13
Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1
Pitkä historia. Liisa Walle-Uppalan hallussa oleva Krookin suvun kastemekko on kulkenut pitkän matkan Viipurista pääkaupunkiseudulle. Nyt kastemekko alkaa olla liian hauras puettavaksi vauvan päälle.
kotona vaatteita ja muita kodin tarve-esineitä. Valmisvaatteita oli jonkin verran saatavilla, mutta myös kotiompelijat kiersivät taloissa korjaamassa lakanoita ja ompelemassa vaatteita. Kastemekon ommellut Sigrid-rouva on valokuvista päätellen arvostanut itse tehtyjä tekstiilejä. Tämä asenne on siirtynyt kastemekon mukana jälkipolville. Outi Sipilä on sitä mieltä, että tämäkin kastemekko olisi hyvin saattanut joutua unohdetuksi esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin kaikkea kaupasta ostettua arvostettiin paljon vanhoja tavaroita enemmän. – Sekin, että kastemekkoa on säilytetty, kertoo jonkinlaisesta arvostuksesta, Sipilä toteaa. Tässäkin suvussa on ollut avioeroja, suruja ja riitoja niin kuin lähes kaikissa suvuissa. Yhteinen kastemekko on kuitenkin aina pakottanut ihmiset kohtaamaan toisensa. Näin puvulla on saattanut olla myös sovitteleva rooli. Mamma-Sigrid, kuten häntä suvun parissa edelleen kutsutaan, kuoli vuonna 1936. Tuolloin kastemekkoa olivat ehtineet käyttää hänen Viipurissa, Joensuussa ja Savonlinnassa kastetut lapsenlapsensa.
kko kertoo rinan Outi Sipilä kertoo, että valkoisia kastepukuja alettiin käyttää 1700–1800-lukujen taitteessa aateliston ja varakkaan porvariston parissa. Tuolloin tuli muotiin empire-tyyli. Myös Krookin suvun kastemekossa helma alkaa empire-tyylin mukaisesti ylhäältä, joten kastemekon malli on Sipilän mukaan jäänne empire-tyylisestä muotipuvusta. Ompelukoneet alkoivat yleistyä Suomessa 1800-luvun lopulla. Krookin suvun kastemekko on tehty suurelta osin käsin. Pitsit on virkattu ja ne on kiinnitetty ohueen puuvillakankaaseen pienin pistoin. Pitkät sivusaumat on kuitenkin ommeltu koneella. – Tuohon aikaan oli harvinaista, että kotona oli ompelukone, Sipilä sanoo. Liisa Walle-Uppalan hallussa olevan Kroo-
kin suvun kastemekon mukana kulkee myös pitsimyssy, jota on kuulemma käytetty ani harvoin. Sekin on tehty käsin. Outi Sipilän mukaan vauvoilla pidettiin sata vuotta sitten myssy päässä lähes aina, myös sisällä. – Asunnot olivat aiemmin paljon nykyistä vetoisempia. ja myssyllä on saattanut olla suojaava merkitys, hän pohtii. Kastemekon mukana on kulkenut myös vaaleansinisiä ja vaaleanpunaisia rusetteja. Muoti on vuosien saatossa vaihdellut, ja vanhemmat ovat voineet vaihtaa etumuksen rusetin lapsen sukupuolen ja omien mieltymystensä mukaan. 1800-luvun lopulla oli välttämätöntä tehdä
Vanha kastemekko alkaa nyt olla liian hauras, jotta sitä enää käytettäisiin kastetilaisuudessa. Liisa Walle-Uppala opettaa luokanopettajan työssään itsekin tekstiilityötä ja on suunnitellut näköispuvun teettämistä vanhan mallin mukaan. Sigrid Krookin jälkeläiset myös haaveilevat, että kastemekolle löytyisi tulevaisuudessa hyvä säilytyspaikka, vaikka jostain museosta. Siihen asti kastemekko on Liisa WalleUppalan hyvässä huomassa Espoossa siististi aseteltuna sille varatussa laatikossa. Pukinmäen seurakuntakodissa on kastepukunäyttely 11.–18.1. Katso Menokasvo-juttu sivulla 23.
”
Yli sata vuotta säilynyt kastemekko on hyvin harvinainen.” Käsityötieteestä väitellyt tohtori Outi Sipilä
Empire-tyyliä. Krookin suvun kastemekkoa käytettiin Savonlinnassa 1930-luvulla.