Issuu on Google+

Harri Ahonen

isbn 978-951-31-7889-5 79.4

Pohjois-Skandinavian vaellusreitit on kattava perusteos jokaiselle, joka on haaveillut Skandinavian upeissa vuoristomaisemissa ja erämaissa vaeltamisesta. Kirja sisältää yli kahdensadan vaellusreitin kuvauksen. Niistä jokainen voi koota itselleen sopivan vaelluksen. Lisäksi mukana on perustietoa Ruotsissa ja Norjassa vaeltamisesta: tuvista, matkustamisesta, vaellusajankohdasta ja muista vaeltamiseen liittyvistä käytännöistä.

www.tammi.fi Kansi: Jukka Aalto ·Armadillo Graphics

P O H J O I S - S K A N D I N AV I A N VA E L L U S R E I T I T

Lähde vaeltamaan komeisiin Pohjois-Ruotsin ja -Norjan maisemiin!

Pohjois-Skandinavian

Harri Ahonen

VAELLUSREITIT Suunnittele oma vaelluksesi upeissa Pohjois-Ruotsin ja -Norjan maisemissa tammi


Po h j o i s - S k a n d i nav i a n

VAELLUSREITIT Harri Ahonen

Kustannusosakeyhtiö Tammi – Helsinki


Äidille

Kiitän mitä kohteliaimmin Suomalais-ruotsalaista kulttuurirahastoa, joka on tukenut kirjan syntyä. Kiitän myös kustannustoimittajaani Jenni Salmista, kustannusjohtaja Tuija Nurmirantaa sekä kaikkia Tammen ihmisiä, jotka ovat olleet mukana kirjan teossa. Lisäksi kiitän avopuolisoani Marikaa, perhettäni ja vaellustovereitani, joista erityisesti Mikko ansaitsee erityismaininnan, sekä kaikkia, jotka ovat olleet tukena kirjan syntymisessä.

© Harri Ahonen ja Kustannusosakeyhtiö Tammi 2014 Teksti: Harri Ahonen Toimitus: Jenni Salminen Valokuvat: Harri Ahonen, paitsi s. 276, 293 ja 298 Marika Kylänen, s. 92 Marko Kylänen, s. 80 Malin Moisio ja s. 212 Anni Vuohensilta Graafinen suunnittelu ja kansi: Jukka Aalto, Armadillo Graphics Taitto: Jukka Iivarinen, Vitale Ay ISBN 978-951-31-7889-5 Painettu EU:ssa.


Polut ja merkityt reitit.........................................................42 Merkityt polut.......................................................................44 Vakiintuneet kulku-urat...................................................45

I VAELLUSALUEESEEN TUTUSTUMINEN........6

Merkityt ja nimetyt vaellusreitit...................................45

Vaellukselle valmistautuminen......................................... 8

Kartta nimetyistä vaellusreiteistä......................................46

Reitin suunnittelu...............................................................10

Kungsleden..................................................................... 47

Milloin mennä?......................................................................11

Kalottireitti.....................................................................48

Kartta vaellusalueista............................................................. 12

Padjelantaleden........................................................... 50

Matkustaminen vaelluskohteisiin................................ 13

Rádjebálges..................................................................... 51

Tupien omistajat vaellusalueilla..................................... 16

Nordlandsruta............................................................... 51

Den Norske Turistforening.............................................. 18

Rallarvägen....................................................................52

Svenska Turistförening.....................................................22

Kartat.......................................................................................... 54

Badjelánnda Laponia Turism.........................................25

Kirjan käyttäminen...............................................................56

Norges jeger- og fiskeforbund Nordland.................... 27

Vaellusreitit............................................................................58

Statskog....................................................................................28

Tupatiedot............................................................................... 61

Länsstyrelsen Västerbotten ja Länsstyrelsen Norrbotten................................................29 Metsähallitus......................................................................... 31

II VAELLUSALUEET..................................................62

Yleisiä retkeilyohjeita.......................................................... 32

Troms...........................................................................................64

Telttailu....................................................................................34

Narvikfjellene........................................................................106

Tulenteko.................................................................................35

Abisko-Kebnekaise.............................................................. 142

Juomavesi................................................................................35

Padjelanta & Sarek...............................................................190

Kahlaaminen.........................................................................36

Sulitjelma & Junkerdal...................................................... 230

Sillat ja venekyydit............................................................. 37

Saltfjellet-Svartisen.............................................................262

Vaaratilanteet........................................................................39

Vindelfjällen & Arjeplogsfjällen.....................................302

Matkapuhelimen kuuluvuus........................................... 41 Rajojen ylittäminen............................................................ 41

Kirjallisuuslähteet...............................................................352

SISÄLLYS

Lukijalle....................................................................................... 4


LUKIJALLE

K

ulkea kiireettä vuorenrinteen reunaa ja laskeutua laaksoon vievää polkua. Istahtaa laakson pohjaa kiemurtelevan joen mutkaan ja viivytellä katsellessa etäällä kohoavaa vuori­jonoa, jonka seassa kimmeltää kristallinkirkkaina välkehtiviä, jään­ sinisiä laattoja. Antaa katseen viipyä maisemassa ja lämpimän

iltapäivän kasvoilla. Maata joenpenkalla tunturipuron tahdittaessa hiljai­

suutta ja rauhaa. Joenmutkasta kuuluva liplatus houkuttelee riisumaan vaellus­kengät ja huljuttelemaan jalkoja tunturipurossa. Tuulenhiven tuntuu poskella, taivas on korkealla. Vaeltaminen on rauhoittavaa, vaikka se ei aina tällaista olekaan. Joinakin päivinä kiveä ja vettä tuntuu olevan kaikkialla ja tuuli nakkelee sopuleita ja märkiä rättejä silmille. Näkyvyys rajoittuu kymmenen askeleen päähän ja tuvalle on vielä usean tunnin taival. Mutta silti. Kastuneena ja väsyneenäkin. Koko kehon valloittaa ilon ja onnen tunne, kun tuvan piirteet erottuvat hämärän läpi tai kun savun tuoksu kiemurtelee kivisokkeloiden lomasta. Vaeltaminen on mahtavaa! Vaeltaminen vaatii tietynlaista asennoitumista. Valmistautumista monenlaiseen maastoon ja säähän. Rinkan kantamista sateessa tai paisteessa, puntinlahkeet enemmän tai vähemmän kuraisina. Vaelluksilla kokee paljon asioita, omasta kehosta ja ympäristöstä. Kiristä siis kengännauhat, heitä rinkka selkään ja kompassi kaulaan ja lähde polulle. Luvassa on uskomattomia maisemia ja unohtamattomia kokemuksia! Go Tur!

Pohjois-Skandinavian vaellusreitit · 4


Gappohytta-tuvalta lounaaseen


I VAELLUSALUEESEEN TUTUSTUMINEN


VAELLUKSELLE VALMISTAUTUMINEN

T

roms, Narvikfjellene, Kebnekaise, Padjelanta, Sarek, Junkerdal, Sulitjelma, Svartisen, Salt­fjellet, Arjeplogsfjällen ja Vindelfjällen. Pohjois-Skandinavian vaellusalue on laaja. Yksistään Pohjois-Skandinaviassa sijaitsevien kansallispuistojen ja luonnonpuistojen yhteenlaskettu pinta-ala on valtava, yli

17 000 neliökilometriä. Merkityt reitit kulkevat myös suojelu­alueiden ulkopuolisilla erämaa-alueilla, jolloin pinta-ala kaksinkertaistuu. Jokainen vaelluskohde sisältää lukuisia mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia vael-

luksia: iltapäivä- ja viikonloppuvaelluksista kahden kolmen viikon tai jopa kuukauden mittaisiin vaelluksiin, olipa sitten liikkeellä perheen kanssa tai ystävien seurassa. Pohjois-Skandinavian vaellusalueiden maasto on monimuotoinen. Sarekin kansallispuisto ja Kebnekaise ovat jättimäisten vuorikolonnien koteja. Äkkijyrkkien, yli 2000 metriin kohoavien huippujen juurella kulkee reheviä, jokivirtojen piirtämiä laaksoja. Sulitjelman vuorimassiivin ympärille levittäytyvä Sulitjelmaisenin jäätikkö (44 km²) ja Saltfjelletin kansallispuiston länsilaidalla sijaitseva Svartisenin jäätikkö (370 km²) antavat vaellukselle hyisen ja herkän luonteen. Sulitjelman ja Sarekin jättiläisten välissä sijaitsee rauhallisemmin kumpuileva Padjelantan ylänkö, jonka länsireunalla levittäytyvät vapaana aaltoilevat Virihauren ja Vastenjauren järvet. Narvikfjellenen vaellusalueella voi ihailla dramaattisia vuorimuodostumia. Vuoriston sydämessä pääsee kulkemaan aivan jäätikön reunaa nuollen ja ihailemaan kuumaisemaa. Vindelfjällenin luonnonpuisto ja sen pohjoispuolella levittäytyvä Arjeplogin erämaa-alue ovat monimuotoisia. Etelän vuorimassiivi- ja järvimaisemista pohjoisen syviin jokilaaksoihin levittäytyvä vaellusalue on Pohjois-Skandinavian monipuolisimpia samoin kuin Troms, joka ulottuu Reisadalenin kanjonista satojen kilometrien päähän länteen. Matka kulkee tunturikerojen, vehreiden laaksojen ja valtakunnanrajojen poikki. Riippumatta siitä, millä liikennevälineillä vaelluskohteisiin matkustaa, ovat ne kaikki korkeintaan vuorokauden matkan päässä täältä

Pohjois-Skandinavian vaellusreitit · 8


9 路 Pohjois-Skandinavian vaellusreitit

Vaellukselle valmistautuminen


Suomesta. Kaikille vaellusalueille ja monille merkityille reiteille pääsee suoraan rautatieasemalta, bussipysäkiltä tai parkkipaikalta.

Reitin suunnittelu

Aloitin kerran valmistautumisen vaellukselle noin yhdeksän kuukautta etu­ käteen. Meni tovi ennen kuin hyväksyin sen, etteivät juna- ja linja-autoyhtiöt julkaise tulevan kesän aikatauluja vielä tammikuussa. Minulle jäikin paljon aikaa tarkastella eri reittivaihtoehtoja vaelluskartoista.

keskustelupalstoja

Pohjois-Skandinaviassa on kattava merkitty vaellusreitistö ja laaja tupa-

Vaellusinformaatiota suomeksi www.vaellusnet.com

verkosto. Vaellusreitit perustuvat vanhoihin paimen-, posti- ja kauppa-

Vaellusinformaatiota ruotsiksi www.utsidan.se www.utpaatur.net

Merkittyjä polkuja on tuhansia kilometrejä ja ne risteilevät valtioiden

Vaellusinformaatiota norjaksi www.fjellforum.no

reitteihin sekä uudempiin, vaeltajia varten rakennettuihin polkuihin. rajojen yli monin paikoin. Vaellusreitin voi suunnitella pitkälti ulkoilujärjestöjen ja valtioiden sekä läänin- ja metsähallitusten huoltamiin tupiin perustuen. Huollettuja laavu- ja telttapaikkoja, joita Suomessa on tyypillisesti, on selvästi vähemmän. Telttailla voi halutessaan yleensä tupien läheisyydessä tai tunturipurojen ja -järvien varsilla. Ulkoilujärjestöjen sekä Ruotsin ja Norjan valtioiden huoltamat tuvat ovat hyväkuntoisia ja yleensä hyvin varusteltuja. Pohjois-Skandinavia on yhtä aikaa vehreää ja vesistöistä sekä rosoista ja karua. Maasto vaihtelee huomattavasti mutta riippumatta siitä, minne vaelluksensa suuntaa, kaksi seikkaa on hyvä ottaa huomioon: mäkisyys ja viima. Vuorten ja tunturien rinteet poukkoilevat päivämatkan aikana useita kertoja ylös ja alaspäin. Norjalaisilla onkin kelpo termi kuvaamaan tällaista maastoa: småkupert terreng. Vapaasti suomennettuna se merkitsee ’kevyesti kumpuilevaa maastoa’. Pohjois-Skandinavian avotunturissa tämä tarkoittaa toistuvia, parhaimmillaan satoja metrejä kohoavia ja laskevia rinteitä. Useimmat merkityistä vaellusreiteistä kulkevat avotunturissa jopa kymmenien kilometrien matkan. Avotunturissa puhaltava viima asettaa omat vaatimuksensa vaatetukselle, ruokailulle, taukopaikoille ja leiriytymiselle. Edes se, että polku laskeutuu laaksoon, ei välttämättä tarkoita, että pääsisi metsään suojaan tuulelta.

Vaellukselle valmistautuminen

Pohjois-Skandinavian vaellusreitit · 10


Ennakkovalmistautuminen kannattaa aloittaa verkkaisesti ja tuumaillen. Millaista reittiä tahtoo kulkea, millaisella porukalla ja milloin? Mieleisen vaelluskohteen löydyttyä on hyvä alkaa sommitella reittiä: päivämatkoja ja yöpymispaikkoja. Matkoja ei kannata laskea niinkään kilometreissä kuin käytetyssä ajassa. Lyhyt mutta kivikkoinen ja jyrkkärinteinen pätkä voi viedä yllättävän paljon aikaa. Pääsääntöisesti voi laskea, että keskimäärin vuoristoetapeilla kulkee 1–3 km/h riippuen rinkan painosta ja kulkualustasta. Matkavauhtiin vaikuttaa maaston lisäksi sää. Avotunturissa puhaltava voimakas vastatuuli, vesisade tai sakea sumu tekee etenemisestä hidasta. Samoin jokien ylittäminen kahlaamalla jarruttaa kulkua. Vaellusreitin selkiintyessä on hyvä tarkistaa, ettei aikataulu ole liian kireä.

Milloin mennä?

Vaellusajankohtaan vaikuttavat olennaisesti vuodenajat, ja ne eroavat melko paljon esimerkiksi Etelä-Suomen vuodenajoista. Lumi sataa aiemmin ja sulaa myöhemmin. Myöskään sulan maan aika ei ole yhtä kuin

lumitilanne

vaelluskausi, sillä keväällä sulamisvesi tekee vaeltamisen melko lailla

Sää ja lumitilastot Norjassa www.senorge.no

mahdottomaksi. Kevät alkaa paikasta, kulkukorkeudesta ja talvesta riip-

Sää ja lumitilastot Ruotsissa www.smhi.se

kaan tavatonta, että heinäkuun alussa on vielä paikoin lunta maassa ja

puen vasta toukokuussa ja päättyy vasta kesäkuun lopussa. Ei ole lainjärvet osin jäässä. Lumitilanne kannattaa aina tarkistaa. Yksittäiset syvänteisiin, polunpainaumiin ja muihin varjoisiin paikkoihin jääneet lumikentät eivät ole este vaellukselle. Syksyllä taas lokakuu on yleensä käännekohta. Varminta on, että vaellus päättyy viimeistään lokakuun alkupuoliskolla. Valmistaudu kuitenkin siihen, että koska vain voi sataa lunta – myös heinäkuussa. Kesällä on myös hyttysiä: pahin aika on heinäkuun alusta elokuun puoliväliin. Avotunturissa hyttysiä on vähemmän kuin laaksoissa, mutta varaudu silti hyttysverkolla ja -myrkyllä.

11 · Pohjois-Skandinavian vaellusreitit

Vaellukselle valmistautuminen


Matkustaminen vaelluskohteisiin

Tapasin kerran norjalaisen pariskunnan lähellä Rostadalen-laaksoa (30 kilo­ metriä linnuntietä Kilpisjärveltä länteen). He olivat lähteneet yli tuhat kilo­ metriä pitkälle vaellukselle kotoaan, Oslosta. Lyhyen juttutuokion jälkeen he

linja-autoliikenne Linja-autojen aikataulut Pohjois-Norjassa www.177nordland.no www.boreal.no Linja-autojen aikataulut Västerbottenin läänin alueella www.tabussen.nu Edullisesti yöbussilla Tukholmasta pohjoiseen www.ybuss.se Linja-autojen aikataulut Etelä-Norjassa www.nor-way.no Linja-autojen aikataulut Norrbottenin läänin alueella Pohjois-Ruotsissa www.ltnbd.se Linja-autojen aikataulut Suomessa www.matkahuolto.fi Linja-autolla Suomessa pohjoiseen www.eskelisen.fi laivaliikenne Laivalla Suomesta Ruotsiin www.wasaline.com www.vikingline.fi www.tallinksilja.com lentoyhtiöt www.finnair.com www.flysas.com www.norwegian.com/fi Helikopteriyhtiöitä Pohjois-Ruotsissa www.visitfjallen.se Lentomatkustamista Norjassa www.wideroe.no

heippasivat hymyssäsuin ja jatkoivat matkaa kohti Hammerfestiä. Harva meistä patikoi tuhatta kilometriä vaelluspaikkaan. Useimmat matkustavat paikan päälle joko autolla tai julkisilla liikennevälineillä. Mahdollisuuksia on monia, samoin kuin matkustusreittejä. Olen itse kokeillut monia erilaisia vaihtoehtoja ja kaikki matkustusmuodot ovat toimineet hyvin. Tämän luvun oheen on koottu internetsivustoja, joilta löytyvät julkisten liikennevälineiden aikataulut ja hinnastot. Tietoa on yleensä saatavilla paikallisen kielen lisäksi englanniksi. Pohjois-Skandinaviaan maata pitkin matkustavat voivat suunnata suoraan pohjoiseen kohti Kilpisjärveä, jonne pääsee yöjunan ja bussin yhdistelmällä. Vaihto tapahtuu Rovaniemellä. Toinen vaihtoehto on matkata juna-bussiyhdistelmällä Tornio-Haaparannan kautta Luulajan kaupunkiin, josta kulkee Statens Järnvägarin päivä- ja yöjuna Jällivaaran, Kiirunan, Abiskon, Katterjåkkin, Riksgränsenin ja Katteratin kautta Narvikiin. Reitti Tornion kautta vaatii tarkkaa aikataululaskentaa, sillä aikavyöhyke muuttuu Suomen ja Ruotsin rajalla. Muutenkin Ruotsin ja Suomen liikennöitsijöiden aikataulujen yhteensovittaminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä niitä ei ole synkronoitu. Ruotsin sisämaassa kulkee Inlandsbanan Kristinehamnin ja Jällivaaran väliä. Se pysähtyy muun muassa Storumanissa, Sorselessa, Arvidsjaurissa ja Jokkmokkissa. Rautatietä voi hyödyntää siirryttäessä sisämaassa pohjois-eteläsuunnassa. Junaliikenne on myös synkronoitu Kiirunasta Nikkaluoktaan ja Jällivaarasta Ritsemiin kulkevan linja-autoliikenteen kanssa. Meritse reitit kulkevat Vaasan ja Uumajan sekä Helsingin tai Turun ja Tukholman välillä. Molemmat reitit ovat varteenotettavia vaihtoehtoja, mikäli vaelluskohde on esimerkiksi Vindelfjällenin luonnonpuisto, Salt­fjellet-Svartisenin kansallispuisto tai Sulitjelman vuoristomassiivi.

13 · Pohjois-Skandinavian vaellusreitit

Vaellukselle valmistautuminen


Katteratin rautatieasema

junaliikenne

Laivareittiä valitessa kannattaa huomioida jatkoyhteydet: Tukholmasta

Juna-aikataulut Norjassa www.nsb.no

pohjoiseen voi valita esimerkiksi päivälaivan ja yöjunan tai päinvastoin.

Juna-aikataulut Ruotsissa www.sj.se

linja-autoasemalle on usein pitkä, mutta laivayhtiöillä on usein valmiita

Juna-aikataulut Etelä- ja Keski-Ruotsissa www.tagkompaniet.se Juna-aikataulut Suomessa www.vr.fi Juna-aikataulut Ruotsissa, sisämaanrata www.inlandsbanan.se

Myös Uumajasta eteenpäin pääsee junalla. Matka satamasta rautatie- tai kuljetuksia. Kannattaa tiedustella asiaa laivayhtiöltä etukäteen. Mikäli haluaa kokea Atlantin valtameren aallokoita, kannattaa valita Bergenin ja Kirkenesin välillä kulkeva laivareitti nimeltä Hurtigruten. Nämä useita satoja matkustajia kuljettavat laivat kulkevat verkkaisesti, esimerkiksi Bodön ja Tromssan kaupunkien satamien kautta. Laivoihin voi ostaa ns. etappilippuja, joilla pääsee matkustamaan suhteellisen edullisesti satamien välejä. Hurtigruten-reittilaivoja ei kannatta sekoittaa samalta kuulostaviin Hurtigbåt-laivoihin, jotka on tarkoitettu paikallisliikenteeseen Norjan rannikolla ja saarilla. Hurtigbåt-laivat ovat merten

Vaellukselle valmistautuminen

Pohjois-Skandinavian vaellusreitit · 14


pieni paikannimisanasto suomi ruotsi Jällivaara Gällivare Kiiruna Kiruna Uumaja Umeå Luulaja Luleå Haaparanta Haparanda Tornio Torneå suomi norja Koutokeino Kautokeino Tromssa Tromsø Bodö Bodø

raitiovaunuja. Merimatkailu Atlantin rannikolla antaa aivan uudenlaisen näkökulman vaellusmaisemaan ja on jo itsessään upea kokemus! Lentämällä pääsee useamman vaelluskohteen läheisyyteen, ja matkaa voi jatkaa linja-autoilla tai junilla. Oslosta on useita lentovuoroja päivittäin Bodön, Narvikin ja Tromssan kaupunkeihin. Myös Tukholmasta pääsee lentäen esimerkiksi Kiirunaan ja Hemavaniin. Lentomatkustuksessa on tarpeen ottaa huomioon, että lentokoneeseen ei saa vielä kaasupulloja tai muutakaan räjähdysherkkää tavaraa, joten ne on ostettava paikanpäältä. Jos mukaan aikoo ottaa pitkän puisen vaellussauvan, kannattaa siitä ottaa yhteyttä lentoyhtiöön hyvissä ajoin. Kannattaa myös muistaa, että lentokentät eivät ole kaupunkien jatkoyhteysasemien läheisyydessä. Bodön ja Hemavanin lentokentät muodostavat poikkeuksen, sillä Bodön lentokentältä on kävelymatka rautatie- ja linja-autoasemalle. Hemavanin lentokenttä on niin ikään lähellä linja-autopysäkkiä sekä Vindelfjällenin luonnonpuiston vaellusaluetta. Pohjois-Ruotsissa sijaitsevien isojen järvien, esimerkiksi Áhkajávrren, yli kulkee aikataulun mukaan linjaveneliikennevuorot. Linjat kulkevat esimerkiksi Ritsemin ja Änonjálmmen sekä hieman etelämpänä Kebnatsin ja Saltoluoktan väliä, ja ne on synkronoitu linja-autoliikenteen kanssa. Sarekin ja Padjelantan kansallispuistoissa kulkevilla vaellusreiteillä on li-

muita liikennevälineitä Pohjois-Ruotsin tunturiveneiden aikataulut www.lansstyrelsen.se/norrbotten/ Sv/djur-och-natur (klikkaa ”Båttrafik i fjällen” vaihtoehtoa) Eri liikennemuotojen aikataulusivusto Norjassa nri.websrv01.reiseinfo.no Eri liikennemuotojen aikataulusivusto Ruotsissa reseplanerare.resrobot.se

säksi mahdollista tilata maksullinen moottorivenekuljetus järvien poikki, ellei tahdo käyttää soutuvenettä. Norjan rannikolla, vuononpohjissa sijaitsevilta Hellemobotnin ja Sørfjordenin laitureilta pääsee vuonojen halki Kjøpsvikin kaupunkiin, josta on linja­-autoyhteys esimerkiksi Narvikin kaupunkiin. Kyseessä on tilausliikenne, josta veloitetaan pohjamaksu ja lisäksi lisämaksu henkilömäärän mukaan. Vaellusalueiden vesistökuljetukset ja niiden yhteystiedot löytyvät reittiselostusten yhteydestä sekä kirjan lopusta. Joillekin Ruotsissa sijaitseville Fjällstation-tunturiasemille pääsee matkustamaan helikopterilla, esimerkiksi Kebnekaisen, Kvikkjokkin ja Stáloluoktan tunturiasemille. Helikopteriasemia on esimerkiksi Abiskossa, Nikkaluoktassa, Kvikkjokkissa ja Vuoggatjålmessa.

15 · Pohjois-Skandinavian vaellusreitit

Vaellukselle valmistautuminen


TUPIEN OMISTAJAT VAELLUSALUEILLA

V

aellusreittien varsilla on kesäaikaan vilskettä ja monta onnellista mutta väsynyttä vaeltajaa saapuu iltaisin vaellustuville, joita Pohjois-Skandinaviassa on noin 260 kappaletta. Alueella on kolmenlaisia vaeltamiseen liittyviä organisaatioita: paikallisia ja kansallisia ulkoilujärjestöjä sekä val-

tiollisia organisaatioita. Ensin mainittuja ovat Den Norske turistforening (DNT), Svenska Turistforening (STF), Badjelánnda Laponia Turism (BLT) sekä Nordland Jeger og fiskeforening (NJFF). Tupia omistavia valtiollisia toimijoita ovat Norjassa Statskog, Ruotsissa Länsstyrelsen Norrbotten ja Västerbotten sekä Suomessa Metsähallitus. Myös jotkut kunnat sekä yksityishenkilöt ja -yritykset ylläpitävät muutamia vaellustupia. Vaellusreiteistä kertovien kappaleiden yhteyteen on listattu kyseisellä alueella sijaitsevat vaellustuvat.

Pohjois-Skandinavian vaellusreitit · 16


Stuor-K채rpelin h채t채suoja


Den Norske­ Turistforening (DNT)

Den Norske Turistforening on perustettu vuonna 1868, ja se on vanhin

www.turistforeningen.no

lähes 250 000 jäsentä Norjassa ja maan ulkopuolella. Järjestöllä on koko

pohjoismaisista ulkoilujärjestöistä. DNT on erittäin suosittu ja sillä on maan kattava, yli 500 tuvan verkosto. Toiminta rakentuu 57 paikallisen jäsenjärjestön varaan. Suurin paikallisjärjestö on DNT Oslo og Omegn. Paikallisjärjestöt (turistforening/turlag) omistavat alueellaan sijaitsevat tuvat ja huoltavat niitä sekä pitävät huolta merkityistä poluista ja jokien ylitse vievistä silloista. Tosin DNT Oslo og Omegn omistaa tupia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, aina Pohjois-Norjaa myöten. Den Norske Turistforeningilla on toimintaa myös perusvaellustoiminnan ulkopuolella. Sillä on omat ryhmät lapsia, nuoria, sinkkuja ja eläkeläisiä varten, ja se järjestää vuosittain useita vaelluskursseja ja yhteisretkiä sekä filmifestivaalin. DNT on lisäksi aktiivinen toimija kansallisen luonnonsuojelun puolestapuhujana. Paikallisilla DNT:n jäsenjärjestöillä on myös monenlaista toimintaa ympäri vuoden. Vaellusta suunnitellessa kannattaa tarkistaa paikallisen järjestön kotisivut heidän järjestämiensä yhteisvaellusten varalta. Mikäli olet liikkeellä suuremman ryhmän (6+) kanssa, asiasta kannattaa ilmoittaa paikalliselle ulkoilujärjestölle esimerkiksi sähköpostitse.

Tupien varaaminen ja niille saapuminen Pohjois-Norjassa on noin sata tupaa (ubetjent hytte), joita DNT:n jäsenjärjestöt huoltavat. Ne ovat avoinna ympäri vuoden. Tuvat ovat hyvin varustettuja, lukittuja ja maksullisia. Niille pääsemiseksi tarvitaan DNT:n standardiavain. Avaimen saa parhaiten hankittua DNT:n internetkaupasta, mutta sen saa käyttöönsä 100 kruunun panttia vastaan myös useilta tunturiasemilta, huoltoasemilta, urheiluliikkeistä ja tulliasemilta koko Pohjois-Norjan alueella. Avain on pääsylippu lähes kaikkiin DNT:n vaellustupiin koko maassa. DNT:n internetkaupasta ostetun standardiavaimen voi pitää itsellään myöhempää käyttöä varten. Tuvalle saavuttua tulee täyttää tuvan protokollakirja. Kirjassa on juokseva numerointi, jonka perusteella paikallisjärjestöt kontrolloivat

Tupien omistajat vaellusalueilla

Pohjois-Skandinavian vaellusreitit · 18


tuvan käyttöä. Kirjaan täytetään nimi- ja osoitetiedot, mahdollinen ulkoilujärjestön nimi ja jäsennumero, maksutapa, saapumis- ja lähtöpäivä sekä mahdollisen edellisen ja seuraavan tuvan/telttapaikan nimi; mistä on tulossa ja minne menossa. Matkatiedot kerätään vaellusreittien käytön seuraamiseksi ja hätätilanteiden varalta. Niistä voidaan tarvittaessa tarkistaa, millä tuvalla vaeltaja on viimeksi yöpynyt ja mihin suuntaan hän on lähtenyt. Protokollakirjan täyttämisellä vaeltaja oikeuttaa itselleen yösijan. DNT:n tuvissa on ns. patjatakuu. Kukaan ei joudu nukkumaan ulkona vaan tarpeen vaatiessa vintiltä tai varastosta noudetaan patjoja tuvan lattialle. Patjatakuu toimii pääsääntöisesti loistavasti. DNT:n paikallisjärjestöt toivovat, että ryhmät ilmoittaisivat hyvissä ajoin etukäteen, mikäli aikovat yöpyä tuvissa.

Maksaminen Suomen Latu www.suomenlatu.fi

Yösija maksetaan tuvalta poistuttaessa. DNT:n tuvilla yöpyminen maksaa 120–150 Norjan kruunua per henkilö yhdeltä yöltä (v. 2014). Alle 26-vuotiaat yöpyvät pääsääntöisesti puoleen hintaan ja alle 13-vuotiaat ilmaiseksi. Pohjoismaisen sisarulkoilujärjestön, kuten Suomen Ladun tai Svenska turistföreningin jäsenkorteilla saa alennusta kaikissa DNT:n tuvissa samalla tavalla kuin DNT:n jäsenkortilla. DNT suosittelee betalingsfullmakt-plankettien käyttöä, mutta myös käteinen käy. Käteisellä maksettaessa käytetään tuvassa olevia pieniä ruskeita kirjekuoria, joihin merkitään tuvan nimi, protokollakirjan numero, nimi, osoite ja ulkoilujärjestön nimi sekä maksettu summa Norjan kruunuissa. Kuori pudotetaan tuvassa olevaan maksulaatikkoon. Mikäli tuvassa ei ole saatavilla ruskeita kirjekuoria, niiden sijaan voi käyttää mitä tahansa suljettua paperiviritystä, kunhan yhteystiedot ovat oikein ja maksu kuoressa. Betalingsfullmaktilla maksaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että vaeltaja antaa paikalliselle turistforeningille oikeuden veloittaa yöpyminen vaeltajan luottokortilta. Järjestelmä on turvallinen ja toimiva, ja se on ollut käytössä DNT:n tuvilla jo vuosien ajan. Betalingsfullmakt-lomakkeeseen

19 · Pohjois-Skandinavian vaellusreitit

Tupien omistajat vaellusalueilla


täytetään tuvan nimi, päivämäärät, nimi- ja yhteystiedot, mahdollinen ulkoilujärjestön jäsennumero sekä luottokortin tiedot. Annetut tiedot vahvistetaan allekirjoituksella. Kaikki maksut ilmoitetaan Norjan kruunuissa. Betalingsfullmaktin päällimmäinen paperi laitetaan maksulaatikkoon ja kopio otetaan mukaan kuitiksi. Jotkut DNT:n paikallisjärjestöt käyttävät Betaling for oppholdet -maksutositelappuja, joihin täytetään yöpymisen hinta, tuvan ja maksajan nimi sekä protokollakirjan numero. Tositelappua ei jätetä tuvan maksulaatikkoon vaan otetaan mukaan. Tositelapun tietojen mukaan maksu maksetaan kotona omalta tililtä. Hyvän tavan mukaisesti maksulaatikkoon voi laittaa viestin (protokollakirjan merkinnän lisäksi), että maksu tapahtuu kotona. Norjaksi teksti menee seuravasti: Jeg skal betala oppholdet med en gang når eg kjem hjem. Med vennlig hilsen (+nimi).

Tupien varustus ja käyttö DNT:n tuvissa on aina kamiina ja kaasuhella sekä makuuhuoneissa patjat, peitot ja tyynyt. Oman lakanasetin tai makuupussin käyttö on pakollista. Tupien keittiöt on varustettu kaasuhellan lisäksi astiastolla ja aterimilla sekä useilla kattiloilla, paistinpannulla ja muilla ruoanlaittovälineillä. Joillakin tuvilla on aurinkovoimalla toimiva sähkö. Vesi otetaan läheisestä purosta, joesta, järvestä tai kaivosta, joka on ilmoitettu tuvan informaatiotaululla tai tuvan informaatiokirjassa. Vesi noudetaan sitä varten osoitetuilla juomavesiämpäreillä. Juomavesiämpärit ovat vain juomavettä varten! Pohjois-Skandinaviassa sijaitsevilta DNT:n tuvilta ei ole mahdollista ostaa ruokatarvikkeita. Vaikka DNT:n tuvat ovat erikokoisia ja näköisiä, on niiden pohjaratkaisu monesti samankaltainen. Ensin on eteinen, jossa on paikka vaelluskenkiä varten. Tupa on tavallisesti suuri ja samassa tilassa on keittiö ja kamiina. Kuivauspaikat ovat kamiinan vierellä tai yllä. Tuvasta johtaa ovet tai verhot nukkumatiloihin, joissa on tavallisesti 1–4 kerrossänkyä jokaisessa huoneessa. Peseytymistä varten tuvissa on vateja sekä joskus verholla erotettu tila peseytymistä varten. Tuvan läheisyydestä on

Tupien omistajat vaellusalueilla

Pohjois-Skandinavian vaellusreitit · 20


Harri Ahonen

isbn 978-951-31-7889-5 79.4

Pohjois-Skandinavian vaellusreitit on kattava perusteos jokaiselle, joka on haaveillut Skandinavian upeissa vuoristomaisemissa ja erämaissa vaeltamisesta. Kirja sisältää yli kahdensadan vaellusreitin kuvauksen. Niistä jokainen voi koota itselleen sopivan vaelluksen. Lisäksi mukana on perustietoa Ruotsissa ja Norjassa vaeltamisesta: tuvista, matkustamisesta, vaellusajankohdasta ja muista vaeltamiseen liittyvistä käytännöistä.

www.tammi.fi Kansi: Jukka Aalto ·Armadillo Graphics

P O H J O I S - S K A N D I N AV I A N VA E L L U S R E I T I T

Lähde vaeltamaan komeisiin Pohjois-Ruotsin ja -Norjan maisemiin!

Pohjois-Skandinavian

Harri Ahonen

VAELLUSREITIT Suunnittele oma vaelluksesi upeissa Pohjois-Ruotsin ja -Norjan maisemissa tammi


Ahonen, Harri: Pohjois-Skandinavian vaellusreitit (Tammi)