4
Kirkko&kaupunki 2. syyskuuta 2015 Numero 33
Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Kolumni Maryan Abdulkarim
Katsotaan taakse pakolaiskriisissä
T
ähän asti tapahtunutta: Sodittiin toinen maailmansota, siirtomaat ”vapautettiin” ja Suomessa tehtiin töitä, jotta oltaisiin osa länttä. Irrottauduimme idästä, ja länsimaat, Yhdysvallat mukaan lukien, osallistuivat Euroopan jälleenrakentamiseen ja sotavelkojen maksamiseen. Muutama vuosikymmen myöhemmin Yhdysvallat soti vastaan terroria, jota ruokki tyytymättömyys lännen politiikkaan idässä. Irakista etsittiin joukkotuhoaseita, joita ei ollut, ja maa sekä sen asukkaiden mahdollisuudet pommitettiin tomuksi. Demokratian vienti epäonnistui.
”
Piilottaisitteko kännykkänne, koska ne provosoivat meitä.”
Arabikevät toi esiin miten tyytymättömiä ihmiset olivat diktaattoreihin. Lännessä oltiin huolestuneita, että nyt ei mennyt ihan putkeen. Kansalaisliikkeet arabikevään takana pyysivät apua, mutta sitä ei ollut lännestä saatavilla erinäisistä poliittisista ja kaupallisista suhteista johtuen. Kaaoksen keskelle syntyi radikaaleja liikkeitä, jotka esittäytyivät ”me ollaan korjausliike” -retoriikalla, mutta osoittautuivat kaiken tuhoaviksi valtaa hamuaviksi nilkeiksi. Lisää ihmisiä kuoli. Tavallinen massa jäi valtataistelun keskelle jumiin. Helpotusta ei ole tullut, ja tilanteen muuttuessa aina vain pahemmaksi on Euroopassa nyt pakolaiskriisi. Europarlamentaarikko Hallaaho on kaiken tämän keskellä huolissaan kännyköistä. Siis kännyköistä. Ihminen, jolle tämä yhteiskunta on kustantanut tohtorintutkinnon ja elämän; jolla on parastaikaa useampi avustaja ja pääsy tiedon äärelle. Suomi ei tietenkään ole yksin vastuussa globaalista kriisistä, mutta syödessämme tuontihedelmiä ja shoppaillessamme halvalla vaatteita meidän on pohdittava, miten tämä kaikki on mahdollista. Miten kauppasuhteemme ja diplomaattiset suhteemme vaikuttavat? Miksi Syyrian kriisin ratkaisu vuosia sitten oli mahdoton? Tervetuloa siis matkan uuvuttamat, sodasta hengissä selvinneet tänne. Ikävää, että menetitte niin paljon. Piilottaisitteko kuitenkin kännykkänne, koska ne provosoivat meitä. Hillitkää maskuliinisuuttanne ja osoittakaa nöyrää surua, sellaista, minkä me tunnistamme suruksi. Koska kaikkein tärkeintä on se, miltä meistä tuntuu. maryan.abdulkarim@gmail.com Vapaa kirjoittaja ja yhteiskunnallinen aktivisti sekä hengellinen musta feministi.
Tilasto
Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.
29
Suomessa on nyt paljon katolisia pappeja. Kun veli Gabriel Salmela vihittiin papiksi 15. elokuuta, hänestä tuli kolmaskymmenes Suomessa toimiva pappi Helsingin katolisen hiippakunnan papistoon. Reformaation jälkeen Suomessa ei ole koskaan työskennellyt yhtä monta katolista pappia samanaikaisesti. Pappien lukumäärä laski elokuun lopussa yhdellä eläköitymisen vuoksi. Katolinen hiippakunta ja sen pappismäärä ovat silti kasvussa.
Kun yritys tunn Joissakin liikkeissä huomaa, että yrittäjä on muullakin asialla kuin tarjoamassa palveluita ja tahkoamassa voittoa. Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen
H
uomio kiinnittyy kuntoklubin seinällä riippuvaan tauluun, jossa on raamatunlauseita. Taukopaikan pöydällä on uskonnollisia lehtiä ja kirjasia. Muistiinpanoja tekevän käteen sattuu kynä, jonka varteen on kirjoitettu hengellinen viesti. Kyseessä on kuntoklubi Arabium Arabian kauppakeskuksessa. Sen omistaja ja toimitusjohtaja Pasi Vuorenmaa kertoo tällaisin keinoin uskostaan. Hän on ollut kuntosaliyrittäjänä 28 vuotta ja tullut uskoon vajaat kymmenen vuotta sitten monenlaisten elämänkäänteiden jälkeen.
– Tämä on normaali kuntosali, ja tänne voivat kaikki tulla treenaamaan ihan sillä mielellä kuin haluavat, Vuorenmaa kertoo. Palaute raamatunlauseista on ollut Vuorenmaan mukaan pääsääntöisesti myönteistä. – Joitakuita nuo saattavat ärsyttää tai ahdistaa, mutta silti niitä mennään uteliaina katsomaan. Toisinaan huoneentauluista syntyy keskusteluja, jotka johtavat hyvinkin syvälle. Toimitusjohtajan ja hänen läheisen yhteistyökumppaninsa Mikael Simojoen ovet ovat aina auki niille, joilla on halu käydä hengellisiä keskusteluja tai saada sielunhoitoa. – Täällä rukoillaan joka päivä. Aika moni on tullut hierojan huoneessa uskoon ja kokenut parantumisia. Emme tuputa uskoa
emmekä lyö Raamatulla ketään päähän, mutta annamme tämän mahdollisuuden näkyä, Vuorenmaa kertoo. Vuorenmaa kuuluu valtakirkkoon, mutta käy karismaattisten One Way Missionin ja House-seurakunnan tilaisuuksissa. Vuorenmaan usko ja siitä seuraavat toimintatavat näkyvät yritystoiminnassa monella tapaa. Kuntoklubin jäsenyysehdot ovat vastaaviin klubeihin verrattuna edulliset eikä sitoutumispakkoa ole. Yritystoiminnan tavoitteena on tuottaa yrittäjälle voittoa, mutta tiedossa on, että Vuorenmaa on jakanut omastaan eteenpäin tarvitseville. Vakaumuksellisuudesta tai ainakin työn hyvin ja huolella tekemisen halusta kertonee sekin, että kuntoklubilla on ystävällinen palvelu, välittämisen ilmapiiri, tasokkaat varusteet ja aina siistiä. Vuorenmaa on taannoin laskenut hintoja, ja asiakaspalautteessa kehutaan toistuvasti klubin hinta-laatusuhdetta. Vuorenmaan kuntoklubi ei ole suinkaan ainut yritys, joka kertoo avoimesti omistajan-