

Omistettu pellehyppääjille

KIITos
WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut tämän kirjan kuvitustyötä.
Ensimmäinen painos
Teksti © Miina Supinen ja WSOY 2025
Kuvat © Anni Nykänen ja WSOY 2025
Taitto ja graafinen suunnittelu Anni Nykänen
Väritysassistentti Konsta Hormia
Werner Söderström Osakeyhtiö
Lönnrotinkatu 18 A 2 00120 Helsinki
ISBN 978-951-0-48645-0
Painettu EU:ssa
Tuoteturvallisuusasioihin liityvät tiedustelut: tuotevastuu@wsoy.fi
Miina Supinen ROSMARIINI
ROSMARIINI Anni Nykänen
Mahaplätsi

Werner Söderström Osakeyhtiö
HELSINKI
Mahtava



OUTO UIMAOPE
Koulu-uinnit ovat tunnetusti hyytä-
viä ja kalseita kokemuksia, ja tällä kertaa elämys oli ekstrahyhmeä. Ensin ohjelmassa oli suihku, sauna ja vielä toinen suihku. Sitten meidät käskettiin märissä uikkareissa riviin altaan reunalle.

Uusi uimaopettajamme Tuokko
Möttö oli kiinnostunut tasan yhdestä oppilaasta. Parhaasta ystävästämme Slaissista.

Slaissi on hyvä melkein kaikessa urheilussa.
Möttö oli kuullut Slaissin uimahyppytaidoista, ja
valmensi nyt Slaissia apinan raivolla.

Slaissi näytti vitosen tornissa ahdistuneelta, ja uimaopettajan viikset tärisivät jännityksestä.


...ja osui suoraan renkaan keskelle ja sukelsi siitä pohjaan.

Muffinssihattu
Ja vielä erikoisemmaksi se muuttui. Kuulin takaani tutun äänen.

Se oli noitaystävämme Rosmariini!
Rosmariini oli pukeutunut mustaan uikkariin ja laittanut päähänsä samantapaisen uimalakin, jota vanhat rouvat käyttävät, etteivät heidän kiharansa menisi pilalle. Lakki oli aivan liian iso ja näytti jättiläismäiseltä muffinssilta.
Rosmariini oli ottanut myös vauvasiskomme Beben mukaansa. Hän piti vauvelia yhdellä kädellä sylissä.
Toisessa kädessä oli tietysti taikapippurimylly, jota ilman Rosmariini ei lähtenyt mihinkään.




Rosmariini tuhahti ja heilautti turkoosia tukkaansa. ”MINÄ en tuo tänne taikajuttuja. Ainakaan kovin paljon”, hän sanoi. ”Havaitsimme Beben kanssa, että tässä uimahallissa tapahtuu jo valmiiksi outoja asioita. Tulimme kartoittamaan tilannetta.”
”Kukkulul upul”, Bebekin vahvisti ja osoitti höyrysaunan ovea.
”Bebe arvelee, että taika tulee tuosta suunnasta”, Rosmariini sanoi.
”Ei Bebe mitään arvele”, huomautin. ”Kukaan ei ymmärrä Beben puhetta! Se vain jokeltelee.”
”Kukkulal alal op”, Bebe sanoi.

”Ymmärrän täydellisesti Beben syvämietteisiä, filosofisia ajatuksia”, Rosmariini väitti.
”Apa apa”, Bebe sanoi ja osoitti jälleen saunaa.
Rosmariini kohautti olkapäitään ja lähti menemään Bebe sylissään. Me jäimme hytisemään altaan reunalle. Mitä kummaa saunassa muka oli, mietin. Mitä he siellä oikein puuhasivat?
Katsoin Micheliniä. Näin hänen ilmeestään, että hän ajatteli samaa kuin minä. Kallistin päätäni saunan suuntaan. Se tarkoitti: mennäänkö? Michelin nyökkäsi. Se tarkoitti: mennään.
Lipesimme rivistä ja hiivimme höyrysaunaan.

Vadelmahöyryä
Höyrysauna oli nimensä mukaisesti täynnä vesihöyryä. Se ympäröi meidät lämpimänä sumuna joka puolelta. Haparoimme sokkoina eteenpäin.
Rosmariini ja Kokkiklubi tupsahtavat Kumarian taikamaailmaan kesken koulun liikuntatunnin. Aavikon helmen vesiliukumäissä on paljon hauskempaa kuin uimaopettaja Mötön tunnilla! Huoleton pulikoiminen vaihtuu kuitenkin vaaralliseen seikkailuun, kun lapset lähtevät selvittämään, miksi vedentulo yhtäkkiä loppuu.
Mitä karmivaa maanalaisista putkistoista löytyykään?
Hurmaavan runsas Rosmariini-sarja sopii kaikille hullunkurisen huumorin, hurjapäisen seikkailun ja sarjakuvan ystäville!


Sarjan aiemmat osat:
• Mättömadon salaisuus
• Tulta ja mehujäätä
• Hämyhäkin ennustus
• Jäätävä sorbettikisa