuoli 1922 ja isä Tapani vuonna 1926.

Sinettä oli hyvä paikka asua ja käydä kauppaa. Kulkukauppiaan kannalta sijainti oli keskeinen ja vaihtokauppaa käytiin aktiivisesti. Kalle kävi kauppaa Remsun Konstan tukkukaupan kanssa. Kallen vaimo Iro oli taitava ompelija ja hän valmisti vaatteita, joita Kalle sitten möi. Kalle, vaimo Iro ja lapset viihtyivät hyvin Tarsanrannassa mutta aika ajoin Iron mieli paloi Uhtualle ja Karjalaan, ison Kuittijärven rantaan. Äiti Iro oli huolissaan myös siitä, että lapsista kasvaa laiskoja kun ei ole edes omaa pirttiä saati maata pirtin ympärillä.

Kalle oli kulkukauppiaan matkoillaan liikkunut paljon Sodankylän pitäjän alueella. Hän oli matkoillaan ihastunut Unarin Luusuan Unarinjärven Uimaniemen alueeseen. Unarinjärvi muistutti Kallen mielestä Kuittijärveä ja siellä vietettyä lapsuutta ja nuoruutta. Uimaniemen kyläläiset olivat kauppamatkoilta tuttuja ja Kalle toivoi, että sieltä löytyisi koti. Toive toteutui 1926 kun Kalle osti Uimaniemen kylästä mökin ja navettarakennuksen, perhe muutti Uimaniemeen kevättalvella 1928.

Mökissä oli pirtti ja puolilämmin kamari sekä porstua, sauna ja aitta rakennettiin myöhemmin. Aitassa oli kauppa, jota Iro äiti hoiti. Isä kulki hevosella kulkukauppiaana Sodankylän ja Kittilän kuntien alueella. Uimaniemessä perheeseen syntyivät Martta Johanna (1928), Kalle (1930) ja Mauri Mikael (1933).

Vastakuitti vuodelta 1913

Kortti vuodelta 1913

vuotta

Mauri perustaa talouskaupan Unariin

Mauri (s 1933) Penttinen kertoo, että kipinä kaupanalalle iski häneen jo 10 vuotiaana evakkomatkalla. Evakkotalven aikana Kalle oli tätinsä ja hänen miehensä perheessä Vaasan läänissä Pihlaveden kirkonkylässä. Majapaikkana evakossa oli Tarja ja Ville Jekkusen liike ja asuintalo, Jekkuset olivat toimineet kylässä yli 50 vuotta kauppiaina.

Mauri sai tuolloin ensimmäiset kaupanalan tehtävät, iltaisin hän järjesteli kaupan hyllyjä kuntoon aamua varten. Kaupan lumityöt kuuluivat myös Maurille ja hän sai kiitosta tästä työstä, samalla tilipussi myös karttui. Mauri aloitti myös koulun Pihlavedellä ja mieleen on jäänyt tapaus, jolloin hän sai koululta 50 markan stipendin.

Sota ajan jälkeen Lapissa riitti tekemätöntä työtä. Mauri jatkoi koulunkäyntiä Sodankylän kunnallisessa keskikoulussa. Koulu aloitti kahdessa parakkirakennuksessa ja koulutilat lämmitettiin puilla, oppilaat vastasivat lämmittämisestä. Mauri oli kaikki kesä ja joululomat töissä eri kaupoissa ja liikkeissä, palkoilla hän rahoitti opintoja.

Mauri perusti 1.5.1951 ensimmäisen talouskaupan Unariin, Teppolaan. Hän oli tuossa vaiheessa vasta 18 vuotias. Kauppa toimi Teppolan kamarissa 1,5 vuotta ja liiketilana oli vain yksi huone. Rovaniemen Kauppa Oy toimi tukkukauppiaana ja myyntitavarat toimitettiin Rovaniemeltä kuorma autolla kerran viikossa. Kyläläisiltä puolestaan ostettiin muikkuja ja hilloja, jotka sitten toimitettiin eteenpäin. Hillan ostaminen kasvoi kovasti 1960 luvulla ja moni talo maksoi ruokalaskunsa hillasta saaduilla rahoilla. Vasakairan suuret savotat vilkastuttivat kauppaa 1950 ja 1960 lukujen alussa. Kun isännät palasivat savotalta kotiin lauantaisin, he ostivat kotiin viemiset. Kun he sunnuntaisin sitten palasivat savottaan, he ostivat eväitä ja tarvikkeita. Noina aikoina kaupan pihalla saattoi olla kymmenkunta hevosta rekineen.

Uimaniemestä Sodankylään

Vuonna 1953 Mauri rakensi Uimaniemeen talon, jossa toimi Unarin talouskauppa vuoteen 1968 saakka. Helmikuussa 1968 Mauri Penttistä pyydettiin Sodankylän Kauppa Oy:n johtajaksi. Tuossa vaiheessa liikkeen omistivat Lassila ja Tikanoja Oy sekä Rovaniemen Kauppa Oy. Sodankylän Kauppa Oy:llä suoritettiin elintarvikeosaston laajennus vuonna 1970 ja tuossa vaiheessa baarin ja varaston tiloja saatiin myymälän käyttöön. Mauri Penttinen suoritti kauppiastutkinnon Hämeenkylän kauppiasopistolla 2.5.1972. Sodankylän kauppatoiminta oli vilkasta ja paikalliset yrittäjät päättivät perustaa Sodankylään uuden yhdistyksen, Sodankylän Yrittäjät ry:n. Perustava kokous pidettiin Sodankylän Kantakievarissa 21.3.1972 ja Mauri Penttinen toimi perustavan kokouksen puheenjohtajana, hänet valittiin myös yhdistyksen ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi.

Mauri osti vuonna 1975 osuuden Sodankylän Kauppa Oy:stä ja kaupan nimi muuttui Sodankylän Kauppayhtiöksi. Vuonna 1980 Mauri osti loput osakkeet Rovaniemen Kauppa Oy:ltä ja Kauppayhtiö siirtyi kokonaisuudessaan Mauri Penttinen Ky:lle.

Kaupankäynti ja liiketilojen muutokset olivat vilkkaita koko 1980 luvun, sellaiset kaupat ja yksiköt kuten Teräs Oy, Ravintola Poronsarvi, Pika Market, Rautia halli, S Market Lapponian tavaratalo ja Rabatti kuuluivat yhtiön toimintaan 1980 luvulla. Vuonna 1988 suoritettiin sukupolven vaihdos, jolloin Mauri Penttinen luopui osuudestaan pojilleen Untolle, Arille ja Sepolle.

Mauri Penttinen

Unto Penttinen kaupan jatkajaksi

Unto on Mauri Penttisen vanhin poika. Mauri oli muuttanut Helsinkiin ja toimi jo itsenäisesti tietoliikenneyrityksessä koodarina. Kun isä Mauri osti Sodankylän Kauppa Oy:n koko osakekannan, hän tarvitsi kaupan vetämiseen kaveria. Isä kysyi Untoa ja hetken harkinnan jälkeen vuonna 1982 Unto muutti takaisin Sodankylään.

Unto toimi Sodankylässä kauppiaana vuodesta 1982 vuoteen 2016 saakka. Aika oli varsin vilkasta ja liikehuoneistot laajenivat ja vaihtoivat välillä paikkaa. Nykyisessä paikassa oleva K Market, jonka useammat sodankyläläiset tuntevet edelleen Rabattina, valmistui vuonna 1983.

Unto seurasi isänsä jalanjälkiä Sodankylän Yrittäjät ry:ssä. Yrittäjäyhdistyksen hallitukseen hän tuli vuonna 1992 Mauri Pöyliön toimiessa puheenjohtajana. Seuraavaksi puheenjohtajana oli Merja Karjalainen ja Unto toimi tuolloin yhdistyksen sihteerinä. Vuosina 1995 1998 Unto toimi yrittäjäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

Vuonna 1992 yrittäjäyhdistykselle perustettiin tukirahasto, jolla yhdistys kanavoi yritysten tuen liikunnalle ja kulttuurille. Tukirahaston pohjakassa saatiin myymällä yrityksen hallussa olleet lehtiosakkeet Pohjolan Sanomille.

1990 luku oli vahvaa tekemisen aikaa, vaikka lama ja vuonna 1991 tehty devalvaatio kurittivat myös sodankyläläisiä yrittäjiä ja yrityksiä. Suositut Revontulihiihdot jatkuivat ja kilpailua valmisteltiin yhteistoimin urheiluseurojen, yhdistysten ja yrittäjien kesken. Revontuli tyttö kilpailua varten yrittäjät hankkivat muun muassa Revontuli tyttö puvun. Viimeisin Revontuli tyttö valittiin vuonna 1996.

1990 luvulla odotettiin kovasti Kevitsan kaivoksen käynnistymistä, mutta Outokumpu piti aluetta kannattamattomana ja hanke siirtyi tulevaisuuteen. Pahtavaarassa kuitenkin kaivettiin jo kultaa. 1990 luvulla yrittäjät marssivat valtuustosaliin vastustamaan vanhan sairaalan kaavoitusta ja uuden ohikulkutien rakentamista. Ohitustietä vastustettiin koska liikenne suunnattiin pois Jäämerentieltä ja kauppiaat pelkäsivät taajaman näivettyvän. Alustavissa suunnitelmissa oli kuitenkin ohitustien suuntaaminen joko Sodankylän itäpuolelta tai länsipuolelta, jolloin olisi koko taajama ohitettu. Yrittäjäyhdistys teki parhaansa vaikuttaakseen päätöksiin ja lopulta tie saatiin kulkemaan pitkin nykyistä linjausta, Sodankyläntietä. Sairaalan tontin kaavoituksen vastustaminen puolestaan liittyi siihen, ettei Sodankyläntielle haluttu liikekiinteistöjä.

Yrittäjäyhdistyksen ja kunnan välillä oli 1990 luvulla hyvät yhteistoimintasuhteet, mikäli yrittäjillä oli asiaa kuntaan, aika tapaamiselle järjestyi. Yrittäjät osallistuivat yhdessä kunnan edustajien kanssa tutustumismatkoihin Suomessa ja myös EU parlamentissa Brysselissä käytiin vaikuttamassa.

Unto Penttinen jäi pois kaupan palveluksesta vuonna 2016 ja luovutti liikkeen Ari ja Jaana Penttiselle.

Ari Penttinen kauppiaana

Kaikki Mauri Penttisen lapset ovat toimineet vahvasti yrittäjinä. Veljeksistä vanhimpana Unto tuli 1982 auttamaan isäänsä, joka oli juuri ostanut Sodankylän Kauppa Oy:n. Veljeksistä keskimmäinen Seppo toimi kultaseppänä ja oli luomassa hyvin tunnettua Taiga korut mallistoa. Seppo on jo liiketoiminnasta luopunut mutta jatkaa edelleen kultaseppänä ja tekee töitä tilausten mukaan.

Myös Maurin nuorimmainen Ari on tehnyt pitkän uran kaupan parissa. Ari kävi kaksivuotisen TUKO:n ketjun kauppiaskoulutuksen Helsingissä vuosina 1985 1987. Koulutus kesti puolitoista vuotta ja siihen sisältyi pakollinen puolen vuoden harjoittelujakso, jonka Ari suoritti Itäkeskuksen Anttilassa. Harjoittelun aikana Ari kävi läpi kaikki kaupan toiminnot varastosta myyntiin ja aina osaston hoitajan tuurauksiin.

Helsingin jälkeen Ari palasi Sodankylään vuonna 1987 ja hän on tehnyt pitkän kauppiasuran Penttisen liikkeissä. Yksi iso muutos tapahtui vuonna 2006 kun TUKO ryhmä lopetti toimintansa ja Kesko ryhmä tuli sen sijalle. Keskon pohjoisen aluejohtaja Jari Saarinen kysyi yhteistyömahdollisuutta ja siihen sitten ryhdyttiin. Samassa yhteydessä TUKO möi rautakauppansa K ryhmälle ja näin Penttisen kaupan rautakauppa loppui.

Unto Penttinen

Nuoren Yrittäjän haastattelu Antti Penttinen K-Marketin kauppiaana

Antti Penttinen on ainakin kolmannen polven, jos ei jopa viidennen polven yrittäjä. Antin papan pappa Tapani Penttinen ja hänen poikansa Kalle Penttinen olivat lähtöisin Vienan Karjalasta Uhtuan seudulta ja he toimivat laukkukauppiaina aikaisemmin tässä julkaisussa kerrotun mukaisesti. Kallen poika Mauri Penttinen jatkoi kauppiasuralla ensin Uimaniemessä ja vuodesta 1968 alkaen Sodankylässä. Kaikki Maurin pojat tekivät elämänuransa kaupan parissa, Unto oli saapunut auttamaan isäänsä vuonna 1982 mutta Unton tyttäret eivät olleet enää valmiina jatkamaan kaupan parissa. Maurin keskimmäisellä pohjalla Sepolla oli kultasepän liike ja näin veljessarjan nuorimmainen Ari jatkoi K Marketin vetovastuussa, kun Unto luopui kauppiaan urasta vuonna 2016.

Arin poika Antti Penttinen on käynyt koulut Sodankylässä ja ylioppilaaksi tulon jälkeen hän jatkoi opiskelua Oulun ammattikorkeakoulussa valmistuen markkinoinnin tradenomiksi. Liiketalousopiskeluiden ohessa Antti kävi myös Keskon kauppiasvalmennuksen. Antti tuli kauppaan töihin vuonna 2016. Vuonna 2020 tehtiin sitten virallinen sukupolven vaihdos, kun Ari ja Jaana luovuttivat K Marketin vetovastuun Antille.

Kauppiaaksi tulo ei ollut Antille mikään itsestäänselvyys vaan hän halusi pitää kaikki ovet ja vaihtoehdot avoimina. Antti halusi ajatella asioita mahdollisimman laajasti ja miettiä onko intohimoa jossakin muualla. Myös vanhemmat antoivat rauhan miettiä asioita eikä sieltä suunnasta tullut minkäänlaista tuputtamista.

Kun lähdin Ouluun opiskelemaan, niin ajattelin että en välttämättä ala kauppiaaksi vaan katson miltä asiat tuntuvat. Kun kävin koulua ja olin koulun lisäksi kaupassa töissä, niin alkoi tuntua että tämähän on se minun juttuni. Siitä sitten lähdin kauppiasvalmennukseen eikä ole tarvinnut päätöstä katua, tämä oli oikea ratkaisu, sanoo Antti.

Antti kertoo, että kaikista parasta tässä työssä on, että pääsee toteuttamaan itseään ja omia ajatuksiaan vapaasti ja kehittämään erilaisia projekteja. Tässä on hieno mahdollisuus kehittää asioita, kun on paljon tukea takana ja on hyvä kauppapaikka hyvällä sijainnilla. Tässä on loistavat mahdollisuudet toimia yrittäjänä.

Antti kehuu henkilökuntaansa ja kertoo hyvästä yhteishengestä, kaikki haluavat kehittyä ja kehittää kauppaa.

Olen ainakin ymmärtänyt siten, että henkilökunta tykkää työstään ja haluaa palvella hyvin asiakkaitaan. Meillä on nyt minut mukaan lukien 18 työntekijää talossa, sanoo Antti Kaupan pitäminen vaatii henkilökuntaa, jokainen arkipäivä kauppaan tulee kuormaa, aukioloajat ovat pitkät ja kauppa on auki joka päivä. Arki on varsin hektistä. Kauppiaana Antti tekee itse noin 10 tuntia pitkää työpäivää eli noin 50 tuntia viikossa.

Osaan kyllä pitää myös vapaita, sanoo Antti. Antin työpäivä on hyvin monipuolinen, hän haluaa tietää mitä kaupassa tapahtuu ja pitää kaikki yrityksen langat käsissään. Antin mukaan hän haluaa katsoa, että kaikki asiat tulee tehtyä ajallaan ja jos jossain tarvitaan apua, hän lähettää sitä sinne ja menee monta kertaa itsekin auttamaan. Yleisesti työ on asioiden huolehtimista, toimisto ja myymälätyötä, myös asiakaspalvelu ja kosketus asiakkaisiin on tärkeää. Jokainen päivä on hyvin erilainen.

Suurimmat haasteet ovat olleet siinä, että kun asioita oppii ja tietää, niin silloin tietää kuinka vähän sitä loppujen lopuksi tietää, naurahtaa Antti.

Tässä työssä on valtavasti opittavaa ja muuttujia on paljon. Monta kertaa tuntuu siltä, että asiat pitää oppia kantapään kautta. Virheitä tulee mutta kokemuksen kautta niitä tulee aina vähemmän. Ari (isä) ja Jaana (äiti) ovat edelleen suurena apuna ja heiltä voi tarvittaessa kysyä neuvoa.

Muutos kaupassa on hyvin nopeaa, lainsäädäntö muuttuu, tuotteet muuttuvat, kaupan tietojärjestelmät kehittyvät huimaa vauhtia, kaikessa muutoksessa pitää olla aktiivisesti mukana, jotta kauppa pysyy ajankohtaisena. Tärkeää on, että päivät sujuvat ja henkilökuntaa on aina riittävästi töissä.

Kauppaketjuista puhuttaessa Antti on tyytyväinen siihen tukeen mitä hän saa Keskolta. Jokaiselle vastuualueelle on sitten kysymys taloushallinnosta, laskutuksesta, kalustosta tai tilauksista löytyy omat numerot ja palvelu on hyvää.

Nuorille yrittäjän uraa aloittaville Antti antaa ohjeeksi, että aloittaminen varmasti pelottaa ja kynnys aloittamiselle on kova. Kun asioita hoitaa määrätietoisesti ja opiskelee ja kun ensimmäisestä kynnyksestä pääsee läpi, se palkitsee ja vie mukanaan.

En ole koskaan katunut, että olen tähän hommaan lähtenyt mukaan, töitä on riittänyt, mutta niin se pitää ollakin. Kun tekee asioita ahkerasti ja kun työhön suhtautuu intohimoisesti eikä pelkää virheitä, niitä kyllä sattuu kaikille, niin kyllä se siitä lähtee, kannustaa Antti.

Antti Penttinen

” Tämä juttu on allekirjoittaneen toimesta julkaistu alun perin Sompio lehdessä 28.5.2019 Jyrki Simosen 60 v haastattelun yhteydessä, tähän juttuun liittyen tiedot on päivitetty.”

40 vuotta yrittäjänä Sodankylässä

Jyrki Simosella on pitkä, yli 40 vuotta jatkunut kauppiasura Sodankylässä. Kun nuoruudessa tuli pyörittyä tiskin takana, niin oli itsestäänselvyys, että kauppakoulun ja armeijan jälkeen tulen tekemään kauppiaan töitä. Yrittäjän tähtihetki on, kun saa palvella päivittäin asiakkaita ja kun asiakkaan tarpeisiin löydetään hänelle parhaiten sopiva tuote tai palvelu. Siinä sitä koetaan molemmin puolista onnistumisen iloa, toteaa kauppias Jyrki Simonen.

Lapsuus yrittäperheessä

Jyrkin Isä Väino Simonen oli kotoisin luovutetusta Karjalasta, Räisälän pitäjästä ja äiti Saara puolestaan Keski Suomesta. Väinö muutti Sodankylään vuonna 1952 ja hän työskenteli aluksi Osuuskaupan rautakauppiaana, Saara äiti puolestaan oli töissä Kauppayhtiöllä.

Väinö Simonen perusti omaa nimeään kantavan liikkeen Sodankylään vuonna 1956 eli 66 vuotta sitten. Perheeseen kuului kolme lasta: Eija, Mervi ja perheen kuopuksena Jyrki. Yrittäjäperheessä lapset olivat aina enemmän tai vähemmän tiskin takana, joten oli selvää, että heistä kasvoi hyvin yrittäjähenkisiä. Eija on toiminut Simosen sisustustarvikeosaston vastaavana, Mervi Viherrakennus Rissasella ja Jyrki on vastannut Simosen liiketoimien johtamisesta.

Kävimme koulua Kitisenrannalla, missä alakoulun kahden ensimmäisen luokan opettajana toimi Aino Suvanto. Seuraavan kahden luokan opettajana toimi Kauno Laine. Luokkien koko oli suuri ja kuri koulussa oli kova, mutta sellainen sen täytyikin olla isoissa luokissa, kertoo Jyrki Simonen lapsuudestaan. Pojanviikareita oli tuohon aikaan paljon ja pojilla oli erilaiset seikkailut usein mielessä.

Kitisen jäiden sulaessa seikkailimme jäälautoilla ja sitten kun tuli uitto, niin värkkäsimme uittopuilla. Kitisen silloille kertyi aina valtavat sumat ja siellä sitten seikkailtiin. Kun tuli kotiin lähdön aika, pihkaiset kädet piti puhdistaa jollakin keinolla pois, ettei äiti vain huomaisi missä olimme olleet, muuten olisi äidiltä tullut korvamakiaa. Aika hurjaa hommaa se oli silloin aikanaan, mutta niin niistäkin selvittiin, naurahtaa Jyrki.

Kitisenrannan jälkeen opiskelu jatkui Rovaniemellä kauppaopistossa.

Olin vähän laiska koulussa, kauppaopistossa oli kaksi ainetta, johon en panostanut pätkääkään. Toinen oli tietotekniikka ja toinen englanti. 1970 luvulla tietotekniikasta jäi mieleen lähinnä vierailu Rauman autoliikkeen yläkerrassa, missä oli teleksi, sitä kävimme porukalla ihmettelemässä. Englannin kanssa oli sama tilanne, Lapissa oli tuolloin vain suomalaisia turisteja, toki muutama saksalainenkin, mutta ajattelin, ettei tuolla englannillakaan mitään tee. Englannin kielen kanssa pärjään, mutta jälkikäteen olen harmitellut, ettei tullut luettua enempää, koskaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, muistuttaa Jyrki.

Päätoimiseksi yrittäjäksi

Rovaniemen kauppaopiston jälkeen Jyrki astui kesäkuussa 1978 varusmiespalvelukseen Jääkäriprikaatiin. Peruskoulutuskauden jälkeen Jyrki valittiin aliupseerikouluun Ouluun, mutta loukattuaan jalan pahasti, aliupseerikoulu keskeytyi ja Jyrki palveli 8 kuukautta, kotiutuen helmikuussa 1979.

Armeijan jälkeen Jyrki aloitti myyjän uran Simosen perheyrityksessä. Alkuun Simosen liike oli nykyisen Leaderin paikalla, Lapinsuun elokuvateatterin vieressä. Jyrkin aloittaessa kaupassa myytiin lähinnä maaleja, urheilutarvikkeita, metsästysvälineitä, mutta myös moottorisahoja.

Jyrki Simonen sylissään lapsenlapsi Väinö. Tuleeko Väinöstä aikanaan neljännen sukupolven kauppias, sen aika näyttää.

Suurten savottojen aikaan moottorisahat olivat kysyttyjä, mutta pikkuhiljaa niiden kysyntä hiljeni ja vuonna 1979 Simonen lopetti niiden myynnin. Jyrki puhui useaan otteeseen isälleen Väinölle liiketilan laajentamisesta, mutta isä totesi, että kyllä me näissä pärjätään.

Kun Sodankylässä 1980 luvun alussa käynnistyi valtava liiketilojen rakentaminen, alkoivat myös Simoset laajennuksen. Simoset ja yhtenä osakkaan Pekka Vesterinen, rakennuttivat nykyisen Värisilmän liiketalon. Myös lähikortteleissa rakennettiin, Vuojärven Pentin liiketalo, Neste Mokko ja vanha Pohjantähti (nykyinen JYSK) rakennettiin, elettiin hyvin voimakasta noususuhdannetta.

Jyrki isä Väinö kuoli yllättäen marraskuussa 1982 ja Jyrki joutui ottamaan liikkeen vetovastuun. Kun Simonen aloitti uusissa liiketiloissa, liikunta ja vapaa ajan puoli laajentui paljon. Väripuoli säilyi vanhassa paikassa ja vuonna 1989 Jyrki osti Pekka Vesteriseltä loputkin liiketilat.

Vuosien varrella Simosen liikekiinteistössä on ollut monta vuokralaista, muun muassa apteekki, autoliike, Hovimäki ja välillä se on ollut kokonaan omassa käytössä. Jyrkin puoliso Annikki tuli liiketoimintaan mukaan vuonna 1993.

Jyrkin ja Annikin pojista Arista ja Ollista nuorempi Olli on ollut nyt noin 10 vuotta töissä liikkeessä ja vuonna 2020 tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen liikkeen vetovastuussa toimii Olli Simonen. Jyrki kertoo, että jokaisella perheen yrittäjällä on selkeät vastuualueet, vastuuta pitää jakaa.

Lama ja ohituskaista

Sodankylän kirkonkylän liiketoiminta oli hyvin vilkasta 1980 luvulla. 1990 luvun alussa tullut lama iski voimakkaasti myös Sodankylään ja samaan hetkeen tuli ohituskaista, joka on ollut alkusysäys nykyiseen kehitykseen. 1990 luvulla yrittäjät vastustivat ohituskaistaa, mutta kun vaihtoehtona annettiin koko Sodankylän taajaman ohittava ohitustie, oli tämä nykyinen ohituskaista paljon parempi vaihtoehto.

Kunnan kanssa sovittiin tuolloin, että kaikki palvelut tullaan keskittämään Jäämerentien varteen. Kunnan osalta tämä päätös ei ole pitänyt, vaan ohitustien varteen on siirtynyt paljon palveluita, kertoo Jyrki. Hänen mielestään taajamasta puuttuu houkutin, joka saisi ohikulkijat ajamaan Jäämerentietä pitkin pohjoiseen.

Kun ruskaturisti menee Saariselälle tai kalaturisti Inarille, niin heillä on määränpää ja hoppu sinne, ei silloin olet tarvetta pysähtyä, kun voi mennä sujuvasti ohi. Tilanne oli toinen silloin, kun ei ollut ohitustietä. Kylä oli usein pullollaan porukkaa, kun kaikki kulkivat Jäämerentien kautta. Ihminenhän on utelias ja kun hän näkee paljon porukkaa, niin hän jää itsekin ihmettelemään menoa. Kun meillä on elokuvajuhlat, niin silloin kylänraitti on täynnä väkeä, ennen kylänraitti oli hyvin samanlainen koko kesän, kuin se on nyt elokuvajuhlien aikaan, muistelee Jyrki 1980 luvun loppupuolta

Sodankylän kylänraitti on nyt näivettynyt, taajamassa on useita tyhjiä liikekiinteistöjä, mutta Sodankylä ei ole ongelman kanssa yksin. Myös suurempien kaupunkien keskustat ovat tyhjentyneet viime vuosina keskustojen osalta ja kauppa keskittyy suuriin ostosmarketteihin, jotka sijaitsevat kaupunkien laidoilla. Ennen sivukylät kuihtuivat pikkuhiljaa, nyt taajamat näivettyvät.

Tilanne Sodankylässä on paljolti samanlainen, kaupat kylän laidoilla keräävät kiireiset asiakkaat, siinä pysähdytään ja sitten jatketaan eteenpäin. Ihmettelen kunnan toimintaa, kun meillä ei haluta ohjata asiakasvirtoja kylän taajamaan. Puhutaan kuitenkin pienistä investoinneista, joilla saataisiin nopeasti lisätuloa kuntaan ja investointi maksaisi nopeasti itsensä takaisin, sanoo Jyrki.

Sodankylällä olisi ollut mahdollisuus rakentaa uuden Jeesiöjoen sillan yhteydessä selkeämpi ohjaus Sodankylän taajamaan mutta tämäkin tilaisuus jäänee käyttämättä.

Katse tulevaisuuteen

Jyrki Simonen on toiminut vastuullisena kauppiaana vajaa 40 vuotta, vuonna 2020 Simosen liiketoiminnoista otti vetovastuun poika Olli mutta Jyrki työskentelee edelleen yritystoiminnassa eikä omien sanojensa mukaan suunnittele eläkkeelle siirtymistä. Simoset tekivät vuonna 2013 suuren investoinnin tulevaisuuteen hankkimalla nykyisen liikekiinteistön. Kevitsan suhteen oli suuria odotuksia ja sen tulon uskottiin räjäyttävän pankin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Kevitsa on lähinnä työllistänyt jo Sodankylässä olevaa työvoimaa, uusia henkilöitä on tullut odotettua vähemmän.

Kaivosten tuoman liiketoiminnan kasvu taajaman liikkeisiin on ollut lievä pettymys verrattuna siihen mitä odotettiin. Päivittäistavarakaupassa toiminta on vilkastunut mutta erikoiskaupoissa kasvu on ollut maltillista. Simosen kaupassa tehtiin suuri muutos keväällä 2020. Urheilu , vaate ja kenkäkauppaan erikoistunut liike hankki IHK:n liiketoiminnot, piti kenkien ja vaatteiden loppuunmyynnin vuoden 2020 aikana ja on sen jälkeen keskittynyt IHK:n tuotteisiin sekä vapaa aikaan ja metsästyksen sekä kalastuksen tarvikkeiden myyntiin.

Jyrki Simosen mukaan tämä muutos oli liikkeen pelastus, sillä vaate ja kenkäkauppa olivat muuttuneet toiminnoiltaan hyvin hankalaksi. Nyt liiketoiminta jatkuu varsin valoisissa merkeissä. Kauppa Simosella jatkuu jo kolmannessa sukupolvessa ja neljäskin sukupolvi on kasvamassa. Ollin pojan nimi on sopivasti Väinö, mahtaakohan Väinöstä tulla neljännen polven kauppias?

JARI HAAVISTO

Sodankylän Yrittäjät 50 vuotta

Sodankylän elinvoimapalvelut

Elinkeinokoordinaattori Mika Uusitalo

Sodankylän Yrittäjien kannalta keskeisin yhteistyökumppani on Sodankylän Kunta. Yhteistyötä yrittäjien ja kunnan välillä on tehty Sodankylän Yrittäjien perustamisesta saakka. Yhteistoiminta on kehittynyt vuosien varrella ja tällä hetkellä Sodankylän kunnassa yrityksiä palvelee ja yhteistyötä koordinoi elinkeinokoordinaattori Mika Uusitalo

Sodankylän kunnan uudistuneilla kotisivuilla kohdassa Työ ja elinkeinot on kerrottu hyvin kunnan tarjoamista palveluista ja ohjeistuksesta niin aloitteleville yrittäjille kuin kehittyville yrityksille. Kyseiseltä sivustolta löytyy muun muassa ajankohtaista yrittäjille, jota kannattaa seurata säännöllisesti. Kotisivujen lisäksi ylläpidetään Facebookissa Sodankylän elinvoimapalvelut sivustoa.

Kun aloittava yrittäjä saapuu elinkeinokoordinaattorin luokse, selvittää elinkeinokoordinaattori ensimmäisenä, millainen henkilö uusi yrittäjä on ja millainen on hänen yritysideansa. Kaikki keskustelut käydään luottamuksellisessa ilmapiirissä ja keskusteluista ei kerrota kenellekään ilman aloittavan yrittäjän lupaa.

Mikäli yrittäjä on aivan uusi eikä hän tiedä yrittämisestä paljoa, ohjaa elinkeinokoordinaattori henkilön TE keskuksen yritysvalmennukseen.

Usein yrittäjä on kuitenkin niin kiireinen, että hän haluaa edetä nopeammin, uusi yritys pitäisi saada toimintaan muutamassa kuukaudessa ja se ei välttämättä ole hyvä asia, kertoo Mika.

Yritysidean jälkeen on seuraavana tehtävä liiketoimintasuunnitelma. Uusi yrittäjä tekee itse liiketoimintasuunnitelman ja elinkeinokoordinaattori auttaa, sparraa ja tarkistaa sen. Elinkeinokoordinaattori ei tee uudelle yrittäjälle liiketoimintasuunnitelmaa. Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen kannattaa varata hyvin aikaa, jotta se saadaan kerralla mahdollisimman hyvin kuntoon. Liiketoimintasuunnitelman taloudelliset laskelmat ovat ehkä haastavin kohta, ne on kuitenkin tehtävä mahdollisimman realistisesti.

Yrityksen perustamisen ja suunnitelmien tekemisessä ei kannata kiirehtiä senkään takia, että ehtii hakea tarvittaessa tukea esimerkiksi starttirahasta. Kunnalla ei ole tarjota yritykselle omaa toimitilaa. Yrittäjä voi kysyä Tähtikunnalta mahdollista vuokratilaa. Yrityksen näkyvyyden parantamiseksi kunta tarjoaa veloituksetta pääsyn kunnan yrityshakemistoon, tämäkin palvelu löytyy kunnan työ ja elinkeinot sivuilta. Tuolla sivustolla on noin 300 yritystä. Kunnan antama yritysneuvonta on yrittäjille veloituksetonta. Kunnan mahdollisuudet muuten tukea yritystoimintaa ovat hyvin rajalliset, lähinnä se liittyy tonttien kaavoittamiseen ja rakentamalla niihin tarvittavat liittymät (vesi, sähkö, tietoliikenne).

Faktoja:

Sodankylän väestö noin 8200 henkeä Kunnassa on 849 yritystä (kaikilla yrityksillä ei ole edes ilmoitusvelvollisuutta PRH:n)

Avoin yhtiö 16

Osakeyhtiö 375 Kommandiittiyhtiö 49 Yksityinen elinkeinonharjoittaja 409 Uusia yrityksiä syntyy 40 80 kpl joka vuosi, vuonna 2022 tähän mennessä 56 kpl (lokakuun loppuun)

Yritykset työllistävät 1784 työntekijää, kunnassa on noin 3660 työpaikkaa joten noin puolet työpaikoista tulee yritysten kautta

Työttömyysprosentti pudonnut 6 % luokkaan 14 yritystä lakannut tänä vuonna, uusia tulee noin 3 kertaa enemmän kuin lakkaa 2022 tavoitteet / Työ ja Elinkeinot

Työvoiman saatavuus

Hankkeet

Yritysten houkuttelu alueella

Viestintä ja infotilaisuudet

Yritysneuvonta

Kaavoitus ja maankäyttö

Klikkaa kuvaketta työ ja elinkeinot niin pääset Sodankylän kunnan elinkeinopalveluihin.

Seuraavilla sivuilla on selvitetty yrittäjän polkua ja eri palveluita yritystoimintaan liittyen, linkkien kautta pääset perehtymään syvemmälle asioihin

Yrittäjän polku

tietoa yrityksen perustamiseen

Mitä yrittäminen on? Voisiko minusta tulla yrittäjä? Mistä yritysidea? Yrittäjyyden muodot Yritysideasta liikeideaksi

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Perustamisvaiheet Yritysmuodot Yrityksen rekisteröinti Alkavan yrityksen sopimukset Suojauksella kilpailuetua

ENNEN PERUSTAMISTA

Liiketoimintasuunnitelma SWOT analyysi Riskienhallinta Starttiraha Yrityksen rahoitus Markkinointi, myynti ja mainonta Hinnoittelu Luvanvaraiset toimialat

YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMINEN

Yritystoiminnan aloittaminen Vakuutukset Yrittäjän työttömyysturva Aloittavan yrittäjän muistilista Tärkeät linkit

YRITYKSEN TOIMINTA

Laskutus ja perintä Kirjanpito ja tilinpäätökset Tuloverotus

Arvonlisävero

Työnantajaksi ryhtyminen Yrityksen ympäristövastuu Yrityssanastoa

Aloittava yrittäjä

tutustu näihin netissä

VALMENNUKSET JA OPPAAT

TE valmennukset Suomi.fi Yrittäjät.fi Yrittäjäopisto Pro Manager

TULOVEROTUS JA ARVONLISÄVERO

Vero.fi uusi yritys Yrittäjät.fi

YRITYSASIANTUNTIJAT

BPT palvelu StarttiPlus palvelu ELY keskus ProAgria Lappi Team Finland

YRITYSMUODOT

Suomi.fi Suomen yrittäjät Kevytyrittäjyys Ukko Kevytyrittäjyys Omapaja Palkkalaskuri

STARTTIRAHA

Aloittavan yrittäjän tuki

VAKUUTUKSET JA YEL

Yrittäjän eläketurva Suomi.fi Yrittäjät.fi Oma vakuutusyhtiösi

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YTJ perustamisilmoitus PRH kaupparekisteri Yrittäjät.fi yrityksen perustaminen

RAHOITUS

Finnvera Leader Pohjoisin Lappi ELY keskus Oma pankkisi

KIRJANPITO & LUVAT

Yrittäjät.fi -kirjanpito Suomi.fi -luvat ja velvoitteet Oma tilitoimistosi

INVESTOINNIT

Investointilaskelma

ELY keskuksen kehittämispalvelut Leader Pohjoisin Lappi KV palvelut

TYÖLLISTÄMINEN

Palkkalaskuri Harjoittelija Oppisopimus Palkkatuki

HINNOITTELU

Hinnoittelu Hinnoittelulaskuri kaupalle Palveluyrityksen hinnoittelu

SODANKYLÄN KUNNAN YRITYSPALVELU

liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman arviointi ohjaus yritysasiantuntijapalveluihin ja valmennuksiin ohjaus rahoitusasiantuntijoille starttirahaneuvonta, infotilaisuuksia lomakkeita, sopimuspohjia ja laskentataulukoita

yrityksen perustamistoimiin liittyvä neuvonta liiketilojen etsintä verkostoitumisneuvonta Sodankylän yrityshakemisto

Kysymyksiä ja vastauksia aloittavalle yrittäjälle

1. Miltä tämä yritys ja liikeidea kuulostaa?

• Tässä kohtaa sparrataan ja haastetaan erilaisilla näkökulmilla ja toimialan nykytiedoilla.

• Tuleeko idea todelliseen tarpeeseen, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan?

• Keskustellaan yrittäjyyttä suunnittelevan toimialan osaamisesta ja yrittäjyyteen soveltuvuutta.

• Vaihtoehtona nostetaan usein esille myös ajatus ostaa osakkuus jo olemassa olevaan alan yritykseen.

2. Miten tästä tulisi jatkaa eteenpäin?

• Yrittäjävalmennusasiat, esim. TE toimiston palvelut

• Liiketoimintasuunnitelman teko, liiketilojen alkukartoitusta ja alkuinvestointien pohtimista

• Varmista perheen tuki yrittäjyyteen

3. Mikä on liiketoimintasuunnitelma?

• Se kuvastaa miten liikeideaa lähdettäisiin toteuttamaan käytännössä. Mitä, kenelle, miten, miksi, osaamisen kuvaus, kilpailutilanne, riskit, tuotteet, markkinat ja lopuksi laskelmat

• Antaa käsityksen liiketoiminnan kannattavuudesta

• Liiketoiminta kannattaa tehdä täällä: Oma Yritys Suomi | Etusivu (yrityssuomi.fi)

• Edellytetään ulkopuolisen rahoituksen ja starttirahan vuoksi

4. Sivutoimiseksi, päätoimiseksi vai kevytyrittäjäksi?

• Jos liiketoiminnan kannattavuudesta ei ole vielä varmuutta niin suosittelen sivutoimista tai kevytyrittäjyyttä

5. Jos sivutoimiseksi niin miten verotus ja starttiraha?

• Sivutoiminen toiminimiyrittäjä voi halutessaan arvioida yritystoiminnan tulot myös verokortilla ja maksaa tällä tavalla verot samaan tapaan kuin tavallinen palkansaaja. Tällöin et saa ennakkoveromaksuja, vaan maksat palkastasi myös yritystoiminnastasi kertyvien verojen osuudet

• TE toimisto ei myönnä starttirahaa sivutoimiseen yritystoimintaan mutta, jos laajennat yritystoiminnan päätoimiseksi on mahdollisuus saada starttirahaa

6. Olenko yrittäjä, jos olen kevytyrittäjä?

• Jos harjoitat epäsäännöllistä yrittäjämäistä toimintaa ja laskutettavat summat ovat vuositasolla pieniä niin kyseessä ei ole virallinen yritysmuoto

• Kevytyrittäjäkin kuuluu yrittäjän eläkelain vakuuttamisen piiriin, jos kevytyrittäjä on 18 67 vuotias ja vuosityötulo on vähintään 8.063,57 euroon vuodessa. Toiminnan tulee lisäksi jatkua yhtäjaksoisesti lähtökohtaisesti vähintään neljä kuukautta

7. Milloin kevytyrittäjyys on paras vaihtoehto?

• Sopii parhaiten pienimuotoiseen työsuoritteiden ja palveluiden myyntiin

• Et halua miettiä sekuntiakaan kirjanpitoa tai verotukseen liittyviä asioita

8. Saanko työttömyyskorvausta tai opintotukea, jos liiketoimintani on alussa vähäistä?

• Sivutoiminen yrittäjä voi saada opintotukea mutta tienestit huomioidaan täysin normaalisti opintotuen tulorajoja laskettaessa

• Jos työtön työllistyy enintään kaksi viikkoa kestävään, toimeksiantosuhteessa tehtävään työhön, säilyy lähtökohtaisesti oikeus työttömyysetuuteen.

• Työttömänä yritystoiminnan aloittava voi saada soviteltua työttömyysetuutta yritystoimintansa ensimmäiset neljä kuukautta. Tämä koskee myös kevytyrittäjiä

• Sivutoimisuuden arviointiin vaikuttaa ennen kaikkea työhön käytetty aika, ei niinkään työstä saatu tulo

• Neljän kuukauden määräaika alkaa kulua yli kaksi viikkoa kestävän työllistymisjakson alkaessa.

9. Onko sopivia liiketiloja tiedossa, onko kunnalla vuokratiloja?

• Kerrotaan tiedossa olevat ja vapautuvat tilat. Tähtikunta Oy:n mahdollisuudet myös.

10. Onko tällaiseen yritystoimintaan saatavissa rahoitusta ja alkutukea jostain?

• Rahoituskanavat kuten oma pankki, Pohjoisimman Lapin Leader ja ELY keskus esitellään ja annetaan yhteystiedot heidän asiantuntijoille

• Kerrotaan myös Team Finlandista ja asiantuntijoista.

11. En osaa tehdä tarvittavia laskelmia, mistä apua?

• Yritysneuvojat ohjaavat liiketoimintasuunnitelmaan liittyvissä laskelmissa

• Rahoituskanavien asiantuntijoilta on saatavissa apua

• TE toimiston yrittäjävalmennuksissa on saatavissa laskenta apua ja sparrausta.

12. Voinko maksaa itselleni kuukausipalkkaa ja päivärahaa?

• Osakeyhtiössä yrittäjä voi maksaa itselleen palkkaa, josta maksetaan ansiotuloveroa, luontoisetuja sekä yrityksen voitoista osinkoja, joita verotetaan osakeyhtiön nettovarallisuuteen perustuen sekä ansio , että pääomatulona.

13. Mikä on toimimiyrittäjän yksityisotto?

• Toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen palkkaa. Kaikki yrityksen varat ovat toiminimiyrittäjän omaa henkilökohtaista tuloa. Yrittäjä voi siis nostaa rahaa yksityisottona omaan käyttöön silloin kun haluaa

• Otoissa ei ole määrärajoituksia mutta sinun tulee varata tarpeeksi varoja verojen maksua ja muita yrityksen kuluja varten

• Yksityisotot eivät vähennä yrityksesi tulosta eli ne eivät ole yrityksesi kulu.

14. Paljonko minun tulee laskuttaa työstäni?

• Palkkatason pitää olla vähintään samasta työstä työntekijälle maksettava palkka mutta yrityksen tuotoksi ei riitä pelkkä palkka

• Yrityksellä on joukko kustannuksia, jotka on maksettava työtilanteesta riippumatta Yritykseen sijoitetulle riskirahalle on saatava myös kohtuullinen tuotto

• Tuntihintaa laskettaessa suurimmat virheet tehdään laskutukseen oikeuttavan ajan arvioinnissa, 8 tunnin työpäivää tekevän työntekijän työssäoloaika on teollisuudessa keskimäärin noin 1715 tuntia. Teholliset työtunnit ovat 80 % alhaisemmat

• Palveluyrityksen arvonlisäveroton minimituntihinta = katetarve / laskutettavat tunnit

• Tuntihinnan yksinkertainen laskusääntö:

• jos yrityksellä ei ole konekantaa, on arvonlisäverollinen veloitushinta 3 x työntekijän tuntipalkka

• jos yrityksellä on koneita, laitteita, työkaluja sekä tarvikkeita, on arvonlisäverollinen veloitustuntihinta 4 x työntekijän tuntipalkka.

15. Voiko joku muu täyttää yrittäjän tukihakemukset?

• Tukihakemukset ovat nykyisin sähköisinä hakuina, jolloin niiden täyttäminen vaatii sähköisen tunnistautumisen ja yrityksen Suomi.fi valtuutukset. Ilman valtuutta onnistuu vain, jos henkilö on merkitty kaupparekisteriin tai yhdistysrekisteriin yrityksen edustamiseen oikeuttava rooli

• Suosittelemme olemaan yhteydessä joko ELY keskukseen tai Leader ryhmään ennen hakemuksen täyttämistä.

Kysymyksiä ja vastauksia aloittavalle yrittäjälle

16. Mikä yhtiömuoto olisi minulle paras?

• Tähän ei ole olemassa yhtä yleispätevää vastausta, sillä yritysmuodon valinta täytyy aina tehdä tapauskohtaisesti. Yritysmuodon valintaan vaikuttavat ainakin:

• perustajien lukumäärä, pääoman tarve ja saatavuus, vastuut ja päätöksenteko, toiminnan joustavuus, toiminnan jatkuvuus, rahoittajien suhtautuminen, voitonjako ja tappion kattaminen, verotus.

• Toiminimiyrittäjänä vastaat koko omaisuudellasi yrityksen sitoumuksista esimerkiksi veloista. Jos myyt vain omaa työtäsi on riski usein käytännössä hyvin pieni

• Osakeyhtiö on nykyisin suosittu ja hyvä yritysmuoto. Perustaminen on helppoa mutta lopettaminen sen vaikeampaa. Osakkeenomistaja vastaa henkilökohtaisesti veloista vain sijoittamallaan pääomalla

• Minimipääomavaatimus on poistunut mutta nollapääomalla on vaikea päästä liikkeelle ja ulkopuolista rahoitusta on todennäköisesti mahdotonta saada.

17. Miten perustamisilmoitus tehdään?

• Toiminimiyrittäjä ei tarvitse perustamiskirjaa mutta perustamisilmoitus on tehtävä: www.ytj.fi

• Toiminimen voi perustaa yhdessä puolison kanssa mutta yritys rekisteröidään vain toisen nimiin

• Ilmoittaudu myös Verohallinnon rekistereihin joko OmaVero palvelussa

• Osakeyhtiö rekisteröidään kaupparekisteriin. Tarvitaan perustamissopimus, yhtiöjärjestys ja usean perustajan ollessa kyseessä myös osakassopimus

• YTJ:n verkkosivuilla on valmis perustamispaketti. Ilmoittaudu perustamisvaiheessa myös Verohallinnolle arvonlisäverovelvolliseksi, ennakkoperintärekisteriin ja tarvittaessa työnantajarekisteriin. Tämä onnistuu samalla perustamisilmoituksella, jolla ilmoittaudut kaup parekisteriin

• Edunvalvontavaltuutuksella nimeät etukäteen sen henkilön, kenen haluat asioitasi hoitavan mikäli olet siihen itse kykenemätön.

18. Pitääkö ilmoittautua kaupparekisteriin?

• Pitää, jos harjoitat luvanvaraista elinkeinoa, sinulla on elinkeinotoimintaa varten pysyvä toimipaikka, joka on asunnostasi erillinen liiketila, palveluksessasi on muita henkilöitä kuin aviopuolisosi tai alaikäinen lapsesi/lapsenlapsesi, haluat suojata valitsemasi toiminimen eli pitää nimen itselläsi, haet yrityskiinnitystä eli panttaat yrityksen irtaimen omaisuuden saamisen vakuudeksi.

19. Voinko saada starttirahaa?

• Starttiraha on harkinnanvarainen, hakijalla tulee olla riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan. Yritystoiminnalla arvioidaan olevan kannattavan toiminnan edellytykset

• Sivutoimiseen yrittäjyyteen ei voi saada starttirahaa

20. Paljonkohan tarvitsisin alkupääomaa kassaan?

• Riippuu liikeideastasi ja vaihtelee suuresti. Rahan tarve selvitetään liiketoiminta suunnitelman laatimisen yhteydessä rahoituslaskelman avulla. Käyttöpääomaa tulee olla alussa 1 6 kk verran riippuen yrityksen tulevasta tulorahoituksesta

• Rahan lähteitä; Oma pääoma, vieras pääoma kuten pankki tai pääomasijoittajat, julkinen rahoitus kuten ELY keskus ja Business Finland, ja Finnvera, Yrityksen kehittämisavustus, Maaseudun yritystuet, palkkatuki.

21. Mitä vakuutuksia pitäisi ottaa?

• Ainut pakollinen on YEL. Henkilökohtaiset vakuutukset eivät korvaa yritystoiminnan vakuutuksia

• Toimintaan liittyy kuitenkin riskejä, joihin kannattaa varautua esimerkiksi: toiminnan vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus, omaisuusvakuutus, tapaturma ja sairaskulu vakuutus. Henkivakuutus, työntekijöiden vakuuttaminen, tietoturvavakuutus, omaisuusvakuutukset ja matkavakuutus. Kiinnitä huomiota vakuutusten omavastuu summien suuruuteen.

22. Milloin YEL pitää ottaa? Paljonko minun tulee sitä maksaa?

• YEL vakuutus tulee ottaa, jos olet 18 67 vuotias yrittäjä

• Työskentelet yrittäjänä tai kevytyrittäjänä ja yrittäjänä toimiminen kestää vähintään neljä kuukautta

• Työtulosi yltää vähintään vähimmäisrajan eli 8.063,57 euroon vuodessa (2021).

• YEL maksu on YEL työtulosta; esimerkiksi 18 52 vuotiaalla se on 24,10%. Minimirajassa maksusi on 162 €/kk ja 40.000 € YEL työtulossa se on jo 803 €/kk (2021). Aloittava yrittäjä saa 22% alennuksen maksuista 48 kuukauden ajalta

• Voit vähentää yrittäjän eläkevakuutusmaksun täysimääräisenä joko omassa tai yrityksesi verotuksessa tai puolisosi voi vähentää YEL vakuutusmaksut omassa verotuksessaan. Vähennysoikeus riippuu siitä, kuka vakuutuksen maksaa

• Määrittelemäsi YEL työtulo vaikuttaa etuuksiesi suuruuteen kuten sairauspäivärahaan ja vanhuuseläkkeesesi

23. Tuleeko ilmoittautua arvonlisäverolliseksi?

• Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkiin tavaroihin ja palveluihin. Vero on tarkoitettu lopullisten kuluttajien maksettavaksi, mutta veronkantajina toimivat yritykset. Yritykset sisällyttää alv:n myyntihintaasi ja tilität kertyneen veron valtiolle. Ensin vähennät oman yrityksesi hankintojen ALV:n suoritettavasta verosta

• Jos yrityksesi liikevaihto jää tilikauden aikana alle 30 000 euron, saat alarajahuojennuksen.

• Jos liikevaihtosi jää alle 15 000 euron, saat koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron takaisin

• Jos liikevaihtosi on 15 000 ja 30 000 euron välillä, saat huojennuksena osan arvonlisäverosta.

25.

Tuleeko ilmoittautua ennakkoperintärekisteriin?

• Ennakkoperintärekisteri tarkoittaa sitä, että rekisteriin liittynyt yritys maksaa itse verot liiketoimintansa tuloista suoraan verottajalle. Rekisteriä ylläpitää Verohallinto

• Ennakkovero tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että yrityksen tuloksen perusteella aiheutuvia veroja maksetaan etukäteen. Ennakkoveron määrä perustuu arvioon verotettavasta tuloksesta. Sinun pitää siis antaa paras arvaus siitä, kuinka paljon tulosta liiketoimintasi tulee tekemään seuraavan vuoden aikana

• Ensimmäisenä vuonna toiminimen ennakkovero perustuu sinun arvioimaasi tulokseen. Yrittäjyyden jatkuessa verottaja tekee arviot aiempien vuosien todellisten tulosten perusteella. Verottaja käytännössä olettaa, että tulos pysyy suunnilleen samana

• Yrityksen ei ole pakko kuulua ennakkoperintärekisteriin. Tällöin ennakkopidätyksen tekeminen jää palvelun maksajalle eli yrittäjän asiakkaalle. Asiakas veloittaa yrittäjältä tämän verokortin mukaisen veropotin ja tilittää sen sitten verottajalle.

25. Voinko palkata puolisoni yritykseeni?

• Yrittäjä voi palkata työvoimaa mutta ei voi maksaa palkkaa puolisolleen tai alle 14 vuotiaalle perheenjäsenelle. Varojen siirtäminen yksityistalouteen tapahtuu yksityisnostoina.

26. Minulla on jo auto. Miten sen käyttö liiketoiminnassani?

Henkilöyhtiö (Toiminimi, Ky, Ay)

• Oma auto toiminimelle asiassa ratkaisevaa on, ajetaanko autolla tilikauden aikana yli vai alle 50% yrityksen ajoja. Kun yli 50% ajoista on yrityksen, auto on siirrettävä yrityksen kalustoksi. Tästä lähtien auton kulut maksetaan yrityksen varoista, mutta veroilmoituksen yhteydessä vähennetään yksityisajot. Kun autoa käytetään yksityiskäytössä, ei ole mahdollista saada alv vähennyksiä

• Jos yrittäjän omalla autolla ajetaan yrityksen ajoja alle 50% auton tilikauden kilometreistä, auto pysyy yrittäjän omissa nimissä ja yrittäjä maksaa kaikki auton kulut henkilökohtaisesti. Tällöin veroilmoituksen yhteydessä ilmoitetaan yrityksen ajokilometrien määrä ja Verohallinto hyvittää kilometrit toiminimen verotuksessa

• Ja vielä kolmas vaihtoehto on se, että auto on hankittu yrityksen käyttöön, eikä sillä ajeta lainkaan yksityisajoja. Tällöin kaikki auton kulut ovat verovähennyskelpoisia ja myös alv vähennykset ovat mahdollisia

• Toiminimiyrittäjällä ei voi olla autoetuautoa. Toiminimiyrittäjä ei myöskään voi kirjoittaa matkalaskuja yritykselleen oman auton käyttöön perustuen. Asiakkailta on toki suotavaa laskuttaa matkakulut ajoi sitten omalla tai yrityksen nimissä olevalla autolla.

• Osakeyhtiön kohdalla käytännöt ovat vapaampia. Yrittäjä voi itse päättää, ajaako firman autolla vai omallansa välittämättä käyttötarkoituksesta. Oman autonsa käytöstä yritystoiminnassa yrittäjälle (tai työntekijälle) voidaan maksaa kilometrikorvauksia

• Mikäli auton omistaa yritys ja sitä käytetään myös yksityisajoihin, syntyy tästä yrittäjälle autoetu, joka huomioidaan henkilökohtaisessa verotuksessa joko vapaana käyttöetuna tai pelkkänä käyttöetuna. Näissä tapauksissa alv vähennysoikeutta ei ole. Autoetulaskuri löytyy täältä: Autoetulaskuri vero.fi

• Autoasioihin liittyvissä kysymyksissä käännythän oman kirjanpitäjäsi puoleen ja tutustuthan myös Verohallinnon ajoneuvojen kulut ohjeeseen.

27. Voinko vuokrata tai myydä omia tiloja yritykselleni?

• Tämä riippuu yritysmuodosta. Toiminimiyrittäjä ei voi ostaa itseltänsä mutta toiminnan aloitusvaiheessa voi kirjata yksityisomaisuuteen kuuluvaa omaisuutta yrityksen käyttöomaisuuteen.

• Kaikilla luonnollisilla henkilöillä on oikeus myydä omaisuutensa kenelle tahansa. Osakeyhtiö puolestaan on oikeushenkilö, joka voi ostaa omaisuutta, mitä tahansa Alv vähennystä ei yritys voi tehdä kun ostetaan yksityishenkilöltä

• Yritys voi ostaa yritykselle omat tilat tai asettua vuokralle. Toimitilan käytöstä aiheutuvat kulut ovat verovähennyskelpoisia yritystoiminnan kuluja. Toimitilat voivat olla myös oman asunnon yhteydessä, jolloin verottaja huomioi tämän työhuonevähennyksenä tai todellisten kulujen mukaisina verohuojennuksina

• Vuokrasopimuksella voidaan myös sopia, vastaako vuokralle tuleva yritys itse tietyistä tilan käyttöön liittyvistä kuluista, kuten sähköstä, vai sisältyykö tällaiset kulut vuokraan. Lisäksi vuokran suuruuteen voidaan vaikuttaa sopimalla esimerkiksi vuokralaisen tekemistä korjaustöistä vuokratilassa

• Kun asunto myydään omalle yritykselle, merkitään kauppakirjaan myyjäksi luonnollinen henkilö, ihminen, ja ostajaksi oikeushenkilö eli yritys. Yrityksen puolesta kaupan tekee se, jolla on yrityksen nimenkirjoitus oikeus

• Kauppa tulee tehdä käypään arvoon, ettei muodostu peiteltyä osingonjakoa.

28. Tarvitseeko yritystoimintaani varten viranomaislupia tai onko siihen ilmoitusvelvollisuus?

• Elinkeinojen luvanvaraisuus voi liittyä itse elinkeinon harjoittamiseen tai toiminnan käynnistämiseen suunnitellulla paikalla. Luvanvaraisia elinkeinoja ovat esimerkiksi ajoneuvojen katsastustoiminta, alkoholin anniskelu ja myynti, apteekki, sekä perintätoiminta toisen lukuun

• Ilmoitusvelvollisuus on säädetty muun muassa kiinteistönvälittäjille, lääkäreille, psykologeille, fysioterapeuteille ja sosiaalihuollon palveluiden tarjoajille ja useille muille.

• Lisää tietoa täältä: Luvat ja velvoitteet Suomi.fi

29. Miten avaan yritystilin ja laskutan?

• Voit avata pankissa yritystilin kun olet täysi ikäinen ja sinulla on yrityksen nimenkirjoitus oikeus. Yritys tulee olla perustettuna ja yritys on verovelvollinen vain Suomeen

• Jos laskutusta kertyy paljon niin hanki ja käytä laskutusohjelmaa. Vähäiseen laskutukseen voi käyttää ilmaisia laskupohjia. Ilmainen laskupohja voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi Word tai Excel tiedostoa, johon syötät pakolliset laskumerkinnät. Laskun pitäisi sisältää paikat ainakin seuraaville merkinnöille: o laskun antamispäivä o yrityksen nimi o osoite ja Y tunnus o ostajan nimi ja osoite o palvelun luonne ja suorituspäivä o veroton yksikköhinta, verokanta ja arvonlisäveron osuus

30. Miten markkinoida?

• Kirkasta tavoite, opi tuntemaan asiakkaasi, valitse oikeat kanavat, panosta sisällön laatuun, huolehdi nettisivuista ja hakukonenäkyvyydestä, valitse sosiaalinen mediasi, pidä asiakkaat tyytyväisinä, opi ja seuraa aikaasi (Uusyrityskeskuksen perustamisopas 2021).