Tuuri, Pekka: Vedenalainen Suomi (WSOY)

Pekka Tuuri

Take a look at the world of a grey seal, blue mussel and frog!

Suomi on maapallon vesistöisin maa. Silti harvalla on ollut tilaisuus tutustua pinnan alaisiin näkymiin, jotka ovat lähellä mutta silti niin tuntemattomia.

Vedenalainen Suomi tarjoaa ainutlaatuisen laajan näkökul­ man katseilta kätkettyihin maailmoihin. Poikkeuksellisen hieno valokuvateos antaa kattavan käsityksen vesistöjen värilois­tosta, niiden monimuotoisesta faunasta, maisemista ja tuhan­ sien hylkyjen hautausmaista. Asiantuntevat tekstit selittävät ja syventävät katselukokemuksen visuaalista lumoa.

Espoolainen pekka tuuri tunnetaan Vuoden Luonto­kuva 2010 -kilpailun voittajana. Sukellusta harrastava Tuuri on kuvannut vedenalaisia maailmoja jo yli 20 vuotta.

The underwater world is the last frontier, mysterious and unknown in spite of being very close, and hard to get to know, let alone understand.

The Underwater World of Finland offers a comprehensive, visual introduction to the diverse fauna, scenery and cultural treasures that lie beneath the waves.

Since the early 1990s, the prize-winning underwater photographer pekka tuuri has had the privilege of entering this world that so few people have seen. In this book he reveals for the first time ever the secrets of the Finnish inland and coastal waters.

Kannen suunnittelu: Martti Ruokonen

56.8 www.wsoy.fi ISBN 978-951-0-38682-8

vede nalain en

suom i The Underwater World of Finland

WSOY

Kannen kuvat: Harmaahylje ja lumme, Pekka Tuuri

ve de nalai n e n suom i

Kurkista harmaahylkeen, sinisimpukan ja sammakon maailmaan!

Pekka Tuuri

WSOY

Pekka Tuuri

vedenalainen

suomi Werner Sรถderstrรถm Osakeyhtiรถ

โ ข

Helsinki

copyright © pekka tuuri ja werner söderström osakeyhtiö, 2013 valokuvat ja teksti: pekka tuuri english translation: malcolm hicks ulkoasu ja taitto: martti ruokonen toimittaja: arno rautavaara kuvankäsittely: pekka tuuri ja juha rautavaara / aste oy painopaperi: galerie art gloss 150 g paino: baltoprint, liettua, 2013 isbn: 978-951-0-38682-8

Sisällys

johdanto 7

y mpä r is tö ha a s teet 115

The Underwater World of Finland 8

Kaatopaikan korvike 115

meri 11 Itämeri 11

Rihmalevät rönsyävät 116 Sinilevät kukkivat 122

Rakkoleväpensaikko 18

ih mis en k ä d en jä l k i 127

Ulkoluodolla 21

Hiljainen museo – hylkyjä ja aarteita 127

Sinisimpukkamatto 28

Kronprins Gustav Adolf 132

Kalojen maailma 35

uj 117 lepää syvällä 136

Monimuotoiset selkärangattomat 42

Hylätty kaivos 140

Tulokaslajit 50

Kalastus, kalanviljely ja poistokalastus 144

sisävedet 57 Tuhansien järvien maa 57

s eik k a il ua pa in otto ma n a 149

Järvellä 60

Vapaasukellus 149

Lumpeiden kauneus 66

Laitesukellus 152

Joki virtaa 74

Kuvaaja kuvassa 156

Raakkujoella 80

Loppusanat 158

Lohijoella 84

Kiitokset 159

Koski kohisee 91 Lähteet 94 Lampare 104

6  ved ena l a i n en su o m i

Johdanto

S Auringonvalo on kaiken elämän perusedellytys. Taivaallinen valo siivilöityy aaltojen lomasta pinnan läpi. Suurin osa siitä kuitenkin heijastuu pinnasta takaisin, joten veden alla on aina paljon pimeämpää kuin pinnan yläpuolella.

Gråskärsbådan, Helsinki, marraskuu.

Sunlight is the basic necessity for all life.

Although the majority of the sun’s rays are reflected back from the surface of a body of water, some light filters through to create a dimly lit underwater world.

Gråskärsbådan, Helsinki, in November.

uomi on tuhansien järvien ja saarien maa. Vesi on olennainen osa kansallismaisemaamme; rantaviivaakin on yli 315 000 kilometriä. Vesi peilaa kauniisti, mutta samalla se kätkee pintansa alle maailman, joka on niin lähellä ja silti niin tuntematon. Vedenalaiset maisemat ja eliöt ovat useimmille suomalaisille vieraita.

Vesi, erityisesti suolavesi, on elämän kehto. Suomalainen vesi on erilaista: se on meressä vähäsuolaista ja sisävesissä täysin suolatonta. Makeasta vedestä on maailmanlaajuisesti pulaa, mutta meillä sitä on yllin kyllin. Makea vesi on useimmille eliöille kauhistus, mutta meille ihmisille se sopii: sitä voi juoda, ja siinä on mukavaa uida.

Meren pohja on tuhansien hylkyjen viimeinen lepopaikka. Niitä on Suomen merialueilla enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Olen sukeltajana päässyt kokemaan vedenalaiset maisemamme monipuolisesti. En ole tyytynyt vain näkemään, vaan olen mennyt myös katsomaan. Jokainen sukellus on kurkistus ihmiselle vieraaseen maisemaan – se on seikkailu ja elämys. Alkujännityksen kaikottua sukeltaminen itsessään ei enää ole pääasia, vaan se mitä sukeltaessa näkee. Valokuvaavajana haluan tuoda nämä maisemat, eliöt ja historialliset aarteet myös muiden nähtäviksi. Useimmat tämän kirjan kuvista olen ottanut matalassa vedessä, jossa syvyys on ollut alle viisi metriä. Niinpä jokainen uima- ja sukellustaitoinen voi itse käydä tutustumassa vastaaviin maisemiin pukemalla päälleen uimapuvun, maskin ja räpylät – siis ilman varsinaisia sukelluslaitteita. Suosittelen! j ohdan to 7

The Underwater World of Finland

F

inland is a land of thousands of lakes and islands, so that water is an essential element in practically all of its most typical landscapes. it has more than 315 000 kilometres of sea and lake shore and over 400 000 leisure-time homes with a waterside location. There are beautiful reflections to be seen in the water, of course, but there is also a whole world hidden beneath the surface – a world that is so close and yet so little known.

Water, especially salt water, is looked on as the cradle of all life, but Finland doesn’t really have salt water at all. Its lakes are all freshwater ones, of course, and even its sea areas are brackish rather than truly saline. The Baltic Sea as a whole is quite unique, being in many ways more like a lake than a sea. It is relatively shallow, and hence provides a wealth of habitats for living organisms that thrive on shallow bottoms. On the other hand, it is also a very demanding environment, as it is not saline enough for most oceanic creatures but has too much salt in it for most freshwater species. The result is that its fauna is a fascinating mixture of organisms from two distinct aquatic biotopes. Another significant fact is that the sea freezes over in winter, so that the creatures living in it have to be accustomed to a long period of darkness beneath the ice.

The Finnish lakes are largely products of the last Ice Age, which left the low-lying spots in the terrain filled with rainwater to become lakes, with the consequence that there are over 56 000 lakes of more than a hectare in area. The inland waterways, both lakes and rivers, are poor 8 ved ena l a i n en su o m i

The bottom of the sea is colonized by red algae in late autumn.

The water is clear by that time, as there is no longer enough light to maintain any powerful algal growth in the middle depths.

Mulan, Hanko, in October.

in nutrients and their water is often brown in colour, but they are clean and possess an abundance of fish. The Finnish idyll – which is also a reality for very many people – is a leisure-time cottage on the shore of a lake, and of course a small rowing boat for going fishing!

The Baltic Sea is the shipwreck capital of the world. Its shallow waters with their maze of reefs and submerged rocks have proved fatal for thousands of ships, in addition to which hundreds of years of maritime warfare have taken their toll. And when ships have sunk they have not descended out of reach, to depths of several kilometres, but have remained a few tens of metres from the surface, at depths where they can be explored by divers. The finest wooden hulls in the world are to be found in the Baltic Sea, as the shipworm that eats into wrecks in the world’s oceans is not endemic to this area.

One serious threat to the Baltic Sea, and to Finland’s inland waterways to some extent, is eutrophication. Fortunately the increase in this effect has now been arrested thanks to numerous water purification schemes, and we now entertain hopes for a better future in this respect. Conservation measures have also rescued many animal species from the brink of extinction, returning rarities such as the white-tailed eagle and the grey seal to the Finnish coasts. But now there are new causes for concern, the most serious of which is the threat posed to the whole Baltic Sea ecosystem by a further reduction in salinity brought about by increased rainfall.

This book provides a comprehensive picture of Finland’s underwater world. The coastal waters of the Baltic Sea and the lakes, rivers and streams of the inland areas are brimming with life, and there are also plenty of wrecks to be found in the sea areas and some lakes. These bodies of water serve as a zoo and a museum. The underwater world of Finland is well worth exploring! j ohdan to 9

10  ved ena l a i n en su o m i

Me ri

Itämeri

I

Aallot murtuvat vasten kalliorantaa. Jatkuvasta hyrskytyksestä huolimatta rihmalevät pysyvät kiinni kalliossa. Santakari, Rauma, heinäkuu.

Waves breaking on a rocky shore. In spite of the constant surging, the filamentous algae remain firmly attached to the rock. Santakari, Rauma, in July.

tämeri on mereksi hyvin erikoinen. Näin suomalaisen näkökulmasta erikoisuudet alkavat jo nimestä; onhan meremme lähinnä Suomen lounaispuolella. Itämeri vaikuttaa suurelta, mutta kaikista maailman meristä se on pinta-alaltaan vain yksi promille. Ennen kaikkea Itämeri on sisämeri. Itämeren ja Pohjanmeren yhdistävät Tanskan salmet ovat kuin neulansilmä, jonka kautta veden ja eliöiden vaihtuminen on vähäistä, mutta ekosysteemin kannalta ratkaisevaa.

Itämeri on murtovettä. Suomen rannikolla veden suolapitoisuus vaihtelee Saaristomeren seitsemän promillen ja Perämeren kahden promillen välillä. Valtamerissä suolapitoisuus on 35 promillea. Itämeren suolapitoisuus muodostaa haasteen eliöille, sillä valtameren eliöille vesi on liian makeaa, ja makean veden eliöille se on liian suolaista. Nykyisenlaisena Itämeri on ollut jääkauden jälkeen vasta 4 000 vuotta, joten evoluution kautta ei ole ehtinyt kehittyä varsinaisia murtovesilajeja.

Itämeri on vähälajinen verrattuna valtameriin. Elämä alkoi suolaisessa vedessä ja kehittyi monimuotoisemmaksi satojen miljoonien vuosien kuluessa. Murtovesi on elinympäristönä harvinainen, ja vain harvat eliöt pystyvät elämään ja lisääntymään siinä. Kaikesta tästä huolimatta Itämeressä elää satoja makroskooppisia eliölajeja.

Itämeri on matala. Keskisyvyys on vain 54 metriä, kun se valtamerissä on 3 800 metriä. Matalat rannat luovat eliöstölle paljon elinpaikkoja. Auringonvalon ansiosta fauna on runsaimmillaan juuri matalassa vedessä. Pieni vesimäärä tekee kuitenkin Itämerestä meri 11

Punanäkinparta kasvaa vähäsuolaisissa lahdissa ja fladoissa.

Sen kasvutapa on erityisen kaunis, sillä matalalla kasvavien yksilöiden kärkiosa on oranssi. Solbackfladan, Tammisaari, elokuu.

The coral stonewort grows in brackish bays and shallow, reedy lagoons. It is very beautiful, as the plants growing in shallow places have bright orange tips.

Solbackfladan, Tammisaari, in August.

Meriveden lämpötila oli alle nolla astetta, ja jo seuraavana päivänä ohut jääkenttä peitti meren. Vedenpinnan korkeusvaihtelu ja kova pakkanen ovat yhdessä jäädyttäneet kiven päälle jääkerroksen. Kivi johtaa hyvin lämpöä, joten myös veden alle kiven pinnalle on muodostunut jääkerros.

Lauttasaari, Helsinki, joulukuu.

The sea water temperature was below zero and the following day the sea was already covered by a thin film of ice. The fluctuation in water level and the severe frost had caused a layer of ice to form on the boulder, and as rock is a good conductor of heat, a layer had formed on its submerged surfaces as well. Lauttasaari, Helsinki, in December.

haavoittuvan: mereen päässeet myrkyt ja ravinteet eivät sekoitu valtaviin vesimassoihin, minkä vuoksi pitoisuudet jäävät suuriksi.

Itämeressä ei ole vuorovettä, suuri osa merestä jäätyy talvella, vesi on kylmää ja virtaukset ovat vähäisiä. Kaikista maailman meristä vain Vienanmeri muistuttaa etäisesti Itämerta.

Itämeri on erikoinen, arvokas, ja ennen kaikkea se on meidän meremme.

12 ved ena l a i n en su o m i

meri 13

14  ved ena l a i n en su o m i

Nuori kivinilkka piilottelee punalevien keskellä. Salamavalo on paljastanut kivinilkan, mutta luonnonvalossa punainen väri näkyy hyvin huonosti. Niinpä kivinilkka on varsin hyvin naamioinut merimetsoilta ja muilta saalistajilta.

Gråskärsbådan, Helsinki, marraskuu.

A young viviparous eelpout hiding amongst red seaweed. The use of flash causes the eelpout to stand out clearly, but in natural light the red colour of the seaweed is suppressed and the eelpout is well hidden from cormorants and other predators. Gråskärsbådan, Helsinki, in November.

Punahelmilevä on syksyn valtalajeja.

Se kasvaa kovilla pohjilla, mutta myös esimerkiksi hapsividan päällä. Nötö, Saaristomeri, lokakuu.

The red seaweed Ceramium tenuicorne is one of the most prominent species in the autumn. It grows on hard sea beds, but also on clumps of sago pondweed. Nötö, Archipelago Sea, in October.

meri 15

16  ved ena l a i n en su o m i

Aallot liikuttavat jatkuvasti hiekkaa, muodostavat dyynejä ja estävät kasvien ja levien juurtumisen. Eliöiden määrä ja monimuotoisuus ovat pienimpiä juuri hiekkapohjilla. Kolaviken, Hanko, tammikuu.

The waves are constantly moving the sand around to form dunes and preventing the plants and algae from taking root. These sandy sea beds have the smallest numbers of living organisms and the lowest biodiversity of all. Kolaviken, Hanko, in January.

Meriajokasniitty on Itämeren kauneimpia elinympäristöjä. Meriajokas kukkii hyvin harvoin, ja siksi kokonainen niitty onkin usein vain yhdestä kasvinyksilöstä kloonautumalla muodostunut. Kolaviken, Hanko, lokakuu.

A seawrack meadow is one of the most beautiful biotopes in the Baltic Sea. Seawrack very seldom flowers, so that a whole meadow will often have formed by cloning from a single plant. Kolaviken, Hanko, in October.

meri 17

Rakkoleväpensaikko

r

akkolevä muodostaa yhden Itämeren tärkeimmistä elinympäristöistä. Se kasvaa matalilla, kovilla pohjilla ja tarvitsee paljon valoa. Rakkolevä joutuu jatkuvasti kamppailemaan elintilastaan rihmalevien kanssa. Rehevöitymisen seurauksena rakkoleväkasvustot ovat vähentyneet, ja veden samentuminen on rajoittanut niiden kasvusyvyyttä. Monilla rannoilla rakkolevävyöhyke alkaa alle metrin syvyydestä mutta päättyy jo kahden metrin syvyydessä valon puutteen vuoksi. Rakkolevä on Itämeren avainlaji, ja sen määrä ja kasvusyvyys kertovat veden rehevöitymisen asteesta.

Rakkolevä kiinnittyy lujasti kalliopohjaan ja huojuu loputtomasti aaltojen tahdissa. Suojaisilla kasvupaikoilla levä kasvattaa lähinnä happea ja hiilidioksidia sisältäviä kaasurakkuloita, jotka kelluttamalla auttavat sitä pysymään pystyssä. Rakkoleväpensaikot ovat selkärangattomien elinympäristöjä ja kalanpoikasten piilopaikkoja. Kilo rakkolevää saattaa pitää sisällään 500 pieneliötä, kuten leväkatkoja, leväsiiroja, pieniä sinisimpukoita ja kotiloita. Myös monet kalalajit, kuten kolmipiikki, siloneula, särmäneula ja kivinilkka, viihtyvät hyvin rakkolevien suojassa.

Kuin Ahdin ruusu. Punahelmilevätupsu on kasvanut rakkolevän päälle. Gråskärsbådan, Helsinki, lokakuu.

Like a rose in the sea. A clump of the red seaweed Ceramium tenuicorne growing on top of a bladderwrack frond. Gråskärsbådan, Helsinki, in October

18 ved ena l a i n en su o m i

Silokallio vesirajassa. Ylimpänä vyöhykkeenä on yksivuotinen ahdinparta, jonka alapuolella on punalevävyöhyke. Rakkolevävyöhyke alkaa noin puolen metrin syvyydestä. Monivuotisena levänä se ei menesty ihan pinnassa jäiden kuluttavan vaikutuksen takia. Gråskärsbådan, Helsinki, marraskuu.

A rock smoothed by the action of ice at the waterline. The upper zone of the vegetation is formed by annual growths of the green alga Cladophora glomerata with a zone of red algae below it. The bladderwrack zone begins at a depth of half a metre or so. As a perennial, it is unable to survive at the surface because of abrasion from the ice. Gråskärsbådan, Helsinki, in November.

meri 19

Rakkolevä tarjoaa piilopaikkoja kaloille ja selkärangattomille. Särmäneula piilottelee usein pystyasennossa levän keskellä imien ohi ajelehtivaa eläinplanktonia pipettimäiseen suuhunsa. Kolaviken, Hanko, marraskuu.

Bladderwrack can provide good hiding places for fish and invertebrates. A broadnosed pipefish can often be found in such a place, in a vertical position so that it can suck passing zooplankton into its pipette-shaped mouth. Kolaviken, Hanko, in November.

Rakkolevät huojuvat loputtomasti aaltojen ja maininkien tahdissa. Rakkolevä on erittäin lujasti kiinnittynyt kallioon eikä lähde juurestaan irti edes repimällä, vaan ennemmin katkeaa varrestaan. Nötö, Saaristomeri, syyskuu.

Bladderwracks can be seen swaying endlessly with the waves and swell, but they are very firmly fixed to the rocks and can scarcely even be torn off, as their stems tend to break first. Nötö, Archipelago Sea, in September.

20 ved ena l a i n en su o m i

Ulkoluodolla

j

ääkaudet ovat hioneet Suomen peruskalliota satojen miljoonien vuosien ajan. Vuoristot ovat tasoittuneet, ja se mitä nyt näemme luotoina ulkosaaristossa, on pienten kohoumien vedenpäällisiä huippuja. Tällaisia ulkoluotoja Suomessa on tuhansia – enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Ulkoluodoilla vesi on jatkuvassa liikkeessä. Aallot murtuvat rannassa ja piiskaavat kallioita. Tyynelläkin säällä mainingit liikuttavat vettä. Usein ulkoluoto on pelkkää sileää kalliota, mutta monin paikoin on myös kivikkoisia luotoja ja hiekkasärkkiä.

Ulkoluotojen valtias on harmaahylje, halli. Se on taitava kalastaja, joka syö enimmäkseen silakkaa. Muutkin kalat toki kelpaavat. Hallit ovat toisaalta arkoja mutta myös uteliaita. Erityisesti nuoret hallit tulevat usein muutaman metrin päähän tarkastelemaan paikalle saapunutta veneilijää, mutta menettävät pian mielenkiintonsa ja katoavat meren syleilyyn. Veden alla ne pysyttelevät lähes aina näköetäisyyden ulottumattomissa, ja sukeltajalle hylkeen näkeminen veden alla on harvinainen elämys.

Kesäpäivä parhaimmillaan: kumpupilvet kulkevat taivaalla, aurinko paistaa, ahdinparta kukoistaa ja graniittinen silokallio näkyy vedenkalvon läpi.

Koirasaarenluodot, Helsinki, heinäkuu.

A summer’s day at its finest: cumulus clouds scurrying across the sky, the sun shining, the green algae in bloom and the smooth granite rock on the shore visible through a film of water. Koirasaari skerries, Helsinki, July. seuraava aukeama: Ulkoluodon kivet ovat usein pyöreitä, sillä ne pyörivät aaltojen voimasta. Keskituulella tällä luodolla kuuluu jatkuva kivien kolina. Kaunis punahelmilevämatto kasvaa vain isojen kivien päällä, sillä ne eivät liiku. Gråskärsbådan, Helsinki, marraskuu. overleaf: The stones on the outer skerries are often rounded, as they have been tossed about by the waves. With even a moderate wind you can hear a constant clattering of stones on these islets. Only the larger stones have a covering of Ceramium tenuicorne algae, as they do not move. Gråskärsbådan, Helsinki, in November.

meri 21

22  ved ena l a i n en su o m i

Pekka Tuuri

Take a look at the world of a grey seal, blue mussel and frog!

Suomi on maapallon vesistöisin maa. Silti harvalla on ollut tilaisuus tutustua pinnan alaisiin näkymiin, jotka ovat lähellä mutta silti niin tuntemattomia.

Vedenalainen Suomi tarjoaa ainutlaatuisen laajan näkökul­ man katseilta kätkettyihin maailmoihin. Poikkeuksellisen hieno valokuvateos antaa kattavan käsityksen vesistöjen värilois­tosta, niiden monimuotoisesta faunasta, maisemista ja tuhan­ sien hylkyjen hautausmaista. Asiantuntevat tekstit selittävät ja syventävät katselukokemuksen visuaalista lumoa.

Espoolainen pekka tuuri tunnetaan Vuoden Luonto­kuva 2010 -kilpailun voittajana. Sukellusta harrastava Tuuri on kuvannut vedenalaisia maailmoja jo yli 20 vuotta.

The underwater world is the last frontier, mysterious and unknown in spite of being very close, and hard to get to know, let alone understand.

The Underwater World of Finland offers a comprehensive, visual introduction to the diverse fauna, scenery and cultural treasures that lie beneath the waves.

Since the early 1990s, the prize-winning underwater photographer pekka tuuri has had the privilege of entering this world that so few people have seen. In this book he reveals for the first time ever the secrets of the Finnish inland and coastal waters.

Kannen suunnittelu: Martti Ruokonen

56.8 www.wsoy.fi ISBN 978-951-0-38682-8

vede nalain en

suom i The Underwater World of Finland

WSOY

Kannen kuvat: Harmaahylje ja lumme, Pekka Tuuri

ve de nalai n e n suom i

Kurkista harmaahylkeen, sinisimpukan ja sammakon maailmaan!

Pekka Tuuri

WSOY