Kinnarps Trend Report 3 - Finnish

TRENDIRAPORTTI TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ MUOVAAVA KEHITYS

TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT. KINNARPS TARKKAILEE TRENDEJÄ

Tervetuloa lukemaan Kinnarpsin Trendiraporttia 2017. Vuorossa on kolmas raportti, jossa tunnistetaan ja analysoidaan tärkeitä muutoksia erilaisissa työ-, kokous-, oppimis- ja koulutusympäristösssä. Painopiste on nyt siinä, mitä tämä merkitsee meille Pohjoismaissa – Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa.

Tutkimusyritys Kairos Future on toimeksiannostamme tehnyt tutkimuksen, jossa tunnistettiin suuri määrä trendejä ja ilmiöitä. Pohjoismainen asiantuntijaryhmä on käsitellyt ja priorisoinut tulokset ja keskustellut valikoiduista aiheista. Asiantuntijaryhmä on yhdessä meidän kinnarpsilaisten kanssa seulonut joukosta kymmenen johtavaa trendiä, joiden tutkimustemme perusteella uskomme vaikuttavan tulevaisuuteemme.

Kysymykset, joihin vastaamme ovat siis nämä: Mikä vaikuttaa tulevaisuuden oppimisympäristöihin Pohjoismaissa vuoteen 2025 mennessä?

Pohjustamme vastaustamme nykyhetkellä tapahtuvien asioiden perusteellisella kartoituksella. Sen jälkeen analysoimme, miten kattavasti ja nopeasti muutokset tulevat lyömään itsensä läpi.

Päätämme raporttimme lukuun ”Peukutus vai floppi”, jossa asiantuntijamme ottavat kantaa eri ilmiöihin, jotka kuvaavat mahdollisia vaikutuksia koulutusalalla.

Mukavia lukuhetkiä!

ELISABETH SLUNGE DIRECTOR, GLOBAL RANGE & COMMUNICATIONS

2

3

SISÄLTÖ

”TULEVAISUUDESSA KOULUT OVAT YHTEISKUNTAMME LOISTAVIA TIMANTTEJA.” NINA DYBWAD, LANDSCAPE ARCHITECT, NORCONSULT

SUUREN MAAILMAN VOIMAT

TRENDI 7: GLOBAL LEARNING NETWORK

Mitkä ovat juuri nyt yhteiskuntaan ja maailmaan vaikuttavat suurimmat voimat?

Sivu 6

Kuljemme kohti oppimista ilman maantieteellisiä rajoja ja maailmaa, jossa perinteiset roolit syrjäytetään.

Sivu 42

OPPIMISEN TULEVAISUUSTRENDIT

TRENDI 8: UUDET TODELLISUUDET

Kestävistä ympäristöistä uusiin todellisuuksiin – tässä lyhyesti 10 oppimisympäristöjemme kehitystrendiä vuoteen 2025 mennessä.

Sivu 14

Uudet tekniikat ja yhä tehokkaammat tietokoneet muuttavat perusteellisesti tulevaisuuden opetuksen.

Sivu 46

TRENDI 1: LEARN BNB

TRENDI 9: OPPIMISEN UUSI EKOSYSTEEMI

Oppiminen ei ole vain aivoille. Koko kehon pitää olla mukana.

Sivu 16

Kuka haluat olla? Tulevaisuudessa opiskelijat eivät tyydy hakemaan kouluun, joka on lähinnä. Identifioituminen tietyn ryhmän kanssa tulee yhä tärkeämmäksi.

Sivu 52

TRENDI 2: TÄYSIN KESTÄVIÄ OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ Näin saadaan kaikki tekijät ja toimijat työskentelemään yhdessä pitkälle tähtäävän kestävän oppimisen puolesta.

Sivu 20

TRENDI 3: DIGITALISOITUNUT OPPIMINEN IT tunkeutuu kouluihin toden teolla vasta nyt – ja se tulee muuttamaan ympäristöjä radikaalisti.

Sivu 26

TRENDI 4: DIGITAALIAJAN OPETUS

TRENDI 10: ÄLYKKYYSOSAMÄÄRÄSTÄ SOSIAALISEEN ÄLYKKYYTEEN Sosiaalinen älykkyys on yhä tärkeämpi tekijä menestykselle.

Sivu 58

PEUKUTUS VAI FLOPPI? Kysyimme 21:ltä eri alojen asiantuntijalta minne olemme matkalla. Mitkä ilmiöt lyövät itsensä läpi pohjoismaisissa oppimisympäristöissä 2025?

Sivu 64

Kuinka opetus muuttuu digitalisaation myötä – ja millaisen roolin opettajat saavat tulevaisuuden koulussa?

Sivu 30

TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT POHJOISMAISSA

TRENDI 5: MASS CUSTOMISATION

Tässä esitetään yhteenveto tärkeimmistä trendeistä ja miten ne näkyvät Pohjoismaissa 2025.

Sivu 66

Suurtuotannon edut ja yksilöllinen soveltaminen yhdistetään – myös koulutussektorilla.

Sivu 34

KIITOS!

TRENDI 6: MAKSIMOIDAAN KAIKKI

Tässä ovat kaikki Trendiraporttiin osallistuneet!

Sivu 70

Oikealla elämäntavalla, älykkäillä valinnoilla ja kovalla harjoittelulla voivat kaikki unelmat toteutua – yhtä aikaa. Tervetuloa täydelliseen elämään!

Sivu 38

4

5

TRENDI AN ALY YSI

SUUREN MAAILMAN VOIMAT JOTTA YMMÄRRÄMME MIKÄ MUOVAA TULEVAISUUDEN OPPIMISTA, ALOITAMME TARKASTELEMALLA TODELLA SUURIA TRENDEJÄ MAAILMALLA. SEURAA MUKANAMME LENNOLLE, JOSSA TARKASTELLAAN SUURIMPIA VOIMIA, JOTKA VAIKUTTAVAT KYSYMYKSENASETTELUUMME JA YHTEISKUNTAAN SUURESSA MITTAKAAVASSA.

Olemme nyt, 2010-luvun keskivaiheilla, keskellä maailman suurinta muuttoliikettä. Nälänhädät, sodat, geopoliittiset konfliktit ja yhä useammat ympäristökatastrofit muodostavat kasvualustan sille, että siirtolaisuus jatkuu määräämättömän ajan. On niitäkin, jotka väittävät, että jos kaikki muualla kuin synnyinmaassaan asuvat ihmiset muodostaisivat tasavallan, se olisi maailman viidenneksi suurin maa ja sen asukasluku olisi 240 miljoonaa1. Maahanmuutto Pohjoismaihin on ennätyssuurta, mikä vuorostaan johtaa kasvavaan monimuotoisuuteen ja kulttuurien lisääntyvään sekoittumiseen. Ruotsissa on mm. suurempi osuus ulko-

6

mailla syntyneitä kuin Yhdysvalloissa, joka on aina nähty edelläkävijämaana monikulttuurisuuden suhteen. Juuri nyt Ruotsin väkiluku kasvaa SCB:n mukaan uudella siirtolaisella joka neljäs minuutti ja väkiluku ylittää 10 miljoonan rajan vuoden 2017 alussa. Väestömäärä Pohjoismaissa on kasvanut yli kolmella miljoonalla asukkaalla (13 prosentilla) vuodesta 19902.

Kaupungistuminen on merkittävä asia joka puolella maailmaa – suuret muuttovirrat suuntautuvat kasvaviin kaupunkeihin ja suurkaupunkiseuduille. Vuonna 2050 lasketaan maailman väestöstä 70–75 prosentin, noin

7

TRENDI AN ALY YSI

seitsemän miljardin ihmisen, asuvan kaupungeissa3 ja maailman kaupungit kasvavat tutkijoiden mukaan viikossa Seattlen asukasluvun4 verran. Kaupunki on muuttunut näytelmän roistosta tilaksi, jossa tulevaisuus on. Tämän näkemyksen mukaan on selvää, että kaupunkialueilla tulee yhä ahtaampaa ja maa-alueista yhä kalliimpia.

Myös Pohjoismaat kaupungistuvat, koska tietoyhteiskunta valtaa alaa teollisuusyhteiskunnalta. Ihmiset siirtyvät suurkaupunkeihin ja niiden työmarkkinoiden ja koulutusmahdollisuuksien ääreen. Haja-asutusalueet ja maaseutu menettävät veropohjansa, ja seurauksena on yhteiskunnan palveluiden alasajo. Sillä tavoin syyt muuttaa kasvavat vielä entisestään ja kehityskulku muuttuu itseään vahvistavaksi.

Oppimisympäristöt vaikuttavat ja saavat vaikutteita tästä kehityksestä. Väestön yhä suurempi gentrifikaatio5 , jossa kaupungin vanhemmat, kuluneet alueet uudistetaan, jolloin ne houkuttelevat uusia, hyvin toimeentulevia asukkaita, on hintoja nostava ja haastava voima kaupunkien kouluille ja koulutuslaitoksille. Vanhemmat haluavat, että lapset saavat hyvän koulutuksen, mikä voi olla haaste muuttotappioalueella, jolla on pieni budjetti ja heikko vetovoima opettajille. Lisäksi opettajakoulutetuista tulee puute sukupolvenvaihdoksen myötä – useat siirtyvät eläkkeelle, mutta riittävän monet eivät kouluttaudu alalle6. Äärimmäisissä tapauksissa paikallinen oppimisympäristö vain lakkaa olemasta, kun kyläkoulut lakkautetaan.

Toisissa tapauksissa ns. yliopistokampuksia sijoitetaan pienemmille paikkakunnille, yliopiston osasia toisille paikkakunnille. Tarkoitus on mm. helpottaa paikallisten kykyjen jatkokoulutusta niiden osalta, jotka eivät jatka yliopistoihin.

Toinen mahdollisuus oppimiseen on etäopiskelu, joka on seurausta digitalisaatiotrendistä.

DIGITALISAATION PYSÄYTTÄMÄTÖN VOIMA Kaikki, mikä voidaan digitalisoida tullaan digitalisoimaan.

Digitalisaatio on voima, joka on niin vahva, että se antaa virtaa muille megatrendeille, kuten globalisaatiolle, mutta myös ihmisten aikaisemmin suorittamien tehtävien automatisaatiolle. Se tarkoittaa valtavaa muutosta työmarkkinoilla, sillä nyt automatisoidaan myös aikaisemmin suojattuja akateemisia ammatteja, ainakin kun niissä ei

8

vaadita luovuutta tai kykyä todelliseen kanssakäymiseen – kuten opettajan tehtävissä vaaditaan.

Kun haastattelimme Googlen Niklas Lundbladia Kinnarpsin trendiraporttiin 2015, hän nosti esiin lisääntyvän data- ja tietotulvan aiheuttaman ongelman. Datan ja informaation määrä kaksinkertaistuu joka vuosi ja luo tarpeen yhä älykkäämpään tekniikkaan, joka voi analysoida ja visualisoida yhteiskunnan tuottaman kasvavan datamäärän. Tekoälystä tulee välttämätön, ja se on alkanut todella näkyä kasvavassa määrässä asiantuntijajärjestelmiä, jotka ovat muuttamassa työelämää perusteellisesti7.

Digitalisaatio sisältää myös kulttuurisia muutoksia, jossa ymmärrys siitä miten digitaalisissa ympäristöissä toimitaan, on vähintään yhtä tärkeää kuin muut käyttäytymiskoodit. Tai kääntäen esitettynä, miten toimimme digitaalisen kanssa analogisessa oppimisympäristössä, luokkahuoneissa ja muissa oppimisympäristöissä.

Tämä kehitys sisältyy ilmiöön, jota kutsutaan nimellä neljäs teollinen vallankumous. Eräät ennusteet8 viittaavat siihen, että ehkä jopa 50 prosenttia nykyisistä ammateista, joissa on monimutkaisempia älyllisiä työtehtäviä, tulee katoamaan tai muuttumaan voimakkaasti tulevien kymmenen, viidentoista vuoden kuluessa.

DIGITALISAATIO JA OPPIMISYMPÄRISTÖT Digitalisoitunut opetus ns. MOOC-kurssien (massiiviset avoimet verkkokurssit) muodossa on ehkä näkyvin esimerkki siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa oppimisympäristöön – yhä yleistyvän tablettien ja tietokoneiden päivittäisen opetuskäytön lisäksi. Näiden internetpohjaisten koulutusohjelmien, videoluentojen ja digitaalisten kokeiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti koko maailmassa ja 35 miljoonaa opiskelijaa9 oli vuonna 2015 ilmoittautunut yhdelle tai useammalle verkkokurssille.

Ehdoton enemmistö kursseista pidetään englanniksi ja niillä on suurin määrä opiskelijoita, mikä viittaa englannin erikoisasemaan maailmankielenä: 440 000 opiskelijaa ilmoittautui kurssille pelkästään IELT-kielikoetta varten.

Koetta käytetään työhönotossa ja yliopistoihin haettaessa.

Menestys kokeessa avaa mahdollisuuden siirtolaisuuteen.

NYKYHETKEN GLOBALISOITUMISVAUHTI RIIPPUU SIITÄ, MISSÄ MÄÄRIN TIEDOT JA TAIDOT LEVIÄVÄT MAAILMANLAAJUISESTI. MAAILMASSA ON YHÄ ENEMMÄN KORKEAKOULUTETTUJA, MINKÄ VUOKSI MAIDEN VÄLILLE KASVAA KILPAILU PARHAISTA LAHJAKKUUKSISTA, JOTKA VOIVAT KEHITTÄÄ LUOVIMPIA RATKAISUJA.

9

TRENDI AN ALY YSI

VIIMEISTEN 40 VUODEN AIKANA IHMISTEN, TYÖN, PÄÄOMAN, TAVAROIDEN JA TIEDON LIIKKUVUUS KANSALLISTEN RAJOJEN YLI ON KASVANUT KESKEYTYKSETTÄ.

GLOBALISAATIO JA UUSI AJATTELUTALOUS

50%

NYKYISISTÄ AMMATEISTA, JOISSA ON MONIMUTKAISEMPIA ÄLYLLISIÄ TYÖTEHTÄVIÄ, TULEE KATOAMAAN TAI MUUTTUMAAN VOIMAKKAASTI.8

10

Fyysisen ja digitaalisen maailman muuttuminen, kasvava siirtolaisuus ja lisääntyvä tieto muualla olevista paikoista ja ihmisistä sekä niiden läheisyys – globalisaatiota voidaan lyhyesti kuvata näillä sanoilla. Kehitys on kestänyt jo vuosisatoja mutta vauhti on kiihtynyt lentämisen ja sittemmin informaatioteknologian räjäytettyä tilaesteet.

Viimeisten 40 vuoden aikana on ihmisten, työn, pääoman, tavaroiden ja tiedon liikkuvuus kansallisten rajojen yli kasvanut keskeytyksettä. Tällä hetkellä kaikkialla länsimaissa kuuluu ääniä, jotka vastustavat ihmisten vapaata liikkuvuutta ja jossain määrin myös vapaakauppaa.

Pohjoismaissa, joissa on aiemmin ollut laaja avoimen maahanmuuton perinne, on tällä hetkellä epätavallisen korkea yhteinen näkemys, joka puolustaa suhteellisen suljettuja rajoja. Samanaikaisesti Pohjoismailla, joiden talous on kehittynyttä ja väestö pieni, on voimakas riippuvuus ympäröivästä maailmasta, avoimista rajoista ja vapaakaupasta.

Nykyhetken globalisoitumisvauhti riippuu siitä, missä määrin tiedot ja taidot leviävät maailmanlaajuisesti. Maailmassa on yhä enemmän korkeakoulutettuja, minkä vuoksi maiden välille kasvaa kilpailu parhaista lahjakkuuksista, jotka voivat kehittää luovimpia ratkaisuja.

Me siirrymme kohti ajattelutaloutta. Se on talous, jossa tuotantovälineet, jotka aikaisemmin muodostuivat pääasiassa työstä, pääomasta, raaka-aineista ja tekniikasta siirtyvät sivuun uusien ja yhä tärkeämpien tekijöiden tieltä: tietojen, patenttien, ideoiden ja muiden innovaatioiden, joita luodaan ja hyödynnetään ihmisen ajatusvoimalla.

Tässä uudessa ajattelutaloudessa ajatteleminen on siis ratkaiseva tuotantotekijä. Omalta osaltaan tämä talous on merkittävä osa neljättä teollista vallankumousta.

TEHOSTAMINEN MAKSIMIIN Yrityksille ja organisaatioille ajattelutalouden haaste on selviytyä samasta dramaattisesta tehokkuuden kasvusta, joka tapahtui valmistusteollisuudessa 1900-luvulla. Eli moninkertaistaa tuottavuutensa selvitäkseen globaalista kilpailusta.

Suuri kysymys on: Onko mahdollista tehostaa ajatteluprosesseja vastaavalla tavalla? Tässä taloudessa kasvua luodaan ensisijaisesti luovuudesta – kyvystä havaita tai luoda uusia tarpeita, uusilla tarjouksilla alueen erityisasiantuntemuksen perusteella.

Innovaatio ja ongelmanratkaisu ovat tärkeitä tekijöitä.

Muita ydinkompetensseja tulevaisuuden työmarkkinoilla ovat kyky ajatella abstraktisti, yhteistyökyky ja digitaaliset toiminnot. Tämä kaikki tarkoittaa muuttuneita vaatimuksia sille, mihin oppiminen johtaa ja siksi myös oppimis- ja työympäristöille asetetaan uusia vaatimuksia. Meidän on ehkä ajateltava kokonaan uudelleen miten niitä on muotoiltava, jotta ne ovat tehokkaampia, luovempia, hauskempia ja vähemmän stressaavia.

MUUTTUNUT DEMOGRAFIA Kohonnut keskimääräinen elinikä ja lasten syntyvyyden lasku maailmassa kokonaisuutena aiheuttavat sen, että globaali mediaani-ikä nousee. Pienempi määrä työikäistä väestöä saa huolehtia yhä useammista vanhuksista entistä kauemmin ja kaikkein eniten länsimaissa10.

Suomessa kehitys on dramaattisinta, sillä väestöstä 50 prosenttia on yli 65-vuotiaita vuonna 2030. Samaan aikaan kasvavat kaikki väestöt, mutta erot ovat suuria.

Tanskan väestö kasvaa ennusteiden mukaan 7–8 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, Norjan 28 prosenttia ja Suomen 10 prosenttia. Ennusteet on tehty ennen vuoden 2015 suurta siirtolaisuusaaltoa11. Ruotsissa väestön ennustetaan kasvavan miljoonalla henkilöllä (noin 10 prosentilla) vain seitsemässä vuodessa vuoden 2017 jälkeen12 .

Huomattava osa suuremmasta kasvusta pohjautuu Ruotsiin ja Norjaan kohdistuvaan maahanmuuttoon.

Tästä seuraa tarve julkisesti rahoitettuun erityyppiseen koulutukseen. Uudessa kotimaassaan epäonnistuvat ovat vaarassa joutua turvautumaan toimeentulojärjestelmään.

Jos taloudellinen paine kasvaa liian korkeaksi, siitä seuraa lisäksi terveysongelmia.

Kaikki tämä johtaa kasvavaan paineeseen julkista sekto-

11

TRENDI AN ALY YSI

SIIRRYMME AJATTELUTALOUTEEN, JOSSA PATENTTEJA, IDEOITA JA INNOVAATIOITA LUODAAN IHMISEN AJATUSVOIMALLA.

ria kohtaan. Digitalisaatio voi johtaa sellaiseen tuottavuuskehitykseen, jota tarvitaan sosiaaliturvan ylläpitämisen rahoittamiseen, mutta automatisointi voi toisaalta johtaa laaja-alaisiin henkilöstön irtisanomisiin.

Yhä suurempi kilpailu yhteisistä keinoista on erittäin luultavaa. Olemme Kinnarpsin aikaisemmissa trendiraporteissa viitanneet kehitykseen, jossa yhä useammat ovat terveempiä ja työskentelevät pidempään. Voimme myös odottaa näkevämme työpaikoilla useampia sukupolvia, uusia valmennusmenetelmiä ja pedagogisia metodeja ja todennäköisesti myös muutoksen oppimisympäristössä yleensä.

SISÄLLÄ VAI ULKONA? Globalisaatio, digitalisaatio ja lisääntynyt tietointensiteetti tuovat monia positiivisia seurauksia, mutta vahvistavat samaan aikaan yhteiskuntaan etabloituneiden ja sen ulkopuolella olevien välisiä eroja.

Yhä useamman on entistä vaikeampaa löytää paikkaansa nyky-yhteiskunnassa. Sellaisia voivat olla juuri maahan saapuneet tai henkilöt, joilla ei ole lukion päästötodistusta tai jotka ovat olleet pitkään sairauslomalla. Tai henkilöt, jotka lähitulevaisuudessa joutuvat ”ulosautomatisoitujen luokkaan”. Henkilöt, joiden toistoa sisältävät työtehtävät ovat siirtyneet tietokonealgoritmien ja robottien tehtäviksi.

Kansainvälisesti näemme nk. prekariaatin kasvun: ihmisryhmän kaikilta yhteiskunnan sektoreilta, joilta ei välttämättä puutu akateemista koulutusta, mutta jotka ovat ja tuntevat itsensä yhteisen ulkopuolella oleviksi. Heidän epävarmuutensa työmarkkinoilla on suurta, työsopimukset ovat löyhiä ja tulevaisuuden näkymät epävarmoja.

12

Monet ovat yksinyrittäjiä ja yhdessä he muodostavat yhä tärkeämmän liikkeen.13 Niillä, joilla on korkeampi koulutus ja erikoistuminen, tai ammatti, jossa on suuremmat vaatimukset luovuudelle ja suhteiden luomiselle, on varmempi asema työmarkkinoilla.

Mutta myös siinä on näkyvissä dramaattisia muutoksia.

Ne, jotka ovat jo varustautuneet ajattelutalouteen, pärjäävät paremmin. Muut ovat vaarassa kokea enemmän stressiä.

Se onko olemassaolo turvallisella pohjalla vai ei, vaikuttaa yksilön minäkuvaan ja sosiaaliseen statukseen, tekijöihin, jotka vaikuttavat terveyteen. Ennen kaikkea niiden kohdalla, joilla on vakaat elinolot, lisääntynyt terveystieto saa yhä useammat liikkumaan, ja tupakoitsijoita on entistä vähemmän.

Hyvin treenattu keho tulee osaksi menestyskuvaa.

Samanaikaisesti näkyvissä on kehityssuunta, jossa suuri määrä ihmisiä ei syö hyvin tai liiku. Kun tarkastelemme tilastoja, pitkäaikaissairaiden määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Nuorten psyykkinen pahoinvointi on edelleen yleistä, ja syy siihen voi olla koulun ja työn aiheuttama stressi. Nuorena koettu masennus lisää haavoittuvuutta masentua tulevaisuudessa, minkä vuoksi nykytilanteella voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia.

Kaikki nämä kehityskulut johtavat kasvavaan polarisoitumiseen yhteiskunnassa. Kyseessä on kahtiajakautuminen, jota opetusympäristöjen ja kouluinstituutioiden on yhä tärkeämpää pystyä käsittelemään, tasapainottamaan ja yhdistämään toimivaksi ja uskottavaksi kokonaisuudeksi.

Jo tässä voimme nähdä miten uudistumispaineet kasvavat yhteiskunnan kaikissa oppimisen, pedagogiikan ja osaamisen instansseissa.

ENNEN KAIKKEA NIIDEN KOHDALLA, JOILLA ON VAKAAT ELINOLOT, LISÄÄNTYNYT TERVEYSTIETO SAA YHÄ USEAMMAT LIIKKUMAAN, JA TUPAKOITSIJOITA ON ENTISTÄ VÄHEMMÄN. HYVIN TREENATTU KEHO TULEE OSAKSI MENESTYSKUVAA.

LÄHTEET 1 Ian Goldin, Geoffrey Cameron & Meera Balarajan (2011) Exceptional People – How Migration shaped our world and will define our future.

2 Pohjoismainen yhteistyö, Tietoa Pohjoismaista (norden.org).

3 YK, U.N. Human Settlements Program (UN-Habitat), 2013.

4 Vastaa noin 650 000 ihmistä.

5 Ilmaisu gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen syntyi 1960-luvulla kuvaamaan prosessia, jossa kaupungin vanhemmat, kuluneet alueet uudistetaan, jotta ne houkuttelevat uusia, hyvin toimeentulevia asukkaita. Alkuperä on englannin sanassa gentry. Lähde: Språktidningen.

6 Vaikka sukupolvenvaihdos ja sen tuomat ongelmat eroavat Pohjoismaiden kesken, yhä useammat opettajat lähestyvät eläkeikää eikä heidän tilalleen kouluteta riittävää määrää uusia opettajia.

7 Esimerkiksi Tieto on ottanut tekoälyä mukaan johtoryhmään (Veckans Affärer 18.10.2016) ja SEB on ”palkannut” asiakaspalveluun digitaalisen työntekijän, Amelian.

8 Katso esimerkiksi Frey, C B and M Osborne (2013), The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation?”, Oxford Martin School Working Paper No. 7, tai Will a robot take your job? (BBC News 11.9.2015).

9 Class central, By The Numbers: MOOCS in 2015 (class-central.com).

10 Väestöennuste, Värnamon kunta 11 Pohjoismainen yhteistyö, Väestö (norden.org).

12 Statistiska Centralbyrån (Ruotsin tilastokeskus).

13 Kinnarpsin trendiraportti 2015.

13

OPPIMISEN TULEVAISUUSTRENDIT TUTKIMUKSEEN, HAASTATTELUIHIN JA KINNARPSIN FUTURELABIN TYÖHÖN PERUSTUEN OLEMME KOONNEET KYMMENEN SUURTA TRENDIÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT JA MUOVAAVAT TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ POHJOISMAISSA VUOTEEN 2025 MENNESSÄ. KAIKKI ALKAEN TEKNIIKASTA, JOKA MAHDOLLISTAA JA HAASTAA. IHMISESTÄ, JOKA VOI PELÄSTYÄ MUTTA MYÖS NAPATA KIINNI MAHDOLLISUUKSIA. SEKÄ RAKENTEISTA, JOTKA VOIVAT TUKEA TAI RAJOITTAA VAIKUTUKSIA YHTEISKUNNASSA. OLEMME JAKANEET NE SEURAAVASTI:

TRENDI 5

MASS CUSTOMISATION Yhä useammat vaativat yksilölle mukautettua koulutusta, samanaikaisesti kouluttajat pyrkivät tekemään tehtävänsä taloudellisesti rationaalisella tavalla. Vastaus: massakustomointi. Usean digitaalisen koulutuksen massatuotanto mutta siten, että siihen sisältyy joustavuus opiskelijan toiveita kohtaan.

TRENDI 6

MAKSIMOIDAAN KAIKKI Nykyaikaisessa kulutusyhteiskunnassamme vanhemmat toteuttavat itseään lastensa kautta – ja haluavat suojella heitä kaikelta pahalta. Ja myös koulun vaatimuksilta. ”Asiakas on aina oikeassa” -asenne siirtyy koulumaailmaan ja asettaa koulutusinstituutiot kovan paineen alle.

TRENDI 1

LEARN BNB Kehonkieli on merkittävä osa viestintäämme ja tutkimus osoittaa, että ihminen oppii paremmin liikkeen kautta. Nyt oppimiseen osallistetaan ei vain aivoja vaan koko keho.

Mutta ihmisten kyky ja tapa oppia vaihtelee paljon. Oppimisympäristöjen tulee siksi olla mukautuvia ja joustavia.

TRENDI 3

TRENDI 9

DIGILEARN Koulumaailman digitalisaation myötä interaktiivisuus lähettäjän ja vastaanottajan välillä on tullut mahdolliseksi.

Nyt tulevat uudet työkalut, jotka voivat yksilöllistää oppimisen samanaikaisesti, kun se käytännössä voi tapahtua kaikkialla etäopiskeluna. Oppimisympäristön tulee antaa tilaa digitaalisen voimalle mutta myös pystyä estämään häiriöt.

TRENDI 2

TÄYSIN KESTÄVIÄ OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ Kestävyys tarkoittaa, että kaikki toimijat toimivat pitkällä tähtäimellä kohti tulevaisuutta. Alkaen taloudesta ja ekologiasta aina yksilön tasolle saakka. Treenattu keho, joka antaa psyykelle optimaaliset edellytykset tarkkaan harkitussa oppimisympäristössä, edistää kestävää oppimista tulevaisuudessa.

14

TRENDI 4

DIGITEACH Nyt saapuu tekniikka, joka todella voi muuttaa kasvattajan roolin yhä enemmän digitalisoituvassa tulevaisuudessa. Opettavat robotit, tekoäly ja opettajien digitaalinen siirtyminen yli maantieteellisten rajojen ei ole enää pelkkä tieteistarina.

TRENDI 8

UUSIA TODELLISUUKSIA Yhä tehokkaammat tietokoneet auttavat meitä määrittämään vaihtoehtoisia ja jopa ”parempia” todellisuuksia, joista tulee uusia vahvoja työkaluja luokkahuoneessa.

Voimme myös koota valtavia määriä dataa ympäröivistä tapahtumista – tietoja, jotka voivat vahvistaa ja ohjata apuvälineidemme käyttäytymistä.

UUDET OPPIMISEN EKOSYSTEEMIT Opiskelijat eivät enää tyydy lähimpänä olevaan kouluun. Sen sijaan halutaan olla yhtä tietyn ryhmän tai koulutus­profiilin kanssa. Lisäksi yritykset tulevat mukaan, solmivat yhteyksiä koulujen ja oppilaiden kanssa ja luovat oppimiseen kokonaisia ekosysteemejä.

TRENDI 7

GLOBAALI OPPIMISVERKOSTO Kun globalisaation voima kasvaa entisestään, opetus, opettajat ja opiskelijat voivat olla joka puolelta maailmaa ja luoda uusia koulutusverkostoja. Vanhat hierarkiat muuttuvat myös perusteellisesti: nuoret opettavat vanhoja yhtälailla kuin päinvastoin. Tapaamme yli rajojen.

TRENDI 10

ÄLYKKYYSOSAMÄÄRÄSTÄ SOSIAALISEEN ÄLYKKYYTEEN Korkea älykkyysosamäärä on pitkään ollut yksittäinen valtava menestystekijä. ”Sosiaalinen älykkyys” on nyt vähintään yhtä tärkeää sille, joka haluaa menestyä. Samanaikaisesti vaaditaan luovuutta ja kykyä innovaatioihin niin koulussa kuin muussa yhteiskunnassa.

15

TRENDI 1:

LEARN BNB. KOKO IHMINEN KOULUTUKSESSA OPPIMINEN EI OLE VAIN AIVOILLE. KOKO KEHO ON OSALLISTETTAVA, KOSKA MYÖS KEHONKIELI ON OSA VIESTINTÄÄMME JA TUTKIMUS OSOITTAA, ETTÄ IHMINEN OPPII PAREMMIN LIIKKEEN KAUTTA. KAIKKIA AISTEJA PITÄÄ KÄYTTÄÄ, MUTTA SAMAAN AIKAAN IHMISTEN KYKY OPPIA VAIHTELEE, SAMOIN VAIHTELEVAT TAVAT JA MENETELMÄT. TÄMÄ TÄYTYY OTTAA HUOMIOON TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ.

LearnBnB – Learn with Brain and Body. Olemme päättäneet antaa trendille tämän nimen. Se tarkoittaa, että tässä hyödynnetään ja edistetään ihmisen kaikkia kieliä ja oppimistapaa. Älyllinen oppiminen helpottuu ja saa tukea siitä, että ihminen voi hallita kehoaan. Kehonkielestä tulee yhtä tärkeä kuin verbaalista kielestä. Se tuo mukanaan myös vaatimuksia fyysisille kyvyille. Nelivuotiaan tulisi pystyä hyppäämään polviensa korkeudelle, mutta monet eivät siihen nykyään pysty. Fysioterapeutti Ulrika Myhrin mukaan kyse on liian paljosta paikallaan istumisesta ensimmäisten elinvuosien aikana. Jos lapselta puuttuu motorisia kykyjä, älylliset kyvyt tulevat häiriintymään.14

16

Ajatuksessa ihmisen kehittymisestä parhaiten stimulaation avulla ei ole mitään uutta. Steiner- ja myös Montessori-pedagogiikka ovat esimerkkejä vakiintuneista vaihtoehdoista, joissa on käytössä tavalliseen kouluun verrattuna laaja-alaisempi tapa lähestyä oppilaan kehitystä.

Ranskalaisen filosofin Renée Descartesin tiukka jako ruumiiseen ja sieluun voidaan nyt lopullisesti hylätä. Tulevaisuustarkastelussamme olemme löytäneet edistyksellisiä kouluja, kuten menestyksekkään AltSchoolin San Fransciscossa, jossa sosiaalinen ja emotionaalinen harjoittelu on yksi pedagogisista perusteista. Ja samanaikaisesti, samoin kuin monissa pohjoismaisissa kouluissa, liikuntaa on luku-

17

TRENDI 1 LEARN BNB

”ANTAKAA LASTEN KANTAA PAINAVIA ESINEITÄ!

ANTAKAA HEIDÄN KAATUA! ANTAKAA HEIDÄN SOTKEA ITSENSÄ!

ANTAKAA HEIDÄN LEIKKIÄ!”

ULRIKA MYHR, CHILD SPECIALIST IN PHYSIOTHERAPY, LEARN TO MOVE

VIISI MERKKIÄ AJASSA Eräässä Wake Countyn koulussa Yhdysvalloissa oppilaat voivat polkea ”kuntopyörää” pulpetin vieressä.

Tarkoitus on sekä tuottaa energiaa että pysytellä liikkeessä.

Kalusteet, jotka antavat oppilaiden työskennellä seisten.

Luokka-liikuntasali antaa oppilaille mahdollisuuden liikuntaan koulun sisätiloissa.

Luokkahuone, joka edistää liikettä siirrettävillä ja liikkuvilla kalusteilla.

Koulutus ja oppiminen sijoitetaan luokkahuoneisiin ja ulkotiloihin.

18

järjestyksessä jokaisena päivänä.15 Yhdysvaltain Illinoisissa sijaitsevan Maharishi University of Managementin lukujärjestyksessä on esimerkiksi päivittäin meditaatioharjoituksia yli tunnin ajan.

TILAN LUOMINEN LIIKKEELLE Tutkimus on osoittanut liikkeen tärkeyden keskittymisen ja oppimisen edistämisessä, ja sen tulisi vaikuttaa tilojen, kalusteiden ja välineiden muotoiluun. Ensisijaisesti kyse on oppimiskyvyn vahvistamisesta, mutta liikunta edistää myös ylimääräisen energian poistamista. Se vuorostaan edistää keskittymiskykyä.16 Koulut kehittävät joustavampia ympäristöjä, jotka muistuttavat sitä mitä toimistoympäristöissä kutsutaan nimellä Activity Based Working eli tehtäviin perustuva työnteko. Tämä aktiivisuuteen perustuva oppiminen sisältää mahdollisuuden luoda oikea ympäristö oikealle toiminnalle ja mahdollisuuden vaihdella isojen luokkakokojen, ryhmätöiden ja yksilöllisen opiskelun välillä. Ja sen, että koulutustila tai luokkahuone edistää tätä dynaamisella tavalla, jotta vaihtuvat toiminnot ovat mahdollisia.

Aikuiskoulutuksessa oppimisympäristöt tulevat yhä enemmän muistuttamaan tehtäviin perustuvaa työskentelyä siten, että eri tyyppisiä oppimistapoja voidaan toteuttaa erilaisissa paikoissa, tiloissa ja laitoksissa. Aktiivisuuteen perustuvaa oppimista kehitetään myös peruskouluille ja lukioille.17 Suomen uusi opetussuunnitelma, joka otettiin käyttöön syyslukukaudella 2016, viittaa lisäksi liikunnan ja aktiivisuuden tarpeellisuuteen oppimisessa.18 Miten se on mahdollista saavuttaa? Koska useimmat oppimisympäristöt on rakennettu perinteisiä istumapaikkoja varten ja niiden uudelleenrakentamisresurssit ovat rajalliset, mahdollisuudet ovat uusissa joustavissa kalusteissa ja erilaisten ympäristöjen luomisessa jo olemassa oleviin tiloihin. Sisustuksen on vahvistettava pedagogiikkaa ja pystyttävä välittämään ohjeita tai muistutuksia, jotka vahvistavat kaikkia aisteja.

LÄHTEET

14 Ulrika Myhr, Child Specialist in Physiotherapy, Learn to Move (learntomove.se).

15 AltSchool on sekä San Franciscossa että Brooklynissä, New Yorkissa.

16 Liikunta kouluissa: katso esimerkiksi Mer fysisk aktivitet på schemat gav förbättrade skolresultat (Fyysisen liikunnan lisääminen lukujärjestykseen tuotti parempia koulutuloksia), Göteborgin yliopisto.

17 Ulrika Myhr, Child Specialist in Physiotherapy, Learn to Move (learntomove.se) 18 Katso esimerkiksi: Peruskoulun uusi opetussuunnitelma voimaan – näin lapsesi koulu muuttuu (yle.fi) 19 Katso esimerkiksi: Nya läroplanen oroar i skolexemplet Finland (Uusi opetussuunnitelma aiheuttaa huolta koulun esimerkkimaassa Suomessa), Dagens Nyheter 4.12.2016.

MITÄ LEARN BNB TARKOITTAA POHJOISMAIDEN OPPIMISYMPÄRISTÖILLE VUONNA 2025?

TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNASSA EMME ISTU PITKÄÄN PAIKALLAAN. OTA HUOMIOON UUSI NÄKEMYS LIIKKUMISESTA JA UUDET VAATIMUKSET YMPÄRISTÖSTÄ, JOSSA VAIKUTAMME.

Ilmiö, jota kutsumme nimellä BnB tarkoittaa periaatteessa muuttunutta näkemystä ihmisestä organismina. Näkemystä, jossa ”ruumis ja sielu” eivät ole enää vastakkaisia, vaan yksi ja sama. Ja kannattaa muistaa: askel ruumiilliseen oppimiseen akateemisessa aineessa on jättiläisharppaus. Erityisesti vanhemmat, joiden lapset eivät eri syistä menesty hyvin uusilla menetelmillä, ovat vaarassa olla hyvin skeptisiä – ylimenovaiheen ajan.

Trendi edistää todennäköisesti liikunnan määrän lisääntymistä koulussa. Ei ainoastaan kehon vaan myös itse oppimisprosessien vuoksi.

Tällä on luonnollisesti seurauksia oppimisympäristöjen muotoutumiselle. Ehkä yliopisto ja korkeakoulut kehittävät tiloja vain liikunnalle. Samalla tavoin voivat verkkopohjaiset koulutusalustat yhdistää fyysisen momentin koulutukseen kotoa käsin opiskeleville. Mikä tehtävä kalusteilla ja sisustuksella voi olla silloin?

LIIKKEET, JOTKA EIVÄT HÄIRITSE Kuten osa digitalisaation seurauksista, liikkuminen tuo oppimisympäristöissä haasteita työrauhan suhteen. Ja kysymyksiä kuten: Kuinka sisustussuunnittelu voi auttaa oppijaa saamaan sopivan määrän kiihoketta? Miten tilassa voi liikkua häiritsemättä niitä, joiden täytyy keskittyä? Miten hiljaista esimerkiksi lattialle hyppääminen voi olla?

Yksi ratkaisu voivat olla liikkumisen, vaikka hiljaa ja hienovaraisesti, mahdollistavat tuotteet, kuten esimerkiksi keinuva tuoli perinteisen tuolin sijaan. Hiljaisia pöytätasoja jo toivotaan, samoin kuin tuoleja, joita voi siirtää hiljaa.

AINEESTA PROJEKTIIN Siirrymme myös ainepohjaisesta opettamisesta projektipohjaiseen oppimiseen: opettajan määräämästä järjestyksestä yksilötasolle. Kyse on dynaamisuuden ja liikkeen lisäämisestä tilassa stimuloimaan oppimista. Harva – jos kukaan – sopii malliin, jossa koko päivä istutaan hiljaa koulunpenkillä. Tästä meillä on selkeä esimerkki Suomessa, jossa syksyllä 2016 otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka ensimmäisenä otettiin käyttöön alakouluissa.

Tarkoitus on tehdä opetuksesta enemmän oppilaskeskeistä ja aktiviteetteihin perustuvaa. Yksi peruste tähän on, että suomalaiset koululaiset eivät ole viihtyneet koulussa19.

Nyt painotetaan ryhmätöitä, itsenäistä tietojen hankintaa ja kriittistä ajattelua. Se edistää myös omaa vastuuta ja kehittymistä.

NÄIN NYKYISIÄ KOULUTILOJA VOIDAAN MUKAUTTAA Se, pitääkö opiskelutilojen siirtyä tilasta, jossa istutaan, liikkuviin ympäristöihin, ei ole itsestään selvää. Nykyiset koulurakennukset ovat huonosti mukautettavissa tähän uuteen ajattelutapaan. Ja tilaajat tulevat olemaan moneen kertaan todella eksyksissä. Mitä me tarvitsemme?

Mikä on tarpeellista ja mikä on ylellisyyttä? Siinä tilanteessa voi olla paljon apua siitä, että toimittajalta saa ehdotuksia toiminnallisista ratkaisuista ja tuotteista.

Oikeat tuotteet ja kalusteet voivat edistää liikettä, joka vuorostaan voi parantaa oppimista. Tunnistimin varustettu tuoli voi esimerkiksi opastaa käyttäjää muuttamaan asentoa tai ryhdistäytymään. Myös kangas voi esimerkiksi vaihtaa väriä sen mukaan kuinka pitkään henkilö on istunut.

19

TRENDI 2: TÄYSIN KESTÄVIÄ OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ KESTÄVYYS TARKOITTAA, ETTÄ KAIKKI TOIMIJAT JA TEKIJÄT TYÖSKENTELEVÄT SUUNNITELMALLISESTI KOHTI TULEVAISUUTTA. EI VAIN TALOUDELLISESTI, EKOLOGISESTI JA SOSIAALISESTI, VAAN MYÖS YKSILÖN TASOLLA. KESTÄVÄ, TREENATTU KEHO, JOKA ANTAA PSYYKELLE OPTIMAALISET EDELLYTYKSET TOIMIA, SEKÄ TARKKAAN HARKITTU OPETUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ, EDISTÄVÄT PITKÄLLE KANTAVAA, KESTÄVÄÄ OPPIMISTA.

Meidän täytyy tarkkailla oppimisympäristöjen kehityksessä sitä, millainen vaikutus niillä on psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, mutta myös sitä, miten me sosiaalisina olentoina reagoimme ympäristöön. Kuinka ympäristöt voivat paremmin edistää oppimista? Etenkin, kun tiedämme, että oppiminen käy paljon helpommin kun olemme terveinä ja hyvässä kunnossa. Nämä ovat tekijöitä, jotka mitä suurimmassa määrin ohjaavat kauaskantoista, kestävää oppimista.

PROFIILIKYSYMYKSESTÄ HYGIENIATEKIJÄÄN Vuosikymmenen aikana julkaistujen kirjojen, hälytysraporttien ja globaalien ympäristökokousten jälkeen, ympäristökysymys on yksi aikamme poliittisista pääraiteista20.

Ympäristöllisellä tavalla ajatteleminen sisältyy kaikkien

20

vakavasti otettavien yritysten strategiseen työhön – eikä vain siksi, että brändi vahvistuisi. Ilmastomuutoksen yhä näkyvämmät vaikutukset ovat tehneet ekologisesta kestävyydestä tarpeellista ja konkreettista. Kiertotalous, eli ajatus siitä, ettei mikään resurssi päädy jätteeksi vaan se uudelleenkäytetään, on vastaus siihen, miten ekologinen ja taloudellinen kestävyys voivat kasvaa. Ajallisesti optimaalisesti kestävä oppimisympäristö tarkoittaa sitä, että sekä ihminen että ympäristö suojataan resurssien tuhlaukselta sekä haitallisilta aineilta. Mutta holistisessa kokonaiskäsitteessä, jota tässä käytämme, ei pelkkä planeetan hoitaminen pidemmän ja paremman elämän varalle tule riittämään. Kestävyys koskee myös yksilöllistä kehoa, tietoja ja työelämää.

21

”USKON ETTÄ KOULULLE ON SUURI PEDAGOGINEN ONGELMA YMMÄRTÄÄ KEHOA.” ULRIKA MYHR, CHILD SPECIALIST IN PHYSIOTHERAPY, LEARN TO MOVE

NIMBY – NOT IN MY BODY! Lyhenne NIMBY tarkoittaa alun perin Not in my backyard (ei minun takapihallani) ja se on muodostunut kuvaamaan kiinteistönomistajia, jotka vastustavat uudisrakentamissuunnitelmia, jotka voivat laskea heidän kiinteistönsä arvoa. Saman voimakkaan rajanvedon voi sanoa tulleen yhä tavallisemmaksi nykyisten kuluttajien keskuudessa.

Sen sijaan, että pelättäisiin suoria uhkia kuten esimerkiksi nälänhätää tai luonnonkatastrofeja, monet pelkäävät nyky-yhteiskunnassa hahmottomia uhkia, joita usein syntyy yhteiskunnan modernisoitumisen seurauksena.

Yksi näistä uhista ovat haitalliset aineet, jotka joutuvat kehoomme syömämme ruoan ja hengittämämme ilman kautta sekä tavaroista, joilla ympäröimme itsemme. Media vangitsee huomion hälyttävillä raporteilla ja markkinat mukauttavat tarjontaa useammilla uusilla, ns. luonnollisilla tuotteilla.

Ehkä kaikkien selkein esimerkki ovat ruoan lisäaineet.

Ruotsalaisista 84 prosenttia mainitsee, että he välttelevät jossain määrin tuotteita ja elintarvikkeita juuri siksi, että ne

22

sisältävät terveydelle vaarallisia kemikaaleja.21 Enemmän tai vähemmän tietoon perustuva lisäainekritiikki on saanut elintarviketeollisuuden nopeasti löytämään uusia tapoja lisätä tuotteisiin väriä, makua ja säilyvyyttä.

Tämä puhtaan ruoan metsästäminen ei sido kaikkia kuluttajia, mutta riittävän monia, jotta tuottajat välittävät myynnistään ja myös brändimielikuvastaan. Tämä sama koskee valmistajia, jotka valmistavat käyttämiämme ja meitä työpaikoilla ympäröiviä tuotteita. ”On selvää, ettei ole lainkaan hyväksyttävää, jos käytössä on myrkyllisiä aineita, joita jäsenemme käyttävät päivittäin ja jotka voivat lisätä hormonaalisten häiriöiden riskiä. Harvoin on mitään niin mahdotonta hyväksyä kuin tämä.”

Nämä sanat ruotsalaisen ammattiliiton Handelin puheenjohtaja Lars-Anders Häggström sanoi, kun Ruotsissa löydettiin 2010 hormonaalisia häiriöitä aiheuttavia aineita sisältäviä kuittirullia.22 Samoin voisivat sanoa myös monet vanhemmat Pohjoismaissa, kun media on useiden vuosien ajan tuonut esiin, että leikkikalut ja jopa tuttipullot sisältävät myrkyllisiä aineita.23 Greenpeace otti 2016

käyttöön uuden myrkkyluettelokategorian, kun ulkoiluvaatteet otettiin suurennuslasin alle.24 Kattava testaus on osoittanut, että tällä luonnonystävien tuotealalla ei toimita erityisen rakastettavasti ympäristöä kohtaan.

Mutta tiedot siitä, mikä on vaarallista vaihtelevat. Ja entäpä koulut? ”Vanhemmat haluavat, että heidän lastensa ympäristöt sisustetaan turvallisilla ja puhtailla materiaaleilla”, toteaa Kinnarpsin Elisabeth Slunge.

TULEVAISUUDEN TURVALLISET OPPIMISYMPÄRISTÖT Lähes yhdeksän ruotsalaista kymmenestä mainitsee olevansa huolissaan siitä, että he saavat itseensä ympäristöstä kemikaaleja, jotka voivat vahingoittaa terveyttä.25 Cocktail-vaikutus, eli se että odottamattomia seurauksia voi muodostua, kun näennäisesti vaarattomia aineita sekoitetaan toisiinsa tuotteissa, on yksi heidän huolenaiheistaan.

Mutta vaikka pelko myrkkyjen joutumisesta omaan kehoon kasvaa, vain hieman alle puolet (49 %) ruotsalaisista tietää, että terveydelle vaarallisia kemikaaleja voi olla kalusteiden

osissa, kuten esimerkiksi palonsuoja-­aineissa ja muovin ja kumin pehmentimissä. Suunnittelutoimisto Wolfgang, joka suunnittelee uuden Skapaskolan Rosenhillin Tukholman lähelle, ei ole havainnut juurikaan kysyntää erityisen myrkyttömille materiaaleille. Projektin luulisi varmasti kiinnostavan kaikkein osallistuvimpia koululaisten vanhempia.26 Mutta kysymys terveellisistä sisustusmateriaaleista tulee todennäköisesti saamaan enemmän huomiota tulevina vuosikymmeninä. Useat rinnakkaiset trenditutkimukset27 osoittavat, että kuluttajat ovat entistä tiedostavampia. Tietoisuus keholle haitallisista tai vähemmän terveellisistä aineista näkyy yhä useammassa yhteydessä.

Yleinen suuntaus, jossa pyritään välttämään sairastumista ja hoitamaan omaa ja lasten terveyttä, ei osoita mitään merkkiä heikentymisestä. Ihmiset haluavat välttää altistumasta haitallisille aineille – heti kun he tietävät niistä.

Tieto tuo usein mukanaan uusia, kovempia vaatimuksia, niitä joita nykyiset kuluttajat ja kansalaiset yleisesti esittävät. Se että terveelliset oppimisympäristöt olisivat poikkeus kehityksessä, on epätodennäköistä.

23

TRENDI 2: TÄYSIN KESTÄVI Ä OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ

90%

ON SAMAA MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ HE OVAT HUOLISSAAN YMPÄRISTÖN KEMIKAALEISTA, NIIDEN JOUTUMISESTA ELIMISTÖÖN JA TERVEYSHAITOISTA.25

NELJÄ MERKKIÄ AJASSA Ruotsin luonnonsuojelujärjestön kampanja Giftfri förskola (Myrkytön esikoulu).

Nätverket Giftfri Vardag (Myrkytön arki -verkosto), Kemikalie­inspektionen 2015.

Kouluympäristötutkimus, jonka toteuttivat Kinnarps ja Demoskop, osoittaa, että joka toinen oppilas pitää fyysistä ympäristöä ratkaisevana tai hyvin tärkeänä viihtymisen kannalta. Vain joka kolmas opettaja mainitsi olevansa tyytyväinen työympäristöönsä.

Alle vuodessa 7 200 henkeä liittyi Giftfri Have -kampanjaan, joka toimii sen puolesta, että tanskalaiset puutarhat hoidettaisiin ilman myrkkyjä.

24

PAINAVAT ARGUMENTIT MYRKYTTÖMYYDEN PUOLESTA Uudesta tutkimusta löytyy selviä argumentteja myrkyttömien sisätilojen puolesta. Harvardin yliopiston tiimi antoi kokeeseen osallistuvien työskennellä ilmanpuhtaudeltaan vaihtelevissa ympäristöissä kuuden työpäivän ajan. Osallistujat tekivät jatkuvasti testejä, joiden tehtävät liittyivät päätöksentekoon. Tulokset olivat ällistyttäviä. Parempi ilmanlaatu sai osallistujat pärjäämään 61 - 101 prosenttia paremmin testeissä.28 Nykyhetken toiveet lisääntyneestä henkilökohtaisesta tuottavuudesta ja tietotaidosta voivat antaa näille tutkimustuloksille yhä suuremman merkityksen.

Luonnonmateriaalit vaikuttavat lisäksi tekevän käyttäjien käytöksestä kestävämpää. Näin sanoo Rikard Gartmyr suunnittelutoimisto Wolfgangista. Äsken mainitussa uudessa koulussa tehdyssä työssä on otettu tietoinen strategia valita materiaaleja, joiden pinnat koetaan luonnollisiksi. Tämä sen jälkeen, kun opintovierailu muihin kouluihin osoitti, että muovisemmilta näyttävät pinnat joutuvat kovemmalle kulutukselle.29 ”Kun jotain rakennetaan, mallinnetaan tai suunnitellaan aidosti, se välittää ajatuksen sekä vierailijalle että ympäristölle”, hän toteaa. ”Kun ajatus tuntuu ympäristössä, vierailija osoittaa kunnioitusta ja käsittelee ympäristöä sen jälkeen kunnioituksella.”

Ehkä se on kalusteala, jonka on otettava vastaan haaste ja näytettävä kuluttajille, että olemassa on vaihtoehto.

Eivätkö juuri kouluympäristöt, joissa niin monet henkilöt viettävät niin paljon aikaa, ja joissa sisustusta käytetään usein todella pitkään, voisi olla itsestään selviä paikkoja saneerattavaksi ensimmäisinä?

KESTÄVIÄ OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ POHJOISMAIHIN – 2025 PYRKIMYS MYRKYTTÖMÄÄN YMPÄRISTÖÖN ON YHÄ VOIMAKKAAMPI KOKO YHTEISKUNNASSA. SE TULEE MYÖS OTTAA HUOMIOON, KUN MUOVAAMME TULEVAISUUDEN KOULUA. Edellisessä luvussa esittelemämme trendin, Learn BnB:n, kanssa on linjassa trendi Kestäviä oppimisympäristöjä, joka asettaa myös paljon painoa kehon merkitykselle oppimisessa. Tässä on kyse myös puhtaasta ja terveellisestä ympäristöstä. Mikä tehtävä kalusteilla ja sisustuksella voi siinä olla?

TASAPAINON LÖYTÄMINEN HUOLENPIDON JA HUOLEN VÄLILLÄ Uskoisi olevan tulevaisuuden mahdollisuus ja ainutlaatuinen myyntiargumentti, että koulu pystyisi esittämään täysin myrkyttömän oppimisympäristön. Samaan aikaan kyse on huolenpidon ja huolen tasapainottamisesta. Viestiminen kemikaalien riskeistä voi johtaa kuulijan ylireagointiin, mutta myös tiedottajan uskottavuuden vähenemiseen, jos väitettyjä, pelottavia vaikutuksia ei koeta selvästi.

Samanaikaisesti tiedämme, että eri tuotemerkkiluokissa, joissa ihmisten on pakko liikkua, on riskejä. Kun luomumaito lanseerattiin, kokemukselle tavallisesta maidosta tapahtui jotain. Heräsi kysymys pitäisikö sitä pitää ei-luonnonmukaisena.

KESTÄVÄ TYÖYMPÄRISTÖ – KILPAILUASE LÄHTEET

20 Ruotsin radio P1 12.10.2016, Stockholm Environment Instituten Karl Halldingin haastattelu.

21 Kinnarpsin tutkimus 2016.

22 Ruotsin radio, 14.10.2016.

23 Giftigt legetøj findes stadig på hylderne, DR Nyheter 5.8.2002; Populært legetøj indeholder giftig kemi, Metro Express 12.2.2013; Giftstoffer fundet i populært legetøj, Ekstrabladet 31.3.2015.

24 Greenpeace.

25 Kinnarpsin tutkimus 2016.

26 Keskustelu Rikard Gartmyrin kanssa, suunnittelutoimisto Wolfgang 2016 27 Ridderheimsrapporten 2015 ja Harrysrapporten 2016 28 Associations of Cognitive Function Scores with Carbon Dioxide, Ventilation, and Volatile Organic Compound Exposures in Office Workers; Joseph G. Allen, Piers MacNaughton, Usha Satish, Suresh Santanam, Jose Vallarino, and John D. Spengler 2015. Environmental Health Perspectives.

29 Keskustelu Rikard Gartmyrin kanssa, suunnittelutoimisto Wolfgang 2016

Jos vaatimukset kemiallisesti terveestä oppimisympäristöstä muuttuvat kovaäänisiksi, syntyy valtava tarve korvata nykyiset sisustukset terveellisemmillä materiaaleilla.

Mutta kuka sen maksaa aikana, jolloin koulu ja koulutus jo elävät taloudellisesti kireissä olosuhteissa?

Suuren tarpeen ja pienten resurssien yhdistelmä saattaa johtaa kattavaan innovaatioon sekä materiaalien että suunnittelun osalta. Odotettavissa on jännittäviä aikoja oppimisympäristöjen suunnittelijoille!

Myös markkinalogiikka voi nostaa oppimisympäristöjen laatua. Kun tietoisuus ympäristön merkityksestä oppimiselle kasvaa, kestävästä työympäristöstä tulee ase kilpailtaessa oppilaista ja opiskelijoista. Ihmiset haluavat yhä enemmän parasta. He asettavat vaatimuksia elämälle asettamalla vaatimuksia itselleen ja ”toimittajilleen”.

Nostamalla esiin mahdollisuus myrkyttömästi muotoiltuun tilaan, voidaan kaikkein kunnianhimoisimmat houkutella tiettyyn oppimisympäristöön. Ja sellaisen, mikä alkaa ainutlaatuisena, on taipumus muuttua kiistämättömäksi hygieniatekijäksi – jos se näyttää vastaavan kohderyhmän tarvetta. Sillä tavoin kehitystä ohjataan kohti kokonaisvaltaisesti kestäviä oppimisympäristöjä.

MENTAALINEN OPTIMOINTI – UUSI NORMAALI Kyse on myös ihanteellisen tilan luomisesta aivoille ja ajatuksille. Kun kehon ja psyyken väliselle suhteelle annetaan yhä enemmän painoa, kasvaa myös todennäköisyys, että tulevaisuuden oppilaat tulevat oppimaan miten he voivat optimoida omat aivonsa oppimiseen. Nykypäivän esikoulut, jotka antavat lasten harjoitella meditaatiota, toimivat edelläkävijöinä sille, että samanlainen läpilyönti tapahtuu myös muissa koulutusmaailman osissa.

NOSTAMALLA ESIIN MAHDOLLISUUS MYRKYTTÖMÄÄN DESIGNIIN, VOIDAAN KAIKKEIN KUNNIANHIMOISIMMAT HOUKUTELLA TIETTYYN OPPIMISYMPÄRISTÖÖN. JA SELLAISEN, MIKÄ ALKAA AINUTLAATUISENA, ON TAIPUMUS MUUTTUA KIISTÄMÄTTÖMÄKSI HYGIENIATEKIJÄKSI.

25

TRENDI 3: DIGILEARN. DIGITALISOITUNUT OPPIMINEN ALKUUN TV JOHDATTI MEITÄ SIIHEN, JA TIETOKONEIDEN MYÖTÄ OLEMME SIIRTYNEET YHÄ PIDEMMÄLLE UUTEEN MEDIATODELLISUUTEEN, JOTA KUTSUTAAN KYBERMAAILMAKSI. INTERNETIN MYÖTÄ AVAUTUU LISÄKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA TODELLINEN VUOROVAIKUTUS LÄHETTÄJÄN JA VASTAANOTTAJAN VÄLILLÄ.

Mutta vaikka Internet on alusta alkaen ollut tiedon ja ideoiden levittämiseen suuntautunut, oppimisen maailma on ollut ällistyttävän vastustuskykyinen yhteiskunnan digitalisaatiolle. Pääasiassa on pysytty analogisessa paperimaailmassa lyijykynien, kirjojen ja opetustaulujen parissa.

Ainakin tähän saakka.

Nyt IT-yritykset tunkeutuvat kouluun ja aivan takana odottavat robotit, tämä kaikki sen politiikan tuella, jonka on saatava lisää koulutusta pienemmillä kustannuksilla.

Ilmainen opetus internetissä kasvaa samaan aikaan ällistyttävällä laajuudella, mikä vaikuttaa paitsi oppimisympäristöjen muotoutumiseen, myös siihen mitä opetusympäristö on.

NÄYTTÖRUUTU AIVAN ENSIKSI Näyttö on sopiva symboli sille, miten digitalisaatio muuttaa oppimista. ”Käänteisessä opetushuoneessa” opettaja tallentaa opetuksen videolle. Oppilaat katsovat videon kotona ja tulevat sen jälkeen kouluun tekemään tehtävät, jotka aiemmin

26

olivat kotiläksyjä – nyt kuitenkin opettajan tuella.

Internetin globalisoiva voima sisältää siemenen toisten tapaamiseen ja ymmärtämiseen. Miksi ei esimerkiksi voisi saada palautetta omista luomuksista julkaisemalla ne sosiaalisessa mediassa? Paitsi, että vahvistetaan tunnetta siitä että opiskeleminen on totta, parannetaan tulosta jatkuvan ympäristöstä tulevan palautteen avulla (feedback-loop).

Lisäksi nykyään on tarjolla tuhansittain kursseja verkkoalustoilla, kuten Khan Academy. Opettajat voivat olla yksittäisiä opettajia tai maailman korkeimmalle arvostettuja yliopistoja, mutta kaikki tapahtuu näytön kautta. Epävirallista oppimista tapahtuu myös sosiaalisissa medioissa mm. Youtubessa. Tämän vahvistaa Kairos Futuren uusi tutkimus Skola 2031.30 Siinä oppilaat kuvaavat työskentelytapansa digitalisoituneemmaksi kuin mitä opettajat ovat tarkoittaneet sen olevan. Erotus käsityksissä voi johtua siitä, että oppilaat viestivät opiskeluista ja hakevat tietoa enemmän digitaalisesti kuin mitä opettajat näkevät luokkahuoneessa.

27

TRENDI 3: DIGILEARN

RAJATON KOULUTUS

”TULEVAISUUDESSA IT TULEE MUUTTUMAAN YKSITTÄISISTÄ YKSIKÖISTÄ YHTEISTOIMINTATYÖKALUKSI.” EVA BJERROM, DISTINGUISHED ORGANISATION ANALYST, ALEXANDRA INSTITUTE

Rajattomassa oppimisympäristössä oppiminen tapahtuu monissa eri ympäristöissä, tietystä fyysisestä paikasta riippumatta. Luokkahuone on sen sijaan virtuaalinen ja avoin monille.

Digitaalinen muutos luo mahdollisuuksia yhteistyöhön ja oppimiseen yli maantieteellisten ja kulttuuristen välimatkojen. Oikean asiantuntemuksen ja tiedon löytäminen vaikuttaa myös positiivisesti entistä demokraattisempaan oppimiseen. Tiedot ovat kaikkien saatavilla. Yhdessä yhteydessä oppilaana oleva voi olla jonkun toisen opettaja toisessa yhteydessä. Tarjonnan jakaminen opettajien, samoin kuin vanhempien ja koulun välillä helpottuu luonnollisesti myös, mikä tarkoittaa enemmän saatavilla olevia resursseja kullekin oppilaalle. Digitaalisten opetusalustojen ja opettajien tallentamien opetusmateriaalien avulla oppilailla on käytössä koulun resurssit vuorokauden ympäri.

YKSILÖLLISYYDEN KORKEA ASTE Digitalisaatio edistää myös sitä, mikä on aina ollut haaste analogisessa maailmassa: antaa jokaiselle oppilaalle henkilökohtaisesti mukautettua opetusta. Digitaalisten opetusalustojen kautta oppilaille tarjotaan mahdollisuus kerrata niin opettajan ohjeita kuin harjoituksia. Sillä tavoin pienennetään riskiä, että luokan tahti pakottaa oppilaat siirtymään eteenpäin aineessa huolimatta siitä, etteivät he ole vielä omaksuneet edellistä aineistoa. Opettaja saa samalla enemmän aikaa antaa yksilöllistä tukea, koska opetus on videoitu edeltä käsin. Opetus voi tapahtua reaaliajassa mutta myös tarvittaessa.

SAAVUTETAANKO SUUREMPI TEHOKKUUS?

KOLME MERKKIÄ AJASSA Lisääntynyt kotona oppiminen online-palveluiden välityksellä.

Big Datan eli suurten tietomäärien analysointi ongelmanratkaisua varten.

Joustavien luokkahuoneiden kysyntä.

28

Suurempaa tehokkuutta arvostetaan korkealle aikana, jolloin yleinen tehostamisaalto menee läpi koko yhteiskunnan. Jopa opetuksen on muututtava älykkäämmäksi.

Uudet ajatustavat, tarpeet ja mahdollisuudet tuovat mukanaan mahdollisen vallankumouksen. Mutta tekniikka on ihmistä varten, ei koskaan päinvastoin. Tutkimukset digitaalisten apuvälineiden vaikutuksesta oppimiseen eivät osoita yksiselitteisesti positiivista tulosta. Tekniikan nopea kehitys muuttuu yhtä aikaa monimutkaisemmaksi ja helpommin saatavilla olevaksi. Se voi muodostaa kuilun niiden välille, jotka ovat digitaaliseen maailmaan tottuneita ja siinä helposti työskenteleviä ja niiden, joille se on vaikeaa, ja joilta puuttuu kokemusta tai halua oppia.

LÄHTEET

30 Skola 2031, Kairos Future.

31 Chalmersin kirjasto oli Ruotsissa ensimmäinen, jossa oli Learning Commons -ympäristö. Se on ”joustava oppimisympäristö ilman perinteisiä kirjoja, jossa on täydellinen elektronisten resurssien ja erikoistuneen henkilöstön käytettävyys”.

MITÄ DIGILEARN MERKITSEE POHJOISMAISILLE OPPIMISYMPÄRISTÖILLE 2025?

YHTEISET ALUSTAT, JOTKA MYÖS RAJAAVAT. SIITÄ TULEE TULEVAISUUDEN HAASTE. Todella digitalisoitunut oppiminen on täysin riippuvainen siitä, että oppijalla on henkilökohtaisesti käytettävissä laitteisto ja ohjelmisto sekä internetyhteys. Kun ympäristö täyttää tämän vaatimuksen, on aika miettiä mitä oppimisen digitaalinen muutos vaatii fyysiseltä oppimisympäristöltä.

YHTEISET TYÖALUSTAT Viime vuosina on kehitetty lukuisia digitaalisia työkaluja yhteisille alustoille. Tämän takana on seuraus, joka nykyisillä digitaalisilla työkaluilla usein on yhteistyölle: taipumus tuijottaa omaa ruutua, ja joskus kesken keskustelun tulla niellyksi internetin loputtomaan viriketulvaan. Se luo kalliita keskeytyksiä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Etenkin ryhmätöissä tai luovissa prosesseissa, jotka ovat perustavanlaatuisia elementtejä tulevaisuuden tiimikeskeisessä ja yrittäjäsuuntautuneessa pedagogiikassa.

Tulevaisuuden oppimisympäristöjen tulee siksi täyttää yhteisten työskentelyalustojen tarve – mielellään digitaalisten, jotka vapauttavat meidät projektin dokumentoinnista erillisenä prosessina. Lisäksi tarvitaan tiloja ja sisustus, joka voi suojata meitä ei-toivotulta digitaaliselta häiriöltä, esimerkiksi muiden ryhmien töiltä sähköisillä älytauluilla.

SUURET VAATIMUKSET SISUSTUKSEN JOUSTAVUUDELLE Opiskeluympäristöjen pitää pystyä käsittelemään monia eri työskentelytapoja: ryhmätöitä, pienryhmäopetusta, yksilötyöskentelyä ja opettajan ohjaamia keskusteluja.

Lisäksi toiveena on lisätä koulurakennusten hyödyntämistä, sillä ne ovat osittain käyttämättömiä suuren osan vuorokaudesta – koulu päivisin, tapahtumatila iltaisin. Se tarkoittaa todennäköisesti myös, että sisustuksen osien on oltava siirrettäviä, jotta huoneen voi mukauttaa eri tyyppisille tehtäville. Tämän lisäksi kalusteiden täytyy voida toimia tukena erilaisille laitteille ja samalla olla ergonomisia. Kaikki tämä asettaa valtavia vaatimuksia sisustuksen joustavuudelle.

FYYSINEN TAPAAMINEN ON MYÖS TÄRKEÄÄ Näytöt ovat vaarana johtaa keskeytyneisiin keskusteluihin. Keskusteluympäristö saa myös usein negatiivisia vaikutuksia, kun keskustelijat tapaavat etänä sosiaalisissa medioissa. Jotta näitä digitaalisen muutoksen seurauksia vastaan voidaan vaikuttaa, tarvitaan tietoisuus siitä, että keskustelun ja ongelmien ratkaisun pitää tapahtua analogisissa tapaamisissa oppilaiden välillä.

EPÄTAVALLISIA TILOJA TAVALLISILLE VANHEMMILLE Koulujärjestelmän muuttamista lapsille ja nuorille kuvataan usein vaikeaksi. Ja mitä usein aliarvioidaan on muutosvastarinta, jota vanhemmilla voi olla. Toimivan digilearn-muutoksen haasteena onkin uutuuksien menestyksellinen ankkuroiminen oppilaiden huoltajille, erityisesti jos kyseessä on jo vakiintunut koulu, jota muutos koskee.

DIGITALISAATIO JOHTAA KIRJASTOVERSIOON 2.0 Digitalisaatio tarkoittaa, että tietokirjat vanhentuvat nopeasti.

On jo kirjastoja, joiden aineisto on kokonaan digitaalista31 ja Googlen kunnianhimoisena tavoitteena on digitalisoida maailman kirjat. Kysymyksiä, joita meidän on esitettävä itsellemme: Mitä kirjastosta silloin tulee? Kuinka arvot, joita näissä yhteiskunnalle niin tärkeissä instituutioissa on aina ollut, voidaan säilyttää ilman, että kirjoilla on päärooli?

TUNNISTIMET OHJAAVAT ÄLYKÄSTÄ SISUSTUSTA Tunnistimet ovat tulossa käytännössä kaikkiin ajateltavissa oleviin esineisiin, ja se avaa mahdollisuuden älykkääseen sisustamiseen. Ja itseorganisoivaan oppimisympäristöön: Puhtaasti teoreettisesti tulisi tunnistimella varustettujen kalusteiden löytää itse oikea paikkansa huoneessa viimeisen aktiviteetin päätyttyä. Jatkokehitystä olisi, että internetin kautta voisi kalustaa huoneen tai että huone muistaisi edelliset kalusteet, jotka käyttäjä on tilannut. Etenkin olisi tärkeää, että kalusteet ”tunnistaisivat” käyttäjät ja säätäisivät asetukset oikeiksi.

29

TRENDI 4: DIGITEACH. DIGITAALIAJAN OPETUS MITEN DIGITALISAATIO MUUTTAA OPETUSTA? INTERNET TARJOAA KAIKEN TIEDON, MITÄ KOULU VOI TARVITA. TABLETTITIETOKONEIDEN DIGITAALINEN KURSSIKIRJALLISUUS ON JO OSITTAIN KÄYTÖSSÄ. JA NYT TULEE TEKNIIKKA, JOKA MUUTTAA KAIKEN – OVATKO ROBOTTI-AVATARIT TULEVAISUUDESSA OPETTAJIA?

Ennusteet osoittavat, että jopa 50 prosenttia nykyisistä työtehtävistä on automatisoitu suunnilleen vuonna 2035.32 Ammattiryhmät, joiden uskotaan olevan vähiten muuttuvia tässä neljännessä vallankumouksessa, ovat luovuutta ja aitoja ihmissuhteita vaativat ammatit. Opettaja on siinä merkityksessä kaksin verroin vaikea korvata. Mutta sitä yritetään.

Nao-robotti auttaa kielenopetuksessa ja autististen lasten harjoittamisessa mutta antaa myös korkeampaa opetusta.33 Ruotsalainen ”sosiaalinen robotti” Furhat seurustelee ympäristön kanssa koulussa Tukholman lähellä

30

puettuna pöyheään turkismyssyyn, joka piilottaa epäinhimillisen takaraivon. Entä sitten automatisoidut oppilaat?

Norjassa AV1-robotti antaa pitkäaikaissairaille oppilaille mahdollisuuden olla läsnä luokkahuoneessa ja retkillä.

Robotin päätä ohjaamalla käyttäjä pääsee vuorovaikutukseen ympäristön kanssa älypuhelimella ja voi siten olla mukana muiden oppilaiden kanssa.

Robotti-avatarin avulla muualla oleville ihmisille tarjotaan läsnäoloa fyysisessä tilassa ja se voi muuttaa opettajan ammattia enemmän kuin kukaan on ehkä edes ajatellut.

31

TRENDI 4: DIGITEACH

”TULEVAISUUDESSA OPETTAJA EI OLE YKSIN.” MORTEN FISKER, CHIEF ANALYST, CO-DEVELOPING LEARNING ENVIRONMENTS FOR THE FUTURE, SIGNAL

AI – TEKOÄLY Tekoäly (AI) on jo läsnä työpaikoilla. SEB on ”palkannut” Amelian – tekoälyn, joka ratkoo asiakkaiden ongelmia ja kehittyy paremmaksi kokemuksen myötä.34 Kirjanpitoyritys Dooer käyttää tekoälyä koko kirjanpidon tekemiseen.

Suomessa Tieto on ottanut tekoäly Alicia T:n johtoryhmään.35 Nämä kognitiiviset robotit oppivat ihmisistä ja voivat aluksi tehdä helpompia tehtäviä, mutta oppivat ajan kuluessa yhä edistyneempiä asioita.

Robotit voivat siis hoitaa osia opetustehtävistä, mutta täysin automatisoitu koulu ei ole nurkan takana. Eikä sen edes tarvitse olla tavoite.

DIGITAALINEN TELEPORTTAUS – USEITA TEHTÄVIÄ

KOLME MERKKIÄ AJASSA Classflow: digitaalinen palvelu, jossa opettaja voi ladata opetus­ materiaalin palvelimelle ja oppilaat siirtyvät asteittain pedagogisten prosessien läpi.

Microsoftin HoloLens ja Holo­ portation, joissa käytetään ns. hologrammitekniikkaa kolmiulotteisuuden luomiseen.

Unicefin menestyksekäs koulutuskampanja, jossa VR-tekniikkaa käytetään kertomaan lasten koulutustarpeesta pakolaisleireillä.

32

Microsoftin TeachReach-aloitteen ansiosta neiti Xin Kiinassa opetti ruotsalaisia koululaisia, ilman että hän otti mukaan kehoansa. Sen sijaan robottikeho sai kuljettaa hänen opettavia kasvojaan tablettitietokoneella, joka oli sijoitettu kasvojen korkeudelle.36 Holoportation-palvelu antaa ihmisille virtuaalisen mahdollisuuden siirtyä toistensa ympäristöihin, missä he ikinä ovatkin. Kokouksen voi sen jälkeen tallentaa ja siinä voi käydä uudelleen. Arvioijat ovat sitä mieltä, että se on niin lähellä teleporttausta kuin mihin lähivuosina päästään.37 Tällä tekniikalla yliopistojen ja koulujen on yhtäkkiä mahdollista käyttää kaikkein parhaita opettajia, riippumatta siitä missä he ovat. Se paitsi hyödyttää tulevaisuuden oppilaita ja opiskelijoita, myös opettajat voidaan vapauttaa vaatimuksesta, että heidän on osattava lähes kaikki mitä oppilaan ympärillä tapahtuu, jotta koulunkäynti toimii. Sen sijaan aktiiviset pedagogit luovat sisältöjä yhdessä oppiaineen asiantuntijoiden kanssa; aineistoa, jonka sen jälkeen viestivät vahvimmat viestijät jne.

Missä päin maailmaa tahansa.

LÄHTEET

32 Katso esimerkiksi Frey, C. B. and M. A. Osborne (2013, 2016). The future of employment: how susceptible are jobs to computerisation? The Oxford Martin Programme on Technology and Employment. Oxford, tai Fölster, S. (2014). Vartannat jobb automatiseras inom 20 år - Utmaningar för Sverige, Stiftelsen för Strategisk Forskning.

33 SoftBank Robotics on Naon kehittäjä.

34 IPSoft ja SEB. 35 Tieto uutiset.

36 Dagens Media 7.10.2016.

37 Microsoft.

MITÄ DIGITEACH MERKITSEE POHJOISMAISILLE OPPIMISYMPÄRISTÖILLE 2025?

LIIKKUVASTA KUVASTA TULEE YHÄ TÄRKEÄMPI TEKIJÄ OPETUKSESSA.

Todella digitalisoituneeseen oppimiseen vaaditaan kiinteä tekninen perusta: jokaisella oppijalla tulee olla pääsy vaadittavaan tekniikkaan. Seuraava askel on esittää itselleen kysymys: mitä haasteita ja mahdollisuuksia digitalisaatio tuo mukanaan fyysiseen oppimisympäristöön?

LUOVIA MINISTUDIOITA Mahdollisuus osallistua maksutta opetukseen sellaisissa palveluissa kuin YouTube on itsessään vallankumous pyrkimyksessä yhtäläisin koulutusehtoihin. Samoin on laajalle levinnyt mahdollisuus kuvata korkealaatuista kuvaa.

Videot eivät kuitenkaan kuvaa itseään ja tuotanto vaatii häiriöttömyyttä. Joskus koko ryhmän kuvaustyöhön, joskus kouluttajalle, joka lataa muutaman luennon palvelimelle ennen lukukautta.

Tulevaisuuden oppimisympäristöjen pitää siis olla varustettu sekä videoiden luomiseen että käyttämiseen, esimerkiksi akustiikan osalta.

DIGITAALINEN TYÖSKENTELYTAPA TUO LISÄÄ KÄYTETTÄVYYTTÄ Digitalisoituneessa oppimisympäristössä pöydästä, sellaisena kuin sen nyt tunnemme, tulee vähemmän tärkeä ja tuolit voidaan korvata materiaalilla, jota on kevyempi siirrellä ja rakenteella, joka suunnittelullaan tarjoaa parempaa käytettävyyttä toimintaesteisille. Kysymys on: kuinka värinvalinta ja muut suunnittelumietinnät voivat tukea paremmin luokkahuonetta, joka toimii kaikille?

TEKOÄLY OTTAA PAIKAN LIITUTAULULLA Tekoäly tulee ottamaan yhä suuremman tilan työelämässä. Haasteena tulee olemaan, miten tekniikkaa voidaan parhaalla tavalla hyödyntää myös opetuksessa. Sen tulisi tukea, ei korvata ihmisen kykyjä. Ehkä yksinkertaisemmat tehtävät, kuten kokeiden korjaamiset, voisivat olla tekoälyn tehtävissä. Mutta miten muovataan opetusympäristö, jota tekoäly voi tukea?

TEKOÄLY TULEE OTTAMAAN YHÄ SUUREMMAN TILAN TYÖELÄMÄSSÄ.

HAASTEENA TULEE OLEMAAN, MITEN TEKNIIKKAA VOIDAAN PARHAALLA TAVALLA HYÖDYNTÄÄ MYÖS OPETUKSESSA. 33

TRENDI 5: MASS CUSTOMISATION. YKSILÖLLISESTI MUKAUTETTUA KAIKILLE KASVAVAN INDIVIDUALISMIN JA MARKKINATEKIJÖIDEN VAIKUTUKSEN LISÄÄNTYESSÄ YHÄ USEAMMILLA YHTEISKUNTASEKTOREILLA MYÖS JULKISESTI RAHOITETTUJA HYVINVOINTIPALVELUJA MUKAUTETAAN YKSILÖLLISESTI. TEOLLISUUDESSA ON JO KÄYTÖSSÄ MASS CUSTOMISATION, JOSSA SUURTUOTANNON EDUT YHDISTETÄÄN YKSILÖLLISEEN MUKAUTTAMISEEN. JOPA KOULUTUSSEKTORILLA ON HALUA VAIKUTTAA TÄLLÄ TAVOIN.

Ajatus, että asiakas on aina oikeassa, muuttaa perinteisen valtajärjestyksen opettajan ja oppijan välillä. Globaalin kilpailun esiintyminen työnantajien välillä kasvaa, samoin tarve tehdä tietoisia valintoja koulun ja oppilaitoksen suhteen. Kuinka tämä voidaan kohdata rationaalisella ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla? Vastaus tähän saattaa löytyä massayksilöllistämisestä.

Teollisuudessa tyyppiesimerkki tästä ovat autot. Asiakas voi tilata erikseen esimerkiksi värin ja äänentoistojärjestelmän, mutta auto on kuitenkin massavalmiste.

Näemme nyt miten koulutussektori on matkalla samaan suuntaan: digitaalisuuteen perustuvan koulutuksen massatuotanto, jossa on mukana paljon joustavuutta vastaamaan kunkin opiskelijan edellytyksiä ja toiveita.

Myös perinteisemmissä koulutusympäristöissä pyritään vastaamaan eri vaatimuksiin ja tarpeisiin, joita muodostuu kun jokainen yksilö pitää huolen omista eduistaan, kuitenkin menettämättä kokonaisuutta.

HYVÄKSYTTÄVIEN TARPEIDEN MÄÄRÄ KASVAA Näkemys siitä, mikä on normaalia on muuttunut yhä suvait-

34

sevammaksi. Oikeudenmukaisuusnäkökulma, joka tarkoittaa, että kaikkien ihmisten tasa-arvo kaikissa suhteissa tulee ilmetä yhteiskunnan kaikissa osissa, voittaa alaa.

Yhdistettynä uusiin tietoihin ihmisten myötäsyntyisestä erilaisuudesta tämä on johtanut kasvaviin ponnisteluihin mukauttaa paremmin koulutusta, tiloja ja viestintää yksilöä varten. Normikritiikki – normaalin kyseenalaistaminen ennemmin kuin epätavallisen esiin nostaminen – on yksi avainkäsite. Erilaisuudet kattavat laajemman alueen kuin fyysiset ja neuropsykiatriset toimintoerot, kuten ADHD. Se tarkoittaa myös esimerkiksi erilaisia uskonnollisia suuntauksia ja oppimistyylejä. Olemme tulleet pitkän matkan siitä, kun vasenkätiset pakotettiin kirjoittamaan oikealla kädellä.

ILMASSA ON LISÄÄ PEDAGOGISIA VAIHTOEHTOJA Näkemys ihmisten perustavanlaatuisista erilaisuuksista on aina tuonut uusia pedagogisia vaihtoehtoja. Vaihtoehtoklassikot Montessori, Reggio Emilia ja Rudolf Steiner ovat nykyään saaneet uutta seuraa esimerkiksi ”kooperatiivisesta oppimisesta” ja ”projektipohjaisesta oppimisesta”.

35

TRENDI 5: M ASS CUSTOMISATION

MITÄ MASS CUSTOMISATION MERKITSEE POHJOISMAISILLE OPPIMISYMPÄRISTÖILLE 2025?

”AIEMMIN LÄHETIMME LAPSET MATKAAN JA MUOKKASIMME MAAILMAA HEILLE. NYT MUOKKAAMME MAAILMAA KAIKILLE ERILAISILLE KYVYILLE.” MAGNUS BLIXT, AUTHORISED PROFESSIONAL PRIMARY TEACHER, GLÖMSTA SCHOOL

Lisäksi on ”pelillistäminen” (gamification), jossa on kyse osallistamisesta aivojen sisäänrakennetun palkitsemisjärjestelmän kautta. Leikkisät tehtävät ja yksinkertainen palautejärjestelmä, joiden avulla oppiminen saa pelin muodon.

Painotus on opiskelijaa aktivoivassa työskentelytavassa.

Kyse on yhteistyöstä, tuesta, pohdiskelusta, kriittisestä ajattelusta ja palautteesta sekä siitä, että asettaa paino­ pisteeksi oppijan oman oppimisen.38 Tilat eivät ole ainoita, joiden odotetaan olevan mukautettavia. Myös opiskelijoiden kokeiden tulee olla joustavia.

OPISKELUPAIKKA JA TUTKINNOT SAAVAT UUSIA SISÄLTÖJÄ

KOLME MERKKIÄ AJASSA Oppimisympäristöjen sisustukset muuttuvat yhä erikoistuneemmiksi.

Pedagogiaa vahvistava sisustussuunnittelu, jolla on vaikutus oppimiseen.

Joustavien luokkahuoneiden tarve.

36

Amerikkalainen yritys Udacity tarjoaa ilmaista verkko-­ opetusta valtavasta määrästä aineita, ja niin kutsuttuja nanoarvosanoja, minitutkintoja esimerkiksi web-kehittämisestä ja data-analyysistä.39 Koulutus tapahtuu usein yhteistyössä suuremman yrityksen, kuten Googlen ja AT&T:n, kanssa. Tämän voi katsoa täydentävän – tai korvaavan – tavallisia tutkintoja, ainakin siinä merkityksessä, että ne toimivat pääsylippuna työmarkkinoille.

Silloin voidaan tyydyttää sekä yrityksen tarve oikean pätevyyden omaavasta työvoimasta ja opiskelijoiden toiveet suurten opintolainojen välttämisestä. Luultavasti tämän tyyppinen koulutus on myös helpompi mukauttaa uusimpien tieteellisten tulosten mukaan.

Mukauttamisen lisääminen yksilöllisten tarpeiden mukaan asettaa uusia vaatimuksia opettajille ja tiloille.

Lisäksi yrityksen tarpeet ja yksilön toiveet edullisesta koulutuksesta vaikuttavat siihen, että useammat organisaatiot ottavat oppilaitoksen roolin ja oikeuden myöntää tutkintoja.

Trendissä Mass Customisation digitalisaatio vastaa suurta osaa ”massasta”, eli suurtuotannosta. Rakenne ja käytännön sovellukset fyysisessä tilassa ovat ”customisation” – mukauttamista yksilötasolla.

LÄHTEET

38 Kooperatiivinen oppiminen, oppilasaktiivinen työtapa, kooperativt.com.

39 Udacity.

40 Uusi Skapaskolan.

TULEVAISUUDESSA TILOJEN JOUSTAVUUDESTA TULEE YHÄ TÄRKEÄMPÄÄ.

YKSILÖLLISTEN TARPEIDEN JATKUVA PÄIVITTÄMINEN Kansalaisten ja asiakkaiden odotukset kuntien ja yritysten palveluista ovat muuttuneet perusteellisesti. Toiveet räätälöidystä koulutuksesta lisäävät vaatimusta, että kaikkien mukana olevien tuottajien tulee olla perillä siitä, mitä tarpeita on täytettävä juuri nyt.

NEUROLOGIAAN PERUSTUVA SUUNNITTELU Yksilöllisesti mukautettu oppiminen lähtee mm. aivojen työskentelytavasta ja siitä miten se eroaa eri yksilöillä.

Seuraamalla neurotieteiden kehitystä on mahdollista luoda entistä optimoidumpia oppimisympäristöjä. ”Neurologisesti mukautetuista” sisustuksista tulee koulutusinstituutioiden kilpailuvaltti.

PEDAGOGINEN MONINAISUUS LUO ERITYISTARPEITA Kun pedagogisten menetelmien määrä kasvaa, on mahdollista tunnistaa erityistarpeita fyysisen ympäristön osalta.

Niiden korkea mukauttaminen pedagogian tarpeisiin voi toimia kilpailuetuna.40

ONE SIZE DOES NOT FIT ALL

Millaisena haluamme tulevaisuuden oppimisympäristöt? Valon, äänen ja hyvän ergonomian lisäksi viittaamme tutkimukseemme esitetyistä toiveista, joissa esitettiin nämä neljä tärkeää tekijää:

1.

Suuri vaihtelu työtilojen osalta.

2.

Mahdollisuus muuttaa kalusteet helposti teeman, aiheen tai tehtävän mukaan.

3.

Oppilaiden mahdollisuus osallistua itse oppimisympäristön muodostamiseen.

4.

Mahdollisuus yksilölliseen ärsykkeiden säätelyyn, eli tilojen rajaamiseen.

37

TRENDI 6: MAKSIMOIDAAN KAIKKI. ITSENSÄ TOTEUTTAMISTA LASTEN KAUTTA NYKYISESSÄ KULUTUSYHTEISKUNNASSA – JOSSA VALTAOSA POHJOISMAALAISISTA ELÄÄ – TYYDYTETÄÄN MATERIAALISET PERUSTARPEET. TÄYDELLINEN ELÄMÄ ON ALETTU NÄHDÄ TODELLISENA VAIHTOEHTONA. OIKEALLA ELÄMÄNTAVALLA, ÄLYKKÄILLÄ VALINNOILLA JA KOVALLA HARJOITTELULLA VOIVAT KAIKKI UNELMAT TOTEUTUA. MYÖS LAPSILLA!

Vanhemmat toteuttavat itseään lastensa kautta – jos lapset onnistuvat, myös vanhemmat ovat onnistuneet. Lisäksi kasvava huolenaihe on, ettei ihminen riitä vanhempana.

Ihminen haluaa suojella lastaan kaikelta pahalta – riippumatta siitä onko kyse vaatimuksista koulussa vai ympäristöongelmista. Curling-vanhempien ja curling-lapsien41 sukupolvi on antanut leimansa niin koulu- kuin kotiympäristöllekin. Vanhemmat lakaisevat tien lapsille, jotta nämä välttävät kaiken vastoinkäymisen ja vaivannäön. He kuljettavat lapsia sen sijaan, että antaisivat heidän kulkea bussilla eivätkä vaadi osallistumista kotitöihin. Näitä vanhempia kohtaan suunnattu kritiikki lähtee siitä, että lapset tottuvat hyvään ja turvalliseen ja heillä on vaikeuksia pärjätä omillaan myöhemmin.

Tämän päivän vanhemmat eivät tyydy siihen mikä on hyvää, vaan haluavat parhaan opetuksen ja asettavat

38

vaatimuksia, että juuri heidän lapsensa on saatava positiivinen erityiskohtelu. Tämä tuo mukanaan kovan paineen koulutusinstituutioille, jotka eivät aina pysty selviytymään odotuksista ja joskus kohtuuttomista vaatimuksista.

Samanaikaisesti unohdetaan lapsen ja ennen kaikkea ryhmän tarpeet.

INDIVIDUALISOITUNUT KULUTTAJA Mutta eivät vain vanhemmat – eivätkä edes vain curling-­ vanhemmat – ole ainoita, jotka asettavat kohtuuttomia vaatimuksia tai joilla on väärin asetettuja odotuksia.

Yleisesti ottaen halu, kyky ja mahdollisuudet asettaa vaatimuksia on kasvanut yhteiskunnassa paljon.

Samalla tavoin kuin haluamme yksilöllistä palvelua kun sovitamme vaatteita, kouluilta ja yliopistoilta vaaditaan samantyyppistä yksilöllistä kohtaamista. Opiskelijat

39

TRENDI 6: M AKSIMOIDAAN KAIKKI

”AVAINSANA TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN: MONIPUOLISUUTTA JA MUKAUTTAMISTA.” IDA HERMANSSON, MARKETING & COMMUNICATIONS MANAGER, KINNARPS AB

haluavat, että heidät autetaan opiskelujen läpi ja he saavat vastauksen suoraan – siihen he ovat tottuneet jo nuoresta, jolloin lapsia kannustetaan kehumalla kaikkea mitä he tekevät.42 He oppivat ettei mitään rajoituksia ole, he ovat tähtiä, joilla on oikeuksia mutta ei velvollisuuksia.

Tilanne on mennyt niin pitkälle, että opiskelijat jopa haastavat yliopiston oikeuteen siitä, etteivät he ole rikastuneet: entinen Oxfordin yliopiston opiskelija vaatii noin yhdentoista miljoonan Ruotsin kruunun korvauksia ”ylistetyn oppilaitoksen tylsästä ja kamalan huonosta koulutuksesta”.43

VIESTINTÄ KANSSANI Aiemmin lähetettiin yhteistä ja kollektiivista informaatiota kaikille oppilaille ja opiskelijoille. Tänä päivänä viestintä koulun ja oppilaiden tai vanhempien välillä on muuttunut vahvemmaksi, avoimemmaksi ja yksilöllisemmäksi. Työkalut, kuten Schoolsoft antavat mahdollisuuden suoraan viestintään opettajan ja oppilaiden välillä. Mutta se tarkoittaa myös, että voidaan asettaa kovempia vaatimuksia sille, että opettaja on aina käytettävissä ja viestii jokaisen yksittäisen vanhemman tai opiskelijan kanssa. Opettajaan voi myös kohdistua eräänlaista sosiaalista mediasirkusta, jota vastaan hänen on vaikea puolustautua.

BYOD

KOLME MERKKIÄ AJASSA Kirja The Trophy Kids Grow Up kuvaa haasteita, joita tulee, kun ”vaativin ja pilalle hemmotelluin sukupolvi historiassa” tulee työmarkkinoille.

Kirja on ehdotonta luettavaa kaikille vanhemmille.

Sosiaaliset mediat – Snapchat, Facebook, Instagram – tuovat mukanaan uuden viestintätavan.

Useammat IT-ratkaisut koulussa auttavat oppilaita, esimerkiksi: Schoolsoft ja Schoolido.

40

Oppilaat ja opiskelijat vaativat myös saada ottaa mukaan omat digitaaliset laitteensa. Trendi BYOD (bring your own device) tuo mukanaan sen, että mukaan otettavat laitteet ovat parempia kuin koululla olevat mutta eivät aina ole niiden kanssa yhteensopivia. Eräät koulut tekevät siitä positiivisen ilmiön. Västervikin lukio on esimerkiksi järjestänyt erillisen BYOD-verkon oppilaiden omille laitteille.44 Toisilla kouluilla on vaikeuksia käsitellä ennen kaikkea matkapuhelimia. Täytyykö oppilaiden todella saada tuoda ne luokkahuoneeseen – tai voimmeko edes estää heitä?

Trendi voi myös entisestään lisätä kilpailua oppilaiden välillä. Sosiaalistaloudelliset erot voimistuvat, kun jotkut lapsista voivat olla mukana teknisessä kilpailussa toisten jäädessä ulkopuolelle.

MITÄ MAKSIMOIDAAN KAIKKI MERKITSEE POHJOISMAISILLE OPPIMISYMPÄRISTÖILLE 2025?

KUINKA VOIDAAN HUOLEHTIA, ETTÄ TYYDYTETÄÄN YHÄ VAATIVAMPIEN JA VALISTUNEEMPIEN, KEHITYKSESSÄ MUKANA OLEVIEN ASIAKKAIDEN KAIKKI TARPEET JA TOIVEET?

ASIAKKAIDEN UUDET VAHVAT VAATIMUKSET Jos opettajien ja vanhempien välinen suhde muistuttaa yhä enemmän asiakkaan ja myyjän välistä suhdetta, kuka silloin päättää opiskeluympäristössä? Asiakashan on aina oikeassa? Näin erityisesti, jos koulutuspalveluiden tarjoaja kilpailee markkinoilla, jossa toimittajan kyky mukautua palkitaan useammilla oppilailla. Miksi eivät oppilaiden vanhemmat, ostajat, silloin olisi mukana vaikuttamassa oppimisympäristön toteutukseen?

VAKUUTUS EPÄONNISTUMISTA VASTAAN Jos opiskelijat voivat vaatia korvauksia huonosta opetuksesta, pitääkö oppilaitosten vakuuttaa itsensä haasteita ja vaateita vastaan? Kaikenlaisten koulujen tulee olla hyvin selkeitä siinä mitä he ”toimittavat”, mitä oppilaat tai opiskelijat voivat odottaa. Ehkä käyttöön otetaan vastuuvapauslausekkeita?

YKSILÖLLE MUKAUTETTUA MASSAVIESTINTÄÄ Linjassa Mass Customisation -trendin kanssa täytyy oppia, miten kaikkien kanssa viestitään tavalla, joka vaikuttaa yksilölliseltä. Kaikkien tulee voida tuntea, että juuri hänen tarpeensa on tyydytetty, ilman että opettajat hukkuvat sähköpostiviesteihin. Uusi digitaalinen työtapa tulee helpottamaan tätä.

KOHDERYHMÄPAINOTUS LÄHTEET

41 Tanskalainen psykologi Bent Hougaard lanseerasi käsitteet curling-­ vanhemmat ja curling-lapset.

42 Katso esimerkiksi Alsop, R. (2008). The Trophy Kids Grow Up: How the Millennial Generation is Shaking Up the Workplace. San Francisco, Jossey-Bass.

43 Dagens PS, 6.12.2016.

44 Jenny Gustafsson, Intendent / IT-ansvarig, Västerviks Gymnasium.

45 Uusi Skapaskolan.

Eräissä kouluissa on mahdollisuus kohdentaa tiettyihin kohderyhmiin. Esimerkiksi voidaan valita curling-tie, jossa on mahdollisimman helppoa päästä läpi tai vaativa tie, joka painottaa kovaa työtä ja syventävää osaamista. Molemmissa tapauksissa voivat oikeanlaiset vanhemmat saada lapsilleen haluamansa.

RAJATTOMAT KOULUT Perinteisen koulun luokkahuone oli vanhassa maailmassa paikka, jossa opettaja pystyi välittämään tietoa yhtenäiselle massalle. Nykypäivän individualisoidussa maailmassa on mahdollisuuksia luoda joustava, aktiviteetteihin perustuva kouluympäristö, jossa jokainen voi löytää itselleen sopivan tilan oppimiseen, yhteistyöhön, viestintään tai keskittymiseen. Tällaisia kouluja kehitetään yhä useammissa paikoissa.45

41

TRENDI 7: GLOBAL LEARNING NETWORK. UUSIA TAPOJA TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ JA OPPIA YLI RAJOJEN OPPIMINEN ILMAN MAANTIETEELLISIÄ RAJOJA JA MAAILMA, JOSSA PERINTEISET ROOLIT SYRJÄYTETÄÄN, ON KASVAVAN GLOBALISAATION TULOS. OPETUS, OPETTAJAT JA OPISKELIJAT VOIVAT TULLA JOKA PUOLELTA MAAILMAA JA LUODA UUSIA KOULUTUS­ VERKOSTOJA. OLE VALMIINA SIIHEN, ETTÄ VANHAT HIERARKIAT MUUTTUVAT PERUSTEELLISESTI: NUORET OPETTAVAT VANHOJA JA PÄINVASTOIN!

Globalisaatio ja digitalisaatio tuovat mukanaan sen, että oppiminen siirtyy rajojen ulkopuolelle. Näemme eri maista olevien koulujen ja luokkien välistä yhteistyötä. Koulutuksen ja oppimisympäristöjen tulee olla osa globaalia yhteiskuntaa, yhtälailla oppimisen kuin kestävyyden vuoksi. Perinteiset opetustilat (luokkahuoneet, luentosalit) katoavat ja ne korvataan tilalla tai tekniikalla, joka tukee globaalia oppimista.

Digitalisaatio jatkaa tiedon jakamisen tukemista ja mahdollistaa yhteistyön ja yhteisoppimisen rajojen yli kaikkialla maapallolla. Aivan kuten on mahdollista ostaa Kiinassa

42

valmistettu älypuhelin, voidaan hyödyntää esimerkiksi Uudesta-Seelannista tulevaa uusinta pedagogista oppia.

Kasvaneen kaupankäynnin ja lisääntyneen siirtolaisuuden myötä on yhä tärkeämpää vahvistaa globaalia osaamista oppimisympäristöissä. Tiukat tai rajoittavat paikalliset arvot joutuvat uusien opiskelijoiden tarkastelun alle.

UUSI ULJAS LUOVAN TEHOKAS MAAILMA Jotta pärjäämme globalisoituneessa maailmassa, kasvaneen siirtolaisuuden ja integraation haasteissa, meidän on oltava kekseliäitä. Tehokkaita työssämme (tai opinnois-

43

TRENDI 7: GLOBAALI OPPIMISVERKOSTO

”MEIDÄN ON PYRITTÄVÄ KEHITTÄMÄÄN DIGITAALISIA OPPIMISJÄRJESTELMIÄ, JOITA VOIDAAN MUKAUTTAA NIIHIN ERI TARPEISIIN, JOITA KOULUILLA ON.” TOMI JAAKOLA, POSTDOCTORAL RESEARCHER, UNIVERSITY OF TURKU

samme) ja lisäksi luovia. Luovuus ja tehokkuus yhdessä ovat luovan tehokkaita46. Se tarkoittaa, että meidän on oltava luovia tehokkuudessamme (tehdä kaiken aikaa asioita paremmalla tavalla) ja tehokkaita luovuudessamme (eli nopeuttaa kehitys- ja innovaatioprosesseja).

Luova tehokkuus ei ole vain teollisuuden tai elinkeinoelämän juttu. Siitä tulee yhtä tärkeää koulutuksessa. Emme voi jatkaa kouluttamista aikaisemmilta vuosisadoilta olevilla menetelmillä, vaan meidän täytyy jatkuvasti muuttaa työtapoja.

Luovuus ei ole vain spontaanisti syntyviä, loistavia ideoita, jotain joka kuuluu vain älyköille, vaan metodista työskentelyä. Oppilaiden ja opiskelijoiden on opittava miten he voivat olla innovatiivisempia ja oppilaitosten on oltava innovatiivisempia koulutusmuodoissaan.

KIELIKYLPY Innovatiivinen käsite, joka on tullut esiin viime vuosina on nk. ”kielikylpy”, jossa on kyse usean kielen opettelemisesta, yksinkertaisesti ”kylpemällä” useissa kielissä yhtä aikaa. Tavoite on tehdä lapsista toiminnallisesti monikielisiä ja se aloitetaan jo kolmen vuoden iässä. Trendi on peräisin Kanadasta ja se on käytössä useissa maissa, mm. Suomessa.

Vaasan yliopiston mukaan kielikylpy helpottaa myös muuta oppimista.47 Siitä on tulossa innovatiivinen tapa selvitä globaalissa maailmassa, osittain osaamalla puhua useita kieliä ja osittain siksi, että muiden asioiden oppiminen on helpompaa.

44

OPPIA JATKUVASTI JA LISÄÄ Jatkuvassa muutoksessa oleva maailma ja se, että elämme yhä kauemmin tarkoittaa myös, että meidän pitää tehdä töitä kauemmin ja siten jatkuvasti kouluttautua ja kehittää itseämme. Nuorten määritelmän mukaan ura on ”jatkuvaa henkilökohtaista kehittymistä”.48 Mutta silloin on oltava lisäksi mahdollisuus koko ajan kouluttautua lisää.

Myös World Economic Forum viittaa jatkokoulutuksen tarpeeseen yrityksissä ja yhteistyöhön koulutusinstituutioiden kanssa strategiana, jolla varmistetaan työvoima tulevaisuudessa.49 Kirjoitimme Kinnarpsin Trendiraportissa 2013 yhteiskunnassa käynnissä olevasta sukupolvenvaihdoksesta. Kuinka neljä sukupolvea sopii yhteen työelämässä – ottaen huomioon eri tarpeet ja vaatimukset omalle kehitykselle ja eri tarpeet oppimiseen. Tulemme myös vaihtamaan ammattia useammin ja ammateissa on jatkuvasti kehityttävä paremmaksi. Uusi tekniikka asettaa uusia vaatimuksia ja antaa uusia mahdollisuuksia jatkuvaan koulutukseen.

Erityisesti aikuiskoulutuksessa ja jatkokoulutuksessa tarvitaan uudenlaista koulutusta, joka on mukautettu oppilaiden kasvavaan määrään. Erityismukautusta tullaan vaatimaan monessa tapauksessa. Sekasukupolvet tulevat myös vaikuttamaan siihen, kuka oppii ja keneltä – vanhemmat henkilöt oppivat nuoremmilta samoin kuin nuoret oppivat vanhemmilta.

MITÄ GLOBAL LEARNING NETWORK MERKITSEE POHJOISMAISILLE OPPIMISYMPÄRISTÖILLE 2025?

UNOHDA OPPIMINEN, JOKA PÄÄTTYY YLIOPISTON JÄLKEEN. TULEVAISUUS TARKOITTAA JATKUVAA KOULUTUSTA KAIKILLE IKÄPOLVILLE!

OPPIMISTA YHÄ USEAMMASSA YMPÄRISTÖSSÄ Koko elämän kestävän oppimisen tulisi voida tapahtua kaikkialla, missä ihmiset asuvat ja työskentelevät. Olisi yksinkertaisesti täysin kohtuutonta jatkaa perinnettä, jonka mukaan oppimisen on tapahduttava erityistiloissa. Kodit, toimistoympäristöt, tehdastilat, ne kaikki ovat tulevaisuuden luokkahuoneita, joissa oppimisvälineille on erityistarpeita.

YMPÄRÖIVÄ MAAILMA LISÄÄ KOULUN INNOVAATIOTARVETTA Nykypäivän työnantaja etsii kissojen ja koirien kanssa sisäisiä yrittäjiä: työntekijöitä, joilla on yrittäjän asenne.

Perinteinen lapsille ja nuorille tarkoitettu koulu ei painota selvästi luovuuden ja innovaatiokyvyn kehittämistä. Jotta tässä tapahtuu muutos, vaaditaan, että kouluhenkilöstö saa ensin itse innovaatiokoulutusta.

KOULU OSANA YHTEISKUNTAA Kuinka voimme valmistella oppilaita jatkuvassa muutoksessa olevaan maailmaan? Opettajalla ei ole edellytyksiä jatkuvasti päivittää tietojaan ympäröivän maailman käynnissä olevasta kehityksestä, joten ympäröivä maailma tulee houkutella tapaamaan oppilaat tai päinvastoin. Ilman uusien vaikutusten jatkuvaa virtaa ja ilman kosketusta innovatiivisia vastauksia tarvitseviin kysymyksiin koulusta tulee älyllinen säilykepurkki.

LÄHTEET

46 Tutkimus ”Morgondagens digitaliserade arbetsliv och kontor”, Kairos Future ja Palorial 2017.

47 Vaasan yliopisto.

48 Global Youth, Kairos Future, 2007, 2013, 2016.

49 The Future of Jobs, World Economic Forum.

KOULUTUSTA KAIKILLE ERI SUKUPOLVILLE JA KANSALLISUUKSILLE Koulu ja koulutus on aina painottunut nuoreen sukupolveen, ja vanhemmalle väestölle on ollut tarjolla erilaisia

tukitoimia, erityisesti jos he ovat joutuneet rakennemuutoksen kouriin. Suuri haaste on nyt kehittää jatkuvasti uusia koulutuksia, jotka voivat auttaa vanhempia uusiutumaan, siirtolaisia ja pakolaisia kotoutumaan ja kaikkia muita käsittelemään globalisoitunutta maailmaa.

HYÖDYNNÄ UUSIA RESURSSEJA Monet ihmiset haluavat jakaa kokemuksiaan ja tietojaan. Hyödyntämällä ihmisillä olevia kykyjä voidaan sekä vahvistaa myötävaikuttavia tekijöitä että antaa muille mahdollisuuksia oppia suoraan. Sellainen oppiminen voi tapahtua erilaisissa ympäristöissä eikä sen tarvitse olla sidottu kouluun.

45

TRENDI 8: UUSIA TODELLISUUKSIA. MONIAISTINEN OPPIMINEN VIRTUAALISILLA VALLOITUKSILLA UUDET TEKNIIKAT MUUTTAVAT TULEVAISUUDEN OPETUKSEN PERUSTEELLISESTI. YHÄ TEHOKKAAMMAT TIETOKONEET AUTTAVAT MEITÄ RAKENTAMAAN VAIHTOEHTOISIA JA JOPA ”PAREMPIA”, OSALLISTAVAMPIA TODELLISUUKSIA UUSILLA TEKNIIKOILLA, KUTEN AUGMENTED JA VIRTUAL REALITY.

Yritä palauttaa mieleen erityisen hyvä muisto jostain saamastasi koulutuksesta, mistä tahansa yhteydestä.

Tilanteesta, jossa opit jotain, jota et ole sen jälkeen koskaan unohtanut. Todennäköisyys on suuri, että kokemus oli jossain merkityksessä osallistava. Tunteet olivat liikkeellä, jollei muuta, niin se, että tapahtunut oli tärkeää.

Tunteet ovat juuri se, joiden on osoitettu olevan hyvin merkityksellisiä oppimiselle.50 Se tarkoittaa, että AR- ja VR-teknologioissa on suuria mahdollisuuksia. Eli Aug-

46

mented Reality, lisätty todellisuus, ja Virtual Reality, virtuaalinen todellisuus.

Amerikkalainen pedagogi Edgar Dale51 on osoittanut, että aktiivinen suhtautumistapa vahvistaa oppimista. Sekä sanomalla että tekemällä, verbaalisesti, visuaalisesti ja liikkuen, me opimme syvemmin. Jos aktiviteettiin liittyy lisäksi selkeä tunne, oppiminen on sitä syvällisempää.

Augmented Reality eli lisätty todellisuus tarkoittaa, että näkökokemusta vahvistetaan eri tavoilla ja erilaisilla

47

VIRTUAALINEN TODELLISUUS LAAJENTAA ILL LUODAAN TUNNE JOSSAIN MUUALLA OLEMIS KOKEILEMASSA UUTTA TOIMISTOYMPÄRISTÖÄ MYÖS ANTAA INTUITIIVISEN YMMÄRRYKSEN

työkaluilla. 3D-elokuvat ovat siitä esimerkki. Muut, yksinkertaisemmat AR-sovellukset rikastavat näyttöä, tai esim. silmälaseja lisätiedoilla esineestä, jota käyttäjä katselee.

Esimerkki tällaisesta käytöstä on lääkärikoulutuksessa52 , jossa opiskelijat siirtyvät tekstin lukemisesta ja kuvien katselusta (2D) käsittelemään 3D-muodossa olevia virtuaalisia kehoja ja elimiä.

Virtuaalinen todellisuus laajentaa illuusion koko näkökenttään. Kuva heijastetaan erikoismuotoiltujen silmälasien sisäpuolelle. Kun käyttäjä liikuttaa päätään, tietokoneet rekisteröivät sen ja päivittävät kuvaa tavalla, joka antaa käyttäjälle illuusion ympärilleen katsomisesta ja liikkumisesta kuvatussa, virtuaalisessa maailmassa.

Siinä luodaan tunne muussa paikassa olemisesta: voit tehdä opintomatkan antiikin Egyptiin, tai kokeilla uutta toi-

48

mistoympäristöä uudisrakennuksessa. Tekniikka voi myös antaa intuitiivisen ymmärryksen siitä, millaista on olla toisen kengissä”.53 Kuten Ruotsin Punaisen ristin kampanjassa, jossa katsoja seisoi pakolaisjonon vieressä rajalla.54 Kesti kauan, että elokuvalle saatiin sama arvostus kuin kirjallisuudelle. Kirjat ja kirjaimet ovat ylimpänä asteikossa.

Lukeminen vaatii, erotuksena kuvasta, tietyn määrän keskittymistä ja tahdonvoimaa. Ehkä kyse on kuvan voiman oivaltamisesta. Yksi asia on kuitenkin varma: heti kun AR ja ennen kaikkea VR ottavat paikkansa opetusympäristöissä, kaikki muut välineet näyttäytyvät fossiileina ihmisen esidigitaaliselta kaudelta. Ihmiset haluavat tulla liikutetuksi.

EMPATIAN TEKNOLOGIAA Stanfordin yliopiston55 tutkimus osoittaa, että kokemus

UUSION KOKO NÄKÖKENTTÄÄN. SILLÄ ESTA: OPINTOMATKALLA ANTIIKIN EGYPTIIN, UUDISRAKENNUKSESSA. TEKNIIKKA VOI SIITÄ, MILLAISTA ON OLLA TOISEN KENGISSÄ”

siitä, millaista on olla joku toinen johtaa käyttäytymisen muuttumiseen, ainakin joksikin aikaa. Tällainen VR-­ tekniikan käyttö herättää mielenkiintoisia mahdollisuuksia yhteiskunnassa, jota monet kuvaavat yhä eriytyneemmäksi paikaksi, jossa vieraus ihmisten välillä on lisääntynyt. Ehkä VR-teknologia voi auttaa kehittämään ihmisten tunnepuolen kypsyyttä, ja miksi ei aloitettaisi jo nuorimmista oppilaista?

MUUTTUNUT MAAILMANKUVA Digitalisaation myötä tulevat niin pienet tunnistimet, että ne on mahdollista sijoittaa minne tahansa. Yhä useampia tuotteita yhdistetään ”esineiden internetiin”. Tavoite on lisätä tuotteen arvoa, esimerkiksi itseohjaavat autot välittävät kokemuksiaan ja liikennetietoja muille autoille.

Lisäksi kootaan käyttäjätietoja, joita tuottajat voivat käyttää tarjotakseen räätälöityjä palveluita. Sosiaaliset mediat ovat pitkään käyttäneet tekniikkaa näyttääkseen profiloituja ilmoituksia. Digitalisaatio ja tunnistintekniikka tarjoavat opettajille mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Perustavanlaatuisella tasolla digitaaliset oppimisalustat tulevat kokoamaan ns. ”learning analytics” -tietoja. Tarkastelemalla mitkä kohdat ovat vaikeita, opettajat saavat näkemyksiä, joilla oppimista voi tehostaa.

ÄLYKKÄÄT OPPIMISYMPÄRISTÖT MITTAAVAT KAIKEN Älykkäissä oppimisympäristöissä voidaan koota paljon tietoja oppilaista, opettajista ja suorituksista. Nämä tiedot voivat antaa opettajille, opiskelijoille, kiinteistövastaaville

49

TRENDI 8: UUSI A TODELLISUUKSI A

”OPPIMINEN MUUTTUU YHÄ YKSILÖLLISEMMÄKSI.” SIV MARIT STAVEM, CAND.PAED/ SCHOOL PLANNER, NORCONSULT

ja digitaalisille koulutusohjelmille tietoa oppimisen eri näkökulmista. Äänet ja tilan happipitoisuus, valo, lämpötila ja paikallaolijat ovat esimerkkejä sellaisista tiedoista.56 Kalusteissa olevat tunnistimet voivat myös tukea fyysistä kokemusta ja ergonomiaa – kun joku on istunut liian pitkään, annetaan kehotus liikkua tai nostaa työpöytää.

KEHONMITTAUSTA OPPIMISEN TUEKSI

NELJÄ MERKKIÄ AJASSA Jopa Tukholman Dramaten on ottanut käyttöön uuden VR-tekniikan – viimeksi näytelmässä Det levda baklänges.

The Stanford Acidification Experience on virtuaalinen ekosysteemi, joka välittää tietoa siitä mikä odottaa merten korallijärjestelmiä, jos hiilidioksidipäästöjä ei vähennetä.

Plickers: älysovellus, joka QR-koodin avulla mahdollistaa äänestämisen / kysymyksiin vastaamisen.

Ohjelmointi ja innovaatio ovat uutta ”kässää”.

50

Tunnistimilla voidaan nykyään vangita kaikkea alkaen stressisignaaleista siihen millaista aivotoimintaa on käynnissä. Sykkeen mittaava ranneke, joka nykyään on mainstream-tuote, on tästä esimerkki. ”Muse” on metallinen otsapanta, joka mittaa käyttäjän henkistä aktiviteettia ja ohjaa meditaatiota. Tämäntyyppiset tiedot voivat vaikuttaa opetukseen reaaliajassa, sekä ihmisopettajan että erilaisten opetusohjelmien antamana opetuksena.

Uusi Yalen yliopiston tutkimus viittaa lisäksi aivokuvauksella tapahtuvaan muistinlukemiseen. Vielä on pitkä matka siihen, että läksyt voidaan kuulustella lukeva hattu päässä, mutta tunnistimien aika on nyt.

Arkipäivästämme kerätään valtava määrä tietoa. ”Data on uusi öljy” sen arvosta sanotaan ja kysymys onkin kuka omistaa datan ja mitä sillä voidaan tehdä. Lisäksi on osoittautunut, että monet järjestelmät on usein helppo hakkeroida ja niitä voidaan käyttää kybersodankäynnissä.

Lisäksi on integriteetti- ja turvallisuuskysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen kuin oppimisympäristöt voivat täysin avautua tunnistimien invaasiolle.

MITÄ UUDET TODELLISUUDET MERKITSEVÄT POHJOISMAISILLE OPPIMISYMPÄRISTÖILLE 2025?

KUN VIRTUAALINEN TODELLISUUS TULEE, KYSYMYS ON: MITEN SILLE ON TILAA TALOSSA? LISÄÄ PELIKOKEMUKSIA OPPIMISESSA VR/AR-teknologian avulla oppimisesta voidaan saada enemmän suosittujen tietokonepelien kaltaisia, ja saavuttaa niiden uskomattoman tehokkaat oppimisprosessit. Se voi tarkoittaa nopeampaa oppimista ja hyödyttää luultavasti niitä, jotka nykyään ovat joskus huonommassa asemassa perinteisessä tietojen soveltamisessa.

KORKEAMPI EMOTIONAALISEN KANNUSTUKSEN VAATIMUS VR/AR-teknologia tulee johtamaan suurempiin vaatimuksiin sille, millaiselta oppimisen tulee tuntua. Se voi tarkoittaa haastetta pedagogeille, joiden on herätettävä

kiinnostus, kouluille, joiden on maksettava opetusvälineet ja oppiaineille, jotka eivät voi soveltaa tekniikkaa.

AR/VR VAATII TILAA Jotta VR-tekniikalla voi liikkua historiallisessa ympäristössä, vaaditaan jonkin verran fyysistä tilaa. Missä se on, jos useampi oppilas käyttää sitä samanaikaisesti? Ehkä se voidaan luoda kalusteilla, jotka antavat liikkumisvapauden tunteen ilman todellista siirtymistä ulos huoneesta?

AR/VR-tekniikan käytön yksi sivuvaikutus on, että se voi häiritä muita, jotka työskentelevät reaalitodellisuudessa.

Kuinka sen voi välttää?

LÄHTEET

50 ”Oppilaan oppimistyyli riippuu osittain perinnöllisistä biologisista tekijöistä ja osittain tunnepitoisista, sosiaalisista, fysiologisista ja psykologisista tekijöistä”. Anna Thomasdotter, (2008), Oppilaiden oppimistyylit – vaihtelevan biologiaopetuksen merkitys, Uppsalan yliopisto.

51 ACRlog.

52 INSIDER Youtubessa 53 Dagens Nyheter, uutiset virtuaalisesta todellisuudesta 2016.

54 Röda Korset (Ruotsin Punainen risti) Youtubessa.

55 Wired.

56 Nymi, nymi.com.

51

TRENDI 9: UUSI EKOSYSTEEMI. YRITYKSET JA INTRESSIT MUUTTAVAT OPETUKSEN KUKA HALUAT OLLA? TULEVAISUUDESSA OPISKELIJAT EIVÄT TYYDY HAKEMAAN KOULUUN, JOKA ON LÄHINNÄ. SEN SIJAAN HALUTAAN OLLA YHTÄ TIETYN RYHMÄN TAI KOULUTUSPROFIILIN KANSSA. LISÄKSI MUKAAN ON TULLUT UUSIA TOIMIJOITA: YRITYKSET SOLMIVAT KONTAKTEJA KOULUJEN JA OPISKELIJOIDEN KANSSA JA LUOVAT OPPIMISEEN KOKONAISIA EKOSYSTEEMEJÄ. MUTTA UUDEN AJAN MYÖTÄ MYÖS OPPILAIDEN JA PAIKKAKUNTIEN VÄLINEN KUILU ON VAARASSA KASVAA.

Koulun identiteetti tulee yhä tärkeämmäksi, jotta voidaan houkutella ja pitää henkilökuntaa ja rekrytoida oppilaita.

Vahva identiteetti antaa myös vahvemman yhteenkuulumisen tunteen oppilaille. Se kuinka koulut ja yliopistot profiloituvat on siksi määräävä tekijä menestykselle – tavaramerkki on selkeä osa tätä profilointia. Ilman brändiä – vähemmän opiskelijoita.

Oma brändi voi kuitenkin olla vaikea kehittää. Samanaikaisesti yritykset, usein tietoteknisen alan toimijat,

52

haluavat toimia yhdessä koulujen kanssa, vahvistaakseen markkina-asemaansa entisestään. Investointiyritykset ja suuret teknologiayritykset investoivat yhä enemmän ns. ”edutech”-yrityksiin, jotka vuorostaan lisäävät investointejaan kouluihin ja koulujärjestelmiin. Tavaramerkin rakentaminen tällä tavoin voi olla menestyksellinen tie houkutella oppilaita ja opettajia. Ericsson Consumer Labin mukaan 40 % kuluttajista eri puolilla maailmaa katsoo, että viiden suuren tietotekniikkayrityksen tulisi tarjota koulutusta.57

53

TREND 9: NYA EKOSYSTEM FÖR L ÄRANDE

Niin Microsoft kuin Google ovat jo nyt hyvin aktiivisia ja muut yritykset lisäävät panostaan.58

OPPIMISEN EKOSYSTEEMI Tekniikkayritysten kiinnostus koulutussektoria kohtaan brändin rakentamisen rinnalla luo kasvupohjan uudelle oppimisen ja oppimisympäristöjen ekosysteemille.

Osittain tämä tuo mukanaan suuremman tekniikkasisällön oppimisympäristöihin, osittain luo uudentyyppisiä kouluja ja koulujärjestelmiä, jotka itsessään rakentavat eko­systeemin. On vaara, että yritykset sitovat kaiken itseensä ja järjestelmiinsä, samalla tavoin kuin Apple on sitonut Mac-tietokoneet, iPhonet, iTunes-järjestelmät ja muut yhteen kokonaiseen ekosysteemiin. Kouluista voi tulla teknologiayritysten omaisuutta ilman, että kouluilla on vapautta kehittää pedagogiaa.

Opettajien ja oppilaiden digitaaliset työkalut voivat muuttaa ”low tech” -sektorin nopeasti ”high tech” -sektoriksi, erityisesti, kun tekniikkajätit panostavat paljon kehitysalustoihin tavoitteena globaali koulutusyhteisö.

POLARISOITUNUT KOULUTUSMAAILMA Me Pohjoismaissa olemme yleisesti ottaen edistäneet yhtäläistä koulutusta kaikille. Periaatteena on ollut, että kaikilla on oltava samat mahdollisuudet koulutukseen sosiaalisesta tai maantieteellisestä taustasta riippumatta.

Tämä pyrkimys tasa-arvoon on koskenut koulutusta peruskoulusta lukioon, yliopistoon ja korkeakouluun saakka. Nykyään korkeakoulun aloittavien osuus on suurempi kuin niiden osuus, jotka aloittivat lukion 1960-luvulla.

Viime aikoina olemme sen sijaan alkaneet havaita muutosta tässä tasa-arvossa. Vaikka tahto yhtäläiseen koulutukseen on jäljellä, sitä ei aina voida toteuttaa.

Pohjoismaissa tällainen kehitys on ollut vahvin Ruotsissa, mutta tendenssi on havaittavissa myös muissa maissa.

Tälle kehitykselle on olemassa useita syitä ja tekijöitä.

Kaupungistumisen myötä yhä useammat muuttavat pois maaseudulta. Pienet paikkakunnat muuttuvat entistä pienemmiksi ja niiden oppilaspohja heikkenee. Se tuo mukanaan lisääntyneitä vaikeuksia ylläpitää koulua ja koulutusta. Sitten kun kylästä katoaa koulu, vaarana on että

54

TEKNIIKKAYRITYSTEN KIINNOSTUS KOULUTUSSEKTORIA KOHTAAN BRÄNDIN RAKENTAMISEN RINNALLA LUO KASVUPOHJAN UUDELLE OPPIMISEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖJEN EKOSYSTEEMILLE.

55

TRENDI 9: UUDE T OPPIMISEN EKOSYSTEEMIT

40%

KULUTTAJISTA ERI PUOLILLA MAAILMAA KATSOO, ETTÄ VIIDEN SUUREN TIETOTEKNIIKKAYRITYKSEN PITÄISI TARJOTA KOULUTUSTA.57

KOLME MERKKIÄ AJASSA Yhä useammat yritykset ymmärtävät koulutukseen investoimisen hyödyn – Google, EON ja Schell Games ovat kolme johtavaa esimerkkiä.

Nykyiset ”edutech”-investoinnit eli tekniset investoinnit kouluihin ja koulutusjärjestelmään kasvavat kymmenkertaiseksi kymmenessä vuodessa.

Suuret erot sosiaalistaloudellisesti vahvoilla ja heikoilla alueilla, kun katsotaan lukioon ja korkeakouluun jatkava oppilasmäärää.

56

paikka hiipuu pois, kaikki negatiivisena kierteenä. Rationalisointivaatimukset tuovat mukanaan sen, että koulut ja koulutusinstituutiot ovat yhä suurempia ja suurempia. Suuremmat yksiköt voivat antaa enemmän mahdollisuuksia ja lisää ulottuvuuksia oppimiseen.

Koulutusala kulkee tässä samaa tietä kuin terveydenhuolto ja sairaalat. Pienet koulut eivät pysty antamaan samantasoista tai kattavaa opetusta.

Yhä monikulttuurisempi yhteiskuntamme kokee usein suuria haasteita eri kulttuureista ja akateemisista taustoista tulevien oppilaiden integroimisessa. Tietyillä alueilla kouluissa enemmistönä ovat maahanmuuttajat ja kotimaisia oppilaita on hyvin vähän. Kielen oppiminen tulee yhä vaikeammaksi, koska se on harvojen äidinkieli. Ennen kaikkea Ruotsissa on selviä esimerkkejä tämän tyypin kouluista.

Lopuksi toteamme, että näemme suuria eroja sosiaalistaloudellisesti vahvoilla ja heikoilla alueilla. Joillain alueilla lähes kaikki oppilaat jatkavat korkeammalle koulutustasolle (lukioon tai korkeakouluun), kun taas heikommilla alueilla olevissa kouluissa on suuri määrä oppilaita, jotka eivät selviä edes perusvaatimuksista.

EROT POHJOISMAISSA Tendenssi ”vahvasti profiloituneet koulut” vaihtelee eri Pohjoismaiden välillä: Asiantuntijat ovat nimenneet sen ilmiöksi Suomessa ja Norjassa, trendiksi Tanskassa sekä kypsäksi trendiksi (ja ehkä myös rekyyliksi) Ruotsissa.

Se tarkoittaa siinä tapauksessa, että näemme jatkuvaa vahvaa kehitystä kolmessa muussa maassa, mutta ei ehkä enää niinkään Ruotsissa. Suomen lukioiden uusi opetussuunnitelma59 otettiin käyttöön syyslukukaudella 2016, ja käytettävissä pitäisi nyt olla tilaa profiloida koulutustyyli ja pedagogiikka sellaisiksi, joilla saadaan houkuteltua parhaat oppilaat. Yliopisto toimii jo niin, joten miksi eivät alemmat asteet?

LÄHTEET

57 Ericsson Consumer Lab, 10 Hot Consumer Trends 2017, 2016.

58 Kiinalainen edutech-yritys Yuanfudao on saanut yhteensä 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin rahoituksen investointeina.

59 Katso esimerkiksi: Peruskoulun uusi opetussuunnitelma voimaan – näin lapsesi koulu muuttuu (yle.fi) 60 Tässä voidaan vertailla videon ja DVD:n kehityskulkua. Betamaxia pidettiin parempana tekniikkana mutta VHS:stä tuli kuitenkin todellisuudessa videoiden standardi. Sen jälkeen tulivat DVD ja Blueray, mutta samalla tuli myös suoratoistovideo.

MITÄ UUSI EKOSYSTEEMI MERKITSEE POHJOISMAISILLE OPPIMISYMPÄRISTÖILLE 2025?

YRITYSTEN TULO VOI LUODA SUURIA KUILUJA KOULUJEN JA OPPILAIDEN VÄLILLÄ.

LISÄÄNTYNYT TURVALLISUUDEN TARVE TULEE OLEMAAN RATKAISEVA TEKIJÄ.

KOULUTUKSESTA TULEE OSTA JA MYY -TUOTE Kun organisaatiot alkavat omaksua brändiajattelua, vaarana on, että se tuo mukanaan suhtautumistavan, jossa ”asiakas pidetään tyytyväisenä” (katso myös sivu 39). Mutta koulutustilanteessa kouluttajalla on parhaassa tapauksessa tietoyliote aineesta, joka tietyssä määrin legitimoi vallan. Oppilaat, päinvastoin kuin asiakkaat, eivät ole aina oikeassa.

Tulee yhä tavallisemmaksi, että vanhemmat vaativat lapsilleen hyvää todistusta.

ULKOISET VOIMAT JOHTAVAT EPÄTASA-ARVOON Jos koulutusteknologian parissa toimivat yritykset joko itse tai yhteistyössä muiden kanssa ovat koulujen toiminnan takana, koulujen väliset erot kasvavat. Demokraattinen ongelma syntyy jo siitä, ettei lapsille ja nuorille taata tasa-arvoa koulutuksessa. Vähän pidemmällä aikavälillä on myös riski investoinnista väärään tekniikkaan, ja että joku koulu jää sen vuoksi jälkeen.60

TURVALLISUUTTA POLARISOITUNEESSA YHTEISKUNNASSA Yhteiskunnassa lisääntyvät kuilut liittyvät tiettyjen rikollisuuden muotojen kasvuun. Tulevaisuudessa, jossa on potentiaali suurempiin eroihin yksilöiden elinedellytyksille samoin kuin koulujen välille, vaara väkivallasta kasvaa.

Turvallisuudesta tulee yhä tärkeämpää tulevaisuuden oppi-

misympäristöissä, erityisesti silloin kun kyse on lapsista ja nuorista.

Vanhemmat eivät halua, että heidän on oltava huolissaan lapsensa turvallisuudesta. Se tuo haasteen luoda sekä tasa-arvoisia että turvallisia koulutus- ja oppimisympäristöjä.

PAINOPISTE SUURTUOTANNON VARJOISSA Suuremmat kouluyksiköt tarkoittavat yleensä suurempaa sosiaalista painetta oppilaita kohtaan. Suuri haaste on, miten oppimisympäristöt voidaan muotoilla siten, että ne luovat turvallisuutta ja luottamusta. Miten fyysisten ja digitaalisten ympäristöjen muotoilu voi minimoida kiusaamista ja vahvistaa turvallisuutta kaikille oppilaille? Jopa suurten koulujen ja koulutusinstituutioiden tulee antaa turvallinen ja varma vaikutelma.

LISÄÄ PAIKALLISTA OSALLISTUMISTA KOULUJÄRJESTELMÄSSÄ Jos yritykset ja muut toimijat osallistuvat suuremmassa määrin siihen, että koulutusjärjestelmä saadaan toimimaan, resurssien saatavuus kasvaa. Yritykselle koulun tukeminen alueella, jossa sillä on toimintaa, on todennäköisesti hyvä rahallinen investointi. Vaikka se tuo eroja koulujen välille, koulujärjestelmä saa kokonaisuutena etua lisävälineistä, jotka mahdollistavat panostuksen esimerkiksi hyvään fyysiseen oppimisympäristöön.

57

TRENDI 10: ÄLYKKYYSOSAMÄÄRÄSTÄ SOSIAALISEEN ÄLYKKYYTEEN. SOSIAALISTEN VALMIUKSIEN PAINOARVO YLEINEN KOULU PERUSTETTIIN VASTAUKSENA TEOLLISTUMISEN TYÖNTEKIJÄTARPEESEEN. KOULUTUS TARKOITTI TIETOJEN HANKKIMISTA JA KORKEA ÄLYKKYYSOSAMÄÄRÄ OLI YKSITTÄISELLE IHMISILLE VALTAVA MENESTYSTEKIJÄ. ”SOSIAALINEN ÄLYKKYYS” ON NYT VÄHINTÄÄN YHTÄ TÄRKEÄÄ SILLE, JOKA HALUAA MENESTYÄ.

ÄO-asteikkoa on säädetty kaiken aikaa ylöspäin, sillä yhä pidempään jatkuva nuorten kouluttaminen on vaikuttanut väestön älykkyysosamäärään. Samaan aikaan on koulutuksen globaali saatavuus tehnyt maille ja yrityksille yhä vaikeammaksi saavuttaa pitkällä aikavälillä tietotaitojen osalta yliotetta. Muiden kilpailuetujen metsästyksessä on siksi tullut esiin käsitteitä, kuten sosiaalinen pätevyys (SQ) ja tunneälykkyys (EQ).

Määritteissä on kyse kyvystä yhteistoimintaan ja muiden ihmisten ja myös itsensä ymmärtämisestä. Nykyinen verkkoyhteiskunta ja ajatusyhteiskunta asettavat uusia

58

vaatimuksia. Ihmisen on pystyttävä toimimaan muiden ihmisten kanssa ja aiempaa yhä suuremmassa määrin liikkua eri ympäristöissä ja tapaamismuodoissa. Omien ja muiden tunteiden ymmärtäminen, yksilöitä ja ryhmiä liikuttavien voimien, ja laadullisten suhteiden solmimiskyky ovat ominaisuuksia, jotka tutkimuksessa otetaan esiin yhä tärkeämpinä.

PERSOONALLISUUDEN TEHTÄVÄ Carnegie Institute of Technology on tutkimuksessaan osoittanut, että 85 prosenttia ihmisten taloudellisesta

59

TRENDI 10: ÄLYKKY YSOSAM ÄÄRÄSTÄ SOSI AALISEEN ÄLYKKY Y TEEN

UUDET VIRTUAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT VAHVISTAVAT SOSIAALINEN KOMPETENSSIN TARVETTA. IHMISEN TÄYTYY PAREMMIN YMMÄRTÄÄ JA HYÖDYNTÄÄ NEUROTIETEITÄ OPPIMISYMPÄRISTÖJEN JA KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESSÄ.

menestyksestä riippuu persoonallisuudesta, siitä kuinka hyvä ihminen on ihmissuhteissa (human engineering), eli kyvystä viestiä, neuvotella ja johtaa. Vain 15 prosenttia on teknisten tietojen ansiota.61 Psykologi ja Nobelin palkinnon saaja Daniel Kahneman osoittaa myös tutkimuksessaan, että ihmiset ovat mieluummin liiketoiminnassa sellaisen kanssa, josta he pitävät ja johon luottavat kuin sellaisen henkilön kanssa josta he eivät pidä, vaikka henkilö josta he pitävät ja johon luottavat olisi kalliimpi ja toimittaisi huonompia tuotteita.

Nämä sosiaaliset kyvyt auttavat tai kaatavat nykypäivän organisaatioita globaalissa kilpailussa. Tunneälykkyys (EQ) on myös osoittautunut tehokkaammaksi akateemisessa menestyksessä kuin älykkyysosamäärä (IQ).

Vaikka vaikuttaakin siltä, että olemme muuttumassa yhä yksilöllisemmiksi, työelämä on yhä enemmän riippuvainen yhteistyöstä ammattialojen ja kulttuurirajojen yli.

VÄLITÖN PALKKIO

KOLME MERKKIÄ AJASSA Rum för lärande (Tilaa oppimiselle) -verkosto on kaksinkertaistanut jäsenmääränsä viime vuoden aikana. Siinä tuodaan esiin ”fyysisen ympäristön merkitys oppimisessa” ja verkosto järjestää aiheesta symposiumeja.

SIS on organisaatio, joka kehittää standardeja eri aloille. Nyt on käynnissä ”innovaatio-standardin” laatiminen.

Luulajan teknillisessä yliopistossa on käynnissä tutkimusprojekti ”uusajateltuja ratkaisuja ihmisten, organisaatioiden ja yhteiskunnan sosiaalisiin tarpeisiin”.

60

Kirjailija ja TED-puhuja Simon Sinek ilmaisee huolensa milleniumsukupolven puolesta ja siitä miten he kokevat heiltä puuttuvat syvien suhteiden solmimisen, luottamuksen rakentamisen ja stressistä selviämisen työkalut62 . Monet heidän suhteistaan ovat pinnallisia, ja kun he stressaantuvat, he eivät käänny lähellään olevien henkilöiden puoleen vaan tukeutuvat digitaalisiin välineisiinsä63 ja sosiaalisiin medioihin, jotka tarjoavat tilapäisesti kuorman purkua ja rentoutumista.

Ilmiöt, kuten välitön palkitseminen (instant gratification) ja pyyhkäisy (swipe) tarkoittavat, ettei kärsivällisyyttä enää tarvita pitkään kestäviin, jatkuviin prosesseihin, jotka tuovat suhteisiin laatua, elämyksiä ja tyydytystä. Sinek ja monet hänen mukanaan painottavat tästä syystä tärkeyttä oppia luomaan tasapainoa, kärsivällisyyttä ja luottamusta itseensä. Kyse on myös siitä, että oppii oikeat valmiudet, jotta yhteistyö on mahdollista. Tavoite on luoda ympäristö, jossa digitaaliset välineemme eivät estä vaan tukevat ihmisten kohtaamista ja luovuutta.

KYKY LUOVUUTEEN JA AINUTLAATUISEN LUOMISEEN TULEE YHÄ TÄRKEÄMMÄKSI KILPAILUTEKIJÄKSI, KUN YHÄ USEAMMAT VOIVAT TUOTTAA SAMANARVOISIA TUOTTEITA.

UUDET YHDISTELMÄT Koulutuksen täytyy osallistaa ja aktivoida niitä, jotka oppivat – ja niitä jotka opettavat. Jotta vältetään passiivisuus luentoaikana mutta myös, jotta harjoitetaan valmiuksia työskentelyyn ryhmänä: yhteistyö, keskustelu, argumentin arviointi jne. Sosiaaliset valmiudet ovat siten yhtä tärkeitä kuin asiantuntemus.

61

Uudet virtuaaliset oppimisympäristöt tulevat vahvistamaan sosiaalisen älykkyyden (SQ) tarvetta entisestään. Ihmisen täytyy paremmin ymmärtää ja hyödyntää neurotieteitä oppimisympäristöjen ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä.

Yhdistämällä erilaisia tapoja oppia ja eri aineita, voidaan sosiaalisia kykyjä vahvistaa samaan aikaan älyllisen oppimisen kanssa. Luodaan uusia oppiaineita ja yhdistelmiä, joissa kehon ja aivojen kyvyt helpottavat ja vahvistavat uuden oppimista: ”taide ja matematiikka”, ”urheilu ja biologia”.

INNOVAATIO KOULUSSA Viime vuosina on näkemys innovaatiosta ja luovuudesta mystisenä ilmiönä, jonka vain synnynnäisesti lahjakkaat ovat voineet hallita, haalistunut yhä enemmän ja enemmän. 64 Samalla kun luovin osa innovaatioista voi hyvin tutkimuksen, haastavan kysymyksen asettelun ja usean eri alan inspiraatioiden myötä65 , samoin tarvitaan myös systemaattisuutta ja liikeajattelua innovaatioiden toteuttamisessa66.

Samaan aikaan on koululla ja akateemisella maailmalla

pitkä tie kuljettavana, kun kyse on sellaisten ympäristöjen luomisesta, jossa innovaatio voi nousta yli kaikkien oppiainerajojen. Vaatimuksia tullaan asettamaan sille, että opetussuunnitelmat ja muut direktiivit mahdollistavat tämän ja koulutus voidaan mukauttaa eri oppilaiden tarpeiden mukaan67.

INNOVAATION JA LUOVUUDEN OPPIMINEN Kyky luovuuteen ja ainutlaatuisen luomiseen tulee yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi, kun yhä useammat voivat tuottaa samanarvoisia tuotteita eri puolilla maailmaa.

Kaikkien organisaatioiden tulee pystyä innovaatioon. Matkalla ajattelutalouteen ja ajatteluyhteiskuntaan tarvitaan uusia menetelmiä oppia, kehittää ja tukea innovaatioita.

Yksi esimerkki on Makerspace koulussa68 , jonka tavoite on kehittää uusia menetelmiä luomiseen IT-pohjalta. Tutkiva työskentely analogisen ja digitaalisen rajamaastossa mahdollistaa myös ajatustyön yhdistämisen fyysisen työn kanssa, kuten jo tehdään esimerkiksi käsitöissä. Projektin on tarkoitus antaa syöte tulevaisuuden opetussuunnitelmien kehitystyölle.

85%

IHMISTEN TALOUDELLISESTA MENESTYKSESTÄ PERUSTUU PERSOONAAN, SIIHEN KUINKA HYVÄ HENKILÖ ON IHMISSUHTEISSA (HUMAN ENGINEERING), KYVYSTÄ VIESTIÄ, NEUVOTELLA JA JOHTAA.61

MITÄ ÄLYKKYYSOSAMÄÄRÄSTÄ SOSIAALISEEN ÄLYKKYYTEEN MERKITSEE POHJOISMAISILLE OPPIMISYMPÄRISTÖILLE 2025?

SOSIAALISEN ÄLYKKYYDEN AJAN TULEVAISUUDEN RESEPTI ON KEHITTÄÄ YMPÄRISTÖJÄ, JOISSA HYVIÄ JA SISÄLTÖRIKKAITA KESKUSTELUJA VOIDAAN KASVATTAA SEKÄ PUHKOA DIGITAALISIA KUPLIA.

OPPIMINEN YHÄ SOSIAALISEMMISSA MUODOISSA

EPÄSOSIAALISEN ARKKITEHTUURIN MUODONMUUTOS

Sosiaalisten kykyjen harjoitteleminen tapahtuu yhä enemmän ryhmässä oppimalla. Kyse ei kuitenkaan ole vain esimerkiksi tekstin laatimisesta jostain aiheesta. Sen sijaan opiskelijoiden on kuljettava läpi koko prosessi: ryhmän tavoitteen muodostaminen ja kaikki päätökset, joita siinä tarvitaan. Tämä asettaa vaatimuksia sille, että oppimisympäristö voi luoda tilaa hyville keskusteluille, ilman häiriöitä mutta opettajan valvonnassa. Siirtymä projektipohjaiseen oppimiseen vaatii myös lisääntynyttä sosiaalista älykkyyttä (SQ).

Jos tavoite on, että lasten ja nuorten koulut stimuloivat yhä enemmän sosiaalisten kykyjen kehitystä, millaiselta näiden koulujen tulisi näyttää? Ne on perinteisesti rakennettu oppilaitten fyysiseen, tehokkaaseen siirtelyyn luokkahuoneiden välillä ja pitämiseen luokkahuoneissa.

Miten nykyiset tilat voidaan muuttaa kustannustehokkaasti sosiaalisesti stimuloiviksi ympäristöiksi? Jos tässä onnistutaan, luodaan myös viihtyisyyttä ja turvallisuutta, mikä vahvistaa oppimista.

SOSIAALINEN ÄLY DIGITAALISESSA JA VIRTUAALISESSA MAAILMASSA

Fyysinen rakentaminen, piirtäminen ja liikkuminen kokeiluja tehtäessä tarkoittaa, että useimpia tapoja oppia – oppimistyylejä – voidaan käyttää yhtä aikaa. Monessa koulussa tällaista menetelmää käytetään jo, mutta sitä voidaan laajentaa useammalle alueelle. Etenkin aikuisopetukseen ja työpaikoille, joissa kokeilumenetelmää voidaan kehittää ja hyödyntää.

Ajattelijat ja asiantuntijat ovat nostaneet esille haasteen, jonka sosiaaliset mediat ja google-opastus maailmaan luovat. Se on maailma, jossa ihmiset elävät yhä suuremmassa määrin suodatinkuplissa ja digitaalisin välinein, jotka laukaisevat käytöksen, jossa etsitään välitöntä tyydytystä, ja joka voittaa kyvyn rakentaa syviä ja merkityksellisiä suhteita. Lyhyesti sanottuna – kyse on siitä, että parannamme sosiaalista älykkyyttämme (SQ) digitaalisessa ja virtuaalisessa maailmassa.

SQ KOULUN ULKOPUOLELLA LÄHTEET

61 Forbes.

62 Simon Sinek, Millennials in the Workplace, Youtube.

63 Englanninkielinen ilmaus on device. Se on ilmaus, jota käytetään yhä useammin myös ruotsalaisessa yhteydessä. Se on anglismi, joka on ehkä tullut jäädäkseen. Muutoin voidaan käyttää sellaisia käsitteitä kuten väline, laite, vekotin tai vempele.

62

64 Do schools kill creativity? Sir Ken Robinson on TEDTalks.

65 Kreativ när piskan viner – Pusselbiten som saknas i Lean. MackAldener & Stetler (2015). Roos&Tegnér förlag.

66 How to kill Creativity, Harvard Business Review.

67 To encourage creativity, Mr Gove, you must first understand what it is Ken Robinson, Creativity in the classroom, The Guardian 17.5.2015.

68 Koulujen Makerspace-projekti.

Kun koulujen on työskenneltävä suuntautumalla enemmän sosiaaliseen älykkyyteen, mahdollisuus on vahvistaa tärkeää kosketuspintaa koulun ja kodin välillä: molemmat perustavanlaatuiset alueet käsittelevät erityisesti lapsen oppimisympäristöjä. Ota vanhemmat mukaan matkalle.

TIETOJEN RAKENTAMISTA KOKEILEMALLA

SALLIVISSA YMPÄRISTÖISSÄ EPÄONNISTUMINEN ON SALLITTUA On tarpeellista kehittää ympäristöjä, jossa epäonnistuminen on onnistumista. Jos ei ole vastannut väärin, ei ole valinnut riittävän vaikeaa tehtävää, jos ei ole pudottanut rimaa, sitä ei ole vielä asetettu riittävän korkealle. On parempi, että oppilaat – etenkin aikuiset työhön liittyvässä koulutuksessa – saavat epäonnistua harjoitustilanteessa mieluummin kuin todellisessa elämässä. Asian voi selvästi ilmaista siten, että vaikeusastetta nostetaan asteittain, kunnes tehtävästä ei enää selviä.

63

PEUKUTUS VAI FLOPPI? KANSAINVÄLISESSÄ TUTKIMUKSESSAMME TUNNISTIMME LUKUISIA KIINNOSTAVIA TRENDEJÄ JA ILMIÖITÄ. MUTTA MITKÄ NIISTÄ LYÖVÄT ITSENSÄ LÄPI TÄÄLLÄ POHJOISMAISSA ENNEN VUOTTA 2025? KYSYIMME 21 ERI ALAN ASIANTUNTIJALTA MIKÄ TULEE MENESTYMÄÄN JA MIKÄ FLOPPAAMAAN. AIKA TULEE NÄYTTÄMÄÄN OSUIVATKO HE OIKEAAN.

MINDFULNESS OSANA TULEVAISUUDEN KORKEAMPAA OPETUSTA Meditaation hyvät vaikutukset saavat vahvistusta aivotutkimuksista.

Reilut kaksikolmasosaa paneelista näkee sen osaksi tulevaisuuden koulutusta:

16 PEUKKUA – 5 FLOPPIA.

VAIHTOEHTOISET TUTKINNOT TIE TYÖLLISTYMISEEN

BIOFEEDBACK – VAHVISTAVA OPPIMINEN

Yritykset ja koulutusalustat toimivat yhteistyössä luodakseen räätälöityjä minitutkintoja.

Kaksi kolmasosaa paneelin jäsenistä uskoo tällaiseen vaihtoehtoon tulevaisuudessa:

Sykkeen mittauksella ja muilla nk. biomarkkereilla voidaan kartoittaa opiskelijan sisäinen tila.

Tuleeko tämä tekniikka tukemaan oppimisen yksilöllistä mukauttamista?

14 PEUKKUA – 7 FLOPPIA.

5 PEUKKUA – 16 FLOPPIA.

KOTOA KÄSIN OPISKELUN KASVAMINEN

AUGMENTED REALITY PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA

Eräät ennustavat, että 50 % Yhdysvaltain yliopisto-opiskelijoista opiskelee verkon kautta kymmenen vuoden kuluessa. Paneelin mukaan ajateltavissa myös Pohjoismaissa:

Virtuaalinen ja nk. lisätty todellisuus antavat mahdollisuuden poistua oppikirjojen kaksiulotteisuudesta. Pian vakiovarustus? Ehdoton kyllä:

15 PEUKKUA – 6 FLOPPIA.

19 PEUKKUA – 2 FLOPPIA.

ROBOTIT ETÄOPETTAJINA

KOULUTUSTEKNOLOGIAN PARISSA TYÖSKENTELEVÄ YRITYS KÄYNNISTÄÄ KOULUJA

Robottitekniikka mahdollistaa opettajien vierailut reaaliajassa. Tapahtuuko laajalla rintamalla vuoteen 2025 mennessä? Paneeli ei ole yksimielinen:

10 PEUKKUA – 11 FLOPPIA.

Kaakkois-Aasiassa koulutusteknologiayrityksiltä on kuulunut tavoitteita omien koulujen käynnistämisestä. Kaksikolmasosaa asiantuntijoista ennustaa ilmiöstä tulevan trendi myös Pohjoismaissa:

16 PEUKKUA – 5 FLOPPIA. 64

65

TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT POHJOISMAISSA MILTÄ TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT NÄYTTÄVÄT? TUNNISTAMAMME TRENDIT LYÖVÄT LÄPI ERI TAVOIN, ERI YHDISTELMINÄ JA ERI MAISSA. MUTTA ON OLEMASSA MYÖS SELLAISTA, JONKA USKOMME SAAVUTTAVAN KAIKKI POHJOISMAAT LAAJALLA RINTAMALLA. MATKUSTETAAN VUOTEEN 2025!

Vuonna 2025 digitalisaatio on lyönyt itsensä läpi laajalla rintamalla. Oppimisympäristöjä luonnehtivat virtuaaliset ja lisätyt todellisuudet. Kaikilla tasoilla opiskeleminen tapahtuu suureksi osaksi digitaalisten sovellusten kautta.

VR-laitteet ovat nyt tulleet myös niin joustaviksi ja edullisiksi, että niitä käytetään kaikin tavoin. Ne ovat myös tehneet kouluista entistä rajattomampia. Osa opetuksesta saadaan eri paikoista eri muodoissa. Sairaana? Opetusta voi seurata etäopiskeluna. Jos luento Argentiinassa on kiinnostavampi kuin kotona Tampereella tai Tromssassa,

66

silloin osallistutaan siihen. Aivan kuin olisi paikalla. Myös digitaaliset seinäkkeet, holografiset studiot ja muut järjestelmät parantavat opetusta opetustiloissa.

Vanhemmat sukupolvet pahoittavat mielensä siitä, etteivät nuoret opi kirjoittamaan käsin ja huolena on, että analogisen oppimisen puute häiritsee oppilaiden kehitystä.

Samanaikaisesti vaatimukset digitaalisista taidoista ja innovaatioista ovat tuoneet uudenlaisen käsityötaidon, jossa esineitä luodaan näppäimistöllä.

VAIKKA POHJOISMAIDEN VÄESTÖ MUODOSTAA VAIN MURTO-OSAN MAAILMAN VÄESTÖSTÄ, OLEMME SELKEÄSTI INTEGROITUNEET GLOBAALEIHIN JÄRJESTELMIIN JA VERKOSTOIHIN. EI VAIN POLIITTISELLA JA TALOUDELLISELLA TASOLLA, VAAN NYT MYÖS OPPIMISESSA. 67

OLEMME VIIMEINKIN JÄTTÄNEET TAAKSEMME 1900-LUVUN YHTEISET JA YHDENMUKAISET OPPIMISYMPÄRISTÖT. KOKONAISNÄKEMYS VAHVISTUU Jotta ihmiset voisivat hyvin, katsotaan nykyään vakavasti yhä useammassa yhteydessä, että meidän pitää osaksi minimoida myrkkyjen, ympäristölle haitallisten aineiden ja muiden ympäristöongelmien vaikutus ja osaksi aktivoida koko ihminen oppimiseen.

Käytännössä kaikki koulujen ja koulutusympäristöjen sisustukset luokitellaan ankarien ympäristö- ja kestävyyskriteerien mukaan. Mutta myrkytön ja terveellinen ympäristö ei riitä. Fyysisenä olentona meidän täytyy myös liikkua ja osallistaa koko keho oppimiseen. Digitaalinen läpilyönti näytti ensiksi estävän fyysisen liikkumisen ja kehon kehityksen koulutuksissa. Mutta uudet digitaaliset välineet vaativat toimiakseen ihmisen liikettä, ja liikunta ja kuvataide on integroitu muihin oppiaineisiin. Erityisesti nuoremmissa ikäluokissa liikkumisen tärkeys oppimisympäristöissä on selvä.

ERILAISUUDET ENSIN Olemme viimeinkin myöntäneet tosiasian, että ihmiset ovat erilaisia ja onnistuneet murtautumaan ulos 1900luvun yhteisistä ja yhtenäisistä oppimisympäristöistä. Koulut, koulutusinstituutit ja yritykset yrittävät tosin kasvattaa tuottavuutta virtaviivaistamalla mahdollisimman suuren osan opetusta ja opetusvälineitä. Samaan aikaan ymmärretään paremmin, miten eri ihmiset reagoivat eri tyyppisiin ärsykkeisiin ja koulutukseen.

Tämä on tuonut mukanaan yksilölle mukautettujen koulutusten vallankumouksen. Erityisesti lukion jälkeisissä koulutuksissa niin kutsuttu nano-tutkinto on lyönyt itsensä läpi. Oma, erikoissuunniteltu tutkinto, joka on yhtä aikaa ainutkertainen että yleinen. Ainutkertainen siksi, että harvalla on juuri kyseinen yhdistelmä, yleinen siksi, että jokaisen osan on hyväksynyt yhteinen järjestelmä, johon kuuluu myös kaupallisia toimijoita.

Oppilaat tekevät itsestään haluttavampia työmarkkinoilla ja työnantajat löytävät tarvitsemansa asiantuntijat.

POHJOLA ON GLOBAALI Vaikka pohjoismaiden väestö muodostaa vain murto-osan maailman väestöstä, olemme selkeästi integroituneet

68

globaaleihin järjestelmiin ja verkostoihin. Ei vain poliittisella ja taloudellisella tasolla, vaan nyt myös oppimisessa.

Osallistumme koulutukseen kaikkialta maailmasta. Se voi olla täydellinen koulutus ulkomaisesta oppilaitoksesta.

Mutta yhä useammin kyse on siitä, että osia koulutuksesta järjestetään globaalina yhteistyönä aina yksittäisten luentokertojen tasolle.

Uudet tekniikat mahdollistavat virtuaalisen tapaamisen ja toistemme asiantuntijuuden jakamisen. Robotit, holoportaatio ja muut tekniset järjestelmät helpottavat oppimisympäristöjen globalisoitumista.

KUILUT OVAT JÄLJELLÄ Kaikilla ei ole samoja edellytyksiä saada hyvää koulutusta vuonna 2025. Erityisesti Ruotsissa ja Suomessa näemme miten pienet paikkakunnat, yleensä maaseudulla, saavat heikommat mahdollisuudet kehitykseen.

Osalla Pohjoismaihin 2010-luvun keskivaiheilla saapuneista suurista siirtolaisryhmistä on myös ollut vaikeaa.

Mutta myös tässä on tapahtunut parannusta, kiitos paremman tekniikan ja yhä tiedostavamman politiikan.

Ulkomaalaistaustaiset yrittäjät ovat myös tulleet mukaan erilaisin aloittein.

Lisääntynyt tietoisuus sosiaalisten kykyjen ja sosiaalisen älykkyyden alueella on myös edistänyt näkemystä siitä, miten eri ryhmiä tulee kohdata, erityisesti heitä, jotka ovat heikommassa asemassa.

INNOVAATIOIDEN VOIMA Innovaatioiden merkitys on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi maiden välisten kuilujen pienentämisessä ja Pohjoismaiden kilpailukyvyn vahvistamisessa maailmassa.

Tämän saavuttamiseen tähtäävä järjestelmä sisältyy yhä useampien koulujen koulutusohjelmaan. On havaittu, ettei kyse ole vain vapaasta luomisesta, vaan että tarvitaan myös kurinalaisuutta ja tukea luovuuden edistämiseksi uusissa oppimisympäristöissä. Sekä uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseksi. Yritykset ja koulutuksen tarjoajat, jotka ovat ymmärtäneet, että innovaatioita on kehitettävä järjestelmällisesti, ovat onnistuneet parhaiten.

KIITOS! HALUAMME LAUSUA KIITOKSEMME KAIKILLE TEILLE, JOTKA OLETTE OLLEET MUKANA JA MYÖTÄVAIKUTTANEET IDEOIN, AJATUKSIN JA KESKUSTELUIN TRENDIRAPORTTIIN 2017.

PETER BECKER, CHAIRMAN OF THE FOUNDATION DIU EVA BJERROM, DISTINGUISHED ORGANISATION ANALYST, ALEXANDRA INSTITUTE MAGNUS BLIXT, AUTHORISED PROFESSIONAL PRIMARY TEACHER, GLÖMSTA SCHOOL ULF BOMAN, PARTNER, KAIROS FUTURE NINA DYBWAD, LANDSCAPE ARCHITECT, NORCONSULT SUSANNA VON EYBEN, INTERIOR ARCHITECT, WHITE ARCHITECTS AB MORTEN FISKER, CHIEF ANALYST, CO-DEVELOPING LEARNING ENVIRONMENTS FOR THE FUTURE, SIGNAL DR. TOMI JAAKKOLA, POSTDOCTORAL RESEARCHER, UNIVERSITY OF TURKU JÖRGEN JEDBRATT, SENIOR PARTNER, KAIROS FUTURE MARKKU LANG, PROJECT MANAGER, OULU UNIVERSITY TEACHER TRAINING SCHOOL ØYSTEIN LERUM, PH.D. STUDENT, WESTERN NORWAY UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ULRIKA MYHR, CHILD SPECIALIST IN PHYSIOTHERAPY, LEARN TO MOVE MOLLY MÖLLER, ARCHITECT, TENGBOM MADELEINE NORDENKNEKT, ARCHITECT, STUDIO MANAGER, LILJEWALL ARCHITECTS STIG PETTERSEN, DEALER MANAGER, GLAMOX LUXO LIGHTNING SIV MARIT STAVEM, CAND.PAED/SCHOOL PLAN, NORCONSULT FREDRIK TORBERGER, CONSULTANT & FUTURE STRATEGIST, KAIROS FUTURE YHTEISTYÖHENKILÖT, KINNARPS ELISABETH SLUNGE, GLOBAL RANGE & COMMUNICATIONS DIRECTOR IDA HERMANSSON, MARKETING & COMMUNICATIONS MANAGER ANDERS LARSSON, NEXT EDUCATION MANAGER SOFIE DAHLBERG, RANGE MANAGER JENS O JOHANSSON, DESIGN MANAGER JESSICA CANDEMAR, PROJECT MANAGER JENNY HÖRBERG, INTERNATIONAL PRODUCT MANAGER HELLE BLAEDEL, PRODUCT MANAGER ANNE REINHOLDT, ARCHITECT AASE MARIE SLETTEN, PROJECT LEADER JOSEFIN BRATELL, SALES KRISTER JONSSON PRODUCT DEVELOPMENT MANAGER AT MATERIA VANJA FRIGÅRD, MANAGER TENDER AND PROJECT SUPPORT LISELOTT BERGHOLM-SLOTTE, MARKETING MANAGER LEENAMARI KAIVAARA-PARTANEN, ACCOUNT MANAGER

© KINNARPS 2017

70

TIETOJA KINNARPSISTA Kinnarps on ruotsalainen sisustuskonserni, joka tarjoaa innovatiivisia ja inspiroivia kokonaisratkaisuja työympäristöihin.

Pääkonttori sijaitsee Länsi-Ruotsissa, Kinnarpissa, jossa Jarl ja Evy Andersson perustivat yrityksen vuonna 1942. Noin 40 maassa toimiva Kinnarps on edelleen perheyritys, josta on kasvanut alansa johtava yritys Euroopassa. Suomessa toimiva Kinnarps Oy on itsenäinen perheyritys.

Lähtökohtiamme ovat kestävyys, hyvinvointi ja kannattavuus sisustusratkaisujemme käyttäjien kannalta. Tarjoamme kalusteita kaikkiin työympäristöihin: toimistoihin, oppilaitoksiin ja hoitoalalle. Koko prosessi ideasta tuotannon ja jakelun kautta asennukseen asti on omassa hallinnassamme. Teemme näin, koska haluamme taata asiakkaillemme parhaan tehokkuuden ja korkean laadun sekä minimoida ympäristövaikutukset.

On monenlaisia tiloja, joita kohtaan tunnemme sydämemme sykkivän erityisesti. Koulutusympäristöt ovat yksi niistä.

Meille on suunnaton kunnia luoda ratkaisuja, jotka muovaavat tulevia sukupolvia. Niin kuin me tämän näemme, koulut eivät ole vain yhteiskunnan suurimpia työympäristöjä – ne ovat myös tärkeimpien joukossa! Ne ovat paikkoja, joissa kaikkien ihmisten tulee voida viihtyä ja toiminnan kukoistaa.

Lue lisää Kinnarpsin trendityöstä osoitteessa www.kinnarps.fi

71

WORKSPACE SOLUTIONS

kinnarps.fi

K I N N A R P S M A R K E T I N G & C O M M U N I C AT I O N S /8602810003/1707 A L L I N F O R M AT I O N I S S U B J E C T T O C H A N G E .