4a
TAUSTAT JA ILMIÖT
Ilpo Minkkinen
Wassin mielestä ei ole ihme, jos nuori aikuinen tuntee vaikuttamismahdollisuutensa vähäisiksi, sillä samaa voi kuulla jopa poliitikkojen suusta. Kyllä minä, mutta kun ne muut. Kyllä minä muuten, mutta kun EU. Muuten kyllä, mutta kun talouden realiteetit. On myös nähty esimerkkejä siitä, että kun epätodennäköiset äänestäjät saadaan vaaliuurnille, vaalituloksen sanotaan olevan ”väärä”. – Tony Halmeen nousu eduskuntaan vuonna 2003 oli tästä yksi esimerkki, Wass havainnollistaa. Viime kuntavaalien matalimman äänestysprosentin kunnan, Vantaan, alueelliset äänestystilastot kuvaavat äänestämisen jakautumista hyvin. Kun omakotitaloasujien alueilla päästiin vuonna 2012 yli 60 prosentin, pienituloisten kerrostalolähiöissä äänestysprosentti alkoi nelosella tai jopa kolmosella. Politiikan tutkija, vaaliohjelmistakin tuttu Sami Borg sanoi Vantaan Sanomien haastattelussa 7.3.2017, e ttä äänestysprosentin nousu Vantaalla vaatisi ihmeen. Matalan äänestysinnon Mikkolan (äänestysprosentti 40,8) ostarin liepeiltä löytyy kuitenkin vannoutunut äänestäjä. – Äänestän aina. Voi sanoa, että näen sen kansalaisvelvollisuutena. En ymmärrä, miksi kaikki eivät äänestä. Ehkä monet ovat pettyneitä kaupungin toimintaan, Ilpo Minkkinen pohtii. Häntä harmittaa, että erityisesti niin harvat nuoret ovat politiikasta kiinnostuneita. 1960–70-lukujen opiskelijapiireissä meininki oli toinen. – Pitäisi osoittaa, ettei meillä turhaan ole demokratiaa. Turha valittaa, jos ei äänestä, Minkkinen toteaa. Vantaan Pakkalassa äänestysprosentti oli vieläkin huonompi, 37. Täältäkin on kuitenkin helppo löytää äänestäjiä. – Äänestän ennen kaikkea henkilöä. Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja tapa. Ei voi oikein vaatia, jos ei osallistu, sanoo Heikki Salo. Salo kertoo olevansa melko tuore vantaalainen, joten nyt kuntavaaleja ja sopivaa ehdokasta pitää miettiä vähän enemmän. Pakkalan matalan äänestysprosentin syitä hän voi vain arvailla. – Täällä on ainakin aika paljon maahanmuuttajia ja yleensä muualta muuttaneita. Voisiko se olla yksi selitys? Heli Vanninen lähestyy vantaalaisten huonoa äänestysintoa suorastaan positiivisesta näkökulmasta. – Ehkä kaikki on sitten kuitenkin niin hyvin. Olisiko tämä syy sille, ettei äänestäminen tunnu tärkeältä? hän miettii. Vanniselle äänestäminen on itsestään selvää. – Se on se pienen ihmisen tapa vaikuttaa.
Heli Vanninen
Juulia Puurunen
Heikki Salo
Pähkinärinteessä asuva Juulia Puurunen, 19, luo uskoa Vantaan tulevaisuuteen. Hän kertoo pääsevänsä pian ensimmäistä kertaa äänestämään ja vaikuttaa jopa innostuneelta. – Vuoden, parin aikana tällaiset asiat ovat alkaneet kiinnostaa. Jokaisella on yksi ääni, ja se kannattaa käyttää, Puurunen perustelee. Myös myyrmäkeläinen Lasse Hongisto on varma äänestäjä. Historian ja yhteiskuntaopin opettajana hänellä on asiaan laajempi näkemys. – Suomesta tuli hyvinvointivaltio juuri sen vuoksi, että ihmiset ovat äänestäneet ja halunneet vaikuttaa, hän muistuttaa. Syyksi vantaalaisten huonoon äänestysintoon Hongisto tarjoaa ainakin sitä, ettei paikallisesta kunnallispolitiikasta ole ollut järin mairittelevia uutisia. – Ja onhan äänestäminen aika hidas tapa muuttaa asioita. Nuoria Hongisto ei pidä mitenkään menetettyinä tapauksina, päinvastoin.
Lasse Hongisto