4
Kirkko&kaupunki 19. helmikuuta 2014 Numero 7
Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Kolumni Sanna Lehtinen
Kirkko EUvaikuttajana oliittinen toiminta tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista. Yksilöt osallistuvat Suomessa yhteiskunnallisten asioiden hoitoon poliittisten puolueiden kautta. Organisaatioilla taas on omat vaikuttamiskanavat. Myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko osallistuu aktiivisesti yhteisten asioiden hoitamiseen ja poliittiseen keskusteluun. Vuoropuhelu on tiivistä. Kirkolla on palkkalistoillaan henkilöitä, joiden tehtävä on hoitaa yhteiskunnallisia suhteita. Myös ministeriöt pyytävät kirkolta lausuntoja eri asioihin. Kirkko toimii myös EU-vaikuttajana ja sillä on lobbaustoimisto Brysselissä. Kirkkomme pyrkii rakentamaan inhimillistä ja sosiaalisesti tietoista Eurooppaa, jossa vallitsevat ihmisoikeudet
P
”
Kirkolla on lobbaustoimisto Brysselissä.”
sekä rauhan, oikeudenmukaisuuden, vapauden, suvaitsevaisuuden, osallistumisen ja solidaarisuuden perusarvot. Kirkko on esittänyt toiveita muun muassa siitä, että EU:ssa kiinnitettäisiin talouden ohella yhä enenevässä määrin huomiota sosiaalisen Euroopan rakentamiseen. Tarkoituksena on ollut yhdessä muiden kirkkojen kanssa tuoda kristillisten arvojen mukaisia näkökulmia päätöksentekoon. Kirkot ovat pyrkineet myös turvaamaan toimintaedellytyksiään, joihin EU yhä enenevässä määrin suoraan vaikuttaa. Esimerkkinä toimii työsyrjintädirektiivi. Kirkot onnistuivat säilyttämään oikeuden edellyttää työntekijöiltään, kuten papeilta, kirkon jäsenyyttä. Kyseinen direktiivi kun torjuu myös uskontoon ja vakaumukseen perustuvaa syrjintää työelämässä. Vaikka kirkkojen asema on annettu EU:ssa läheisyysperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden säädeltäväksi, EU on määritellyt suhdettaan uskonnollisiin organisaatioihin Lissabonin sopimuksessa. Kirkkojen erillistä mainintaa Lissabonin sopimuksessa on tulkittu siten, että niiden asema olisi erityinen verrattuna muihin uskonnollisiin organisaatioihin. Näin ei kuitenkaan ole. EU on sitoutunut käymään uskontodialogia kirkkojen lisäksi kaikkien uskonnollisten organisaatioiden kanssa. Vuoropuhelu ulottuu myös tunnustuksettomien järjestöihin. EU-parlamentti on ainoa demokraattisesti valittu elin EU:ssa. Parlamentin kautta demokraattisia periaatteita noudatellen kuuluu eri uskonnollisten organisaatioiden, myös kirkon jäsenten, ääni EU:ssa. sanna.lehtinen@eduskunta.fi Kirjoittaja on yhteiskunnallisen ja kirkollisen kentän rajapinnoista kiinnostunut teologian tohtori.
Tilasto
Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.
30 000 Usko Toivo Rakkaus -Facebook-sivulla ylittyi 30 000 tykkääjän raja tiistaina 11.2. Helsingin seurakuntien sivusto etsii ja jakaa uutisia, puheenaiheita ja menovinkkejä sekä haastaa kommentoimaan. Sivusto on perustettu vuonna 2007.
Läsnäolo vie juurille Mindfulness on juuriltaan buddhalainen menetelmä, jossa etsitään yhteyttä sisimpään. Kristillinen perinteen mukaan myös Jumala etsii yhteyttä ihmiseen. Teksti Salla Ranta Kuva Hans Eiskonen
M
iltä varpaasi tuntuvat? Tupaten täydessä kirkkohallituksen juhlasalissa on vaikea keskittyä omiin tuntemuksiin, vaikka silmät ovat kiinni. Ohjaajan ääni käskee keskittymään seuraavaksi pakaroihin. – Hengitä. Hyväksy kaikki sellaisena kuin se on juuri nyt, mindfulness-kouluttaja Leena Pennanen sanoo. Kirkon mindfulness-seminaarissa Katajanokalla 140 kirkon työntekijää, opettajaa, tutkijaa, terapeuttia ja muuta kiinnostunutta istuu silmät kiinni vieri vierekkäin. Jokaisella on oma hetkensä, oma mielensä harjoittelemassa tietoista hyväksyntää. Tietoinen hyväksyvä läsnäolo on mindfulnessin suomenkielinen käännös. Menetelmän kehittäjä lääketieteen emeritusprofessori Jon Kabat-Zinn on puhunut myös heartfulnessista. Kabat-Zinn kehitti tietoisuustaitoharjoituksen stressin, kivun ja sairauksien hoidon tueksi 1970-luvulla ja perusti Massachusettsin yliopistolliseen keskussairaalaan stressiklinikan. Harjoituksen sanotaan vaikuttavan aivotoimintaan ja immuunijärjestelmään sekä tunne-elämään, uneen ja persoonallisuuteen. Pennasen mukaan suomalaiset ovat kansana liiankin ajattelukeskeisiä. Sen me jo osaamme,
hän sanoo, mutta nyt pitäisi oppia hyväksymään hetkensä ja itsensä juuri sellaisena kuin on. – Ei saa analysoida, arvostella eikä ajatella, Pennanen neuvoo. Uskontodialogin asiantuntijan Pekka Yrjänä Hiltusen mukaan mindfulness-seminaarin taustalla on kysymys siitä, onko mindfulness buddhalaista. Kabat-Zinn on myös buddhalaisen meditaation ohjaaja, ja tietoisuustaitojen taustalla on nähty buddhalainen ihmiskäsitys, vaikkei menetelmä uskonnollinen olekaan. Toinen syy tilaisuuden järjestämiseen on Hiltusen mukaan se, että kirkko haluaisi vastaanottaa mindfullnessin kaltaiseen henkiseen harjoitukseen liittyvän innostuksen. Uskontotietelijä Kimmo Ketolan mukaan mindfulnessia ei voi pitää buddhalaisena, jos siinä ei pyritä vapautumaan kärsimyksestä, joka on buddhalaisuudessa keskeinen tavoite. Suomen buddhalaista unionia edustava Ari Vuokko saa yleisöltä vastattavakseen saman kysymyksen. Vastaus löytyy powerpoint-tiivistelmästä, jonka mukaan buddhalaisuuden kahdeksanosainen polku vie kohti kärsimyksen päättymistä. Siihen kuuluvat muun muassa oikea valppaus ja oikea keskittyminen eli meditaatio. Mindfulnessin suosio liittyy uushenkisyydeksi kutsuttuun monimuotoiseen virtaukseen, jonka sanotaan luovan uutta hengellisyyttä ja muuttavan vanhaa. Uushenkiseen ideologiaan liittyy ajatus uudesta henkisyyden aika-
Uusi sana, ikivanha asia. Mindfullnessin ju
kaudesta, jolloin vanhat uskonnolliset rakenteet kuten kirkko menettävät merkityksensä. Kimmo Ketolan mukaan suomalaisessa kulttuurissa ei ole havaittavissa valtavaa siirtymää kristinuskosta uushenkisyyteen, vaikka asia usein siltä näyttääkin. Pikemminkin samat ihmiset ovat kiinnostuneita molemmista perinteistä. Esimerkiksi kirkon perinteisiin oppeihin uskoo me-
Hengellistä yhteyttä koe
H
engellinen espanjankielinen keskusteluryhmä Foro de estudios espirituales on aloittanut kokoon-
tumiset. Espanjankielisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti. Vuoden 2012 lopulla heitä oli pääkaupunkiseudulla noin 2 900. Espanjaa äidinkielenään puhuvia oli vuonna 1990 koko maassa 890, kun heitä nyt on noin 5 500. – Latinalaisamerikkalaiset ja espanjalaiset käyvät eri kristillisten yhteisöiden tilaisuuksissa. Myös luterilaisen kirkon on hyvä tarjota heille toimintaa, näkee
pappi Jukka Raunu Leppävaaran seurakunnasta. Raunu ja toinen teologi, Rodolfo González Perez, inspiroituivat perustamaan espanjankielisen keskustelupiirin Helsinkiin. – Espanjankielisistä maista muuttaa ihmisiä työn perässä myös Suomeen. On tärkeää, että on sellaisia foorumeita, missä kantasuomalaiset ja Suomeen muuttaneet voivat tutustua toisiinsa ja jakaa yhdessä hengellisyyttään, Raunu ja Perez sanovat. Samalla ihmiset tutustuvat toistensa perinteisiin. Perez muutti Suomeen Kuubasta ja
opiskelee nyt suomen kielen lisäksi lähihoitajan tutkintoa. – Piirissä eri kulttuuri- ja uskontotaustaiset pääsevät keskustelemaan hengellisistä aiheista. Näin syntyy jakamista, Perez uskoo. Piirissä lauletaan hengellisiä lauluja ja luetaan Raamattua. – Meillä ei ole valmiita vastauksia. Etsimme yhdessä niitä Jumalan sanan ja toinen toisemme kautta, Raunu kertoo. Ensimmäisellä kerralla Tuomiokirkkoseurakunnan kerhohuoneelle Bulevardilla saapui ihmisiä luterilaisesta kirkosta, va-