5
Kirkko&kaupunki 9. syyskuuta 2015 Numero 34
lattialla
Katoaako kirkko Helsingistä? Teksti Topias Haikala
Katoaako kirkko kaupungista? Mikäli uskontotieteen dosentti Tuomas Martikaista on uskominen, helsinkiläinen kristillisyys ainakin muuttaa radikaalisti muotoaan. Martikainen oli yksi torstaina 3.9. vietetyn teologien alumnipäivän alustajista. Päivän teema oli urbaani teologia. – Kirkossa aktiivisimpia ovat iäkkäämmät, jotka alkavat poistua keskuudestamme. Nuoremmissa sukupolvissa kirkosta erotaan paljon, ja kaupungeissa on paljon nuoria. Suuri osa Suomeen tulevista ulkomaalaisista on taustaltaan kristittyjä, mutta he eivät liity luterilaiseen kirkkoon. Monet maahanmuuttajat edustavat muita uskontoja, joille Martikainen uskoo luterilaisen kirkon alkavan myydä tilojaan. – Kirkon taloustilanne on vaikea ja verotulot laskussa. Voitaneen olettaa, että kirkko haluaa ainakin jossain määrin luopua kiinteästä omaisuudestaan.
tyyppinen kristillinen oikeisto kasvaa Suomessa. – Uskonto ei enää muodosta kansankirkollista yhteisöä, vaan suppeamman arvokimpun ja valtaväestöön nähden vaihtoehtoisen elämänpiirin. Martikaisen teesit herättivät keskustelua. Teologisessa tiedekunnassa työskentelevä Tuula Sunnarborg mietti, onko edessä luterilaisuuden vastaisku. – Kun tänne tulee uusia liikkeitä, ja tavallinen luterilainen tajuaa, että ympärillä olevat ihmiset ovat arvoiltaan erilaisia, niin tuleeko tarve lähteä omille juurille? Sunnarborg pohti. Dosentti Kyllikki Tiensuu ei pitänyt tiukkapipoisuutta vieroksuvan luterilaisuuden vastaiskua mahdottomana. Sairaalapappi Keijo Karvonen puolestaan näki viitteitä, että vastaisku tulisi konservatiiveilta. – Konservatiivit ovat huolissaan siitä, että jos kirkko jättää heidät, se rapautuu.
Turvassa. agricolan kirkon kryptassa majoittuneen irakilaisen alabade alaan toiveena on turvapaikka hänelle ja vaimolle.
Sohvalle mahtuu lassa. Hän ei uskaltanut asua Hoasin asunnossaan, koska pelkäsi, että poliisi löytää hänet sieltä ja karkottaa maasta. Hän yöpyi välillä jopa työpaikkansa siivouskomerossa, kun kaverit alkoivat uupua majoittamaan. Sanoin, että tule minun luokseni. Viitanen kuuluu ylläpitäjiin Facebook-ryhmässä Refugees Welcome – Kotimajoitusta turvapaikkaa tarvitseville. Ryhmän perusti elokuun lopussa Kallion seurakunnan pappi Marjaana Toiviainen, Viitasen ystävä. Kotimajoitusryhmässä oli viikon alussa 3333 jäsentä. ”Sinun ei välttämättä tarvitse itse ryhtyä majoittajaksi”, lukee ryhmän kuvauksessa. Viitanen muistuttaa, että valtiolla on velvollisuus majoittaa turvapaikan anojat. Hän neuvoo auttamaan halukkaita rekisteröitymään SPR:n vapaaehtoisiksi. – Sitten voi koukata vastaanottokeskuksen kautta ja kysyä, haluaako joku mukaan, jos menee
vaikka pelaamaan jalkapalloa tai vie lapsensa leikkipuistoon. Lähiviikkoina kristallisoituu, kuinka alamme yhdistää turvapaikanhakijoita ja ryhmäläisiä. Miten asuminen sujui paperittoman miehen kanssa? – Hän oli hyvin siisti, kokkaili paljon ja lähti anivarhain hommiin, Kaisa Viitanen kertoo Turvapaikanhakijalla on oikeus työskennellä, eikä Omar kertonut työnantajalle, kun oleskelulupa jäi katkolle. – Yksittäisen siirtolaisen hätä tuli konkreettiseksi yhdessä asuessa. Näin miten hän stressasi niin, ettei välillä nukkunut lainkaan. Nykyään Omarilla on oleskelulupa Suomessa. Hän on ammattikorkeakoulun käynyt mies, töissä, naimisissa kamerunilaisen nuoruudenrakastettunsa kanssa, tuore isä ja Viitasen ystävä. – Olen menossa pian perheen tupareihin.
Turvallista ja viihtyisää asumista PALVELUTALO CECILIASSA HelsinkiMission palvelutalo Cecilia Vuosaaressa on suunniteltu seniorien tarpeisiin. Se tarjoaa turvallisen kodin, seuraa ja monipuolista vapaa-ajanohjelmaa saman katon alla. Rauhallinen sijainti ja metroasemalle vain 300 m. Ceciliassa on 128 vuokra-asuntoa ja mukavat yhteiset tilat sekä ruokaravintola. Valtaosa asunnoista on kaksioita (41−43 m²). Vuokraan (900−1100 e/kk) kuuluu mm. turvaranneke, hoitajapäivystys 24 h/vrk ja hoitajan vastaanotto arkisin. Asukkaaksi pääseminen edellyttää palveluntarvetta, Cecilia Hoiva tarjoaa hoivapalveluja asukkaiden tarpeiden mukaan. Nyt useita asuntoja vapaana. Lue lisää www.helsinkimissio.fi ja ota yhteyttä: Irma Kallamäki, puh. 045 341 0244 ja cecilia@helsinkimissio.fi
CECILIA
Sirpa päiviNeN
Lopputuloksena kaupunkien uskonnollinen elinvoimaisuus päätyy Tuomas Martikaisen mukaan maahanmuuttajien ja kristillisten ääriliikkeiden käsiin. – Suomi on maailman maallistuneimpia maita. Muualta tänne muuttava ihminen on todennäköisesti uskonnollisesti aktiivisempi kuin keskivertosuomalainen. Martikainen uskoo Tuomas Martikainen myös, että yhdysvaltalais-