6
Kirkko&kaupunki 2. syyskuuta 2015 Numero 33
Olemmeko kaikki kerettiläisiä? Harhaoppisuus riippuu Jaakko Heinimäen mukaan asiayhteydestä. Teksti Topias Haikala Kuva Sirpa Päivinen
J
eesus oli harhaoppinen juutalainen, ja Martti Luther se vasta kerettiläinen olikin. – Kysymyksessä puhdas- tai vääräoppisuudesta pitää aina ottaa konteksti huomioon, totesi Jaakko Heinimäki maanantaina 24.8. Porthanian Tiedekulmassa. Pappiskirjailija Heinimäen harhaoppien historiaa luotaava Kerettiläisen käsikirja julkaistaan lokakuussa. Heinimäki oli keskustelemassa harhaopeista ja kansanuskosta uskontotieteen dosentti, pappi Risto Pulkkisen kanssa. Pulkkisen tuorein teos Suomalainen kansanusko ilmestyi viime vuonna. Mikä on harhaoppi? Kysymys ei ole aivan simppeli. Kristinuskon keskeiset opinkohdat lyötiin lukkoon 300–500-lukujen kirkolliskokouksissa, mutta esimerkiksi
kolminaisuuteen tai Kristuksen inhimilliseen ja jumalalliseen luontoon liittyvät mysteerit ovat aina herättäneet vastalauseita. – Ollaksesi hereetikko sinun pitää olla jotakin muuta kuin valtavirtaa. Helppo ratkaisu on uskoa niin kuin papit käskevät, Jaakko Heinimäki linjasi. Kerettiläisyys liitetään usein omilla aivoilla ajattelemiseen, mutta näkemys on Heinimäen mielestä yksipuolinen. Omalla ajattelulla voi yhtä hyvin päätyä kirkon näkökulmasta oikeaan oppiin. Katekismusta syleilevälle kristillisyydelle ei kuitenkaan ole tyypillistä rohkaista yksilöä seuraamaan ajatuksiaan, minne ne vievätkin. – Minun mielestäni tällainen uteliaisuus voisi olla virkistävää. Jos yhtään Jumalaan tai johdatukseen luottaa, niin kai siinä voi mennä niin pitkälle kuin älli vain tilaa antaa, Heinimäki pohti. Risto Pulkkinen ei harhaopeista paljoa stressannut. – Minä en usko, että kansassa on ollut koskaan yhtään
Kerettiläiset. Risto Pulkkinen (vas.) ei usko kenenkään olevan oikeaoppinen. Jaakko Heinimäen mielestä opin korostaminen rajaa esimerkiksi kehitysvammaiset kristinuskon ulkopuolelle.
oikeaoppista. En itse asiassa usko, että meistä kukaan on oikeaoppinen. Me ollaan kaikki kerettiläisiä. Jaakko Heinimäen mukaan opin korostus suomalaisessa nykykristillisyydessä juontaa reformaatiosta. – Lutherin keskeinen oivallus oli sama kuin apostoli Paavalin,
että me emme pelastu ansioidemme takia, vaan yksin armosta. Tätä korostettaessa meiltä on luterilaisuudessa ehkä jäänyt huomaamatta, että emme myöskään pelastu oikeiden Jumalaa koskevien mielipiteidemme takia, vaan armosta, Heinimäki totesi. Risto Pulkkisen mielestä pahin kerettiläinen onkin sellainen, jo-
Lähetä surunvalittelusi. Adressien tekstauspalvelu punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211
Turvallista ja viihtyisää asumista PALVELUTALO CECILIASSA HelsinkiMission palvelutalo Cecilia Vuosaaressa on suunniteltu seniorien tarpeisiin. Se tarjoaa turvallisen kodin, seuraa ja monipuolista vapaa-ajanohjelmaa saman katon alla. Rauhallinen sijainti ja metroasemalle vain 300 m. Ceciliassa on 128 vuokra-asuntoa ja mukavat yhteiset tilat sekä ruokaravintola. Valtaosa asunnoista on kaksioita (41−43 m²). Vuokraan (900−1100 e/kk) kuuluu mm. turvaranneke, hoitajapäivystys 24 h/vrk ja hoitajan vastaanotto arkisin. Asukkaaksi pääseminen edellyttää palveluntarvetta, Cecilia Hoiva tarjoaa hoivapalveluja asukkaiden tarpeiden mukaan. Nyt useita asuntoja vapaana. Lue lisää www.helsinkimissio.fi ja ota yhteyttä: Irma Kallamäki, puh. 045 341 0244 ja cecilia@helsinkimissio.fi
CECILIA
ka uskoo voivansa saada Jumalan kielellisesti haltuunsa. Heinimäki huomautti, että opin korostaminen sulkee monet ihmiset väkisinkin kristinuskon ulkopuolelle. – Jos ajatellaan, että ollakseen kunnollinen kristitty täytyy ymmärtää opillisia asioita, se tarkoittaa, että vaikeasti kehitysvammainen ihminen ei voi olla kristitty.
Kuoleman jälkeen tarina jatkuu netissä Startup-yritys Mistory lanseeraa Suomeen palvelua, jossa muistellaan edesmenneitä virtuaalisesti. Edesmenneen omaiset, ystävät ja tuttavat voivat luoda kirjoituksia, viestejä ja osanottoja sekä liittää muistoja esimerkiksi lataamalla kuvia palveluun. Mistory.fi-palvelun avulla läheisestä ja hänen elämästään muodostuu eräänlainen historiikki tai muistelmateos. Mistoryn tiedotteen mukaan uusi suomalainen verkkopalvelu mahdollistaa suremisen verkossa. – Olemme astumassa alueelle, jota kukaan Suomessa ei ole vielä ottanut kunnolla haltuun. Kun sureminen on vuosien ajan siirtynyt enemmän verkkoon, tämä on aika luonnollinen askel, toimitusjohtaja Katja Pellikka sanoo. Kuollutta voi surra verkossa Mistoryn lisäksi ainakin osoitteissa muistosivu.fi, muistopaikka.fi ja sytytakynttila.fi. – Sureminen on aiheena hyvin herkkä. Tämä tuo omat haasteensa palvelun markkinoinnissa. Itse koen, että tarve kokea yhteisöllisyyttä on vahvistunut. Verkosta on tullut luonteva osa tätä kaikkea, Pellikka toteaa.