9
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Maittavaa murkinaa. Pekka ja Siro Raitala toteavat, että Tähdellisellä lounaalla kannattaisi useampienkin käydä.
”
On hienoa, että ei tarvitse heittää juuri valmistamaansa ruokaa roskikseen.”
Ravintolaesimies Sari Olkinuora
uksessa, että ruokaa jää yli. Kahdeksasluokkalaisilla, ekonomiaa valinnaisaineenaan lukevilla, oppilailla on vastuullaan hoitaa ilmoitus tilanteesta koulun oveen kello 12.25 ja kerätä tulijoilta maksu seurakunnan lippaaseen. Markus Aaltonen on vuorossa nyt neljättä kertaa. – Ajastan aina kännykän muistuttamaan tästä. Ohjaan ovella ihmiset oikeaan paik-
kaan, hän kertoo liimatessaan lounasmainoksia ruokalan oveen. Vain kerran on käynyt niin, että ruokaa ei koululaisilta jäänyt muruakaan. Tänäänkin broileripyörykät ovat tehneet kauppansa viimeistä pullaa myöten, mutta currykastiketta, ruisriisiä, kasvisruokana tarjottuja punajuurikroketteja sekä gluteenittomia kananugetteja jäi. Ja tietysti salaatteja ja leipiä. – Keittiön työtä tähdelounas ei ole lisännyt – tiskit totta kai tiskataan, mutta ei niitä tästä juuri lisää tule. Ihmettelen, ettei idea ole levinnyt laajemmin, Sari Olkinuora sanoo. Kun tähdelounastajat ovat syöneet, linjastolle ei jää juuri mitään. Keräyslippaat sen sijaan ovat pulskistuneet 18 eurolla. Tähdellinen lounas koulupäivisin klo 12.30–13, jos ruokaa on jäänyt yli.
Ei ihan helppo juttu 150:ssä Helsingin koulussa ruokapalvelusta vastaa Helsingin kaupungin omistama liikelaitos Palmia. Silläkin on menossa yhteistyökokeilu hävikkiruoan tarjoamiseksi: Herttoniemenrannan asukasyhdistys Ankkuri hakee Herttoniemenrannan peruskoulun ylijäämäruoan ja tarjoaa sitä ilmaiseksi Asukastalo Ankkurissa. Marraskuussa alkaneesta kokeilusta on hyvät kokemukset, mutta se ei toistaiseksi ole laajentunut muualle. – On työlästä löytää yhteistyökumppani, joka pystyy hakemaan ruo-
an koululta ja huolehtimaan, ettei se jäähdy välillä. Emme voi etsiä vapaaehtoisia työksemme, toteaa Palmian ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson. Ongelmana on sekin, että Palmia ei voi kutsua ketään koululle syömään: se on koulun oma asia. – Tietenkin pyrimme vähentämään hävikkiä, mutta olemme liikelaitos, ja tehtävämme on tuottaa palvelua koululle eikä julkisille markkinoille. Emme edes saa myydä ruokaa ulos, Johansson valaisee.
Kaupungilta bongattua
Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi
LIISA HUIMA
Huvilakaupungin aatteellinen isä Arkkitehti Lars Sonck (1870–1956) perusti Kulosaaren huvilakaupungin neljän muun arkkitehdin kanssa. Armas Lindgren, Bertel Jung, Oscar Bomansson ja Karl Lindahl ovat myös saaneet nimikkokatunsa saarelle. Pääosakkaina oli myös insinöörejä ja liikemiehiä. Wikipedian mukaan yhdyskunta alkoi syntyä AB Brändö Villastad -osakeyhtiön myötä vuonna 1907. Laura Kolbe kirjoittaa Kyyhky ja karitsa -teoksessa, että Lars Sonck oli Kulosaari-hankkeen keulakuva. Hän oli ”huvilakaupungin todellinen aatteellinen isä, ideoija ja keskeinen seuramies”. Sonck piirsi Kulosaaren asemakaavan ja suunnitteli myöhemmin Rantahotellin Kulosaaren kasinon viereen. Vuonna 1909 Kulosaaressa oli jo 40 maas-
ton ja luonnon mukaan rakennettua huvilaa. Kaikki asukkaat tunsivat toisensa. Puutarhakaupunki nähtiin Kolben mukaan ”ratkaisuna nopean kaupungistumisen ongelmiin, likaisuuteen, korkeaan kuolleisuuteen, tautien leviämiseen, lasten heitteillejättöön, poliittiseen väkivaltaan ja prostituutioon. – – Siitä tuli ensimmäinen globaali kaupunkiihanne. Helsingissä uudesta asumisaatteesta innostuivat nuoret liberaalit arkkitehdit, insinöörit ja taiteilijat”. Sonck oli kansallisromanttisen kauden huippuarkkitehti, joka suunnitteli Naantalin Kultarannan, Kallion ja Mikael Agricolan kirkot, Eiran sairaalan, Sibeliuksen kodin Ainolan sekä Tampereen tuomiokirkon. Eira Serkkola
Kaupungin valot. Jukka Ylävuo kuvasi Pohjoisrantaa Uspenskin katedraalin mäeltä. Näitkö sinä kaupungilla jotain kiinnostavaa? Lähetä kuva tälle palstalle.