Sodankylän Yrittäjät 40 vuotta juhlajulkaisu

Muutoksen ja mahdollisuuksien aikaa

Sodankylän elinkeino elää nyt his toriansa ehkä suurin ta kasvukautta. Kasvuvaihe on aina suuri muutospro sessi, joka vaatii yhtä aikaa nopeita ratkaisuja, mutta myös kykyä harkita, arvioi da ja ennakoida laajempaa kokonaisuutta toimintaym päristömuutoksineen. Lo pullisissa valinnoissa vai kuttavat myös kunkin organisaation vallitsevat arvot, toimintaperiaatteet ja taloudelliset vaikutukset. Samanaikaisesti päätöksis sä on huomioitava kehitys suuntaan vaikuttavat glo baalit ja kansalliset rakenteelliset muutokset taloudessa, yhteiskunnas sa, ihmisissä ja toimiala kohtaisessa elinkeinojen kehittymisessä. Tehtävä ei ole helppo vaan täynnä uu sia mahdollisuuksia ja haasteita, jotka ratkotaan vain aktiivisella yhteistyöllä. Ainoa paikka missä menes tys tulee ennen työtä, on sanakirja.

Muutokset näkyvät yritysten liiketoiminnan, palvelujen, prosessien ja

liiketoimintamallien uu distumisena. Muutokset asiakkaiden ostokäyttäyty misessä pakottavat meidät myös uudistumaan. Meille muuttaa jatkuvasti uusia sodankyläläisiä, jotka ovat tottuneet monipuolisiin palveluihin, palveluaikoihin ja -kulttuureihin. He ovat myös valmiita maksamaan hyvistä palveluista.

Meidät on pakotet tu tarkistamaan aiempia toimintamallejamme ja uudistamaan niitä radi kaalistikin. Palvelujen jatkuva asiakaslähtöinen kehittäminen ja laadunhal linta ovat yritystoiminnan myönteisen kehittymisen kannalta merkittävää. Asi akkaiden osallistamisella toiminnan kehittämiseen saadaan pysyviä muutoksia aikaan. Kehitystyössä myös yrittäjän oma motivaatio uudistuu ja innostus tart tuu koko organisaatioon. Herää uutta toivoa ja täysin uusia mahdollisuuksia. Nyt

on viimeistään oikea aika kehittää, luoda yhdessä tekemisen meininki, jotta voimme vastata kysynnän muutoksiin ajoissa. Var masti kaikki voittaa.

Sodankylän Yrittäjät ke hittyy yhteistyöllä Sodankylän Yrittäjät on ke hittänyt omalta osaltaan tavoitteellisesti toimintaan sa vuosikymmenten ajan. Edunvalvontaa, verkostojen rakentamista, yhteistyötä, elinkeinojen kehittämistä, tiedottamista, yrittäjyyskas vatusta jne. alueellisella ja paikallisella tasolla.

Sodankylän Yrittäjien jä senkehitys on ollut huimaa. Nyt meitä on jo 208 jäsen tä. Jäsenistön määrän kas vu ja toiminnan aktiivinen kehittäminen ei olisi mah dollista ilman laajaa yhteis työtä hallituksen, jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kesken.

Sen me tiedämme, että toista yrittäjää ymmärtää vain toinen yrittäjä. Järjes tötoiminta on oiva mah dollisuus verkostoitua ja saada vertaistukea toiselta yrittäjältä. Yhteistyön syn tymiseksi olemme järjestä neet runsaasti kiinnostavia eri teemoihin pohjautuvia info- ja keskustelutilaisuuk sia yhteistyössä eri yritys neuvonnan toimijoiden kanssa mm. Sodankylän kunta, TE-toimisto, Poh

joisimman Lapin Leader ry, ProAgria ja ELY-keskus sekä useat yritysyhteistyö kumppanit.

Maailma muuttuu, niin on myös yhdistyksen toiminnan muututtava. Tarvitaan sekä vankkaa kokemusta että tuoretta nuorta näkemystä, jatkuvaa toiminnan kehittämistä, avointa keskustelua, aktii vista toimintaa ja jäseniä. Nuorten yrittäjien määrän kasvu tuo muutokseen tar vittavaa luontaista painetta yhdistyksen toiminnan ke hittämiselle.

Yrittäjäkuntayhteistyö

Kunnan ja yrittäjien yhteis työ on kehittynyt aktiivisen ja avoimen keskustelun suuntaan.

Tehtävää toki vielä on. Yritystaloudellisten vaiku tusten arviointi tulee saada osaksi päätöksentekoa. Pai kallisuus tulisi huomioida kunnan hankinnoissa ja kilpailutuksissa paremmin. Toimintaa pitäisi ohjata myös asetetut laadulliset ja pitkänaikavälin tavoit teet. Tavoitteita määrittää myös osaava ostaja. Osta

malla ja laadullisia tavoit teita painottamalla kunnat ja muut julkiset maksajat voivat vaatia yrityksiltä pa rempia palveluja ja siten kehittää osaltaan yritysten osaamista. Kaikki voittavat: veronmaksajat, yritykset ja palvelujen käyttäjät.

Perheen merkitys yrittäjälle

Viimeisenä vaan ei vähäi simpänä on puolison tuki. Yrittäjyys vaatii paljon. Ilman perheen ja erityisesti puolison tukea ja ymmär rystä ei voi olla menestyvää ja tasapainoista yrittäjää. Hyvinvoinva yrittäjä huolehtii hyvin itses tään, perheestään, asiakkaistaan ja työntekijöistään.

Kiitos teille kaikille puoli soille, jotka teette usein näkymä töntä mutta merkit tävintä työtä yrittä jän

rinnalla. Onnistunut kehittämi nen vaatii aktiivista yhteis työtä, avointa asennetta ja motivoituneita ihmisiä. Kiitos kaikille hyvästä yh teistyöstä.

Nina Lappalainen puheenjohtaja Sodankylän Yrittäjät ry

Kuva: Tuula Lampela

Onnittelemme 40-vuotiasta Sodankylän Yrittäjät ry:tä

Suomen yrittäjien tervehdys

Kuntavaalit olivat yrittäjille voitokkaat, sillä näissä vaa leissa valittiin ennätysmää rä, lähes 2000 yrittäjää kun nanvaltuustoihin. Valituista yrittäjistä on Suomen Yrittäjien jäsenyrittä jiä 1 179. Tämä on hieno osoitus siitä, että paikallinen vaikuttamistyömme onnistui! Nyt meillä on tehokas verkosto viemään eteenpäin yrittäjänäkökulmaa kunnalliseen päätöksentekoon. Tässä työssä keskusjär jestö antaa kaiken tukensa paikallisyhdis tyksille.

Suomen Yrittäjien ylivoimainen vahvuus ovat jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdis tysverkosto ja kunnissa toimivat yrittäjävaltuu tetut. Tämä antaa hyvät lähtökohdat kehittää kuntataloutta tulevan vaalikauden aikana. Kunta on yksittäiselle yritykselle usein mer kittävä yhteistyökump pani. Lähes kaikilla kunnissa tehtävillä pää töksillä on vaikutuksia yritysten toimintaedel lytyksiin ja toimintaym päristöön. Juuri tämän takia on tärkeää, että kuntien elinkeinopolitii kasta ovat päättämässä yrittäjät, joilla on koke musta ja näkemystä siitä, miten voidaan vaikuttaa yritysten toimintaedelly tyksiin kunnan alueella.

Kunnat voivat esimer kiksi sosiaali- ja terveys palveluiden tuottajana näyttää esimerkkiä, miten luodaan alalle toimivat markkinat. Pitää olla riittävästi kysyntää, että muo dostuu riittävä määrä tarjontaa yksityisille palveluille. Kuntien on avattava palvelu tuotantoaan. Siksi kuntien kannattaa ottaa käyttöön julkisuudessa esillä ollut palvelu aloitemenettelyn.

Palvelualoite tarkoittaa sitä, että kunta antaa yrityksille tai järjestöille mahdolli suuden esittää vaihtoehtoinen, laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu. Aloitteen saatuaan kunta harkitsee, antaako aloite aihetta mahdollisiin toimenpiteisiin.

Lisäksi esimerkiksi palveluseteli pitää ottaa käyttöön paljon nykyistä laajemmin. Suomen teollisuus on ollut jo pitkään rakennemuutoksessa. Teollisuuden osuus Suomen kansantaloudesta on nyt noin 20 prosenttia, kun se vielä vuonna 2000 oli 28 prosenttia. Pelkästään vuoden 2008 jäl keen on teollisuudesta kadonnut 60 000 työpaikkaa. Rakennemuutoksen seu rauksena on vastuu uusista työpaikoista siirtynyt pk-yrityksille. Vuosien 2001–2010 välisenä aikana kaikki uudet työpaikat, 77 000 työpaikka, syntyivät pk-yrityksiin.

Tästä huolimatta tarvitsemme myös uu sia osaamisaloja ja uusia työpaikkoja teolli siin yrityksiin Suomessa. Teollisuuden siir tymisen ulkomaille ei tarvitse olla mikään väistämätön itsestäänselvyys. Meillä on kotimaassa kasvupotentiaalia mm. kaivos

teollisuudessa, ympäristöteknologiassa, hyvinvointipalveluissa ja tietotekniikassa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaise man kaivosalan toimialaraportin mukaan Suomessa valmistellaan yli kymmentä kai voksen perustamiseen tai laajentamiseen tähtäävää hanketta. Tällä vuosikymmenel lä toteutettaviksi suunnitellut investoinnit ovat yhteensä 3–4 miljardia euroa ja näiden kaivoshankkeiden rakentamisen arvioidaan painottuvan vuosille 2014–2017.

Uusia työpaikkoja alalle tulisi noin 2 800, kun tämän vuoden puolivälissä niitä oli noin 3 000 ja ali hankkijoiden palveluk sessa noin 1 500. Kun vuonna 2011 kaivoste ollisuuden liikevaihto oli noin 1,48 miljardia euroa, niin voidaan pe rustellusti todeta, että kyse on todella mitta vista investoinneista. Niistä hyödytään eniten Pohjois-Suomessa.

Uskon myös, että kaivosalan virheistä on nyt opittu ja uudet hankkeet toteutetaan ympäristöarvoja kunni oittaen ja uusinta ym päristöteknologiaa ja tietämystä hyödyntäen. Ympäristöystävällisestä kaivosteknologista olisi oivaksi vientituotteeksi, koska sillä on kysyntää eri puolilla maailmaa.

Yrittäjäjärjestömme voima on elävissä ja aktiivisissa paikallisyhdistyksissä. Yk sittäinen yrittäjä arvioi Suomen Yrittäjien toimintaa useimmiten paikallisyhdistyk sen toiminnan ja edunvalvonnan tuloksien kautta. Hyvä ja tuloksellinen paikallisyh distystoiminta saa kiitosta jäseniltään ja innostaa uusia jäseniä liittymään mukaan yhdistyksen toimintaa.

Aktiivisesta toiminnasta kuuluu kiitos aktiivisille yrittäjille, jotka oman yrittämi sensä ohessa jaksavat hoitaa luottamus tehtäväänsä kaikkien alueen yrittäjien toimintaedellytysten parantamiseksi. So dankylän Yrittäjät on onnistunut toimis saan ja sen myötä kasvattanut kiitettävästi jäsenkuntaansa. Kiitos kaikille yhdistysak tiiveille panoksestanne yhteisten asioiden hoitamisessa.

Haluan onnitella omasta ja Suomen Yrittäjien puolesta 40 vuoden taivalta juh livaa Sodankylän Yrittäjät ry:tä siitä arvok kaasta työstä, jota olette tehneet yrittäjäliik keen eteen.

Mikko Simolinna Suomen Yrittäjät ry Puheenjohtaja

"Aktiivisesta toiminnasta kuuluu kiitos aktiivisille yrittäjille."

Kuva: Jarkko Översti, Tosikuva Oy

Yrityskohtaisia kehittämispalveluita liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen:

Yritysidean arviointiin tai idean kehittämiseen - ProStart Tuote- tai palveluideoiden kaupallistamiseen - TuoteStart

Palvelu- tai muotoiluosaamiseen - Paremmasta palvelusta kilpailuetua

Sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen - eAskel

Myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen - Myyntiteho

Ekotehokkuuden kehittämiseen - EcoStart

Tuotannon ja tuottavuuden kehittämiseen - Tuotto+ Henkilöstön osaamisen arviointiin ja koulutussuunnitteluun - Koutsi Talouden ja rahoituksen tasapainottamiseen - Balanssi

Liiketoiminnan systemaattiseen suunnitteluun tai uusimiseen - PK-LTS Kannattavuuden vahvistamiseen - Kunto Kansainvälistymisen aloittamiseen tai kv-toimintojen kehittämiseen - Globaali Sukupolven- tai omistajanvaihdokseen - ViestinVaihto

Lisätietoja kehittämisohjelmista ja haku:

> Oikopolut

liikkeenjohdon valmennus yrityksille

Katso myös ajankohtaiset koulutukset:

> Oikopolut

Lämpimät onnittelut

Lapin Yrittäjät ry onnittelee lämpimästi Sodankylän Yrit täjät ry:tä täyttäessänne 40 vuotta.

40 vuotta työtä Sodanky läläisten yrittäjien hyväksi on pitkä taival, se on vaatinut vuosien saatossa lukuisan määrän talkootunteja ja myös lukuisan määrän talkooväkeä, jotta kaikki tehtävät on saatu tehtyä.

Yhteistyö kunnan kanssa, yhteistyö La pin Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien kanssa, yhteistyö lukuisten muiden sidosryhmien kanssa vaatii voimavaroja, koska työ teh dään pääsääntöisesti vapaa- ajalla ja ilman palkkaa.

Myös jäsenistölle järjestetyt tapahtumat vaativat järjestön luottamushenkilöiltä pa nostusta, että kaikki koulutukset, kokouk set, juhlat ym.- tilaisuudet saadaan järjes tettyä ja kaikki saadaan toimimaan.

Neljä kertaa, neljän vuosikymmenen ai kana, Sodankylän Yrittäjien jäsen on palkit tu maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla, yh den kerran Sodankylän yrittäjien jäsen on palkittu Nuori Yrittäjä palkinnolla.

Sodankylän Yrittäjät on toiminut Lapin

Yrittäjissä ja Suomen Yrittäjissä aktiivisesti. Lapin Yrittäjien puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien hallituksen- ja työvaliokunnan jä sen on tullut Sodankylän Yrittäjistä.

Viimeaikaiset kovat ponnistelut toimin nassa näkyvät esimerkiksi jäsenmäärän nousuna yli kahdensadan jäsenen, joka on Lapin Yrittäjien paikallisyhdistyksistä toi seksi suurin jäsenmäärä.

Lämpimät onnittelut 40-vuotisjuhlaan ne sekä onnea ja menestystä tuleville vuo sikymmenille.

Nuoret Yrittäjät

Nuorten Yrittäjien toiminta on lähtenyt vireästi käyntiin pa rin viimeisen vuoden aikana Sodankylässä. Nuorten Yrit täjien kevättapahtumassa Kommatissa 2011 ja 2012 on laskettelu- ja lautailukilpailun lisäksi ohjelmaan kuulu nut lumikenkäilyä, saunomista ja hyvän ruoan ääressä verkostoitumista. Tapahtu ma on koettu toimivaksi tavaksi tutustua muihin alueen yrittäjiin ja vaihtaa koke muksia yrittäjän arjesta nuorten yrittäjien kesken.

Olemme myös järjestäneet uusille jä senyrittäjille - ei siis pelkästään nuorilleelokuvailtaa Lapinsuussa, missä olemme toivottaneet uudet jäsenet tervetulleiksi ja kertoneet yrittäjäjärjestötoiminnasta.

Lapin alueella Nuoria Yrittäjiä (alle 40-vuotiaita) on jäsenrekisterin mukaan La pin Yrittäjien ja Länsipohjan Yrittäjien jäse niä yhteensä 625. Lisäksi jos otetaan kaikki yrittäjät myös ei-jäsenet mukaan, nuorien yrittäjien määrän voidaan arvioida kohoa van yli kaksinkertaiseksi. Toiminnan orga nisoimiseksi ja tapahtumia järjestämään perustettiinkin Lapin Nuorten Yrittäjien va liokunta Rovaniemellä elokuussa 2011. Mu kana on aktiivisia nuoria yrittäjiä eri puolil ta lappia. Valiokunta on mm. järjestänyt jo kaksi tapahtumaa: viime toukokuussa 2012

Rovaniemellä ja elokuussa 2012 Pohtimo lammella. Näissä tapahtumissa on ollut mielenkiintoisia puhujia yrittäjyyden ken tän eri osa-alueilta. Tapahtumissa on tutus tunut eri alojen yrittäjiin ympäri lappia ja saanut uusia ajatuksia myös omaan yrittä jätoimintaan. Seuraavaksi kokoonnumme Ylläkselle 18.-20.1.2013 Sampo Kaulasen (Jounin Kaupan) isännöimäksi.

Valtakunnallisissa Nuorten Yrittäjien tapahtumissa, esimerkiksi Oulussa 2010, Jyväskylässä 2011 ja Helsingissä 2012 on mm. saanut kuulla inspiroivia yrittäjäta rinoita ja tutustua todella monipuolisesti erilaisiin yrityksiin - onpa sieltä irronnut yhteistyökumppaneitakin omaan yritystoi mintaan. Turun Nuoret Yrittäjät pistävät parastaan 17.-19. toukokuuta 2013 jär jestäessään seuraavan Nuorten Yrittäjien verkostoitumistapahtuman. Toivotamme kin kaikki uudet kasvot rohkeasti mukaan toimintaan ja tapahtumiin niin paikallisel la, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Sodankylässä järjestämme jälleen maaliskuussa 2013 toiminnallisen kevät tapahtuman, jonka tarkka päivämäärä tar kentuu lähiaikoina ja ilmoitetaan Sodanky län Yrittäjien Facebook-sivuilla.

Annukka Rantalainen Nuoret Yrittäjät

Lapin ELY-keskuksesta Lapin Pk-yrityksille

Lauri Väärälä Lapin Yrittäjät ry puheenjohtaja

Kaivostoiminta terästää myös Betrocin liikevaihtoa

Kuluvasta ti likaudesta on tulossa liikevaih doltaan Betroc Oy:n historian pa ras. Kevitsan kaivoksen vaikutus on ollut erittäin merkittävä.

”Lähes kaikki tuotteem me toimitettiin aikaisem min Napapiirin eteläpuo lelle, nyt työkohteita on kotinurkilla ilahduttavan runsaasti”, sanoo Betro

cin toimitusjohtaja Pentti Ahopelto Sodankylästä.

Jo Pahtavaaran kulta kaivoksen rakentaminen työllisti yhtiötä aikanaan. Kevitsa on ollut vielä vai kuttavampi.

”Kaikki toiminta, mikä syntyy kaivosten ympäril le, on ainakin yhtä tärkeää kuin kaivosten suorat vai kutukset. Yksi kaivostyö paikka synnyttää ympäril leen useita työpaikkoja.”

Malmijuna ei myöhästy

Ahopelto arvioi, että tule vaisuudessa Sodankylä on vireä kaivospaikkakunta, jossa on noin 15 000 asu kasta ja rautatie.

”Rata kulkee Sodanky lästä Jäämeren rannalle Kirkkoniemeen. Toimivia kaivoksia ovat ainakin Pahtavaara, Kevitsa ja Sa katti. Lisäksi täällä toimii yksi uusi kultakaivos. Bet rocilla on tuossa vaihees sa 50–60 työntekijää.”

Yritysten verkostoitu minen on entistä tärkeäm pää, kun kaivosteollisuus kasvaa Keski-Lapissa.

”Kevitsan kohdalla ver kostoitumisesta kyllä pu huttiin kovasti, mutta sitä

ei saatu aikaan. Jo nyt pi täisi kutoa yritysyhteistyön verkkoa Sakatin varalle.”

Betroc kasvaa markkinaraossa Betrocin historiaan liittyy vaihe, jolloin yritys harkitsi muuttoa Sodankylästä. Jy väskylän seudulla oli myy tävänä alan yritys 1990-lu vun lopulla. Kauppaa oli jo valmisteltu.

”Olimme tuolloin si vussa markkinoista, jotka sijaitsivat pääosin eteläs sä. Lapin matkailurakenta minen ei ollut vielä kovin voimakasta. Viittä vaille, ettemme jo pakanneet laukkuja.”

Silloinen kunnanjohtaja Martti Pura kuuli betoni yrittäjien muuttoaikeista.

”Hän marssi sisään ovesta, melkeinpä tukisti meitä ja kysyi, että mi

täs pirua te oikein täällä suunnittelette”, Ahopelto kertoo.

”Istuimme alas ja poh dimme tilannetta vielä uu delleen. Päädyimme lopul ta nykyisten toimitilojen laajentamiseen. Viihtyisä asuinympäristö Sodanky lässä painoi vaakakupissa. Ja hyvä niin, nyt sijaintim me ei voisi olla parempi.”

Hallittu on turvallista Betrocin edeltäjä, Sodan kylän Sementtivalimo perustettiin vuonna 1955. Sodankylän jälleenraken taminen ja sodan rap peuttaman infran kohen taminen antoivat työtä toiminnan alkuvuosina.

”Parina talvena työ miesten palkat maksettiin Raja-Joosepista Tuulomal le johtavan tien rumpu rengastilillä”, kertoo Aho

pelto.

Pentti Ahopelto tuli töihin isänsä Väinö Aho pellon perustamaan yrityk seen jo nuorena. Vastuun alaiseksi yhtiömieheksi hän ryhtyi vasta perustet tuun kommandiittiyhtiöön vuonna 1976.

”Yrityksen nimi muu tettiin nykyiseen muotoon vuonna 2003. Olimme jo tuolloin selkeästi betoni elementtitehdas.”

Ahopelto luonnehtii yri tyksen kasvua hallituksi. Ala on erittäin pääomaval tainen ja herkkä talouden suhdanteille. Koneet ovat suuria ja kalliita.

”Myös työvoiman tar ve on suurta. On viisasta kasvaa pienin ja varovaisin askelin.”

Kari Lindholm

Kaivostoiminnan kasvun myönteiset talousvaikutukset tuntuvat sodankyläläisissä yrityk sissä, niin myös betonielementtejä valmistavassa Betroc Oy:ssa.

”Yrityksen kehit tymisen edellytys on, että yrittäjä uskoo itseensä ja henkilöstöönsä”, kertoo Betroc Oy:n toimitusjohtaja Pentti Ahopelto.

Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.

Pentti Ahopelto

Sodankylän Yrittäjät ry kautta aikain 1970 1980

1970-luvun tapahtumia

• Yrittäjäiltoja

• Lapin yrittäjien keväiset kuntakierrokset, jatkuvat yhä...

• Järjestettiin yrittäjäjuhlia, jotka olivat avoimet kaikille, ja tarkoituksena tehdä yrittäjyyttä tunnetuksi.

• Keskityttiin järjestön kehittämiseen ja yrittäjien edunvalvontaan

• maailmanlaajuinen öljykriisi

Puheenjohtajat 1970-luvulla

1972-74 Pj. Mauri Penttinen

1975 Pj. Yrjö Uimaniemi 1976-77 Pj. Antero Rouvinen 1978-82 Pj. Erkki Ranta

Yrittäjäpalkinnot

Perustamisvuosi 1972

Perustajajäsenet:

• Mauri Penttinen

• Vieno Tekoniemi

• Reino Ikonen

• Tyyne Pietilä

• Saara Simonen

• Jaakko Heiskari (Lapin Yrittäjistä)

• Yrjö Uimaniemi

Yrittäjäpalkinnot

1989 Liikkeenharjoittaja Pekka Vesterinen 1988 Heljä Pulkkinen

1987 Liikkeenharjoittaja Erkki Ranta 1986 Meimi ja Veikko Kautovuori

1985 Liikkeenharjoittaja Pentti Vuojärvi 1984 Liikkeenharjoittaja Urpo Valvio 1983 Johtaja Olavi Ruha

1982 Urakoitsija Jaakko Forsman 1982 Liikkeenharjoittaja Erkki Salin 1981 Liikennöitsijä Yrjö Uimaniemi 1980 Johtaja Mauri Penttinen

Puheenjohtajat 1980-luvulla

1983-85 Pj. Erkki Salin 1986-87 Pj. Paavo Erola 1988-90 Pj. Erkki Ranta

1980-luvun tapahtumia

• Yhdistys ollut mukana Revontulihiihtojen järjestelyissä yhdessä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Yrittäjät panostivat vahvasti tapahtuman markkinointiin.

• Sodankylän joulun avajaiset järjestettiin usein Revontuli-hiihtojen aikaan ja yhä edelleen yhdistys tukee Sodankylän joulunavausta vuosittain tukirahaston kautta.

• Hankittiin PohjoisKaira lehden osakkeet.

• Keskityttiin edelleen yrittäjien edunvalvontaan ja yrittäjien arvostuksen lisäämiseen.

Maakunnalliset

Nuoren yrittäjän palkinto

1990 2000

Puheenjohtajat 2000-luvulla

1999-05 Pj. Hannu Autonen 2006-08 Pj. Pirita Pernu-Lehtinen 2009-2012 Pj. Nina Lappalainen

Yrittäjäpalkinnot

Puheenjohtajat 1990-luvulla

1991 Pj. Mauri Pöyliö

1992-94 Pj. Merja Karjalainen 1995-98 Pj. Unto Penttinen 1999-05 Pj. Hannu Autonen

1990-luvun tapahtumia

• 1990-luvun kaivoskeskustelun käydessä kiihkeänä painatettiin Kevitsa tulee-oletko valmis - T-paidat.

• v. 1990 myytiin PohjoisKaira lehden osakkeet. Saadun pääoman koroilla on yhdistys rahoittanut toimintaansa tähän päivään asti.

• 1992 perustettu tukirahasto, jolla yhdistys kanavoi yritysten tuen liikunnalle ja kulttuurille.

• Kevitsa tulee, kaivoshenkinen yrittäjäilta pidettiin 9.6.1993.

• v. 1997 kirjelmöitiin KTM:ää Kevitsa-asiassa. 4.11.1997 saatiin virallinen vastaus ministeri Kalliomäeltä.

• La 28.11.1998 suuret Revontuli-karnevaalit ja liikkeiden joulunavaus -tapahtuma.

• Yrittäjien marssi valtuustosaliin: vastustettiin vanhan sairaalan tontin kaavoitusta ja ohitustien rakentamista Sodankylään. Perusteena pelko keskustan kauppaliikkeiden näivettymisestä.

• Vastustettiin 4-tien siirtoa pois keskustasta

• Yhdistys ollut mukana Revontulihiihtojen järjestelyissä yhdessä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Yrittäjät panostivat vahvasti tapahtuman markkinointiin.

• Aktiivinen yhteistyö oppilaitosten ja yrittäjien välillä.

• Lama

Yrittäjäpalkinnot

1999 Esko Hietala Oy

1998 Parturi-kampaamo Salon Stefan Ky 1997 Kone- ja Metalli J. Koivuharju Ky 1996 Väri ja Urheilu Simonen Ky 1995 Huoltoasema Mauno Alatalo Ky 1994 Kuljetusliike Erkki Palo Oy

1993 K-Halli Härkönen Ky 1992 Tuotejaloste Oy

1991 Rahkola Ky 1990 K-Valinta Sieppi

2011 Kultasepänliike Seppo Penttinen Oy 2010 Keula-Kaluste Oy 2009 Snow Games Oy 2008 Kiveliön Kala Ky 2007 E & T Kuivila Ky

2006 Kaaretkoski edustus- ja juhlapalvelu 2005 Luoston Kerttuli Oy

2004 Hasetec Oy

2003 Matka-Ilo Oy

2002 Rakennus-Sompio Oy

2001 Sodankylän Kemikaalikauppa Oy 2000 Sodankylän Jätehuolto Oy

2000-luvun tapahtumia

• Yhteistyön tiivistyminen kunnan kanssa

• Ensimmäinen elinkeinopoliittinen ohjelma ja päivitykset yhteistyössä kunnan kanssa.

• Globaali taantuma, rakennemuutoksen aikaa

• 2004 tehtiin 1. kerran Suomen Yrittäjien koordinoima elinkeinopoliittinen mittaristokysely.

• 2006- Lapin Yrittäjät ry:n puheenjohtajana Hannu Autonen

• Kunnan kehittämistyöryhmätyöskentelyyn yrittäjien edustaja.

• Teemalliset elinkeinoillat aloitettiin

• Aktiivinen yhteistyö oppilaitosten ja yrittäjien välillä.

2010-luvun tapahtumia

• Kaivostoiminta alkaa.

• Yritystaloudellisten vaikutusten arvioinnin tuominen mukaan päätöksentekoon.

• 2010 Yhdistykselle nettisivut.

• 2011 tilaisuuksia on pidetty runsaasti. Yrittäjäiltoja mm: kaavoitus, kaivosten mahdollisuudet, työterveyshuolto, yrittäjän hyvinvointi, keskustan ja yhteistyön kehittäminen. Muita tilaisuuksia: uusien jäsenten elokuvailta, kevätviritys, yrittäjäjuhlat yms. Lisäksi on viritetty oppilaitosyhteistyötä, facebooksivut, yhtenäistä ilmettä lyhtyvalaistuksin.

• 2011 Lapin Yrittäjät ry:n puheenjohtajana Hannu Autonen.

• Kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön edellytyksien luominen ja kehittäminen sekä laajemmin yrittäjiä hyödyntävän laajapohjaisen yhteistyön kehittäminen muiden alueella toimivien yrityspalvelutuottajien kanssa: Pohjois-Lapin Leader, TE-Toimisto, ELY-keskus, ProAgria, Sodankylän kunta.

• Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys 2012.

• Nuorten Yrittäjien toiminta aktiivista; useita tapahtumia ja kokoontumisia.

• Torstain pidennetyt aukiolot.

Sodankylän Yrittäjät ry

vuotta

Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi.

Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena.

Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena.

Lue lisää nordea.fi/etuyrittäjyys tai soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma-pe 8 -18.

Lue lisää nordea.fi /etuyrittäjyys tai soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma-pe 8 - 18.

Teemme sen mahdolliseksi

Teemme sen mahdolliseksi

Jäämerentie 13 Sodankylä nordea.fi

Jäämerentie 13 Sodankylä nordea.fi

Sodankylän apteekki

Sodankylän apteekki on tarjonnut paikallista apteekkipalvelua yli 90 vuotta Sodankylässä.

Haluamme kehittyä ja tarjota parasta apteekkipalvelua alueemme asukkaille. Tulevan talven aikana apteekkimme uudistuu ja tuotevalikoimamme sekä palvelumme laajentuvat entisestään.

Mitä sinä toivot apteekiltasi? Tervetuloa kertomaan toiveistasi apteekkiin, mielipiteesi on meille tärkeä!

Kaikkien kyselyyn 31.12. mennessä vastanneiden kesken arvotaan Omron M6 verenpainemittari (arvo 145€) ja muita pienempiä palkintoja.

TERVETULOA!

Eikö kauppa käy?

Onko sinulla liikeidea, mutta ei tietoa kuinka sen saisi kaupallistettua. Haluat aloittaa yrittäjänä, muttet tiedä miten. Tunnistatko, että yrityksessäsi tarvitsisi tehdä jotakin, muttet tiedä mitä. Tarvitko tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista. Haluatko lähteä kehittämään nykyistä liiketoimintaasi. Tarjoamme maksuttoman nykytila-analyysin liiketoiminnan aloittamisen tai muutostarpeen selkiyttämiseksi. Olemme lappilainen liiketoimintojen asiantuntijaorganisaatio, joka menestyy yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Ota yhteyttä ProYritys asiantuntijoihimme ja sovi tapaamisaika! pekka.myllyla@proagria.fi 0400 - 218 645 keijo.siitonen@proagria.fi 0400 - 180 257 johannes.vallivaara@proagria.fi 040 - 684 5741 ari.saarela@proagria.fi 040 - 583 6154

Lisää tietoa osoitteesta: www.proagrialappi.fi

Rôtisseurs -käädytetty Teija Kaaretkoski arvostaa laatua

Viime kesänä Rôtisseurs ammattilaiskäädyt saanut edustus- ja juhlapalveluyrittäjä Teija Kaaretkoski arvostaa laatua. Samaan tapaan kuin Teija valmistaa hyvää ruokaa laadukkaista Lapin raaka-aineista, hän huolehtii jatkuvan kouluttautumisen avulla yrityksensä kehittymisestä.

”Yrittäjäjärjestössä toimimisen yksi tärkeimmistä anneista on verkostoituminen muiden yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuoria yrittäjiä on tuettava kehittämällä yrittäjien men tor-toimintaa”, Teija Kaaretkoski sanoo.

Pian 30 vuotta yrittäjänä toiminut Tei ja Kaaretkos ki on viime ajat pohtinut aktiivisesti yrityksensä tulevaisuutta. Kun koko kunnan talous elämä on piristynyt ja tule vaisuus näyttää loistavalta, se voisi taata yritykselle hy vät kehittämismahdollisuu det. Toisaalta Teija haluaisi antaa nykyistä enemmän aikaa perheelleen ja lähei silleen.

”Yrityksen suuntaa poh tiessa ei kannata jäädä yksin, on olemassa paljon sopivia pieniä sparrausohjelmia, jotka auttavat pienyrittäjää oikeisiin rat kaisuihin. Viimeisimmät, joissa itse olen ollut muka na, ovat olleet ELY–keskuk sen järjestämä PK-yritysten taloushallintokoulutus II, Lappi-ohjelma / Lapin pkyrittäjien tervehdyttämisoh jelma sekä Markkinoinnin työpaja, ym. pieniä koulu tuksia. Antoisia, mielen kiintoisia ja helpottavat ny kyisyyden ja tulevaisuuden suunnittelua sekä auttavat

verkostoitumisessa”, Teija sanoo.

Yrittäjien hallitus on näköalapaikka Teija on osallistunut koko yrittäjäuransa ajan aktii visesti sekä oman alansa koulutuksiin että yrittäjyyt tä kehittäviin koulutuksiin. Viimeiset kuusi vuotta Teija on ollut Sodankylän Yrittäji en hallituksen jäsen.

”Hallitustyöskentely on ollut todellinen nä köalapaikka Sodankylän yrityselämään ja yrittäjän tarvitseman tiedon lähteil le. Erityisesti olen pannut merkille sen, kuinka tiivistä yhteistyö kunnan ja yrittäji en välillä on viime vuosina ollut”, Teija sanoo.

Hän toivoo, että yhteis työ kunnan ja yritysten vä lillä tiivistyisi entisestään muun muassa niin, että yritysvaikutusten arviointi otettaisiin osaksi kunnal lista päätöksentekoa. Tämä tarkoittaisi sitä, että jatkos sa kunnan päätösten vaiku tukset paikalliseen yritystoi mintaan arvioitaisiin aina.

”Muun muassa kunnan

hankintoja tulisi kehittää niin, että hankintapyyntö tehtäisiin niin, että paikal listen yritykset olisivat ny kyistä kilpailukykyisempiä palveluiden ja tuotteiden tarjoajia. Lyhyet toimitus ajat ja huoltovarmuus ovat perusteita, joilla paikalliset yritykset pärjäisivät kilpai lussa, hinta ei saisi olla ai noa hankintakriteeri”, Teija sanoo.

Mentorointia kehitettävä

Hänen mukaansa mo dernin yrityksen pitäisi au tomaattisesti kuulua yrittä jien etujärjestöön. Oman yrityksensä Teija liitti yrit täjäjärjestöön toimintan sa ensimmäisinä vuosina 1985.

”Suosittelen nuorille ja uusille yrityksille liittymistä, sillä esimerkiksi järjestötoi minnan kautta tulevat kon taktit ovat korvaamattomia. Sodankylä on sen verran pieni paikka, että olemme aina myös toistemme asi akkaita, tämä on myös hyvä muistaa”, Teija sanoo.

Hän aikoo esittää yrit

täjäjärjestössä uusien yrittäjien erityistä huomista siten, että nuoret voisivat tulla yrit täjäjärjestöön liit tymisvuotenaan ”kuunteluoppilai na” seuraamaan järjestön hallitus työskentelyä.

”Myös mentorointia eli toimintaa, jossa pitkään yrittäjänä toiminut valmen taa ja neuvoo uuttaa yrittä jää, pitäisi kehittää Sodan kylässä”, Teija sanoo.

Laatu takaa asiakkuudet

Enemmistö Kaaretkoski edustus- ja juhlapalvelunsa asiakkaista tulee Jyväskylän eteläpuolelta.

”Alusta lähtien on ollut selvää, että asiakkaille on tarjottava laatua, johon he ovat tottuneet esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, toi mintatapojen on pitänyt olla samoja, joita asiakkaat noudattavat muutenkin. Isojen yritysasiakkaiden kohdalla tällä on erityistä merkitystä, sillä Luostolle

saatetaan tulla neuvottele maan esimerkiksi isoista kaupoista, joiden onnistu miselle yritykseni luo puit teet. Kaiken on toimittava varmasti, kaikissa olosuh teissa”, Teija korostaa.

Viestiä siitä, että toimin ta on ollut onnistunutta edustus- ja juhlapalveluyrit täjälle tuovat pitkät asiak kuudet.

”Palvelen yhä myös asi akkaita, jotka ovat tulleet yritystoiminnan alkuvuo sina asiakkaikseni. Pisin asiakkuus on kestänyt 28 vuotta”, Teija laskee.

Kaaretkoski edustus –ja juhlapalvelu palkittiin So dankylän yrittäjäpalkinnolla vuonna 2006.

”Viime kesänä sain Rôtisseurs ammattilais käädyt, mitä pidän todella tärkeänä huomionosoituk sena muilta alan ammat tilaisilta. Juhlia työkseen järjestävän näkökulmasta juhla, jossa minut lyötiin ri tariksi, oli juhlavuudessaan vertaansa vailla. Tällaisia tapahtumissa on hienoa olla itsekin joskus vieraan roolissa”, Teija Kaaretkoski toteaa.

Tarja Karjalainen

Kuva: Tuula Lampela

Kauppaliikkeet pidempään auki lauantaisin?

Sodankylän yrittäjäjär jestössä on keskusteltu siitä, pitäisikö Sodankylän kauppaliikkeiden lauantain aukioloaikoja muuttaa.

”Erään selvityksen mu kaan asiakkaiden ostos käyttäytyminen on muut tunut niin, että he tulevat ostoksille myöhemmin. Tämä on huomattu myös kauppaliikkeissä”, Sodan kylän Yrittäjien puheen

johtaja Niina Lappalainen kertoo.

Selvityksen mukaan suurin osa asiakkaista toi voi, että lauantaisin liikkeet olisivat oltava auki kello 15 saakka.

Hyvin pieni osa oli sitä mieltä, että hyvä aukioloai ka on kello 9-13.

Tästä aiheesta olisi hyvä tehdä laajempi tutkimus toimialoittain.

Sodankylän Yrittäjät: Visio 2020

Yhdistyksessä 250 jä sentä

Yritystaloudellisten vai kutusten arviointi (YVA) osana päätöksentekoa So dankylän kunnassa.

Runsaasti sukupolven vaihdoksia tapahtunut. Yrittäjien ikäjakauma nuo rentuu, lisää nuoria yrittä jiä, suuret ikäluokat alkavat jäämään eläkkeelle ja nuo ria innokkaita yrittäjiä tu lee Sodankylän elinvoimai seen kuntaan lisää nyt kun

työllisyysasteet ja kunnan kehittämispanokset esim. päiväkoteihin jne. näyttää hyvältä.

Sodankylä muuttuu –uusia ihmisiä saapuu, osa muuttaa kaupungeista odottavat kaupunkimaisia palveluita. Tiivistä ydintä ja yleisiä ”olohuoneita” joissa voi poiketa ostosreissun päälle syömään, juomaan ja hengähtämään. Miten huomioimme lapset , isoja ihania leikkipuistoja , yh teistä tekemistä vanhempi en kanssa, harrastusmah dollisuuksia ja kulttuuria kehitettävä eli meillä on kulttuuritalo.

Kylässä on vireä torijossa torimyyjiä joko ”to ritalolla” tai lämpöisissä kojuissa muinakin päivinä kuin torstaitorilla. (kaup pahallia emme ehkä vielä silloin saa) Kylämme va laistus on uusittu ja se on lämminhenkinen ja kiehto va eli revontulet on otettu käyttöön myös sillä. Kylän talojen yhtenäistämiseksi on tehty suunnitelma jota toteutetaan koko ajan ja on melkein valmis. Meil

lä on matkailunähtävyyskokemuksen paikka jota kaikki ohikulkijat haluavat käydä katsomassa. Olem me ylpeitä Tähtikunnas tamme ja arvostamme sen luontoa ja puhtaita raakaaineita. Lapsemme syövät kouluissa ja päiväkodeissa Sodankyläläistä ruokaa, lä hellä tuotettua ja maukas ta. Vanhuksemme voivat hyvin , saavat apua ja kaikki viihtyvät, asuivatpa kotona tai hoivakodissa. Meillä on monta vuoden aikaa ja juh limme kunkin uutta tuloa… kevät vaihtuu alkukesään.. kesävaihtuu…alkusyk syyn. Nautimme upeasta kunnastamme ja olemme vähemmän virallisen (So dankylä)nimemme veroisia – olemme enempi upean TÄHTIKUNNAN –onnelli sia asukkaita!

suurissa muutoksissa, meidän yrit täjien täytyy olla aktiivisesti vaikuttamassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Nina Lappalainen

on auki. Mitä tahansa 10.000 ja 25.000 asukkaan välillä, alueen ulkonäkö, sosiaaliset raken teet & mahdolliset ongel mat, tyly kaivoskaupunki vs. Monipuolinen ja rikas koko naisuus.

Lähivuosina maalataan lu vattoman paljon Sodanky län tulevaisuutta - ja järjet tömän isolla pensselillä.

Jukka Lokka, Kehittämisjohtaja aiheesta Sodankylä 2020.

Elinkeinorakenteen kehitys

jalostus alkutuotanto

ONNITTELUT SODANKYLÄN YRITTÄJÄT 40 TOIMINTAVUODEN JOHDOSTA!

Museo-Galleria Alariestossa esitellään taidemaalari Andreas Alarieston elämäntyötä ja tuotantoa.

Sodankylän vanha kirkko vuodelta 1689 on Suomen vanhimpia puukirkkoja.

Kotiseutumuseossa tutustut entisajan elämään Sompion kairoissa.

Revontulikota Pohjan Kruunun revontuliesitys johdattaa vierailijan vanhoista uskomuksista viimeisimpiin tieteellisiin totuuksiin revontulista.

Tankavaaran kultamuseo on maailman ainoa kansainvälinen kullanhuuhdonnan historiaa ja nykypäivää esittelevä museo.

Urho Kekkosen ja Pyhä-Luoston kansallispuistot luontokeskuksineen esittelevät alueen monipuolista luontoa, eläimistöä ja kasvillisuutta sekä saamelaisuutta, poronhoitoa ja retkeilyn historiaa.

Ametistikaivos on Euroopan ainoa yleisölle avoin ametistikaivos, jossa kävijä perehtyy tämän mystisen kiven saloihin ja voi itse kaivaa muistoksi oman onnenkivensä.

Pyhä-Luosto - kahden tunturikeskuksen monipuolinen kokonaisuus.

Maaseutukohteet - loistavat metsästys-, kalastus-, retkeily- ja majoitusmahdollisuudet.

• SM-Endurosprint 19.-20.1.

• Partiotahti Tulet 9.-10.2.

• Laskiaisrieha 17.2.

• Sattasen Porokisat 29.3.

• Luoston MM-Porokisat 5.-7.4.

• Martin Pilkki 13.4.

• Pertsan Hiihto 14.4.

• Super-Stadioncross 20.4.

• Kitisen Kirmaus 9.6.

• Midnight Sun Film Festival 12.-16.6.

• Yöttömän yön ravit 29.6.

• Kullanhuuhdonnan SM-kisat 19.-21.7.

• Watercross 3.8.

• Luosto Classic 7.-11.8.

• Porttipahta Uistelu 24.8.

• Kaamosjazz 21.-24.11.

• Joulun avajaiset 29.11.

• Itsenäisyysjuhla 6.12.

Lisää tapahtumia www.sodankyla.fi/tapahtumat Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Tervetuloa!

Lisää Sodankylän käyntikohteita, aktiviteetteja, matkailupalveluita ym. löydät www.sodankyla.fi