Klubilehti 1/2022

LUBILEHTI 1 / 2 0 2 2 HELSINGIN KLUBITALON

02 KLUBILEHTI

Anu on koulutukseltaan sosionomi (YAMK). Hän on perehtynyt itse ja yh teisöohjautuvuuteen ja vaikuttavaan valmentamiseen. Anu on työskennellyt lähes koko työuransa mielenterveystoipujien parissa. Viimeisen kymmenen vuoden ajan hän työskenteli Lilinkoti säätiössä kahdessa eri palvelukodissa esihenkilönä. Anulla on hersyvä nauru ja hyvä huumorintaju ja samalla taito pitää langat käsissä ja käydä pitkiä kin keskusteluja kulloinkin päätettävistä asioista. Hänelle tärkeää on liikku minen, luonto ja eläimet. Anulla on kaksi kissaa, rodultaan ragdolleja, Os ku ja Ninni, jotka muistuttavat kotona säännöllisen imuroinnin tärkeydestä. Elisa puolestaan on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja hänellä laa ja kokemus asiantuntija ja kehittämis tehtävistä järjestökentällä, ajatushau tomoissa ja julkishallinnossa. Elisa us koo olevansa erityisen hyvä verkosto työssä, uuden ideoinnissa ja kokonai suuksien hallinnassa. Olemme molemmat yhtä innoissamme mahdollisuudesta työskennellä klubita lomaailmassa ja pursuamme uusia ide oita. Tarkoituksemme on tästä huoli matta tutustua rauhassa talon toimin taan, jäsenistöön ja työntekijöihin sekä verkostoihin kotimaassa ja ulkomailla. Uusia asioita kuitenkin tapahtuu koko ajan. Esimerkiksi koronarajoituksista on vihdoin luovuttu ja palaamme ns. normaaliin toimintaan. Hybriditoiminta jatkuu ja sitä on syytä kehittää edel leen. Korona aikana opintovalmen nukseen suunnaattiin lisää resursseja. Nyt opintovalmennusta istutetaan mukaan talon toimintaan paikan päällä niin, että siitä pääsee hyötymään koko yhteisö. Normaali ei siis suoraan tar koita samaa kuin koronaa edeltävä aika, vaan rakennamme yhdessä toimivan arjen. Haluamme pitää talon toiminnan jou hevana niin, että meillä on tilaa kokei lemiselle ja oppimiselle. Lisäksi halu amme edistää kaikkien yhteisön jä senten ja vierailijoiden hyvää kohtaa mista, arvostavaa vuorovaikutusta se kä kykyä kuunnella ja kuulla. Meillä on paljon uutta opittavaa, mut ta kiitokset jo nyt sekä jäsenille että työntekijöille kärsivällisyydestä ja kai kesta tuesta. Anu Rautelin ja Elisa Lipponen

Esittelyssä uudet johtajat

Talo on auki, kevään rekrytointiproses sit ovat ohi, ja nyt on aika esittäytyä.

Anu Rautelin aloitti johtajan tehtäväs sä toukokuussa ja Elisa Lipponen apu laisjohtajana maaliskuussa. Työnjako välillämme tarkentuu, mutta karkeasti jaoteltuna Anu vastaa henkilöstöasi oista ja taloudesta, Elisa vastaa erityisesti koulutuskeskuksen toiminnasta.

03 P02 ääkirjoitus Anu Rautelin ja Elisa Lipponen S04 ata vuotta sitten: espanjantauti Liisa R. R06 unoja ja mietteitä S. Männynsalo R07 unoja elämästä ja luonnon ilmiöistä Teuvo U08 usia tuulia opintovalmennuksessa Sisältö KLUBILEHTI Pauli Löija Varjopuoli 10 Veeri Alkukesän huumaavan kuulasta kauneutta 12 Kati S. Tale of two kings: osa 4 Taija L 14 Klubitalo vai päiväkeskus? 18 Pauli Löija Lapinlahti suljetusta sairaala alueesta kulttuurikeskukseksi Juhana Heikkilä 20 Lapsuusaikainen haaveeni toteutui 22 Lyijykynäpiirros Pauli Löija Liisa Ruotoistenmäki 24

sitten:

04 KLUBILEHTI H1N1-viruksen alatyypin aiheuttama influenssa, espanjantauti, rantautui Eurooppaan 1. maailmansodan aikana vuonna 1918 todennäköisesti amerikkalaisten sotilaiden mukana. Virus on sama kuin sikainfluenssan aiheuttama. Tämä selvisi kuitenkin vasta 80 vuotta myöhemmin. Pandemian syntymisestä on erilaisia hypoteeseja. Joka tapauksessa sodan myötä se levisi ympäri maailman. Sotasensuuri esti taudista puhumisen taistelevissa maissa. Niinpä se Espanjan ollessa puolueettomana maana sodan ulkopuolella ja siellä sairaudesta avoimesti puhuttaessa sai nimekseen espanjantauti. Oireet, joita olivat yskä, kuume, särky, jälkitautina usein keuhkokuume, muistuttivat tavanomaista influenssaa. Vakavimmin sairastuneiden tauti diagnosoitaisiin nykyisin aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymäksi(ARD S) Tämä ankara muoto saattoi johtaa kuolemaan parissa päivässä. Heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien sairastuvuus ja kuolleisuus influenssaan oli suurempi kuin parempiosaisten. Työväestöllä oli useita tähän vaikuttavia tekijöitä.

Tällaisia olivat muun muassa ahdas asuminen, aliravitsemus, muut samankaltaiset taudit (esim. keuhkotuberkuloosi), puutteellinen sairaanhoito ja olematon sosiaaliturva, joka pakotti menemään töihin sairaana. Erityisesti nuorta, perustervettä aikuisväestöä kuoli espanjantautiin. Odottavat äidit olivat riskiryhmä. Lääkkeet sairautta vastaan olivat turvavälit, käsihygienia ja kasvomaskit. Muita keinoja ei ollut. Espanjantauti oli harvinaisen tappava. Arviot maailmanlaajuisesti kuolleista vaihtelevat 21 miljoonasta 100 miljoonaan. Koettiin neljä aaltoa. Suomessa sairastui arviolta 210 000 ja menehtyi 20 000-30 000. Saman verran kuin oli uhreja vuoden 1918 sodassa maassamme. Pandemia väistyi vuonna 1920. On arveltu, että saavutettiin laumasuoja miljoonien sairastettua taudin. Hinta oli kova. Miljoonat menettivät henkensä. Toistaako 2020-luvun koronapandemia sadan vuoden takaista? Löytyykö espanjan-taudin tutkimuksesta apua tähän päivään?Onhan vasta-aineita vuoden 1918 tautiin löydetty sen sairastaneista vanhuksista. Jäädään toivomaan parasta. Liisa Ruotoistenmäki Lähteitä: Wikipedia Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim

Sata vuotta espanjantauti

K05 LUBILEHTI

Kansasissa espanjantaudin aikana

Sotilasairaalassa

Egg 06 KLUBILEHTI

ymmärtää

runoja ja mietteitä

Olemisen alusta Neljä jalkaa siihen kaksi lisää sitten se olemisen matka alkaa nojaa, rönötä taikka könötä jokaisen se kantaa mutta oikeanlainen ryhti olemisen toisenlaisen takaa kyllä se ilot surut kantaa joskus tyyneyden niihin antaa sitä varten se on luotu seurustelun avuksi suotu kaksi jalkaisille tuotu olijaa on siinä monta sorttia toiset lyövät siitä pöytään korttia jonkun rukouksille se rauhan antaa kyllä se rukoilija huolet kantaa taakse voit repun laittaa taikka takin taittaa pinnoja on joissain monta kantaa se myös istujaa onnetonta siinä on kaksi puolta jotkut kätkee sen pohjaa purkkaa vailla huolta tuoli ei tätä käyntikorttiasi välttämättä pohjaa huoli pakarat kiittää tuoliasi vaikka se ei poista kaikkia olemisen huoliasi

Serenadi

Laulun laadin sulle serenadin sanat somat aivan oma tunteeni loivat sävelet oivat korvamadot mielessäni soivat nyt amoritkin ilakoivat Laulun sulle laadin serenadin sanat aivan omat somat hieman ilakoivat amoritkin karkeloivat Sulle laadin laulun serenadin omat sanat aivan somat tunteeni loivat sävelet soivat amoritkin liehakoivat Milloin omituisuus muuttuu ominaisuudeksi onko se samanlainen ilmiö kuin härmistyminen jolloin osa ihmisistä harmistuu omista puutteellisista käsityksistä on jokaisen oma valinta katsooko toukkaa koteloa vai perhosen lentoa avoimin mielin Joskus ihmisen pitää kokea todella pahoja asioita että miten pienistä asioista hyvä rakentuu S Männynsalo Omituisuus Hyvä ja paha

K07 LUBILEHTI On elämämme kuin vuoristorataa Joskus loistaa aurinko Toisinaan taas sataa Keväinen auringonlasku Huumaa kauneudellaan Se ihmisen mielen Saa usein haaveilemaan Öinen täysikuu Se valaisee ja luomaa Se jopa mielestä Huoletkin kumoaa On ihmiselle hyvin tärkeä Uni pitkä ja syvä Ja sen ansiosta aamulla Olo raukea ja hyvä Hyvä ystävä ihmiselle Aina on kallis Hänestä luopua Koskaan et sallis 80 täyttäneelle Chrisselle Lempeä isähahmo olet Meille kaikille täällä Taloon tullessasi aina Niin mukavalla Päällä Kaikkien kanssa jaat Sekä surut että ilot Näin putoaa harteilta Murheiden kilot Kuuntelet ja autat toista Vaan missä ja milloin Ja niin on hyvä mieli Myös toisella silloin Herrasmiehen elkeet On hallussa sulla Ja niin on aina seuraasi Helppo tulla RUNOJA ELÄMÄSTÄ JA LUONNON ILMIÖISTÄ Paulille Pauli klubin asioihin Paneutuu aina Tunnollisesti Ja huolehti aina myös Että kaikki Sujuu kunnollisesti Ninalle Ahkera nuori Nina Terhakka tyttö tumma Jos ei ois me työtäs Huomanneet Ois se vaan ihme ja kumma Lisää vähän leipätekstiä Teuvo K

0 8 K L U B I L E H T I

Uusia tuulia

opintovalmennuksessa Helsingin Klubitalolla on tämän vuoden alusta lähtien ryhdytty panostamaan aiempaa enemmän opintovalmennukseen. Konkreettisimmin tämä näkyy siinä, että opintovalmentajia on nykyään aiemman yhden sijasta kolme. Vastaavasti työvalmentajien määrää on vähennetty kahdella. Aiemmin työvalmentajana työskennellyt Heidi Kiviranta siirtyi opinto valmentajaksi vuoden alussa. Uusien rekrytointien myötä vuoden alussa opintovalmentajana aloitti Nina Lehtonen ja maaliskuussa Karelia Wilenius. Opintovalmennuksen laajemmat resurssit Nina pitää siitä, että nykyään opinto valmennukseen on isommat resurssit kuin aikaisemmin Samalla opintovalmentajilla on mahdollisuus tiimityöskentelyyn. Aikai semmin opintovalmentajan työ oli hyvin yksinäistä Heidi toteaa, että opintoval mennusta voidaan nyt kehittää laajem malle ja samalla opintovalmentajilla on mahdollisuus olla tiiviimmin mukana Klubi talon arjessa. Karelia jää pohtimaan sitä, miten opintovalmentajien rooli sopii Klubi talon laatusuosituksiin eli standardeihin, kun opintovalmentajat erikoistuvat jossain määrin omille erityisaloilleen. Heidin mielestä on hyvä, että kaikilla opin tovalmentajilla on hyvin erilaiset taustat. Heidi itse on peruskoulutukseltaan teolo gian maisteri pääaineenaan uskontotiede. Nina on juuri valmistunut kasvatustieteen maisteriksi pääaineenaan erityispedago giikka ja Karelia on yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalipedago giikka. Tämä tuo jäsenille laajan perspek tiivin erilaisista mah dollisuuksista. Opintovalmennuksen integroiminen osaksi työpainotteista päivää Opintovalmentajat ovat pohtineet, millä ta voin he voisivat integroida opintovalmen nusta aikaisempaa enemmän osaksi työpai notteista päivää Nina haluaisi jäsenten osaamisen tekemistä näkyväksi ja sen hyödyntämistä Klubitalon arjessa. Samalla työpainotteista päivää voitaisiin myös hyödyntää erilaisten tutkintojen osien suo rittamisessa Heidi jatkaa samasta ajatuk sesta ja nostaa esiin elinikäisen oppimisen. Karelia korostaa, että oppiminen on enem män kuin opiskelu tutkintoa varten. Opinto valmentajien rooli on eräänlainen sivistys työ, kuten esimerkiksi kansalais ja työväen opistojen tarjonnan hyväksi käyttäminen.

opintovalmennuksen

Muutos Klubitalon toiminnassa Heidi kertoo, että Klubitalo on ollut muutok sen kourissa jo muutaman vuoden Hän tun tee asian omakohtaisesti, sillä hän on aloit tanut työnsä Klubitalolla työvalmentajana ja siirtynyt opintovalmennuksen pariin tämän vuoden alusta lähtien. Myös Covid 19 pan demian myötä toiminta on muuttunut huo mattavasti. Vielä on kuitenkin mahdotonta sanoa, millä tavalla Klubitalon työpainottei nen päivä tarkalleen ottaen muuttuu.

On kuunneltava herkällä korvalla, mitä työ valmentajat ja klubitaloyhteisö odottavat opintovalmennukselta, Nina toteaa. Heidin mielestä tarvitaan koko talon toiminnan ke hittämistä, ei ainoastaan opintovalmennuk sen näkökulmasta, vaan myös työvalmen nuksen kannalta Entisellään opintovalmennuksessa jatkuu yk silövalmennus, vertaisryhmät sekä yhdessä opiskeluun tarkoitetut opintoryhmät. Opin tovalmentajat tukevat edelleen opintojen hakemisessa, opinnoissa ja niiden loppuun saattamisessa Samoin oppilaitosyhteistyötä jatketaan, Nina selostaa. Uutta opintovalmennuksessa Ninan mukaan vain taivas on rajana, kun mietitään sitä, mitä uutta opintovalmennus voi nyt tuoda klubitaloyhteisöön, kun heillä on nyt enemmän resursseja kuin aikaisem min. Oppilaitosyhteistyötä vahvistetaan sa moin kuin näkyvyyttä ulospäin Opintoval mentajat ovat pohtineet yhdessä myös eng lanninkielisten opintoryhmien perustamista, mitä voitaisiin tehdä yhteistyössä ESKOT ry:n muiden Klubitalojen kanssa. Heidi kertoo heidän miettineen teemallisten opiskeluryh mien perustamista. Ideoita on paljon, mutta ne ovat vielä pitkälti kehittämisasteella, Ka relia toteaa. Uusia opiskelijoita? Klubitalon opintovalmennuksen piirissä on ollut noin 70 opiskelijaa, mutta kaikki eivät ole olleet aktiivisen valmennuksen tarpees sa Tuettavien opiskelijoiden määrä vaihte lee koko ajan. Vaikka opiskelijoita onkin ol lut runsaasti, lisää opiskelijoita voidaan kui tenkin ottaa mukaan tuen piiriin. Nina koros taa, että ainakin toistaiseksi resursseja on ja opintovalmentajia kannattaa niiden puit teissa hyödyntää. Vasemmalta: Nina, Heidi ja Karelia. Teksti ja kuva: Pauli Löija

KLUBILEHTI

Karelia kertoo työvalmentajien olleen aktii visesti mukana opintovalmennuksen kehittä mis ja suunnittelutyössä. Jossakin vaiheessa on esitetty toiveita, että opintovalmentajat jakaantuisivat Klubitalon eri työyksiköihin työskentelemään rinta rinnan työvalmenta jien ja jäsenten kanssa, mutta ainakaan näillä näkymin tämä ei tule toteutumaan.

1 0 K L U B I L E H T I

Minulle sattui ihmeellinen asia, mutta ensin kerron, minkälaisessa kodissa asuin lapsena. Vanhempani olivat maanviljelijöitä. Jotkut toki ahersivat öisin. Mutta vanhempani tekivät töitä muina aikoina. Isäni oli juro. Äitini puolestaan oli kovapintainen. Kummatkin pitivät korkeam man säädyn edustajia pelkkinä tyhjänpuhujina. He tosin myönsivät, että on suotavaa käydä kouluja. Joka tapauksessa: he painottivat työn merkitystä. Minullekin he toitottivat, että pitää syödä, jotta minusta kasvaisi vanttera mies. Vaikka ruokaa ei ollut yllin kyllin; oli kyllä puuroa, mutta pullaa oli harvoin. Mikä ei johtunut vain köyhyydestä, vaan myös siitä, ettei vieraita juuri käynyt. Kylällä tosin oli lapsia, mutta tuntui siltä, että he eivät pitäneet minusta. Siksi vietin aikani lähinnä kotona. Joskus ollessani siellä yksin, toivoin, että minulla olisi ollut sisaria, jotka olisivat leikkineet kanssani. Mutta mikä oli se ihmeellinen asia? Tultuani murrosikään, heräsin joskus öisin. Ja menin ikkunan ääreen, sillä kun on pimeää, kuu loimottaa komean näköisenä (vaikkakin har vemmin kokonaisuudessaan). Yhtenä kesänä tein niin tietäen, että juuri siihen vuodenaikaan pimeys raukeaa jo muutaman tunnin päästä. Mutta kuutakin enemmän minua kiinnosti eräs unissakävelijä Hänellä oli valkea (ja ohut) yöasu, joka oli varsin koristeellinen Hänellä oli myös pitkät hiukset, jotenka hän oli nuori nainen Ja vaikka katselinkin etäältä, näin, että kasvojen rakenne oli ylevä Tosin hän oli kalvakan riutunut ynnä pitänyt kynnet turhan pitkinä Yhtä kaikki: hän oli hyvin kaunis, ja ihmettelin: miten hän asui niillä seuduilla? Ja niillä seuduilla liikkui öisin (harmittomia kulkureita mutta myös) rosvoja Ja joku rosvojoukko olisi voinut uhkailemalla päästä naisen kotiin Sikäli olin syystäkin huolestunut En kuitenkaan tohtinut herättää häntä Enkä olisi välttämättä pysynyt perässä, sillä kävely oli rivakkaa Huolimatta siitä huomasin hänellä olleen määrätietoinen katse Ja käveltyään länteen, hän käveli itään Hän meni siis ensin kylälle päin ja sitten kohti hautuumaata Luultavasti hän pyrki palaamaan kotiin unissaankin ja hautuumaan lähellä olikin asutusta Kuitenkin sekin oli merkillistä, että paluumatkalla hänellä oli usein suupielissä jo tain tumman punaista. Kaiketi se oli nenästä vuotanutta verta (ja kun sitä alkaa tulla yhtäkkiä nenästä, se johtunee jostakin sairaudesta). Tuskin hän olisi siinäkään tilassa juonut punaviiniä. Vanhempanikaan eivät juoneet viiniä. He tosin joivat sahtia (mutta kumpikaan ei koskaan ollut suoranaisesti humalassa, isäni oli vain hieman puheliaampi, kun sitä lipitti yhden tai toisen kupillisen).

Haluan täsmentää, että niinä kertoina, jolloin hänellä ei ollut suupielissään sitä väriä, ja aurinko oli lähes noussut, tuo unissakävelijä käveli niin vauhdikkaasti, että hän olisi sen sijaan ratsastanut kernaasti hevosella, mikäli hän olisi ehtinyt sellaisen hankkia. Niinä kertoina, jolloin hänellä taas olikin sitä suupielissään, aurinko oli vasta nousemassa, ja sen lisäksi että kävelytahti oli hienokseltaan hitaampi, hän hymyili perin erikoisella tavalla. Ehkä hän näki juuri silloin jotain miellyttävää unta, mutta sitä on vaikea selittää, miksi hän näytti jokseenkin omahyväiseltä, ellei jopa kylmältä. Toisaalta: saatoin tulkita asian täysin väärin.

varjopuoli

K11 LUBILEHTI

SIlti mainitsen, ettei tuo nainen kantanut kaulassaan ristiä, jota tuli pitää kaulassa nukkuessakin Eikä hän käynyt kirkossa, vaikka muut rahvaat (sekä korkeampaa säätyä olleet) siellä kävivät Joskin vain pieni osa heistä oli (papistonkin mielestä) hurskaita; suurin osa heistä oli hieman epäsiveellisiä nukuttuaan kumppaninsa kanssa samassa vuoteessa ennen avioliittoa, eikä tuolla naisella niin ikään ollut sormusta. Hänen ihonsa väri kylläkin viittasi menneeseen raskauteen. Sikäli olisin silloin voinut ajatella, että hänellä oli kumppani, jonka kanssa hänellä oli tapana maata (vieläpä erittäin kiihkeästi) mutta olisin aivan turhaan satuttanut itseäni. Heinäkuun viimeisenä päivänä vanhempani kertoivat tapahtumista, joita olikin pakko ajatella: eksynyt karhu oli sen kesän aikana purrut useaa miestä kaulasta, niin että he lojuivat metsässä kuolleina. Kyläläiset kohtasivat tämän kammottavan näyn ja totesivat asian olleen eittämättä niin. Sillä sen lisäksi, että tiedettiin erään karhun liikkuvan lähistöllä, puremajäljistä voitiin päätellä, että kyseessä oli sama yksilö. Puremajäljet olivat tosin ikään kuin kyyn jäljiltä, mutta se ei olisi edes ylettynyt siihen korkeuteen, jotenka kyläläiset päätyivät oikeaan johtopäätökseen. Silkkaa sattumaa oli myös se, että kun karhu oli mennyt tiehensä, harmikseni en nähnyt tuo ta naista kertaakaan En vaikka menin katso maan niiden asutusten ikkunoista sisään, jotka olivat hautuumaan lähettyvillä Lähistöllä tosin alkoi liikkua, jostain selittämättömästä syystä, unissa käveleviä miehiä ja (toisten ollessa enemmänkin hoikkia) he olivat hinteliä, mutta minua ei kiinnostanut heitä tarkkailla. Sen si jaan minua kiinnosti tietää syy siihen, miksen nähnyt tuota naista enää ja ajateltuani asiaa tulin siihen tulokseen, että vanhempien vaati muksesta hän solmi avioliiton ja vaihtoi samalla seutua. Itsekin hankin viljelymaan toi selta seudulta, kun kasvoin mieheksi, mutta toisin kuin voisi ajatella: en ole huolinut ketään toista morsiameksi. Sillä vuotan ja siihen luotan, että tapaan tuon (sulhasestaan tuskin välittävän) naisen sattu malta niin että hän onkin valveilla. Silloin hän ei tietenkään tiedä kuka olen, mutta huomat tuaan kuinka olen ilahtunut, hän tutustuu minuun ja kun vuodet kuluvat, hän tajuaa sen koituneen omaksi hyväkseen, olenhan pysty vänä miehenä oiva puoliso (niin ikään olisin kenelle tahansa naiselle). Tosin voi käydä näin: aloitettuani aamulla raskaat työt, alan päivällä hieman väsyä. Mutta arvosteltuani itseäni näin rajusti, en ole lainkaan ylpeä, toisin kuin kylillä retostelevat nousukkaat. Veeri

KLUBILEHTI Alkukesän huumaavan kuulasta kauneutta KUVAT: KATI SUTELA 1 2 K L U B I L E H T I

12 KLUBILEHTI 13 KLUBILEHTI

Meidän on juostava paaluaidalle, pojan ääni kuuluu turhankin voimakkaana Cedricin päässä. Takaa ajajiahan ei enää näy, Cedric huomauttaa äänettömästi. Poika pudistaa päätään. He pystyvät pysymään hiljaa jopa kuivien lehtien läpi kävellessään, poika huomauttaa. Cedric nyökkää. Pääsemmekö paaluaidasta sisään? Cedric kysyy. Meidät on huomattu kyllä, mutta he eivät uskalla avata aukkoa ennen kuin olemme lähempänä, poika huomauttaa. Pystytkö juokse maan? poika kysyy. Cedric nyökkää ja kyyristyy valmistautuen juokse maan. NYT! Poika huudahtaa käskyn Cedricin päässä. Arvasin sen, pojan ajatukset kuuluvat. Metsän ja aidan väli on ansoitettu, poika sanoo. Ole varovainen. Missä ansat ovat? Cedric miettii. En tiedä, ole vain varovainen, poika sanoo. Cedric ja poika saapuvat viimeinkin metsän laitaan Takaa ajajien äänet ovat vaimenneet Pimeydessä hää möttävät ison rakennelman ääriviivat Cedric juoksee henkensä edestä edessä kohoavaa rakennelmaa kohti pojan pysyessä helposti hänen vierel lään. Äkkiä Cedricille tulee outo tunne ja hän vaistomaisesti hyppää eteen päin välttäen railon, joka aukeaa heidän eteensä. Poikakin hyppää hänen peräänsä ja he pääsevät juuri ja juuri toiselle puolelle.

Cedric pinkoo kahta kovempaa vauh tia väistellen ja hyppien tarpeen mu kaan. Juuri kun hän saavuttaa paalu aidan, hän kuulee takaansa kovan räsähdyksen ja kiljaisun. Cedric kään Poika? hän kysyy ajatuksissaan. Ei vastausta. Cedricin kasvoille nou see huoli. Poika? hän yrittää uu delleen samalla kun yrittää katsoa ympärilleen. Poikaa ei näy missään.

Missä Yena on? kysyy naisen ääni En tiedä, miehen ääni sanoo Vartiomiehet sanoivat, että hän oli tuon miehen seurassa, naisen ääni tivaa Mies huokaisee He toivat vain tuon miehen, mies huomauttaa Cedric kuulee kuinka joku poistuu huoneesta Awyadera, hän sanoo muistaen äänen Joku tulee Cedricin luo ja riuhtaisee säkin tämän päästä Hän räpyttelee silmiään äkillisessä valossa Mitä sinä sanoit? nainen hänen edessään tivaa Awyadera? Cedric kysyy Nainen pudottaa säkin maahan Se on meidän nimityksemme Haltialeirille, sanoo ääni ovelta. Mies on tullut takaisin. Cedric nousee istumaan. Kuka on Tawyena Ricadonintytär? Cedric kysyy. Se, jonka kanssa sinä pääsit tänne, Hethaenin kylään, mies sanoo. Missä Tawyena on? Cedric kysyy. Nainen ja mies katsovat toisiaan. tyy vaistomaisesti, mutta hänet kiskais taan paaluaidasta sisään ja aukko sul keutuu hänen hämmentyneiden kasvo jensa edessä. Cedric herää jomottavaan päänsär kyyn pimeässä huoneessa. Hän avaa silmänsä ja huomaa, ettei hän näe mitään Hän kääntää päätään ja huomaa että säkki on yhä hänen pääs sään Äkkiä hän kuulee hiljaista kinastelua

Samassa joku heittää hänen pää hänsä säkin ja hänet kolkataan ta juttomaksi. Viimeinen mitä hän kuu lee päänsä sisällä on ”Tawyena Ri cadonintytär” ja ”Awyadera”.

Tale of two kings: osa 4

1 4 K L U B I L E H T I

K15 LUBILEHTI

Varmaankin Haltialeirissä, Awyaderassa, mies sanoo lopulta.

Tawyena on joutunut vangiksi, Cedricin aiemmin näkemä nainen sanoo kovaan ääneen vanhalle miehelle, joka istuu tuolilla isolla lavalla. Cedric hivuttautuu väki joukon läpi lähemmäs. Hän näkee naisen ja miehen seisovan vanhuk sen edessä selvästikin yrittämässä selittää asiaa Tawyena tiesi riskit mennessään varkaisiin Haltialeiriin, sanoo yli mieliseltä näyttävä mies vanhuksen vierestä Me pelastimme kuitenkin hänet ja monia muita, huutaa toinen nainen väkijoukosta aivan Cedricin läheltä Cedric vilkaisee ympärilleen Hä nen lähellään on useita naisia ja miehiä pukeutuneina jousimiehen asuihin ja nämä näyttävät olevan kiukkuisia Mutta Tawyenan pelastus epäonnis tui, mies vanhuksen vierestä sanoo Kinastelu jatkuu puolin ja toisin, kunnes vanhus nostaa päätään, ot taa nuoremman kädestä sauvan ja kopauttaa sitä maahan Kaikki hil jenevät välittömästi Tawyena on minun tyttäreni ja ainoa laillinen perilliseni, huomaut taa vanhus. Asia, jonka sinä, Thesed, tunnut niin kärkkäästi unohtavan, vanhus sanoo ja nuo rempi mies punastuu. Meidän on järjestettävä pelastuspartio ja varmistettava, ettei Haltialeiri enää uhkaa meitä ikinä, vanhus sanoo tiukasti ja katsoo väkijouk koon. Ketkä lähtevät? hän kar jaisee hämmästyttävän kovalla äänellä. Cedric on avata suunsa kun aiemmin puhunut jousimiesten joukko liikkuu kuin yhtenä miehenä eteenpäin. Me lähdemme, valtias, sanoo aiem Vähän myöhemmin Cedric on saanut syötyä ja hän löytää ison talon, jonka edustalle on kerääntynyt iso joukko ihmisiä. Nämä näyttävät kinastelevan jostain. Minä lähden myös, Cedric sanoo kovaan ääneen ja kumartaa valti aalle. Nuorukainen valtiaan vieres sä näyttää kiehuvan raivosta, mutta Cedricin ilme pysyy kovana ja val tiaan kasvoissa. Kuka sinä olet? valtias kysyy. Taw yenan voinnista aiemmin huolestu nut nainen on puhua, mutta Cedric oikaisee vartensa. Minä olen Sir Cedric Richardinpoi ka, Brightonin lordi, Lady Elizabet hin aviomies ja Edward Cedricin pojan ja Walther Cedricinpojan isä, Cedric sanoo jämerästi. Vanhus katsoo Cedriciä kiinteästi. Ja mikä sinun syysi on osallistua tähän pelastusretkeen? vanhus ky syy terävästi. Leiri on vanginnut molemmat poika ni. Minun syyni ovat yhtä tärkeät kuin sinunkin, herra, Cedric sanoo ja taivuttaa päätään. Vanhus hilje nee hetkeksi mietteliäänä ja nojaa käteensä. Tawyenasta huolestunut nainen on mennä tämän luo, mutta vanhus nostaa äkkiä katseensa. Hyvä on, voit osallistua retkeen, vanhus sanoo ja nyökkää jousimie hille. Tarvitsen varusteita, Cedric sanoo. Vanhus nyökkää naiselle. Yodelea antaa sinulle varusteet, vanhus sanoo ja Tawyenasta huolestunut nainen siirtyy nopeasti Cedricin luo Menkää nyt, sanoo vanhus Yodeleaksi kutsuttu nainen ottaa Cedriciä kädestä ja johdattaa hänet pois min puhunut nainen ja polvistuu mui den kanssa päästyään valtiaan eteen. Tulee hetken hiljaisuus ja Cedric tun kee itsensä väkijoukon läpi valtiaan eteen.

Hän tutkailee jousimiesten johtajan kädessä olevaa keppiä vaivihkaa, siinä on salamankaltainen merkki, jonka hän huomaa toistuvan valkoi sissa kivissä. Siniset, Cedric tajuaa, ovat todennäköisesti muita joukkoja ja hän laittaa keppinsä näiden edessä olevaan koloon. Vanhus nyökkää hyväksyvästi ja Thesed mulkoilee kiukkuisesti. Jousimiesten johtaja laittaa keppinsä valkoisten kivien edessäolevaan koloon ja Thesed katsoo karttaa kiukkuisena. Missään ei ole enää tilaa hänen kepilleen. Hän heittää keppinsä sivuun ja tömistelee pois huoneesta. Vanhus ei vilkaisekaan Thesedin suuntaan vaan jatkaa kartan tutkimista. Hän huomaa, että sinisiä ja valkoisia kiviä on paljon vähemmän kuin mustia Vanhus nyökkää jollekulle ja nuorukainen asettaa neljä vuoltua, merkittyä lyhyttä keppiä pöydän koloihin sivulla Jousimiesten johtaja ottaa yhden kepin, Thesed on ottaa toisen kepin, mutta vanhus estää häntä ja nyökkää nuorukaiselle Tämä ojentaa kepin Cedricille vilkuillen Thesediin pelokkaan tuntuisena

Cedric vilkaiseen Yodeleaan. Tämä haarniska oli tarkoitettu pojalleni, Tawyenan vanhemmalle veljelle, joka olisi joskus ollut seuraava päällikkömme, Yodelea sanoo äänessään pohjatonta surua. Cedric tajuaa, että nainen ei varmaankaan halua kertoa enempää asiasta. Yodelea vie Cedricin takaisin asumuk seen, josta hän on lähtenyt, mutta me nee nyt eräälle ovelle, jota Cedric ei aiemmin huomannut Ovessa on suuri riippulukko ketjussa, mutta Yodelea ottaa vyöltään ison avaimen ja työn tää avaimen lukkoon Riippulukko au keaa hitaasti ja ketju kolahtaa maa han Yodelea vetää ponnistellen oven auki Sen saranat kirskuvat pahasti ja ääni saa Cedricin hampaat vihlomaan Cedric tajuaa samalla, että vaikka ovea ei ole avattu vuosiin, haarniska ja lyömämiekka ovat kuin uudet ja ne kiiltävät auringonvalossa.

Cedric astelee takaisin isoon taloon asetellen miekkaa paremmin selkään sä ja vetäen paitaa alemmas. Talossa on hämärä valaistus. Hänet ohjataan talon toisessa päädyssä olevaan huo neeseen. Hän huomaa siellä ison pyö reän pöydän keskellä huonetta. Pöydän ympärille on kerääntynyt kym menkunta ihmistä. Hän huomaa joukos sa jousimiesten johtajan ja Thesedin sekä vanhuksen. Hän nyökkää näille hiukan ja siirtyy pöydän ääreen. Ced ric huomaa että pöytälevyyn on itse asiassa kaiverrettu kartta. Hän otak suu, että se esittää aluetta, vaikka Cedric ei ole ikinä nähnyt kyseisen laista aluetta missään tuntemassaan paikassa. Hän huomaa pöydällä mus tia, valkoisia ja sinisiä kiviä. Hän otaksuu näiden kuvastavan joukkoja. Mihin haluatte asettua taistelukentällä, sir? nuorukainen kysyy Cedric tutkailee karttaa Hän huomaa yhden kuutiomaisen muo dostelman sisällä yhden sinisen kiven ja kaksi harmaata kiveä. Nämä ovat todennäköisesti Yena ja Cedricin po jat, Cedric tajuaa.

Thesedin ilme on synkistynyt Cedric ottaa kepin käteensä miettien, mitä hänen tulisi tehdä sillä. Thesedin kasvoille nousee huvittunut ilme.

1 6 K L U B I L E H T I

Meillä ei ole tarpeeksi miehiä suur hyökkäystä varten, huomauttaa jou simies vanhukselle Tämä nyökkää ja katselee yhä karttaa Cedricillä alkaa muodostua ajatus Hän poimii Thesedin heittämän kepin ja laittaa sen omansa viereen Vanhus ja jou simiesten johtaja katsovat häneen hämmentyneinä Emme ehkä voisikaan toivoa peit toavamme heitä suurhyökkäyksessä, mutta minulla on idea, joka saat taisi toimia, Cedric sanoo Tuntia myöhemmin Cedric ja jousimiesten johtaja astuvat ulos isosta talosta. Thesed on astellut ylpeämpänä ulos jo aiemmin. Cedric tajuaa että hän on teoillaan saanut tämän edes vähän paremmalle päälle. Oletteko varma, että se toimii, jousimiesten johtaja kysyy hiljaa. Cedric nyökkää hymyillen. Se, minkälaisen kuvan sain siitä henkilöstä aiemmin oli, että hän ei pidä ihmisiä minkäänlaisena uhka na ja hänen egonsa ei anna hänen perääntyä haasteesta, Cedric sa noo. Se on epätavallista, mutta kuitenkin mahdollista. Minut on opetettu soturiksi ja isäni kertoi tekniikoista, joista hän oli kuullut aikoinaan, hän lisää.

Entä jos hän turvautuu kunniattomiin temppuihin, Sir? johtaja kysyy. Cedric pysähtyy, kääntyy katsomaan tätä ja vetää suunsa vinoon hymyyn. Jos hän sen tekee, hän osoittaa olevansa suuri typerys, Cedric sa noo. Entä jos hän tappaa teidät, Sir? jousmiesten johtaja kysyy hetken tauon jälkeen Cedric kohauttaa olkapäitään Kutsu minua Cedriciksi, hän lisää ja ojentaa kätensä johtajalle Tämä tuijottaa häntä hämmentyneenä mutta tarttuu sitten ojennettuun kä teen Geriad Nopsajousi, mies esittelee itsensä ja puristaa Cedricin kättä Tämä nyökkää hyväksyvästi Minut on kasvatettu soturiksi pienestä pitäen. Mikäli saan surmani, aion tehdä parhaani, että vastustajani saa myös surmansa, Cedric sanoo. Geriad nyökkää arvostavasti. Sitten meillä on vain enää yksi tehtävä tehtävänä, hän huomauttaa. Mikähän se on? Cedric kysyy. Voittaa taistelu, Geriad sanoo virnistäen. Cedric virnistää takaisin. Ja taistelun jälkeen voimme juoda voittomme kunniaksi Cedric sanoo ja kohottaa olemattoman tuoppinsa kohti taivaita. Tuntia myöhemmin Cedric kävelee ylpeästi kohti paaluaitauksen porttia, jolle on kerääntynyt useita jousimiehiä. Yhtäkkiä joukkio lähtee juoksemaan portista läpi ja Cedric juoksee pe rään. Hän huomaa silmäkulmastaan liikettä, aivan kuin joku valmistautuisi ampumaan nuolen ja hän kyyristyy matalammaksi. Hän kuulee kuinka yksi nuoli suhahtaa hänen korvansa vieres tä ja kuinka joku vetää uuden nuolen viinistä. Taija L.

17 KLUBILEHTI

Ruotsalainen terveystieteilijä Jenny Hultqvist väitteli tohtoriksi Lundin yliopiston lääketieteellisessä tiede kunnassa vuonna 2017 Väitöskirjas saan ”Recovery promoting factors in day centres and Clubhouses for people with psychiatric disabilities” hän vertaili mielenterveyden haas teita potevien kuntouttavia tekijöitä päivätoimintakeskuksissa ja Klubita loissa Päivätoimintakeskusten ja Klubitalo jen kuntouttavassa toiminnassa ei näyttänyt olevan tutkimuksen mu kaan suuriakaan eroja Klubitalot näyttivät kuitenkin olevan jonkin verran hyödyllisempiä käyttäjien valinnan ja päätöksentekomahdol lisuuksien kannalta sekä osallistu jien sosiaalistumisen edistämisessä. Sosiaalinen kanssakäyminen Sosiaaliset suhteet osoittautuivat erittäin merkittäviksi kuntouttaviksi tekijöiksi mielenterveyskuntoutujien keskuudessa. Henkilökohtainen elämänlaatu Päivätoimintakeskuksissa käyvät ei vät olleet tyytyväisiä työllistymis asioihin ja Klubitalon jäsenet puo lestaan olivat jossain määrin tyyty mättömiä vapaa ajan toimintaan. Laajemmalta näkökulmalta katsot tuna tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että Klubitalot vaikuttavat erityisen myönteisesti mielentervey den palautumiseen. Kun työtehtä villä Klubitalolla ja sen ulkopuolella on hyvä tasapaino, ne kuntouttavat paremmin Mikään muu tekijä ei vaikuttanut niin hyvin kuntoutumi sessa kuin ammatillinen tasapaino ja siihen sitoutuminen.

Koettu sosiaalinen sitoutuminen ja sosiaalinen toiminta eivät eronneet ryhmien välillä ja pysyivät vakaina ajan myötä. Tutkimus osoitti kuiten kin, että Klubitalojen jäsenillä on laajemmat sosiaaliset verkostot kuin päivätoimintakeskusten palve luiden käyttäjillä Päivätoimintakeskuksissa käyvät si toutuivat ensisijaisesti palkattuun ammattihenkilöstöön eivätkä muihin kuntoutujiin Päivätoimintakeskukset eivät siten onnistuneet yhtä hyvin tukemaan epävirallisten sosiaalis ten suhteiden solmimista kuin Klubi talot, ja siten auttamaan henkilö kohtaista kuntoutumista. 18 KLUBILEHTI Klubitalo vai päiväkeskus?

Klubitalot toimivat Ruotsissa kan sainvälisten laatusuositusten mukai sesti, kun taas päivätoiminnalla ei ole minkäänlaisia yhtenäisiä ohjeita ja sääntöjä Päivätoiminta voi siten vaihdella huomattavasti Ruotsin eri osissa Pauli Löija

19 KLUBILEHTI Päätöksentekomahdollisuudet ja tasa arvoisuus Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Klubitalot näyttivät olevan jonkin verran hyödyllisempiä päivätoimin takeskuksiin verrattuna käyttäjien valinta ja päätöksentekomahdolli suuksien kannalta Tämä antaa jon kin verran tukea aikaisemmille, pääasiassa laadullisille tutkimuksil le, joissa Klubitaloja on kuvattu voi maannuttavina ympäristöinä, joissa jäsenet voivat tehdä valintoja ja osallistua kaikkeen Klubitalon hal lintoon Toinen merkittävä seikka on tasa arvoisuus henkilökunnan kans sa Päivätoimintakeskusten ja Klubita lojen erot toipumista edistävien te kijöiden suhteen voivat jossain määrin selittyä sillä, missä määrin jäsenillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Klubitalomalliin kuuluu oleellisena osana tasa ar voisuus ja keskinäinen kunnioitus henkilökunnan ja jäsenten kesken Henkilökunnan asennoituminen on avainasemassa jäsenten kuntoutu misen kannalta: ylhäältä katsovalla hoitavalla henkilöstöllä ei ole vas taavanlaista kuntouttavaa lähesty mistapaa kuin tasa arvoisesti jä senten kanssa toimivilla työnteki jöillä. Henkilökohtainen näkökulma Päivätoimintaan ja klubitalotoimin taan osallistuneissa ei ollut havait tavissa sosiaalisia eroja, kuten su kupuoli, ikä, aviosääty, lasten saa minen, koulutustaso tai diagnoosi. Ainoa poikkeama oli se, että naisil la oli laajempi sosiaalinen verkosto. Motivaatio palveluihin osallistumi seen oli kummallakin ryhmällä kor kea eivätkä ne eronneet toisistaan. Päivätoimintaan osallistujille tär keintä oli päivärytmin saaminen jär jestykseen. Klubitalojen jäsenillä puolestaan toipumiseen tähtäävät arvot ja vaikuttamismahdollisuudet muodostuivat tärkeimmiksi motivoi jiksi. Ryhmien välillä ei havaittu eroja it setunnon suhteen. Se osoittautui kummassakin ryhmässä yhtä tärke äksi. Kuntoutumiseen vaikuttavien tekijöiden merkitys Ammatilla ei ollut tutkimuksen mu kaan vaikutusta siihen, miten kun toutujat sitoutuivat joko päivätoi mintaan tai klubitalotoimintaan.

Tutkimuksen yhteenlasketut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että kun toutumisen kannalta tärkeiden teki jöiden osalta Klubitaloilla näyttää olevan jonkin verran etua päivätoi mintaan verrattuna. Tasa arvoisuus jäsenten ja henkilökunnan välillä näytti olevan tekijä, joka vaikutti Klubitalojen jäsenten toipumiseen.

KULTTUURIKESKUKSEKSI Lapinlahden päärakennus puutarhapihan puo lelta kuvattuna. Venetsia rakennuksessa sijaitsee mm Kaupun kiluontokeskus ja taiteilijoiden työtiloja

20 KLUBILEHTI

Suomen ensimmäinen mielisairaala, Lapinlahden sairaala, vietti viime vuonna 180 vuotisjuhlaa. C. L Engelin suunnitteleman sairaalan päärakennus valmistui vuonna 1841. Sairaalan hoito menetelmät kävivät vuosien saatossa läpi valtavan muutoksen Aluksi Lapinlahden sairaalan olosuh teet muistuttivat lähinnä vankilaa, jonne potilaat säilöttiin eristykseen muusta maailmasta Lapinlahdesta ke hittyi kuitenkin ajan myötä potilaiden ihmisarvoa kunnioittava sairaala, joka sijaitsi ihanteellisessa luonnonympäris tössä Kun sairaalatoiminta Lapinlah dessa päättyi vuonna 2008, moni jäi kaipaamaan sairaalan ilmapiiriä Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry oli vuonna 1988 perustettu puolusta maan sairaalatoiminnan jatkoa Lapin lahdessa Kun viimeiset potilaat pois tuivat sairaalasta, Lapinlahti ajautui rappiolle ja erilaisen ilkivallan koh teeksi Vuonna 2013 Lapinlahti aktiivit kuitenkin ryhtyivät kehittämään alu eesta kaikille avointa ”taiteen, kulttuu rin ja mielen hyvinvoinnin keskusta” Suunnitelma sai nimekseen Lapinlah den Lähde, ja pari vuotta myöhemmin se sai taakseen myös Helsingin kau pungin tuen. Nykyään Lapinlahden sairaalamiljöö on erittäin luovassa ja monipuolisessa käytössä. Siellä toimii mm. kansalais järjestöjä, kulttuurialan yrittäjiä, psy koterapeutteja, journalisteja, kuvatai teilijoita ja muusikoita. Työtilojen vuokraamisessa ja tapahtumien järjes tämisessä korostetaan avoimuutta, moniarvoisuutta ja mielen hyvinvointia tukevaa toimintaa. Suurisuuntainen liiketoiminta rikkoisi Lapinlahden hen keä.

LAPINLAHTI – SULJETUSTA SAIRAALAALUEESTA

Kesällä Lapinlahdessa on hyvä viettää joutilasta aikaa. Nauttia kauniista luonnosta ja arkkitehtuurista, käydä kahvilla tai merenrannassa uimassa. Kesäiset puistokirppikset ovat olleet suosittuja ja värikkäitä kokoontumisia. ”Lapinlahti loves art and life” taas on, heinäkuussa järjestettävä, pienimuo toinen ja sympaattinen taidetapah tuma, jossa voi tutustua Lapinlahden vuokralaisten luomaan rikkaaseen kult tuuritarjontaan. Juhana Heikkilä Lapinlahti tarjoaa ympäri vuoden kaikille kiinnostuneille taidenäyttelyjä ja muita kulttuuritapahtumia Vanhan sairaalaraken nuksen seinät ovat tulevaisuudessa entistä laajemmin kuvataiteilijoiden käytössä Venet sia rakennuksessa sijaitseva Kaupunkiluonto Lapinlahden suosittuja viljelypalstoja. Sadonkorjuujuhlat 26.8.2021.

21 KLUBILEHTI keskus puolestaan järjestää luonto aiheisia tapahtumia ja työpajoja Lapinlahteen voi tulla myös kuunte lemaan ilmaisia asiantuntijaluentoja, ja siellä kokoontuu erilaisia harrastus ryhmiä Lisäksi Lapinlahden tiloja vuokrataan runsaasti juhla ja kokous käyttöön Viime vuosina Lapinlahti on ollut niitä harvoja kulttuuritiloja, joka on koronasta huolimatta pysynyt aina jossain muodossa avoinna Pitkän epävarmuuden jakson jälkeen Lapinlahden tulevaisuus näyttää nyt lupaavalta. Sairaalarakennuksesta ja puistosta on olemassa suojelupäätös. Alueen luonteen vastaisista rakennus ja kehityshankkeista on luovuttu. Sairaalarakennus näyttää edelleen ulospäin hyvältä, mutta on perusteel lisen remontin tarpeessa. Apulaispor mestari Sinnemäen mukaan remontti olisi mahdollista toteuttaa kahdessa osassa. Näin osa rakennuksesta voisi olla käytössä, vaikka osa olisi suljettu korjaustöiden ajaksi. Päätös peruskor jauksesta tehdään toivottavasti lähi vuosina. Kesä on otollista aikaa vierailla La pinlahdessa. Lapinlahti on luontokoh teena ainutlaatuinen ”keidas” Hieta niemen hautausmaan suojassa. Sairaa lan puistolla ja rikkaalla kasvistolla oli aikanaan keskeinen rooli myös poti laiden hoidossa ja virkistyksessä.

Olen harrastanut kirjoittamista suunnil leen 7 vuotiaasta alkaen ja siitä läh tien unelmanani on ollut nähdä oma tuotokseni kansien välissä, omana kir jana. Pöytälaatikossani on useita jo valmiita ja useita keskeneräisiä tari noita, joita kirjoitan vaihtelevalla ak tiivisuudella. Osallistuessani aktiivisesti Facebookin suljetun myelooma verkoston toimin taan törmäsin jatkuvasti ryhmään uusi na tulleiden jäsenten yhä uudelleen ja uudelleen toistuviin samankaltaisiin ky symyksiin. Aikani niihin syksyllä 2020 ja keväällä 2021 toistuvasti vastattuani aloin ajatella, että miksi en kirjoit taisi kokemuksistani kirjaa, joka vas taisi näiden verkoston jäsenten kysy myksiin. Kirjoitustyö lähti käyntiin loppupuolel la kevättä 2021 yllättävän vaivatto masti. En pelännyt tietokoneeni ruudul la näkyvää valkoista arkkia, vaan an noin tajunnanvirran kuljettaa tarinaa eteenpäin. Jossakin vaiheessa kirjani nimi alkoi hahmottua ja selkeytyä mie lessäni: ”Huonoja uutisia, hyviä hetkiä Parantumattomaan syöpään sairas tuneen elämää”. Alkusyksystä 2021 kirjoitusvauhtini oli ajoittain todella hurja Saatoin napu tella tekstiä jopa kymmenkunta liuskaa illassa Tosin yöuneni jäivät tuolloin normaalia lyhyemmiksi, sillä sisäinen palo pakotti minut istumaan edesmen neen mummoni keinutuolissa tietokone sylissäni varsin usein aamuyön hiljaisil le tunneille saakka Talven lähestyessä

Esikoinen on syntynyt! Kuva: Tuula Salonen ryhdyin käymään tekstiäni lävitse u udelleen ja uudelleen Pohdin raken netta ja sisältöä ja kyttäsin kirjoitus virheitä 22 KLUBILEHTI

Lapsuusaikainen haaveeni

Keskustelin

Ystävälliset naapurini huolehtivat kui tenkin kirjalähetyksistä ja lopulta kaikki laatikot olivat kotonani. Kun sain sairaalassa ollessani kirjani käsii ni saatoin tuntea kenties jotakin sa mankaltaista iloa kuin vanhemmat lap sensa syntymästä. Nyt lapsuusaikainen haaveeni on toteutunut: kirjani on näh nyt päivänvalon ja saanut lukijoilta huikean positiivista palautetta. Kirjani on lainattavissa Helsingin Klubitalon kirjastohuoneesta. Pauli Löija kirjastani muutaman lähei sen ystäväni kanssa, joista yksi on pit kän linjan tietokirjailija Sain heiltä hyviä vinkkejä kirjani julkaisemista ajatellen Ehdotusten mukaisesti lähe tin kirjan tarjolle yhteen kustannusosa keyhtiöön, missä se lojui viisi kuukautta ilman, että sain minkäänlaista vastaus ta Lopulta tiedusteluuni vastattiin: ”Tarjoamanne kirja ei sovellu julkaisu ohjelmaamme myynnillisistä syistä ” Ensin hylkäysviesti tuntui pahalta, kun nes huomasin siinä piilleen kannaltani myönteisen ilmaisun: ”myynnillisistä syistä”. Syyt hylkäämiseen eivät olleet kirjallisia, vaan puhtaasti kustannus osakeyhtiön omia taloudellisia intres sejä. Koin, että kirjani oli kirjallisesti julkaisukelpoinen, joten ryhdyin pohti maan muita julkaisumahdollisuuksia.

Tietokirjailijaystäväni vihjaisi mahdol lisuudesta julkaista kirjani omakustan teena yhtiössä, joka huolehtii markki noinnista, tiedotuksesta kaikkiin Suo Naapurit juhlivat esikoistani Kuva: Tuula Salonen

23 KLUBILEHTI men kirjastoihin, myynnistä kirjakaup poihin sekä myynnistä omassa nettikir jakaupassaan Jäin pohtimaan asiaa: jos lähettäisin kirjani muille kustan nusosakeyhtiöille, vastauksen mah dollisesti ja todennäköisesti kielteisen saaminen saattaisi kestää puolikin vuotta Kannattaisiko minun odottaa niin pitkään? Keskusteltuani asiasta pitkään isäni kanssa päädyin ratkaisuun, että julkai sen kirjan itse Taitoin kirjan koko naisuudessaan itse kansia myöten ja toimitin sen kirjapainoon Saksaan. Ai kataulu oli kiireinen, sillä kaikki oli saatava valmiiksi toukokuun loppuun mennessä, sillä kesäkuussa hinnat oli sivat nousseet huomattavasti. Jälleen yöuneni jäivät todella lyhyiksi, parin kolmen tunnin mittaisiksi, sillä halusin viettää päiväni Klubitalolla sen töitä tehden. Ilmeisesti ylirasitus ajoi minut sairaa lahoitoon kesäkuussa: diagnoosiksi papereihin merkittiin sydäninfarkti. Ja juuri Malmin sairaalassa maatessani huolintaliikkeen piti toimittaa kirja laatikot kotiosoitteeseeni. Olin sopinut naapureideni kanssa, että he ottavat lähetyksen vastaan ja huolintaliik keellä oli asia myös tiedossa. Sovittuja puheluita naapurini eivät koskaan saaneet ja lopulta kuusi kirjalaatikkoa saapui kolmessa eri erässä kahteen eri osoitteeseen, joista yksikään ei ollut sopimuksenmukainen kotiosoitteeni.

Liisa R 81Liisa Ruotoistenmäki 81 Toiminnassamme korostuvat työpainotteisuus, hyvinvointi ja arjen hallinta. Klubitalomme on auki ma pe klo 8 16. Talokokoukset pidetään joka tiistai klo 14 Opinto ja työvalmennusta saa ympäri vuoden. Tutustumaan voit tulla varaamalla ajan numerosta 09 72 88 550 Päätoimittaja: Anu Rautelin Toimitus, taitto grafiikka: Helsingin Klubitalon viestintätyöryhmä Julkaisija: Etelä Suomen Klubitalot ESKOT ry 26. vuosikerta Klubilehdet löytää myös verkosta www.helsinginklubitalo.org www issuu com SSN 1799 9626 (painettu) ISSN 2814 4422 (verkkojulkaisu) helsinginklubitalo@eskot.org