22
Menovihjeet
Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2015 Numero 4
Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi MATTI KASSILA
Viikon vinkki
Komisario Palmun jäljillä Kenet kirjailija Mika Waltari halusi murhata? Hänen roolihahmonsa komisario Palmun kotitalo sijaitsee Helsingissä, mutta missä? Missä Palmu-elokuvassa esiintyy Mauno Koivisto? Tällaisiin kysymyksiin vastaa viime syksynä julkaistu kirja Komisario Palmun jäljillä (Avain). Se avaa Waltarin komisario Palmu -dekkarien ja niistä tehtyjen elokuvien taustoja. Tuoreen kirjan pohjalta pidetään Kaasua, komisario Palmu! -ilta Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa, Tenholantie 6, torstaina 29.1. kello 18–20. Illan järjestävät Mika Waltari -seura ja Meilahden seurakunta.
Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 1.2. klo 10 Jumalanpalvelus Parkanon kirkosta. Virret: 720:1–2, 720:3, 135, 166, 501, 743, 499. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Ilomantsista. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 29.1. Pastori Marjaana Toiviainen. Pastori Anne Aho. Pe 30.1. Helsingin piispan erityisavustaja Kaisa Kariranta. Bibliodraamaohjaaja Mika Lahtinen. La 31.1. Rehtori Marle Himberg (Adventtikirkko). Kappalainen Marketta Antola. Ma 2.2. Toiminnanjohtaja Eero Jokela. Raamatunlukua. Ti 3.2. Muusikko Laura Sippola. Opinto-ohjaaja Eeva Vainio (Helluntaiseurakunta). Ke 4.2. Rovasti Riitta Kuusi. Vankilapastori Marko Meijer. To 5.2. Pastori Mari Leppänen. Pastori Satu Kreivi-Palosaari.
RadioDei 89 (101,9) MHz Su 1.2. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.
TV1 La 31.1. klo 15.10 Pisara. Tapio Pajunen, Yhteisvastuukeräyksen johtaja. ”Palveluiden vähetessä tarvitaan välittämistä ja naapuriapua.” (Luuk. 10: 29) Uusinta ma 2.2. klo 11.05. Su 1.2. klo 10 Yhteisvastuukeräyksen avajaisjumalanpalvelus Lohjan Pyhän Laurin kirkosta. Piispa Tapio Luoma saarnaa. Uusinta ma 2.2. klo 11.10. Klo 12.05 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa Yhteisvastuukeräyksen.
Pyhä paikka Vallilassa. Suomen Islamilaisen Neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi haluaa hälventää muslimeihin ja islamiin liittyviä ennakkoluuloja.
Uskoa vai terroris Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikolla puhutaan ääriliikkeistä. Teksti Outi Ikonen ja Pihla Tiihonen Kuva Sirpa Päivinen
M
oni syyttää islamia väkivaltaisuudesta ja sopeutumattomuudesta nykyaikaiseen länsimaiseen yhteiskuntaan. Allahin nimeen tehdyt terrori-iskut mustaavat uskonnon mainetta. Helmikuun alussa vietetään maailmanlaajuista Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikkoa, jossa pyritään
hillitsemään maailman jakamista ”meihin” ja ”niihin”. Suomessa viidettä kertaa järjestettävä teemaviikko kokoaa yhteen eri uskontoja ja katsomuksia edustavia ihmisiä lähes 50 yhteisöstä. Yhteisymmärrysviikon ohjelmaan kuuluu Helsingissä esimerkiksi paneeli Riskiretket, jossa eri uskontojen edustajat puhuvat ääriliikkeistään ja radikalisoitumisesta. Yksi panelisteista on Suomen Islamilaisen Neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi. Yhteisymmärrysviikon ideana on uskontojen välinen vuoropuhelu. Jardi kommentoi siksi tässä islamiin liittyviä ennakkoluuloja ja käsityksiä, joita toistellaan nyt monilla internetin keskustelupalstoilla. ”Terrorismi on nykyään kiinteä osa islamia.” Jardi: Olisi sama jos väittäisi, että fasismi on kiinteä osa länsimaista järjestelmää tai kristinuskoa. Samalla tavalla kuin pieni osa muslimeista on terroristeja, on myös pieni osa kristityistä fasisteja. Tämä ei anna lupaa leimata koko uskontoa.
”Islamissa muunuskoisia pidetään arvottomampina kuin muslimeja.” Jardi: Islamin mukaan kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä. Profeetta Muhammad on tästä hyvä esimerkki. Hänen aikanaan muunuskoisia kohdeltiin hyvin. ”Islamiin liittyy globaalisti katsottuna paljon vihaa länttä kohtaan.” Jardi: Jos joidenkin muslimimaiden kansalaiset tuntevat näin, se ei johdu islamista, vaan maiden politiikasta sekä siirtomaahistoriasta, joka alistaa muslimeita. ”Islam on takapajuinen uskonto, joka ei sovi demokraattiseen oikeusvaltioon.” Jardi: Islamilainen oikeusjärjestelmä on erilainen kuin länsimaalainen demokratia. Se perustuu neuvonpitoon, sopimuksiin ja siihen, että johtajaksi valitaan henkilö, jolla on parhaat edellytykset toimen hoitamiseen. Islam seuraa tärkeiltä osiltaan traditioita, mutta on silti joustava ja aikaansa seuraava uskonto.
Oman käden oikeuden luullaan kuuluvan islamiin, mikä on väärä kuva. ”Islam alistaa naisia.” Jardi: Islamin mukaan nainen on miehen kanssa tasa-arvoinen Jumalan edessä. Molempien usko ja teot punnitaan samalla mittarilla. Eroa on oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Islamin mukaan miehen velvollisuuksiin kuuluu muun muassa elättää perhe, auttaa kotitöissä ja kasvattaa lapsia vaimon kanssa. Naisen velvollisuus on olla perheen tukipilari sekä huolehtia miehensä ja lastensa tarpeista kotona. Hänellä on oikeus omaan omaisuuteen ja nimeen. Naisella on myös oikeus käydä töissä ja käyttää tulonsa pelkästään omiin menoihinsa. Naisella on siis enemmän oikeuksia ja miehellä taas enemmän velvollisuuksia. Jos alistamisella viitataan musliminaisten pukeutumiseen, niin he itse kokevat vapauttavana, ettei heidän tarvitse miellyttää sillä ketään ulkopuolista. Jos ajattelee odotusten mukaisesti