Musiikin käsi ely aivoissa somatosensorinen aivokuori päälakilohkon alaosa
motorinen aivokuori
insula
premotorinen aivokuori ylempi ohimo lohkopoimu
alempi otsalohkopoimu
planum temporale
keskimmäinen ohimolohkopoimu
Musiikin akustisten peruspiirteiden käsittely (mm. taajuus, kesto, voimakkuus)
hippokampus
dorsolateraalinen etuotsalohkon aivokuori
kulma poimu
pikkuaivot
precuneus
ventraalinen tekmentaalialue
kuuloaivokuori
Musiikin korkeampien piirteiden käsi ely (mm. harmonia, intervallit, rytmit)
Musiikin seuraaminen ajassa (työmuisti ja tarkkaavaisuus)
aivorunko (alempi nelikukkula)
Musiikin tunnistaminen ja muistojen mieleenpainaminen (seman inen ja episodinen muisti)
Musiikki kanna elee halki Tutkimukset todistavat musiikin olevan terapiaa aivoille. Tätä herkkua kannattaa jokaisen nauttia.
Esse | Espoon seurakuntasanomat | 10 | 26.5.2016
Teksti Kiira Koskela Grafiikka Maija Saari
6
K
un musiikkiterapeu i Tuuli Uosukainen vanhainkodissa vieraillessaan pää i kysyä puhekyvy ömältä vanhukselta laulaen ”Mitä kuuluu?”, jäi vanhus tuijo amaan Uosukaista silmää räpäy ämä ä. Hetken kulu ua kuului laule u vastaus: ”Hyvää.” Tällaiset hetket tekevät Uosukaisen työstä erityisen palkitsevaa. Hän on työskennellyt musiikkiterapeu ina jo parikymmentä vuo a, ja vuosien saatossa asiakkaina on ollut niin päiväkotilapsia, koululaisia kuin sylivauvoja äiteineen. Hän on työskennellyt sekä päihdeyksikössä e ä kehitysvammaisten kuntoutuksessa, ja vierailee säännöllisesti vanhainkodeissa vetämässä musiikkihetkiä.
Tällä hetkellä Uosukaisen suurin asiakasryhmä ovat lapset ja nuoret. Syyt terapialle vaihtelevat syömishäiriöistä esimerkiksi keski ymisongelmiin ja käytöshäiriöihin. Musiikin kau a koetaan onnistumisia, löydetään uusia taitoja ja puretaan tunteita. Kerran alakouluikäinen poika saapui terapiaan kiukkua täynnä. Tunnin pääty yä pojan kehonkieli oli muu unut täysin, ja hän oli silminnähden rentoutunut. ”Soi o vain auttoi”, poika totesi Uosukaiselle, joka kysyi syytä muutokseen. ”Jos tunteille ei ole sanoja, voimme käydä asioita läpi musiikin avulla”, Uosukainen sanoo. Kun musiikin aivovaikutuksista nykyään puhutaan, aletaan helposti käy ää superlatiiveja. Se ei ole ihme: tutkimuksissa musiikin on muun muassa havai u edistävän aivohalvauksesta toipumista, vähentävän kivun ko-
kemusta ja sopivan motoriseen kuntoutukseen esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastavilla. Ihmisen kuunnellessa musiikkia molemmilla aivopuoliskoilla aktivoituu laajoja alueita. Siksi vaikkapa aivohalvauksen seurauksena puhekyvyn mene änyt ihminen saa aa kyetä laulamaan – puhuessa kun käytämme lähinnä vasenta aivopuoliskoa, mu a laulaessa myös oikeaa. Terapian välineeksi musiikki sopii erinomaisesti myös siksi, e ä se vaiku aa ihmiseen voimakkaasti tunnetasolla. Musiikki aktivoi muun muassa aivojen limbisiä alueita, jotka säätelevät tunteiden ja tunnetilojen kokemista. Ihmisen kuunnellessa itselleen mieluista musiikkia aivot alkavat eri ää mielihyvähormoni dopamiinia, mikä on tutkijoiden mukaan keskeinen syy musiikin aiheu amille väkeville tunnekokemuksille. Musiikkiterapialla voidaankin esimerkiksi lievi ää masennusoireita, ja muistisairauksissa siitä on löyde y apua levo omuuteen ja ahdistuneisuuteen. Terapiassa esimerkiksi
kuunnellaan musiikkia, soitetaan tai lauletaan. Terapeu i ja asiakas voivat myös käydä vuoropuhelua soi imien avulla: asiakas improvisoi sävelmän, ja terapeu i vastaa siihen. ”Kun asiat ovat liian kipeitä sanoite avaksi, niitä voidaan käsitellä musiikin kau a”, Uosukainen toteaa. Terapeutin tehtävä on löytää asiakkaalle mielekkäät toimintamuodot. Yhden asiakkaan
”
”Terapiassa löytyi pojalle mielekkäitä ju uja, kuten rytmisoi imia.” Tutkimukset siis tukevat musiikin käy öä hoito- ja kuntoutusvälineenä, mu a yhtä lailla musiikkia voi hyödyntää arjessa kuka tahansa vaikkapa mielialan koho amiseen tai rentoutumiseen. Kun lenkille lähtö ei houku ele, energisen musiikin ansiosta lenkkarit saa aakin
Kun asiat ovat liian kipeitä sanoitettavaksi, niitä voidaan käsitellä musiikin kautta.” Tuuli Uosukainen
kanssa Uosukainen on käynyt valokuvaamassa luontoa ja säveltänyt kuviin musiikkia. Kerran Uosukaisen asiakkaana oli kuusivuotias poika, joka jaksoi terapian alkuvaiheessa pysyä puolitoista minuu ia paikallaan. Lopulta hän kykeni istumaan paikallaan 40 minuu ia keski yen, Uosukainen kertoo.
vetää innostuneena jalkaan. Tärkeää on kuunnella sellaista musiikkia, joka tuntuu itselle hyvältä, neuvoo Cicero-tutkimusverkoston johtaja Mari Tervaniemi. Paradoksaalisesti surullisella musiikilla voi hakea hyvää oloa, hän huomau aa. ”On akuu i tutkimuskysymys, miksi ihmiset haluavat kuunnella surullista musiik-