8B
S
yyriassa on rauhallista. Kaikki ei ole pelkkää tuhoa. Kuulostaa erikoiselta, mutta katolinen jesuiittaisä Magdi Seif tarkoittaa, mitä sanoo. – Uutistoimistojen ongelma Lähi-idässä on se, että yhdestä kivirauniosta johdetaan koko tarina, jolloin yksittäiset tapaukset nähdään osana jotakin suurempaa ilmiötä, Seif sanoo. Hän on asunut puolitoista vuotta Homsin kaupungissa Syyrian rannikon tuntumassa. Sisällissodan alkuvaiheessa Homs oli kapinallisten hallussa, mutta sitten hallitus valtasi sen takaisin. Isä Magdin muistitikulla on paljon kuvia katolisen avustusjärjestön Jesuit Refugee Servicen arjesta. Ja totta on, kaikki ei ole rauniona. Ja silti elämä on arvaamatonta. Juuri isä Magdin Suomen-vierailun aikana helmi– maaliskuun taitteessa presidentti Bashar al-Assadin oman uskonnollisen viiteryhmän alaviittien (šiialainen haara) lähiössä Homsissa räjähti kaksi autopommia. Ainakin 57 sai surmansa. Tekijäksi ilmoittautui Isis. Se vetää mietteliääksi. – Pommit räjähtivät paikassa, johon päästäkseen on läpäistävä useita tarkastuspisteitä. Sinne on erittäin vaikea päästä, Seif sanoo. – Siksi on pohdittava vaihtoehtoa, että pommittaja tuleekin hallituksen joukkojen sisäpiiristä, hän sanoo. Isä Magdi Seif on syntyjään Shobran poikia. Shobra on kristittyjen kaupunginosa Egyptin pääkaupungissa Kairossa. Kuusilapsinen perhe kuului koptilaiskatoliseen kirkkoon, joka toimii suoraan Vatikaanin alaisena. – 1950–60-luvuilla Kairo oli todellinen kulttuurimetropoli, jossa asui libanonilaista ja italialaista syntyperää olevia laulajia ja filmitähtiä, muistelee tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Seif. Omar Sharifin kaltaiset elokuvatähdet saivat nimeä myös Hollywoodissa, ja Egyptissä yhdistyivät huolettomuus ja eksoottisuus. – Egypti on kuitenkin muuttunut valtavasti. En tunnista sitä samaksi maaksi, jossa vietin nuoruuteni, Seif sanoo. Muutos alkoi 1970-luvulla. Egyptin silloinen presidentti Anwar Sadat laskelmoi, että lännen kapitalismin ja idän sosialismin puristuksessa Egypti säilyttäisi riippumattomuutensa ja vahvan identiteettinsä, mikäli sen selkäranka löytyisi islamista. Sadatin edeltäjä Nasser oli jo 1950-luvulla hajottanut islamistisen Muslimiveljeskunnan, mutta kun se 1970-luvun alussa ilmoitti luopuvansa väkivallasta, Sadat vapautti järjestön jäsenet vankilasta. – Sadat tarvitsi Muslimiveljeskunnan apua kommunismia vastaan, mutta hän oli naiivi, Magdi Seif arvioi.
Syyriassa asuva katolinen pappi:
”Rajat kiinni ei ole vastaus”
Egyptiläisen jesuiittaisän Magdi Seifin mielestä Eurooppa on kadottanut sielunsa, kun se taipuu poliittisen islamin edessä. – Toinen ihminen, turvapaikanhakija, ei kuitenkaan voi olla pelon lähde, hän sanoo. Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä
Poliisejakin maalitetaan vihan kohteeksi Tutkijat, toimittajat, poliitikot, kansalaisaktivistit ja viime aikoina myös poliisit ovat joutuneet vihakampanjoiden kohteiksi. Monet kansalaisaktivistit, tutkijat, poliitikot ja toimittajat ovat joutuneet vihapuheen kohteeksi. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mikko Eränen toteaa, että vihan lietsomisesta on tullut viime vuosina huolestuttava ilmiö. Se eskaloi myös tekoja. – On tärkeää, että ongelmaan puututaan, sillä jatkuessaan tällainen voi vaarantaa jopa yhteiskuntarauhaa.
Mikko Eräsen mukaan vihan lietsonta ammentaa käyttövoimansa yhteiskunnan il miöistä: maahanmuutosta, rasismista, ääriliikkeistä ja yksittäisistä rikoksista. – Viha leviää erityisesti sosiaalisessa mediassa ja niin sanotuissa valemedioissa, Eränen kiteyttää. – Siellä ei pohdita journalismin etiikkaa eikä lähdekritiikkiä.
Mari Aarnio