Mansala, Arto: Kohti kaaoksen pitkää yötä (WSOY)

sistaan. Edustuston päälliköistä J. K. Paasikivi kirjoitti lähettiläskaudestaan teoksessaan Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939–1941.

Vastaavasti vuosina 1970–1974 suurlähettiläänä Neuvostoliitossa palvellut B.-O. Alholm sisällytti muistelmateokseensa Toisinajattelija suurlähettiläänä myös Moskovan-aikaansa käsittelevän luvun. Kahdesta sodanjälkeisestä suurlähettiläästä, Eero A. Wuoresta ja Jorma Vanamosta, on ilmestynyt elämäkertateokset.

Neuvostoliitossa kahteen otteeseen ja yhteensä yli 10 vuotta suurlähettiläänä toiminut Jaakko Hallama mainitsi 70-vuotishaastattelussaan 1987 suunnittelevansa muistelmien kirjoittamista. Aie ei valitettavasti toteutunut. Sen sijaan hänen puolisonsa Anita Hallama julkaisi 2001 teoksen Sydämen kieltä sydämelle, jossa elämä Moskovassa ja suurlähetystössä tuli sivuteemana esille.

Jätettyäni aktiivipalvelun minulle jäi aikaa järjestää vuosikymmenien aikana kertyneitä papereitani ja muuta aineistoa. Samalla kävin läpi edesmenneitten vanhempieni vaiheita haltuuni jääneen aineiston avulla. Tätä kartoitusta tehdessäni tulin pohtineeksi myös itsenäisyyden ajan suomalaisten eri sukupolvien suhdetta Venäjään ja venäläisiin, mikä myös kannusti ryhtymään kirjoitustyöhön.

Kirjoittaessani toisesta Moskovan-kaudestani ja ulkoministeriöstä 1970-luvulla olen arvioinut omista lähtökohdistani Neuvostoliiton kylmän sodan huippuvuosina harjoittamaa painostusta ja ajoittain suoranaista vyörytystä maatamme kohtaan. Samalla olen pohtinut Suomen silloista poliittista liikkumavaraa suurvaltanaapuriin nähden, jolla oli eri ideologia ja erilaiset arvot.

Moskovan-vuosista kirjoittaessani en ole rajoittunut pelkästään poliittisiin kysymyksiin. Kerron myös ulkomaalaisten arkipäivästä neuvostoajan pääkaupungissa ja siellä kolmena eri vuosikymmenenä tapaamistani venäläisistä. Kuvaan myös Moskovan kulttuuririentoja sekä venäläisen kirjallisuuden osaa yrittäessäni, ympäröivästä neuvostoyhteiskunnasta pakosta eristettynä, ymmärtää asemamaatani ja sen ihmisiä.

Suomen ulkopolitiikkaa ei missään vaiheessa tehty suurlähetystössä Moskovassa, vaan Helsingissä. Kollegani Jaakko Blomberg on kuvannut vuonna 2011 ilmestyneessä teoksessaan Vakauden kaipuu Helsingin ja ulkoministeriön näkökulmasta seikkaperäisesti ulkopolitiikan 13