Sukupolvi X
2
etsii paikkaansa Seurakunnissa kysytään, miten saada kontakti nuoriin aikuisiin. Toiminnassa ei 18–30-vuotiaita juuri näy. Mutta ovatko nuoret aikuiset todella kadonneet?
Y
Teksti Noora Wikman Kuvat Jukka Granstrom ja Pasi Leino
ksi asia minua ihmetyttää: Suomessa rippikouluihin osallistuu vuosittain rippikouluikäisten ikäluokasta erittäin suuri osa, yli 80 prosenttia. Rippikoulu on suosittu. Rippikoululaisilla on hyvät muistot ja hyvät jutut leiriltä kotiin tullessaan. Mielestäni on suuri ihme, kuinka kirkko onnistuu hävittämään muutamassa vuodessa käytännöllisesti katsoen kaiken yhteyden suurimpaan osaan rippikoulun käyneistä.” Näin kirjoitti Essen lukija mielipidepalstalla viime syksynä. Hän oli lukenut lehdestä artikkelin, jossa kerrottiin Espoonlahden seurakunnan järjestämästä isoskoulutuksesta. Rippikoulu todella kerää valtaosan suomalaisnuorista, myös Espoossa. Vuonna 2012 espoolaisista 15-vuotiaista 79,6 prosenttia kävi rippikoulun. Tilastoista näkyy myös se, että Espoossa kirkkoon kuuluvista nuorista lähes kaikki käyvät rippikoulun. Luku oli 98,4 prosenttia vuonna 2012. Isoskoulutukseen osallistui 636 espoolaista nuorta. Jotkut nuoret ovat isosena muutaman kerran, toiset toimivat apuohjaajina tai yövahteina vielä parikymppisinäkin. Riparilaisten ja isosten kaltaisina joukkoina ei nuoria aikuisia kuitenkaan onnistuta seurakunnan toimintaan houkuttelemaan. Miksei kirkko kiinnosta heitä? Mikko Malmivaara ja Jussipekka Jyväsjärvi ovat parikymppisiä nuoria miehiä. He kävivät Espoon Tuomiokirkkoseurakunnassa riparin, joka imaisi heidät isosputkeen. Molemmilla on takana kymmenkunta leiriä isosena ja apuohjaajana. He arvioivat, että riparileirin vaikuttavuus johtuu yhteishengestä, joka jatkuu myös isostoiminnassa. Heille rippikoulu ja isoskoulutus antoivat aineksia myös maailmankuvan käsittelyyn ja kehittymiseen. ”Siellä sai vastuuta ja pääsi kokeilemaan omia rajojaan. Sosiaaliset taidot ja elämänkatsomus muovautuivat sinä aikana tosi paljon. Näin jälkikäteen ajateltuna tulin myös uskoon niihin aikoihin”, Mikko Malmivaara pohtii. Myös Jussipekka Jyväsjärvi mainitsee isostoiminnan tukeneen omaa kasvuaan. ”Olin ujo ja jännittynyt koulutuksen alkaessa, mutta leireillä tein paljon sellaisia asioita, joihin en ollut kuvitellut pystyväni. Se oli tosi mahtavaa.”
10
Hyvät riparikokemukset, kaveriporukka ja toiminnan musiikkipainotteisuus vetivät isostoimintaan myös Sonja Häklin. Hän oli isosena kahtena kesänä oman riparinsa jälkeen ja osallistui tuona aikana myös muuhun nuorisotoimintaan. Sittemmin seurakunta on jäänyt vähemmälle huomiolle. ”Riparilaiset alkoivat olla niin paljon nuorempia ja kesät menivät kesätöissä”, hän muistelee. Häkli osallistui aluksi isoskauden jälkeen seurakunnan nuorten aikuis
Seurakuntayhteyteen ei ole ollut valmista polkua isostoiminnan jälkeen.”
Esse | Espoon seurakuntasanomat | 6 | 6.2.2014
Esse | Espoon seurakuntasanomat | X | x.x.2013
Iän myötä Malmivaara ja Jyväsjärvi kasvoivat ulos isostoiminnasta. Sen jäl-
keen seurakuntayhteys oli katkolla ja tie vei herätysliikkeiden pariin. ”Seurakuntayhteyteen ei ole ollut valmista polkua isostoiminnan jälkeen. Minusta on tullut vähän tällainen poukkoilija. Käyn missä sattuu, esimerkiksi Kansan Raamattuseuran ja Suomen Raamattuopiston tapahtumissa”, Jyväsjärvi kertoo. Hän opiskelee germaanista filologiaa eli saksaa Helsingin yliopistossa. Molempia nuoria miehiä vetää toimintaan mukaan musiikki. He käyvät musisoimassa monissa eri messuissa, Jyväsjärvi soittaa esimerkiksi Suvelan kappelin gospelmessussa. Mikko Malmivaara valmistuu tänä keväänä Pop & Jazz Konservatoriosta, toimii freelance-muusikkona sekä soitonopettajana. Myös Malmivaara suuntasi kulkunsa isosvuosien jälkeen Suomen Raamattuopistolle. Hän käy Agricolamessussa Helsingissä ja toimii sen musiikkivastaavana. ”Musiikkitoiminta on ollut minulle tärkeä juttu. Siellä ajattelen olevani seurakunnan palvelutehtävässä”, Malmivaara kertoo.
Opiskelija Jussipekka Jyväsjärvi
Nuoret opiskelijat. Jussipekka Jyväsjärven (vasemmalla) ja Mikko Malmivaaran mielestä onnistuneessa tapahtumassa kaikkien pitäisi tuntea olonsa tervetulleeksi.
11 Jatkuu…