Kirkko ja kaupunki 2023 02 Helsinki

Pikkulemmikkejä jätettiin heitteille ennätysmäärä koronakotoilun loputtua s. 8

Aseman lasten

Heikki Turkka: Nuorten väkivallan vähentämiseen on keinoja, mutta niistä ei puhuta s. 10

Näkymätön kipu

Päivi Voima ja Miira Hellsten

elävät kivun kanssa s. 12

HYVÄN TÄHDEN.

2.2.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Ratkaisu kiistaan uskonnonopetuksesta

TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN PIISPA Mari Leppänen päätti Helsingin Sanomien (HS 3.1.) kolumninsa uskonnonvapauden merkityksestä kappaleeseen, jossa hän raotti ovea yhteiselle katsomusaineelle. Leppäsen mukaan on aika arvioida, tukeeko nykyinen opetuksen malli uskonnollisten perinteiden tuntemisen rinnalla riittävästi uskontolukutaitoa ja mahdollistaako se dialogin eri katsomusten välillä.

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä pohdittavaksi. Ikävä kyllä uskonnonopetusta koskevassa keskustelussa käy usein niin, että keskustelua käydään vanhojen asenteiden pohjalta. Etenkin niille, joille kaikki uskonnollisuus on kuin punainen vaate, nousee pintaan ajatus, että uskonto pitäisi pitää kaukana kouluista. Kiihkeimmille ei oikein yhteinen katsomusainekaan sovi, sillä siinähän puhuttaisiin myös uskonnoista.

MAAILMA EI TOIMI niin, että uskonnot katoavat, jos niistä ei puhuta. Vaikka uskonnottomiksi itsensä katsovien määrä on kasvanut Pohjoismaissa, samalla erilaisia uskontoja on täällä entistä enemmän. Maailmanlaajuisesti uskontokuntiin, myös kristinuskoon, kuuluvien määrä kasvaa, ei vähene. Maailmaa, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja tai suomalaisen yhteiskunnan juuria on vaikea ymmärtää, jos ei tunne uskontoja.

Koulujen nykyinen oman uskonnon opetus ja uskonnot-

tomille vaihtoehdoksi kehitetty elämänkatsomustieto ovat tähän asti olleet toimiva malli. Yhteinen katsomusaine tai yhteisten oppisisältöjen kehittäminen eri katsomusaineita opiskeleville ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Kuten Helsingin piispa Teemu Laajasalo mielipidekirjoituksessaan (HS 19.1.) kirjoitti, tässä pitäisi ottaa huomioon ikätaso: lapsella on oikeus oppia ymmärtämään perhettä ja perinnettä, johon on syntynyt. Vähemmistöuskontokuntiin kuuluville oman uskonnon opetus kouluissa on tärkeää yhdenvertaisuuden ja kotoutumisen kannalta.

RATKAISU KATSOMUSAINEIDEN ONGELMAAN voisi olla se, että aloitetaan alakoulussa oman uskonnon opetuksella ja siirrytään yläkoulussa ja lukiossa enemmän yhteiseen opetukseen. Näin otetaan huomioon, että maailman ymmärrys kasvaa iän myötä.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Lapset ovat meidän arvokkain luonnonvaramme.

YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI HERBERT HOOVER (1874-1964)

Hyvä Jumala, miksi täytyy antaa, ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa toisen ilkeily anteeksi?

Kova homma. Vahvista minua, etten vajoa kynnysmatoksi.

Anna minulle viisautta.

Ei mikään ole yhteiskunnalle yhtä traaginen feili kuin se, että nuori syrjäytyy.

LIIKEMIES JARI SARASVUO FUTUCAST-PODCASTISSA 23.1.2023

Kenenkään ei pidä vähätellä sinua nuoruutesi vuoksi.

KIRJE TIMOTEUKSELLE 4:12 UUDESSA TESTAMENTISSA

MAAILMAA ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ, JOS EI TUNNE USKONTOJA.

Kirkko ja kaupunki

2.2.2023 2

Seuraava lehti ilmestyy 16.2.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Tuo on meidän konnari”

Konduktööri Marjo Kujala on saanut Nuorisokonnari-hankkeen myötä uutta rohkeutta lähestyä junalla matkustavia nuoria.

1

VR:n nuorisokonduktööri Marjo Kujala, 47, mikä on nuorisokonnari?

– Kyseessä on hanke, jossa me nuorisokonduktöörit tapaamme junissa ja asemilla liikkuvia nuoria. Teemme yhteistyötä Aseman Lapset ry:n ja Nuorisotyö raiteilla -toiminnan nuorisotyöntekijöiden kanssa. Hanke on pilotoitu kahteen otteeseen: viime kesänä ja nyt talvella. Myöhemmin on tarkoitus muuttaa se pysyväksi toiminnaksi.

– Meitä nuorisokonnareita on kahdeksan. Teemme yleensä tavallista lähiliikennekonduktöörityötä, mutta torstai-, perjantai- ja lauantai-iltoina teemme nuorisokonnarivuoroja.

– Olen aiemmalta koulutukseltani kirkon nuorisotyöntekijä. Olen ollut konduktöörinä 20 vuotta, ja olin jo ajatellut, etten enää tee nuorisotyötä. Olin innoissani, kun minulle tarjoutui taas mahdollisuus tehdä töitä nuorten parissa.

2Miksi nuorisokonduktöörejä tarvitaan?

– Hankkeen tarkoitus on tehdä konduktööreistä helpommin lähestyttäviä nuorille. On tärkeää, että nuoret saavat kokemuksen, että konnareille voi jutella ja meiltä voi pyytää tarvittaessa apua. Olemme keskustelleet nuorten kanssa muun muassa turvallisuusteemoista. Esimerkiksi radanylittäjille olemme kertoneet, mikä on turvallinen tapa liikkua raiteelta toiselle.

– Nuoret muodostavat ison asiakasryhmän, ja he ovat tulevaisuuden junamatkustajia. Jos pystymme tarjoamaan heille hyvän kokemuksen junalla matkustamisesta, he

käyttävät myös tulevaisuudessa meidän palveluitamme. 3

Missä nuorisokonnarin voi tavata?

– Meille on tärkeää mennä sinne, missä nuoret liikkuvat. Meidät voi tavata VR:n lähijunissa R ja Z sekä etenkin asemilla. 4

Miten nuoret ovat ottaneet nuorisokonduktöörin vastaan?

– Nuorisokonnarit on otettu vastaan todella hyvin. Kun nuoret pääsevät yli siitä, ettemme ole pelottavia konnareita, he ovat uskomattoman avoimia. Meillä on ollut hyviä kohtaamisia ja juttutuokioita. Usein nuoret haluavat tietää enemmän konduktöörin työstä. Minulta on kysytty muun muassa tällaisia asioita: Teettekö muuta kuin heitätte liputtomia pois junasta? Kuinka paljon saatte palkkaa? Millainen nuoruus sinulla on ollut?

– On ollut kiva huomata, että ollessani tavallisessa konduktöörivuorossa nuoret ovat tunnistaneet, että ”tuo on meidän konnari” ja tulleet juttelemaan. Joskus nuoret saattavat kysyä tietyn konduktöörin perään: missä se konnari on ja milloin se tulee?

– Myös minä olen saanut lisää rohkeutta. Uskallan lähestyä nuoria helpommin ja kysellä heidän kuulumisiaan. Nykyään bongaan nuoret paremmin myös tavallisissa konduktöörivuoroissa. 5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää ovat elämä ja ihmiset. Meidät kristityt on kutsuttu menemään sinne, missä ihmiset ovat, ja kohtaamaan heidät sellaisina kuin he ovat: jokainen on arvokas.

– Tunnen pyhyyttä, kun katson lapsiani silmiin. Pyhyyttä voi tuntea myös luonnossa ja kirkossa. Jumala on tietysti pyhä. ■

Toinen Nuoriskonnari-pilottijakso päättyi tammikuun puolivälissä. Nuorisokonnari-mallista on tarkoitus tulla jossain vaiheessa pysyvä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Kuolema ilmoittaa

Aiemmin kuolinilmoituksen tarkoitus oli tiedonvälitys.

Nyt kuolinilmoitukset auttavat käsittelemään kuolemaa yksin tai yhdessä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVA KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN JA DIGI.KANSALLISKIRJASTO.FI

Kuolinilmoitukset ovat olleet printtilehden luetuinta sisältöä urheilusivujen ja paikallisuutisten lisäksi. Mikä vieraiden ihmisten kuolemassa kiehtoo?

Pappi ja tunnelukko terapeutti

Miia Moision mukaan kuolinilmoituksia luke -

malla käsittelemme omaa ja läheistemme kuolevaisuutta. Peilauspintaa voi löytyä vaikka siitä, minkä ikäisenä vainaja on kuollut ja ketkä häntä ovat muistaneet.

– Lukiessa myötäeletään läheisensä menettäneen sanoja ja tunteita. Samalla voi käsitellä omia surujaan, Moisio sanoo.

Kuolinilmoitusten lukemiseen liittyy usein myös sosiaalinen ulottuvuus.

– Kuolinilmoitukset voivat olla myös puheenaihe. Yhdessä voidaan todeta: näitkö, että hänkin on kuollut.

Kuolinilmoituksella kunnioitetaan vainajaa. Se on yksi kuolemaan liittyvistä rituaaleistamme. Kuolinilmoitus voidaan julkaista ennen hautajaisia tai niiden jälkeen.

– Viimeistään siinä vaiheessa, kun kuolemasta on kerrottu kaikille, se muuttuu todeksi, Moisio sanoo.

Alunperin kuolinilmoituksen tehtävä oli tiedottaa sukulaisille, naapureille ja tuttaville henkilön kuolemasta ja kutsua hautajaisiin. 1900-lu-

lehdessä

vun alussa kuolinilmoitus julkaistiin muutama päivä menehtymisen jälkeen. Nykyään kuolemasta saatetaan tiedottaa tuttaville sosiaalisen median kanavien kautta tai sähköpostitse.

AIEMMIN KUOLINILMOITUKSESSA oli vain yksi allekirjoittaja. Tämä oli lähes poikkeuksetta vainajan leski. Nykyään kuolinilmoituksissa luetellaan kaikki kaipaamaan jääneet omaiset.

Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmenillä kuolinilmoituksia julkaistiin huomattavasti enemmän miehistä kuin naisista.

– Tämä johtui todennäköisesti siitä, että naiset elivät miehiä pidempään, eikä naisten kuollessa jäljellä ollut puolisoa, joka kuolinilmoituksen olisi julkaissut, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anniina Korpela

Hän on väitöskirjaansa varten käynyt läpi yli 40 000 Helsingin Sanomissa vuosina 1904–2004 julkaistua kuolinilmoitusta.

SUOSITUIN SYMBOLI kuolinilmoituksissa on risti. Sen rinnalle on viime vuosikymmeninä noussut vaihtoehtoisia symboleita kuten lintuja ja auringonlaskuja.

Vuonna 1940 Helsingin Sanomissa julkaistiin ensimmäinen kuolinilmoitus, jossa oli islamin tunnus eli kuunsirppi ja tähti. Samana vuonna julkaistiin ensimmäistä kertaa myös juutalaisten tunnus, Daavidin tähti.

1950-luvulla kuolinilmoituksiin ilmaantuivat vapaa-ajattelijoiden liekkimalja ja uskontokuntiin kuulumattomien lehvä.

Mitä tunnetumpi vainaja, sen komeampi kuolinilmoitus. Näin voisi kuvitella, mutta Anniina Korpela kumoaa väitteen.

– Olen tutkimusta tehdessäni joutunut monta kertaa googlaamaan, että ai, tämä oli poliitikko. Se ei välttämättä tule kuolinilmoituksessa esiin.

Erityisesti Korpelan mieleen on jäänyt Helsingin Sanomissa vuonna 1905 julkaistu taidemaalari Albert Edelfeltin kuolinilmoitus. Se jäi mieleen juuri vaatimattomuutensa vuoksi.

– Siinä oli vain vainaja nimi ja surevien nimet.

DIGITAALISIIN KUOLINILMOITUSSIVUSTOIHIN

Anniina Korpela ei usko.

Vuonna 2016 Alma Media perusti Ikuisuus.fi-sivuston, jonne ihmiset saattoivat ostaa kuolleelle omaiselleen digitaalisen kuolinilmoituksen. Sivusto on jo lopettanut toimintansa.

– Netin kuolinilmoitussivustoihin ei kukaan törmää vahingossa, Korpela sanoo.

– Niiden sijaan uskon sosiaalisen median alustoihin. Kuolleesta henkilöstä voidaan tehdä esimerkiksi Facebookiin päivitys, jossa on myös muistolauseita tai vaikka vainajalle tärkeä laulu. ■

Kymmenen miljoonaa pulloa

Vuosi alkoi, ja kymmenen miljoonaa pulloa keskiolutta lähti liikkeelle. Kansalle tuli kova jano keskellä talvipakkasia. Koska alkoholi mietonakin juomana nautittuna on terveyttä ja moraalia hävittävä tekijä, varoitus on ajankohtainen. Kirkon ei ole syytä muuttaa nautintoaineiden käyttöä hillitsevää asennoitumistaan.

Raittiit elämäntavat riippuvat ratkaisevasti henkilökohtaisesta mielentilasta. Jos meillä on ilo elämässämme, emme kaipaa keinotekoisia kiihokkeita. Jos olemme päässeet sovintoon Jumalan ja ihmisten kanssa, emme tarvitse vaikeuksiemme unohduttamista luonnonvastaisella tavalla. On nautittava elämästä eikä kiihoitusaineista.

”Nautinnonhimo kasvaa”, ilmaisi muuan lenkiltä palaava innokas urheilija. ”Se on halu nauttia elämästä.” Kerrankin luvallinen nautinto! Voimme myös kokea sitä autuutta, jonka Katekismus sanoo olevan seurauksena syntien anteeksi saamisesta.

Ihminen tulee maailmaan ilo mukanaan. Valitettavasti vain monilta ilo kaikkoaa ikävuosien lisääntyessä. Alkaa viihteen aika. Uhrataan suuria rahasummia huvituksiin.

Nyt on entistä tietoisemmin kaivauduttava elämänilon lähteille. Tämä tie ei ole suljettu keneltäkään. Enemmän Iloa!

Lyhennelmä Toivo Seppälän artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 8.1.1969. Keskiolutta sai ostaa elintarvikeliikkeistä vuoden 1969 alusta. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA

OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT

Lapsen ruumissaatto on Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1879.

Taidemaalari Albert Edelfeltin kuolinilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 20.8.1905.

”Ihmiskuntaa tulee puolustaa, koska ihmiset kykenevät empatiaan ja ihmisiä motivoi keskinäinen rakkaus, emmekä ole verenhimoisia luonnostamme.”

Äänikoutsi ohjaa pappeja

Näyttelijä Marja Skaffari on katsellut työkseen pappeja videoilla. Ne ovat olleet kastetilaisuuksia kotona tai kirkossa.

Videoiden papit ovat osallistuneet Kirkon koulutuskeskuksen järjestämään kirkollisten toimitusten koulutukseen, jossa pappi Juhani Holma on vastannut kastetoimituksiin liittyvistä sisällöllisistä asioista ja Skaffari on toiminut äänivalmentajana.

– Antoisaa tässä koulutuksessa on ollut se, että toinen kouluttaja tulee kirkon sisältä ja toinen tuo ulkopuolisen näkökulman. Meillä on nyt menossa neljäs vuosi. Olen nähnyt aika monta kastetta videolta näiden vuosien aikana, Skaffari kertoo.

Hänen mielestään kastetilaisuuksissa toimii parhaiten sellainen lähestymistapa, että pappi asettuu ikään kuin samalle viivalle tilaisuudessa olevien kanssa.

PAPPIEN LISÄKSI Marja Skaffari kouluttaa näyttelijäopiskelijoita ja laulajia. Hän opettaa laulullista ilmaisua, ääni-improvisaatiota, dubbausta eli jälkiäänitystä ja kuunnelmien tekoa. Skaffari itse tekee soolona ääniesityksiä, joissa on runoja ja musiikkia.

Valmentajana Skaffarin fokus on siinä, miten viesti välittyy kuulijalle. Hän osaa neuvoa, miten kannattaa puhua saadakseen yleisön mielenkiinnon säilymään. Skaffari ei kuuntele pelkästään valmennettavan puhetta, vaan tarkkailee myös sitä, mitä ihminen ilmaisee kehollaan.

– Kun huokailee työtehtävässä, se viestii kuulijalle kyllästymistä tai väsymystä, vaikka siitä ei olisikaan kysymys. Huokailemisesta on vain tullut tapa.

LÄSNÄOLON TAVALLA ja äänenkäytöllä esiintyjä tai puhuja voi vaikuttaa kuulijoihin.

– Jos puhuja on jo auktoriteettiasemassa ja johtaa tilannetta, niin lempeä tapa olla läsnä ja puhua voi toimia paremmin kuin kovin tiukka äänen käyttö, Marja Skaffari sanoo.

– Jonkin verran papin olemisen tapaan vaikuttaa se, pidetäänkö kastetilaisuus kirkossa vai kotona. On erilaista olla isossa kirkossa kuin kotona olohuoneessa. Toisaalta kirkossakin voidaan olla lähekkäin.

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

– Papin tai kenen tahansa työkseen esillä olevan, vaikka opettajan, keho tai ääni voi ilmaista jotakin, mitä ei tarkoita. Meillä on maneereja, joita ei itse huomaa, mutta jotka äänikoutsi auttaa huomaamaan.

Esimerkkinä maneereista Skaffari mainitsee huokailemisen.

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

– Esiintyjän tai puhujan koko ajan ympäriinsä liikkuva katse taas luo levottoman ilmapiirin. Sekin vaikuttaa, jos papilla katse on vain papereissa tai Raamatussa. Aika yksinkertaisilla asioilla voi vaikuttaa siihen, minkälaisen kokemuksen ihmiset tilaisuudesta saavat.

– Esimerkiksi siinä, että pappi ristiäisissä ottaa kastettavan lapsen syliinsä, on jotain tosi kaunista, Skaffari sanoo. ■

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Työtehtävässä voi huomaamattaan huokailla, vaikka ei olisikaan kyllästynyt.

TEKSTI NINA RIUTTA

KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA ” Siinä, että pappi ottaa kastettavan lapsen syliin, on jotain tosi kaunista.

Amorin apulaiset

Petri Laaksonen ja Rekolan seurakunnan kanttorit laulavat ystävänpäivätoivotuksia puhelimessa.

Kun laulaja ja lauluntekijä Petri Laaksonen kuuli Rekolan seurakunnan Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjasta, hän ihastui ideaan ja lähti mukaan.

– Ajatus on hauskan mielikuvituksellinen. En ollut koskaan kuullut vastaavasta, Laaksonen sanoo.

Soiva ystävänpäiväkortti tarkoittaa sitä, että ystävälle tai rakastetulle voi tilata ystävänpäivälahjaksi puhelimessa lauletun laulun. Lahjakappaleen voi valita neljän toivelaulun listasta. Laulajina toimivat Laaksosen lisäksi Rekolan seurakunnan kanttorit Sirkku-Liisa Niemi ja Hanna-Maria Valve. Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjan tuotot menevät Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Laululahja toimii niin, että ostaja valitsee kahden tunnin aikaikkunan, jolloin laulaja soittaa lahjan saajalle. Ystävälle kannattaakin vinkata, että hän pysyttelee puhelimen äärellä sovittuna kellonaikana.

Puhelimen välityksellä toimitettu laululahja ei ole paikkaan sidottu. Lahjan saaja voi asua vaikka Rovaniemellä tai toisessa maassa.

SOIVAN YSTÄVÄNPÄIVÄKORTIN voi tilata tänä vuonna jo kolmannen kerran. Aiempina vuosina jotkut laulukortin tilaajista ovat halunneet pysytellä nimettöminä. Sirkku-Liisa Niemi ar-

veleekin, että kanttorit ovat saattaneet toimia Amorin apulaisina.

Laulettu kortti on ainutlaatuinen ja intiimi kokemus.

– Soiva kortti on erilainen elämys kuin konsertti, sillä siinä laulu tulee suoraan kuulijan korvaan. Se on eri tavalla henkilökohtainen kokemus, Petri Laaksonen sanoo.

– Luulen, että siitä tulee puolin ja toisin merkityksellinen hetki.

PETRI LAAKSOSEN ALKUVUOSI kului lomaillessa Espanjan auringossa. Lomalla hän ehti esiintyä myös Las Palmasin Skandinaavisessa turistikirkossa. Loma tuli tarpeeseen, sillä viime syksy kului tiiviisti Timanttia-levyn tiimoilta konserttikiertueella.

Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjan jälkeen Laaksonen jatkaa konsertoimista. Tällä kertaa konserttien teemana on Hyvä voittaa. Tuoreelta levyltä löytyy samanniminen laulu.

– Näinä epävarmoina ja turvattomina aikoina ihmiset kaipaavat toivoa, ja minä haluan tuoda sitä heille, Laaksonen sanoo. ■

Ystävänpäivää vietetään 14.2. Soivan ystävänpäiväkortin voi tilata Rekolan seurakunnan verkkosivuilta 13.2. mennessä. Kortin hinta on 10 euroa, mutta enemmänkin saa maksaa. Maksu tehdään tilauksen yhteydessä.

Oikaisu

KIRKKO JA KAUPUNGIN numerossa 1/2023 oli virhe eettistä kuormitusta käsittelevässä jutussa. Erikoistutkija Kirsikka Selander työskentelee Työterveyslaitoksella, ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Itsenäistä asumista ilman yksinäisyyttä

Saga Käpylinnassa asut omassa kodissa nauttien kattavista palveluista muiden aktiivisten senioreiden kanssa. Tule viettämään ystävänpäivää kanssamme 14.2. klo 14 – luvassa talon esittelykierros, Katri ja Leo Silolahden konsertti sekä kahvilan herkkuja tarjoushintaan.

Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Päivittäinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme piristää arkea.

Muusikko Petri Laaksonen on mukana Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjassa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JUUSO WESTERLUND JA ISTOCK

Pupu sai potkut

Pääkaupunkiseudulta otettiin viime vuonna talteen ennätysmäärä heitteillä olevia pikkulemmikkejä. – Jos lemmikkikani löytyy ulkoa, se on lykätty sinne ihan tarkoituksella.

Nappisilmäinen, samettiturkkinen ja utelias. Alle kaksikiloinen mustavalkea kaninaaras Dior ottaa kontaktia viikset väristen Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn eläintalossa Pitäjänmäessä.

Dior löydettiin viime kesän alussa ulkoa Espoosta. Kani vietiin Hel­

sinkiin Viikin löytöeläintaloon, jossa huolehditaan pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen löytöeläimistä. Siellä se odotti omistajaansa lakisääteiset 15 vuorokautta ennen siirtymistä Hesyn taloon.

– Löytökania kaivataan takaisin kotiin ani harvoin. Jos lemmikkikani löytyy ulkoa, se on lykätty sinne ihan tarkoituksella, kertoo Hesyn mediavastaava Mari Aro.

Pikkulemmikkejä tuotiin viime vuonna Viikin löytöeläintaloon ennätykselliset 198. Joukossa oli 87 jyrsijää, joista suurin osa oli yhden kuolleen ihmisen marsuja. Lintuja oli 59, esimerkiksi undulaatteja, kanarialintuja ja neitokakaduja. Kaneja tuli 34 ja käärmeitä, kilpikonnia ja liskoja yhteensä 8.

Kissoja ja koiria päätyy Viikin löytöeläintaloon eniten, mutta

muiden eläinten määrä ja suhteellinen osuus ovat kasvaneet. Vuonna 2019 löytöeläinkeskuksen asukaista 7,9 prosenttia oli pikkulemmikkejä, viime vuonna jo 17,5 prosenttia.

KANIEN HYLKÄÄMINEN on yleistynyt Suomessa niin paljon, että Suomen eläinsuojelun Seyn viestintäpäällikkö Maria Lindqvist puhui Ylen uutisissa joulukuussa kanikriisistä.

Koronapandemia jopa tuplasi lemmikkien myynnin. Jos toive vaikkapa tietynlaisesta koiranpennusta ei toteutunut nopeasti, jotkut ottivat mitä saivat, esimerkiksi kanin. Nyt osa uusista lemmikinpitäjistä on tullut katumapäälle.

– Meille on tullut paljon nuoria kaneja, jotka ovat tosi söpöjä, luppakorvaisia ja pitkäkarvaisia. Ne näyttävät eläinkaupasta ostetuil­

Kollikaverit Paroni ja Hemmo, pitbull-sekoitus Coral sekä rex-kani Dior tarvitsevat uuden kodin. Kun lemmikkieläin otetaan kiinni, eikä omistaja hae sitä, se päätyy lopulta Hesyn taloon. Citykanit saavat alkunsa hylätyistä lemmikeistä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

ta. Kotona on sitten huomattu, että kanista onkin vaivaa, sanoo Hesyn eläintenhoitaja Juppe

Juppe kuvaa Dioria rohkeaksi, selvästi ihmisiin tottuneeksi kaniksi.

– Dior tykkää paijaamisesta, erityisesti otsan silittämisestä.

Lajitovereistaan Dior ei sen sijaan pidä. Naaraskania yritettiin totuttaa ensimmäisessä kotiehdokkaassa leikattuun poikapupuun, mutta se vain hyökkäili päin kaneja erottavaa aitaa.

– Diorille etsitään nyt kotia, jossa se saa olla ainoa kani ja kuningatar, Mari Aro sanoo.

KISSOJA MAJAILEE Hesyn talossa kaikkein eniten, ja niin on ollut aina. Näin siitä huolimatta, että noin 70 prosenttia Viikin löytöeläintaloon tuoduista kissoista haetaan alkuperäiseen kotiinsa.

Pääkaupunkiseudulla kissoista välitetään poikkeuksellisen paljon. Seyn vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan koko Suomen löytökissoista vain joka neljäs pääsee takaisin kotiin.

Hesyn taloon päätyneiden kissojen lasiseinäiset huoneet muistuttavat avokonttorien puhelu- ja neuvottelukoppeja. Tiloja siivotaan päivittäin, mutta niissä leijuu silti ammoniakin katku.

Talon pitkäaikaisin asukas, mustavalkea Paroni, on elänyt täällä lähes kolme vuotta. Kissa tuli taloon reilun vuoden vanhana sosiaalitapauksena, kun sen omistaja lähti armeijaan.

Sosiaalitapauksiksi lasketaan eläimet, joiden omistaja ei pysty enää huolehtimaan lemmikistään, koska joutuu vaikkapa vankilaan, asunnottomaksi, pitkäaikaiseen sairaalahoitoon tai kuolee. Varusmiesten lemmikkejä päätyy Hesyyn harvemmin, mutta Paronin omistanut nuori mies ei saanut haastavalle kollilleen hoitajaa.

– Aluksi Paroni hyppi kynnet esillä ihmisten jalkaan ja kiipesi heitä pitkin. Vain kokeneet eläinhoitajat pystyivät siivoamaan sen huonetta pitkät kalastussaappaat jalassa, Mari Aro kertoo.

Nykyään kuka vain työntekijä sopii Paronin siivoajaksi, kunhan muistaa tarkkailla sen elekieltä. Aron mukaan kissa ei ole aggressiivinen, ainoastaan hyvin aktiivinen, minkä lisäksi siltä puuttuvat käytöstavat.

Voi olla, että Paroni on erotettu emostaan jo tennispallon kokoisena, eikä se ole siksi oppinut käyttäytymään kissoiksi. Pennut ovat valmiita itsenäistymään vasta 14-viikkoisina.

Nelivuotiaalle Paronille ja sen kaksivuotiaalle Hemmo-ystäväl-

Pikkulemmikkien osuus kasvoi Viikin löytöeläintalossa

kissatkoiratmuut

le etsitään yhteistä kotia. Leikatut kämppikset vuoroin painivat, vuoroin painautuvat yhteen lepäämään ja nuolemaan toistensa naamoja. – Ystävykset sopisivat kärsivälliselle ja kokeneelle kissaihmiselle. Ne eivät välttämättä ole syliin otettavia lemmikkejä. Paroni on aktiivinen ja fiksu kissa, joka saattaisi opetella innokkaasti temppuja, Aro sanoo.

Toisessa lasikopissa nuori nainen leikittää innokasta sysimustaa kissaa. Hän on tullut etsimään lajitoveria kotona odottavalle lemmikilleen.

Muita lemmikkejä ovat kanit, jyrsijät, linnut, matelijat ja kalat. Viikin löytöeläintaloon tuodaan heitteillä olevat eläimet Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Vantaalta. Lähteet: Hesy ja valvontaeläinlääkäri.

Hesyn talosta löytyy monenluonteisia maukujia, pikkupentujakin on kasvamassa parikymmentä.

POLIISI TAI eläinsuojeluviranomainen oli huostaanottanut lähes 45 prosenttia eläimistä, jotka päätyivät viime vuonna Hesyn taloon. Noin 33 prosenttia oli löytöeläimiä ja loput sosiaalitapauksia.

Lähes kaikki koirat ja noin puolet kissoista tulevat Hesylle huostaanoton kautta. Koirien suuri osuus johtuu siitä, että niiden pahoinvoin-

Näistä syistä lemmikit päätyivät Viikin löytöeläintaloon

löytöeläimiä ongelmiakotonayhteensä

Löytöeläimet ovat yksin ulkoa löydettyjä lemmikkejä. Ongelmia kotona -ryhmässä ovat eläinsuojeluviranomaisen huostaan ottamat ja poliisin takavarikoimat lemmikit sekä sosiaalitapaukset, joiden alkuperäinen omistaja ei pysty huolehtimaan eläimestään esimerkiksi kuoleman tai vankilaan joutumisen vuoksi. Lähteet: Hesy ja valvontaeläinlääkäri.

ti näkyy ja kuuluu ympäristölle helpommin kuin hiljaisempien lemmikkien.

Huostaanotetut koirat ovat saattaneet kokea vakavia laiminlyöntejä, väkivaltaakin. Niille on vaikea etsiä uutta kotia, koska useimpia ei saa kuvata ja mainostaa.

Jotkut entiset omistajat yrittävät saada viranomaisten viemät eläimensä takaisin vaikka väkisin. Hesyn työntekijöitä on uhkailtu. Siksi eläintenhoitajat eivät anna haastattelua koko nimellään.

CORAL OLI HYLÄTTY koirapuistoon Helsingin Latokartanossa viime huhtikuussa. Narttukoira on parikymmentä kiloa painava 6–8-vuotias pitbull-sekoitus, jota eläintenhoitaja Leyla kuvaa energiseksi ja leikkisäksi tyypiksi, joka rakastaa palloja. – Coral kulkee lenkillä hyvin ja on tottunut olemaan hihnassa. Jänikset tosin kiinnostavat. Se on ihmisille ystävällinen, mutta en päästäisi sitä yhteen vieraiden koirien kanssa.

Hesyn talossa asuu parhaillaan yhdeksän koiraa. Joukossa on useita pitbull-sekoituksia ja muita isoja, vilkkaita yksilöitä.

Kaikkia kotia etsiviä eläimiä ei näy Hesyn verkkosivuilla, joten niistä kiinnostuneen kannattaa täyttää adoptiohakemus. Sen jälkeen edetään eläimen tarpeet edellä. ”Haluamme etsiä kullekin eläimelle juuri sille parhaiten sopivan, loppuelämän kodin”, hakemuksessa lukee. ■

Näin nuorten väkivalta

Nuorten katuväkivallan vähentämiseen on olemassa

toimivia keinoja, mutta niistä

ei puhuta, sanoo Aseman

lapset ry:n tiimipäällikkö

Heikki Turkka. Helmikuussa alkava Yhteisvastuukeräys tukee järjestön työtä.

Jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu, joka on nopea, yksinkertainen ja väärä.

Tällaisella lauseella Aseman Lapset ry:n tiimipäällikkö ja kouluttaja Heikki Turkka summaa viime kuukausina käytyä keskustelua, jossa poliittiset päättäjät ovat ottaneet kantaa nuorten katuväkivaltaan.

Yksinkertaisilla ja väärillä ratkaisuilla Turkka viittaa vaatimuksiin rangaistusten koventamisesta ja rikosvastuun ikärajan alentamisesta. Hänen mukaansa niissä on kyse populismista.

– Tutkimusten mukaan rangaistusten koventaminen ei ole tehokas keino oikaista rikoksentekijöiden toimintaa. Vaikka koventaisimme nuorten vakavien väkivaltarikosten rangaistuksia, tällaiset teot eivät vähentyisi. Siivoaisimme vain nämä nuoret pois yhteiskunnasta.

Turkka ei tarkoita, että nuorten rikoksentekijöiden tekoja pitäisi hyväksyä tai niihin pitäisi reagoida päänsilityksellä. Sen sijaan hän haastaa päättäjiä pohtimaan, millä keinoilla nämä teot saadaan loppumaan tai päästään siihen, että niitä ei tulisi ollenkaan.

Helmikuussa ilmestyy Turkan ja Julia Saarholmin toimittama tietokirja Lasten ja nuorten rikokset (PS-Kustannus), jossa eri alojen asiantuntijat vastaavat näihin kysymyksiin ja valottavat nuorten tekemien rikosten taustalla olevia syitä.

Keskustelun lähtökohtana pitäisi Turkan mukaan olla se, että alle 18­vuotiaat ovat lapsia. Lasten oikeudet velvoittavat viranomaisia suojelemaan heitä myös itseltään.

Se, millä tavalla puhumme rikoksia ja ”rumia asioita” tehneistä lapsista ja kohtelemme heitä, mittaa Turkan mukaan yhteiskunnan sivistyksen tason.

– Meidän pitää löytää keinot puuttua nuorten rikoksiin ilman aikuisille kehitettyä rangaistusjärjestelmää, Turkka sanoo.

NUORTEN TEKEMIEN rikosten ja nuorten rikoksentekijöiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Myönteinen kehitys on kuitenkin osittain näköharhaa, sillä samaan aikaan rikokset ovat raaistuneet ja niiden tekeminen keskittyy aiempaa selvemmin samoille huono ­ osaisille nuorille.

Osa poliitikoista puhuu ”Ruotsin tiestä” ja väittää, että nuorten jengiväkivalta on karkaamassa yhteiskunnan hallinnasta. Tällaiseen kehitykseen Heikki Turkka ei usko.

– Jos minun kaltaiseni hiippari tuntee puolet vakaviin rikoksiin syyllistyneistä nuorista ja pystyy juttelemaan heidän kanssaan, sanoisin, että olemme aika vahvasti Suomen omalla polulla.

Turkka esittää arvion, jonka mukaan jengeiksi katsottuja nuorten porukoita on pääkaupunkiseudulla kymmenkunta. Väkivaltarikoksiin syyllistyneitä nuoria ”kahinoitsijoita” on näissä ryh­

missä noin kolmekymmentä. Tilannekuva pohjautuu yhteistyöhön, jota Aseman Lapset ry:n Pasila­työryhmä tekee muun muassa poliisin kanssa.

Turkka kiinnittää huomiota 10–14­vuotiaisiin nuoriin, jotka hengailevat vakavia rikoksia tehneiden nuorten kanssa. Tuleva kehitys riippuu hänen mukaansa siitä, tavoittaako yhteiskunta heidät ajoissa.

– Tällä hetkellä meillä ei ole sellaisia ammattilaisia, jotka pystyisivät jättämään nykyisen työnsä ja ottamaan kopin näistä nuorista.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

pysähtyy

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA nuorten rikoskierteiden pysäyttämiseen ja ennalta ehkäisemiseen tarvittaisiin Heikki Turkan mukaan puoli miljoonaa euroa. Summa kuulostaa hämmästyttävän pieneltä aiheesta käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun verrattuna.

Turkka muodostaisi rahoilla työpareja, joista jokainen keskittyisi yhteen nuorten porukkaan yhteistyössä poliisin kanssa.

– Nuorille ei kannata sanoa, että älkää tehkö tätä, vaan kysyä, mitä he haluaisivat tehdä. Jotta nuori saadaan pois hölmöstä käyttäytymisestä, työntekijöiden pitää tavoittaa myös nuoren kaverit ja saada heidät mukaan.

Pääkaupunkiseudulla vaikuttaa tällä hetkellä kymmenkunta nuorten porukkaa, joissa tehdään rikoksia. Kehityksen kääntämiseen tarvittaisiin Heikki Turkan mukaan puoli miljoonaa euroa.

Turkka havainnollistaa lähestymistapaa periaatteella, jota hän kutsuu ”pizzamittariksi”. Alussa työpari kutsuu vastuullaan olevan nuorten porukan syömään. Tällaista yhteydenpitoa jatketaan, kunnes nuoret alkavat luottaa työntekijöihin. Työpari luo yhteyden myös nuorten huoltajiin.

Kerran Turkka teki tällaista työtä neljän nuoren kanssa, jotka olivat ryöstäneet ja hakanneet kadulla nelikymppisen miehen. Sosiaalisessa mediassa moni reagoi rikokseen voimakkaasti ja vaati tekijöiden viemistä ”saunan taakse”.

– Kun olimme kuudennen kerran pizzalla, yksi nuorista kysyi ”mitä vittua te haluatte”. Silloin saimme luvan alkaa hoitaa näiden nuorten asioita.

Turkka ja hänen työtoverinsa tapasivat nuoria kaksikymmentä kertaa, ja heidän asioitaan selvitettiin yhdessä poliisin kanssa. Neljästä nuoresta kolmen rikoskierteet onnistuttiin katkaisemaan.

– Toimivat keinot ovat tiedossa, mutta niistä ei puhuta. Tieto ei ohjaa poliittista päätöksentekoa, vaan päättäjät kuuntelevat omia narratiivejaan ja oletuksiaan. Kyse on siitä, haluammeko saada rikoksia tehneet nuoret mukaan yhteiskuntaan vai haluammeko heidän syrjäytyvän. ■

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksessä kerätään varoja nuorten väkivallan ja konfliktien vähentämiseen. Keräyksen tuotosta 40 prosenttia käytetään Suomessa Aseman Lapset ry:n ja seurakuntien työhön nuorten hyväksi. Aseman Lapset ry. kouluttaa keräystuotoilla nuorten konfliktien sovittelijoita ja laajentaa K-0-toimintaa, jossa selvitetään pitkään jatkuneita ja vaativia koulukiusaamistilanteita.

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta: torstaina 9.2.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

”

Tieto ei ohjaa poliittista päätöksentekoa, vaan päättäjät kuuntelevat omia narratiivejaan ja oletuksiaan.

KIVULIAS ELÄMÄNI

Kun koiran hihna hajotti käden, Miira Hellstenistä tuli kipukroonikko kolmekymppisenä.

Päivi Voima oli kova

suorittaja, kunnes kivut iskivät ja saivat hänet oivaltamaan, ettei ihmisen tarvitse olla täydellinen.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN JA MARJO KYTÖHARJU KUVAT JOONAS BRANDT

Pienikin naarmu kipeään käteen laukaisee herkästi täysimittaisen kipukohtauksen.

Se mikä ei tapa, vahvistaa. Kärsimys jalostaa.

Ajattele myönteisesti!

Miira Hellsten, 48, inhoaa näitä lauseita. Kun Hellstenin oikea käsi sykkii kivusta, pakkopositiivisuus on viimeinen asia, jota hän kaipaa.

Hellsten ei pysty vertaamaan monimuotoisen kipuoireyhtymä CRPS I:n tuottamaa tuskaa muihin kipuihin, koska mikään muu hänen kokemansa ei yllä lähellekään sitä. Ortonin kipuklinikalla hänen kipukohtauksiaan on verrattu syöpäja synnytyskipuihin.

– En ole itse synnyttänyt, mutta paha kipukohtaus sattuu kuulemma vielä enemmän. Sekin vaikuttaa, että synnytyksessä kivun tietää loppuvan aikanaan. Kroonisen kivun kanssa elävä ei voi tietää, meneekö se ohi.

Hellsten on ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja sekä koira- ja kissakoulu Heiluvan Hännän perustaja. Kun hoikka nainen juoksee koiratreeneissä ympäri hallia, ei millään uskoisi, että siinä menee kipukroonikko.

– Ihmisten on vaikea ymmärtää sairauttani. Tilanne olisi toinen, jos olisin vaikka pyörätuolissa.

Parsonrussellinterrieri Pihta varoittaa Miira Hellsteniä kipukohtauksesta. Se tuli perheeseen pitovaikeuskoirana.

ONNETTOMUUS SATTUI Vetämättä hihnassa -kurssilla, jota Miira Hellsten ohjasi vuonna 2009 koulutustiloissaan Helsingin Pitäjänmäessä. Hänellä oli mukanaan valkoinenpaimenkoiransa Joki, jota sen alkuperäinen omistaja ei ollut halunnut pitää ja joka näytti nyt esimerkkiä kauniista hihnakäytöksestä.

Yhden asiakkaan koira pääsi vahingossa irti ja singahti moikkaamaan Jokia, joka säpsähti ja hyppäsi taaksepäin. Hellsten oli kietaissut koiran kangashihnan rystystensä ympäri, ja noin 40-kiloisen eläimen riuhtaisu rutisti hänen sorminivelensä kasaan ja hajotti keskisormen rystysen kokonaan.

Hellsten veti koulutustunnit loppuun, vei koiran kotiin ja hakeutui sitten lääkäriin. Tämä lastoitti käden kuukaudeksi. Pitkä liikkumattomuus edesauttoi kivun kroonistumista. Käsi olisi tarvinnut liikettä ja fysioterapiaa.

– Käteni oli retkahtanut taakse olkapäätä myöten, mutta sitä ei huomattu. Kärsin kivuista ensimmäiset puolitoista vuotta ilman diagnoosia. Minulle väitettiin, että vain päässäni on vikaa ja tarvitsen psykologia.

CRPS eli complex regional pain syndrome on monimuotoinen kipuoireyhtymä, joka alkaa usein käden tai jalan vauriosta. Oireyhtymä jaetaan kahteen tyyppiin, joista Hellstenillä on lievempi. Suurin osa toipuu siitä, jos hoito on alusta asti oikeanlaista.

– Välillä näytti jo, että nujersin CRPS:n. Minulla oli kuukausien hyviä jaksoja. Nyt olen menet-

tänyt toivoni paranemisesta, ja lääkärit ovat vahvistaneet, että kehoni ei pysty enää unohtamaan kipua kokonaan.

HAASTATTELUHETKELLÄ Hellstenin oikea käsi tärisee, keskisormi sojottaa vinossa ja rystyset punertavat. Särky on yltymässä.

Kipukohtauksen lähenemisen havaitsee usein ensimmäisenä parsonrussellinterrieri Pihta, joka pyrkii nuolemaan särkynyttä kättä.

– Muutun kipeänä usein kiukkuiseksi, jolloin muut eläimeni väistävät minua.

Jos Hellsten keskittyy hoitamaan särkyä, kun se on vielä pientä, hän saa usein katkaistua kipu-

kohtauksen alkuunsa. Olennaista on saada endorfiineja – ja äkkiä.

Töissä Hellsten hakee mielihyvää pyrähtämällä juoksuun tai napsimalla vegaanisia karkkeja.

– Kotona pieni lasillinen punaviiniä voi tehota, vaikka lääkärit eivät halua julkisesti suositella alkoholia. Myös seksistä on apua. Onneksi minulla on ihana puoliso! Se hullu meni rakastumaan, vaikka minulla on CRPS.

Myös tanssi tekee hyvää keholle ja mielelle. Yleensä Hellsten harrastaa sitä olohuoneessaan. Hän tanssi yhtä mittaa neljä tuntia, kun pääsi pitkästä aikaa teknoreiveihin.

”Minulle väitettiin, että vain päässäni on vikaa”

En halua tehdä elämästäni nyyhkytarinaa.

MIIRA HELLSTEN

TOIMINTAKYKY HAJOAA täysin, jos kipu pääsee yltymään täysimittaiseksi kohtaukseksi. Ennen Miira Hellsten aneli silloin päivystyksessä särkylääkkeitä.

– Minua syytettiin monesti narkomaaniksi.

Nykyään kotona on yksityislääkärin määräämiä vahvoja särkylääkkeitä, joita Hellsten ottaa, kun on pakko.

– En ole koskaan syönyt pitkään särkylääkkeitä putkeen, koska en halua addiktiksi. Vaara on varmaan pieni, koska en saa lääkkeistä mitään mielihyvää, mutta silti.

Kipeimpinä päivinä Hellsten sulkeutuu katsomaan yksin televisiota ja odottamaan lääkkeiden vaikutusta. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies, Etelä-Afrikasta adoptoitu lapsi, neljä uudelleen sijoitettua kissaa ja kolme koiraa, joista yhden hän pelasti lopettamiselta.

Lapsi huolestuu, jos näkee Hellstenin kovin kipeänä, joten tämä pyrkii toipumaan katseilta piilossa.

– Adoptiolapsi on lähtökohtaisesti herkempi äitinsä stressille kuin biologinen lapsi, koska adoptoidulla on taustalla trauma hylätyksi tulemisesta.

Hellsten muistelee, miten epäreilulta tuntui, kun häneltä vaadittiin adoptioprosessissa lääkärintodistuksia. Hänellä oli silloin nykyistä parempi vaihe CRPS:n kanssa.

– Enää en ihmettele vaatimuksia. Kipukohtaukseni kuormittavat puolisoakin. Hänen pitää huolehtia niiden aikana yksin lapsesta, eläimistä ja firmani peruutuksista.

Hellsten naurahtaa, ettei suosittelisi pienyrittäjän työtä muille kipukroonikoille. Säännöllisen kuukausitulon puute aiheuttaa stressiä, ja se puolestaan altistaa kipukohtauksille.

VALTAOSAN AIKAA CRPS-kipu pysyy siedettävänä varotoimilla. Miira Hellsten lakkasi esimerkiksi opettamasta agilityä, koska painavien esteiden kantaminen rasitti kehoa liikaa.

Hellsten reissaa viikonloppuisin ympäri Suomea noseworkin eli koirien hajukokeiden ylituomarina. Rasituksen vuoksi maanantait ovat usein kivuliaita, joten Hellsten hoitaa silloin kevyitä paperitöitä.

ymmärtäneet, että olen oikeasti tuskissani, kun kipukohtaus on päällä. Ne ystävät, jotka ovat jääneet, ovat todella tärkeitä.

KIVULIAS ELÄMÄ on herkistänyt Miira Hellstenin eläintenkin säryille. Hän huomaa yleensä ennen puolisoaan, että nyt joku laumasta liikkuu oudosti tai lepää kummassa asennossa. Välillä hän vie eläimiään fysioterapeutille, välillä käy hoidettavana itse.

– Kaikki muut perheessämme ovat kipukroonikoita paitsi puoliso, lapsi ja nuorin koira.

Useimmilla Hellstenin eläimistä on karu tausta. Pentuaikojen stressi ja huono ruokavalio ovat altistaneet ne selkä-, lonkka- ja polvivaivoille.

Hellsten on nähnyt työssään, että eläimen eitoivotun käytöksen taustalla on usein kipua. Pohjavillattoman koiran selkää voi särkeä jo siksi, että sitä on ulkoilutettu talviviimassa ilman takkia. Jomottava nivelrikko on yleinen vanhemmilla koirilla.

– Inhoan sanontaa, että koira on drama queen. Koira on aina aito.

Laji on Hellstenille tärkeä. Se kehitettiin alun perin rescue-koirille, joita hänellä on ollut useita. Sairaus on vienyt Hellsteniltä monta rakasta harrastusta ja läheisiä ihmisiäkin. Hän jätti esimerkiksi harrastajateatteriryhmän, jota oli aikanaan ollut perustamassa. Näytellessä oli hankala jatkuvasti varoa oikeaa kättä, ja sairauspoissaolot sotkivat esityksiä.

– Olin ennen tosi aktiivinen ja sosiaalinen. Nykyään minulla on murto-osa entisistä sosiaalisista suhteistani. Se on tyypillistä kipukroonikoille.

– Olen joutunut tekemään paljon ohareita, joista on aiheutunut riitoja. Ihmiset eivät ole aina

ON PÄIVIÄ, joina kivun kanssa taistelu väsyttää Miira Hellsteniä. Krooninen kipu altistaa masennukselle.

Myönteisen ajattelun tyrkyttäminen ärsyttää, mutta hän muistuttaa itseään siitä, että katkeruus ei johda mihinkään hyvään. Että kannattaisi miettiä asioita, joita voi tehdä, eikä niitä, joihin ei pysty. – Tykkään terrierikoirista, koska olen itsekin terrieriluonne. Lähden koirien kanssa lenkille, vaikka sattuisi. Metsällä on tunnetusti hyvä vaikutus ihmisiin ja eläimiin.

Hellsten yrittää ajatella myös, miten moni perusjuttu hänellä on kunnossa. On perhe, työtä, turvaa.

– En halua tehdä elämästäni nyyhkytarinaa.

Pieni lasillinen punaviiniä voi tehota, vaikka lääkärit eivät halua julkisesti suositella alkoholia.

Myös seksistä on apua.

MIIRA HELLSTEN

Miira Hellsten on noseworkin eli koirien hajukokeiden ylituomari. Hän treenaa kuvassa lajia koira- ja kissakoulunsa tiloissa Porvoossa.

”Olen matkalla kympistä seiskan ihmiseksi”

Päivi Voima tunsi 25-vuotiaana olevansa nimensä mukaisesti voimansa tunnossa. Hän oli työstänyt Hankenilla yötä päivää tohtorinväitöskirjaansa, jonka tuloksena hänestä tuli Suomen nuorin markkinoinnin alan tohtori. Saavutus herätti 2000-luvun alussa huomiota myös mediassa.

– Siitä lähti omien voimavarojen väärinarvioiminen. Minulle puhkesi allergioita ja suolistotulehduksia, ja kesti kaksi vuotta ennen kuin ne saatiin lopulta kuriin ruokavalion muutoksilla. Ajattelin kuitenkin, että sen ikäisenä keho palautuu.

Nuorelle tohtorille sateli houkuttelevia työtehtäviä: hän työskenteli seuraavien vuosien aikana vt. professorina Hankenilla ja yliopettajana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, auskultoi opettajaksi ja konsultoi väitöskirjansa pohjalta paperiteollisuutta. Samaan aikaan hän rakennutti puolisonsa kanssa taloa Kotkan asuntomessualueelle, ja he suunnittelivat itse sen sisustuksen.

– Minulla oli kova kiire pisteestä a pisteeseen b, vaikka tulehdustilat suolistossa jatkuivat. Usko oli jo silloin tärkeä asia elämässäni, mutta siinä tilanteessa en antanut Jumalan johdattaa vaan kuljin itse edellä ja Jumala perässä.

Kokemuksesta

KAIKEN TEKEMISEN keskellä Päivi Voima toivoi miehensä kanssa lasta. Toive ei toteutunut, koska hänen kehonsa oli niin kuormittunut. Niinpä pariskunta turvautui hedelmällisyyshoitoihin. Ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2004, ja myös tämän parin vuoden välein syntyneet sisarukset syntyivät hedelmällisyyshoitojen avulla.

– Hoidot tietysti rasittivat kehoa. Lisäksi keskimmäisen lapsen syntymän jälkeen Venäjän maastopaloista kantautunut savu laukaisi minulla valtavat päänsäryt. Syytä tutkittaessa minulle tehtiin selkäydinpunktio, mutta se epäonnistui ja johti selkäytimen tihkumiseen, Voima kertoo.

– Sen jälkeen kehostani on löytynyt kaikenlaista vikaa. On todettu, että leukani on väärässä asennossa, minkä seurauksena minulla on purentavika. Minulla on diagnosoitu myös pehmytkudosreuma, palleatyrä ja välilevyn pullistuma.

Voima kärsii päivittäin vaikeista päänsäryistä, migreeneistä ja kasvokivuista. Hän sanoo koko kehonsa herkistyneen tämän keskushermostopohjaiseksi muuttuneen kivun takia. Voima kuvailee sen tuntuvan siltä kuin hänen hermostonsa olisi kutistunut märkäpuku hänen päällään.

– Kun eräs lääkäri sanoi minulle, että kipu on korvien välissä, ensin se loukkasi minua. Tosiasia

kuitenkin on, että kipu on muokannut aivojeni kipumatriisia ja sen myötä tapaani aistia kipua.

– Kokemuksesta olen tajunnut, miten tärkeää on saada akuuttiin kipuun heti oikeaa hoitoa.

Voima on hakenut apua sairauksiinsa sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta. Se, että hänellä on niin monenlaisia sairauksia, on johtanut siihen, että eri kipukohtia hoitavat eri alojen lääkärit.

Erityisen tärkeäksi hoitomuodoksi Voima on kokenut psykoterapian, koska siinä hänet on otettu huomioon kokonaisuutena. Terapian alku

Kiireisten ja kehoa kuormittaneiden vuosien jälkeen Päivi Voima on oppinut nauttimaan elämän pienistä asioista.

oli pysäyttävä, sillä psykoterapeutti esitteli itsensä seiskan terapeuttina. Hän antoi ymmärtää, että ihminen kelpaa myös vähemmän täydellisenä. – Olen nyt matkalla kympistä seiskan ihmiseksi. Opettelen sallimaan itselleni pienuuden, haavoittuvuuden ja keskeneräisyyden.

SAIRAUSLOMALLE Päivi Voima jäi vuonna 2016 sen vuoksi, että keho kestäisi nielurisaleikkauksen tuoman kipukuorman. Leikkausta ei pystytty tekemään, mutta sietämättömien kipujen vuoksi sairauslomaa

olen tajunnut, miten tärkeää on saada akuuttiin kipuun heti oikeaa hoitoa.

PÄIVI VOIMA

jatkettiin. Lopulta Voiman oli jäätävä pois työelämästä, mikä on ollut täydellisyyteen pyrkivälle suorittajalle erittäin vaikeaa.

– On yhteiskunnallekin suuri menetys, kun ihminen ei pysty olemaan mukana työelämässä. Kivun vaikutuksista ja hoitamisesta pitäisikin käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Kipujensa uuvuttama Voima on joutunut taistelemaan taloudellisista eduistaan, ensin sairauspäivärahasta ja sen jälkeen kuntoutustuesta ja sairauseläkkeestä. Vuosien taistelun jälkeen hän on nyt määräaikaisella sairauseläkkeellä, jonka jatkumista tarkastellaan vuosi kerrallaan.

– Olen miettinyt, miten harva meistä jaksaa sairaana tapella juristien kanssa. Yksinhuoltajaäitinä se olisi ollut ainakin minulle mahdotonta. Minua on auttanut se, että tukenani ovat olleet perhe, muut läheiset ja luottamus Jumalaan.

Viime aikoina Voimaa on auttanut myös omien kokemusten työstäminen kirjoittamalla. Sen tuloksena hän julkaisi viime syksynä kirjan Ihmeiden voima – oivalluksia kivusta (Aikamedia).

– Olen pohtinut paljon identiteettiäni: kuka oikeasti olen? Se, että entinen identiteetti särkyy ja on koottava sen sirpaleita, aiheut-

– Ongelmana on myös se, etten näytä sairaalta, joten monen on vaikea ymmärtää tilannettani.

TÄRKEIN VOIMAVARA koko sairausjakson ajan ovat olleet aviomies ja kolme lasta. Päivi Voima kokee saaneensa keinohedelmöityksen avulla lottovoiton. Sairaus värittää väistämättä perheen elämää, mutta se on tuonut mukanaan myös omanlaista tilannekomiikkaa ja mustaa huumoria.

– Osaan nykyään nauttia pienistä asioista, ihan tavallisesta arjesta sekä perheen yhteisestä ajasta kotona, mökillä ja matkoilla.

– Kesti pitkään ennen kuin kykenin lähtemään kodin ulkopuolelle. Nyt käyn viikoittain paikallisessa kauppakeskuksessa. Olen kokenut siellä monia siunattuja kohtaamisia, joiden ansiosta kipu hiljenee hetkeksi.

taa henkistä kipua. Myös sosiaalinen elämä pakostakin näivettyy. Elinpiirin kapeneminen neljän seinän sisälle on ollut psyykkisesti raskasta, ja olen kärsinyt häpeän ja kelpaamattomuuden tunteista.

Positiivisena ihmisenä Voima uskoo yhä ihmeisiin, esimerkiksi siihen, että olisi vielä jonain päivänä työkykyinen.

– Ehkä seiskan mielenmaisemassa löydän vielä riittävän toimintakyvyn ja tavan elää hyvää elämää. ■

Päivi Voima käy mielellään ostoskeskuksissa, koska siellä pääsee kohtaamaan ihmisiä ja silloin myös kivut usein hiljenevät hetkeksi.

”

Olen miettinyt, miten harva meistä jaksaa sairaana tapella juristien kanssa.

PÄIVI VOIMA

Kolme kipua

– Kipu voi johtua paikallisesta kudosvauriosta tai tulehduksesta. Näin on esimerkiksi reumassa tai nivelrikossa.

– Kipu voi johtua hermoratojen vauriosta, jossa kehon viestinsiirtojärjestelmä vioittuu ja kehon ärsykkeet tulkitaan väärin. Tällöin esimerkiksi kevyt kosketuskin voi tuntua epämiellyttävältä.

– Kipu voi johtua siitä, että kudostai hermovauriosta on jäänyt aivoihin muutoksia, jotka ylläpitävät kipukokemusta, vaikkei vauriosta näy enää merkkejä. Tällöin esimerkiksi tekonivelleikkauksesta huolimatta nivelkipu voi jatkua.

Kivun pelko voi olla kuntoutumisen este

Krooniseen kipuun liittyy usein masennusta, ahdistusta ja unettomuutta, sanoo professori Eija Kalso.

Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori Eija Kalso määrittelee kroonisen kivun kahdella tavalla. Se on kipua, joka on kestänyt yli kolme kuukautta tai joka jatkuu hoidetun sairauden odotetun paranemisajan jälkeen.

– Kipu on signaali siitä, että kehossa jokin osa on vaurioitumassa tai se ei ole parantunut.

Kalson mukaan kroonista kipua on kolmentyyppistä. Kipu voi johtua paikallisesta kudosvauriosta tai tulehduksesta. Näin on esimerkiksi reumassa tai nivelrikossa. Toisena on hermoratojen vaurioon liittyvä kipu, jossa kehon viestinsiirtojärjestelmä on vioittunut ja kehon ärsykkeet tulkitaan väärin. Tällöin esimerkiksi kevyt kosketuskin voi tuntua epämiellyttävältä.

Kolmantena on kipu, jossa ei näy kudos- tai hermovaurion merkkejä, mutta aivot viestittävät silti kivusta.

– Tuolloin kudos- tai hermovauriosta on jäänyt aivoihin muutoksia, jotka ylläpitävät kipukokemusta. Esimerkiksi nivelrikon pahentuessa voidaan tehdä tekonivelleikkaus, joka vie useimmilta kivun pois, mutta pienellä osalla potilaista kipu jatkuu siitä huolimatta, Kalso selvittää.

Kun ihminen saa kudos- tai hermovaurion, siitä menee selkäytimen kautta viesti aivoihin. Kipukokemukseksi viesti muuttuu vasta, kun aivot ovat kytkeneet sen aiempiin kipukokemuksiin. Sen jälkeen aktivoituvat selkäytimeen laskeutuvat kipua säätelevät radastot – joko kipua vaimentavat ”jarruradat” tai kipua vahvistavat ”kaasutusradat” .

– Siihen, mitkä radastot aktivoituvat, vaikuttavat henkilön aiemmat kokemukset kivusta.

– Kipu ja pelko kulkevat käsi kädessä. Evoluutio on aikanaan liittänyt kipukokemukseen pelon, jotta oppisimme välttämään elimistölle haitallisia tapahtumia. Evoluutio kehitti tämän kuitenkin akuuttiin kipuun. Kroonisessa kivussa pelko on merkittävä kuntoutumisen este.

Pitkäkestoisesta kivusta kärsii Eija Kalson mukaan noin joka viides suomalainen. Yli 70-vuotiaista jatkuvaa kipua on lähes joka kolmannella.

– Kivun kokemisessa on yksilöllistä ja perinnöllistä vaihtelua. Jotkut ovat herkempiä kehittämään pitkäkestoista kipua, mutta syitä siihen on monia.

Esimerkiksi unihäiriö on Kalson mukaan yksi riskitekijä.

– Pelko, huoli ja ahdistus liittyvät sekä uniongelmaan että kipuun.

– Masennus puolestaan voi kehittyä niin uniongelman kuin pitkäkestoisen kivun seurauksena.

Pitkäkestoisesta kivusta kärsivän potilaan hyvä hoito alkaa aina kipuun vaikuttavien osatekijöiden kartoittamisesta ja hoitamisesta.

Kroonisen kivun hoito perustuu biopsykososiaaliseen malliin.

– Parasta kivunhoitoa on se, että pystytään hoitamaan kivun taustalla olevaa sairautta ja ennaltaehkäisemään kivun pitkittyminen lääkkeettömillä keinoilla. Erityisesti hoidon alkuvaiheessa ja kiputilan pahentuessa käytetään kipulääkkeitä, jotta potilas saisi voimavaroja osallistua esimerkiksi fysioterapeutin ja psykoterapeutin laatimiin kuntoutusohjelmiin.

– Kudosvaurio- ja tulehduksellisissa kivuissa käytetään parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä. Hermovauriosta aiheutuvassa kivussa nämä eivät tehoa, ja siinä ensisijaisia lääkkeitä ovat tietyt masennuksen tai epilepsian hoidossa käytettävät lääkkeet.

Moni kivuista kärsivä pelkää liikuttaa kivuliasta kehoaan. Pelkoa voidaan purkaa psykologisella kuntoutuksella ja erilaisilla rentoutumiskeinoilla. Yhtenä keinona voi olla kivun hyväksymisterapia, jossa käytetään apuna mindfulnessia. Psykologisilla menetelmillä pyritään auttamaan myös uniongelmaisia kipupotilaita.

Krooninen kipu vaikuttaa yleensä myös siitä kärsivän perhe- ja työelämään, ja siitä syntyvä stressi saattaa taas pahentaa ja ylläpitää kipua.

Helsingissä toimii Husin moniammatillinen kipuklinikka, jossa Eija Kalso on työskennellyt ylilääkärinä. Klinikalla potilaita hoitavat anestesiologit, fysiatrit, neurologit ja psykiatrit sekä psykologit, fysioterapeutit ja sairaanhoitajat. Erityisen tärkeitä ovat siellä koulutuksessa olevat yleislääkärit. Klinikalle tarvitaan lähete, mutta hoitoon pääsemistä joutuu jonottamaan jopa yli puoli vuotta.

– Tärkeä osa klinikan toimintaa on tutkimustyö. Olemme olleet kehittämässä uusia menetelmiä, kuten aivokuoren magneettistimulaatiota, jota käytetään erityisesti hermovauriokivuissa. Tutkimme myös hoitojemme vaikuttavuutta ja tähtäämme entistä yksilöidympään hoitoon, Kalso kertoo.

– Haluamme kehittää myös erilaisia digitaalisia hoitopolkuja. Se on tärkeää, koska siitä hyötyvät useammat potilaat ja se vähentää alueellista eriarvoisuutta. Kivunhoitoa ei nimittäin ole tarjolla kovin monessa paikassa Suomessa.

Kalson mukaan kivunhoito kärsii arvostuksen ja resurssien puutteesta. Sosiaali- ja terveysministeriö teki viisi vuotta sitten selvityksen kroonisen kivun hoitamisesta, mutta se ei johtanut resurssien lisäämiseen eikä muihinkaan toimenpiteisiin.

– Perusterveydenhuollossa tarvittaisiin välttämättä kipuun perehtyneitä psykologeja. Suomen Kivuntutkimusyhdistys on kouluttanut yli 50 kipuun perehtynyttä psykologia, joista vain pienelle murto-osalle on löytynyt koulutusta vastaava tehtävä.

Netissä voi tutustua Terveyskylä.fi-sivustolta löytyvään Kivunhallintataloon, joka sisältää tietoa kivusta ja sen hoidosta. Suurelle yleisölle avoimen osan lisäksi sivuilla on ammattilaisten osio ja lääkärin lähetteen vaativia nettiterapioita, joita Kalson mukaan olisi mielekästä kehittää huomattavasti enemmän, mutta se vaatisi lisää resursseja.

Professori Eija Kalson mukaan kivunhoito on äärimmäisen kiinnostava lääketieteen ala, koska se kattaa kaiken molekyylitasolta ihmisen sielunelämään ja yhteiskuntaan.

Pitkä matka sisimpään

Terapeutti ja kirjailija Harri Virtanen aloitti tutustumisen omaan mieleensä, kun hänen ensimmäinen avioliittonsa päättyi. Sisäinen matka on ollut myös matka luontoon.

Uskonnonopettaja piirtää taululle kolmion ja jakaa sen vaakasuoralla viivalla. Viivan yläpuolelle hän kirjoittaa sanat ”tietoinen mieli” ja alapuolelle ”tiedostamaton mieli”. Opettaja kertoo, että Carl Gustav Jung ajatteli tällä tavalla.

Tällainen on terapeutti ja kirjailija Harri Virtasen ensimmäinen muistikuva siitä, miten hän tutustui kuuluisaan psykiatriin ja analyyttisen psykologian kehittäjään.

– Ajatus oli järisyttävä: minussa on paljon itselleni tuntematonta. Luin Jungin kirjan Unia, ajatuksia, muistikuvia ja olin todella vaikutettu, mutta sitten asia unohtui moneksi vuodeksi.

Lukiovuosien muistoon liittyy myös toinen Jungin ajatus, joka tuli Virtaselle tärkeäksi vasta paljon myöhemmin: kolmion alaosa – tiedostamaton mieli – ei ole suljettu yksilöllinen mieli vaan kollektiivisen tiedostamattoman osa, joka liittää meidät ihmiskunnan historiaan, kehityshistoriaan ja luontoon.

Virtanen on kouluttautunut jungilaiseksi psykoanalyytikoksi Kööpenhaminan Jung-instituutissa, josta hän valmistui vuonna 2011. Nuoruudessa terapeutin ammatti ei vielä ollut Virtasen toivelistalla, vaan hän pyrki Teatterikorkeakouluun kolme kertaa, kunnes opinahjon ovet avautuivat.

– Nuorena ajattelin, että minusta pitää tulla Euroopan tunnetuin näytelmäkirjailija. Päämäärä ei täyttynyt, mutta siihen pyrkiessäni meni ensimmäinen avioliittoni, Virtanen sanoo.

ENSIMMÄISEN KERRAN TERAPIAAN Harri Virtanen hakeutui, kun hänen avioliittonsa oli päättymässä 1990-luvun puolivälissä. Samaan elämänvaiheeseen osui myös ammatillinen vastoinkäyminen, kun Kansallisteatterin uusi johtaja ei halunnut Virtaselta tilattua näytelmää.

Virtanen romahti ja jäi puoli vuotta kestäneelle sairauslomalle Teatterikorkeakoulun lehtorin työstä.

– Mieleni on ollut aina alakuloinen, mutta ero vei minut masennukseen. Masennus on kokemus, joka muuttaa maailmankuvan ja kokemuksen itsestä. Ihminen ei enää pysty suorituksiin, joita on vaatinut itseltään.

Psykiatri suositteli Virtaselle terapeuttia, joka osoittautui jungilaiseksi. Nyt hän ajattelee, että kolme vuotta kestänyt terapia pelasti hänet.

Terapeutin kanssa Virtanen tutki uniaan ja piirsi masennustaan. Alussa kuvat olivat mustia möykkyjä, mutta vähitellen ne eriytyivät hänen elämänhistoriaansa liittyviksi hahmoiksi ja tunteiksi.

– Silloin kiinnitin ensimmäisen kerran huomiota sisäiseen maailmaani ja sain kiinni itsestäni, teoistani ja mielestäni. Aloin ymmärtää, miksi olin kokenut romahduksen ja millä tavalla silloiset ongelmani ja menneisyyden kokemukset liittyivät toisiinsa.

ISÄN ALKOHOLISMI ja kodin ahdistava ilmapiiri värittivät Harri Virtasen lapsuutta. Koululaisena hän alkoi ymmärtää, että kaikkien kavereiden elämä ei ollut samanlaista. Vaikea kotitausta sai hänet eristäytymään ja vetäytymään.

– En halunnut jakaa itsestäni mitään muille. En ollut vanhempieni terapeutti enkä kannatellut heitä, mutta yritin päästä kotoa pakoon.

Pako toteutui kuusitoistavuotiaana, kun lukio oli juuri alkamassa ja Virtasen vanhemmat muuttivat kerrostalosta rivitaloon. Uudessa kodissa ei ollut Virtaselle huonetta, joten hän muutti asumaan isovanhempiensa talon yläkertaan.

– Kun kysyin, mihin menen, vanhempani vain levittelivät käsiään. He eivät olleet ajatelleet, että tarvitsisin oman huoneen. Sen jälkeen katkoin siteitä vanhempiini niin paljon kuin pystyin.

Irrottautumisessa auttoi Inkeroisten seurakunnan nuortentoiminta, jonka Virtanen oli löytänyt kolmetoistavuotiaana. Mukana oli vanhempia nuoria, jotka ottivat hänet hyvin vastaan.

Virtasen nuoruusvuodet täyttyivät nuortenilloista, poikakerhosta, gospelbändistä ja lukuisista rippileireistä, joilla hän toimi isosena, sekä Kansan raamattuseuran leireistä. Leirit antoivat hänelle mahdollisuuden olla kesäisin poissa kotoa.

– Seurakunnassa pääsin tekemisiin turvallisten ihmisten kanssa. Nuorten yhteisössä kerroin ensimmäisen kerran isäni alkoholismista, Virtanen sanoo.

Taaksepäin katsovan aikuisen silmin kyseessä oli kirkossa toimiva karismaattinen yhteisö, jonka uskonnollisuuteen kuuluivat esimerkiksi kielillä puhuminen ja profetoiminen. Virtanen pitää näitäkin kokemuksia arvokkaina.

– Tulin jo nuorena immuuniksi kaikenlaiselle manipuloimiselle. Siitä oli paljon hyötyä myöhemmin, kun opiskelin Jouko Turkan johtamassa Teatterikorkeakoulussa.

Kuka?

Harri Virtanen, 59, on jungilainen terapeutti, pariterapeutti ja kirjailija. Läheisiin kuuluvat puoliso, 13-vuotias poika ja neljä aikuista lasta sekä perheen hevoset, koirat ja mehiläiset.

Mitä?

Viimeisimmässä kirjassaan Trauma ja luonto (SKS Kirjat 2022) Virtanen käsittelee ekologista ahdistusta ja henkilökohtaisen muutoksen mahdollisuutta.

Motto

Täyskäännös.

SEURAKUNTANUORTEN PORUKKA ja sen hengellisyys jäivät taakse, kun Harri Virtanen muutti Helsinkiin ja aloitti opinnot. Seuraava yhteisö löytyi teatterin ja taiteen maailmasta. Viime vuosina hän kokee irtautuneensa myös siitä, vaikka jatkaakin näytelmien ja tv-sarjojen kirjoittamista.

– Ajattelen, että olen teatterilainen, mutta teatterilaiset eivät tunnu enää ajattelevan niin, Virtanen sanoo.

Uusi viiteryhmä on löytynyt jungilaisista terapeuteista. Virtanen luonnehtii kuusi vuotta kes-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

täneitä terapiaopintojaan moderneiksi ja monipuolisiksi. Erityisen tärkeänä hän pitää koulutukseen kuuluvaa pitkää psykoanalyysia.

– Aikaisempi terapiani mukaan luettuna olen ollut analyysissa yhteensä yhdeksän vuotta. Olen pitkien koulutusten kannattaja.

Jungilaisen terapian perusasioihin kuuluvat vahva usko psyyken parantavaan voimaan, tietoisen ja tiedostamattoman mielen välinen dialogi sekä unien, taiteen ja luovan ilmaisun käyttäminen. Virtanen nostaa esiin myös terapeutin ja asiakkaan tasavertaisen suhteen.

– Jung sanoi, ettei terapiasuhde toimi, ellei suhteen kumpikin osapuoli muutu terapian aikana. Jokainen jungilainen terapeutti luo oman tapansa olla ihmisten kanssa.

TERAPEUTTINA TOIMIESSAAN Harri Virtanen on kirjoittanut kaksi tietokirjaa, joiden aiheet ovat nousseet esiin hänen vastaanotollaan. Vuonna 2019 ilmestyneen Trauma ja rakkaus -kirjan kirjoittaminen alkoi, kun asiakkaiden psykiatristen diagnoosien taustalta löytyi käsittelemättömiä traumakokemuksia. Viime vuonna ilmestynyt

teos Trauma ja luonto pohtii, miten ekologisesta ahdistuksesta voi selviytyä.

Virtasen asiakkaat nuorista kahdeksankymppisiin kamppailivat sen kanssa, mikä olisi oikea tapa syödä. Sisäisen ristiriidan taustalla oli tietoisuus eläinten kärsimyksestä ja muista ruoantuotannon ongelmista.

– Moni vanhakantainen terapeutti ajatteli, että syömiseen liittyvä ahdistus johtuisi äitisuhteen problematiikasta, mutta minua tämä selitys ei tyydyttänyt. Ekologisen ahdistuksen tulkitseminen perhedynamiikan kautta ei tunnu riittävältä, Virtanen sanoo.

Trauma ja luonto -kirjan kirjoittaminen kesti kaksi vuotta. Tuona aikana Virtanen yritti tehdä jotakin, mitä voisi luonnehtia henkiseksi vallankumoukseksi tai täyskäännökseksi moottoritiellä.

– Havahduin siihen, että olin elänyt itsepetoksessa. Pidin itseäni luonnonsuojelijana ja puhuin ja kirjoitin luontosuhteen korjaamisesta, mutta luonnon suojeleminen ei toteutunut elämässäni mitenkään.

KIRJAA TEHDESSÄÄN Harri Virtanen syventyi radikaaliin ekopsykologiaan ja ekofeminismiin, taittoi luontokadon aiheuttamaa toivottomuutta osallistumalla vegaanihaasteeseen ja etsi aitoa luontoyhteyttä shamaanin vastaanotolla.

Matkan aikana hän pohti paljon miehenä olemista. Virtasen mukaan perinteinen maskuliinisuus on usein yhteydessä luonnon tuhoamiseen ja feminiinisyys suojelemiseen.

– Elämme hyvin pitkälle miesten järjestämässä maailmassa. Miesten työelämä, rahat, psykiatria, väkivalta, Virtanen luettelee.

– On kova juttu huomata, että oma identiteetti ja elämän nautinnot rakentuvat asioille, jotka aiheuttavat kärsimystä: autot ja moottoripyörät, lihansyönti ja miehen määrittelemä seksi.

Tilanteen korjaaminen vaatii Virtasen mukaan sitä, että yksin pärjäämiseen ja päättämiseen kasvanut mies suostuu olemaan suhteessa luonnon ja naisen kanssa.

– Monelle oman sukupolveni miehelle tällainen muutos voi näyttäytyä tappiona ja pettymyksenä, mutta asia ei ole niin, Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan uudenlainen luontosuhde voi rakentua myötätunnon ja sisäisen luontokokemuksen varaan. Jotakin merkittävää saattaa tapahtua, kun kohtaa metsässä villieläimen tai löytää merkitykselliseltä tuntuvan kolmen kiven ryhmittymän.

– Yhtäkkiä tunnen, että puut, tuuli ja luonto siirtyvät sisälleni, eivätkä enää ole vain ulkoista todellisuutta. Olen kokenut saman myös kävellessäni Helsingin keskustassa. Asiat ovat huonosti, jos emme opi uudelleen kuuntelemaan luontoa ja kivien laulua. ■

On kova juttu huomata, että oma identiteetti rakentuu asioille, jotka aiheuttavat kärsimystä.

Kirkon kampanjoissa hengellisyys

Kampanjoilla rakennetaan enemmän kirkkosuhdetta kuin Jumalasuhdetta, sanoo kirkon viestintää tutkinut Laura Kokkonen.

Vuoden 2022 aikana Helsingin seurakunnissa jaettiin 240 000 ruokakassia ja -ateriaa, pidettiin 10 000 tapaamista apua tarvitsevien parien kanssa ja 8 000 ihmistä sai tukea sairaaloissa. Kuulumalla kirkkoon mahdollistit tämän ja olit mukana auttamassa.”

Näin alkoi tekstiviesti, jonka noin 70 000 helsinkiläistä sai kotiseurakunnaltaan juuri ennen joulua. Viestin sisältö saa tutkija Laura Kokkosen nyökyttelemään: se on hyvin linjassa sen kanssa, millaista kuvaa luterilainen kirkko on jo pidempään rakentanut itsestään kampanjoissaan. Kokkonen on tutkinut, miten luterilainen ja ortodoksinen kirkko käyttävät brändäämistä ja markkinointia viestinnässään. Hän väitteli aiheesta joulukuussa.

– Tuossa tekstiviestissähän kerrotaan, mitä hyvää kirkko on tehnyt. Yhdessä väitöskirjani artikkelissa olen analysoinut seurakuntavaalien kampanjoita vuosina 1990–2018. Noissa kampanjois-

sa luterilainen kirkko pyrkii viestimään itsestään tärkeänä yhteiskunnallisena toimijana, ja silloin korostuu juuri hyväntekeväisyystyö. Samalla korostetaan seurakuntalaisten tärkeyttä osana kirkkoa ja sitä, että kirkon jäsenenä voi tehdä hyvää.

Vuodesta 2002 alkaen seurakuntavaalikampanjoilla on ollut jokin tietty teema. Ensimmäisessä kampanjassa muistutettiin, että ”Olet tärkeä – äänestä seurakuntavaaleissa”. Vuonna 2006 kampanjan viesti oli ”Käytä sydäntä. Se tekee hyvää.” Vuonna 2010 kehotettiin pistämään tikku ristiin. Vuonna 2014 kampanjan teemana oli ”Usko hyvän tekemiseen” ja vuonna 2018 ”Minun kirkkoni”. Viime syksyn ”Uskottu, toivottu, rakastettu” -kampanjan aikaan Kokkosen väitöskirja oli jo viimeistelyvaiheessa, joten se jäi tutkimuksen ulkopuolelle.

Vaikka nuo kampanjat liittyvät seurakuntavaaleihin, niiden tavoitteena ei Kokkosen mukaan ole pelkästään saada seurakuntalaisia äänestämään. Niinpä pelkkä äänestysprosentti, joka vuoden 2010 huipun jälkeen on muutamissa

viime vaaleissa ollut laskussa, ei vielä kerro kampanjan onnistumisesta.

– Aika pian kirkossa huomattiin, että kampanjoilla voi myös tehdä kirkkoa tunnetuksi ja näkyväksi. Että nythän meillä on ulkomainokset, joilla voidaan viestiä enemmänkin, Kokkonen sanoo.

Joka neljäs vuosi toteutettavat seurakuntavaalikampanjat ovat Kokkosen mukaan oikeastaan ainoa kanava, jossa luterilainen kirkko lähettää samaa viestiä koko maassa ja kaikille. Seurakunnat tekevät lisäksi myös omia, paikallisia kampanjoitaan. Esimerkiksi vuosina 2019–20 pääkaupunkiseudun seurakunnilla oli kaikilla omat kampanjansa: Espoossa kampanjoitiin teemalla ”Täällä rakastan minä”, Helsingissä ”Ilman sinua” ja Vantaalla ”Uskalla elää. Ja kuolla.”

”SE LÖYTYI” julisti yhteiskristillinen kampanja viime syksynä. Mainoksissa joukko julkkiksia ja taviksia kertoi löytäneensä kuka sisäisen rauhan, kuka anteeksiannon, armon, lohdun tai totuuden. Kampanjan taustalla oli lähinnä vapaiden suuntien seurakuntia ja luterilaiselta puolelta herätysliikkeiden järjestöjä.

Kirkon viestinnässä Laura Kokkonen ei ole havainnut vastaavanlaista julistusta. Hänen mukaansa luterilainen kirkko korostaa enemmän

Vuoden 2002 seurakuntavaalit.

Vuoden 2018 seurakuntavaalit.

Vuoden 2006 seurakuntavaalit.

Vuoden 2010 seurakuntavaalit.

Vuoden 2014 seurakuntavaalit.

hengellisyys jää piiloon

omaa merkitystään kuin mitään hengellistä näkökulmaa. Teologista ydintä ei näy myöskään kirkon viestintästrategioissa vuosilta 1992–2020, joita Kokkonen yhdessä tutkimukseensa kuuluvassa artikkelissa tutki. Strategiat keskittyvät siihen, miten viestitään – eivät siihen, mitä viestitään.

– Minulle ei aineistoja lukiessani selvinnyt, mikä on luterilaisen kirkon hengellinen ydin. Onko se vaikka armo tai ehkä lähimmäisenrakkaus? Hengellisen ydinviestin muotoileminen olisi varmasti erittäin vaikeaa. Tämä on nyt ihan vain minun mielipiteeni, mutta epäilen, että sitä vähän pelätäänkin, Kokkonen sanoo.

Kirkkoon kuuluvien osuus on varsinkin suurissa kaupungeissa laskenut nopeasti – ei vain kirkosta eroamisten vuoksi vaan myös maahanmuuton seurauksena ja siksi, ettei kirkkoon kuuluvienkaan lapsia enää kasteta. Monet nuoret aikuiset kokevat kirkon edustaman institutionaalisen uskonnon vieraaksi. Tällaisessa tilanteessa vahva hengellinen viesti ei välttämättä menisi perille ja saattaisi myös karkottaa ihmisiä.

– Joskus kyllä seurakuntavaalikampanjoiden viesti on ollut sellainen, että sen voi tulkita myös hengellisesti. Mutta kun katsoo kampanjoiden tausta-aineistoja, siellä ei ole evankelioivaa näkökulmaa vaan todetaan, että viestitään esimerkiksi

kirkon toiminnasta, korostetaan kirkon vahvuuksia tai että kirkkoon kuulumisella on väliä. Ylipäätään pidetään kirkkoa esillä, Kokkonen sanoo.

Kokkonen miettii, muuttuisiko kampanjointi, jos kirkkoon kuuluisi vaikka reilusti alle puolet suomalaisista. Alettaisiinko silloin suunnata kampanjoita niille, jotka eivät enää tai vielä ole kirkon jäseniä, ja mikä sellaisten kampanjoiden viesti voisi olla?

MONEN MIELIKUVISSA ortodoksinen kirkko on jotenkin hengellisempi ja ”kirkompi” kuin luterilainen kirkko. Onko se seurausta onnistuneesta brändäämisestä eli tietoisesta ja suunnitelmallisesta julkisen kuvan rakentamisesta?

Laura Kokkonen sanoo, että hänen tutkimansa aineiston pohjalta kirkkoja ei voi suoraan verrata toisiinsa. Ortodoksinen kirkko ei ole kampanjoinut samalla tavalla kuin luterilainen kirkko, mutta sen pää- ja viestintästrategioissa puhutaan näkyvyydestä ja tunnistettavuudesta ja kirkon kuvan vahvistamisesta.

Strategioiden analysoinnin lisäksi Kokkonen haastatteli ortodoksisen kirkon viestintätehtävissä toimivia.

– Haastatteluissa korostui ortodoksisen kirkon hengellinen viesti. Sanottiin esimerkiksi, että kirkon ydin on Kristus. Voiko tästä sitten tehdä sen johtopäätöksen, että ortodoksinen kirkko on hengellisempi kuin luterilainen?

– Onhan se ihan yleinen tulkinta, että luterilainen kirkko korostaa yhteiskunnallista rooliaan ja ortodoksinen kirkko keskittyy enemmän traditioonsa. Luterilaisella kirkolla on paine olla koko kansan kirkko, koska suurin osa suomalaisista edelleenkin kuuluu siihen. Ortodoksinen kirkko on sen sijaan ollut tiivis vähemmistö, jolla on ollut ihan eri lailla mahdollisuus korostaa hengellistä ydintään.

Kokkosen mukaan kumpikaan kirkko ei viestintästrategioissaan ja kampanjasuunnitelmissaan käytä termiä brändääminen. Silti niiden viestinnässä on selvästi havaittavissa brändäyksen ja markkinoinnin piirteitä. Kirkolliseen viestintään on omaksuttu markkinoinnin maailmasta esimerkiksi ajatus siitä, että kirkon kuva ja näkyvyys ovat olennaisia ja kirkon pitää olla jollakin tavoin tunnistettava.

– Iso ero yritysmaailmaan on siinä, että mitään yhtä, ilmiselvää brändiä kirkoilla ei ole. Kokonaiskirkon tasolla on omat strategiansa, paikallisilla seurakunnilla omansa. Yrityksissä brändiä luodaan systemaattisesti, siitä vastaavat tietyt henkilöt ja kaikki toimivat sen mukaisesti. Seurakunnissa sen sijaan esimerkiksi se, mitä sosiaalisessa mediassa tehdään, on pitkälti asiasta innostuneiden yksilöiden varassa, Kokkonen sanoo.

Yhdessä väitöskirjaansa sisältyvässä artikkelissa Kokkonen tarkasteli luterilaisen ja ortodoksisen kirkon Facebook-sivuja. Niiden viesti on hänen mukaansa erilainen kuin isoissa kampanjoissa.

– Kirkko kertookin kampanjoillaan enemmän kirkosta kuin uskosta ja rakentaa enemmän kirkkosuhdetta kuin Jumala-suhdetta. Kampanjat on myös selvästi suunnattu kirkkoon kuuluville, ja niillä pyritään vahvistamaan heidän identiteettiään kirkon jäseninä.

– Kirkko Suomessa - ja Ortodoksit Suomessa -sivut ovat molemmat kiinni kirkkovuodessa ja sen juhlissa. Niissä on myös hengellistä ja hartaudellista sisältöä kuten rukouksia. Tulkitsen sitä niin, että Facebook-sivujensa avulla kirkot haluavat muistuttaa jäseniään kristillisestä perinteestä. Se on eräänlaista kulttuurikristillisyyden ylläpitämistä. ■

”

Onhan se ihan yleinen tulkinta, että luterilainen kirkko korostaa yhteiskunnallista rooliaan ja ortodoksinen kirkko keskittyy enemmän traditioon.

Laura Kokkosen mukaan iso ero yritysmaailmaan on siinä, ettei kirkoilla ole mitään yhtä, ilmiselvää brändiä. Kokonaiskirkon tasolla on omat strategiansa, paikallisilla seurakunnilla omansa.

Laura Kokkonen: Negotiating with Branding. The Adoption of Marketing in Established Lutheran and Orthodox Churches in Finland.

Nettiäänestyskö kirkon pelastus?

KIRKKO JA KAUPUNGISSA valiteltiin taas kerran seurakuntavaalien alhaista äänestysprosenttia ja tarjottiin ratkaisuksi nettiäänestystä (K&k 19.1.2023).

Onkohan se noin? Seurakuntaneuvoston vaalissa kai on tarkoituksena valita seurakunnalle pätevä ja asiansa osaava neuvosto. Vaalissa on tärkeää ehdokasasettelu. Nykyisessä systeemissä ehdokkaiksi etsitään yleensä seurakunnan eri toimintamuotoja tuntevia ja niistä kiinnostuneita ihmisiä. Sen jälkeen meidän seurakunnassamme noin tuhat ihmistä ratkaisee neuvoston kokoonpanon äänestämällä vaaleissa.

Mitä nettiäänestyksellä saavutettaisiin nykyiseen verrattuna?

Mielestäni ei välttämättä parempaa neuvostoa. Jos meillä olisi nettiäänestys, saataisiin luultavasti äänestysprosentti korkeammaksi, mutta äänestäjissä olisi todennäköisesti enemmän sellaista väkeä, joka ei tunne seurakunnan toimintaa. Luultavasti he äänestäisivät ilman tietoa siitä, keitä neuvostoon tulisi valita.

Jos siis äänestysprosentti nousisi, mutta neuvoston kokoonpano tulisi enemmän sattumanvaraiseksi, mitä sillä voitettaisiin?

Olli Aulio

Pakilan seurakunta, Helsinki

Ehdokkaat ovat tuntemattomia

TAAS OLI kirkon vaaleissa olematon äänestysvilkkaus. Mistä tämä johtuu? Eduskunta- sekä muissa vaaleissa ehdokkaat ovat suurimmaksi osaksi julkkiksia: kansanedustajia, laulajia, näyttelijöitä sekä muita linssiluteita ja turhia julkkiksia. Harva äänestäjä tuntee ehdokkaita henkilökohtaisesti, joten sitten äänestetään jotakin naaman vääntelijää tai kohtuullisen lauluäänen omaavaa henkilöä.

Ilmeisesti kirkon luottamustehtävistä ei makseta palkkiota tai se on niin pieni, että monissa yhtiöiden hallituksissa ja muissa luottamustehtävissä olevia eivät kirkon asiat kiinnosta. Ehkä onkin parempi jättää kirkon tehtävät muille, jos on jo toistakymmentä luottamustehtä-

Aika tuntuu kadonneen tässä kiireisessä maailmassa

ARTIKKELI ESPOON KAUPUNGIN kotihoidosta oli aiheellinen (K&k 19.1.). Ehkä se peilailee muutenkin ympärillä olevaa yhteiskuntaa – hoitaja syö eväänsä autossa jossain välissä kun ehtii.

Ymmärrän, että maailma pyörii yhdeltä osaltaan rahan ympärillä, mutta tällä hetkellä ovat suuremmat asiat liikkeessä. Ei ole enää tervettä, jos elämän suurin tarkoitus on rikastua ja ostaa kaikenlaista materiaa ja esitellä sitä somessa. Suomalainen kuluttaa tälläkin hetkellä paljon enemmän, kuin mitä maapallo voi kantaa. Samalla olemme omasta mielestämme luonnonystäviä ja luonnonläheisiä ihmisiä.

Oman elämän mielekkyys kärsii, jos ympärillä on järkyttävä kiire. Ennen sanottiin, että ihminen itse luo kiireen, ja omassa vallassa on ollut sen taltuttaminen. Lisää vanhoja viisauksia tarjoi-

vää muutenkin. Kirkon tehtävät tulevat nyt hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla, koska useimmilla ei ole painolastina muita luottamustehtäviä.

Koska en tuntenut ketään ehdokasta etukäteen, äänestin edustavimman näköistä ehdokasta, kuten moni muukin. Hänestä tuli äänikuningatar.

Kari Palomäki Martinlaakso, Vantaa

lee sanonta: mihin tässä on kiire, valmiissa maailmassa.

Olen vahvasti sitä mieltä, että kiire on yksi aikamme suurista vitsauksista. Sitä ihmiset eivät enää aina saa häädettyä pois omin voimin.

On hyvin kuvaavaa, että mieluiten vanhat ihmiset istuisivat juttelemaan hoitajan kanssa. Aika olisi niin oleellista, että olen ihmetellyt, mikä on tämä maailma, jossa ei enää ole aikaa. Onkohan se hävinnyt jonnekin; elämmekö jo ajattomuudessa?

Oudointa, mitä olen huomannut, on se, että eläkkeellä vasta kiire lyökin päälle. Viikko, kuukausi, vuosi menee, eikä ole ehtinyt tehdä mitään, mitä suunnitteli tekevänsä. Liikkeet hidastuvat, ja kaupassa meinaa jäädä muiden jalkoihin.

Päivi Kangas Espoo

Kohtaa työttömäksi jäänyt arvokkaasti

USKOTKO SIIHEN, että kaikille riittää työtä? Entä jos joku lähipiiristäsi jää työttömäksi: työtehtävät päättyvät, työmatka käy mahdottomaksi tai terveys estää työssäkäynnin. Ehkä osaamisen päivittäminen on jäänyt, tai työelämän vaatimukset työnhaun suhteen ovat vieraita, vaikka työssä pärjäisikin.

Harva valitsee työttömyyden. Vaikka työttömyys on tilastollisesti laskussa, on pitkäaikaistyöttömien määrä nousussa. Vuosittain työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna on yli 400 000 suomalaista, ilmenee Työ- ja elinkeinoministeriön tilastosta. Se perustuu alkaneiden työttömyysjaksojen määrään.

Uuden vuoden lupauksena voi tarkastella omaa asennettaan ja osaamistaan työttömän kohtaami-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

seen. On tärkeää muistuttaa ilmoittautumisesta työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, mutta tämän lisäksi työttömäksi jäävä kaipaa muutakin tukea. Talous voi huolettaa, kriisi kuormittaa mieltä, ja kuormitus voi tuntua fyysisinä vaivoina. Ehkä heti ei työllisty, ja haluaisi vain jäädä kotiin neljän seinän sisälle. Kohtaamiset muiden ihmisten kanssa, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen tukevat mielen hyvinvointia. Toisen vahvuuksien esiin nostaminen auttaa tunnistamaan osaamista, vahvistaa uskoa itseen ja näin edistää työllistymistä.

Peppi Tervo-Hiltula toiminnanjohtaja, Tatsi ry, Pakilan srk-neuvoston varapuheenjohtaja ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Sari Nuikki päällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry Maria Rumpunen kehittämiskoordinaattori, Takuusäätiö ry Katriina Lehtovaara hankepäällikkö Terveydeksi 2.0 -hanke, Työttömien keskusjärjestö ry

Muru kehitysavusta

Suomen nuorille

KAIKKI SUOMALAISET nuoret eivät voi henkisesti hyvin. Heitä tulee auttaa. Kuitenkin julkisuudessa kipuillaan määrärahojen puutteesta. Saan itsekin soittoja, jossa pyydetään tukirahaa nuorisotyöhön.

Samaan aikaan Suomi käyttää vuosittain kehitysyhteistyöhön yli miljardi euroa. Ajatellaan nyt tässä tasan miljardia euroa. Siitä yksi prosentti on 10 miljoonaa euroa ja 0,1 prosenttia on 1 miljoona euroa.

Jos otettaisiin vuosittain tämä yksi miljoona suomalaisten nuorten hyväksi, saataisiin paljon hyvää aikaan. Afrikkalaisille ja muihin kehittyviin maihin jäisi 999 miljoonaa.

Tämä yhden miljoonan vähennys ei muuta heidän tilannettaan mihinkään suuntaan, mutta sillä olisi valtava merkitys omien nuortemme ongelmien poistamisessa ja helpottamisessa.

Maalaisjärki ei ymmärrä, miksi näin ei toimita.

Ari Linna

Vuosaaren

seurakunta,

Helsinki

Elämän ja kuoleman kysymyksiä

TRANSLAIN UUDISTUKSESTA on keskusteltu kiivaasti eri areenoilla. Uudistuksen myötä on tarkoitus korjata lain epäkohtia, kuten poistaa vaatimus sukupuoltaan vaihtavan lisääntymiskyvyttömyydestä. Siis mitä?

tukselle. Kuitenkin ajatus lisääntymiskyvyttömyydestä kalskahtaa korvaani karusti ja tuntuu kohtuuttomalta. Kenellä on oikeus määrätä, kuka kelpaa jatkamaan sukua ja kuka ei?

Suomessa tehtiin pakkosterilointeja 1970-luvulle asti. Lain perusteella muun muassa kuurot, kehitysvammaiset ja mielisairaat eivät saaneet lisääntyä. Myös sosiaaliset syyt saattoivat johtaa sterilointiin. Kyse oli eugeniikasta eli rodunjalostusopista.

Entä nykyajan eugeniikka? Laki ei enää estä kuulo- tai kehitysvammaisia eikä mielenterveysongelmaisia lisääntymästä, ja transihmisten tilanne korjaantuu lakimuutoksen myötä.

Mieleeni palautuu viime syksynä aborttilain yhteydessä käyty keskustelu syntymättömän sikiön oikeudesta elämään. Sikiöseulonnat ovat neuvoloiden arkea ja sosiaaliset syyt suurin peruste aborteille.

Kuka päättää, kenellä on oikeus lisääntyä tai syntyä? Millainen on riittävän kelvollinen? Onko ihminen asettanut itsensä Jumalan asemaan? Hänen, joka näkee jokaisen jo idullaan ja kutsuu elämään. Syntyykö kukaan kutsumatta?

Piia Metsähonkala Tampere

Uskosta on apua vaikeina aikoina

KUN AJAT ovat vaikeita, on tärkeää pitää kiinni niistä asioista, joista voi. Ukrainan sota, energiakriisi, korona ja monet muut asiat ovat haasteina meille kaikille – kaikkien omista haasteista puhumattakaan.

Vastaavina aikoina olen havainnut uskon voimavaraksi. Vaikka ei osaisi sanoa, minne on menossa tai mitä on tapahtumassa seuraavaksi, voi luottaa asioihin, jotka ovat itseä suurempia.

On välillä hyvä hengähtää ja varata aikaa itselle ja omille ajatuksille. Asioilla on tapana järjestyä, mutta se vaatii myös sinnikkyyttä ja lujuutta, jossa usko voi auttaa.

”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa”. (Fil. 4:6–7)

Martti Paldanius oikeustieteen ylioppilas Espoo

Vakaumuksellisena kristittynä en ole nähnyt tarvetta lakiuudis-

Mielipiteitä voi lukea myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Lapsella ei pitäisi olla kasin aamuja

Aikaiset kouluaamut ovat yksi syy siihen, että suomalaislapset voivat koko ajan huonommin.

KYTTÄSIN TÄNÄÄN AURINGON nousua sinua varten. Halusin tähän kolumniini tarkan tiedon siitä, milloin näin ensimmäisen pilkahduksen aamuvalosta. Se tuli ennen yhdeksää. Silloin lapset olivat olleet useimmissa kouluissa tukevasti tunnin. Lapset ja toki myös aikuiset nousevat mustaan pimeyteen ja palaavat kotiin mustassa pimeydessä.

Tutkitun tiedon mukaan tarvitsemme luonnonvaloa aamulla, jotta sisäinen kellomme pysyy rytmissä. Aamuvalo auttaa sisäistä kelloa kertomaan, milloin nukutaan, milloin ja miten paljon syödään ja milloin kehoon vapautuu sen tarvitsemia hormoneja. Kun ihminen saa aamulla valoa, hänen immuunisysteeminsä toimii paremmin, stressi vähenee ja mieliala paranee.

Lapsemme voivat koko ajan huonommin ja huonommin. Kasin aamut eivät toki ole siihen ainoa syy, mutta yksi vaikuttava tekijä. Lapsemme toimivat erittäin paljon jatkuvassa univelassa ja ali- tai ylikierroksilla. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan päivän aloittaminen ennen aamuyhdeksää on ihmisten kiduttamista. Ihmisen fysiikka ei mukaudu aikaisiin aamuihin vaan stressaantuu ja voi huonosti. Kun lapset ovat kautta linjan väsyneitä, oppiminen hidastuu. Jos taas lapset saisivat nukkua pidempään, he olisivat kykeneväisempiä oppimaan ja myös käytösongelmat vähenisivät. Oxfordin unitutkijan mukaan lasten koulun pitäisi alkaa yhdeltätoista eikä aikuisten työpäiväkään pitäisi alkaa ennen kymmentä. Tiedän, että joku hetikohta mainitsee Suomen pohjoiset osat, mites siellä sitten. Siellä tammikuisia ja marraskuisia viikkoja viettäneenä väitän, että luminen kaamos on helpompi kuin etelän mustuus aamukahdeksalta.

Suomessa on jo kouluja, joissa tunnit alkavat aikaisintaan kello 8.30. Tällainen on esimerkiksi Muuramen lukio. Lukion rehtorin mukaan koulun aloituksen myöhäistäminen on tuonut pelkkää positiivista nuorten elämään. Maailmalla julkaistaan jatkuvasti tutkimustuloksia, jotka tukevat myöhäisempää koulun alkua. Niistä pitää vain uskaltaa ottaa opiksi ja tehdä muutos.

SARI HELIN

Kirjoittaja on äiti ja Huono Äiti -yrityksien vetäjä.

LUE SARI HELININ

JA

MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEES -

SA

KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT.

”Jos taas lapset saisivat nukkua pidempään, he olisivat kykeneväisempiä oppimaan ja myös käytösongelmat vähenisivät.

Hammashoitoa

PALVELEMME POTILAITA NORMAALISTI

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 150 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3000 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

p. 09-7262266

p. 09-1461460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 920 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 159 € Korjaukset alk. 105 €

• Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 650 €

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hammaslääkäriasema

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

Eduskuntavaaliehdokas, tavoita aktiiviset äänestäjät.

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu!

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Painos 340 000 kpl.

kirkkojakaupunki.fi Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN!

HYÖDYNNÄ VAALITARJOUKSEMME ILMOITUKSISTA

SEKÄ OIKEAN KOHDERYHMÄSI TAVOITTAVA MEDIA.

Muut koot -30 % 1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset

-35 %

Ota yhteyttä mediamyyntiimme ja pyydä tarjous!

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Palveluja tarjotaan

Turvallista Arkea

Tarja Ahlman Muistisairaanhoito - Kotikuntoutus Kotisairaanhoito - Kotipalvelu Saattohoito p. 040 779 1731 tarja.ahlman@gmail.com www.turvallistaarkea.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Siivouspalveluja

Terveydenhoidollista jalkojenhoitoa

JalkahoitolaSalla, Suurmetsä 00770 Helsinki. Myös kotikäynnit lähialueille. Salla Päivinen sh/jalkojenhoitaja (AT) P. 045 320 0220 www.jalkahoitolasalla.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kyyti- ja asiointiapua arkeen esim. kauppa, lääkäri, apteekki, kulttuurimenot. Soita 050 494 2502

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

pe 3.2. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8. su 5.2. klo 13 kirkkopyhä Loviisan kko, Brandensteinink. 2, ja seurat srk-koti, It. Tullik. 6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, opetellaan Siionin virsiä.

ma 6.2. klo 18 seurat Rastissa, Tenholant. 6 (Ruskeasuo), Hki. klo 18.30 seurat Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo.

ke 8.2. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1a A 3.

pe 10.2. klo 19 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50, Hki.

la-su 12.2. Lähde liikkeelle -koulutus STEP-koulutus, Järvenpää, jälki-ilm. suvi.korhonen@suomenlahetysseura.fi.

Lähihoitaja Merja Rouvali

045 8520 244 ○ 045 2514 125

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Kiinteistönvälitystä

Pääsiäislehti ilmestyy

30.3.2023

Varaukset 17.3. klo 14

Aineistot 20.3. klo 15

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt

p. 09 387 3215

040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa

p. 09 756 8200

myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com

JOKERI REMONTIT OY

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Vuokralle tarjotaan

Vantaan Asolasta, UNELMAKOTI!

Valoisa, tilava, uudenveroinen yksiö 31,5m2 ylin kerros kulmahuoneisto. Vuokra 699 €/kk sis. autopaikan! P. 040 836 5636/Suvi

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Kiva remont. yksiö, 29 m2, 6/6 krs, hissi, P-Haagassa Keskuspuiston ja tul. Raide-Jokerin lähellä. Vast. ilt. 050 412 7195

Ostetaan

su 12.2. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylän kko, Teinint. 10, s. T. Roiha; kahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink. 8, s. S. Korkalainen, Veisuuveljet; keitto ja seurat. klo 15 seurat Artturi-sali, Patruunatie 1 (Rajamäki), N-järvi. klo 18 seurat J-pään vanha kko Oliivi-Sali, Kirkkot. 2. ti 14.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, lähettikirjeitä. klo 18 verkkoseurat Seinäjoelta, www.facebook.com/herattaja, www. youtube.com/@Herattaja-Yhdistys pe 17.2. klo 18 seurat Ankkurissa, Keskusk. 11, Mäntsälä.

Seurat Frebellä

Uusheräyksen rukoushuoneella (Fredrikinkatu 61 B, Helsinki)

Sunnuntai-iltapäivinä klo 15.00, kahvit seurojen jälkeen

12.2. Vertauksia valtakunnasta

Ritva Viitala, Katri Helin

12.3. Merkkejä valtakunnasta

Taina Latvala, Heikki Junttila

2.4. Valtakunta tulee! Markku Sivonen, Tuomo Lahtinen

30.4. Valtakunnan väkeä

Raimo Vanninen, Tinja Halunen

21.5. Valtakunnan avaimet Niko Rantanen, Jouko Talonen Tervetuloa!

ESIRUKOUSILTA ti 14.2 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus, Henrik Perret, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

AHDASMIELISTEN KATSANTOKANNAT LIMBOTEN

ANTILOOPPI ULPU

KARPALOI SUUNTA MOLLBERG

TAULUUN MONONEN PIENIÄ PUSSEJA

KÄRKISIJOILLA

HOKEMIA WELLES

VOI NAPIN -PÖYTÄ PIENIÄ RAVINTOLOITA

ALITUKSIA KUKISSA

RANNIKOLLA ORAVA -1.

VENÄJÄN HYÖKKÄYKSEN SEURAUSTA

-KIRI

KÄÄNTÄÄ

HAVAIJIN HEI

NÄKEVÄ

MUOTISUUNN ITTELIJA MERT

JUOMA

AVOAUTO

AKRAKADABRA

VÄLISSÄ

AJAA TASAARVOA

HANKINTA ASIKAINEN

RUUSUVUORI TAITAVASTI - PAA LU

NIEMIMAA HARMAISSA

ALANEN MÄENPÄÄ

KOULUISTA

REHN

HALONEN

ITSE KÄÄRITTY

HARAVASSA

YÖASU

GEISHALLA PUHUJALLE

VESIVÄYLIÄ

HÄNNÄNHUIPPU KUU

SÄRÖTTÖMYYS PÄÄOSIN PINNAN ALLA PELATTU

MIKA

TURKKA HILJENTYÄ

LASKUKAUSIA SEKÄ ....

NOKOSET VÄITTEET

SUUNNANNÄYTTÄJÄ LOCH -

ULKONÄKÖ

-PYSÄKKI JOOGASSA

KORKEIN KOHTA PUUPALA

PITSINEN ARTISTI MARJARANTA INTIAA

ENNUSTETTAVIA

LESKEN PAI KKA

SURM ATTU

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

5.2.

Päivän yhdessä raamatuntekstissä (2. Moos. 33:18–23) kerrotaan Mooseksesta, joka halusi nähdä Jumalan kasvot.

Valoa kansalle

KESKIAJALLA HELMIKUUN toisen päivän messussa vihittiin kirkon käyttöön tarkoitetut kynttilät. Vihittyjen kynttilöiden uskottiin karkottavan pahaa ja pimeyttä. Ne muistuttivat valosta, joka oli vain 40 päivää sitten syntynyt maailmaan. Päivä sai nimekseen kynttilänpäivä.

Suomalaisessa kansanperinteessä sitä on pidetty viimeisenä sydäntalven merkkipäivänä, jonka jälkeen alettiin odottaa kevättä. Tänä vuonna kynttilänpäivää vietetään 5. helmikuuta.

Ikuisessa turvassa

Rukoileminen on Jumalan puoleen kääntymistä. Rukoillessa pyydämme, että Jumala kääntäisi kasvonsa puoleemme ja näkisi hätämme. Kun Jumala katsoo muualle, olemme pulassa. Raamatussa on yksi rukoilija, josta kerrotaan, että Jumala puhui hänelle kasvoista kasvoihin niin kuin ihminen puhuu toiselle ihmiselle. Niinä hetkinä hänen kasvonsa säteilivät niin, että hänen piti verhota ne toisten katseilta.

Tuo rukoilija on Mooses, joka johti israelilaisia neljän vuosikymmenen ajan heidän autiomaavaelluksellaan Egyptin orjuudesta kohti luvattua maata. Itse hän ei sinne päässyt. Hän näki sen vain vuoren huipulta ennen kuolemaansa.

Matka autiomaan halki oli täynnä vaikeuksia ja valitusta. Jumala tuntui olevan kaukana ja jopa näyttävän vihaiset kasvonsa.

Mooses vetosi silloin vuorella Jumalan omiin lupauksiin: ”Juuri siitä, että sinä kuljet kanssamme, näkyy sinun armosi.” Sillä kertaa Mooses sai nähdä Jumalan vain takaapäin.

Jumalan kanssa emme kulje valosta valoon, vaan usein valosta tummaan pilveen ja pimeyteen, kunnes valo taas aukeaa. Jumalan syvin olemus jää meille täällä aina salaisuudeksi. Jumala on aina enemmän kuin pystymme näkemään. Mutta se, mitä voimme nähdä Jumalasta, riittää – ja aina se myös yllättää.

Voimme kokea Jumalan valon ja hyvyyden hiljentyessämme hänen edessään. Hänen armonsa on aina avarampi ja anteeksiantonsa syvempi kuin ikinä ymmärrämme.

Sille ei aina ole heti sanoja, eikä sitä voi selittää. Kokee vain olevansa sellaisessa turvassa, jollaista ei tiennyt olevan olemassakaan.

LAURI MAARALA

Sydämen kallio

Vanhan testamentin psalmeissa

Jumalaa verrataan usein kallioon.

Psalmissa 62 rukoilijan ja Jumalan suhdetta kuvataan näin:

”Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun.

Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.”

Lue teksti muutaman kerran hiljaa mietiskellen ja tee siitä rukouksesi. Voit myös lähteä ulos ja rukoilla psalmia jollakin tutulla kalliolla.

NINA RIUTTA

Hyvää pyhää

Valokuvaus tienä hiljaisuuteen.

15,90 (29,90)

KRISTILLISTEN KIRJOJEN ALE! SACRUMISSA 14.2. ASTI

Uusi testamentti ja Psalmit

Oivaltavia kertomuksia ja tuokiokuvia.

9,90 (23,90)

Virsikirjan

lisävihkon säestyskirja

35,00 (65,00)

Auttava kohtaaminen 2

Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö.

18,90 (41,00)

Tyylikäs kovakantinen, taskukokoinen. 92-käännös.

6,90 (18,90)

Kristityn ajastaika. Kirkkovuoden keskeiset pyhät. 12,00 (20,00)

Laulujeni syntytarinoita. 18,90 (27,00)

Kirjoituksia tieteestä, taiteesta ja teologiasta.

16,90 (33,90)

Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan.

18,90 (38,50)

Mailis Janatuinen Salomo

Opetuskirja Raamatun merkittävästä kuninkasta.

10,00 (29,00)

Paavo Kettunen Auttava kohtaaminen 1

Sielunhoidon perusteet ja teologia.

18,90 (41,00)

Visioita, haasteita ja näkökulmia.

16,90 (32,90)

3

Monipuolinen tarinakirja. 10,90 (20,00)

Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään.

15,90 (32,90)

Jaakko Heinimäki, Kaisa Kariranta

Tapakristityn

tyylikirja

Keskeisimmät kristittynä elämiseen liittyvät tavat tyylivinkkeineen.

11,90 (27,90)

Lauri Maarala, Matti Pikkujämsä Gurun opissa

Mystikkojen elämä, oppi ja harjoitukset tuoreella tavalla.

9,90 (25,90)

ihmisestä

Pohdintaa ihmisenä olemisen salaisuudesta.

9,90 (23,90)

Pohjolan lasten

Raamattu

Raamatun keskeisimmät kertomukset tämän ajan lapsille.

12,90 (28,00)

Johanna ja Juha Tanska Lempeä linssi

Anthony de Mello Kuuletko linnun laulun?

Kari-Pekka Kinnunen Pyhistä pyhimmät

Jaakko Löytty Tilkkutäkki

Raili Gothoni

Laura Arikka, Heikki Arikka (toim.) Hyvin johdettu kirkko

Heli Pruuki (toim.) Kerron sinulle tarinan

Kari Kopperi Ristin rakkaus

Juhani Rekola Kirkas mystiikka

Sini Hulmi Pyhän säikeitä

Martti Lindqvist Pieni kirja

”

Asiat ovat huonosti, jos emme opi uudelleen kuuntelemaan luontoa ja kivien laulua.

TERAPEUTTI JA KIRJAILIJA HARRI VIRTANEN s. 18

Myllypuron kirkko

tarjoaa yösijan

kodittomille

kerran kuussa s. 4

Nala-koira virkistää

mieliä diakonissa

Nina Liikalan

työparina s. 6

HELSINKI

Kallion kulmilla ilman pelkoa

Leevi Malinen kokee Kallion kadut

turvallisiksi, mutta päärautatieaseman

lähellä on oltava valppaana s. 2

2.2.2023

Oma turvallisuus mietityttää

Nuoret kokevat väkivallan uhkaa toisten nuorten taholta. Ristiriitatilanne voi syntyä vaikka vääränlaisesta katseesta.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Leevi Malinen, 17, kokee Helsingin turvalliseksi paikaksi asua, harrastaa ja käydä koulua. Tältä tuntuu ainakin päiväsaikaan ja silloin, kun ympärillä on muita ihmisiä.

– Vaikka minua ei suoranaisesti pelota Helsingissä, illalla kymmenen jälkeen saattaa mietityttää, mitä voi tapahtua, Malinen kertoo.

Leevi

voi olla myös henkistä. – Tosi moni aikuinenkin saattaa letkauttaa jonkun asian, mikä ei tunnu nuoresta mukavalta.

Myös sijainti vaikuttaa.

– Kalliossa tunnen oloni turvalliseksi, mutta ydinkeskustassa rautatieaseman lähellä saattaa olla painostava fiilis.

Keskusrikospoliisin viime vuonna julkaiseman raportin mukaan yli 70 prosenttia nuoriin kohdistuvista väkivallanteoista tapahtui julkisella paikalla. Julkinen paikka tarkoittaa tässä tapauksessa katuja ja

puistoja sekä osittain kouluympäristöjä.

Malisen mukaan turvattomuutta aiheuttavat toiset nuoret. Osa nuorista saattaa käyttäytyä arvaamattomasti: joku saattaa esimerkiksi hermostua liian pitkästä katseesta ja tulla haastamaan riitaa.

VUONNA 2020 tehdyn nuorisorikollisuuskyselyn mukaan nuoren kokeman väkivallan tekijä oli useimmiten oma veli tai sisar, ystävä tai muu nuori henkilö.

Leevi Malinen itse ei ole joutunut vaaratilanteisiin pääkaupunkiseudulla liikkuessaan.

– Korviini ei ole kantautunut myöskään, että kavereille olisi sattunut mitään ikävää.

Kaupungilla hän liikkuu usein kävelemällä. Myös metroa, raitiovaunua ja bussia tulee käytettyä paljon. Julkisissa liikennevälineissä olo on turvallinen.

Malinen käy Itäkeskuksessa sijaitsevaa Helsingin kielilukiota. Vuonna 2021 mediassa uutisoitiin siitä, että koulussa tapahtui joukkotappelu, jota poliisi selvitti.

Vastaavia tappeluita ei koulussa ole enää Malisen mukaan ollut, ja opiskeluympäristö on turvallinen.

Malinen muistuttaa, että väkivalta

iltaisin

– Kun paikalla on paljon nuoria, saattaa tulla kahakkaa, mutta kyllä niistä selvitään.

Helsingin kielilukiossa on tehty ilmapiirikyselyjä, ja opettajat ovat puhuneet kiusaamisesta.

Leevi Malinen ajattelee, että pelkkä puhuminen ei kitke väkivaltaa pois. Pitäisi keksiä parempia toimintatapoja.

Hänen mukaansa nuoret naisoletetut kohtaavat miesoletettuja useammin häirintää ja väkivaltaa.

– Mies saattaa ajatella, että toinen mies on vaikeampi voittaa, joten ikävät kommentit ja ahdistelu kohdistuvat naisiin.

– Toisaalta on miehiä, joilla on rispektiä naisia kohtaan eivätkä he halua kajota naisiin. Silloin väkivalta kohdistuu muihin miehiin.

VUODEN 2020 nuorisorikollisuus­

kyselyyn vastasi 5 674 nuorta 74 koulusta. Tutkimus suunnattiin yhdeksännen luokkatason oppilaille.

32 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista oli kokenut väkivallan uhkaa elämänsä aikana. Pojat olivat kokeneet väkivallalla uhkaamista tyttöjä enemmän. Tytöt sen sijaan olivat kokeneet seksuaalista häirintää useammin kuin pojat. Osa helmikuussa alkavan Yhteis­

Tiesitkö?

Do you want to find

Finnish friends?

Nyt alkavassa Friends Program -ohjelmassa ulkomaalaiset opiskelijat ja toisista kulttuureista kiinnostuneet suomalaiset voivat tutustua toisiinsa.

Iso ­Herttua tähdentää, että Friends­ ohjelmassa ei ole auttamisideaa vaan kyse on vertaistoiminnasta. Tavoitteena on ystävystyminen, ei parinmetsästys. Mukana on ollut monen ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia suomalaisia.

Kun ihmiset on matchattu, heidät kutsutaan yhteiseen tilaisuuteen tutustumaan toisiinsa.

vastuukeräyksen tuotoista osoitetaan tänä vuonna Aseman Lapset ry:lle, joka kehittää kerätyillä varoilla koulu­ ja nuorisoväkivallan ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtääviä toimiaan.

Leevi Malisen mielestä Yhteisvastuukeräyksen kohde on tärkeä. Malinen toimii vapaa­ajallaan Kallion seurakunnan vapaaehtoistehtävissä. Kevään aikana hän on mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia, joilla on tarkoitus kerätä rahaa Yhteisvastuukeräykseen. ■

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Keräyksen kampanja alkaa sunnuntaina 5.2.

Helsingin ammattikorkeakouluissa opiskelee suuri joukko ulkomaalaisia opiskelijoita. He eivät ole täällä vain käymässä, kuten vaihto ­ opiskelijat, vaan he suorittavat tutkintoa. Monen on kuitenkin hankala tutustua suomalaisiin.

Toisaalta on monia kielitaitoisia kaupunkilaisia, jotka mielellään tutustuisivat ulkomaalaiseen opiskelijaan ja kävisivät hänen kanssaan vaikkapa metsäretkellä, kahvilla tai museossa.

Miten nämä ihmiset voisivat tavata? Seurakuntien oppilaitostyön Friends Program ­ ohjelma toimii puuttuvana linkkinä.

KOLMEN FRIENDS-KIERROKSEN aikana jo lähemmäs kolmesataa ihmistä on tutustunut toisiinsa, ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Haaga­Helian oppilaitospappi Kaisa Iso-Herttua on ollut mukana alusta asti.

– Kiinnostuneet voivat ilmoittautua mukaan ohjelmaan ja tehdä hakemuksen. Me oppilaitospapit luemme hakemukset ja matchaamme eli yhdistämme ihmisiä, joilla näyttäisi olevan jotain yhteistä.

– Siitä eteenpäin opiskelijat ja uudet tuttavat sopivat itse, miten ja missä tapaavat. Me järjestäjät emme tietenkään voi taata ystävyyttä. Mutta monia hyviä tuttavuuksia on syntynyt, ja hyvää palautetta on tullut paljon, Iso ­Herttua kertoo.

KORONA ON luonnollisesti mutkistanut myös Friends­toimintaa. Kaisa Iso ­Herttua muistaa vuoden 2020 aloitustilaisuuden, joka piti järjestää etänä.

– Osa porukasta oli toisella puolen maapalloa, koska he eivät olleet saaneet viisumia eivätkä päässeet maahan. Ison joukon tutustuttamisessa etänä on omat haasteensa, mutta oli hauska saada live­tervehdyksiä eri puolilta maailmaa!

Koronarajoitusten aikana järjestettiin esimerkiksi yhteinen retki pulkkamäkeen. Haaveissa on järjestää tänä vuonna enemmänkin yhteisiä Friends­tapahtumia. Mukana ovat nyt ammattikorkeakouluista Haaga­Helia, Metropolia ja Arcada. Iso ­Herttua itse siirtyy viideksi kuukaudeksi muihin tehtäviin, ja häntä sijaistaa Marjut Mulari. ■

Ilmoittaudu 6.2. mennessä: helsinginseurakunnat.fi/friends Oppilaitospappien yhteystiedot: kirkkojakampus.fi

Kalliossa tunnen oloni turvalliseksi.

LEEVI MALINEN

– Usein kuulen siitä, että joku opiskelija on asunut Suomessa vuosia eikä hänellä silti ole yhtään suomalaista ystävää, sanoo Haaga-Helian oppilaitospappi Kaisa Iso-Herttua.

”TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Kirkon lattialla saa nukkua rauhassa

Myllypuron kirkon Kodittomien yössä kulkija saa vatsansa täyteen ja rauhalliset yöunet. Moni vapaaehtoisista tietää, mitä kodittomuus on.

Jakomäen kirkon

tilalle ehkä asuntoja

Jakomäen kirkon tilalle saattaa tulevaisuudessa nousta asuintalo, jonka katutasossa on tilat Malmin seurakunnalle. Jakomäessä on käynnistymässä asemakaavamuutos, johon kuuluu lisärakentaminen Jakomäen keskustaan, kirkon purkaminen ja asuinrakennuksen rakentaminen sen tilalle. Kaavamuutos ja suunnitelmat esitellään Helsingin kaupungin verkkotilaisuudessa 6. helmikuuta kello 17.

Vaikka rakennuksesta puhutaan yleisesti kirkkona, kyseessä on oikeastaan seurakuntatalo. Se tekee purkamisesta vähemmän byrokraattisen prosessin.

Vuonna 1975 valmistunut Jakomäen kirkko on ollut käyttökiellossa vuodesta 2019 alkaen sisäilmaongelmien ja kattovuodon vuoksi. Rakennus on Helsingin seurakuntayhtymän hallussa ja yhtymä omistaa myös tontin. Malmin seurakunnan luottamushenkilö Anna Karhumaa teki aloitteen kirkon tontin muuttamiseksi asuinrakennustontiksi. Helsingin yhteinen kirk-

kovaltuusto hyväksyi aloitteen keväällä 2021.

Kirkkovaltuustoa

johtaa Wiking Vuori

Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi on valittu Wiking Vuori Herttoniemen seurakunnasta. Puheenjohtajan valinta ratkesi äänestyksen jälkeen. Wiking Vuori voitti Christoffer Perret’n äänin 61–26. Perret valittiin yksimielisesti varapuheenjohtajaksi. 91-jäseninen kirkkovaltuusto on koko Helsingin seurakuntayhtymän ylin

päättävä elin, joka päättää muun muassa kirkollisveron suuruudesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä kirkkojen rakentamisesta ja korjaamisesta. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Riitta

Asikanius Kallion seurakunnasta. Puheenjohtajana jatkaa Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen

Lentokentälle hiljainen huone

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on avattu kaikkia uskontokun-

tia ja katsomuksia palveleva hiljainen huone. Hiljainen huone on syntynyt lentoasemayhtiö Finavian, Vantaan seurakuntien ja eri uskontokuntien edustajien yhteistyönä.

Tila on passintarkastuksen jälkeen, alueella, josta lennot lähtevät Schengen-alueen ulkopuolelle. Väljä, rauhallisin värein sisustettu kolmiosainen tila kutsuu viivähtämään kaikkia, jotka kaipaavat hetken hiljaisuutta, omaa rukoushetkeä tai muuta levähdystä.

Avajaisissa puhunut Helsingin hiippakunnan piispa Teemu

Jüri saapui kirkolle syömään, mutta mietti vielä, jääkö yöksi.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JOONAS VOHLAKARI

Lattialle on levitetty kymmenen patjaa, joiden päällä on tyyny ja siististi viikattu viltti. Siltä varalta, että väkeä tulee enemmän, patjoja on pinossa lisää.

Myllypuron kirkolla on alkamassa Kodittomien yö. Tänään kirkolle voi tulla yöpymään, syömään, hakemaan lahjoitusvaatteita, juttelemaan tai peseytymään: läheinen Sanervakoti lainaa saunatilojaan. Illan aikana voi myös osallistua hartauteen. Tietoa tapahtumasta on levitetty muun muassa Vailla vakinaista asuntoa ry:n, eri kaupunginosaryhmien ja puskaradion kautta.

Aluksi Herttoniemen seurakunnan diakoniatyöntekijä Pilvi Juvonen ja joukko vapaaehtoisia kokoontuvat takkahuoneeseen pieneen alkukeskusteluun ja -rukoukseen. Ei tätä hommaa vain omin voimin tehdä, yksi vapaaehtoisista muistuttaa.

Myllypuron kirkon ovet ovat olleet korona-aikaa lukuun ottamatta säännöllisesti auki kodittomille jo noin 15 vuoden ajan kerran

kuussa näin talvi-aikaan. Yhtä kauan seurakunta on ollut mukana lokakuisessa Asunnottomien yössä.

– Toimintaa olivat käynnistämässä Herttoniemen seurakunnan silloinen kirkkoherra Veijo Vatka ja diakoni Karolina Puuska. Viime aikoina yöpyjien määrä on vaihdellut kymmenen molemmin puolin, Pilvi Juvonen kertoo.

Tapahtumat ovat aina sujuneet hyvin. Paikalle saa tulla myös päihtyneenä, mutta ketään ei ole koskaan tarvinnut käännyttää kadulle. Ihmiset kunnioittavat kirkkotilaa.

– Kirkko tarjoaa turvallisen ja rauhallisen paikan yöpymiseen. Erityisesti naiset kokevat turvallisuuden tärkeäksi, Pilvi Juvonen sanoo.

NOIN TUNTI, pari sen jälkeen, kun tapahtuma on alkanut, kirkolla on paljonkin porukkaa. Pitkät pöydät täyttyvät ruokailijoista.

Jüriksi esittäytyvä mies on käynyt syömässä, mutta hän ei ole vielä päättänyt, jääkö kirkolle koko yöksi.

– Viimeksi joulukuussa olin täällä yötä. En muista,

ESKO JÄMSÄ

Myllypuron kirkon lattialle oli levitetty patjoja ja petivaatteita perjantaina 20. tammikuuta.

mistä kuulin näistä tapahtumista, ehkä joku kaveri sanoi, että tänne pääsee tai sitten Kalkerssissa (Vailla vakinaista asuntoa ry:n ylläpitämä yökeskus) sanottiin.

Yleensä Jüri viettää yöt asuntolassa.

– Kuljen ympäriinsä, saatan käydä junalla vaikka Lahdessa tai Riihimäelläkin ja kerään tölkkejä. Tänään kävin Vantaan Koivukylässä Sininauhasäätiön paikassa syömässä.

OSA KODITTOMIEN yön vapaaehtoisista tietää, millaista on elää vailla kotia. He ovat myös käveleviä todisteita siitä, että elämä voi muuttua.

Sellainen on esimerkiksi

musten synnyttämä viha on vaihtunut rakkauteen. – Olen vihannut ihmisiä hirvittävästi. Nyt tykkään ihmisistä, Liljestrand kertoo. – Kaikesta kokemastani tulee palo tähän vapaaehtoistyöhön.

– Siellä on yleensä ihan rauhallista, mutta samassa tilassa voi olla monta ihmistä. Me virolaiset olemme usein samassa huoneessa.

Alun perin Jüri tuli Virosta Suomeen rakennustöihin. Sitten elämään tuli vähän kaikenlaista: terveysongelmia ja alkoholinkäyttöä. Nyt hänellä ei ole Suomessa asuntoa, eikä kotiseudulla Pärnussakaan paikkaa minne mennä. Päivisin hän kertoo ”matkustavansa”.

Caj-Peter Liljestrand, jonka elämäntarina vetää hiljaiseksi. Liljestrand varttui kasvattivanhempien luona Espoossa. Hän muistaa lapsuudestaan kovan kurin ja työnteon, muttei sellaista hetkeä, että joku olisi pitänyt sylissä.

12-vuotiaana Liljestrand huomasi, että alkoholi voisi olla hänen juttunsa ja 15-vuotiaana hän lähti omille teilleen. Vuosia meni päihteiden parissa, tuttavien nurkissa, rappukäytävissä ja asuntoloissa.

Nyt Liljestrand on ollut raittiina jo kolmisenkymmentä vuotta. Siinä auttoivat oma motivaatio, mutta myös vertaistuki. Hylkäämiskoke-

ASUNNOTTOMUUDEN kuva näyttää Liljestrandin mukaan erilaiselta kuin silloin, kun Kodittomien yöt alkoivat. – Silloin porukka oli jotenkin huonovointisempaa. Nyt ilman kotia on parempikuntoisia ihmisiä, toisaalta myös sekakäyttäjiä on enemmän. Kaikilla ei tietenkään ole päihdeongelmaa, sillä on myös olosuhteista johtuvaa asunnottomuutta. Hänestä kirkkojen ovet saisivat olla enemmänkin auki kodittomille, sillä ihmiset tarvitsevat turvallisia paikkoja yöpyä, ja paikkoja, joissa heidät kohdataan ihmisinä.

– Minua usko on auttanut hirvittävästi. Enää koskaan ei ole turvaton olo.

Seuraavat Kodittomien yöt Myllypuron kirkolla (Neulapadontie 12) 17. helmikuuta ja 17. maaliskuuta klo 16 alkaen. Ruoka, sauna ja kirkkohetki.

Laajasalo muistutti, että lentoaseman ulkomaanterminaalissa on aikoinaan ollut hiljainen tila, joka avattiin 37 vuotta sitten.

Tila kuitenkin katosi lentoaseman muutoksissa jo kauan sitten. Useimmilla Euroopan suurilla lentokentillä on hiljainen huone.

Jouluradio tavoitti nuoret kuuntelijat

Seurakuntien rahoittama Jouluradio ylsi jälleen suureen suosioon ja korkeisiin kuuntelijalukuihin viime vuoden lopussa.

Jouluradio oli radiokanavien ykkönen 9–24-vuotiaiden viikkotavoittavuudessa koko maassa ja 25–54-vuotiaiden viikkotavoittavuudessa pääkaupunkiseudulla viikoilla 48–51, eli 1.–28.12.2022. Viikkotavoittavuudella tarkoitetaan kanavaa vähintään vartin viikon aikana kuunnelleita. Kaikkiaan Jouluradion kanavat tavoittivat 223 000 pääkaupunkiseudulla asuvaa. Koko maan viikkotavoittavuus oli jopa 958 000 suomalaista. Jouluradion kanavia kuunneltiin paljon netin kautta. Kauteen 2021 verrattuna net-

tikanavien kuuntelijamäärä kasvoi kahdeksalla prosentilla.

Median johtokunta valittiin

Kirkko ja kaupunki -median toimintaa ohjaavaan, luottamushenkilöistä koostuvaan johtokuntaan on valittu Helsingistä Eija-Riitta Korhola (Tuulikki Vuorinen), Laura Koskelainen (Hanna Mithiku), Olav S. Melin (Kalle Sällström), Tiiu Pohjalainen (Anna Saurama) ja Pekka Salomaa (Panu Laturi). Varajäsenet on kerrottu sulkeissa.

Hankeasiantuntija Hanna Similä on perehtynyt selvitystyössään pariin kymmeneen hiljaiseen tilaan. Niitä on oppilaitoksissa, sairaaloissa ja lentokentillä.

Caj-Peter Liljestrand ja Martti Martikainen toimivat nykyään vapaaehtoisina Kodittomien öissä.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7

avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä YouTubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Kynttilänpäivän perhemessu 5.2. klo 10 (suora radiolähetys). Muroma-Nikunen, Kolari, Marte, Nyrönen, Lähde-kuoro. Yhteisvastuukeräys alkaa. Klo 11–13 Talvirieha kaikenikäisille. Poniajelua, kasvishernekeittoa, grillimakkaraa ja vaahtokarkkien grillausta, vohvelikahvila ja käsityömyyjäiset. Maksu käteinen/kortti, tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Messu su 12.2. klo 10. Kolari, Silin, Marte. Striimataan. Aamupuuro klo

9–9.45, keittolounas n. klo 11.30–12.30.

Iltamessu ke klo 18. 8.2. Kolari, Marte. 15.2. Silin, Marte. Iltatee. Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.

Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan.

Ad sextam to klo 12.

TAPAHTUMIA

Teematorstai – Haagan kauppala

100 v. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 ohjelma.

9.2. Yhteisvastuukeräys – Nuorten

Haaga.16.2. 72 tunnin kotivara: Turvallisuutemme sähkö- ym. muiden katkosten aikana, Lasse Wallius.

Musiikkimatka halki Euroopan

-konsertti su 12.2. klo 15. Kamarimusiikkia. Hanna Lipiäinen, viulu, Lili Ahopelto, piano. Vapaa pääsy. Lastenlaulukonsertti ti 14.2. klo

17. Luhmo.

Puhaltajien ystävänpäivän konsertti ti 14.2. klo 19. Luhmo.

Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e.

Käsityökerho ma klo 13.

Pelikerho la 11.2. klo 12.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Kirjallisuuspiiri to 23.2. klo

18–19.30. Aiheena John Williams: Stoner.

Junnutönö 2–6-luokkalaisille ti ja pe klo 13–16. Tied. pauli.virtanen@ evl.fi.

Lähetyspiiri ma 6.2. klo 14. Suikkanen.

Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg. Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30–20 kirkossa. Tied. mari.silin@evl.fi ja hannele.paivio@gmail.com.

Musiikkinäytelmä ke 15.2. klo 18 ja su 19.2. klo 14 Haaga-salissa. Haagan seurakunnan teatterityöpajan esitykset. Frank Mc Court: Seitsemännen portaan enkeli. Kohtauksia irlantilaispojan elämästä. Vapaaehtoinen pääsymaksu 19 e Yhteisvastuukeräykseen.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Messussa kuullaan musiikkia

J.S. Bachin kynttilänpäivän soolokantaatista Ich habe genug baritoni Juha Kotilaisen laulamana.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo

18. Veisuin 8.2. Virsin 15.2.

TAPAHTUMIA

Klanun Mummola la 4.2. klo 10–13 Klanulla. Lapsille ja aikuisille yhdessä, leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tarjolla välipalaa.

Lauletaan yhdessä to 2.2. ja 16.2. klo 10.15 kirkossa kanttori Anne Myllylän kanssa.

Työtupa ti 7.2. klo 15–18. Avoin

Paavali kutsuu voimaan hyvin

Paavalin seurakunnassa aletaan pitää huolta ihmisten mielenterveydestä oikein urakalla. Mitä kaikkea uusi Mielessä mukana -hanke sisältää, projektipäällikkö Nina Liikala? – Ensimmäisenä alkaa naisten hyvinvointiryhmä Hermannin Diakoniatalossa, ja 14.2. järjestämme vauvahieronnan kurssipäivän Paavalinkirkolla. Maaliskuussa alkaa miesten hyvinvointiryhmä, ja 11.3. on pakohuonepelipäivä. Tulossa on myös lattaritansseja, retkiä ja teemapäiviä.

Mihin pyritte kaikella tällä toiminnalla?

– Tavoitteena on löytää ja vahvistaa mielen hyvinvointia tukevia voimavaroja, ja siksi sisältökin on monipuolista. Tämä on ennalta ehkäisevää matalan kynnyksen toimintaa. Haluamme samalla vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä stigmoja.

käsityö- ja askarteluhuone Klanulla. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille ja käsityötuotteita lähetyksen hyväksi.

Eläkeläisten päivähetki keskiviikkona 8.2. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä.

Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa tiistaina 14.2. klo 15–17. Vieraana kuurojentyöntekijä Seija Einola.

Lähetyspiiri ti 14.2. klo 17–18.30.

Avoin piiri parittomien viikkojen tiistaisin Klanun aukiolla. Vierailijoita ja keskustelua ajankohtaisista

lähetysaiheista.

Taidetta ja Raamattua -ryhmä

kokoontuu kuusi kertaa tiistaisin

21.2.–28.3. klo 18 Klanulla. Tervetuloa taidehistorialliselle matkalle pääsiäisaikaan. Tarkastelemme

Raamatun tekstien ja taidehistorian teosten kautta pääsiäisajan tapahtumia. Ryhmää ohjaa Hanna Ruotsalainen. Tutustumisilta kuvataideterapi-

aan ke 1.3. klo 18–20 Klanulla. Tässä illassa pääset tekemään kannet muistikirjaan, johon voit kirjoittaa itsellesi rohkaisevia ajatuksia, mietteitä, runoja, rukouksia. Samalla tutustumme ratkaisukeskeiseen kuvataideterapiatyöskentelyyn. Illan ohjaa taideterapeutti Helena Tahvanainen. Ilmoittautuminen terapiarthelena@gmail.com 20.2. mennessä.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13 Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messu klo 11 sunnuntaisin Munk-

– Meillä on monia yhteistyökumppaneita, kuten Mieli ry, Sininauhaliitto, Kansan Raamattuseura ja Helsingin Psykoterapiainstituutti.

Miksi juuri Paavalin seurakunta lähtee näin vahvasti mielenterveystyöhön?

– Idea lähti minulta ja tiimissämme se sai siivet! Valmistuin juuri jatko-opinnoista sairaanhoitaja-diakonissaksi ja

suoritin diakoniatyön työharjoitteluni Paavalissa. On ihanaa, että tämä seurakunta on tosi ulospäin suuntautunut. Täällä mennään ihmisten keskelle ja tehdään töitä rukoillen ja ilolla.

EIRA SERKKOLA

Pidä huolta -ryhmä naisille to 9.2.–16.3 klo 12–13. Ilm. viim. 3.2.: nina.liikala@evl.fi. Latinotanssiryhmä to 9.2.–16.3. klo 17–18. Katso s. 8 tai Paavalin seurakunnan verkkosivu.

– Keskitymme voimaannuttavaan mielenterveystoimintaan, kertoo Nina Liikala. Nala-koira pääsee välillä mukaan virkistyskäynneille ryhmäkoteihin.

TAPAHTUU 3.–17.2.

kivuoren kirkossa. 5.2. Päivi Vähäkangas, Riika Kuusisalo, Senni Valtonen, mukana seurakunnan bändi. Seurakuntaneuvoston ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen. Yhteisvastuukeräyksen avaus. 12.2. rippikoulusunnuntai. Päivi Vähäkangas, Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen.

Levollisuuden messu la 11.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kaisa Hirvonen, Senni Valtonen.

TAPAHTUMIA

Tulevaisuuden ja toivon ilta la 4.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Tule kuulemaan, kuinka pastori Marko Huhtala avaa Jeesuksen ja Raamatun opetuksia lopunajasta ja tulevista tapahtumista. Tilaisuus on kaksikielinen, suomi/ruotsi. Rukouspalvelua ja henkilökohtaista keskusteluapua. Aulassa tarjolla kahvia, teetä ja pikkuherkkua sekä kirjapöytä.

Talvirieha su 5.2. klo 12.30–14.30

Munkkivuoren kirkon pihalla. Koiravaljakkoajelua, kilpailuja, kynttilän koristelua, makkaraa, kahvia, kaakaobaari. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Kunnon kaveri -jumppa to 9.2. ja

16.2. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkon pihapiirissä.

Pop up -infoa digistä to 9.2. klo

12–12.30 Munkkiniemen kirkossa.

Laulukerho ke 8.2. klo 13–14 Sennikanttorin johdolla Munkkivuoren kirkossa.

Pop up -infoa digistä ti 14.2. klo

10.30–11 Munkkivuoren kirkossa.

Ilta nuotiolla to 16.2. klo 18–20

Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

Iltamusiikkihetki ti 14.2. klo 17

Munkkiniemen kirkossa. Duo Eclipse: Leïla Martin ja Laure Paris, marimba ja klarinetti. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 euroa. Tuotolla tuetaan oman seurakunnan lähetystyötä. Iltatee.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4

www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Kynttilänpäivän messu, musiikkipyhäkoulu ja lounas su 5.2. klo 10. Vanne, Vuori, Listo-Tervaportti. Yhteisvastuukeräyksen avaus ja lapsille toimintapisteitä.

Messu ja uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen su 12.2. klo 10. Vuori, Luoma, Ahola.

TAPAHTUMIA

Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus ke 8.2. klo 14 Kotikallion palvelukeskuksessa, Kyläkirkontie 6–10.

Yhteisvastuukonsertti su 12.2. klo

16 kirkolla. Pianotaiteilija Risto

Lauriala. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin klo 18.30 kirkolla.

Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Ruokaa, seuraa, rukousta.

Vauva tulossa -illat lasta odottaville ke 8.2., 8.3., 19.4., 10.5. klo 17–19

Pitäjänmäen ja Huopalahden kirkoilla. Vertaistukea, keskustelua, rentoutumista tuleville vanhemmille. Tied. ja ilm. edellispäivään klo

12 mennessä sanna.yli-koski-mustonen@evl.fi.

Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta.

Olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo

15–18.30 kirkolla. Maksutonta välipalaa ja kahvia. Ruokailu klo 17, hinta 2 e aikuisilta. Käytössä ompelukone ja pelejä. Myös askartelua ja Pop up -ohjelmaa.

Lähetyspiiri parittoman viikon keskiviikkoisin klo 14 kirkolla. Ke 15.2. kätilö Kirsti Kirjavainen tuo terveiset Nepalista.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha

Meritullin seurakuntatalo, Meritullintori 3

Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa

(myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 19 Agricolan kirkossa.

Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa. Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa.

Kappelikahvila ti klo 14.

MLL:n iltaperhekerho parillisilla viikoilla ma klo 18.15.

Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

Vauvaperhekerho ti klo 13.

Yksinhuoltajien olohuone ti 7.2. klo 17.

MLL:n perhekerho ke klo 9.

Koululaisten Olkkari to klo 14.

Baby and Toddler Group on Fri-

Valtavaara. 15.2. Sote ja seniorit, ylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Suomenlinnan kirkolla:

Koululaisten Olkkari ti klo 14. Koululaisten kokkikerho to 17. Rukousta ja sanaa musiikin siivin ke klo 18.

Tuomiokirkolla:

Aamurukouspiiri ma klo 7.30. Päivärukous ma, ti ja pe klo 12. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Seniorijumppa ke klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa. Päiväkonsertti ke klo 12. Kristillinen meditaatio ke klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Pyhä tanssi tutuksi to 16.2. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12. Ensemble Nylandia ja Kymi Sinfonietta to 16.2. klo 19. Liput ticketmaster.fi.

Alkaisitko arkienkeliksi?

Haluaisitko toimia vapaaehtoisena ystävänä vanhukselle, yksinäiselle tai perheelle seurakunnan kautta? Tule kuulemaan lisää kahtena tiistai-iltana Malmin Varustamolla järjestettävään vapaaehtoistyön koulutukseen. Iltojen välillä voit jo kokeilla vapaaehtoistyötä käytännössä.

Ilmoittaudu ma 6.2. mennessä. Malmin seurakunta: niina. karhu@evl.fi, p. 050 5912226, Oulunkylän seurakunta: maria. onuigbo@evl.fi, p. 050 3804138 ja Pakilan seurakunta: moona. seppa@evl.fi, p. 050 4766652.

Vapaaehtoistyön koulutus ti 14.2. ja ti 14.3. klo 17–20 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16.

days at 1.30 pm.

Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Ekumeeninen luottamuksen

Hyvän toivon kappelin 5-vuotissyntymäpäivien perhetapahtuma su 5.2. klo 9.30 alkaen. Juhla sisältää myös Kynttilänpäivän messun klo 12 Hyvän toivon kappelissa.

Yhteisvastuukeräyksen avausmessu su 5.2. klo 10 Vanhassa kirkossa.

Tuomiokirkon 171-vuotisjuhlamessu su 12.2. klo 10 Tuomiokirkossa. Seurakuntaneuvoston ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Annankulman olohuone ke ja to klo 11 ja pe klo 9. Lähetyksen iltapäivä to 9.2. klo 13.30.

Bulevardin pihasalilla:

Naisten raamattupiiri ma klo 14. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla:

Yhteisöruokailu ma klo 17. 6.2. Karaokea klo 20 asti.

rukoushetki to klo 10.

Tuolijumppa to klo 17.

Musaryhmä to klo 18.

Hiljaisuuden jooga pe 10.2. klo 17.

Raamattupiiri parittomilla viikoilla pe klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla:

Lasten kerho ke klo 16.30.

Perhekahvila pe klo 9.30.

Meritullissa:

Seniorijumppa ma klo 10 ja 11 liikuntasalissa.

Lasten liikuntakerho ti klo 9.30 liikuntasalissa.

Perhekerho to klo 15.

Mikael Agricolan kirkolla:

Diakoniaruokailu ti klo 12 Agricolan kryptassa. Hinta 1 e.

Tribe-tiistai ti klo 16.30.

After school ke klo 15.

Perhekerho pe klo 9.30.

Nuorten aikuisten ilta la 11.2. ja

4.3. klo 18.

Seniorifoorum ke klo 13. Edullinen kahvitarjoilu kryptassa klo 11.30.

8.2. Pettymykset, loukkaukset ja anteeksianto, kirjailija Anna-Liisa

Swing High Ystävänpäiväkonsertti ti 14.2. klo 18. Liput ovelta. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta/netistä.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 6.2. ja 13.2. Partti. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 7.2. Helanne, 14.2. Kotakorpi. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 8.2. Lindfors, Anima mea, joht. Korhonen. 15.2. Kelttimessu. Lindfors, Anima mea, joht. Vuori. Messun jälkeen meditatiivisen kirjoittamisen hetki diakoni Nina Klemmtin ohjauksessa. Kivimessu torstaisin klo 18. 2.2. Uusi-Rauva, Niskala. 9.2. ja 16.2. Juhantalo, Niskala. Iltamessu ja lectio perjantaisin klo 18. 3.2. ja 10.2. Hynninen. Ennen messua luetaan Raamattua ääneen klo 17–18 kappelisalissa. Messu su 5.2. klo 10. Yhteisvastuukeräyksen aloitus ja kappalaisen

3.–17.2.

virkaanasettaminen. Sami UusiRauvan asettaa virkaansa lääninrovasti Kari Kanala. Reina, Kotakorpi, Pyylampi, Niskala, Klemmt, Kallion Kantaattikuoro.

Messu su 12.2. klo 10. Partti, Lindfors, Pyylampi, Oksanen, van Santen.

Alppilan kirkossa:

Kiinankielinen messu su 5.2. ja 12.2. klo 13.

Tasausmessu su klo 16. Reina, Oksanen. 5.2. Viljamaa, Pyylampi. 12.2. Partti, Oksanen.

TAPAHTUMIA

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 9.2. Ikääntyneiden

älykodit, Christina Forsgård. Raisa Rauhamaa haastattelee. 16.2.

Sielujen puolustaja piispa emeritus Eero Huovinen. Sirkku Nyström haastattelee.

Puuhailtoja alakoululaisten

perheille kerran kuussa keskiviikkoisin klo 16–19 Siltasaarenkatu 28

kerhotilassa. 15.2. Valmistetaan

laskiaispullia kaakaon kera. Legomaailman rakentamista.

Sateenkaarimessukuoro Ääniset

torstaisin Alppilan kirkon kappelisalissa klo 17.30–20. Kuoroa johtaa

Kimmo Puunenä. Tule mukaan

laulamaan!

Raamattupiiri keskiviikkoisin klo

18 Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11. Vetäjänä Kari Kurka.

Talon päiväleiri hiihtolomalla

20.–24.2. klo 9–16 Talolla, Toinen linja 8. Ohjattua ja vapaata toimintaa. Lounaan ja välipalan valmistamme päivittäin yhdessä kokkikerhomeiningillä. Keskiviikkona retki Tropicarioon. Voit ilmoittautua mukaan yhdeksi tai useammaksi päiväksi. Hinta 15 e/lapsi/ päivä sisältäen kaiken. Ilmoittaudu mukaan 20.1.–12.2. bit.ly/Talonhiihtoloma Ohjaajina Tytti ja Mikko sekä Junnu-Talosta tuttuja isosia.

POLKU23-telttaleiri Keuruulla

4.–9.7. Ilmoittaudu mukaan seurakuntien suurleirille joko yksin, kavereiden tai perheen kanssa. Hinta v. 2013 syntyneille ja sitä vanhemmille 130 e, vuosina 2014–2019 syntyneille 100 e, alle 3-v. maksuton. Sitovat ilmoittautumiset 20.1.–26.3. lyhytlinkeistä bit.ly/ POLKU23Varkka ja bit.ly/POLKU23Perhe. Lisätiedot Tytiltä tytti. friberg@evl.fi, kallionseurakunta.fi, www.polkuleiri.fi

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21

Tule mukaan huikeaan gospelkuoroon

Puhutteleeko gospel sydäntäsi? Saako rytmimusiikki lanteesi keikkumaan? Gospelia kaikille Mass Choir kokoaa yhteen satoja gospellaulusta kiinnostuneita aikuisia ympäri pääkaupunkiseudun. Kauden aikana harjoitellaan 4–5 moniäänistä gospellaulua päätöskonserttia varten ja kokeillaan Complete Vocal -tekniikkaa, gospelsoundia ja rytmikkääseen gospellaulamiseen kuuluvaa liikkumista. Nykygospelissa yhdistyvät soul-, blues-, jazz- ja rockmusiikki. Kuoroa johtaa musiikin maisteri Nina Pakkanen.

Kausi huipentuu yhteiskonserttiin Gospel Helsinki -kuoron ja vierailevan sooloartistin kanssa. Osallistumismaksu on 42 euroa/kausi. Emme kysele osaamistasi tai kuorolaulukokemustasi, sillä kuoro on avoin kaikille.

Lisätietoja: gospeliakaikille@gmail.com. Ilmoittautuminen: https://gospelhelsinki.fi/gospelia-kaikille/

Rukoushelmilauluja

Kolmen kerran kuoro

Tule mukaan laulamaan virsiä ja muita lauluja teemoitettuna Martin Lönnebon tuottamiin Rukoushelmiin. Kokoontumisia on kolmena keskiviikkona 8.2., 15.2. ja 1.3. kello 17–18.15 Viikin kirkolla, Agronominkatu 5.

Laulut lauletaan myös Tapanilan kirkon Rukoushelmimessussa sunnuntaina 5.3. kello 17.

Laulua ohjaa kanttori Mari Torri-Tuominen. Häneltä saa lisätietoa sähköpostitse osoitteesta mari.torri-tuominen@evl. fi tai puhelinnumerosta 050 438 2505.

p. 09 2340 4302

Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532

Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b. Avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11. Yhteisvastuun avausmessu 5.2. klo 11.

Lasse Heikkilän suomalainen messu 26.2. klo 11.

TAPAHTUMIA

Perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15. Perhekerhossa muskari tiistaisin klo 10. Rukousaamiainen 3.2. Kryptassa klo 8–9.30. Tiedustelut markus. ek@evl.fi. Myyjäiset 5.2. klo 12–14 seurakuntasalissa. Myynnissä leivonnaisia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Draamallinen saarnaryhmä 6.2.

lyhyt hartaus. Lähtö C-portaan edestä klo 18.

Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11.

Kirkkokahvila avoinna ma–to klo 10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta klo 11–14.

Seuraa somessa. Facebook: Lauttasaaren seurakunta, Instagram: lauttasaarensrk.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet:

Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 5.2. klo 10. Flinck, Koivisto, Korkalainen. Yhteisvastuukeräyksen aloitus.

Puolen tunnin messu 8.2. klo 18. Aitolehti, Korkalainen. Messu 12.2. klo 10. Koivisto, Valkeapää, Kiiski, Polyteknikkojen orkesteri.

Puolen tunnin messu 15.2. klo 18. Valkeapää, Loviisa Tuomisto.

TAPAHTUMIA

Luovuus voimavarana – kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ti 7.2.–18.4. klo 18–20.30. Tied. ja ilm. sisältäen puhelinhaastattelun Tuula Paasivirta, p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@evl.fi.

Latinotanssi to 9.2.–16.3. klo 17–18. Maksuton. Ei ilm.

Vauvahieronnan kurssipäivä ti 14.2. klo 10. Mukaan alusta, pyyhe, öljy. Ei ilm.

14.15. Maksuton. Ei ilm. Pyhiinvaellus Paavalinkirkolta 9.2. klo 11. Kohde Diakonissalaitoksen kirkko. Lähtö Paavalinkirkolta. Pakopeli-lauantai 11.3. Pakohuonepeli-turvakoodi yläkouluikäisille, nuorille ja aikuisille. Toiminnallisia tehtäviä. Aikuiset klo 13, nuoret klo 15. Ei ilm.

Taidekurssin näyttely aulagalleriassa kirkon aukiolona.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Kirkko avoinna ma klo 11–13, ti klo 11–15 ja 17–19 sekä ke–to klo 11–15.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko:

Kynttilänpäivän perhemessu sanoin, sävelin ja visualisoiden su 5.2. klo 10. Messun jälkeen brunssi. Messu su 12.2. klo 10.

Töölön kirkko:

klo 18 Vattuniemi-tilassa. Tiedustelut maija.saario@evl.fi.

Avoin sururyhmä 8.2. klo 17.30–19. Lisätietoja Taina Viherkari p. 050 380 3532.

Torstaipiiri 9.2. Retki Isoon Omenaan. Tapaaminen klo 13 metroasemalla Gyldenintiellä. Lasten messuavustajakoulutus

11.2. klo 12–13.30. Tarkoitettu 4–13-vuotiaille. Ilmoittautumiset 9.2. mennessä annette.markkunen@evl.fi.

Käsityöpiiri 13.2. kello 13–14.30. Kahvitarjoilu.

Hiljaisuuden joogan tuoliharjoitus 22.2. klo 17–17.30. Lastenhoito järjestetty klo 17–19. Nuortenillat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemitilassa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa.

Kuoro kaikille -harjoitukset torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita laulamaan.

Isien lenkkiryhmä torstaisin klo 18. Lenkkeilyä, maksuton sauna ja

Sururyhmä läheisensä menettäneille 23.2. klo 18–19.30. Muut kerrat 9.3., 23.3., 13.4., 27.4. ja 11.5. Tied. ja ilm. p. 050 377 4024 tai arja.rannanpaa-kortelainen@evl.fi.

Varhaiskasvatus: Ryhmät eivät kokoonnu viikolla 8. Muskarit 0–3-vuotiaille ma ja to 9.1.–11.5. Ilm. nettisivujen kautta, ryhmissä tilaa. Odottavien teehuone ke 18.1.–15.2. klo 17–18.30 ensimmäistä lastaan odottaville. Ennakkoilm. tuija.heinonen@evl.fi. Sylivauvat ti 24.1.–14.2. klo 9.30–11. Ensimmäisen lapsen saaneille äideille ja vauvoille. Ennakkoilm. tuija.heinonen@evl.fi. Perhekahvila to alk.

12.1. klo 9–11. Avoin kaikille, ei ennakkoilm. Pyhäkoulu PikkuPaavalit ke alk. 18.1. klo 17.30–

18.30 3-vuotiaista ylöspäin. Ei ennakkoilm.

Iltaruoka ke klo 16.30–18 jaksolla

1.2–26.4. Vegaanista kasviskeittoa.

Vapaavalintainen hinta 1–5 e. Ruokajakelu ke klo 14 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Ystävyydenkahvila ke klo 14–15.

Vapaaehtoinen maksu.

Lempeä liikunta ke klo 13.30–

Messu su 5.2. ja 12.2. klo 12. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko:

Messu su 5.2. klo 12. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahveilla keräyskohteiden esittely. Mukana kansainvälisen diakonian ryhmä. Messu su 12.2. klo 12.

Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Aamuehtoollinen klo 8.30 kuukauden 1. torstaina 2.2.–1.6.

TAPAHTUMIA

Katso kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi

Koululaisten (1.–7. lk) leiri 31.3.‒2.4. Korpirauhan leirikeskuksessa. Leirillä puuhataan monipuolisesti sisällä ja ulkona, saunotaan ja ollaan leirinuotiolla. Ilm. nettisivujen kautta seurakuntatoolo.fi Kevään Avoimet perhekerhot 9.1.‒17.5.2023 (ei viikolla 8!).

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi

Hyvän mielen kahvila Pikkuhuopalahden asukastalolla ti klo 14–15.30.

Diakoni tavattavissa Töölön palve-

lukeskuksessa ma 6.2. klo 13–14.

Temppeliaukion kirkolla:

Jumppapiiri ti klo 10.30.

Sururyhmä läheisensä

menettäneille 2.–30.3. klo 13–15.

Ilm. ja lisät. p. 09 2340 4742 tai pasi.rautiainen@evl.fi.

Töölön kirkolla:

Lähetyspiiri ti klo 13.30–15.

Open Doors -rukousryhmä ti klo

17–19 parittomat viikot.

Hanna-ryhmä – Toivoa naisille ti klo 18–20 parilliset viikot.

Café Töölö ke klo 14–16.

Avoin Rukoushetki ke klo 17–18.

W&F ruokailu ti ja to klo 12–13.

Hinta 2/1 e.

Hopeapiiri pe klo 13–14.30.

Meilahden kirkolla:

Meilahden yhteinen lounas ke

15.2. ja 1.3. klo 11.30–13. Hinta 2/1 e.

Torstaikerho to klo 13–14.30.

Tuomaankirkolla:

Hyvän olon iltapäivä vauvoille, vauvojen äideille ja isoäideille to 23.2. klo 16.30. Välipalaa, vaihtopöytä lastentarvikkeille ja ­vaatteille, asiaa lapsen ravitsemuksesta, musiikkia vauvoille. Ilm. mari. munne­karkela@evl.fi.

Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä klo 17–19 kuukauden

1. tiistaina 7.2., 7.3., 4.4. ja 2.5.

Tuomaankirkon kerhohuone, Jalavatie 6 b.

Ruskeasuon Rastissa:

Siioninvirsiseurat ma 6.2. klo 18. Seurapuheita ja Siionin virsien veisuuta.

W&F ruokailu pe klo 11.30–12.30. Hinta 2/1 e.

Fokuksessa:

Jooga ma klo 18–19.30. Muutama paikka vielä vapaana. Kurssimaksu 70/55 e. Lisät. virva.krans@evl.fi.

Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio -luentosarja ke 8.2. klo 18.

Mistä tiedämme, mitä on oikea kristinusko? Ajatuksia uuden kirjan äärellä. Professori emeritus Kaarlo Arffman, Helsingin yliopisto.

Ukraina, Venäjä ja kristillisyys -paneelikeskustelu ke 15.2. klo 18.

Mitä roolia kristinusko näyttelee

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan? Miten kirkot suhtautuvat sotaan? Panelisteina käytännöllisen teologian dosentti Maija Penttilä, maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Petteri Lalu sekä toimittaja Pauli Juusela.

Suuria uskonkysymyksiä. Luentoja keskustelusarja ke 22.2. klo 18.

Pääseekö koira taivaaseen? Kristillisen teologian näkökulmia eläimiin. Luennoitsijana teologian tohtori, Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Kari Kuula.

Raamattupiiri to klo 16.15–17.45.

Tietoisuustaitoja taviksille –mindfulnessin perusteet la 11.2. klo 13–15. Ilm. seurakunnan nettisivujen kautta 1.–9.2. Hinta 20 e. Tied. virva.krans@evl.fi.

Temppeliaukion kirkko on päivittäin avoinna vierailijoille. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyk­

siä läpi talven. Tarkemmat vierailuja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15. Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12.30.

Cafe ma, ti, to ja pe klo 9.30–13 sekä ke klo 11–18. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13, annos 1,50 e. Runopiiri ti klo 11–12.

Raamattupiiri ke klo 16–17. Ruokajako ke klo 14, Hämeentie 75. Klubi-ilta ke klo 18. Pullakirkko ja kirkkokahvit su klo 10.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6. Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10. Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu Kulosaaren kirkossa su klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Yhteisvastuukeräyksen aloitus su 5.2. messuissa. Su 12.2. Sanajumalanpalvelus Myllypurossa klo 12 erityisesti tämän vuoden rippikoululaisille. Messun jälkeen Open house nuorille.

TAPAHTUMIA

Iltaruoka kaikenikäisille to 16–17.30, Myllypuron kirkko. Maistuvaa ja edullista ruokaa sesongin mukaan. Aterian hinta aikuisilta 3 e ja lapsilta 1,50 e. Heidin yhteisvastuulounas su 5.2. klo 13.15, Myllypuron kirkko. Menu: kanakastike, kasvispyörykät, riisi, höyrytetyt kasvikset. Maito, vesi, mehu, kotikalja. Mansikkakermakakku, kahvi, tee. (L, G, kasvisvaihtoehto). Hinta 10 e, lapset 5 e. Käteismaksu mielellään tasarahalla tai MobilePay ovella.

Jousitrion konsertti su 5.2. klo 18,

Myllypuron kirkko. Pekka Häkkinen, viulu; Jussi Aalto, alttoviulu ja Kirsti Väyrynen, sello. Schubert, Beethoven. Vapaa pääsy, ohjelmatulot Yhteisvastuukeräykselle.

Kodittomien yö pe 17.2 klo 16, Myllypuron kirkko. Sauna, ruokaa, turvallinen yösija patjoilla, kaikille avoin iltahartaus.

Laulun siivin -yhteislaulua ke 8.2. klo 14, Kulosaaren seurakuntasali. Kahvit klo 13.30.

Armon ilta pe 10.2. klo 18, Myllypuron kirkko. Rukousta, laulua, ylistystä. Puhujana helluntaipastori Mauri Venemies, musiikkia Johannes Österlund. Iltatee.

Laiturin kirjallisuuspiiri kokoontuu kerran kuussa, seuraavaksi 7.2. klo 14. Ehdota luettavia kirjoja! Laiturin taidepiiri keskiviikkoisin klo 14. Talo tarjoaa välineet, ei osaamisvaatimuksia. Mukana Heikki Vuorio.

Neulontakerho Töppöset torstaisin klo 12, Myllypuron kirkko. Alakoululaisten päiväleiri 20.–24.2. klo 9–14, Myllypuron kirkko. Leikkiä, askartelua, retkiä lähikohteisiin, hiljentymistä kirkossa 1.–4.­luokkalaisille talvilomalla. Ilmoittautumiset tiina.maki­arvela@evl.fi, p. 040 508 7383.

Maksutonta digiopastusta Myllypuron kirkolla to 9.2. klo 14.30–16.30 ja Laiturissa joka to klo 14–15. Teemme myös kotikäyntejä. Ota yhteys marika.dahl@evl.fi, p. 050 473 6685.

Diakonian ajanvaraus ma klo

13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn pääty, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 4322 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Kappelimessu Puotilan kappelissa to 2.2. 9.2. ja 16.2. klo 18. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa pe 3.2., 10.2. ja 17.2. klo 12. Messu su 5.2. Vartiokylän kirkossa klo 10 ja Valonsäteitä-perhemessu ja puuhapäivä Mikaelinkirkossa klo 12. Ennen messua klo 11 on tarjolla syötävää. Messun jälkeen on klo 14 asti yhteistä puuhaa: koristele oma Runebergin keksi, tuunaa kynttilä, leiki leikkiradalla

Koko perheellä talviriehaan

Euronpäivä on Laajasalon kirkolla järjestettävä perinteinen ja iloinen koko perheen talvitapahtuma, jonka tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Päivän ohjelmassa on koiravaljakkoajelua, myyjäiset, arpajaiset, pelailua sekä suolaista ja makeaa syötävää edullisesti. Euronpäivä la 11.12. klo

11–15 Laajasalon kirkolla. Reposalmentie 13.

ja tutustu alkavaan Yhteisvastuukeräykseen.

Ehtoollishartaus Kontulan seniorikeskuksessa pe 17.2. klo 13.30. Os. Kontukuja 5. Messu su 12.2. Vartiokylän kirkossa klo 10 ja Mikaelinkirkossa klo 12.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla:

Perhekerho tiistaisin klo 9.30–12. Tarjolla puuroa aamupalaksi tai lounaaksi. Leikkiä ja askartelua, kiipeilyä puolapuissa ja lasketaan mäkeä. Välillä kokoonnumme kirkkosaliin yhteiseen hetkeen. Klo 12–15 perheolkkari Iltapäiväksi siirrytään perheolkkarin puolelle. Sohvalle sopii imettämään tai vaikka syliin lukemaan kirjaa. Lounaan lämmitys ja välipalan syöminen onnistuu kätevästi. Tiistain iltaruoka ti 7.2. alkaen klo 17.15. Vapaaehtoinen maksu. Ruokailun jälkeen mahdollisuus jäädä eri ikäisten raamattupiireihin klo 18 alkaen.

Perheolkkari torstaisin klo 9.30–15 Leikitään vaikka koko päivä! Kahvia ja teetä saa keitellä omaan tahtiin ja omia eväitä voi lämmitellä. Laivan kannelle voi kiivetä leikkimään tai vaikka pötköttelemään ja alakertaan saa pystyyn kivan kotileikin.

Ruokaa, iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin klo 11. Aterian hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus.

Puusta syntyy

Tiesitkö, että Helsingin seurakunnissa on paljon

erilaista harrastus- ja kurssitoimintaa?

Suosittu tuhkauurnakurssi

käynnistyy jälleen tiistaina

14.2. klo 16. Puutyöverstaan kurssit järjestetään Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Uurnakurssi kokoontuu viisi kertaa. Materiaalimaksu 15 euroa.

Ilmoittautumiset: pekka. tahtinen@evl.fi tai 041 5470 778.

Vartiokylän kirkolla: Maanantain iltaruoka maanantaisin klo 16.30. Hinta 1 e. Ruokailun jälkeen yhteistä puuhailua iltaperhekerhossa klo 17–18.30: liikutaan jumppasalissa, askarellaan ja leikitään lasten kerhotiloissa. Tarjolla iltakahvi ja ­tee. Ystävänpäivärieha koko perheelle ti 14.2. klo 17–18.30. Riehapassilla (5 e) pääset osallistumaan toimintapisteisiin: ongintaa, kasvomaalauksia, pomppulinna, askartelua ja onnenpyörä. Ruuaksi kasvisosekeittoa (1 e/2 e) ja mokkapalat (1 e). Kaikki tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykseen. Maksuvälineenä suosimme Mobilepayta, käteinen tasarahana. Illan päättää klo 18.30 alkava Kristallit­lapsikuoron konsertti.

Vauvaperhekerho torstaisin klo 9.30. Vietetään yhdessä aamupäivä vauvan tarpeiden mukaisesti, välillä lauletaan lastenohjaaja Teijan johdolla. Omia eväitä voi lämmittää.

Laulut soikoon ke 8.2. klo 13. Lauletaan yhdessä virsiä, kansanlauluja ja iskelmiä.

Perhekerho perjantaisin klo 9.30–11.30 Aloitamme yhteisellä aamuhartaudella kirkkosalissa. Käytössämme on liikuntasali leluineen ja lastenkerhotilat. Askartelua, pientä tarjoilua ja voit lämmittää omia eväitä.

Puotilan kappelilla:

HANNA-RIIKKA HEIKKILÄ

Puotilan kappelin Olohuone ti 7.2. Mistä kadun nimet tulevat?, Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen, ti 14.2.

Lapsuuden aarteita eri vuosikymmeniltä. Kahvit alkavat klo 13, ohjelma klo 14.

Rukouspiiri ma 6.2. klo 9.

Ajanvaraus diakonityöntekijälle

p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13

Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

Laajaranta, Humalniementie 15

Nettisivut:

helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa:

Messu su 5.2. klo 10. Takala, Kaskinen, Tiainen. Uusien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden

tehtävään siunaaminen. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Teemu Suominen.

Messu su 12.2. klo 10. Nurminen ja Niva-Vilkko.

Lyhyt iltamessu ke klo 18.

Laajasalon kirkossa:

Perhemessu su 5.2. klo 12. Takala, Tiainen, Nurmesviita ja Pulkkiset. Lopuksi kirkkoseikkailu.

Mukulamessu 30 vuotta su 12.2. klo 12. Kaskinen, Salonen, Pulkkiset. Lapsikuoro Kipinä, joht. Malve, ja Malmin seurakunnan lapsikuorot, joht. Mari Torri-Tuominen ja Kaisu Rauhamaa. Petri Laaksonen ja bändi. Laulaja, runoilija Jippu ja kirjailija Anna-Mari Kaskinen, lapsityönohjaaja Liisa Pietilä. Hiljaisuuden kirkko to 2.2. klo 18.

TAPAHTUMIA

Euronpäivä la 11.2. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Koko perheen talvitapahtuma Yhteisvastuun hyväksi. Koiravaljakkoajelua, poniratsastusta, kaneja ja alpakoita. Pelejä, arpajaisia, myyjäiset ja syötävää pikkurahalla. Käteinen ja MobilePay.

Vesper – musiikillinen iltahartaus ma 13.2. klo 19.30 Roihuvuoren kirkolla. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Kopponen.

Iltaruoka klo 16.30–18 keskiviikkoisin Roihuvuoren kirkolla ja torstaisin Laajasalon kirkolla. Aikuiset 3 e, lapset 1 e, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Maksutonta keikka-apua ikäihmisille. Tarvitsetko saattajaa lääkäriin, kauppa-apua tai lenkkiseuraa?

Välitämme kertaluonteista arjen apua mahdollisuuksiemme

mukaan. Avunpyynnöt: p. 050 505 8599, olehyva.roihuvuori@evl.fi.

Diakonian päiväsauna ti klo 13–15

Laajarannassa jaksamisen tai päihteiden kanssa kamppaileville. Tuo oma pyyhe, tarjolla pikkupurtavaa.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse

Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo

10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Hiljaisuuden päivä la 4.3. klo 11–18

Laajarannassa. Aloitus hiljaisuuden joogalla, ohjaaja Jaana Kangas. Klo

13–16 Lauri Maarala kertoo sydänrukouksesta. Rukoushetki. Kahvit ja kevyt lounas 5 e, käteinen. Ilm. ma 27.3. mennessä: arja.vaulas@ evl.fi, p. 050 5968 858.

Retki Hämeenlinnaan teatteriin

Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Vuotie 45.

JUMALANPALVELUKSET

Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12. Messu sunnuntaisin klo 11 kirkossa.

5.2. Paananen, Joronen, Virtanen, Valon ääni, Yhteisvastuukeräyksen avaus. 12.2. Sihvola, Ahonen. 19.2. Pesonen, Mäkelä, Kantola, Gaudium, luottamushenkilöiden siunaaminen.

TAPAHTUMIA

Majataloilta – Pekka Simojoki, EtCetera ja Jukka Jämsén. Majatalo on uudenlainen tapa kokoontua, kokea yhteisöllisyyttä ja puhua uskosta ihmisten kielellä. Illassa yhteislaulua ja uusia ikkunoita

Oletko huolissasi nuorestasi?

Isä, äiti, mummi, kummi – oletko huolissasi nuorestasi? Nuoret tarvitsevat näinä epävarmoina ja haastavina aikoina kuuntelevia ja auttavia aikuisia tavallistakin enemmän.

Walk in -terapiaan nuori voi tulla suoraan ilman lähetettä tai ajanvarausta. Terapia perustuu ratkaisukeskeisen lyhytterapian menetelmään. Siinä painottuvat omien vahvuuksien tunnistaminen ja ratkaisujen rakentaminen menneisyyden pohtimisen sijaan.

Nuoren kanssa keskustelevat tehtävään koulutetut ammattilaiset, jotka keskittyvät keskustelunaiheen rajaamiseen ja nuoren voimavarojen löytämiseen. Jo kertakäyntikin voi auttaa selvittämään ajatuksia. Maksuton ja luottamuksellinen Walk in -terapia on tarkoitettu 16–29-vuotiaille nuorille.

Walk in -terapia maanantaisin klo 14–18 Matteuksenkirkon Varustamolla Itäkeskuksessa, Turunlinnantie 3.

to 9.3. Kaksi kuningatarta, ohjaus Taru Mäkelä, pääosa Ritva Oksanen. Lähtö klo 10.15 ja paluu n. klo 18, Laajasalon kirkko. Jos tulet Herttoniemen Hertta-kaupan pysäkiltä, kerro se ilmoittautuessasi. Hinta 65 e, sis. matkat, näytelmän ja lounaan. Sitovat ilmoittautumiset 8.2. mennessä puhelimitse seurakuntatoimistoon (ylhäällä tiedot) tai nettisivujemme kautta.

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

gospelkuoro naisille. Laulamme hyvällä energialla ja svengillä uudempaa hengellistä musiikkia. Harjoitukset Vuosaaren kirkolla klo

18 keskiviikkoina 8.2., 15.2., 22.2., 8.3., 15.3. ja 4.4. Esiintyminen Yhteisvastuukonsertissa 12.3. ja pääsiäisyön messussa 8.4. Vahvista englannin taitoja. Avoin keskustelupiiri arkielämän asioista, tavoitteena sujuvoittaa puhuttua englantia. Ei ennakkoilmoittautumista. Vuosaaren kirkolla klo 17 tiistaina 14.2., 28.2., 14.3. ja 28.3.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon

Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13, lounas 3 e/6 e, mukaan 3 e. Walk in -terapia 16–29-vuotiaille joka ma klo 14–18. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmauksesta, Matteuksenkirkon Varustamon ovi.

Vapaaehtoistehtäviä on tarjolla ravintolassa ja asiakaspalvelussa p. 09 2340 2323.

keräyksen avaus 5.2. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa klo 12. Yhteisvastuukeräyksen avaus 5.2. Perhemessu Siltamäen srk-kodilla su 5.2. klo 15. Messun jälkeen keittoruoka.

Messu Tapanilan kirkossa su 5.2. klo 17. Yhteisvastuukeräyksen avaus.

Valon messu Tapanilan kirkossa to 12.2. klo 17.

Iltaehtoollinen ke Viikin kirkossa 18.30.

Pyhäkoulu Pihlajamäen kirkolla su klo 11, Puistolan kirkolla klo 12 ja Tapanilan kirkolla klo 17. Pikkuisten pyhis Tapulin seurakuntakodilla 0–6-vuotiaille perheineen su klo 10.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Valon päivän kantelekonsertti pe 3.2. klo 18 Viikin kirkossa. Juulia Salo.

Konsertti Akvarelleja Jerusalemista su 5.2. klo 18 Viikin kirkossa. Mikko Raasakka, klarinetti ja Antti Vahtola, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Elokuvailta Pihlajamäen kirkolla su 5.2. klo 17. Koskemattomat. Tarjoilu ja keskustelua elokuvan jälkeen.

rukoukseen. Majataloillat ovat saaneet mukaan paljon sellaista kuulijakuntaa, jota ei kirkossa kovin usein nähdä. Tule siis sinäkin, oli kirkko sinulle sitten tuttu tai ei! Ennen Majataloiltaa on mahdollisuus osallistua rukousseminaariin, jossa raamattuopetuksen lisäksi harjoitellaan hauskoja ja helppoja tapoja rukoilla. Majataloilta Vuosaaren kirkolla pe 10.2. klo 18, rukousseminaari jo klo 16. On meillä aarre verraton! Runebergin virsiä ja torttuja Vuosaaren kirkolla su 5.2. klo 17. Tule laulamaan yhdessä Runebergin virsiä ja herkuttelemaan Yhteisvastuun hyväksi kahveilla ja runebergintortuilla. Vapaa pääsy, torttukahvien tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Ranskalaisen musiikin ilta Vuosaaren kirkossa su 19.2. klo 17. Keijo Silventoinen, oboe; Rebecca Hellmann, piano. Vapaa pääsy.

Tule Gospelmimmiksi! Gospelmimmit on projektiluontoinen

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin

Viikin kirkossa klo 10. Yhteisvastuu-

Ystäväksi yksinäiselle? Vapaaehtoistyön koulutus ti 14.2. ja ti 14.3. klo 17–20 Malmin Varustamolla. Ilm. ma 6.2. mennessä niina.karhu@evl.fi, p. 050 591 2226. Helsingin työllisyyspalveluiden Pop up-neuvonta Malmin Varustamolla to 9.2. klo 11–13. Tähtisumua -laulelmia ja musikaalisävelmiä Viikin kirkossa pe 10.2. klo 19. Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen opiskelijat, ohjaajana Sirkka Lamminen. Siioninvirsiseurat pe 10.2. klo 19 Viikissä Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50.

Aikuisten veisuilta la 11.2. klo 18–23 Viikin kirkolla. Bändi, kahvitarjoilu. Voit tuoda nyyttäripöytään naposteltavaa.

Nuorten aikuisten lautapelitapahtuma la 11.2. Malmin Varustamolla klo 11–15. Tuo omat lempilautapelisi ja kaverit mukaan!

Pientä naposteltavaa.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla

Tapanilan kirkolla ma klo 18–20. Keskustelua, hengailua ja pelailua. K-18.

Elokuvailta su 12.2. klo 17 Pihlajamäen kirkolla. Piiat. Tarjoilu ja keskustelua elokuvan jälkeen. Kolmen kerran kuoro rukoushelmilauluin Viikin kirkossa ke 8.2., 15.2. ja 1.3. klo 17. Tied. mari.torrituominen@evl.fi, p. 050 438 2505. Liikuttava lepopäivä la 11.2. ja 4.3. klo 10–14 Viikin kirkossa. Ilm. aino. poutanen@evl.fi. Mukaan oma viltti ja tyyny. Hinta 5 e. Tiilikanojan muistelua la 11.2. klo

15 Tapanilan kirkolla. Riparimuistoja, riparilauluja ja kahvit.

Viinipuun lukupiiri ma 13.2. klo 18

Viikin kirkolla. Tove Janssonin

Näkymätön lapsi. Ilm. petri.jukanen@evl.fi, p. 050 5621 276.

Rauhan rukous Puistolan kirkossa to klo 13–13.45.

Vaalipaneeli Malmin kirjastolla ke 22.2. klo 18. Kirsi Ojansuu-Kaunisto.

Laskiaisrieha Viikin ja Puistolan kirkoilla su 19.2. Viikissä perhemessu klo 10, klo 11–14 mm. koiravaljakko, polkutraktoreita, grillimakkaraa. Puistolan kirkolla klo alkaen

10.30. Hernekeittoa, toimintapisteitä, ehtoollishetki kirkon pihalla klo 12.

Junnujen leirit hiihtolomalla

Nastolan Luomaniemen leirikeskuksessa, hinta 35 e sis. matkat ja ylläpidon. Ilm. nettisivuilta. Tunnetut eläinystävät -leiri 1.–7.-lk. 20.–22.2. Tied. eppu.rantala@evl.fi. Seikkailijan taidot -leiri 1.–7.-lk. 22.–24.2. Tied. asko.lintumaki@evl. fi.

Junnujen kevään kurssien ilmoittautuminen käynnissä. Teemoina mm. leivonta, askartelu, videonteko. Ks. nettisivut.

Avoin ryhmä mielenterveyden

tueksi Malmin Varustamolla ti 14.2. klo 13.30–15. Tied. elina.leppihalme@evl.fi, p. 050 373 2323.

Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–15 Puistolan kirkolla.

Vauva- ja taaperotupa Malmin

Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30.

Pienten biisit Varustamolla ke

8.2. ja 15.2. klo 10 ja 10.30. Lauletaan, leikitään, soitetaan ja lorutellaan yhdessä.

Iltavillit Varustamolla perheille to 9.2. klo 16–18. Lämmin ruoka.

Isien avoin perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30.

Talvilomaviikon avoimet ovet

kaikenikäisille Varustamolla

20.–24.2. klo 10–14. Tied. paivi.

ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650.

Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–

12. Ma Viikin kirkolla, ti Puistolan kirkolla ja Tapanilan kirkolla, to Siltamäen srk-kodilla. Ke Pihlajamäen kirkolla klo 10–11.30. Tied.

anne.ridell@evl.fi p. 050 380 3768.

Perheperjantai klo 9–12 leikkipuisto Kankarepuistossa, Jakomäenpolku 6. Aamupala klo 9–10. Ohjattu tuokio klo 10.

Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo

17–18.30. Perheille leikkihetki kerhohuoneessa 17.30–18.30.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30.

Kahvia, voileipiä ja puuroa. Hävikkiruuan jako klo 11.

Kahvia ja kohtaamista ke klo

10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, voileipiä ja kahvit. Hävikkileivän jako klo 10.

Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11

Pihlajamäen kirkolla. Hävikkileivän jako klo 9.

Kahvia ja kohtaamista ti klo

13–14.30 Tapanilan kirkolla.

Lapsellesi uusi harrastus ilmaiseksi

Miltä tuntuisi kehittää supersankarin taitoja Supersankarikurssilla tai tutustua yksisarvisiin ja glitteriin Yksisarviskurssilla? Elokuvien ohjaamista ja videon editointia koululainen oppii Videonteko-kurssilla, ja kokkikerhoissa vasta herkullista menoa onkin!

Helsingin seurakuntien kerho- ja kurssivalikoimasta löytyy paljon kivaa tekemistä perheen koululaisille ja leikki-ikäisille. Valtaosa harrastus- ja kurssitoiminnasta on täysin maksutonta. Joillakin kursseilla voi olla pieni materiaalimaksu. Tutustu seurakuntien harrastustarjontaan osoitteessa kirkkohelsingissä.fi/harrastamaan.

Keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e.

Keittolounas to klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Hinta 2 e.

Ruoka-aika to klo 12–13 Pihlajamäen kirkolla. Lämmin ateria ja kahvit. Hinta 2 e.

Friendship Café to klo 18–20

Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.

Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied.

Marianne Hapsal, p. 050 380 3778.

Tullaan tutuksi, avoin monikulttuurinen naistenryhmä Pukinmäessä to klo 11–13, Leikkipuisto Unikko, Unikkotie 8. Tied. Marianne Hapsal p. 050 380 3778 ja Raili Lehtinen p. 050 384 4372.

Ruoka-apua ma klo 11 Tapulin seurakuntakodilla. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, ke klo 10, Malmin Varustamolla to klo 11–11.30. Varustamolla klo 11.30–13 diakoniatyöntekijä tavattavissa.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481.

Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

talla.

Hyvän mielen ilta – Keskustelua nuorten mielen hyvinvoinnista to 2.2. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Aiheesta alustaa asiantuntija Mieli ry:stä.

Mitä on kristinusko? Luentosarja ajattelevalle ihmiselle. Ti 7.2.

Oulunkylän kirkossa: Mitä helvettiä? Kuuluuko kadotus kristinuskoon? Ti 14.2. Käpylän kirkossa: Tahtoisin uskoa, mutta en pysty. Mitä on usko Jumalaan?

Rukousryhmä to 9.2. klo 18–20

Oulunkylän kirkossa. Luetaan

Raamattua, käydään läpi osallistujien esille tuomia asioita ja rukoillaan niiden puolesta.

Miestenpiiri ma 13.2. klo 14–16

Oulunkylän kirkossa.

Virsikinkerit ti 14.2. klo 14 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Virsikinkerit kutsuvat tutustumaan uusiin ja vanhoihin virsiin.

Perhekerho maanantaisin klo

9.30–11 Oulunkylän kirkossa. Tule tapaamaan toisia perheitä, juttelemaan vanhemmuudesta, lapsista ja milloin mistäkin.

Taukotila perheille – hengähdyshetki lapsiperhearjen keskellä

eläville ti 14.2. klo 17–19 Oulunkylän kirkossa.

Koskelan lähetyspiiri ma 13.2. klo

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Kynttilänpäivä 5.2. Uusien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden siunaus, Yhteisvastuukeräys alkaa.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12. Vauvakirkko la 18.2. klo 15 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Laulamme, leikimme ja hiljennymme yhdessä hetkeksi.

TAPAHTUMIA

Teematorstai – Elämäni virsi to 2.2. klo 13 Maunulan kirkossa. Elämäni virsiä yhdessä laulaen ja kuunnellen tarinoita niiden taus-

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 5.2. klo 11. Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi, Moona Seppä ja Katja Mäkiö, Vox Sonora laulaa. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokahveilla on tarjolla runebergintorttuja ja klo 12.30 esiintyy Finnairin kuoro. Tule mukaan kuulemaan mahdollisuuksista auttaa muita.

Messu su 12.2. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA

Vapaa säestys ja improvisointi pianolla -kurssi kaikenikäisille ja kaiken tasoisille oppilaille. Tiistaisin 7.2.–21.3. Hyvän Paimenen kirkon Kryptassa. Opetus tapahtuu ryhmässä (2–4 hlö). Kokoontumiskerrat: 7.2., 28.2., 7.3., 14.3., 21.3. klo 17.30–19. Lisätietoja ja ilmoittautuminen verkkosivuilla ja p. 040 519 4819, sokolov.sergei@gmail. com.

12–13.30 Kunnalliskodintie 6 C, kerhotila. Keskustelua lähetystyöstä kahvikupin äärellä. Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 Oulunkylän kirkossa. Keskustelua lähetystyöstä kahvikupin äärellä.

Postimerkkitalkoot torstaisin klo

10–14 Oulunkylän kirkossa. Tue Lähetysseuran työtä tulemalla Postimerkkitalkoisiin.

Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja.

Vapaaehtoinen maksu. Maanantaipuuro maanantaisin klo

9.30–11.30 Oulunkylän kirkossa. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkossa. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18–18.30 Käpylän kirkossa. Hiljennymme Raamatun tekstien ja Taizé-laulujen äärellä.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Pakilan seurakunta

Seurakuntatoimisto:

ma–ti, to–pe klo 9–12 ja ke klo 13–17

p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet:

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie

1, kirkko avoinna hiljentymistä varten

ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

Ystävänpäiväkonsertti Syvänmerensukeltaja – Juicen virsikirjan helmiä ti 14.2. klo 19. Lasse Halme & Deep Sea Divers. Lasse Halme, laulu ja kitara, Kimmo Kajos, kitara ja laulu, Ilkka Hanski, basso ja laulu, Veli Piiponniemi, rummut. Järjestäjät: Lions Clubit Pakinkylä ja Aurora sekä Pakilan seurakunta. Liput 20 e, tuotto alueen nuorisotyön hyväksi.

Lempeä lukupiiri kiireisille ke 15.2. klo 18.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Nuortenilta tiistaisin klo 18 Kirkonkellarissa.

Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18.

Vox Sonoran harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaisin klo 16.

Perhekerho torstaisin klo 17–19.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Työllisyyspalveluiden ja Helsinkiinfon neuvoja tavattavissa to 9.2. klo 11–13. Pohditko erilaisia työllistymisvaihtoehtoja tai esimerkiksi palkkatukityöllistymisen mahdollisuutta. Tule kysymään vinkkejä ja neuvoja työllistymiseen ja kaupungin palveluihin liittyen Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden ja Helsinki-infon neuvojilta.

Musiikkia kirkoissa

PERJANTAINA 3.2.

Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Mikko Iivanainen, kitara. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.

Kantelekonsertti Oasis klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5.

Juulia Salo, kantele. Musiikkia muun muassa säveltäjiltä Whittall, Debussy ja Pärt. Pukeudu mukavasti ja ota villasukat mukaan – voit istua, makoilla tai vaikkapa neuloa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

SUNNUNTAINA 5.2.

Jousitrion konsertti klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Pekka Häkkinen, viulu, Jussi Aalto, alttoviulu, Kirsti Väyrynen, sello. Musiikkia säveltäjiltä Schubert ja Beethoven. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma Yhteisvastuukeräykselle.

Akvarelleja Jerusalemista klo 18

Viikin kirkossa, Agronominkatu 5.

Mikko Raasakka, klarinetti, Antti Vahtola, piano. Ohjelmalla vahva kytkös jazziin. Debussy: Première rhapsodie, Honegger: Sonatiini klarinetille ja pianolle, Mikko

Hassinen: Jerusalem aquarelles (kantaesitys), Poulenc: Sonaatti klarinetille ja pianolle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

TIISTAINA 7.2.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Vastaava konsertti myös ti 14.2.

Iltamusiikkihetki klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Sibelius-Akatemiassa opiskeleva

Pinja Ukkola, jonka voi löytää

pianon äärestä niin solistina, kamarimuusikkona kuin liedpianistina.

Musiikkia säveltäjiltä Chabrier, Debussy, Albeniz, Pohjonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotolla tuetaan oman seurakunnan lähetystyötä.

KESKIVIIKKONA 8.2.

Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 5 e. Vastaava konsertti myös ke 15.2.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kestää reilun vartin. Vapaa pääsy.

PIXABAY

KESKIVIIKKONA 15.2. Lauletaan yhdessä klo 13 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45. Anja Hinkkanen laulattaa virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 16.2.

Valon säveliä klo 18.30 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Keski-Helsingin musiikkiopiston kamariorkesteri. Vapaa pääsy.

Kymi Sinfonietta & Ensemble Nylandia klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Kymi Sinfonietta on aloittanut yhteistyön arvostusta barokkimusiikin saralla nauttivan Ensemble Nylandian kanssa. Konsertin johtavat Raymond Cox ja Matias Häkkinen. Juhlamusiikkia 1700-luvulta Ranskasta ja Ruotsista säveltäjiltä Francoeur, Rameau, Campra, Berton, Düben ja Meder. Liput 25/20/11 e ticketmaster.fi

SUNNUNTAINA 12.2.

Vastaava konsertti myös ke 15.2. Urkumusiikkia vierailijoille klo

14–14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 5 e. Vastaava konsertti myös ke 15.2.

PERJANTAINA 10.2.

Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille ja Plié: Joonas ja Ville Riippa, elektroniikka. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e. Enkelten lauluja klo 17 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye Vox Silentii. Vapaa pääsy. Tähtisumua klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntaiteen opiskelijat esittävät laulelmia ja musikaalisävelmiä, ohjaajana Sirkka Lamminen. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 11.2.

Sammumaton-levynjulkistuskonsertti klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Espoolainen lapsikuoro CandoMini täyttää 10 vuotta. Ohjelmassa Sammumaton-albumi kokonaisuudessaan CandoMinin ja sen alumnien esittämänä, kuoronjohtajina Anna Sandström ja Viena Kangas. Teoksia muun muassa Hildegard Bingeniläiseltä, Susanna Lindmarkilta, Isabella Leonardalta ja Arvo Pärtiltä. Liput 20/10 e osoitteesta candomino.fi ja ovelta.

Musiikkimatka halki Euroopan klo 15 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Hanna Lipiäinen, viulu, Lili Ahopelto, piano. Kamarimusiikkia säveltäjiltä Brahms, Albéniz, Poulenc, Ovchinnikov. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e seurakunnan musiikkityön hyväksi. Yhteisvastuukonsertti klo 16 Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa, Turkismiehenkuja 4. Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

TIISTAINA 14.2.

Virsikinkerit klo 14 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Tutustutaan uusiin ja vanhoihin virsiin. Taustoihin johdattelevat Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki K. Järvinen. Vapaa pääsy. Ystävänpäivän konsertti klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Lasse Halme & Deep Sea Divers: Lasse Halme, laulu ja kitara, Kimmo Kajos, kitara ja laulu, likka Hanski, basso ja laulu, Veli Piiponniemi, rummut. Juicen virsikirjan helmiä. Sukelletaan Juicen syvällisiin kappaleisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin helmiin. Liput 20 e p. 045 126 9974 ja 040 531 8810 ja ovelta. Tuotto alueen nuorisotyön hyväksi. Järjestäjinä Lions Club Helsinki Pakinkylä ja Lions Club Helsinki Aurora.

Musiikkia Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirkoissa

Torstaina 2.2.

Katriina Honkanen: ”Silta” klo 18.30 Espoossa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Laulu & Laulun tarina – musiikista keskusteleva konserttisarja jatkuu. Säestys Ilkka Tenhunen. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 5.2.

Urut soi Tapiolassa! -konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 18 Espoossa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Esiintyjinä urkurit Liisa Malkamäki, Pauliina Hyry ja Hannele Mehtälä. Urkuteoksia säveltäjiltä Heikki Klemetti, Oskar Merikanto ja Julius Reubke. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Perjantaina 10.2.

Sellolla ja Sanalla -meditaatiokonsertti klo 18 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Konsertti-ilta on kaksikielinen: juonto suomeksi ja venäjäksi. Tapani Heikinheimo, sello; Heli Ojala, piano. Chopin, Sibelius. Konsertin jälkeen mahdollisuus rukoukseen ja iltateehen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Lauantaina 11.2.

Kolme kanttoria ja Vantaan viihdeorkesteri Ensemble klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Solisteina Tuomas Heikkilä, Juho Punkeri ja Nina Kronlund. Liput 39 e ennakkoon Ticketmaster.

Sunnuntaina 19.2.

Erämaa iloitsee -konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Suvi Lehtonen-Gräsbeck, laulu ja Folke Gräsbeck, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Ota villasukat mukaan Viikin kirkon konserttiin perjantaina 3.2. kello 18, sillä siellä saa olla rennosti: istua, makoilla tai vaikkapa neuloa – mikä vain sopii omaan keidashetkeesi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.2.