Aarteita. Kalervo Kärki löysi isältään jääneiden nuottien joukosta viitisentoista hengellistä kappaletta, joiden olemassaolosta hän ei ollut aiemmin tietoinen.
velet lut”, Renfors kertoo. Yleisön vastaano o oli Renforsin mukaan huikea. Suomalainen kirkkomusiikki on hänestä yleisilmeeltään hieman yksitoikkoista, joten Kärjen laulut toivat raikkaudellaan ja vivahteikkuudellaan siihen elähdyttävän tuulahduksen.
Ei ole sattumaa, että Toivo Kärjen hengellinen tuotanto on noussut esiin vasta nyt. Ryhtyessään luomaan iskelmäuraa hän jätti hengellisyyden taka-alalle elämässään – hengellisyys ei sopinut uuteen imagoon.
”
Laulut ovat tyylillisesti aivan huippuluokkaa. Vaikka ne ovat taidokkaita, ne ovat samalla kauniin yksinkertaisia.” Kanttori Rauno Myllylä
Nyt Kalervo Kärjen toivomuksena on saattaa laulut laajempaan tietoisuuteen. Useat kirkkokuorot ovatkin tilanneet nuotteja käyttöönsä, ja Kärjen mielestä olisi ihanteellista, jos joku ottaisi isän hengelliset laulut julkaistavakseen yhtenäisenä niteenä. Lauluja on tarjottu myös virsikirjan lisävihkotoimikunnalle. Kalervo Kärki iloitsee aina saadessaan isänsä tuntematonta tuotantoa julki. ”Isäni kuolemasta on yli kaksikymmentä vuotta. Aika on kypsä hänen elämäntyönsä objektiiviselle arvioinnille. Nyt pystytään näkemään, että hän oli muutakin kuin iskelmäsäveltäjä. Kuva on laajentunut ja viimein aletaan nähdä, kuka oikeastaan oli Toivo Kärki.” Myös Frans Kärki oppi elinaikanaan arvostamaan säveltäjäpoikansa uraa. ”Välit lientyivät vuosien varrella, ja isoisäni loppuvuosina heillä oli hyvät välit. Kun radiossa soi Toivo Kärjen iskelmä, Frans kertoi ylpeänä, että tämän on säveltänyt minun poikani”, Kalervo Kärki muistaa.
Toivo Kärjen hengellisiä lauluja Iloa sanat Valma Taneli. Sekakuorolle, julkaistu Nuorison Ystävä -lehdessä 1933. Kiitos ja Anteeksi sanat Olavi Rinne. Sekakuorolle, 1982 Me armahdusta tarvitsemme kaikki sanat tuntematon. Sekakuorolle, 1982 Aamulla sanat Aari Surakka. Mieskuorolle, 1978 Ehtoolla sanat Aari Surakka. Mieskuorolle, 1978 Herra, ohjaa, nosta sanat Lyyli Saavalainen. Mieskuorolle, 1978 Rukous sanat Lyyli Saavalainen. Mieskuorolle, 1978 Syntymäpäivälaulu sanat Lyyli Saavalainen. Mieskuorolle, 1978
Esse | Espoon seurakuntasanomat | 15 | 6.8.2015
Tieto ainutlaatuisista sävellyksistä kantautui myös eläkkeellä olevan kanttorin Rauno Myllylän korviin. Hän toimi viime talven Espanjan Aurinkorannikolla suomalaisen seurakunnan kanttorina ja otti Kärjen hengellisiä sävellyksiä musiikkiryhmien ohjelmistoon. Myllylän mukaan kuorolle sävelletyt ja sovitetut laulut ovat koko Suomen kansalle ainutlaatuinen aarre. ”Niissä kuuluu lähes parin tuhannen kappaleen säveltämisestä syntynyt kokemus, ja ne ovat tyylillisesti aivan huippuluokkaa. Vaikka laulut ovat taidokkaita, ne ovat samalla kauniin yksinkertaisia.”
Päätös ryhtyä lyseon jälkeen ravintolamuusikoksi tulehdu i hänen ja Frans-isän välit vuosikausiksi. Kalervo Kärjen mukaan Toivo Kärki oli sisimmässään vakaa uskovainen. ”Mielessään isäni ei koskaan hyljännyt uskoa, vaan se kulki aina hänen mukanaan. Vanhemmilla päivillään hän pohdiskeli mielellään elämänkatsomuksellisia kysymyksiä”, Kalervo Kärki sanoo. Säveltäjä myös seurasi tarkkaan, mitä kirkkomusiikin saralla tapahtui. Uran viimeisinä vuosikymmeninä 1970- ja 80-luvuilla Toivo Kärki alkoi jälleen itsekin säveltää hengellistä musiikkia. ”Isäni osallistui hengellisen musiikin sävellyskilpailuihin, mu a minulla ei ole tietoa, miten niissä kävi. Vaikka laulut ovat pienimuotoisia, hän varmasti koki ne tärkeiksi”, Kalervo Kärki sanoo.
9