22
Menovihjeet
Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1
Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi
Viikon vinkki FRANK LEIMAN
Via Crucis etsii vapaaehtoisia Via Crucis -pääsiäistapahtuma järjestetään 20. kerran pitkänäperjantaina 3. huhtikuuta Helsingin ydinkeskustassa. Vaihtelevan tasoisiin rooleihin etsitään vapaaehtoisia reippaita persoonia, jotka tulevat hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Aikaisempaa näyttelijän kokemusta ei vaadita. Avustajia tarvitaan myös tuotantopuolella, kuten puvustukseen, rakentamiseen, roudaukseen, kahvitukseen sekä yleisiin tuotantotehtäviin. Ilmoittautuminen Via Crucis -näytelmän vapaaehtoiseksi 15.1. mennessä Aija Kellylle ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen aija.kelly@oopperaskaala.fi, p. 050 431 5087. Lisätietoa: www.viacrucis.fi.
Radio&TV
Pyhä tie. – Modernissa kirkkoarkkitehtuurissa on keskuksena usein risti. Ovelta alttarille kulkee pyhä tie, via sacra, joka vie tämän ristin luo, Arho Aho luonnehtii.
YLE radio1 87,9 MHz Su 11.1. klo 10 Jumalanpalvelus Viinikan kirkosta Tampereelta. Virret: 217:1–4, 135, 442, 836, 320, 236:5–6. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Uspenskin katedraalista. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 8.1. Kirkkoherra Markku Ahlstrand. Kirkkoherra Juha Rauhala. Pe 9.1. Nuorisotyönohjaaja Klaus Myllymäki. Sairaalapastori Sirkku Tukiainen. La 10.1. Pastori Kari Kähäri (Vapaakirkko). Pastori Leena Sorsa. Ma 12.1. Pastori Anita Ahtiainen. Raamatunlukua. Ti 13.1. Tohtorikoulutettava Isto Peltomäki. Diplomi-insinööri Juhani Laaksonen (Pelastusarmeija). Ke 14.1. Kirkkoherra Kerttu Venäläinen. Aluekoordinaattori Hanna Räsänen. To 15.1. Pastori Hanna Vanonen. Kirkkoherra Juha Rauhala.
RadioDei 89 (101,9) MHz Su 11.1. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.
TV1 La 10.1. klo 15.10 Pisara. Ramez Ansara, arabiankielisen seurakuntatyön pappi. ”Suomessa on rauha, demokratia ja tasa-arvo.” (Luuk. 38:1–2) Uusinta ma 12.1. klo 11.05.
Moderni kirkko Kiinteistöjohtaja Arvo Aho rakennutti vuosina 1957–1988 Helsinkiin yhteensä 30 kirkkoa. Ne muuttivat käsityksen, miltä kirkon tulee näyttää. Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä
H
aaga on päiväsaikaan verkkainen. Juna-asemalta pienen matkan päässä siintävät korkeat tornitalot. Vähän matkaa etelämpänä asemakaava muuttuu sokkeloisemmaksi. Täällä, entisen Haagan kauppalan alueella, istuu olohuoneessaan Helsingin seurakuntayhtymän eläkkeellä oleva kiinteistöjohtaja, diplomi-insinööri Arvo Aho. Uransa aikana hän rakennutti Helsinkiin 30 kirkkoa. – Sen täytyy olla jonkin sorttinen maailmanennätys, hän sanoo. Helsinkiin oli vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa otettu mukaan laajoja alueita muun mu-
assa nykyisestä Vantaasta sekä suuri joukko itsenäisiä kuntia, kuten Huopalahti, Kulosaari ja Oulunkylä. Alkoi ennennäkemätön rakentamisbuumi. Sodanjälkeinen Helsinki tarvitsi uusia kerrostaloja. Niihin muutti ihmisiä, jotka tarvitsivat kirkkoja. – Kun Helsinki rakensi uusia kaupunginosia ja lähiöitä, myös seurakuntia jaettiin pienemmiksi. Kirkkolaki taas määräsi, että jokaisella seurakunnalla on oltava oma kirkko, Aho sanoo. Sodan jälkeen papisto halusi elää tavallisen ihmisen rinnalla. Tämä näkyy myös kirkkoarkkitehtuurissa. – Kun sodan jälkeen syntyivät kirkon eri työalat, kuten nuorisotyö ja diakonia, tähän sisältyi myös ajatus, että katedraalien aika on ohi, Aho sanoo. Muutos oli vallankumouksel-
linen, eikä sitä aina ymmärretty. Marraskuussa 1958 Helsingin Sanomien Kari Suomalainen piirsi pilakuvan ”Seurakunnan työkeskuksesta”, jossa vanhanaikainen kirkkorakennus jää nykyaikaisen kauppakeskuksen ja urheiluhallin välimuotoa muistuttavan seurakuntakeskuksen varjoon. Alla on raamatullinen kuvateksti: ”Moninaisista sinä huolehdit, vain yksi on tarpeen.” – Vanhoissa kirkoissa ei ollut muuta kuin sakasti ja kirkkosali. Sodan jälkeen eri työalojen omia tarpeita varten seurakunnat kuitenkin tarvitsivat kokoontumistiloja nuorisotyölle ja päiväkerhoille, Aho sanoo. Ne oli järkevä rakentaa samalle tontille kuin kirkko. Arvo Ahon työuraan mahtui myös tapauksia, joista on tullut osa kirkollista kertomusperinnettä. 1960-luvun lopulla rakenteilla ollut Temppeliaukion kirkko muistetaan kirkon betoniperustuksiin maalatuista Biafragraffiteista. Sisällissotaan ajautuneesta Nigeriasta lyhyeksi aikaa irtaantunut Biafran separatistinen hallitus syytti Nigeriaa nälänhädästä. Opiskelijaradikaalien mielestä pramean pyhätön sijaan kirkon
olisi pitänyt auttaa nälänhädän uhreja. Biafra-graffitien tekijöinä oli joukko Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen (YKY) jäseniä. YKY on Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton (SKY) paikallisyhdistys. SKY:n entisestä pääsihteeristä Juhani Simojoesta oli juuri tullut Helsingin seurakuntayhtymän tiedotuspäällikkö ja Kirkko ja kaupungin päätoimittaja. – Seurakunnat eivät nostaneet graffitien tekijöitä vastaan syytettä, mutta viranomaiset määräsivät heille sakkoja. Juhani Simojoki järjesti silloin rahankeräyksen, johon osallistui muun muassa Oulun piispa Hannes Leinonen. Minäkin osallistuin 50 markalla, Aho muistelee. Kirkon päättäjien ja radikaalien opiskelijoiden välillä ei ollut niin suurta vastakkainasettelua kuin joskus kerrotaan. – Säilytimme kirkon kellarikerroksessa yhden Biafra-graffitin, Aho kertoo. Modernien kirkkorakennusten yksi huomattava piirre on niiden luonnonvaloa hyödyntävässä linjakkuudessa. Yksinkertaisen muodon taustalla on Arvo Ahon mukaan teologia. – Kirkko ei ole domus Dei vaan