24
Kirkko&kaupunki 19. helmikuuta 2014 Numero 7
Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.
Ville Ranta
Yhteisvastuukeräys hämmentää
malaiset huijatuksi ja peruin lahjoitusajatukseni. Miksi näin? Syöpää sairastava isoäiti
Haluaisin sanoa yhteisvastuukeräyksen Edellisen johdosta: Yhteisvastuu on nimensä mainoksen suunnittelijoille: Kuoleman lämukaisesti yhteistä vastuuta heikoimmassa heisyydestä, vaikean sairauden lopullisuuasemassa olevista lähimmäisistämme läheldesta sekä läheisten kivusta voidaan kerlä ja kaukana. toa kuvin ja sanoin lempeästi ja koskettaKeräyksen tuotosta 20 prosenttia ohjataan vasti. vuosittain valittavaan kotimaiseen erityisMielestäni tällä kertaa mainos ei onniskohteeseen, joka tänä vuonna on TERHO-säätunut tehtävässään. Kuva oli ehkä traaginen tiön koordinoima saattohoitohanke. Sen liLemminkäisen äiti tämän päivän sairaalassäksi toiset 20 prosenttia tuotosta jää vuositsa. Olen kuullut monen tuntevan ahdistusta tain Suomeen. Siitä taas puolet ohjataan kirtätä kuvaa katsellessa. Aivan kuin loppuun kon ja puolet paikallisseurakuntien tekemään uupunut omainen ei tulisi autetuksi. monipuoliseen avustustyöhön. Monet seuJos on tarkoitus puhua hyvästä saattorakunnat käyttävät oman osuutensa hoidosta, on tarpeen välittää näkeräystuotosta kotimaanteeman kemys elämän jokahetkisestä Jatka mukaiseen työhön. kauneudesta. Tärkeän asian Tänä vuonna seurakunnat ei tarvitse herättää ajatuksia keskustelua hankkivat keräysvaroin esiahdistuksen siivellä. On varverkossa www. merkiksi saattohoidossa tarmasti monia tapoja kuvata kirkkojavittavia hoitovälineitä, kuelämän arvokkuutta kuolekaupunki.fi ten uusia kipupumppuja tai man hetkellä ja tärkeintä siinä vaihtuvapaineisia patjoja osas– lähimmäisen rakastavaa välitto- ja kotisaattohoidon tarpeisiin tämistä. Reija Tynkkynen omalla paikkakunnalla, järjestävät sururyhmiä tai kouluttavat vapaaehtoisia Mainoksissa ja puheissa kerrotaan Yhteissaattohoitotukihenkilöjä. vastuukeräyksen aiheena suomalaisille hyvä 60 prosenttia keräyksen tuotosta ohjasaattohoitoon ja elämä. Huomasin kuitentaan kansainväliseen diakoniatyöhön eli kin, että vain 20 prosenttia ohjautuu tähän, kaikkein köyhimpien ja heikoimmassa aseja 80 prosenttia menee ulkomaille Guatemassa olevien auttamiseen Kirkon Ulkomalaan. maanavun pitkäjänteisen kehitysyhteistyön Toki sielläkin on suuri tarve. Silti meilkautta. lä kaikilla on oma lähipiirimme rakkain, Kotimaanteeman valitsemista mainosja kun täälläkin on suuria ongelmia, niin kampanjan kärjeksi puolsi erityisesti se, etihmettelen kyseistä jakoa. Jaon tulisi olla tä suomalaisen saattohoidon tila ja sen kepäinvastoin. Tunnen itseni ja meidät suohittämistarpeet haluttiin nostaa näkyväs-
ti julkiseen keskusteluun. Yhteisvastuu on paitsi varainhankintaa, myös vaikuttamistyötä yhteiskuntamme epäkohtien korjaamiseksi. Tapio Pajunen keräysjohtaja, Yhteisvastuukeräys
Pirkko Jalovaara Radio Deissä Hengelliseen väkivaltaan puuttumista pidetään periaatteessa hyvänä asiana, mutta rötöstelijää ei saa arvostella. Usein hänet nostetaan uhrin asemaan muistuttaen, että hän tekee paljon hyvääkin. Vaikka Pirkko Jalovaara ei ole osallistunut itseään koskevaan kirjoitteluun Kirkko ja kaupungissa, hän on kommentoinut keskustelua toisessa mediassa, valtakunnallisessa Radio Deissä. Jalovaara arvosteli radioohjelmassa 10.1. useita tahoja ja sai toistamiseen Radio Dein johdolta varoituksen hyvän toimitustavan vastaisesta toiminnasta. Jalovaara kertoi uskottavasti mutta totuuden vastaisesti Rukouspalvelu ry:n rekisteriasiasta. Hänen sanoessaan minunkin tietävän totuuden syntyy kuva, että olisin aikaisemmin valehdellut. Kun Jalovaara sanoo heidän lainanneen rekisterin ystävällisesti Rukouspalvelu ry:n käyttöön, se on ollut käytännössäkin mahdotonta. Uutena yhdistyksenä heillä ei ollut mitään rekisteriä. Jalovaara arvosteli myös kohua herättänyttä MOT-ohjelmaa, jonka jälkeen hän oli pyörtänyt puheensa ja väittänyt asiantuntijoiden aidoiksi toteamia ääniraitoja väärennetyiksi. Radio Dei uutisoi asiasta Jalovaaran antamien virheellisten tietojen mukaisesti. Radiossa välittyy kuva tarkasti Jumalan ääntä kuuntelevasta rukoilijasta, joka saa Jumalalta neuvon mennä työhuoneeseen ja nostaa kolme laatikkoa – ja kuinka ollakaan, sieltä löytyy Unto Lipposen kirjoittama ihmeparantumiskertomus. Kirjettä hän ei ole luovuttanut nähtäväksi kenellekään. Lääkärintodistukset eivät tukeneet ihmeparantumiskertomusta missään vaiheessa. Saadakseen syöpään kuolleen Unto Lipposen ihmeparantumiskertomuksen pois Jalovaaran nettisivuilta omaiset joutuivat turvautumaan asianajajaan. Radiossa Jalovaara pohtii, voiko suuria ihmeitä tehdä muuten kuin Jumalan avulla. Raamattua tuntevana hän tietää, että voi, ja myös sen, ettei parantumisia voi luvata jokaiselle. Seppo Juntunen pastori
Valtionkirkko on edelleen totta Onko kirkon tilanne niin hatara, että pääkirjoitustasollakin täytyy turvautua kestämättömiin kärjistyksiin, ja vääristelyyn vakaumusten yhdenvertaisuuden puolesta tehdyn kansalaisaloitteen kohdalla (K&k 29.1.)? Samalla linjalla, aloitteen varsinaista ajatusta hämärtäen, jatkoi M. Aholainen mielipiteissä viikkoa myöhemmin (K&k 5.2.). Pääkirjoituksessa oli valtionkirkosta erityisen ahdas tulkinta. Sen mukaan Suomessa ei edes valtionkirkkoa. Mutta miksi veroviranomainen perii kirkon jäsenmaksut valtionverotuksen yhteydessä? Miksi kirkko saa suorittaa siviilioikeudellisia tehtäviä? Eikö siviiliviranomaiselle kuuluvat tehtävät kuulu juuri sinne, viranomaiselle? Miksi kirkon vastustus on ratkaisevaa samaa sukupuolta olevien oikeustoimikelpoisten aikuisten avioliittojen tiellä? Miksi yritysten on maksettava yhteisöveroa kirkolle? Mikseivät vanhemmat saa valita lapsen vakaumuksellista perusopetusta, vaan kirkkoon kuuluvalle lapselle uskonto onkin pakollista, ei oikeus? Jos kirkon asema on niin oikea ja tärkeä kuin se väittää, miksi näistä täytyy pitää vaikka väärin todistuksin kiinni? Jos meillä ei siis ole valtionkirkkoa, kuten pääkirjoitus todisteli, eikö näistä valtionkirkon jäänteistäkin voida jo luopua? Jos ei, niin kerrottakoon rehellisesti, ilman vääristelyä, miksei. Miksi muiden vakaumusten kanssa tasave-
roinen asema pelottaa, jos oma pesä on kunnossa? Sumuvalo
Tehtävä: Rakkaus Rakkaus on maailmankaikkeuden mahtavin voima. Rakkaus muuttaa ainetta toiseksi. Rakkauden jännite sinkoaa ihmismielen kiihtyvällä jättiloikalla maailmankaikkeuksien ääriin – ja samalla hetkellä takaisin. Rakkauden mahti seisauttaa majesteettisimmankin virran; se jää odottamaan seuraavaa rakkauden mahtikäskyä. Rakkaus on kuningas, jonka eteen kaikki polvistuvat pyrkien edes hipaisemaan hänen viittansa tupsua. Vuoret tasoittuvat rakkauden vyöryessä. Rakkaus on voima, joka on kaikessa. Se läpäisee kaiken, luo kaiken ja määrää kaiken. Rakkaus on valtavin hyökyaalto, rajuin maanjäristys. Rakkaus on tähtisumu, joka salaa kietoo kaiken helmaansa. Rakkaus on sähköinen magneettimyrsky, joka tullessaan siirtää kaiken edestään; se muuttaa kaiken. Rakkaus on lähde, joka ei kuivu. Rakkaus on elämän vesi. Sallimuksen kädessä on kultainen jalokiviupotuksin kaunistettu malja täynnä rakkauden mahtia, rakkauden lähteestä ammennettua Ikuisen Korkeimman iankaikkista Herruuden nektaria. Totuuden ja rauhan rypäleistä puristettua rakkauden viiniä. Juo rakkauden pikarista, ihmislapsi. Juo. Juo, ihminen. Juo rakkauden suloinen malja. Sielusi syttyy elämään kuin liekki tarttuu olkilyhteeseen. Rakkaus on voima, mahti ja valta. Istu kanssani valtaistuimelle, ihmislapsi, Kunnian salin valtaistuimelle. Rakkaus hallitsee. Ota oikeuden valtikka käteesi, ihmislapsi, ja istu. Hallitse kanssani. Rauhassa ja viisaudessa, taivaiden tyyneydessä. Jalokiven loisteessa. Hallitse rakkaudessa. Rakkaus on Herra. Rakkaus on kuningas. Rakkaus on totuus. Rakkaus on. Pekka Mikkonen Helsinki
Ovatko pyhyys ja tasaarvo vastakohtia? Kolumnissaan (K&k 12.2.) Wille Rydman näkee aika erikoisella tavalla tasa-arvoideologian syypääksi pyhyyden inflaatioon. Ensinnäkin tulee mieleen, eivätkö nykyihmiset muka erottaisi juhlaa arjesta, vaikka tekevätkin sen kenties eri tavoilla ja eri käsitteitä käyttäen kuin satoja vuosia sitten. Erityisesti minua ihmetyttää, mitä tekemistä ihmisten tasa-arvoisuudella on ylipäätään asioiden ja käsitteiden pyhyyden kanssa? Onko syyllinen pyhyyden katoon todellakin ajatus tasa-arvosta? Vai voisiko pyhyyden inflaatiosta syyttää paremminkin sitä ajattelutapaa, joka on nostanut tavaran, talouden ja kasvun kaiken mittapuuksi ja jota mediakin korostaa? Kristinuskossa rahanhimo on kaiken pahan alku ja juuri. Ainakaan tätä himoa Rydmanin arvostelema tasa-arvoideologia ei ole päässyt vielä sammuttamaan. Ehkäpä ajatus tasa-arvosta on pikemminkin laajentanut ihmisten käsitystä pyhyydestä: herättänyt näkemään, että köyhäkin ihminen on pyhä tai että sekin, joka ei ole yhteiskunnalle hyödyllinen ja tuottava on pyhä. Tai että pyhyys piilee myös arjessa ja tavallisessa työssä, vaikka pyhällekin on annettava oma aikansa ja paikkansa. Sanoisin Willelle vielä lopuksi, etten minäkään häpeä olla konservatiivi – ainakaan kristillisten juhlien suhteen. Teijo Toivola-Tengén FM, opettaja
Luetuin juttu verkossa Lehden luetuin juttu verkossa oli viime viikolla Tommi Sarlinin artikkeli Kuhat katosivat. Se käsitteli Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sijaitsevan Pikkalanlahden kuhakannan dramaattista vähenemistä.