Väitellään
Hassu sukunimi voi olla rakas, Elina Stormbom! Moni nainen ottaa miehensä sukunimen. Yhteisen nimen koetaan vahvistavan suhdetta.
mistään hinnasta. Jos sukunimi-identitee i on löyhä, vaihtaminen on helpompaa. Jotkut kokevat, e ä identitee i ei ole nimestä kiinni. Sukunimi viestittää asemasta. Jotkut naiset haluavat viesti ää sukunimen valinnallaan yhteiskunnallista statusta tai arvoa. Nimi voi viestiä esimerkiksi kuulumista tie yyn sukuun. Vastaavasti kun nainen valitsee tavallisen nimen, hän haluaa väl ää erilaisuuden tai erikoisuuden lei-
Sukunimen valinta on monimutkainen prosessi, filosofian maisteri Elina Stormbom. Naimisiin menevillä on useita vaihtoehtoja. He voivat o aa yhteiseksi sukunimekseen miehen tai naisen sukunimen tai kaksoisnimen. Puolisoiden sukunimistä voi muodostaa myös kokonaan uuden nimen, kuten vaikka Virta + Koski = Virrankoski. Tai yhteiseksi sukunimeksi voidaan o aa joku muu suvussa esiintynyt nimi. Tämän lisäksi molemmat puolisoista voivat säily ää oman sukunimensä. Näin tekee yli 25 prosen ia puolisoista, ja tämä määrä on nousussa.
”Sukunimi oli naiselle kuin moottoripyöräjengiläiselle liivi. Hän ei luopuisi siitä mistään hinnasta.”
Mies määrää puolison sukunimen. Noin 65 prosen ia avioituvista päätyy valitsemaan miehen sukunimen. Monet naiset sanovat, että he ovat tehneet päätöksen itsenäisesti. Jokainen oli kuitenkin pitänyt puolison mielipide ä tärkeänä päätöstä tehdessään. Moni kokee yhä, e ä naisen sukunimen o ava mies on tossun alla.
maa. Epämielly äviä mielikuvia herä ävä sukunimi jää usein valitsema a.
Avioituvat valitsevat yhteisen nimen lasten takia. Usein on näin. Yhteenkuuluvuus on niin tärkeää, e ä moni nainen o aa miehen sukunimen, vaikka ei pidä sitä erityisen viehä ävänä.
Oman nimensä säilyttävät ovat feministejä. Oman sukunimensä säily ämisellä nainen haluaa viestiä tasa-arvoa, itsenäisyy ä ja mahdollisuutta tehdä omia päätöksiä. Miehen sukunimen tai kaksoisnimen o aneet haluavat taas viestiä naimisissa oloa.
Moni haaveilee kiehtovista nimistä. Kiehtovia nimiä mie ivät lähinnä naiset, joille avioituminen ei ole ajankohtaista. Heillä on paljon odotuksia, haaveita ja toiveita siitä, millainen mahdollisen sukunimen olisi hyvä olla. He myös tietävät, mitä asioita he eivät haluaisi omaan sukunimeensä. Ihannesukunimenä pidetään harvinaista tai yhteiskuntaluokkaan tai persoonaan sopivaa nimeä. Tästä huolima a, kun avioituminen lähestyy, moni nainen valitsee oman tai miehen sukunimen.
Esse | Espoon seurakuntasanomat | 16 | 20.8.2015
8
m ranströ Jukka G
Nainen kokee sukunimen osaksi identiteettiään. Sukunimi-identiteetti voi olla vahva tai löyhä. Moni kokee, että jos hän luopuu sukunimestään, hän luopuu myös identiteetistään. Eräs haastateltavani totesi, että sukunimi oli hänelle kuin moottoripyöräjengiläiselle liivi. Hän ei luopuisi siitä
Pariskunnan sukunimivalinta selviää kysymällä. Kyllä. Haasta elin pro gradu -tutkimukseeni aviolii oon aikovia, äske äin avioliiton solmineita ja sellaisia, joille avioituminen ei ole ajankohtaista. Näiden lisäksi aineistooni kuului 250 naisen vastaukset nettilomakkeeseen.
Kuinka espoolainen?
Hassu sukunimi voi olla rakas. Näin on. Haasta elin naista, jonka sukunimi on Sikiö. Hän tiesi nimeen lii yvistä negatiivisista mielikuvista. Hän aja eli, e ei silti vaihtaisi sukunimeään, jos olisi menossa naimisiin. Erikoisesta nimestä oli tullut iso osa identitee iä. Laura Koskelainen
10 %
90 % espoolainen Olen asunut Laurinlahdessa rivitalossa isän, äidin ja veljen kanssa 20 vuo a eli koko ikäni. Parasta Laurinlahdessa on turvallisuus, viihtyisyys ja vihreys. Alakoulu ja yläkoulu ovat lähellä, mu a sen jälkeen halusin lähteä muualle kouluun. Opiskelen nyt oikeustieteellisessä tiedekunnassa toista vuo a. Kiinnostuin alasta lukiossa, jossa kansalaisen lakitiedon kurssilla oli innostava ope aja. Olen toiminut seurakunnassa muun muassa lasten kerhonohjaajana ja pyhäkoulunope ajana. Nyt olen mukana nuorten aikuisten vaiku amisryhmässä Navissa, joka kokoaa yhteen meitä nuoria luo amushenkilöitä ja kehi ää osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiamme kirkossa. Haluan tuoda nuorten äänen mukaan seurakunnalliseen päätöksentekoon.
Peter Torikka. Espoon yhteisen kirkkovaltuuston uusi jäsen Espoonlahdesta.
helsinkiläinen Kävin Helsingissä Ressun lukion ja nyt opiskelen yliopistossa. Tunnen, e ä Helsinki on osa identitee iäni. Suunni elen hankkivani sieltä opiskelija-asunnon ensi talvena. Aion kuitenkin vielä palata Espooseen, viimeistään si en kun on perheen perustamisen aika.
Teksti Paula Huhtala Kuva Jukka Granström