Juuri 2/2017

TEEMA: Keskustanuorten perustulomalli | s.16

ARKADIAN TERVEISET: Mika Lintilä | s.22

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

PUOLUE:: Vaikuttajakiihdyttämö | s.28 ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSLEHTI 2/17 - YRITTÄJYYS

PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUURI NYT MENEMME KOHTI PERIAATEPOLITIIKKAA

N

uoret keskustalaiset tiivistivät voimansa

keskeisimpiä toimivan talouden ja työelämän kysymyksiä,

uudistusmielisessä hengessä puoluevaltuus-

jonka vuoksi valtion vielä jäykälle perustulokokeilulle tulee

ton kokouksessa Tampereella kaksi viikkoa

saada jatkoa.

kuntavaalien jälkeen. Ilmaisimme päätepisteen sille, että vuosikymmenien ajan puolueen johto on prio-

Edistyksellisen keskustelun myötä hahmotin jälleen kerran

risoinut jotain muuta, kun koulutuksen ja sivistyksen

työelämäpolitiikan työmaan keskeneräisyyden. Usein to-

kärkeen. Myös vaaleissa tuli tappio, koska puolue teki

detaan, että PK-yrittäjyyden tukeminen on avainasemassa

arvojensa vastaista politiikkaa koulutusasioissa. Halli-

uusien työpaikkojen luomisessa, mutta hahmotetaanko

tuksen keskittävän koulutuspolitiikan tie on käännettävä

esimerkiksi kevytyrittäjyyden mahdollisuuksia vielä riittävästi?

ja osaamiseen sekä tasa-arvoiseen koulutukseen on

Laskutuspalvelut ovat kalliita, eläketurva ontuu ja kolmikan-

panostettava. Puoliväliriihessä työ palkittiin, kun hallitus päätti korottaa opiskelevien perheellisten toimeentuloa huoltajakorotuksella ja ammatillisen koulutuksen pääomittamiseen oli varattu rahaa. Huoltajakorotus kuvastaa keskusta-

nalla ei ole juurikaan kevytyrittäjille tarjottavaa.

Aikaisemmin kulttuurialla työskennellessäni huomasin, kuinka toimijoiden tulonmuodostus on usein epävarma. Koska kulttuuri on kuitenkin tärkeä osa Suomea

laista sivistyspolitiikkaa: opin tulee säilyä

vielä sadan vuoden jälkeenkin, epä-

avoimena jokaiselle, elämäntilanteesta tai

varmuus edellyttää lisäämään sosiaa-

taustasta riippumatta.

liturvan joustavuutta. Kaikki eivät saa toimeentuloaan yhden työn parista,

Puoluevaltuuston alakerrassa kokoustanut Keskustanuorten valtuuskunta katsoi jo eteenpäin. Valtuuskunta hyväksyi työelämäpoliittisen ohjelman muutamilla muutoksilla ja yleiskeskustelussa vaadittiin

vaan Suomessa on paljon osa-aikaisuutta, tilapäisesti työskenteleviä ja vapaaehtoistyötä. Verotus ja muiden maksujen periminen tulisi voida hoitaa automaattisesti sähköisen tulorekisterin kautta ja keikka-

perhevapaauudistusta.

työn tuloloukut tulisi saada

Suuri kiitos työelämä-

kuntoon. Keskustanuorilla

työryhmälle kovasta

riittää työtä.

työstä eteenpäin katsovan työelämän

Politiikan keskitie ei saa

parissa. Olen ylpeä

olla kädenlämpöinen

muun muassa siitä,

– meillä on kynnyskysy-

että ohjelman myötä

myksiä. Pyrkimys periaa-

Keskustanuorilla on

tepolitiikkaan innostaa

oma malli perustu-

minua juuri nyt.

loon. Portaattoman perustulon malli antaa yhä vahvemman pohjan pitkäaikaisen tavoitteemme puolesta puhumiseen. Sosiaaliturvan uudistaminen on

Hilkka Kemppi

KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

2 / 17 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

Yrittämistä 100 vuoden varrelta Suomessa - Maanviljelyksestä teknologiayrityksiin s.10 ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

s.8 s.12 s.14

KVARTAALIN KOVIMMAT/

s.23

Kohti Keskustalaista periaatepolitiikkaa

TEEMA/

Mininolfyrittäjä Marjamäki mukana monessa

TEEMA/ Keskustanuorten työelämäpoliittinen ohjelma

s.26 s.33

| 3

AATTEEN ABC/

Keskelläolon ihanuus ja kurjuus

LIFESTYLE/

Vain taivas rajana ja loppuelämä aikaa

SARJAKUVA

LEHDEN TEKIJÄT

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Juuren avustajat TOIMITTAJA:

Sofia Mänty Olen 19 -vuotias ylioppilas. Asun perheeni kanssa Ilmajoen Koskenkorvalla. Liityin Keskustaan viime syksynä Lahden Riston innoittamana. Kuluneen vuoden olen viettänyt tekemällä töitä, politiikan parissa sekä valmistautumalla pääsykokeisiin. Vuoden kohokohtina pidän Keskustan tapahtumia sekä kuntavaaleissä läpi pääsyä. Tulevaisuus on vielä avoin, sillä kiinnostus eri asioita kohtaan on suuri. Aika näyttää teenkö töitä politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden kanssa vaiko terveysalan puolella.

TOIMITTAJA:

TOIMITTAJA:

Karl-Mikael Grimm

Matti Linna

Jag bor i Helsingfors, studerar

Olen 22–vuotias alun perin itäsuo-

statsvetenskap vid Helsingfors

malainen kansainvälisen liiketoi-

universitet och försörjer mig

minnan sekä venäjän kielen opis-

och arbetar ibland som freelan-

kelija Turun yliopistosta. Laulan

ceskribent, och via olika mindre

Turun yliopiston kuorossa ja

arbetsuppdrag. Till mina intressen

harrastan judoa, sekä kotiseudulle

hör fiske och att spela musik. I

päästessäni kalastan ja metsästän.

politiken vill jag vara med och skapa ett mer inkluderande

Nautin itseni haastamisesta, mistä myös lopulta syntyi ajatus

samhälle som bättre klarar av att ta till vara alla mänskors

uudenlaisesta perustulosta. Arjen parasta sisältöä ovat pol-

potential oavsett funktionsförmåga, hemort, härkomst eller

kupyöräreissut Turun alueen kansallispuistoihin tyttöystävän

sexuell läggning. Kort utryckt hela Finland för alla Finländare

kanssa.

Sofia Mänty Aino-Riikka Simula

TOIMITUS

Matti Linna

PAINOPAIKKA Punamusta Oy

JUURI - Nuorkeskustalainen

Lehti on painettu ympäristö-

aikakausilehti ISSN 2341-9350

Päätoimittaja

Lauri Heikkilä

Juho Korpela

Väinö Tuovinen

Kuusankosken paperitehtaan

Toimituspäällikkö

Sonja Huttunen

UPM Fine paperille.

Ilona Suuronen

Arttu Karila

ystävälliselle suomalaiselle

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-,

Karl-Mikael Grimm

JULKAISIJA

ja tiedelehtien liiton jäsen.

AVUSTAJAT

Leena Siiri

Suomen Keskustanuoret

Sanni Kariniemi

Ville-Veikko Päivömaa

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI

Seuraava lehti ilmestyy

Kaisa Oinas-Panuma

Anssi Ylirönni

info@keskustanuoret.fi

Laura Hämäläinen

Jaakko Mäki-Petäjä

| 4

lokakuussa 2017.

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVA

Teksti: Laura Hämäläinen

VUOROPUHELULLA KOHTI TOTUUTTA

S

- Uskon, että parhaat ratkaisut löydetään yhdessä faktapohjaisen keskustelun avulla.

Kouvolan Inkeroisista kotoisin olevan Seittenranta-Vekkelin palo vaikuttamiseen syttyi yhdessä puolison Santtu Vekkelin kanssa. Kymenlaakson Keskustanuorten vahva toiminta alueella toimi sytykkeenä keskustalähtöiselle vaikuttamiselle. Pariskunnan poliittinen koti löytyi Keskustasta, ja 2015 he liittyivät Keskustanuoriin.

- Olen huomannut ajattelevani erilaisia yrittäjyysmahdollisuuksia myös omista lähtökohdistani.

ofia Seittenranta-Vekkeli (28) on monessa mukana. Hän on ulkoilua ja liikuntaa harrastava laboratorionhoitaja, kuorolaulava työsuojeluvaltuutettu ja puutarhanhoidosta innostunut Kymenlaakson Keskustanuorten toiminnanjohtaja.

- Keskustan vahvuus on sen maltillisessa ja uudistumiskykyisessä politiikassa ja monipuolisessa jäsenistössä, jossa laveat seinät ja korkea katto mahdollistavat eri näkemysten vuoropuhelun, Seittenranta-Vekkeli toteaa.

”Uskon, että parhaat ratkaisut löydetään yhdessä faktapohjaisen keskustelun avulla.”

Seittenranta-Vekkeli kokee päässeensä nopealla tahdilla hyvin mukaan Keskustanuorten toimintaan. Kymenlaakson Keskustanuorissa toimiminen toi hänelle myös päätyön ohelle piirin toiminnanjohtajan paikan. Poliittisessa toiminnassa Seittenranta-Vekkeli peräänkuuluttaa aktiivista keskustelua:

Yrittämisen maailmaan Seittenranta-Vekkeli on sukeltanut miehensä yrityksen, Pohjolan Hyönteistalous Oy, kautta. Yrittäjyys ei ole poissuljettu vaihtoehto myöskään itse Seittenranta-Vekkeliltä.

Realistiset neuvot ja konkreettinen apu. Yrittäjyyspainotteiset lukiot ja talousneuvonta. Näitä Seittenranta-Vekkeli korostaa puhuttaessa nuorten yrittäjyydestä.

- Palveluita on tärkeää olla helposti saatavissa, jotta nuorta yrittämisintoa ei turhaan kahlita, hän sanoo.

Keskusta puolueena vastaa Seittenranta-Vekkelin mielestä hyvin yrittäjien tarpeisiin. Esimerkiksi normien purku on yrityksen toimintaedellytyksiä parantaessa tärkeässä asemassa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, ja myös Keskustanuoret voisivat Seittenranta-Vekkelin mielestä keskustella yrittäjyydestä yhä enemmän.

- Keskustanuorten haluaisin nähdä tuovan esille uusien alojen yritystoimintaa ja pyrkivän siten ennustamaan tulevaisuuden työtä jo nyt. | 5

Kuva: Sotamuseo/Puolustusvoimat

| 6

Mauno Koivisto

S

uomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Henrik Koivisto menehtyi suomalaisuuden päivänä 12.5.2017. Koivisto syntyi Turussa ja toimi presidenttiyttä ennen esimerkiksi pääministerinä, valtiovarainministerinä ja Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana. Edelliset valtiolliset hautajaiset pidettiin valtioneuvos Harri Holkerin kuoleman johdosta vuonna 2011.

KVARTAALIN KOVIMMAT

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

KOHTI KESKUSTALAISTA PERIAATEPOLITIIKKAA! N

uorkeskusta vaatii keskustalta yhteistä tarinaa, joka

Hallituksen koulutuspolitiikka kaventaa koulutuksen saavu-

toteuttaa puolueen arvoja ja luo uskoa tulevaan.

tettavuutta ja heikommista sosio-ekonomisesta lähtökohdista ponnistavien mahdollisuuksia. Periaateohjelma (2006) tulee

Keskustan tulee ottaa kuntavaalien tulos nöyrästi vastaan.

kaivaa kaapista:

Vielä on aikaa korjata suuntaa ripeästi ennen maakuntavaaleja. Keskusteleva kansanliike elää ja kykenee reagoimaan

“Jokaisella tulee olla oikeus kehittää itseään ihmisenä ja

ympäristön muutoksiin.

kansalaisena omien kykyjensä mukaisesti koko elämänsä ajan varallisuudesta riippumatta.” Keskustan periaateohjelmassa

1. HALLITUSYHTEISTYÖ: Keskusta on vahva ihmi-

(2006)

syyden, ihmisarvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustaja. Keskustan on kyettävä k yseenalaistamaan

Keskustan valittujen valtuutettujen määrä Suomen kuudessa

hallitusyhteistyö rasismirikoksista tuomittujen henkilöi-

suurimmassa kaupungissa ei ole vieläkään uskottava, jotta

den kanssa tai sellaisessa hallituksessa, joka tekee liian

pystyisimme vaikuttamaan kaupunkien kehitykseen riittävästi.

oikeistolaista ja eriarvoistavaa politiikkaa.

Samalla väestöennusteiden mukaan väestö maaseudulla tulee vähenemään Suomessa huomattavasti seuraavan kahden-

2. KAUPUNGIT: Keskusta alisuoriutuu jatkuvasti

kymmenen vuoden aikana. Nykyisellä kaupunkikannatuske-

isoissa kaupungeissa. Keskustan on tehtävä kunnianhi-

hityksellä Keskusta hiipuu pois kärkipuolueiden kahinoista.

moista ja kestävää kaupunkipolitiikkaa. Kansanliikkeen

Tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista kaupunkipolitiikkaa.

on oltava omaleimainen vaihtoehto kaikissa kaupungeissa. Sotkamon puoluekokoukseen mennessä keskustalla

Hallituksen asettamien kovien ammatillisen koulutuksen

tulee olla selkeä visio kaupunkipolitiikastaan.

säästöjen vastapainoksi tulee puoliväliriihestä löytyä tahtoa ammatillisen koulutuksen turvaamiseksi. Unelmien amis

3. KOULUTUS:

Hallituksen eriarvoistavan koulu-

-tutkimuksen mukaan tälläkin hetkellä 30 prosenttia ammat-

tuspolitiikan tie on käännettävä. Kokoomuksen johdol-

tiin opiskelevista nuorista kokee koulumatkansa olevan liian

la koulutuksen sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus

pitkiä. Ammattiin opiskelevista nuorista myös 21 prosenttia

kasvaa. Keskustalle on saatava opetusministerin salkku.

on joutunut muuttamaan pois kotoa opintojen vuoksi. Kotoa

Ammatillinen koulutus tulee priorisoida ensimmäiseksi

pois muuttaminen nostaa nuorten vuokra- ja elinkustannuk-

puoliväliriihessä.

sia, mikä aiheuttaa valtiolle lisämenoja kasvavina sosiaalitukina.

Keskustan tulee ottaa kuntavaalien tulos nöyrästi vastaan.

Vielä on aikaa korjata suuntaa ennen maakuntavaaleja. Keskusteleva kansanliike elää ja kykenee reagoimaan ympäristön muutoksiin. Vihapuhe vaatii hallitusta ottamaan rohkeamman kannan ihmisoikeuksien puolustamisessa hallituksen loppukaudelle.

“Tuemme demokratiaa kansainvälisissä suhteissa, oikeusvaltiokehitystä ja laajoja ihmisoikeuksia kaikkialla.” Keskustan periaateohjelmassa (2006)

| 8

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KVARTAALIN KOVIMMAT

#keskustanuoret #vainkepujuttuja @Arttu Karila: ”Olen tehnyt kaksi päivää matkaa tampereelle. Saisinko puhua loppuun?” #kepuvaltuusto #vainkepujuttuja #tampere @Kaisa Oinas-Panuma: Lähteeköhän poliittinen uskottavuus jos pääsee isin kyydillä kj + valt.ryhmän kokouksesta kotiin molempien läsnäolon takia? #vainkepujuttuja @Eemeli Rajala: @Keskustanuoret juhlii! @keskusta haluaa palauttaa opintotuen huoltajakorotuksen! #huoltajakorotus #vainkepujuttuja @Hanna Markkanen: Ei oo helppoa myöntää puhujapöntössä, et ”ääni tärisee kun jännittää”. Arvostan! #valtuuskunta17 #keskustanuoret @Kymen Keskustanuoret: Lähes joka neljäs nuori ehdokas on keskustan listoilta! #keskustanuoret #nuoriehdokas #kuntavaalit2017 @Liina Tiusanen: @JuhaSipilä: ”Keskustalla on eniten nuoria ehdokkaita ja se aktivoi myös nuoria” Juuri näin! #kuntavaalit #keskustanuoret #keskusta

@keskustanuoret

| 9

TEEMA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Teksti: Sofia Mänty Kuvitus: Sanni Kariniemi

Yrittämistä 100 vuoden varrelta Suomessa Maanviljelyksestä teknologiayrityksiin kunnan kahleista antaen ihmisille mahdollisuuden valita oma tiensä ja kohtalonsa. Tätä kehitystä vauhditti yksityisen omistamisen ja sitä suojaavan omistusoikeuden kehitys.

Yrittäjyys on uusien toimintaorganisaatioiden, erityisesti

Suomessa on ollut aina pitkät perinteet yhdessä tekemiselle

liiketoiminnallisten yritysten, luomista, joilla vastataan mark-

ja -omistamiselle. Yrittäminen muutti muotoaan selkeästi kun

kinoiden puutteellisuuksiin tai havaittuihin mahdollisuuksiin.

vuonna 1901 säädettiin ensimmäinen osuustoimintalaki. Laki

Yritykset synnyttävät tehokkaasti uusia ideoita, tuotteita ja

mahdollisti muun muassa köyhemmän väestön osallistumisen

tuotantomenetelmiä. Yrityksillä on aina ollut tärkeä merki-

yritystoimintaan, ja sitä kautta tavan kerryttää omaisuutta.

tys työllistäjinä Suomessa. Toimiva yrittäminen on edellytys

Osuustoimintalaki oli menestys, sillä vuonna 1908 Suomessa

kilpailukyvylle sekä talouskasvulle.

oli osuuskuntia yhteensä 1335. Vaikka osuuskuntia syntyikin hurjaa tahtia, oli maamme 1900 -luvun alussa vielä täysin

Yrittäjäliikkeen historia on tärkeä osa suomalaista elinkeino-

maatalousyhteiskunta.

vapautta, joka turvattiin vuonna 1879 annetulla asetuksella.

Suomen kansalainen sai harjoittaa lähes täydellisesti itsel-

Suomen talouskasvu kiihtyi ensimmäisen maailmansodan

leen sopivaksi näkemiään elinkeinoja. Yrittäminen ja sen eri

aikana. Teollisuuden kasvuvauhti oli 1910-luvulla viisinker-

muodot ovat aina heijastelleet vahvasti vallitsevaa aikakautta.

tainen maatalouteen verrattuna. Sen seurauksena palkkaerot

Vaihtelevien aikojen johdosta on kehittynyt erilaisia yritys-

maataloustyön ja teollisuustyön välillä kasvoivat – teollisuus-

muotoja ja -keinoja niin oman yrityksen omistajuudesta aina osakkuuksiin kuin yritysketjuihin. Valtiomme tukee nykyisin yrittäjyyttä monin erilaisin rahoituksin ja palveluin. Silti yrittäjyyttämme varjostavat vahvasti niin byrokratia, normeihin kangistuneet jähmeät rakenteet, ylisääntely kuin työmarkkinoiden jäykkyys. Näiden seurauksena on ollut havaittavissa alueiden ja ihmisten eriarvoistumista, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä sekä huono-osaisuuden kasautumista yli sukupolvien.

Pitkät perinteet yhdessä tekemiselle Teollinen vallankumous synnytti aikanaan ajatuksen yksityisestä yrittäjyydestä. Se vapautti ihmiset perinteisen yhteis-

| 10

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

TEEMA

työväestön eduksi. Puu- ja sahateollisuudesta kasvoikin itse-

nä nähdään maatalouden koneistuminen, ja siitä aiheutunut

näisyytemme ensimmäisten vuosikymmenten aikana nopeasti

muuttoliike kaupunkeihin. Kaupan- ja palvelualojen sektorit

maamme merkittävin työllistäjä. Tuotteita vietiin rakennusai-

kasvoivat, vaikka eri tilastoja tutkimalla selviääkin suurimman yksittäisen ammattikunnan tulleen vielä maataloudesta.

neeksi sodan runteleman Euroopan valtioihin. Tuotannon ohella myös kauppa,

1970 -luvulla palvelujen, kaupan ja liikenteen osuus ylitti

liikenne ja palveluiden tuottaminen

60% koko maan tuotannosta.

kasvoivat voimakkaasti. Maatilojen tarve muuttui kaupungistumi-

1980-luvulla koettiin nopea teknologinen kehittymi-

sen myötä, jolloin ne alkoivat

nen sekä uuden bisneskulttuurin nousu. Samoihin aikoihin vähennettiin myös pääomaliik-

erikoistua yhden tai kahden

keiden esteitä. 1990-luvun puolivälin

tuotteen tuotantoon. 1960

jälkeen elektroniikka- ja sähkötuot-

-luvulle tultaessa koneiden ja laitteiden valmistus

teiden valmistuksesta tuli jalostus-

ohitti puuteollisuuden.

arvolla mitaten tärkein toimiala.

Sodista ja lamois

ta huolimatta

2000 -luvulle tultaessa elektroniikka- ja sähkötuottei-

1920-luvulta

den valmistus on jatkanut

alkanut teollistu-

kasvuaan.Teknologian ja

minen on

globalisaation ansiosta yrittäminen on

jatkanut

siirtynyt suurelta

keski-

osin verkos-

määrin viiden prosentin sa

kasvua joka vuosi aina 2000 -luvun

ajasta

alkuun saakka. Devalvaatioilla oli todel-

riippumat-

la tärkeä merkitys teollisuustuotannon

kaupankäyntiin.

kiihtyvälle kasvulle.

käytävään ja paikasta tomaan Siirtyminen

Rakennemuutos toi muuttoliikkeen

teknologia-

1940 -luku oli yksi yrittämisen taitekohdista. Työnantajat tun-

painotteiseen työhön on johtanut perinteisten työpaikoilla

nustivat Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön sopimus-

vallinneiden hallinnollisten rakenteiden murenemiseen. Hel-

kumppaniksi, ja 1944 tehtiin ensimmäinen keskusjärjestöjen

posti saatavilla oleva informaatio ja tietoyhteiskunnan luomat

välinen yleissopimus. Samoihin aikoihin toimihenkilöt alkoivat

verkostot ovat joissain määrin tasa-arvoistanut työntekijöiden

järjestäytyä. Vuonna 1946 perustettiin Suomen teknisten

asemaa. Työskentely tapahtuu yhä useammin projekteissa ja

toimihenkilöjärjestöjen keskusliitto STTK ja vuonna 1950 kor-

työryhmissä työn valvonnan ja johtamisen ollessa yhä enem-

keasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA. Vuon-

män itsensä johtamista. Työntekijä on itse vastuussa yhä

na 1956 pidetty yleislakko sai aikaan, että Suomessa alettiin

enemmän työnsä tuloksellisuudesta. Vaikka yrityksen perus-

suosia tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, joissa valtiovallalla

taminen ja ylläpito vaikuttavat suomalaisista liian byrokraat-

on näkyvä rooli työmarkkinariitojen sovittelijana.

tiselta, on yrittäminen pitänyt pintansa. Suomi on pärjännyt kovassa kilpailussa, sillä yrittäjät ovat osanneet mukautua

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen tapahtui pitkälti

tarvittavien teollisuustuotteiden tuotantoon saavuttaen

1950-1970-luvuilla, jolloin Suomessa koettiin valtava ra-

suurtuotannon mittakaavat ja edut. Suomalaisten kilpailukyky

kennemuutos ihmisten muuttaessa kasvukeskuksiin. Suurin

maailmalla on varsin hyvä, sillä vuonna 2016 Suomi listattiin

murros elinkeinorakenteessa näkyi 1960 -luvulla, jolloin

kolmanneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi.

maataloudessa toimivan väestön osuus pieneni yli 10%. Syy-

| 11

TEEMA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Teksti: Juho Korpela

Pirkanmaan Keskustanuorten toiminnanjohtajana helmikuussa aloittanut Miro Marjamäki, 22, touhuaa politiikan kulissien lisäksi yritysmaailmassa. Loimaalta kotoisin oleva Marjamäki luotsaa yhdessä ystävänsä kanssa minigolfkenttiä valmistavaa yritystä. Lisäksi hän toimii Ratagolfliiton puheenjohtajana.

Marjamäen taival minigolfin parissa käynnistyi 13-vuotiaana, kun hän pelasi ensimmäisen minigolfkierroksensa serkkujensa kanssa. Innostumisen jälkeen he hankkivat jäsenyyden seuraan ja osallistuivat kilpailuihin.

- Serkkuni menestyivät kisoissa, minä en. Lajin harjoittelu ei ollut helppoa, koska lähimmälle kentälle oli matkaa 70 kilometriä, Marjamäki toteaa.

Vaikka itse peli ei Marjamäeltä luonnistunut, kiinnostus

”Koko laina oli käytetty ja pihalla oli minigolfratoja vain etäisesti muistuttavia puukehikkoja.” lajiin jatkui toista kautta. Hän päätti rakentaa Loimaalle minigolfkentän. Aiempaa kokemusta rakentamisesta hänellä ei pahemmin ollut.

- Loimaalle rakennettiin kesällä 2011 uusi keilahalli.

Soitin sen perustajalle ja kysyin mahdollisuutta rakentaa hallin tontille minigolfkenttä. Lupa tuli. Olin silloin 15-vuotias.

Marjamäki suunnitteli ja rakensi 12 radasta koostuvan kentän. Äidiltä projektia varten pyydetty 2000 euron laina ei lopulta vastannut todellisia kustannuksia.

- Koko laina oli käytetty ja pihalla oli minigolfratoja vain etäisesti muistuttavia puukehikkoja. Pakko oli anella lisää lainaa ja jostain se lopulta järjestyi.

Kenttä valmistui kesällä 2012.

Byrokratia sulki kentän Vuonna 2014 Marjamäen keskustelut mahdollisesta uudesta kentästä toivat mukaan yhtiökumppaniksi rakennesuunnittelua opiskelleen Miikka Mutkalan. Myöskään hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta minigolfradoista.

- Kiersimme Miikan kanssa lukuisia kenttiä ympäri Suomea ja kävimme keskusteluja mahdollisista ideoista.

Loimaan kentän vakiintunut kävijämäärä toi uskallusta tehdä uutta.

Marjamäen ja Mutkalan minigolfradat.fi -yrityksen liikeideana on myydä erilaisia uniikkeja ratakokonaisuuksia ja neuvoa asiakkaita niiden rakentamisessa.

Jokainen kenttä kootaan tapauskohtaisesti, kuvastoja radoista ei ole.

- Haluamme tehdä kentistämme kokonaisuuksia. Meille tärkeitä asioita ovat esteettisyys ja kokonaisvaltainen kokemus.

Tällä hetkellä yrityksellä on kaksi omaa kenttää, Turussa ja Loimaalla. Marjamäki kertoo, että yhden kentän tuloilla ei itseä elätä. Myynnin pitää kasvaa, jotta yritys voi kasvaa ja yrittäjät pystyisivät elättämään kokonaan itsensä. Ratojen tilausten määrä vaihtelee vuodessa paljon, joka hankaloittaa ennustettavuutta.

Takaiskuilta ei ole vuosien mittaan vältytty.

- Laitoimme ison summan rahaa kauppakeskuksen yhteyteen avattavaan kenttään. Viranomaislupien käsittely kesti yli neljä kuukautta, emmekä saaneet lopulta lupaa haluamallemme kioskille. Byrokratia tuli vastaan. Tarina päättyi onneksi hyvin, kun saimme radat käyttöön toisessa paikassa.

| 12

Suomeen mahtuisi sata kenttää lisää Marjamäki toimii siis myös Suomen Ratagolfliiton puheenjohtajana. Hänet valittiin vuonna 2014 liittohallituksen varajäseneksi ja seuraavana vuonna puheenjohtajaksi. Nyt menossa on toinen kaksivuotinen kausi puheenjohtajana.

- Haluan olla puheenjohtajana kasvattamassa liittomme jäsenten sekä jäsenyhdistysten määrää. Meillä ei ole työntekijöitä emmekä saa enää tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tavoitteena on korjata nämä asiat.

Marjamäki kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä noin 50-80 minigolfkenttää. Lisää kenttiä maahan mahtuisi hänen mielestään ainakin sata. Esimerkiksi huonosta ratatilanteesta hän nostaa Joensuun ja Jyväskylän, jossa kummassakin on tiettävästi vain yksi kenttä.

- Laji sopii kaiken ikäisille, jäsenissämme on paljon myös eläkeläisiä. Kilpaa pelaavia nuoria on valitettavan vähän. Tulevaisuudessa haluan saada lajin kasvamaan ja

asiat hoitumaan niin, että laji ei ole enää täysin riippuvainen vapaaehtoisista.

Politiikan saralla Marjamäki haluaa pysyä taustavaikuttajana. Poliitikkoa hänestä ei omien sanojensa mukaan tule, mutta esimerkiksi eduskunta-avustajan paikka kiinnostaa.

- Rakastan järjestötyötä. Keskustanuorissa ihmiset ovat samanhenkisiä, löytyy paljon yhdistäviä tekijöitä. Pystyn myös yhdistämään työni toiminnanjohtajana hyvin yrittämisen kanssa.

Marjamäki on onnellinen yrittäjäpolulla tekemistään virheistä. Hän on oppinut matkan varrella kunnioittamaan byrokratiaa: erilaiset luvat eivät ole koskaan läpihuutojuttu. Esikuvakseen hän nostaa yrittäjät, jotka eivät jää urallaan paikalleen, vaan tekevät aina jotain uutta.

Minigolfia Marjamäki ei osaa vieläkään pelata. Puheenjohtaja on omien sanojensa mukaan edelleen liittonsa kymmenen huonoimman pelaajan joukossa.

| 13

TEEMA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Visiomme huomisen työelämästä on vihdoin kansissa Ihana kevätaurinko alkaa jo kurkistaa talven jälkeen ja yhtä aurinkoisin mielin Keskustanuoret ovat valtuuskunnassa hyväksyneet alkuvuoden aikana työstetyn työelämäpoliittisen ohjelman! Ohjelmaa työstettiin kokonaisuudessaan alkuvuoden aikana yhtäaikaisesti vaalikiireiden kanssa, joten työryhmän puheenjohtajana haluan vielä kerran nöyrästi kiittää koko työryhmää ja sekä liittotoimiston väkeä, kovasta ja laadukkaasta työstä.

läpi elämän ja työuran. Opiskelu on joustavaa työn ohella ja siihen panostavat niin työnantajat, työntekijät kuin yhteiskunta. Erilaiset verkkokurssit esimerkiksi kielistä, tekniikasta ja oman alan uudistuksista tulevat olemaan arkipäivää osana työelämä arkea. Ihminen kehittyy läpi elämän, joka on rikkaus niin yksilölle kun työyhteisölle.

Ohjelmatyössä halusimme korostaa positiivista otetta tulevaisuuteen, nuorkeskustalaisia arvoja sekä työn kokonaisvaltaista merkitystä, niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Elämän mittainen oppiminen, luottamusyhteiskunta, yrittelijäisyys, yhteisöllisyys ja tasa-arvo niin alueiden, sukupuolien kuin uskontojenkin välillä kulkee mukanamme läpi ohjelman.

Kiihtyvässä maailman muutoksessa työelämän tärkeimpiä pilareita ovat muutoksiin sopeutuminen, jaksaminen, elinikäinen oppiminen ja joustavuus. Vuosi vuodelta ajatus vahvistuu, siitä ettei henkilö ole koskaan täydellisen valmis, vaan oppimista ja kehittymistä tapahtuu

Tulevaisuudessa työnantajan ja työntekijän välinen kuilu tulee luonnollisin tavoin pienenemään ja työsuhde perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen sekä haluun kehittää ja | 14

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

TEEMA

osaksi jokaisen arkea ja kehittyy kova vauhtia, joka nostaa jälleen elinikäisen oppimisen sekä muutoksen sietokyvyn tärkeyttä.

luoda työpaikasta ja yrityksestä paremman.

Työantajat ymmärtävät ja panostavat entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin ja motivaatioon. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö on tehokas ja tuottava. Tehokkaista ja hyvinvoivista työntekijöistä halutaan myös pitää kiinni, joten työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan ja työpaikasta pyritään luomaan yhteisöllistä toimintaympäristöä, josta osaavat työntekijät haluavat pitää kiinni.

Työn vastaanottaminen sekä yrittäminen on tulevaisuudessa mahdollista ja kannattavaa joka ikisessä tilanteessa, ja kannustinloukut ovat perustulon mukana hävinneet. Osa-aikatöitä voi ottaa vastaan ketterästi ja kannattavasti esimerkiksi osatyökykyisenä tai vanhempainvapaalla. Yrittäjä kasvatukseen ja opastamiseen panostetaan niin, ettei yhdelläkään henkilöllä ole epäselvää, miten esimerkiksi kevytyrittäjäksi voi ryhtyä osa-aikaisesti tai mistä saa tukea yrityksen koko elinkaaren aikana. Myös yrittäjien sosiaaliturva on samalla tasolla työssäkäyvien kanssa.

Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly luovat jatkuvasti uusia aloja ja työpaikkoja Suomeen. Suomi on johtava maa tekoälyn ja robotisaation parissa. Robotisaatio ja automatisaatio vähentävät myös työn kuormittavuutta ja hautaavat joitakin aloja pois työelämän pelikentältä, mutta synnyttää tuplasti uusia ammatteja. Tekoäly tulee Kannustan jokaista tutustumaan ohjelmaan keskustanuorten nettisivuilta ja mahdollisuuksien mukaan tuomaan sen nuorkeskustalaisia linjauksia ja ajatuksia esiin omassa vaikuttamisen kentässäsi, sekä pitämään vaikkapa työelämäpoliittisella teemalla varustetun tapahtuman omassa piirissä tai osastossa. Politiikka tehdään kentällä, kunnissa ja maakunnissa, ei paperilla.

Työteliästä ja ihanaa alkukevättä!

Teksti: Aino-Riikka Simula | 15

TEEMA

Teksti: Matti Linna

Keskustanuorten perustulomalli Keskustanuorten valtuuskunta hyväksyi järjestön ajamaksi perustulomalliksi progressiivisen negatiivisen tuloveron mallin.

Kehitin mallin yhdessä Touko Väänäsen kanssa. On pakko myöntää mallin nimen olevan vaikea, mutta nähdäkseni se onkin sen ainoa heikkous. Mallin syvin tavoite on purkaa kannustinloukut. Itse asiassa vasta myöhemmin mallia kehittäessä huomasin myös perustulon olevan ratkaistavissa helposti sen avulla. Tulevassa artikkelissa pureskelen mallin juuriaan myöten.

Meille keskustalaisille on tärkeää yhtälailla tukea heikkoja kuin luoda mahdollisuus ja kannuste itsensä kehittämiseen. Toisin sanoen haluamme maksaa tukea pienituloisille luomatta kuitenkaan koskaan tilannetta ettei lisätulojen hankinnasta olisi todellista hyötyä, sillä työstä tulee saada palkkaa. Tukirahat on kuitenkin jostain hankittava.

Realistisin keino on verottaa paremmin toimeentulevia, mutta kuitenkin siten että verotus ei nouse koskaan sille tasolle ettei tienatusta eurosta jäisi mitään käteen.

Toisaalta verotuksen tärkeä ominaisuus, joka nykyisellään ei toteudu, on ennustettavuus ja loogisuus. Ei voi olla niin että marginaalivero, eli se paljonko uudesta tienatusta eurosta jää käteen, heittelee. Kun nykytilanteessa 20 000€ vuodessa tienaava menee ylitöihin ja saa euron, siitä käteen jää 60 senttiä kun taas 30 000€ tienaava saakin 65 senttiä, eli verotus välillä kiristyy, välillä kevenee. Vastaavia epäloogisuuksia löytyy monista eri tuloluokista ja pahimmillaan eri sosiaalietuuksien

kohdalla euron lisätulo voi tarkoittaa satojen eurojen menetyksiä.

Ratkaisu negatiivinen tulovero Onko mitenkään mahdollista taata se, että tienatun rahan eli bruttotulojen kasvaessa käytettävissä oleva tulo eli nettotulo kasvaa loogisesti ja kannustinloukuttomasti kuten haluamme? Ratkaisu on negatiivinen tulovero. Se tarkoittaa sitä, että pienituloisille maksetaan tukia ja parempituloiset maksavat veroa tulojensa suhteessa. Perinteisissä negatiivisen tuloveron malleissa on määritetty, että tuloista esimerkiksi 40% menee veroihin. Saajien puolella tämä tarkoittaa sitä, että tulottomille maksetaan tietty summa, vaikkapa 500€/ kk, josta sitten vähennetään 40% tienatuista tuloista.

Jos tuloton siis tienaa euron, siitä menee ikään kuin veroihin tuen vähentymisenä 40 senttiä ja käyttöön jää 500,60€ – työnteko on siis kannattanut. Näillä arvoilla 1250€/kk ansaitsevat eivät saisi tukea, mutta eivät myöskään maksaisi veroja. Tämän jälkeen jokaisesta eurosta maksettaisiin veroa. Riippumatta tulotasosta jokainen tienattu euro siis nostaisi tulotasoa vakiomäärän.

Perinteisten negatiivisten tuloveromallien heikkous on se, että ne ovat lähes poikkeuksetta perustuneet tasaverokantaan. Vaihtoehtoina on siis ollut joko hyväksyä tasaverotus tai veroportaisiin perustuva progressio, joka aiheuttaa edellä kuvatun kaltaisia kannustinloukkuja. | 16

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Veroprosentti nykymallissa

Veroprosentti Keskustanuorten mallissa

TEEMA

on kannustinloukkujen purkamisen ehdoton edellytys.

Koska verot eivät voi nousta sataan prosenttiin, on kiristymisen jossain vaiheessa loputtava ja jatkuttava tasaverona. Kysymys ei siis ole tasaveron oikeutuksesta vaan siitä, mille tasolle tasavero lopulta asetetaan. Liiton hyväksymä 40% katto on peräisin liiton aiemmista linjauksista. Myöhemmin esiteltävät kaaviot on laskettu käyttäen nykyistä verokantaa. 40% kattoa käyttäen suurten tulojen verotus väistämättä kevenisi.

Mallin toimivuuden kannalta verotuksen progressiivisuus ei ole välttämättömyys. Jos lainsäätäjät haluavat, voidaan marginaalivero pitää myös tasaisena, jolloin mallista syntyy perinteinen negatiivinen tulovero. Myös tasaveron alkamispiste voidaan vapaasti määrittää mille tahansa tasolle, esim. 40% tai nykyiseen verojärjestelmään perustuva 57,9%. Samoin kuin perustulo, jos sitä nimeä halutaan käyttää, voidaan vapaasti määrittää halutulle tasolle. Tulee muistaa, että oleellista ei ole se, paljonko ihmisiä verotetaan tai tuetaan, vaan se, että kun ihminen menee töihin, tulot kehittyvät järkevästi.

Malli on siis työkalu, jonka numeroiden tasosta jokainen hallitus voi neuvotteluissaan vapaasti vääntää.

Tulovaikutukset

Miten keskustanuorten malli toimii?

Progressiivinen negatiivinen tulovero yhdistää negatiivisen tuloveron portaattomuuden ja progression. Malli on toteutettu siten, että portaiden sijaan verotus on sidottu matemaattiseen funktioon eli käyrään. Voidaan siis sanoa että jokainen uusi ansaittu sentti kiristää verotusta tasaisesti. Ensimmäisestä eurosta siis maksettaisiin veroa esimerkiksi 40 senttiä, seuraavasta 40,5 senttiä ja niin edelleen. Verotuksen kiristymisen johdonmukaisuus on edellytys sille, että progressio toimii kannustinloukuttomasti. Kuvattu tasainen kiristyminen

Vaikka luvut ovatkin mallin toimivuuden ja etenkin oikeudenmukaisen tulojen kehittymisen suhteen epäoleellisia ja vievät helposti keskustelun sivuraiteille, haluan osoittaa, että esimerkiksi nykyisen kaltainen, mutta kannustinloukuton, tulonjako on mahdollista toteuttaa mallilla. Pienten tulojen verotus poikkeaa merkittävästi muusta verotuksen linjasta, sillä käytössä ei vielä ole perustuloa. Oheiset kuviot on saatu korjaamalla pienet tulot linjaan muiden tuloluokkien kanssa sekä korjaamalla ylemmistä tuloluokista epäloogisia kohtia.

Nykyjärjestelmämme kiristymistahdista johtuen ”perustulon” taso mallissa tulottomilla ihmisillä olisi noin 420 €/kk. Tämä ei tietenkään ole riittävä elämiseen, vaan alimmille tuloluokille tulee lisätä muita tuloriippuvaisia tukia tai erillinen toimeentuloelementti. Mallin portaattomuuteen tämä on sovitettavissa erillisellä tuloihin kääntäen verrannollisella termillä, minkä lisääminen funktioon ei aiheuta nykyisenkaltaisia kannustinloukkuja.

| 17

TEEMA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Mallin raakaversion käyttöönotto sellaisenaan leikkaisi tukia merkittävästi, joten myös budjetoitua rahaa jäisi käyttämättä esimerkiksi harkinnanvaraisiin tukiin. Parhaana vaihtoehtona pidän edellä mainitun tukitermin määrittämistä. Leikkausta ei tule missään nimessä realisoida heikompien menetykseksi.

Ylemmissä tuloluokissa muutokset olisivat marginaalisia, suurimmillaan noin puolen prosentin suuruisia. Suurten tulojen verorasituksen lieventyminen mallissa johtuu yksinomaan siitä, että heitä on verotettu suhteellisesti kireämmin kuin esim. alle 80 000 tai yli 1milj. vuodessa ansaitsevia, eli toisin sanoen epäloogisesti. Verorasituksen keventyminen on suurimmillaan 0,53% ja kiristyminen 0,47%, joten mallin voidaan todeta sopivan nykyjärjestelmään erittäin hyvin. Verokertymään malli ei alustavien laskelmien mukaan vaikuttaisi merkittävästi.

Luvuilla ei sinällään ole merkitystä mallin toimivuuden kannalta. Jos halutaan tulottomien tuen tasoksi vaikka 2000€/kk tai progression olevan loivempaa, sekin on mallin puitteissa täysin mahdollista. Tärkein havainto mallissa on tulojen loogisen kehittymisen tärkeys.

Malli käytännössä

veroa summan x. Helpoimmillaan tämä tarkoittaa nettilaskuria, jonka ainoaan laatikkoon asiasta kiinnostunut syöttää joko vuosi- tai kuukausitulonsa. Laskuri antaa tuloksena maksettavan veron määrän tai kertoo paljoonko tukeen saajalla on oikeus. Tuen saajille annettaisiin mahdollisuus nostaa tukia niin halutessaan esimerkiksi verkossa, jolloin myös talouden hallintaan voitaisiin tarjota työkaluja ja varoittaa liioista nostoista.

Negatiiviseen tuloveroon perustuvia malleja on yleisesti kritisoitu niiden tarpeesta reaaliaikaiseen tulorekisteriin, mutta todellisuudessa rahaliikenteen voisi toteuttaa vanhaan malliin veroilmoituksella, jolloin liiat nostetut tuet kostautuvat mätkyinä ja liian vähät realisoituisivat veronpalautuksina. Toisaalta reaaliaikainen tulorekisteri on jo matkalla maailmaan, joten senkään ei pitäisi tuottaa ongelmia. Käytännöllisin tapa soveltaa malli käytäntöön olisi tehdä se osaksi verottajan toimintaa ja lisätä tehtäviin tuloriippuvainen tuki, sillä sen toteuttaminen ei vaadi juurikaan työntekijöitä.

Koko perustulon ajatusta on kritisoitu sen passivoivasta luonteesta. Niin kauan kuin tukia maksetaan, on hyväksyttävä se ettei ansaittu euro leikkaa tukia määränsä verran, sillä se jos mikä passivoi. Keskustanuorten perustulo voidaan toteuttaa joko klassisen perustulon aatepohjalta vastikkeettomana tukena, mutta ei ole

Mallin funktioajattelun voi ajatella yksinkertaistaen tarkoittavan sitä, että tulotaso joko oikeuttaa saamaan tietyn määrän tukea valtiolta tai velvoittaa maksamaan | 18

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

“Mallin ytimenä ovat portaattomuus ja liukuva progressio”

myöskään mahdotonta sisällyttää malliin esimerkiksi työssäolovelvoite, mitä pidän erittäin hyvänä vaihtoehtona.

Uusi perusturva Suomeen Keskustanuorten progressiivisen negatiivisen tuloveron tarkoitus on mahdollistaa kannattava työnteko kaikille, mutta siten että paremmin toimeentulevat kantavat osansa kykynsä mukaan. Ytimenä ovat portaattomuus ja liukuva progressio, mutta malli mahdollistaa oikeastaan minkälaisen tulonjaon tahansa jos niin vain tahdotaan. Lähtökohtana kuitenkin tulee olla progression tasainen kiristyminen aina tuen saajista suurimpiin tuloihin asti. Malli on luonteeltaan työkalu, ei niinkään lupaus tietystä perustulotasosta kuten monilla muilla esittäjillä.

Demarinuorten yleisturvamalli on erittäin hyvin pureskeltu kokonaisuus byrokratian osalta, mutta mallin heikkous on tasaveroluonteisuus. Keskustanuorten mallissa perustuloa lähestytään matematiikan ja tuloloukkujen purkamisen kautta, mutta byrokratiaa ei ole käsitelty. Nämä mallit yhdistämällä tulos olisi nähdäkseni erinomainen. Suomen perusturvan kehittämisessä Keskustan tulee kääntää katse historiaan ja katsoa vasemmalle, punamultayhteistyöllä on tämä maa ennenkin rakennettu.

Kehitysideat, kritiikki ja yhteydenotot, matlin@utu.fi

| 19

TEEMA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Teksti: Sofia Mänty

Yrittäjyyskasvatus osana läpi elämän kestävää oppimista Toimialasta riippumaton yrittäjyyskoulutus aloitettiin Suomessa erilaisten lyhyt kurssien kautta vasta 1980-luvun alussa, ja varsinainen yrittäjyyskoulutus alkoi kehittyä 1990-luvun alkupuoliskolla laman myötä. Niihin aikoihin palkansaajien ja työttömien ryhtyminen yrittäjäksi oli puhutuin työvoiman liikkuvuuden muoto.

Yrittäjyysajattelun voimistuminen liittyi myös yleiseen ammattikoulutuksen muuttumiseen valtiojohtoisuudesta enemmän yritysten tarpeita ja työmarkkinoiden muutosta huomiota ottavaksi. Koulutusresursseja ryhdyttiinkin suuntaamaan enemmän teknologiaan ja liiketalouteen, myös yrittäjyyteen. Ennen varsinaisen yrittäjyysajattelun muodostumista, ja vielä edelleenkin, koulutuksen oletettiin usein pikemminkin vähentävän haluja ryhtyä yrittäjäksi. Tukena käsityksille ovat olleet erilaiset tilastot, joiden mukaan korkeakoulutetut perustavat heikommin yrityksiä kuin vähemmän kouluttautuneet.

Yrittäjyyskoulutuksen tarvetta perusteltiin monin eri keinoin. Suurimpina syinä mainittiin lähinnä talouselämän sopeutumiskyvyn parantaminen sekä valtionyritysten julkisten palvelujen yksityistämistarpeet. Vuosina 1994–1995 käytössä olleissa peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa otettiin yrittäjyys aiempaa paremmin huomioon. Uudistus perustui opetuhallituksen yrittäjyyden neuvottelukunnan toimiin. Muita yrittäjyyden edistämiseksi asettamia työ

ryhmiä ovat olleet yrittäjyyden ohjausryhmä 2002, yrittäjyysalan koulutustoimikunta 2007–2010, yrittäjyysalan tutkintotoimikunta 2007–2010, korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden yhteistyöryhmä 2008 sekä maakunnalliset YES-yrittäjyyskasvatuskeskukset. YES-verkosto on yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto tarkoituksenaan tukea ja valmentaa opettajia yrittäjyyskasvatuksessa. Verkosto toimii alueellisen yrittäjyyskasvastustyön rakentajana ja yhteistyön kehittäjänä.

Suomalaiseen yrittäjäkasvatus- ja koulutuskeskusteluun ovat vaikuttaneet myös Euroopan Unionin toimenpiteet ja lausunnot.

| 20

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen ja nuoren oman elämän hallintaa.

Se sisältää nuorille suunnattua kansalaiskasvatusta kattaen opetuksen peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilta aina yrittäjinä jo toimivien henkilöiden elinikäiseen oppimiseen. Lasta ja nuorta autetaan löytämään omat kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet elämälleen. Yrittäjyyskasvatus ei ole yksittäinen oppiaine. Se tulee nähdä koko oppilaitoksen toimintakulttuurin yhdistävänä kokonaisuutena, jossa ajattelutavat, oppimis- ja opetusmetodit kohtaavat.

Kokonaisuuden avulla lapsi ja nuori kehittyy oman yhteisönsä aktiiviseksi tiedonetsijäksi sekä toimijaksi. Tavoitteisiin pääsy edellyttää lasten ja nuorten tukemista erilaisissa taidoissa, tiedoissa ja asenteissa. Oppilasta ei pusketa tiettyyn suuntaan, vaan tarkoituksena on tarjota tietoa ja kokemuksia yrittäjyydestä kuin muistakin työnmuodoista, joiden avulla hän pystyy aikanaan tekemään omat valintansa.

Kasvatus aloitetaan jo alakouluissa, jolloin painotus kohdistuu pääsääntöisesti sisäiseen yrittäjyyteen.

Konkreettisesti yrityksiin ja yritystoimintaan liittyviä asioita opetellaan peruskoulussa erityisesti kuudennella luokalla TAT:in koordinoimassa Yrityskylässä ja yläasteella Käsillä tekijäksi -kerhossa, joka on osa Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa. Toisella asteella osaamista syvennetään ja mukaan tulevat myös yritystoimintaan liittyvät valmiudet. Yritysasioihin voidaan erikoistua esimerkiksi harjoitusyrityksen, Nuori Yrittäjyys -toiminnan ja osuutoiminnan kautta. Korkea-asteelle siirryttäessä opetukseen sisällytetään selkeästi koulutusalasta riippuen yrittäjyysopintoja. Opinnoissa perehdytään esimerkiksi yrityksen tai sen yksikön liiketoiminnan kehittämiseen

ja johtamiseen. Ammattikorkeakoulut ovat lisäksi sitoutuneet käyttämään työelämälähtöistä opetustapaa.

Korkeakouluissa nuorilla on mahdollisuus perustaa itse oman liikeideansa pohjalta lukuvuoden ajaksi toimiva yritys NY -ohjelman kautta, mikäli ohjelma on osana oppilaitoksen opintokokonaisuutta. Korkeakouluista 13 on sitoutunut valtakunnallisen YES-verkoston toimintaan.

Yrittäjyyskoulutus ei rajoitu yksinomaan oppilaitoksiin. Se on osa kansalaiskasvatusta. Kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Suomessakin toimiva 4H -liitto on oiva esimerkki oppilaitoksen ulkopuolisesta yrittäjyyskoulutusta tukevasta organisaatiosta. 4H-liitto on toiminut pian 90 vuoden ajan asian puolesta puhujana. Se on kehittänyt harrastustoimintaan soveltuvia toimintamalleja, joiden avulla on tuettu nuorten kasvua työelämän ja yrittäjyyden parissa.

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä pyritään vuoteen 2020 mennessä luomaan itsestäänselvyys koko koulutussektorille. Nykyisin yrittäjyyskasvatus sisältää verkostoyhteistyötä, alueellista sekä valtakunnallista toimintaa, opetussuunnitelmien ja strategioiden jatkuvaa kehittämistä, yrittäjyysopintojen vahvistamista, teeman poikkitieteellistä tutkimusta, opettajankoulutuksen kehittämistä sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen luomista. Valtakunnallisesta toimivuudesta voidaan kiittää opetushallituksen toimia. Yksi tulevaisuuden haaste on saada yrittäjyyskasvatuksesta kansainvälisesti laadullisempi ja kattavampi kokonaisuus Euroopan komission asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Artikkelin pohjana on käytetty pääasiassa YES -verkoston sekä YVI -hankkeen tietoja

| 21

ARKADIAN TERVEISET

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

k Vain yrittämällä voi voittaa k Yksikään hallitus ei kuitenkaan itse luo kaivattuja työpaikkoja. Valtiovalta voi ainoastaan luoda edellytyksiä sille, että yritykset tekisivät niin. Tämän hallituksen ohjelma on senkin vuoksi kenties historian yrittäjämyönteisin.

Kaikkein suurin ponnistus tällä saralla oli viime vuonna solmittu kilpailukykysopimus. Sillä ja samassa yhteydessä päätetyillä veronkevennyksillä on ollut valtava merkitys orastavalle kasvulle. Kiky-sopimuksen lisäksi hyvien tekojen pitkään listaan kuuluvat muun muassa tämän vuoden alusta voimaan astuneet yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisäverotus. Molemmat ovat pitkään olleet etenkin pienten yritysten toiveissa. Myös innovaatio- ja kansainvälistymissetelit ovat hyviä matalan kynnyksen palveluja, joilla omaan yritystoimintaan voi hakea uutta ulkopuolista tsemppiä ilman monimutkaista lomakeviidakkoa.

Suomen taloudessa näyttää juuri nyt paremmalta kuin vuosikausiin.

Tällä hetkellä uudet työpaikat syntyvät pieniin tai keskisuuriin yri-

Yritykset investoivat ja palkkaavat lisää ihmisiä. Vienti vetää ja monis-

tyksiin. Erityisesti itsensä työllistäjien määrä on nopeassa kasvussa.

sa paikoissa kärsitään jo suoranaisesta työvoimapulasta. Pohjamutien

Yhden työuran aikana liikutaan sujuvasti palkkatyöstä yrittäjyyteen ja

jälkeen valonpilkahdukset otetaan kiitollisuudella vastaan.

takaisin. Tämä asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös työttömyysturvalle, joka perinteisesti on edustanut enemmän joko-tai kuin sekä-et-

Tästä huolimatta alkuvuoden talouspoliittinen keskustelu tiivistyi hie-

tä ajattelua. Perustulokokeilu on harppaus oikeaan suuntaan, mutta

man erikoiseen asetelmaan, jossa vastakkain olivat elinkeinoministe-

muutakin remonttia tarvitaan, jotta kynnys kokeilla siipiään yrittäjänä

rin ja valtiovarainministeriön virkamiesten kasvuennusteet. Luonnol-

olisi mahdollisimman matala.

lista on, että valtiovarainministeriö perustaa oman katsantokantansa kylmiin lukuihin. Ministerinä minulla kuitenkin on ollut mahdollisuus

Teille nuorille työelämä tulee olemaan täysin erilainen kuin mihin

tunnustella myös yrityksissä vallitsevaa ilmapiiriä ja talouden eri

tähän saakka olemme tottuneet. Tekoälyn ja robotiikan kehitys

luottamusindikaattoreita. Näiden perusteella viisarit ovat selvästi

mullistaa pelikentän tavalla, jota voimme vain yrittää ennalta arvailla.

värähtäneet ylöspäin.

Pelottelu on kuitenkin turhaa, sillä katoavien työtehtävien tilalle tulee joukko uusia. Tämän on historia moneen otteeseen todistanut.

Itseni lisäksi myös ekonomistit ovat olleet erimielisiä valtiovarainmi-

Tulevaisuuden yritysmaailmassa menestyy, kunhan osaa ennakkoluu-

nisteriön ennusteiden kanssa. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Ilma-

lottomasti tarttua avautuviin mahdollisuuksiin ja pitää huolta oman

rinen ennusti vastikään kahden prosentin kasvua sekä tälle että ensi

osaamisensa päivittämisestä.

vuodelle. Viimeisimpänä tähän kahden prosentin leiriin on liittynyt myös S-pankki. Paatuneimmankin pessimistin on vihdoin tunnustet-

Ohjenuoraksi kannattaa ottaa vanha pohjalainen viisaus: mitään ei

tava, että kasvun uralla ollaan.

saa, jos ei mitään yritä. Mikäs sen sopivampi aate nuorkeskustalaiselle liikkeelle.

Kahden prosentin haamuraja on sikäli merkittävä, että sen saavuttaminen on Sipilän hallituksen keskeinen tavoite. Se on myös edellytys työllisyystavoitteen saavuttamiselle. Rima on korkealla, mutta ei suinkaan tavoittamattomissa. Pohjanmaalla ja Ahvenmaalla se on jo

Mika Lintilä Elinkeinoministeri Suomen Keskusta

täyttä totta.

| 22

Tällä palstalla käsitellään keskustalaista aatetta historianopiskelija Lauri Heikkilän kirjoittamana.

AATTEEN ABC : Keskelläolon ihanuus ja kurjuus Keskustan vahvuus ja heikkous on se, että olemme keskellä.

näkökulmista). Ehdottomuus kaikilla akseleilla tappaa sekä

Länsimaiset yhteiskunnat ovat pitkälle toista sataa vuotta

keskustelun että halun ymmärtää toista; perussuomalaisen ja

rakentuneet vahvasti tulon- ja pääomanjaon kysymyksil-

vihreän on usein jopa mahdotonta kuunnella toisiaan. Kes-

le; vasemmisto-oikeisto -akselille. Tälle akselille poliittinen

kustalainen pystyy ymmärtämään kaikkia, tai ainakin pitäisi.

keskusta tarjoaa tärkeän vaihtoehdon, synteesin, joka ottaa

Voimme kysyä itseltämme myös sitä miten pitkälle ymmärryk-

molemmilta puolilta parhaat asiat. Olemme se kolmas tie.

semme oikeasti taipuu.

Vasemmiston solidaarisuus- ja oikeiston vapauskäsitys yhdistyvät keskustassa. Missäpä muuallakaan?

Keskustassa samalla yhdistetään oikeistoa ja vasemmistoa, mutta myös häivytetään. Vasemmisto-oikeisto -jaon hälvetes-

Mitä on olla keskellä? Mihin nähden voi olla keskellä? Kun

sä liberaali-konservatiivi -akseli on noussut. Ehkä se on merk-

Maalaisliiton nimenvaihdosta pohdittiin ennen Keskustapuo-

ki keskustalaisuuden onnistumisesta. Mutta jääkö keskusta

lue-nimen käyttöönottoa 1960-luvun puolivälissä, oli vahvana

puristuksiin kun yleinen suuntaus on keskelle? Mikä on oma

kandidaattina myös nimi Keskustaliitto. On nähtävissä miksi;

tilamme? Mitkä ovat tulevaisuuteen kantavat ihanteemme?

nimi Keskustaliitto kertoo siitä että haluamme olla kanava yleiselle keskustalaisuudelle. Keskelläolon yhteenliittymä.

Konservatiivisuudesta ja liberaaliudesta voisimme ottaa

Keskusta on vahva silloin, kun se antaa vaihtoehdon kaikil-

parhaat puolet samalla tavalla kuin vasemmistosta ja oikeis-

le muille suuntauksille, mutta samalla myös ymmärtää niitä

tostakin; liberaaliutemme on sosiaaliliberaaliutta, kaikkien

kaikkia.

tasa-arvoista mahdollisuutta elää ja kehittyä. Konservatiivisuutemme voisi olla jonkinlaista yleistä maltillisuutta; kun

Mikä on oma vaihtoehtomme? Olemmeko vain hassu sekoitus

tapahtuu suuria muutoksia, on ymmärrettävä että kaikki eivät

oikeaa ja vasenta? Mitäänsanomatonta ”toisaalta noin, toi-

kovinkaan nopeasti voi ehtiä tähän kehitykseen mukaan,

saalta näin” -porukkaa? Tiedämme itse että olemme paljon

vaikka suunta olisikin hyvä. Nuorkeskustan tulee tietenkin olla

enemmän, mutta osaammeko esittää sen myös ulospäin?

aina aikaansa nähden edistyksellinen vaihtoehto, ravistella

Keskelläoloon liittyy luontevasti muitakin ihanteita kuin va-

luutuneita asenteita ja visioida tulevaisuutta.

semmiston ja oikeiston yhdistely; poliittisella akselilla nimenomaan keskeltä näkee joka suuntaan ja voi ymmärtää kaikkia.

Kaikkien akselien keskellä nelikentässä on origo, äärimmäinen

Olemme lähempänä vasemmistoa kuin oikeisto ja lähempänä

keskusta. Politiikassa tärkeää on tajuta, miten kaikenlaiset

oikeistoa kuin vasemmisto. Siksikin meille sovinnon ja yhteis-

näkemykset tasapainottuvat kun ne kohtaavat keskellä. Siksi

työn ihanne on luontevampi kuin kilpakumppaneille.

keskustalaisuus on yhtä kuin keskustelu. Keskustalaisuutta on toisten kuunteleminen ja ymmärtäminen. Keskustalaisuutta

Sama pätee myös liberaali-konservatiivi -akselilla; arvopoliitti-

on tajuta se ettei jokainen kehityssuunta sovi kaikille, samoin

sella akselilla, joka on entistä merkittävämpi poliittisessa kes-

se, mitkä kehityssuunnat sopivat useimmille. Keskustalaisuus on syväymmärrystä yhteiskunnallisten näkemysten viidakossa.

“Olemme lähempänä vasemmistoa kuin oikeisto ja lähempän oikeistoa kuin vasemmisto”

Kyky tajuta, että jokaisella on syy mielipiteeseensä. Monenlaisten näkemysten ymmärtäminen ja punnitseminen on sitä suurinta sivistystä; sivistysliike ymmärtää, että keskeneräisessä maailmassa ei ole absoluuttisia totuuksia. Sivistysliike haluaa tarjota kaikille mahdollisuuden päästä osalliseksi tieteen, kulttuurin ja politiikan syvimmistä pohdinnoista ja etenkin keskustelusta. Mahdollisuuden ymmärtää. Keskusta on vahvin

kustelussa. Sekä laitaliberaalit että -konservatiivit ovat hyvin

sivistysliike ja siihen on syynsä: Olemme vahvasti keskellä!

fundamentalistisia arvojensa kanssa (itsessään liberaaliuden ja konservatiivisuuden määrittely on toki vaikeaa ja riippuu | 23

KASVUN PAIKKA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Halu auttaa vei Paula Risikon politiikkaan – Jo pienestä pitäen tiesin, että haluan hoitoalalle. Joko lääkä-

poliittisen päätöksenteon merkityksellisyyden, taustoittaa

riksi tai hoitajaksi.

Risikko kipinäänsä politiikkaan.

Paula Risikon lapsuudessa tutuksi tuli äidin kampaamoyri-

Risikko väitteli vuonna 1996 terveystieteiden tohtoriksi Tam-

tyksen kanta-asiakkaaksi muodostunut sairaanhoitaja. Joka

pereen yliopistosta. Vuonna 1999 edessä olivat ensimmäiset

kerta, kun sairaanhoitaja kävi hoidattamassa hiuksiaan,

vaalit. Eduskuntaan Risikko nousi vuonna 2003, mistä tie

tuli hänen tavakseen taitella sairaanhoidosta innostuneel-

jatkui edelleen ministeriaitioon vuonna 2007 Jyrki Kataisen

le pikku-Paulalle paperista sairaanhoitajan hilkka. Hilkka ei

pyydettyä Risikkoa peruspalveluministeriksi Vanhasen II:een

päätynyt nurkkaan lepäämään, vaan se sai käyttöä joka ikinen

hallitukseen.

päivä. Sopivasti hilkka kestikin aina seuraavaan sairaanhoita-

Teksti: Väinö Tuovinen Kuva: Kokoomus

jan kampaamokäyntiin saakka.

– Tiesin, että Kokoomuksen eduskuntaryhmässä oli sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita paljon, joista moni oli vielä

Risikon poliittisesta urasta puhuttaessa ei ole sopivaa unoh-

pidemmälle politiikassa ehtineitä. Silti minua kysyttiin perus-

taa hänen ammatillista taustaansa. Lapsuudessaan ja nuoruu-

palveluministeriksi, mistä olen aina ollut todella kiitollinen.

dessaan hän ei ollut millään asteella orientoitunut politiikan tekoon. Vaikka ajankohtaisia tapahtumia kyllä seurattiin,

Risikko tiesi omien sanojensa mukaan olleensa peruspalvelu-

kiinnosti Risikon äitiä ja isää muu elämä politiikkaa enemmän.

ministerinä paljon vartija. Tehtäväkseen niin politiikassa kuin

Huomattavaa on, että Risikolla ei ole taustallaan minkään-

siviiliurallaankin hän kokee ihmisten kärsimyksen helpottami-

laista opiskelijapoliittista taustaa. Lopulta tie vei kuitenkin

sen. Vastuu kärsivistä ihmisistä tuo ihmispersoonaan nöyryyt-

Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtoriksi, sittemmin

tä.

kansanedustajaksi ja ministeriksi.

– Edellispäivänä, ennen kuin on tullut valituksi, ei edes tiedä, – Tehdessäni väitöskirjaa ja tutkiessani yhteiskunnallisten

mitä ei tiedä. Mutta sitten kyllä alkaa tietää sen sinä päivänä,

muutosten vaikutuksia sosiaali- ja terveysalaan, ymmärsin

kun tulee valituksi ministeriksi. | 24

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KASVUN PAIKKA

Malagan auto-onnettomuus, insuliinisurmat, TEHY:n joukkoir-

sen II:n hallituksen kaudella valmisteltu järjestelmä herätti jo

tisanoutumisuhka, sikainfluenssa ja siihen liittyvä narkolepsia

valmisteluvaiheessa kriittisiäkin huomioita.

sekä kaksi koulusurmaa. Risikko luettelee listan kipeitä ja kouristuttavia kokemuksiaan ministeriajoilta. 19. huhtikuu-

– Siitä tuli ensin sellaisia vääriä tulkintoja siitä, että pitää-

ta kello 19.45 turistibussi täynnä suomalaisia syöksyi tieltä

kö ihmisen kyetä valitsemaan henkilökohtainen avustaja ja

Fuengirolan ja Torreolinoksen väliseltä tieltä. Onnettomuus

toimia tämän esimiehenä. Kuuluuko henkilökohtaisen avun

oli espanjalaisten tiedotusvälineiden mukaan pahin maassa

järjestelmä vaikeasti vammaisille? Kyllä kuuluu. Myös ikäihmi-

tapahtunut sitten vuoden 2001. Sikainfluenssa laajeni maail-

sillä ja vammaisilla on oikeus

maa kauhistuttaneeksi pandemiaksi, mitä hoidettiin monelle

valintoihin.

mieleen muistuneella sikainfluenssarokotuksella. Rokotusohjelman seurauksena oli pandemian laantuminen, mutta pian

Vastaavia kysymyksiä on esitetty julkisena kritiikkinä valmis-

esiin nousi epäily joillekin lapsille rokotuksesta aiheutuneista

tellulle sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapausmallille.

narkolepsiatapauksista. 2000-luvun ensimmäisen vuosikym-

Risikko peräänkuuluttaa parempaa palveluohjausjärjestelmää

menen puoliväliin osuneesta yhteiskunnallisesta jakovarakes-

varmistamaan, etteivät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat

kustelusta kimmokkeensa saanut TEHY:n työtaistelu uhkasi

putoaisi sairaalan ja terveyskeskuksen väliin. Hän korostaa

romuttaa hetkellisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuu-

ihmiselle luontaista perustarvetta tehdä valintoja, verraten

den. Lisäksi sosiaalipalvelut joutuivat mielenterveyshäiriöistä

terveydenhuoltoa tehtyihin ruokavalintoihin:

ja syrjäytymisestä aiheutuneiden uhkien ehkäisemisen kautta aivan uudenlaisten haasteiden eteen. Mielenterveysongelmat

– Kun menemme kauppaan ja ostamme sieltä ruokaa, niin

ja niistä aiheutuneet traagiset seuraukset uhkasivat heiluttaa

miltä meistä tuntuisi, jos marketista¨vain haettaisiin kori ja

kansalaisten turvallisuudentunnetta ja perusvapauksia.

kotona katsottaisiin, että mitä nyt tulikaan mukaan, Risikko

”Jos minulta kysytään, että mikä on suurin saavutukseni, niin korostan, että politiikassa kukaan ei ole yksin mitään.

Kaikki tehdään yhteistyössä.”

Ehkä eniten Risikkoa on ministerinurallaan raapaissut häntä

esittää vertauksen, ja viittaa myös perustuslain seitsemännen pykälän mainintaan oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen.

Risikko korostaa, että yhden ministerin suorat vaikutusmahdollisuudet tehtyyn politiikkaan ovat rajalliset, ja lainaa vuoden 2014 valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa saarnannutta Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peuraa: – Hyvät päättäjät, muistakaa, että hyvään satoon tarvitaan sekä kylväjä että niittäjä.

todella lähelle osunut Seinäjoen koulusurma. Koulu, missä kaikki tapahtui, oli sama, missä

– Ja se on ihan totta, että et voi heti kaikkea muuttaa, mutta

Risikko on toiminut siviiliammatiltaan vararehtorina. Kosket-

kannattaa laittaa itämään. Ja kyllä sieltä se vilja kasvaa, Risik-

tavimmaksi yksittäiseksi asiaksi urallaan Risikko mainitsee

ko pohtii vaikuttavan puhujan sanoja.

tilanteen, jossa surmassa menehtyneen opiskelijan vanhemmat kysyivät häneltä tyttärensä olinpaikkaa.

Risikko kokee poliittisen valmistelutyön muuttuneen paljon avoimemmaksi sitten vuoden 2003, jolloin politiikka muuttui

– Kyllähän se sillä tavalla kosketti tosi paljon, kun tiesi, missä

hänen elämässään päivätyöksi. Myös poliittisen viestinnän

tytär on.

henkilökohtaisuus on kasvanut. Risikko korostaa, että median toimintatapojen muututtua poliitikon oma rooli yksityisyyten-

Risikko on luonteeltaan tiimipelaaja:

sä puolustamisessa on keskeinen. Hän on politiikan henkilökohtaistumisen sijaan huolissaan yhteiskunnallisen keskuste-

– Jos minulta kysytään, että mikä on suurin saavutukseni, niin

lun kiristymisestä:

korostan, että politiikassa kukaan ei ole yksin mitään. Kaikki tehdään yhteistyössä.

– Niin sanottu keskiajattelu putoaa helposti pois yhteiskunnallisesta keskustelusta, jolloin ääripäät jäävät siihen keskus-

Kuitenkin suurimmaksi poliittiseksi saavutuksekseen Risikko

teluun. Se antaa väärän kuvan Suomesta.

kokee henkilökohtaisen avun järjestelmän läpiviennin. Vanha| 25

Vain taivas rajana ja loppuelämä aikaa Rivitaloasunnon oven avaa pirskahtelevan iloinen nainen.

toehtoja olisi ollut, kuten psykologia, mutta lopulta olin niin

Kuhmolainen rivarinpätkä näyttää hyvällä tavalla asutulta,

antautunut musiikille viulunsoittoharrastuksen kautta, että se

erittäin kotoisalta. Asunnossa kotia pitää Minna Seilonen (s.

oli luonnollinen valinta.” Muita taidealoja harkitseville hän

1986). Häntä voi pitää moniosaajana, onhan hänellä koulu-

haluaisi sanoa, ettei lukiossa tarvitse tietää varmaksi, mitä

tusta, tekoja ja kykyjä muillekin asti. Musiikkikasvatusta hän

tekee. Oopperalaulu vaihtui hänellä aivan muuksi, eivätkä

opiskeli Sibelius-akatemiassa vuosina 2005 – 2011, minkä

itsensä kuulostelu ja omien päätösten teko ole olleet huonoja

jälkeen hän aloitti kansainvälisessä maisteriohjelmassa oop-

päätöksiä kritiikistä huolimatta. Kaikkea osaamistaan Seilonen

peralaulun opinnot, ja löytyy häneltä myös kuntosaliohjaajan

itse saa käyttää esimerkiksi animaation teossa, joten oikeas-

pätevyys. 2000-luvulla hän on toiminut lisäksi orkesteri- ja

taan vain taivas on rajana, kun haluaa tehdä jotakin.

kamarimuusikkona ja ollut mukana useissa kansanmusiikki-

Seilonen palasi pari vuotta sitten kotikonnuilleen, vaikka hän

projekteissa.

vannoikin aikanaan, ettei koskaan niin tekisi. ”Olin sanonut että jos joku on varmaa, niin se, etten ikinä muuta Kuhmoon

Minna Seilonen tekee taidetta käsitöiden ja kuvataiteen sekä

takaisin, en ikinä! Ja täällä sitä silti ollaan”, Seilonen naurah-

projektien muodossa. Haastatellessani hänellä on olohuo-

taa. Kuhmoon hänet toi tarve päästä kauemmas Helsingin hä-

neensa työpöydällä pari akvarellityötä Seikkailevat ketut

lystä lähemmäs perhettä. Kotipaikkakunnan tuntu veti tietyllä

– sarjaansa, josta luultavasti tulee lastenkirja ja mahdolli-

tavalla puoleensa, ja hän omien sanojensa mukaan ”ajautui

sesti animaatio. Työpöydän vieressä seinää vasten roikkuu

takaisin”. Olonsa hän on kuitenkin tuntenut mukavaksi. Hä-

myytäväksi tarkoitettuja käsintehtyjä koruja, joiden kuvitus

nellä on töitä, ja kohta kaksi vuotta on vierähtänyt huomaa-

on hänen käsiensä työtä. Seinällä on lasinpaloin koristeltu

matta. Seilonen ei ole kuitenkaan sulkenut pois vaihtoehtoa

osa hirvieläimen pääkalloa ja ympäri huoneistoa muutenkin

muualle muuttamisesta, jos tarve tulee.

näyttäviä töitä. ”Parhaimmat työt ovat tällä hetkellä Kaesan kahvilassa näyttelyssä”, Seilonen harmittelee, vaikka yritän

Seilosen mukaan hänen arkensa on hyvin rauhallista. ”Maa-

vakuuttaa hänet töiden upeudesta. Tekniikoista hän käyttää

nantaisin on toimistopäivä, jolloin arkistoin, ja muuten

erityisesti akryyli- ja akvarellimaalausta, mutta myös useita

työskentelen omien projektieni kanssa joko kotonani olohuo-

muita. Väreistä hän erityisesti ja mielellään käyttää purppuran

neessa, keittiössä tai Juminkeon varastossa, jos työni vaati-

ja sinisen syviä sävyjä, ja se myös näkyy.

vat erityisen sotkuisia työtapoja, esimerkiksi epoksihartsilla lääräämistä.” Rivitaloasunnon ylläpitoon menee yllättävän

Taidealalle hän päätyi, kun lukion kolmantena vuonna Seilo-

paljon aikaa. Muun vapaa-aikansa hän jakaa Alma-kissansa,

nen päätti, että musiikki olisi hänen juttunsa. ”Muitakin vaih-

miesystävä Tapion ja Kuhmossa asuvan perheensä kanssa. Ys-

| 26

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

täviin pääkaupunkiseudulla voi pitää yhteyttä somen kautta, ja tavatessa aikaa tulee myös varattua erityisesti näkemistä varten. Harrastuksiinsa hän listaa biljardin peluun ja elokuvien katsomisen Tapion kanssa, ja lisäksi hän joogaa, ompelee, hankkii ja tuunaa vintagevaatteita ja leipoo. ”Käsillä tekeminen palauttaa maan pinnalle ja tuo konkretiaa, kun näkee, miten esimerkiksi taikina muuttuu vaivatessa.”

Tällä hetkellä Seilonen on osa-aikaisessa työsuhteessa Juminkeko – säätiöllä. Lisäksi Juminkeko on tilannut häneltä kettua-

LIFESTYLE

Seilonen kokee ehtineensä tehdä paljon ikäisekseen, vaikka verratessa moneen muuhun taiteilijaan määrä ei ehkä ole suuri. ”Minulle se kuitenkin on paljon. Pitäisi vain käsittää, että on loppuelämä aikaa tehdä.” Jatkossa hän haluaakin opetella fokusoitumaan yhteen asiaan kunnolla sen sijaan, että jatkuvasti etsisi täytettä tyhjille hetkille. ”Aion valmistautua vuoden 2018 seuraavan vuoden alussa pidettävään näyttelyyni, jotta se on varmasti juuri haluamanilainen. Keskittymisen harjoittelu tekee hyvää, koska olen todella runsas persoonaltani ja ulosanniltani. On myös suotavaa vähän levähtää, vuosien 2016 ja -17 oltua

nimaatiovideon ohjelmistoonsa marraskuussa päättyvän työ-

erittäin työntäyteisiä monien

suhteen jälkeen. Tavallaan onnekas tilanne taiteilijalle.

näyttelyiden ja projektien

Yritystä Minna Seilonen ei omista byrokratian takia.

takia.”

Hän ei ole varma, olisiko sen pitäminen kannattavaa, koska laskutusfirmojen kautta hän harvat

”Parasta taidea-

tilaustyökeikkansa on saanut tehtyä hyvin.

loilla työskennel-

”Tilannehan olisi aivan eri, jos asuisin vaikka

lessä on vapaus:

Tampereella ja minulla

liukuvat työajat

olisi jokin tietty,

antavat mahdolli-

oma juttu-

suuden järjestellä

ni, jota

päivänsä halu-

ihmiset

amallaan tavalla.

haluai-

Kuitenkaan mikään

sivat

ei ole kiveen hakattua;

os-

jos minusta tuntuu joskus

taa.

siltä, että haluaisin työsken-

On

nellä kahvilassa, voin tehdä niin.

eri

Taidealoilla – tai ylipäätään-

asia

kään – työnteko ei ole

tehdä

putki, josta tultaisiin

nimek-

tietynlaisena ulos,

käänä

vaan ajatusmaa-

taiteilijana

ilma ja tavoit-

esimerkiksi iso

teet voivat

betoniveistos Kiasman

ja saavat

eteen apurahoilla, kuin olla pieni toimija, jolla ei

muuttua pitkin

nimeä ole.”

matkaa”, Seilonen tote-

Jatkoa ajatellen Seilonen toivoo saavansa taitei-

aa elämäänsä

lija-apurahan, joka voisi olla hänen tulonlähteensä

tyytyväisenä.

työsuhteen jälkeen. ”Vaikka sain musiikkiapurahoja opiskeluaikanani, yhtään taiteilija-apurahaa en ole vielä saanut. Kilpailu on kovaa, ja apurahojen kriteereitä on tiukennettu viime vuosina paljon.” Hän on kuitenkin luottavainen tulevasta. ”Mitä tahansa voi tapahtua, ja onneksi aina

Teksti: Kaisa Oinas-Panuma Kuvat: Tapio Kinnunen, Kaisa Oinas-Panuma

voi tehdä jotain muuta, jos se tuntuu hyvältä.”

| 27

PUOLUE

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

VÄHÄN VÄHEMMÄN KANTAPÄÄN KAUTTA Haku keskustaperheen yhteiseen Vaikuttajakiihdyttämö-mentoriohjelmaan käynnistyy kesäkuun alussa Jos kansanedustaja Annika Saarikko voisi nyt neuvoa 16-vuotiasta Annikaa, hän kannustaisi itseään olemaan rohkea ja luottamaan tulevaisuuteen.

-Luota ihmisten ystävällisyyteen ja uskalla kysyä neuvoa, Saarikko ohjeistaisi itseään.

Koska hyviä neuvoja ei voi lähettää itselleen ajassa taaksepäin, haluaa Saarikko olla nyt mukana tukemassa keskustahenkisten nuorten kasvua poliittisella uralla ryhtymällä mentoriksi yhdelle tulevaisuuden tekijälle. Saarikko ja useat muut keskustalaiset kansanedustajat ja vaikuttajat ovat lupautuneet mentoreiksi Vaikuttajakiihdyttämöön, vuoden kestävään keskustahenkiseen mentoriohjelmaan, jossa nuoret aktorit pohtivat tarkasti politiikan tekemistä, arvoja, aatetta ja omia tavoitteitaan.

Olipa nuoren tavoitteena sitten ura kansanedustajana, kuntavaikuttajana taikka yhteiskunnallisissa taustatehtävissä, ei aivan kaikkea ole pakko oppia kantapään kautta. Neuvoa saa kysyä ja mentoriohjelma on helppo tapa saada niitä. Mentoreiksi ovat eduskunnasta lupautuneet Saarikon lisäksi jo muun muassa Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, varapuheenjohtaja Katri Kulmuni ja Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Eduskunnan ulkopuolelta vaikuttajamentoreiksi on lupautunut esimerkiksi useita entisiä erityisavustajia, muun muassa Miltton Networksin toimitusjohtaja Eeva Kalli.

Kaikille 15-29-vuotiaille keskustahenkisille nuorille avoin mentoriohjelma on mahdollisuus saada itselleen kokenut keskustalainen mentori, joka tarjoaa tukea, neuvoja ja ideoita aktorin omalle poliittiselle tai muuten yhteiskunnalliselle uralle.

-Mentorointi vaatii sitoutumista, johdonmukaista vuorovaikutusta ja molemminpuolista avoimuutta omista haaveista, peloista ja tavoitteista. Ohjelmaan kannattaa hakea etenkin heidän, jotka haluavat paneutua omiin arvoihinsa ja tavoitteisiinsa sekä oppia, miten päätöksiä Suomessa tehdään,

Keskustaperheen yhteinen harjoitus Idea mentoriohjelmasta lähti Keskustan puoluehallituksesta, jossa käytiin keskustelua tarpeesta tukea nuoria kohti aktiivista keskustajavaikuttajuutta. Puoluehallituksessa käyty keskustelu johti puheenvuorosta toiseen ja konkretisoitui lopulta Vaikuttajakiihdyttämöön.

-Vaikuttajakiihdyttämö on esimerkki siitä, että jos joku saa hyvän idean, siihen pitää tarttua ja ryhtyä toimeen, Saarikko sanoo.

Mukana ohjelman takana ovat Keskustan eduskuntaryhmä, Keskustan puoluetoimisto, Keskustanuoret ja Keskustan opiskelijaliitto, jotka kukin ovat valmiita panostamaan mentoriohjelmaan tosissaan.

-Jos mentoriohjelma tehdään, se pitää tehdä myös kunnolla.

Puolivillaisia ohjelmia ei kannata tehdä eikä ohjelma saa olla pelkkää kuulumisten vaihtelua. Mentoriohjelma on myös hyvä harjoitus ison Keskusta-organisaation yhteistyökyvylle eri järjestöjen ja toimijoiden välillä. Kaikkia tarvitaan, jotta ohjelma onnistuu, Saarikko sanoo.

Haku Vaikuttajakiihdyttämöön alkaa kesäkuun alussa ja ohjelma alkaa syyskuussa.

Sonja Huttunen Kirjoittaja on Vaikuttajakiihdyttämön projektisihteeri

Saarikko kannustaa. | 28

”Poliittinen suunta muuttukoon!”

KESKUSTAN OPISKELIJALIITTO

Näihin sanoihin kilpistyi Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) ja

koskien huoltajakorotusta. Viesti oli selvä: perheellisten opis-

Keskustanuorten yhteinen poliittinen yleislinjapaperi, Keskus-

kelijoiden nostaminen köyhyysrajan alapuolelta vaatii välittö-

taliberaali -manifesti. Nuorkeskustan liitot yhdistivät tuolloin

miä toimia jo tämän kevään puoliväliriihestä. Yhdenvertainen

voimansa ottaakseen suunnannäyttäjän aseman puolueen

mahdollisuus koulutukseen ja köyhän asia olivat keskeinen

sisällä. Elettiin vuotta 1991. Nuo sanat liittyvät vahvasti myös

sanoma nuorten ja opiskelijoiden puheissa Tampereella.

tämän vuoden kevääseen.

Nuorkeskustan ääni kaikui vahvasti vielä kesärannan lasisil-

Keskustan Opiskelijaliitto juhli toukokuun toisena viikonlop-

la käytävillä, kun huoltajakorotus palautettiin opintotukeen

puna 80 -vuotista taivaltaan sivistyspolitiikan uudisraivaajana.

keskustalaisella määrätietoisuudella. Kiitos keskustanuorille

Vuoden 1937 huhtikuussa KOLlin juuret iskivät Helsingin rou-

hyvästä yhteistyöstä jo näin vuoden puolivälissä.

taan Maalaisliittolaisten ylioppilaiden perustamisen myötä.

Juhlavuosi kannustaa tarkkailemaan isoa kuvaa. Viime vuosi-

Ennen kaikkea Akateemiselle Karjalaseuralle vastavoimaksi

na poliittinen värikartta on kirkastunut Suomen politiikassa.

perustettu liitto saattoi ”Helsinkiin joutuneet” maalaisliitto-

Duunaripopulismi on saanut

taustaiset ja -henkiset ylioppilaat yhteen. Vuosikymmenten ja

seurakseen salonkipopu-

vuosisadan vaihtumisen myötä liitto on laajentunut korkea-

lismin, jossa eteenpäin

koulujen mukana valtakunnalliseksi toimijaksi. Osastojen

katsomisen on korvannut

toiminta keskuskaupungeissa velvoittaa KOLlia ottamaan tulevaisuudessa kaupunkipolitiikan yhä vahvemmin politiikan painopistealueeksi. Kaupungistuminen on tosi asia - vaikkakin töiden perässä muuttaminen voi monen opiskelijan ja nuoren kohdalla olla pakko oman valinnan sijaan. ”Poliittinen suunta muuttukoon” on jälleen ajankohtainen sanoma, kun puoluetta vaaditaan tekemään keskustalaisia arvoja vahvemmin

vahva jarrutuspolitiikka. Ei, ei ja ei ovat useimmiten ilmoilla kaikuneet sanat betonivihreiden kannanotoissa. Vastuunkantajille on tilausta ja työ tämän päivän toteuttavaa politiikkaa.

ääriliikkeiden kitkemiseksi jatkuu.

Vaatimus periaatepolitiikasta

Keskustan Opiskelijaliiton kullattu, vihreä lippu liehuu juhla-

on yhdistänyt Keskustan Opis-

vuotena korkealla.

kelijaliittoa ja Keskustanuoria vahvasti tänä keväänä. Nuorkeskustan piikki puolueen lihassa

Juhlallisin terveisin rakkaalle sisarjärjestölle,

ei ole tylsistynyt vuosikymmenien myötä.

Arttu Karila, puheenjohtaja

Nuorkeskustan yhteinen voima todentui puoluevaltuuston

Keskustan Opiskelijaliitto

kokouksessa Tampereella, kun puoluevaltuusto hyväksyi keskustaopiskelijoiden ja keskustanuorten yhteisen kannanoton | 29

KENTÄN ÄÄNI

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Spetsprojekt utan spets

I

Regeringen Sipilä är de tyngsta prioriteringarna formulerade som ”spetsprojekt”. Ett av spetsprojekten är Ote, eller Vägar in i arbetslivet för partiellt arbetsföra.

I Ote nämndes i startskedet en åtgärd som ämnade för ”vammaisin”.

I Ote definieras alltså en av huvudåtgärder explicit förväntade att underlätta sysselsättning av personer med funktionshinder. Främjande av företagsamhet.

I Finland är sysselsättningsgraden för personer med funktionsnedsättning 54% .

Bakgrunden till stöd för personer med funktionsnedsättningars sysselsättning som företagare kan vi hitta redan i invalidvårdslagen 1948. Efter krigen fanns det ett stort antal krigsinvalider som det fanns ett stort intresse av att sysselsätta.

Då sysselsättningspolitiska åtgärder för personer med funktionsnedsättningar väl började ta form ansåg man att utbudet på arbetsplatser inom industrin där personer med funktionsnedsättningar kunde sysselsättas

ännu ansågs vara för få i Finland för att man skulle kunna gå in för en sådan politik som i Sverige, USA eller Västtyskland där löntagarrollen ansågs vara den primära lösningen på sysselsättningsproblemet. Arbetsplatserna och löntagarrollen inom vilken de flesta arbetsplatser finns och skapas lämnas utanför problemformuleringen.

Ifall vi väljer att beskriva den arbetsföra personen med funktionsnedsättningars låga representation på arbetsmarknaden utgående från samma problematik som vi beskriver exempelvis långtidsarbetslöshet klarar jag, ett dyslektiskt embryo till samhällvetare av att enkelt definiera några av de trösklar som är förklaringen till varför ”invaliderna” inte har jobb.

Så länge ansvaret för utgifter knutna till funktionshindrades eventuella sjukfrånvaro, arbetsresor eller anpassningar på arbetsplatsen i stort är en utgift för arbetsgivaren, betyder det att arbetsenhetskostnaden för en funktionshindrad person är högre än för ”normal” arbetskraft.

Att placera personer med funktionsnedsättning inom gruppen ”partiellt” arbetsföra är i sig ett problem eftersom det leder till att a) en ”invalid” alltid är endast delvis arbetsför och dömd att aldrig nå upp till en fullständig arbetsförmåga. b) inte erbjuds stödtjänst på arbetsmarknaden som tar hens funktionsnedsättning i beaktande ifall hen anser sig eller anses besitta en 100% arbetsförmåga. Då arbetsplatsen och löntagarrollen inte ställts i fokus har de finländska arbetsplatserna och studiemiljöerna förblivit Nordens minst tillgängliga. Regeringen har beslutat att endast 5% av studiebostäderna i framtiden kommer att byggas med tillgängliga wc och tvättrum. Grattis.

Vi har data på att till exempel personer med utvecklingsstörnings sysselsättning är högre i kommuner med arbetskonsulenter. En sysselsättningspolitik som är kompetent att betjäna personer som möter funktionshinder är en förutsättning för ökad sysselsättning för den här gruppen.

Karl-Mikael Grimm Helsinki | 30

Teksti ja kuvat: Leena Siiri

IRTI JUURISTA:

Amerikan unelma

Olin haaveillut jo pidempään pienestä irtiotosta ulkomailla ja tammikuussa suuntasinkin kolmeksi kuukaudeksi Yhdysvaltoihin. Asuin ystäväni luona Rhode Islandilla, joka on maan pienin osavaltio.

Näiden kuukausien aikana tuli reissailtua pitkin itärannikkoa, mm. Miamissa, Washington DC:ssa ja New Yorkissa.

Tulipa tehtyä myös ihana Karibian risteily Bahamalle.

Yksi hauskimpia kokemuksia oli todellisen amerikkalaisen lumimyrskyn kokeminen ja New England Patriotsin super bowlin voitto.

Reissuni alkuun sattui uuden presidentin Donald Trumpin virkaanastujaiset. Virkaanastujaispäivänä olin New Yorkissa, jossa Trumpin vastustajia näkyi katukuvassa runsaasti.

Mielikuvani Yhdysvalloista on ollut yltäkylläisyys ja helppo elämä. Nämä mielikuvat muuttuivat aika nopeasti, kun tutustuin paikallisten ihmisten elämään ja arkeen. Näiden kuukausien jälkeen olen erityisen iloinen siitä, että olen saanut elää ja kasvaa turvallisessa Suomessa.

Yksi asia silti piti paikkaansa, Yhdysvalloissa kaikki on suurta ja ihmeellistä.

KULTTYYRIA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ARS17 - Hei maailma!

K

iasmassa monia eri taiteilijoita yhteen kasaava näyttely ARS17 Hello World! -tuo näkyväksi arjen

digitaalisuuspainotteisuuden ja teknologian moninaisuuden.

Kansainvälisessä nykytaiteen suurnäyttelys-

Teksti: Laura Hämäläinen Kuva: Laura Hämäläinen

sä nähdään Reija Meriläisen interaktiivinen Survivor-peli, Tuomas A. Laitisen ihmiskosketuksen ja teknologian suhdetta käsittelevä Receptor, Julia Varelan mustat, rikotut televisiot ja paljon muuta.

dellisia ihmisiä, vaikka joskus onkin helpompi naamioitua tekstin taakse.

Lappiin erakoituneiden taiteentekijöiden Shia LeBoufin, Nastja Säde Rönkön ja Luke

Suurin osa kävijöistä saapui seuraamaan

Turnerin vastaukset liukuvat liveaikaan

puhututtanutta teosta sivusta.

tekstinä näytölle. Teos tuo internetin välityksellä erakkoelämää elävät henkilöt kaikkien

Ääneen puhuminen tuntuu mökissä yhtäkkiä

seurattavaksi sekä keskustelusivustolla, netin

intiimiltä. Olisi helpompi keskustella tekstin

livelähetyksenä, että Kiasman mökissä. Heille

välityksellä taiteilijoiden kanssa. Mökin ilma-

itselleen ainut kosketus ulkomaailmaan on

piiri on hyvä muistutus. Olemme kaikki to-

Kiasman mökki ja sen vieraat.

Pocahontas (1995)

Teksti: Ville-Veikko Päivömaa

L

keskusteluyhteyksiä. On aktiivisia keskustelijoita ja passiivisia seuraajia. Vuorovaikutus

Yksi paljon huomiota saanut teos, #ALONETOGETHER, oli vaikuttava.

#ALONETOGETHER kuvastaa aikakautemme

on nopeutunut, eikä ole enää sidoksissa aikaan tai paikkaan. Ja jopa Hollywood-tähtiin saadaan helposti yhteys.

Kiasman monipuolisessa näyttelyssä pääsee pelaamaan, ihastelemaan ja havaitsemaan monin eri tavoin. Näyttely aikamme kuvana on silmiä avaava ja sen kiertämiseen kannattaa varata reilusti aikaa saadakseen kokemuksesta kaiken irti.

Ohjaaja: Mike Gabriel, Eric Goldberg

Leffa-arvostelussa tällä kertaa yksi

katsojan heti elokuvan syövereihin. Eloku-

la. Aikuisen korvaan musiikki tuntuu pehmeältä

Disneyn rakastetuimmista animaa-

va etenee hyvin tarinanomaisesti, siten että

ja mukaansavievältä. Musiikki palkittiin vuoden

tioelokuvista, 1995 vuonna leffate-

jokainen katsoja pysyy helposti kärryillä tarinan

1996 Oscar-gaalassa kahden Oscarin arvoisesti,

attereihin saapunut Pocahontas. Kuten kaikki

kulusta. Pocahontasissa englantilaiset esitetään

eikä suotta. Kokonaisuudessaan voin vahvasti

muutkin Disneyn elokuvat, ei Pocahontas ole

hyvin sotaisana ja uusia seikkailuja etsivänä

suositella Pocahontasia. Se on Disneyn ikivihreä

ainoastaan lastenelokuva. Tarinan keskiössä on

kansana, joka pohjautuu hyvin kolonialismin

klassikko ja sopii jokaiselle iästä riippumatta,

polarisoituminen ja ennakkoluulot, joka iskee

aikaan. Pienille lapsille elokuva toimii myös

koska elokuvassa olevan tarinan opetus on

myös vanhemman katsojan mielen syövereihin.

hyvänä historianverhona, siitä mitä joskus on

säilynyt vuosien saatossa ja korostuu yhä enti-

tapahtunut. Aikuisille elokuva tarjoaa hyvän

sestään globaalissa maailmassa.

Elokuva alkaa mahtipontisella Virginia Compa-

pohdiskelualustan siihen, mistä nykyinen vas-

ny laululla, jossa kolonialistinen Englanti lähtee

takkainasettelu johtuu ja mikä voisi olla tapa,

Lontoon satamasta maailmanvalloitusretkelle

jolla vieras kulttuuri kohdataan ja miten jostain

löytämään ja valloittamaan uusia mantereita.

uudesta ja vieraasta voi saada itselleen jotain

Laiva iskeytyykin alun jälkeen Pohjois-Amerik-

uutta.

kaan, jossa uusi ja ennennäkemätön maailma tarjoaa rajattomat mahdollisuudet rikkauksiin.

Pocahontas on tunnettu myös erittäin hyvästä

Todella raikas ja hieman jopa näpäyttävä

ääninäyttelystä, josta kertoo tarinan etenemi-

aloitus historiallisesta näkökulmasta vangitsee

nen välillä musikaalityyppisillä laulukohtauksil-

| 32

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

SARJAKUVA

Sarjakuvataitelija: Anssi Ylirรถnni

| 33

VIERASKYNÄ

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Yrittämisen kevät ja analysoinnin kesä

V

iimevuosien taikasana julkisessa keskustelussa on

Myös epäonnistumisen kohtaaminen ja epäonnistumisesta

ollut yrittäjyys, yrittäjäkasvatus ja yrittäjähenkisyys.

toipuminen ovat osa yrittäjähenkisyyttä. Moni meistä joutui

Näistä kaksi ensimmäistä liittyy konkreettisesti

pettymään kuntavaaleissa, opinnoissaan ja pääsykokeissaan.

siihen mihin yrittäminen ja yrityksen pyörittäminen liittyvät.

Yrittäjähenkisyydessä on kuitenkin kyse paljon

Yritykset päästä elämässään eteenpäin eivät aina onnistu, mutta siinä piileekin aina kaikenlaisen yrittämisen ja eteenpäin pyrkimyksen suola. Ilman riskiä ja epäon-

laajemmasta käsitteestä. Väitän, että

nistumisen mahdollisuutta ei myöskään

aika moni nuori ja erityisesti

ole onnistumista ja siitä seuraavaa

politiikasta kiinnostunut

iloa.

nuori on ollut tänä keväänä yrittäjä-

Myös itsestään ja toisistaan

henkinen.

huolen pitäminen olisi piYrittäjähenkinen

dettävä mielessä. Kun vas-

ihminen on ky-

tuuta tavoitteista ja itsensä kehittämisestä jaetaan

kenevä kanta-

laajemmalla yhteisölle, niin

maan vastuuta,

epäonnistumisten ja onnis-

motivoimaan itse

tumisten syiden

itseään, asettamaan itselleen tavoitteita

löytäminen.

ja pitämään myös huolta

Esimerkiksi

itsestään ja muista. Kyseessä

omaa vaalikampanjaa tulee

siis on enemmänkin läpileikkaavasta elämänasenteesta, jota tarvitaan niin politiikassa kuin opin-

käydä läpi myös ulkopuolisten kanssa ja omista

noissakin.

opiskelumetodeista tulee keskustalla toisten ihmisten kanssa. Ulkopuolinen usein pystyy

”Ilman riskiä ja epäonnistumisen mahdollisuutta ei myöskään ole onnistumista ja siitä seuraavaa iloa. ”

näkemään puutteet ja mahdolliset ratkaisut paremmin kuin itse asianosainen. Kaiketi tätä konsultoinniksi yritysmaailmassa kutsuttaisiin.

Yrittäjyyteen itsessään myös kuuluu aina uuden yrityksen mahdollisuus. Jokaisessa tappiossa on tulevan voiton siemen. Yrittäjähenkinen ihminen

Ilman yrittäjähenkisyyttä tuskin mo-

ei siis lannistu, vaikka kuntavaaleissa tai opin-

nikaan meistä olisi uskaltanut asettaa

noissa ei nyt tällä kertaa kaikki olisikaan mennyt

itseään alttiiksi julkiselle arvioinnille, ja

omien tavoitteiden mukaisesti. Tärkeintä on

lähtenyt kuntavaaleissa ehdolle omassa

suunnata katse tulevaan, pohtia mikä meni

kotikunnassaan. Ilman yrittäjähenki-

tällä kertaa vikaan ja tarvittaessa myös pohtia

syyttä ei myöskään opintojen menestyksekkäästä suorit-

pitääkö tavoitetta muuttaa. Vaikka tavoitteiden

tamisesta tulisi mitään. Toiselta asteelta valmistuminen,

kuuluukin elämän aikana muuttua, mutta tavoite

pääsykokeissa menestyminen tai korkeakouluopinnoissa

täytyy aina olla ja tahtoa siihen pääsemiseen. Se

menestyminen vaatii juuri näitä yrittäjähenkisiä arvoja ja

on myös yksi osa alkiolaista ihmisyysaatetta.

ominaisuuksia.

Jaakko Mäki-Petäjä | 34

Keskustan Opiskelijaliitto, pääsihteeri

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2017 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Teemu

Anna Viljanen

Juho Kekäläinen

Suomalainen

Haukipuro

044 276 4224

050 394 6913

050 364 7287

044 093 1805

annae.viljanen@

juho.kekalainen@

suomalainen89

teemu.haukipuro@

gmail.com

gmail.com

@suomi24.fi

hotmail.com

KAINUU

PIRKANMAA

ETELÄ-

Janne Kallunki

Suvi Mäkeläinen

UUSIMAA

POHJANMAA

044 057 3407

045 113 4194

Sami Ronkola

Henni Sippola

kallunki.janne@

suvi.makelainen@

040 192 4600

040 756 9418

outlook.com

outlook.com

sami.ronkola@gmail. com

sippolahenni@ gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

VARSINAIS-

Heli Hänninen

POHJANMAA

KARJALA

SUOMI

050 439 6046

Matilda Raiskila

Susanna

Kenneth Sundberg

poppe.hanninen

044 209 0216

Meriläinen

040 063 8755

@gmail.com

matilda.raiskila@

040 721 2539

kenneth.k.sundberg

gmail.com

susanna.merilain-

@gmail.com

en@outlook.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Joni Immonen

Samuli Mattila

POHJANMAA

040 822 1469

050 307 2772

Hanna Markkanen

Immonen.j@

samuli.mattila@

050 571 5502

hotmail.com

nuva.fi

markkasenhanna @gmail.com

HÄME

KYMEN-

POHJOIS-

Santra Rauhaniemi

LAAKSO

SAVO

050 911 0936

Jori Pahtaharju

Toini Juvonen-

santrar@hotmail.

040 685 8589

Nissinen

com

jori@pp1.inet.fi

050 365 0106, toinij@hotmail.com

Piirien toiminnanjohtajat 2017 ETELÄ-KARJALA Jere Paajanen 050 312 2206 etela-karjala@keskustanuoret.fi

HELSINKI Sonja Vojnovic 044 977 5230 helsinki@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjanvaara 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 ita-savo@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO Sofia Seittenranta-Vekkeli POHJOIS-POHJANMAA 045 845 7005 Niko Pesola kymenlaakso@keskustanuoret.fi 044 7546676 pohjois-pohjanmaa@keskustaLAPPI nuoret.fi Kai Puro 040 837 9867 POHJOIS-SAVO lappi@keskustanuoret.fi Toni Viljamaa 044 215 6246 PIRKANMAA pohjois-savo@keskustanuoret.fi Miro Marjamäki 0503036493 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

ETELÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 etela-savo@keskustanuoret.fi HÄME Miro Marjamäki 0503036493 hame@keskustanuoret.fi

KAINUU Anna Komulainen 0440 496018 kainuu@keskustanuoret.fi KESKI-POHJANMAA Mari Pohjavaara (06) 831 2373 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

| 35

POHJOIS-KARJALA Toni Vilhamaa 044 215 6246 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

SATAKUNTA Sonja Lautamatti 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi UUSIMAA Joonas Salmi uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI Aino Piippo 0400407515 varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys