Juuri 1/20 by Suomen Keskustanuoret

JUURI

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSLEHTI 1/2020 TUULISTA TASAISUUTTA

MONIPAIKKAISUUDEN MAHDOLLISUUDET S.12-13

ETÄILY TULI JÄÄDÄKSEEN

Annika Saarikko: NUOLET OSOITTAVAT KESKUSTAAN S.3

JUURI | 1

S. 14-15

PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Tuulista tasaisuutta Keskustanuorissa on viimeisen vuoden aikana koettu suuria tunteita. Tai oikeastaan Keskustassa on koettu suuria tunteita aina – näin olen ymmärtänyt. Milloin ollaan itketty sitä, että vaalitulos ei ole miellyttänyt, milloin taas poskelle on vierähtänyt ilon kyynel suuresta onnistumisesta. Itselläni ei ole vielä vuosikymmenten kokemusta puolueesta tai tästä nuorisojärjestöstä, mutta sanoisin, että Keskusta on tunteiden täyteinen. Keskusta herättää tunteita. Keskustassa on särmää, ehkä säröäkin, mutta ennen kaikkea tunnetta. Päätökset perustamme aina faktoihin, mutta toimintamme on tunteellista. Porukka, joka Keskustan ja Keskustanuorten matkassa on mukana nostaa kasvoille hymyn. Se meidän porukka. Haluaisitko sinäkin kuulua tähän tavallisen arkiseen, mutta elämää täynnä olevaan porukkaan? Jos et vielä kuulu, hyppää mukaan! Mikäli jo kuulut tähän huippujengiin, ota kiinni kauhukahvasta – nyt mennään! Kuntavaalit nimittäin ovat täällä! Kädessäsi pitelet Keskustanuorten jäsenlehti Juurta, jossa mietimme tulevaa ja kuntavaaleja.

Linda Lähdeniemi | PÄÄTOIMITTAJA

Antoisia lukuhetkiä!

paatoimittaja@keskustanuoret.fi

MARKKASEN MIETTEITÄ

Ehdokasta etsimässä Kevään kuntavaalit lähestyvät. Käyn mielessäni jatkuvaa taistoa ehdokkuudesta. Miten minusta voisi tulla kunnanvaltuutettu? Osaanko minä mitään? Pärjäänkö yhtä hyvin kuin muut? Päätän kirjata itsestäni plussat ja miinukset paperille. Katsotaan, mikä olen naisiani. Suomalaisella, pessimistisellä tavalla aloitan tietysti miinuksista. Listaan ylös asioita, joista en koe tietäväni tarpeeksi –- kaavoitus, kuntatalous, lainsäädäntö… lista jatkuu jatkumistaan. Saan kuitenkin kirjattua asioita ylös myös plussapuolelle. Tiedän paljon kuntani liikunta- ja harrastuspuolesta, lisäksi koen tietäväni enemmän nuorten arjesta, kuin kanssaehdokkaani. Osaanhan minä jotain! Miinuspuolen listaus on silti pitempi. Jos näistä teemoista pidettäisiin pistokokeet, niin en pääsisi läpi millään. Eihän tästä tule mitään. Tai minusta ainakaan hyvää valtuutettua. Käyn listausta läpi tarkemmin ja päätän hypätä ehdokkaan saappaista äänestäjän saappaisiin. Hetkinen. Enhän minä äänestäjänä mene pitämään pistokkaita potentiaalisille ehdokkaille! Pidän tärkeänä, että ehdokkaalla on jotain sanottavaa, mutta tärkeänä pitämäni ominaisuudet eivät liity kuntalainsäädännön, kaavoituksen tai kuntatalouden kiemuroiden hallitsemiseen. Minulle tärkeää on se, että millainen ihminen ehdokas on. Eri sektoreiden sisältöjen osaamisen sijaan minua kiinnostaa, miten ehdokas kykenee yhteistyöhön, millaiset vuorovaikutustaidot hänellä on, miten hän viestii päätöksenteosta ja onko hän valmis perehtymään asioihin.

Hanna Markkanen

KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA | KUNTAVAALIEHDOKAS KEMPELEESTÄ hanna.markkanen@keskustanuoret.fi

Innostunut ja aito. Sovitteleva ja rohkea. Uuden sukupolven ehdokas, joka uskaltaa kysyä ja kyseenalaistaa, kehittää ja kannustaa. Pyrkii muuttamaan politiikkaa parempaan. Sellainen on minun ihanne-ehdokkaani. Ja hetkinen taas – sellainenhan minä pyrin itsekin olemaan. Ehkä pärjään sittenkin. Ehdokkaana. Kevääseen 2021 suunnaten, mukaan kutsuen.

JUURI | 2

NUOLET OSOITTAVAT KESKUSTAAN Kun tulin valituksi syksyllä keskustan puheenjohtajaksi, moni sanoi minun saaneen vaikean tehtävän hoidettavakseni. Minulla on kuitenkin harvinaisen luottavainen olo puolueen tulevaisuuden suhteen. Miksikö? Siksi, että tässä ajassa on vahvoja virtauksia, jotka kaikki kulkevat kohti keskustaa. Yksi suurista muutoksista on tapahtumassa työelämässä. Monille etenkin asiantuntijatehtävissä työskenteleville on avautumassa aikaisemmin utopialta tuntunut ikkuna, jossa he voivat ihan oikeasti valita asuinpaikkansa – mistä tahansa. Tätä tekstiä kirjoittaessa olen kodissamme Oripäässä, mutta olen osallistunut päivän aikana jo useampaan työpalaveriin kätevästi etäyhteyksin. Myös kotimaisen ruoan ja omavaraisuuden arvo on ymmärretty poikkeuksellisen maailmanlaajuisen kriisin keskellä. Keskustanuoret puhuivat jo vuosikymmeniä sitten uusiutuvasta energiasta. Nyt tiedämme, että hajautettu energiantuotanto on välttämättömyys, jos haluamme tosissamme vastata ilmastokriisiin. Nuolet siis osoittavat keskustaan, mutta mitä tarjoamme ratkaisuksi? Politiikassa on eletty viime vuosina kärjistämisen ja pelkoja herättelevän puheen aikaa. Uskon, että ihmisten arvostukset tulevat muuttumaan. Riittävän moni tulee haluamaan kohinan sijasta rauhaa, riidan sijasta sopua, verbaalisten taistelujen sijaan sanoja ja tekoja, jotka rakentavat. Yhdysvaltain presidentinvaalit näyttävät tästä suuntaa. Politiikassa on kyse yhteistyöstä. Kyvystä istua eri mieltä olevien kanssa saman pöydän ääreen neuvottelemaan ja kyvystä tehdä päätöksiä suomalaisten parhaaksi. Monessa olemme Suomessa yhdessä onnistuneet. Olemme tutkitusti maailman onnellisin kansakunta. Se hyvinvointi on syntynyt kodeissa ja kotikunnissa – ja kyllä, osin myös poliittisten päätösten ja yhteistyön ansiosta. Kuntavaaleissa on kyse tärkeistä asioista. Siitä hyvinvoinnista, jota eletään joka päivä todeksi päiväkodeissa, kouluissa, hiekoitetuilla jalkakäytävillä, illanvietossa nuorisotilassa, uimahallin saunan lauteilla, hoivakodin lounashetkessä, sairaanhoitajan vastaanotolla, kirjastojen avaamissa uusissa maailmoissa. Tämän hyvän puolustamisesta ja kehittämisestä me keskustassa sytymme. Annika Saarikko Keskustan puheenjohtaja Tiede- ja kulttuuriministeri

Annika Saarikko

KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA Tiede- ja kulttuuriministeri

JUURI | 3

KOLUMNI

TÄSSÄ JUURESSA: 3 Nuolet osoittavat keskustaan - Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikon kolumni 10-11 Uusi puoluejohto vastaa Juuri-lehden ystäväkirjaan 12-13 Monipaikkaisuuden mahdollisuudet 14-15 Etäily tuli jäädäkseen 16-17 Etäpolitiikka ja verkkovaikuttaminen – politiikan uusi normaali? 18-19 Kuntavaaliteesit 2020-luvulle! 24-25 Vaikuttamisen paikka - NCF 26-27 Piirien terveiset - Uusimaa ja Lappi

TEKIJÄT JA TOIMITUS TOIMITUS Päätoimittaja Linda Lähdeniemi Toimituspäällikkö Heidi Lahdelma

AVUSTAJAT

Miika Jauhiainen Venla Luttinen Anniina Leskelä Justiina Kaleva Lauri Heikkilä Maria Pulkka Anssi Yli-Rönni Karri Kallio Henna Takatalo Valtteri Markula Tuomas Notko Kai Puro

PAINOPAIKKA Punamusta Oy Lehti on painettu ympäristöystävälliselle suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

JULKAISIJA Suomen Keskustanuoret Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI info@keskustanuoret.fi

JUURI | 4

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakausilehti ISSN 2341-9350 Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen.

A I D E M I R JUU

Keskustanuorten liittokokouksessa osa Kekkosen Haarikka -kilpailua piirien teht채v채n채 oli luoda meemi, joka kuvastaa tavalla tai toisella Keskustanuorten 75-vuotista taivalta. Alla otoksia eri piirien tekemist채 luomuksista.

JUURI | 5

JUURI NYT

ELOKOULU Keskustanuorten vuosittainen tapahtuma, Elokoulu, järjestettiin Ruokolahdella elokuussa. Elokoulu oli mukava piristys tähän koronan sävyttämään vuoteen, kun sai edes kerran näin korona-aikana nähdä ihmisiä fyysisesti. Elokoulusta ihmiset poistuivat hymy huulilla ja energiaa täynnä odottaen seuraavaa kohtaamista ja tapahtumaa. Toivottavasti näemme ihan fyysisestikin jälleen pian! Keskustanuorten valtuuskunta ja liittokokous järjestettiin tänä vuonna etäyhteyksin.

KVARTAALIN KOVIMMAT

#keskustanuoret @suvimak: Seurailen kotoa @Keskustanuoret etäliittokokousta ja ehdokkaiden loistavia puheita. Siitä on nyt tasan vuosi, kun oma kausi liiton puheenjohtajana päättyi ja oma rooli puolueessa on ollut sen jälkeen vähän hakusessa. Onpa ollut ikävä tätä kenuporukkaa ja keskustelua! #kenu20

@KlaaraTapper: Liittokokousväki sai aikamoisen yllärin Varsinais-Suomesta! Iloisimmat terveiset taidetaan toivottaa kumpparit jalassa. #kenu20 @ AnnikaSaarikko @MikkoVuolle

@olkkoo: Viikko sitten @Keskustanuoret liittarissa ehdotimme myös tulisijojen uusimisen tukemista. Tehokkuutta ja vähemmän pienhiukkaspäästöjä. Ottaako @MikaLintila koppia tästä?

KESKUSTANUORET:

Kuntalaiset mukaan päätöksentekoon osallistuvan budjetoinnin kautta Taas lähenee hetki, jolloin on mahdollisuus valita keskuudestamme henkilöt, jotka päättävät arkemme asioista seuraavan neljän vuoden ajan. Tarkoitan tietysti kuntavaaleja, jotka pidetään keväällä 2021. Kunnissa päätetään meidän jokaisen arkeen vaikuttavista asioita – kouluista, terveydenhuollosta, harrastusmahdollisuuksista ja julkisesta liikenteestä. Siksi on huolestuttavaa, että viime kuntavaaleissa alle 60 % äänioikeutetuista äänesti. Matalasta äänestysprosentista huolimatta kuntavaaleissa äänestämistä pidetään tärkeimpänä kunnallisena vaikuttamiskeinona. Neljä vuotta tuntuu niin kuntalaisen kuin päättäjän näkökulmasta pitkältä ajalta. Me Keskustanuorissa haluamme lisätä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia myös vaalien välillä. Onneksi lainsäätäjät ovat kanssamme samoilla linjoilla. Kuntalaissa on kirjattu, että kunnanvaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää muun muassa järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun. Yksi konkreettinen tapa on osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto. Osallistuva budjetointi sanana kuulostaa byrokraattiselta, mutta sanaparia avaamalla sen merkitys selkenee. Sanalla osallistuva viitataan avoimuuteen, jokaisen mahdollisuuteen osallistua. Budjetointi viittaa tietysti rahankäytön suunnitteluun. Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Kuntalaiset otetaan mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit käytetään. Sitä

voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista. Osallistuvaa budjetointia voidaan soveltaa periaatteessa kaikkien kunnalle kuuluvien tehtävien suunnitteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa menetelmää tai tapaa. Lähtökohtana voi olla jokin tehtävä tai toimiala, jonka määrärahojen käyttö suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Toinen tapa on ottaa tietyn alueen asukkaat mukaan taloutta ja resursseja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kysymys voi olla esimerkiksi palveluista tai infrasta. Kolmas tapa on suunnitella kertaluonteinen hanke yhdessä asukkaiden kanssa. Neljäs tapa taas on osoittaa kiinteä, esimerkiksi vuosittain päätettävä prosenttiosuus koko kunnan tai toimialan budjetista asukkaiden suunniteltavaksi ja päätettäväksi. Hankkeet, joita osallistuvan budjetoinnin menetelmin on toteutettu, ovat usein konkreettisia ja kuntalaisten arjen hyvinvointia parantavia asioita. Helsingissä osallistuva budjetointi kulkee nimellä Oma stadi, jonka ensimmäisessä toteutuksessa kuntalaiset osoittivat rahaa 4,4 miljoonan euron potista muun muassa uuden tekonurmikentän rakentamiseen ja ikäihmisten liikuntapalveluiden parantamiseen. Lahden osallistuvan budjetoinnin myötä panostetaan esimerkiksi vartioituihin pyöräparkkeihin, luontopolun rakentamiseen ja kauppatorin elävöittämiseen. Mikkelissä taas osallistuvaa budjetointia toteutetaan nuorten kanssa. Nuorisovaltuusto valitsee nuorilta kerätyistä ideoista toteutukseen menevät. Osallistuvan budjetoinnin hyödyntäminen kuntien nuorisotoiminnassa onkin yleistymässä.

JUURI | 8

@Nerika: Ja jatkoksi myönnettäköön, että ansiomerkkejä jaettaessa ja puheita kuunnellessa tosiaan kyyneleitä vuodatettiin. Keskustanuorissa vuodet 2008 - 2020, 12 liittokokousta ja hurja määrä muita kohtaamisia. Valtavasti muistoja, kokemuksia. Kiitos. #kenu20 #keskustanuoret

@epekoo: Aivan loistava @markkasenhanna puhe vaikuttamisesta, kompromisseista ja omien mielipiteiden haastamisesta. Ja @Keskustanuoret roolista: ”Koettakaa nyt tottua siihen, että nuorisojärjestö tarjoaa jatkossakin kylmää tai kuumaa, mutta ei kädenlämpöistä.” #keskusta2020 #keskusta

Osallistumisen mahdollistamisen rinnalla on tärkeä panostaa viestintään. On hyvä kertoa,mitä osallistumisen jälkeen on tapahtunut. Mitä rahoille lopulta tehtiin, millä perusteella, mihin päätös pohjautui ja kuka sen teki. Avoimuus vahvistaa vaikuttamisen tunnetta tehden siitä merkityksellisempää. Me Keskustanuorissa rohkaisemmekin kuntia lisäämään kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto on tähän yksi konkreettinen tapa. Sen käyttöönottoa voi edistää omassa kunnassa esimerkiksi laatimalla aiheesta valtuusto- tai kuntalaisaloitteen. Valmis pohja löytyy näppärästi Keskustanuorten aloitepankista.

Siiri Mertakorpi

kirjoittaja on kunnanvaltuutettu sekä Keskustanuorten liittohallituksen ja kuntavaalityöryhmän jäsen.

JUURI | 9

KVARTAALIN KOVIMMAT

@kohonenolli: Sen verran huutelen vieraisiin pöytiin, että keskustanuorilta löytyy hyvin paljon edistyksellisiä, ympäristöystävällisiä ja humaaneja sosiaalisen omatunnon linjauksia. Toivottavasti ”ukkopuolue” tulee mahdollisimman paljon nuorisonsa linjoille. #keskusta #keskustanuoret

TEEMA

a j r i k ä v Ystä Nimi: Annika Saarikko Lempinimi: Annikki ja Annelisaaristo Kotipaikkakunta: Oripää Harrastukset: lautapelit lapsen kanssa, ulkoilu, leipominen Luonteenpiirteeni: utelias uudelle, lämmin lähimmäiselle, ahkera asioille Lempiruokani: kanapasta Jos minun pitäisi syödä vain yhtä herkkua koko loppuelämäni, se olisi: karjalanpiirakat Jos minulla olisi enemmän aikaa: nukkuisin enemmän, tapaisin ystäviämme ja lukisin kirjoja Jos saisin yhden toiveen, se olisi: pysyä terveenä pitkään Suurin haaveeni: vahvistaa ihmisten luottamusta keskustaan ja itse elää tasapainoinen hyvä elämä Terveiseni nuorkeskustalle: Keskustanuorissa parasta on ihmiset. Keskustelkaa, väitelkää, rakastukaa, eläkää – luokaa uutta ja olkaa sitkeitä!

Nimi: Petri Erkki Olavi Honkonen Lempinimi: Pete, Euro-Pepe, kotiseudulla ”senaattori” Kotipaikkakunta: Saarijärvi Harrastukset: lukeminen, metsätyöt, vanhan talon ja pihapiirin hoito Luonteenpiirteeni: avoin, iloinen ja helposti lähestyttävä Lempiruokani: lanttupuuro ja läskisoosi Jos minun pitäisi syödä vain yhtä herkkua koko loppuelämäni, se olisi: Varmaan omatekoinen lakkahillo. Jos minulla olisi enemmän aikaa: Tekisin metsätöitä ja hommaisin kotieläimiä tilalleni Saarijärvelle! Toki toisessa ”henkisessä kotimaassa” eli Ranskassa viettäisin aikaa. Jos saisin yhden toiveen, se olisi: tasa-arvoinen Suomi, jossa kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet. Suurin haaveeni: Elää sellainen elämä, ettei vanhana tarvitse miettiä, että jäipäs sekin tekemättä! Terveiseni nuorkeskustalle: Teidän tehtävänänne on uudistaa aatetta ja haastaa keskustan linjaa ja puoluejohtoa ym. auktoriteetteja. Tehkää se, muuten puolueen tulevaisuus ei ole hyvä.

JUURI | 10

TEEMA

Keskustan uusi puoluejohto vastasi Juuri-lehden ystäväkirjaan. Kuka söisi loppuelämänsä herkkuna karjalanpiirakoita? Kenen lempinimi on ollut “Massi”? Ja kuka hommaisi eläimiä kotitilalleen, jos aikaa olisi enemmän? Nämä selviävät puoluejohdon ystäväkirjavastauksista. Lue ne alta! Nimi: Markus Lohi Lempinimi: Massi (nuoruuden ystävien käyttämä) Kotipaikkakunta: Rovaniemi Harrastukset: juoksu, hiihto, maastopyöräily ja luonnossa retkeily Luonteenpiirteeni: optimistinen, määrätietoinen, huumorintajuinen, joskus kärsimätön. Lempiruokani: lohikeitto Jos minun pitäisi syödä vain yhtä herkkua koko loppuelämäni, se olisi: jäätelö Jos minulla olisi enemmän aikaa: käyttäisin sen perheeni kanssa Jos saisin yhden toiveen, se olisi: Toivoisin, että voisimme kaikki olla hieman tyytyväisempiäsiihen mitä meillä on. Suurin haaveeni: Haaveeni ovat pieniä ja arkisia, mutta olisi mukava päästä pienelle matkalle vaimoni kanssa. Matkan kohdetta en paljasta :) Terveiseni nuorkeskustalle: Katsokaa rohkeasti ja valoisasti tulevaisuuteen

Nimi: Riikka Pakarinen Lempinimi: Riksu Kotipaikkakunta: Espoo, syntymäkaupunki Varkaus Harrastukset: juokseminen. Olen ä kilpaillut nuorempana yleisurheilussa. Lasten harrastuksissa (jalkapallo ja jääkiekko)mukana oleminen Luonteenpiirteeni: olen aika vaativa varsinkin itselle. Arkisissa asioissa olen välillä melko suurpiirteinen. Lempiruokani: savustettu kala Jos minun pitäisi syödä vain yhtä herkkua koko loppuelämäni, se olisi: lihapullat ja perunamuusi. Jos minulla olisi enemmän aikaa: osallistuisin aktiivisemmin esimerkiksi esim lasten harrastuksiin liittyvään seura ja järjestötoimintaan Jos saisin yhden toiveen, se olisi: läheiseni pysyisivät terveinä Suurin haaveeni: elää hyvää ja tasapainoista elämää, johon kuuluu mielenkiintoinen työ ja perhe-elämää Terveiseni nuorkeskustalle: Rauhaisaa Joulunaikaa kaikille. Olette tärkeän vaikuttamisen uran alussa, hienoa että olette mukana. Te teette valtavan arvokasta työtä.

JUURI | 11

TEEMA

Teksti: Miika Jauhiainen

Monipaikkaisuuden mahdollisuudet Edistyksellinen aluepolitiikka luo edellytykset toimivalle, hajautetulle yhteiskunnalle, mikä puolestaan on Suomelle ainutlaatuinen voimavara kansainvälisesti katsottuna. Monipaikkaisuudesta on tullut ajankohtaista ympäri maailmaa, erityisesti näin korona-aikana. On entistä laajemmin huomattu, että paikkasidonnaisuus ei aina ole esimerkiksi työnteossa oleellista, vaan digitalisaation myötä monet syrjäisemmätkin paikat ovat saavutettavissa. Tämä on sekä luonut painetta aluekehitykselle että samanaikaisesti tukenut uudenlaisen, hajautetun yhteiskuntamallin mahdollisuuksia. Näin esimerkiksi keskustaajamat ja kirkonkylät ovat saanet mahdollisuuden lisätä elinvoimaisuuttaan. Myös luonnontaloudellisesti kestävän ympäristöpolitiikan ehtona on edistynyt aluepolitiikka. Näin ollen, on suuri merkitys sillä, olemmeko valmiita vastaamaan aluekehityksen tulevaisuuden vaatimuksiin ja tarpeisiin. Mikäli onnistumme aluekehityksessä, on Suomella ainutlaatuinen kansainvälinen voimavara muuhun maailmaan verrattuna. Tätä valttia tuleekin pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Ihmisten asuttautuminen yhä hajautetummin ympäri maan vaatii luonnollisesti alueiden infrastruktuurin kehittämistä ja parantamista. Keskustan entinen pitkäaikainen kansanedustaja Markku Rossi muistuttaa, kuinka merkittävää kehitystyötä saatiin aikaan Matti Vanhasen hallituskaudella laajakaistayhteyksien rakentamisessa aina syrjäseutuja myöten. ”Tämä kehitys on toiminut kaupankäynnin hyväksi, kun yhä useammilla on ollut mahdollisuus tilata tuotteet ja tavarat verkosta”, toteaa Rossi. Hän korostaa myös sähkö- ja tieverkoston merkitystä, jotka luovat edellytykset kestävälle aluekehitykselle. Verkkoliiketoiminnan voidaan Rossin mukaan nähdä luovan mahdollisuuksia myös syrjäisemmille seuduille, joissa on monin paikoin tarjolla edullisia toimitiloja. Muun muassa hyvät tieverkostot varmistavat puolestaan sen, että logistiikka toimii näillä alueilla, ja yritys voi siirtää toimintaansa alueelle. Toisin sanoen kaupankäynnin osittainen siirtyminen verkkoon ei tuo mukanaan ainoastaan negatiivisia vaikutuksia alueiden yrityselämään vaan myös uusia positiivisia mahdollisuuksia.

Koronavirus mahdollisti monipaikkaisuuden lisääntymisen Etätyöskentelyn määrä on kasvanut räjähdysmäisesti vallitsevan koronaviruspandemian johdosta. Niin monilla aloilla, kuin suinkin mahdollista, on siirrytty koronatilanteen vuoksi etätyöskentelyyn. Nykyään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana toimiva Markku Rossi havainnollistaa, kuinka etätyöhön siirtyminen on näkynyt konkreettisesti sairaanhoitopiirin arjessa. ”Takapäivystäjät sekä erikoislääkärit voivat siirtyä yhä enemmän etätyöhön”, Rossi kertoo. Myös muuta eri tyyppistä toimintaa, esimerkiksi toimistotöiden osalta, tapahtuu Rossin mukaan paljon nykyään etäyhteyksien välityksellä. Näin ollen osa hoitoa tarvitsevista potilaista voi hoitaa asiointinsa joustavasti etäyhteyksin. Digitaaliset hoitopolut edistyvät vauhdilla. Rossi näkee myös muita etuja etätyöskentelyn vaikutuksissa monipaikkaisuuteen. ”Etätyöskentelyn myötä syntyy valtavaa ajansäästöä, kun työmatkoihin ei tarvitse

JUURI | 12

TEEMA

kuluttaa aikaa, ja ihmiset voivat tehdä työnsä sijainnista riippumatta”, Rossi sanoo. Myös kansainväliset kokoukset, neuvottelut sekä muut yhteydenpidot on saatettu toteuttaa etänä enenevissä määrin. Tämä on puolestaan säästänyt luontoa, kun pitkiä lentomatkoja ei ole ollut tarpeen tehdä, vaan yhteyksien ylläpito on onnistunut kotimaasta käsin, Rossi kertaa. Markku Rossi havainnollistaa monipaikkaisuutta myös omakohtaisen kokemuksen kautta. ”KYSin sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen on työskennellyt nykyisessä työpaikassaan jo kymmenen vuotta, eikä hänellä ole tuona aikana ollut työhuonetta lainkaan. Tästä huolimatta hän on kuitenkin aina ollut nettiyhteyksien kautta nopeasti saavutettavissa”, toteaa Rossi. Asumisen, työpaikkojen ja työvoiman monipaikkaisuuden toteutuminen onkin entistä tavallisempaa ihmisten arjessa. “Nykyinen monipaikkaisuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen on pysyvä ratkaisu myös tulevaisuudessa, ja etäyhteyksiä käyttämällä voimme saavuttaa miljoonasäästöjä”, uskoo Rossi. Hän on myös luottavainen sen suhteen, että aluekehittämistä jatketaan tämän suunnan pohjalta pitkin Suomea. Ihmisillä on yhä parempi mahdollisuus sovittaa työelämää ja muuta arkea yhteen, missäpäin Suomea tahansa. Kyseessä on uusi normi, jossa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus on keskeisessä roolissa.

Tulevaisuuden monipaikkainen yhteiskunta ulottuu aina pohjoisen tuntureilta etelän saaristoihin saakka.

Kuva: Miika Jauhiainen

JUURI | 13

TEEMA

Teksti: Venla Luttinen

Etäily tuli jäädäkseen Koronaviruspandemian leviäminen Suomeen viime keväänä muutti monen opiskelijan ja työssäkäyvän arkea, kun luentosalit ja toimistot vaihtuivat etätehtäviin. Vaikka etätyön lisääntymisestä on puhuttu jo vuosia, koronarajoitusten myötä sen määrä lisääntyi ennennäkemättömällä tavalla. Myös korkeakoulut pakotettiin digiloikkaan jollaiseen ne eivät olleet varautuneet. Tämä vuosi on paljastanut etäilyn hyvät ja huonot puolet. On todennäköistä, että monet muutoksista jäävät elämään vielä senkin jälkeen, kun pandemia on saatu hallintaan.

Etätyö vaatii parempaa tunnejohtamista Etätyö on lisääntynyt Suomessa jatkuvasti viime vuosikymmeninä, mutta viime kevään nousu oli suorastaan räjähdysmäinen. Koronaepidemian hillitsemiseksi suositeltiin kansallisesti etätyön tekemistä niillä aloilla, joilla se on mahdollista. Osalla työpaikoista etätyö tuli kokonaan uutena vaihtoehtona mahdolliseksi, ja suurella osalla toimistotyöstä se vähintään lisääntyi. Etätyö vapauttaa työntekijän suunnittelemaan itse oman päiväjärjestyksensä, mikä voi vähentää stressiä. Työnteon lomaan on helpompi sijoittaa esimerkiksi ulkoilua. Kun työmatkoja ei ole, jää tekemiselle enemmän aikaa. Tämä helpottaa myös monipaikkaisten ihmisten arkea, kun työn takia ei tarvitse vaihtaa paikkakuntaa. Tästä voivat hyötyä myös pienemmät paikkakunnat, ja korona onkin lisännyt kiinnostusta maalla asumiseen. Etenkin suurten kaupunkien ympäryskunnat voittavat, mutta myös kiinnostus loma-asuntoja kohtaan on lisääntynyt. Etätyö voi lisätä työntekijän tehokkuutta ja työviihtyvyyttä, sekä parantaa työn ja vapaa-ajan suhdetta. Etätyö kuitenkin asettaa haasteita johtamiselle ja työntekijöiden yhteistyölle. Hyvä etätyöskentely ei synny itsestään, vaan se vaatii uudenlaista työn organisointia, ja tunnejohtamisen merkitys kasvaa. Työntekijöiden ja johdon välisen luottamuksen tulee olla kunnossa. Yhteistyötä vaativat tehtävät ovat haastavampia toteuttaa, mutta tekniikan avulla nekin ovat mahdollisia. Etäkokouksien avulla on kuitenkin vaikea saavuttaa samanlaista ihmisten välistä vuorovaikutusta kuin lähityöskentelyssä. Lisäksi etätyö tylsistyttää helposti, ja luovuus saattaa kärsiä. Osalle työn ja vapaa-ajan erottaminen etätyössä tuottaa haasteita. Etätyöskentely tulee varmasti olemaan merkittävä osa suomalaisten työntekoa myös jatkossa. Suomessa etätyön mahdollistavat teknologiat toimivat hyvin, vaikka etenkin syrjäseuduilla heikot yhteydet ovat edelleen ongelma. Etätyön lisääntyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii määrätietoista kehittämistä.

Etäopiskelu luo uhkia ja mahdollisuuksia koulutuksen saavutettavuudelle Suurin osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetuksesta siirtyi keväällä etäopetukseksi, eikä sen loppumisesta vielä tiedetä. Enimmäkseen vain ne kurssit, joissa läsnäolo on välttämätöntä, on järjestetty paikan päällä. Joissain korkeakoulututkinnoissa kuitenkin ensimmäisen vuoden opiskelijoille pyritään järjestämään lähiopetusta. Etäopiskelu lisää korkeakoulutuksen fyysistä saavutettavuutta. Se mahdollistaa opiskelun myös muualla kuin asuinpaikkakunnalla. Tämä tarjoaa mahdollisuuden myös nuorille, joiden kotipaikkakunnalla ei ole korkeakoulutusta, asua kotiseudullaan. Niille, joille luennoilla käyminen on vaikeaa esimerkiksi elämäntilanteen tai sairauden vuoksi, voi etäopiskelu olla ainoa vaihtoehto. Myös etäopetuksessa voidaan hyödyntää erilaisia oppimistapoja, kuten paritehtäviä, pelejä tai videoita. Sähköiset oppimisympäristöt on helppo liittää osaksi opetusta. Etäopetus vaatii hyvin erilaisia opetustapoja kuin lähiopetus. Monilla opettajista ei ole osaamista verkkopedagogiikan suunnitteluun, eikä sen kehittämiseen ole ollut nopeassa

JUURI | 14

TEEMA

digiloikassa tarpeeksi aikaa. Onnistunut etäopiskelu myös edellyttää opiskelijalta hyviä opiskelu- ja ajanhallintataitoja. Tämä voi lisätä opiskelijoiden yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä, sillä toisia opiskelijoita ei tule tavattua samalla tavalla kuin yleensä. Myös kynnys pyytää apua opettajilta voi kasvaa. Tämä kaikki voi johtaa opintojen etenemisen hidastumiseen ja mielenterveysongelmiin. Vaikutus on erityisen suuri niille opiskelijoille, joilla on valmiiksi opiskelu- tai keskittymisvaikeuksia. Korkeakoulut aikovat varmasti hyödyntää etäopetusta myös jatkossa. Korona-aika on tuonut esiin etäopiskelun haasteet, mutta myös ratkaisuja, mikä helpottaa etäopetuksen kehittämistä. Korkeakouluissa voidaan joutua panostamaan entistä enemmän opiskelutaitojen opetukseen, jos etäopiskelun merkitys kasvaa. Myös erilaiset opiskelijoiden tukipalvelut kaipaavat kehittämistä.

1. Miten etäopiskeluun siirtyminen on muuttanut arkea? Maiju Väisänen, opiskelija

”Ei loppujen lopuksi kauhean paljoa. Minulla oli jo paljon kirjatenttejä ennen koronaa, joten yksin opiskelu on tuttu juttu. Teen nykyään enemmän ruokaa, koska luentojen takia ei tule enää käytyä keskustassa opiskelijaravintolassa.”

2. Millaisia hyviä ja huonoja puolia etäopiskelussa on ollut? ”Olen voinut suunnitella päivärytmin vapaammin kun en ole niin sidottu luentojen aikatauluun tai yhteen paikkaan. Etäopiskelun takia kuluu vähemmän aikaa yliopiston ja kodin välillä kulkemiseen. Kuitenkin joskus on vaikea keskittyä opiskeluun kotona. Aloitin maisteriopinnot uudella alalla ja etäopiskelun takia muut opiskelijat eivät ole vielä tulleet tutuksi. ”

3. Millaisen roolin toivoisit etäopiskelulla olevan tulevaisuudessa? ”Toivon ainakin, että luentojen tallentamista hyödynnettäisiin enemmän. Etäopetusta voisi lisätä, koska se lisää opiskelun joustavuutta, mutta monilla kursseilla lähiopetus toimii paremmin.”

1. Miten etätyöhön siirtyminen on muuttanut arkea? “Etätyö, -opiskelu ja elämänmuutos ovat tuoneet kaikki elämän toiminnot yhteen paikkaan. Näkyvin muutos arkeen näkyy asunnon sisustuksessa. Oma asunto muuttunut puolessa vuodessa: pieneen yksiöön on mahdutettu toimisto, olohuone, nukkumapaikka ja pienimuotoinen sali. Omasta yksiöstä on tullut kupla, jossa tehdään kaikki. Kuplasta poistumiseen ei oikeastaan ole muita syitä kuin kaupassa käynti ja lenkkeily.”

Mitä hyviä ja huonoja puolia etätyöskentelyssä on ollut? “Korona-aikana on kaivannut eniten yhteisöllisyyttä. Työyhteisö on etäyhteyksien päässä, ja yhteisöllisyyden kokemukseen tarvitsee tehdä paljon enemmän. Toinen haaste on ergonomia. Hyvä ergonomia on tärkeää näyttöpäätetyötä tehdessä. Ensimmäinen kuukausi meni helposti keittiön pöydän ääressä. Seuraava kuukausi ei mennytkään enää niin hyvin, ja panostin kunnon työpöytään, jonka korkeutta voi säätää. Vapaa-ajan yhdistäminen työpäivän perään on ollut helpompaa, kun päivän päätteeksi on jo valmiiksi kotona.

Millaisen roolin toivoisit etätyöllä olevan tulevaisuudessa? “Olen pitänyt etätöistä, mutta kaipasin töihin ratkaisua, jossa voi tarvittaessa mennä toimistolle. Paras ratkaisu tässäkin olisi todennäköisesti hybridimalli ja siirtyminen määrätietoisesti monimuotoiseen työkulttuuriin. Osittain etänä ja osittain toimistolla.”

JUURI | 15

Elisa Pirttilahti, etätyöntekijä

TEEMA

Teksti: Lauri Heikkilä

Etäpolitiikka ja verkkovaikuttaminen – politiikan uusi normaali? Politiikka ja vaikuttaminen ovat jokapäiväisiä asioita, joille puolueiden, järjestöjen, hallinnon, eturyhmien ja julkisten edustuslaitosten työntekijät ja luottamushenkilöt antavat päivittäin aikansa. Keskustelut, ideointi ja kuulemiset auttavat lisäämään ymmärrystä ja tekemään yhä parempia ratkaisuja. Mutta korona-aika on muuttanut tätä. Juuri-lehti selvitti, miten politiikan päivätyöläiset ovat kokeneet verkkoon ja etäilyyn siirtymisen. Miten taata osallisuus etäaikana? Ja erityisesti nuorten osallisuus? Juuri sai vastaukset tähän kysymykseen Keskustanuorten ja Kokoomusnuorten puheenjohtajilta. Molemmat pitävät kasvokkaista kohtaamista korvaamattomana mutta näkevät myös digiosallisuudessa mahdollisuutensa. ”Jos kaikki fyysiset tapahtumat korvataan etätapahtumilla, saattaa tämä helposti vähentää ihmisten yksilöllistä kohtaamista. On äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että kaikkiin nuoriin pidetään yhteyttä myös yksilöllisesti”, Kokoomusnuorten Matias Pajula painottaa. Pajulan mukaan digitalisoituminen kuitenkin mahdollistaa sen, että yhä useampi nuori voi osallistua politiikkaan ja poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan, eikä esimerkiksi asuinpaikka vaikeuta osallistumista. “Toki haasteitakin riittää, mutta ne ovat käännettävissä mahdollisuuksiksi”, Pajula toteaa. ”Nuoret ovat ketteriä digivälineiden käyttäjiä, mutta tärkeä pointti on mielestäni se, miten nuoret tavoittaa somesta”, Keskustanuorten Hanna Markkanen korostaa. Etäaika on mahdollistanut Markkasen mukaan myös sen, että päättäjien ja asiantuntijoiden kalenteriin on helpompaa saada tapaamisaika, kun osallistuminen onnistuu mistä päin Suomea tai maailmaa tahansa. Järjestöjen oma vaikuttamistyö on muuttunut sekin. ”Keväällä tilanne tuntui sen verran vakavalta, että poliittisia avauksia tai kannanottoja ei voinut tehdä mistä aiheesta tahansa. Koronakriisi kirvoitti Keskustanuoret valmistelemaan jälleenrakennusohjelman, jossa kuvataan sitä, miten parannamme yhteiskuntamme ja maailman iskunkestokykyä tulevaisuudessa, jos kriisi kohtaa”, Markkanen kuvaa. Myös puoluerajat ylittävä yhteistyö nousi entistä tärkeämmäksi teemaksi vaikeiden aikojen keskellä, Markkanen kertoo. Myös Pajula kertoo koronakriisin vieneen aluksi tilaa poliittisilta nuorisojärjestöiltä. ”Me ja muut poliittiset nuorisojärjestöt pyrimme vastaamaan tilanteeseen tekemällä enemmän yhteistyötä, jotta yhteinen ääni saataisiin kuuluviin. Kokoomusnuorissa pyrimme myös laajentamaan poliittista tekemistä erinäisiin kampanjoihin ja tempauksiin, joilla saimmekin kiitettävästi näkyvyyttä”, Pajula kertoo. Eduskunta on pyrkinyt pitämään kansanedustajat töissä mahdollisimman paljon kansanvallan pyhätössä, eduskuntatalossa. Työntekijät ovat mahdollisimman paljon etänä, mutta kansanedustajia ei haluta etäyttää kokonaan. Kansanedustaja Tuomas Kettusen (kesk.) mielestä menettely on ollut hyvä. ”Vaikka Suomessa olemme digitalisaation edelläkävijöitä, niin aina voi tapahtua jotain yllättävää. Verkkoyhteydet eivät toimi, sähköiset alustat tai laitteet kaatuvat tai tulee muita ongelmia tietotekniikan kanssa.” Kettunen kertoo, että eduskunnassa on myös tiukat koronamääräykset, joita noudatetaan. “Vaikka olemme uudenlaisessa vaikeassa tilanteessa, pitää meillä olla jotain pysyvyyttä. Olkoon se sitten eduskunta ja edustajien työskentely.” Kettusen mukaan eduskuntatyöhön tuli etäajan myötä enemmän puhelinsoittoja, viestejä ja sähköposteja. Myös epäviralliset velvollisuudet, kuten äänestäjien ja puolueväen tapaamisen tavat muuttuivat merkittävästi. ”Nyt kun rytmiin on päässyt, niin sähköiset palaverit esimerkiksi Teamsin välityksellä ovat onnistuneet hyvin ja ne ovat olleet vuorovaikutuksellisia.” Matkoihin kuluva aika on Kettusen mukaan myös vähentynyt huomattavasti, kun kokoukset ja palaverit ovat siirtyneet sähköisille alustoille. Kansanedustaja kaipaa toki myös kasvottaisia kohtaamisia. “Niille on edelleen paikkansa ja varsinkin meidän puolueväellemme ne ovat tärkeitä, kuten myös minulle.” Poliittista keskustelua ei myöskään voida käydä kasvotusten, mikä Kettusen mukaan voi kasvattaa kuilua päättäjien ja tavallisten ihmisten välille.

JUURI | 16

TEEMA

Ei jotain pahaa, ettei jotain hyvääkin. Keväällä eduskunnan yhteishenki kohosi Kettusen mukaan selvästi. Nyt syksyn mittaan politikointi on tosin palannut ja korona on osaltaan ”unohtunut”. Onko etäosallisuus ja verkkodemokratia uusi todellisuus myös korona-ajan jälkeen? Väitöskirjatutkija Hannu Salomaa Tampereen yliopistosta katsoo ilmiön näkyneen jo pitkään, mutta saaneen uusia muotoja ja uutta huomiota koronaaikana.” Tekniikan puolesta pelkän internetin kautta tapahtuva osallistuminen on varmasti mahdollista, mutta sen haluttavuus on eri asia. Harva tuskin kokonaan haluaa pidättäytyä internetin mahdollisuuksista, mutta ei välttämättä nojata yksin niihin. Hybridimalleilla lienee todennäköisesti lupaavin tulevaisuus.” Etäily voi politiikantutkija Salomaan mukaan auttaa niukkojen resurssien, kuten rahan ja ajan kohdentamisessa tärkeimpiin asioihin. Internet-osallisuudesta ei kuitenkaan ymmärretä vielä aivan kaikkea. ”Parhaimmillaan verkon kautta tapahtuva osallistuminen alentaa poliittisen osallistumisen ja keskustelun kynnystä. Internetin anonymiteetti mahdollistaa kaikenlaista, sekä hyvässä että pahassa.” Osallistumisen mahdollisuudet voivat siis Salomaan mukaan tasa-arvoistua verrattuna esimerkiksi tilanteeseen, jossa suurten puolueiden ja nimekkäiden ehdokkaiden kalliit vaalikampanjat kiinnittävät julkisen huomion. ”Kaikkia mahdollisuuksia esimerkiksi digitaalisten torikahvituokioiden järjestämisessä, joissa itse kukin pääsee reaaliaikaisesti esittämään poliitikoille kysymyksiä, ei välttämättä ole täysin hyödynnetty”, Salomaa arvioi. Haasteellisia puolia nettivälitteisessä politiikassa on Salomaan mielestä eri ikäryhmien tasa-arvoisuus, mutta toisaalta hän ei usko, että osallistumisen epätasainen jakautuminen muuttuisi. Se heijastelee kuitenkin yhteiskunnan laajempaa luokkajakoa. Sitten taas alueiden välinen tasa-arvo ja paikkariippumattomuus voivat edetä. Kansanedustaja Kettunen muistuttaa, että nyt on aika edistää keskustalle tärkeitä asioita. ”Työnteko ja fyysiset työpaikat ovat murroksessa. Etätyöskentelyn ja digitalisaation avulla voimme vahvistaa alueellista tasa-arvoa paremmin kuin aikoihin. Nyt on hetki ja sitä pitää osata hyödyntää.” Nuorisojohtajat luottavat sekä digitalisaatioon että kasvokkain kohtaamiseen. ”Kun suhtaudumme digitalisoitumiseen positiivisesti ja pyrimme ottamaan siitä irti kaikki sen parhaat puolet, voimme parhaimmillaan tuoda lisää ihmisiä politiikan pariin digitalisoitumisen avulla”, Kokoomusnuorten Pajula sanoo. Markkanen puolestaan tarkentaa, että pääsy keskusteluun ja kasvokkain kohtaamiseen pitää varmistaa kaikille. ”Tärkeää on se, että kohtaamisia järjestetään ja niihin on sopivat alustat, jotka ovat saavutettavissa”, Markkanen kiteyttää.

TEEMA

Teksti: Henna Takatalo, Keskustanuorten varapuheenjohtaja ja kuntavaalityöryhmän puheenjohtaja

Kuntavaaliteesit 2020-luvulle! Kuntavaalit ovat aivan jo nurkan takana. Keskustanuorten historian ensimmäisessä etäliittokokouksessa hyväksyttiin kuntavaaliteesimme, jotka luovat pohjan nuorisojärjestömme kuntavaaliteemoihin. Kuntavaalityöryhmän kynästä syntyi 20 napakkaa ja selkeää teesiä, jotka toimivat nuorkeskustalaisen kuntavaaliehdokkaan apuna kuntavaalityössä ympäri Suomen.

Ajatusmaailmamme kuntavaaliteemoissa jakautuu neljään erilaiseen osioon:

1.Kunta on kuntalaisia varten 2.Osallistavaa päätöksentekoa 3.Kunta paikallisyhteisöjen tukijana ja rakentajana 4.Kestäviä ratkaisuja tehdään kunnissa

Kuntavaalityöryhmän työ ei ole vielä ohi. Työryhmälle teesien hyväksyminen liittokokouksessa oli vasta alkurutistus. Kuntavaalityöryhmän työskentely poikkeaa aikaisemmista työryhmistä siten, että tuotoksen valmistumisen jälkeen alkaa vasta todellinen työ. Teesit eivät mene pöytälaatikkoon, vaan niitä käytetään aktiivisesti kirkastamassa Keskustanuorten sanomaa vaaleissa. Ennen kuntavaaleja esittelemme teesit yksi kerrallaan eri sosiaalisen median kanavissa. Työ on jo hyvässä vauhdissa tämän osalta. Voisi jo sanoa, että kuntavaaleista on tulossa digi- ja somevaalit. On hyvin tärkeää, että meillä on eri sosiaalisen median alustat hallussamme. Kehitämme ja suunnittelemme tätä myös kuntavaalityöryhmässä. Etsimme myös uusia ratkaisuja lähestyä potentiaalisia äänestäjiämme. Tavoitteemme kuntavaaleissa on 1 000 keskustalaista nuorta ehdokasta. Tavoitteenamme on myös, että jokaisella heistä on mentori. Pyydän, että nyt lopetat lukemisen 2 minuutiksi. Ota kynä ja paperi. Kirjoita paperille kaksi nimeä, joita aiot pyytää ehdolle kuntavaaleihin 2021.

Me tarvitsemme teistä, juuri sinua, aivan jokaista tässä työssä. Kuntavaalien tulos riippuu meistä. On meidän vastuullamme, että nuoria on listoilla. Haluan nähdä seuraavissa kuntavaaleissa nuorten vallankumouksen, josta koko Suomi puhuu.

Hyvät ystävät, kääritään hihat ja aletaan töihin!

1. Kunta on kuntalaisia varten

- Mielenterveyden edistäminen samalle viivalle fyysisen terveyden edistämisen kanssa - Perheiden palvelut yhdeltä luukulta - Kuntalaiset mukaan päätöksentekoon – osallistuva budjetointi käyttöön kunnissa! - Lisää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia - Maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille

2. Osallistavaa päätöksentekoa

- Yksi ihminen, monta kotia – monikuntalaisuus nyt! - Kuntatalous kuntoon - Ehdoton ei pakkoliitoksille - Nuorisovaltuustojen edustajille taataan aito mahdollisuus vaikuttaa - Korttelisuunnittelussa nähtävä pitkälle!

JUURI | 18

TEEMA

Hyvät ystävät, kääritään hihat ja aletaan töihin!

3. Kunta paikallisyhteisöjen tukijana ja rakentajana

- Eroon kouluväkivallasta! – Turvallinen koulu kaikille - Unohda digiloikka – etäopiskelu on jo täällä! - Kunta on aktiivinen yrittäjyyden edistäjä - Liikenneinfra toimivaksi ja turvalliseksi! - Tietoliikenneyhteydet kuntoon

4. Kestäviä ratkaisuja tehdään kunnissa

- 100% kotimaista - Jokaisella kuntalaisella on oikeus luontosuhteeseen - Puu on ratkaisu - Vähemmän valo- ja melusaastetta - Kipinää kiertotaloudesta

JUURI | 19

TEEMA

LIITTOKOKOUKSEN HENKILÖVALINTOJA Keskustanuorten historian ensimmäisessä etäliittokokouksessa tehtiin poliittisen linjauksen lisäksi myös henkilövalintoja:

Vuodelle 2021-2022 liittohallitukseen valittiin

Elli Tuominen

Mikko Vuolle

Kalle Pyry

Joel Taskila

Vuodelle 2021 liittohallitukseen varalle valittiin

Samuel Demarco

Emmi Hämäläinen

Kansainväliseksi sihteeriksi valittiin Maria Pulkka, jonka kausi kv-sihteerinä alkoi heti liittokokouksesta.

JUURI | 20

Aapeli Rytkönen

Kolumni Tuomas Kettunen:

ARKADIAN TERVEISET

Jos et yhtään tiedä, mihin asioihin haluaisit vaikuttaa erityisesti, niin ei hätää. Sinun ei tarvitse olla heti valmis tekijä, vaan voit keskittyä pieniin arjen asioihin halutessasi. Kerron oman vaikuttamiseni työn tuloksesta, josta olen myös ylpeä. Asia voi vaikuttaa pieneltä, mutta se ilahdutti kovasti paikallisia ihmisiä. Päättäjiltä aina kysytään, mitä konkreettisia asioita olet saanut aikaiseksi. Minulle yksi vaikuttamisen työn tulos tällä vaalikaudella on ollut kuhmolaisen hoivakodin pihalle saatu maitolaituri.

KUNTAVAALIT Miten minä voisin vaikuttaa asioihin? Miten voisin korjata omassa kotikunnassani olevia epäkohtia? Oli vuosi 2012, ja pohdin näitä asioita mielessäni. Pikkuhiljaa asia kirkastui, ja tulin sellaiseen lopputulokseen, että vastaus on politiikka eli yhteisten asioiden hoitaminen. Kuntavaalit olivat lähestymässä syksyllä, ja halusin lähteä ehdolle. Minua arvelutti Perussuomalaisten nousu ja uhoaminen Suomessa, ja halusinkin lähteä heille vastavoimaksi vaaleihin. Puolueeksi valikoitui sivistyksen ja edistyksen lipunkantaja Suomen Keskusta. Taas on kuntavaalien aika ja ensi keväänä valitaan tuhansia ja taas tuhansia valtuutettuja ympäri Suomen valtuustoja. Keskustan äänen pitää kuulua niin pienissä kunnissa kuin suurissa kaupungeissa.

Maitolaituri lähti liikenteeseen, kun sain puhelun eräältä kuntalaiselta, joka työskenteli hoivakodilla. Hän toi esille asukkaiden idean saada maitolaituri. Lähdin heti ajamaan asiaa ja tutkimaan vaihtoehtoja, kuinka tämä maitolaituri saataisiin viihdyttämään vanhainkodin asukkaita. Yhdessä kaupungin ja paikallisten järjestöjen kanssa saimme komean maitolaiturin sille kuuluvalle paikalle. Tämän halusin tuoda esille, koska päätöksenteko voi olla myös pieniä arjen asioita. Ja lopuksi. Viisaus ei katso ikää. Oletpa sitten juuri 18 vuotta täyttänyt tai 29-vuotias, niin uskon sinulla olevan paljon annettavaa kuntapolitiikkaan. Politiikka on kaikkien yhteisten asioiden hoitamista, ja valtuustot tarvitsevat nuorten ääntä kokeneiden rinnalle. Minä olen jo täyttänyt ehdokaslomakkeen, oletko sinä? Tuomas Kettunen kansanedustaja

Puolueemme sanoma on paikasta riippumaton: turvataan arjen palvelut kaikille, ymmärretään digitalisaation mahdollisuudet kunnissa, varmistetaan kaikille viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä panostetaan liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta näissä on keskeisimpiä syitä, miksi juuri sinun keskustalaisena pitää lähteä ehdolle vaaleihin ja pitämään huoli oman kuntasi asioista.

JUURI | 21

AATTEEN ABC

Teksti: Lauri Heikkilä

Aatteen ABC: Keskustaliitto – laaja keskustalaisuus

Mikään aate ei ole sidottu yhteen puolueeseen tai muuhun

järjestäytyneeseen ryhmään. Alkiolaiseen ihmiskäsitykseen kuuluu ajatus yleisestä ihmisyydestä, ja on syytä luottaa siihen, että gallupkannatuksesta huolimatta keskustalaisuuskin on aina laajempi asia kuin juuri Suomen Keskustan vaikutuspiirin löytäneiden määrä. Laaja näkemys keskustalaisuudesta on noussut esiin, kun nimityksestä Keskustaliitto on nyt puhuttu. Tämä nimi oli tavoitteena puolueen nimenmuutosten aikaan 1960-luvulla ja 1980-luvulla, mutta nimi oli jo rekisteröity. Keskustalaisuus kallistuu vähän joka suuntaan ollen kuitenkin se kaikkein johtavin ja vahvin aate. Laajan keskustalaisuuden toteutuminen vaatii selkeää kansanliikemäisyyttä ja avointa keskustelu- sekä debattikulttuuria. Keskustalaisuus ottaa mukaan monenlaista näkemystä ja osaamista. Muissa aatteissa voi olla vahvemmat värit mutta vähemmän sävyjä. Joka suuntaan kallistuvan aatteen kannattajan looginen johtoajatus politiikasta on sekä tasapainon että rajojen hakeminen. Mitkä ovat laajan keskustan rajat? Miten laaja keskusta on kuitenkin keskimäärin keskellä? Tämän toteutumiseen keskustalaisesti ajatteleva tarvitsee puolueen, jossa on monenlaisia suuntauksia. Omassa puolueessa tai liitossa voi kokeilla ajattelunsa rajoja ennen kuin lähtee hakemaan yhteistyötä muihin suuntiin. Samoin muista suunnista on syytä hakea uusia ideoita oman väen koeteltavaksi. Vain keskustassa tämä periaate voi todella toteutua.

Laaja Keskustaliitto olisi keskustalaisuutta omimmillaan. Keskustalaisuuden rinnalle kun on kehittynyt keskustapuoluelaisuus, joka on kaventanut sitä, mitä keskustalaisuus on tai miten se nähdään. Mitäs puhetta tällainen on? Keskustalaisuus ja keskustapuoluelaisuus muka eri asioita kun on vain yksi Suomen Keskusta? No, ajatusta voi selittää sillä, miten liitto ja puolue eroavat termeinä. Liitto on monien tahojen yhdistymä, puolue toimii jonkin rajatun puolesta. Kun on keskellä, ei ehkä kannata olla puolue. Nimenomaan keskellä on syytä olla liitto. Puolueen näkyvimmät kasvot ja teemat edustavat lähinnä tätä keskustapuoluelaisuutta. Aluepolitiikka, maaseudun puolustaminen, maatalouspolitiikka, lapsiperheiden tai vanhusten asia

eivät sinällään sisälly keskelläolon tematiikkaan, mutta Suomen Keskusta on tehnyt näistä asioista valttikorttejaan. Jos keskusta käsittäisi itsensä laajemmin, puolueella olisi johtoasema kaikilla politiikan sektoreilla. Rikotaanpa rajoja! Miltäpä kuulostaisi visio keskustasta, joka on johtava liitto kokonaisvaltaisen, kaupungitkin huomioivan aluepolitiikan johtajana? Tai palvelualan, tieteentekijöiden, työttömien, sinkkujen, nuorison ja maahanmuuttajien suosikkipuolue? Keskusta on ollut tätä kaikkea eri aikoina, ja onkin tällaisten ihmisten paras edunajaja, vaikka keskustapuoluelaisuus ei siltä näytäkään.

Keskustan nuorisokannatus on alamaissa. Tässä tilanteessa on syytä muistaa, että keskusta on ollut nuorten suosikkipuolue aina silloin kun se on näyttäytynyt vahvimpana edistysliikkeenä. 2000-vuosikymmenellä tilanne oli juuri tämä, mutta siitä on päästy sulamaan. Mutta vielä 2015 nuorisokannatustilanne oli oikein hyvä, yllättävästi myös tappiovuonna 2011 nuoret olivat kohtalaisen uskollisia keskustalle. Kun uusi edistyksellisyys löydetään, nuorisokannatuskin kasvaa. Vaikka Keskustanuoret jo on tämä edistysliike, täytyy puolueenkin olla. Puoluehan se saa suurimman mediatilan. Edistysusko ja Keskustaliitto-tyylinen ajattelu olkoot siis askelmerkkimme 2020-luvulle. Meillä on eniten sävyjä, ja olemmepa kuitenkin myös se vahvin väri. Syvänvihreä muutos on väreistä voimakkain.

AATTEEN ABC

Teksti: Lauri Heikkilä

VAIKUTTAMISEN PAIKKA

Teksti: Miika Jauhiainen

NCF

“NCF:ssa kaikki otetaan avoimesti ja lämpimästi vastaan järjestön toimintaan. Suosittelen kaikkia kiinnostuneita lähtemään mukaan.” Mikä NCF? NCF (Nordiska Centerungdomens Förbund) on vuonna 1965 perustettu kattojärjestö pohjoismaisille keskustajärjestöille. Jäseninä NCF:ssä ovat mm. ruotsalainen Centerpartiets Ungdomsförbund, ahvenanmaalainen Åländsk Ungcenter ja islantilainen Samband Ungra Framsóknarmanna. Omista järjestöistämme sekä Keskustanuoret että Keskustaopiskelijat ovat mukana NCF:n toiminnassa. NCF:n hallitus koostuu edustajista, joita valitaan yksi kustakin jäsenjärjestöstä. Jäsenjärjestöjen äänimäärä äänestyksissä määräytyy puolestaan järjestön koon perusteella. Lisäksi jokaisella edustajalla on henkilökohtainen varaedustaja. Hallitus tapaa neljä kertaa vuodessa. Järjestön poliittista sekä organisatorista työtä johtaa hallitus, ja hallinnollisesta työskentelystä nykyään vastaa puolestaan järjestön johtokunta. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana NCF:ssa toimii tällä hetkellä Keskustanuorten Maria Pulkka. Pulkka kertoo NCF:n olevan sen jäsenille tärkeä linkki toisiin pohjoismaihin. Hän toteaa myös NCF:n olevan kattojärjestönä tiivis sekä avoin järjestö, jonka toiminnassa jokainen voi tuntea olonsa tervetulleeksi. Hän näkee NFC:n olevan jopa kaikista tärkein kansainvälinen järjestö Keskustanuorille, koska järjestön vahva sisäinen yhtenäisyys luo erityisen hyvät edellytykset vaikuttamiseen.

Repskapet ja Toppmötet NCF järjestää kaksi vuosittaista tapaamista: Repskapetin huhtikuussa ja Toppmötetin syyskuussa. Näistä Repskapet on edustajakokous ja samalla organisaation ylin päättävä elin. “Repskap on verrattavissa Kekustanuorten omaan liittokokoukseen, mutta pienemmässä koossa. Siellä hyväksytään linjapaperit ja aloitteet, käsitellään sääntömääräiset asiat, talousarviot, toimintasuunnitelma sekä tilinpäätös. Pääpäivän iltana järjestetään yleensä myös vapaampaa, rentoa ohjelmaa”, toteaa Pulkka. Toppmötet on puolestaan huippukokous. “Toppmötet on ikään kuin Keskustanuorten valtuuskunta, jossa hyväksytään aloitteita, muttei tehdä henkilövalintoja, kuten Repskapissa. Keskustanuorilta sinne lähtetetään delegaatio kv-jaoston toimesta. Delegaation voi myös kuulua henkilöitä, jotka eivät varsinaisesti ole mukana kv-toiminnassa”, valaisee Pulkka. NCF:lla on myös edustus UNR:n (Ungdomens Nordiska Råd) hallituksessa sekä sen vuosittaisessa istunnossa. Pulkka mainitsee UNR:n olevan tärkeä foorumi pohjoismaisille, poliittisille nuorisojärjestöille. NCF:n näkyvyys UNR:ssa riippuu puolestaan sen omasta yhtenäisyydestä, jonka olemassaolosta on Pulkan mukaan syytä pitää erityisesti kiinni myös tulevaisuudessa.

Koronavaikutukset Korona-aika on luonnollisesti aiheuttanut myös NCF:n toimintaan muutoksia. Pulkka kertoo muun muassa järjestön viimeisimmän hallituskauden venyneen jopa puolitoistavuotiseksi. Lisäksi järjestön kokoukset sekä muut tapaamiset ovat vaihtuneet etäyhteyksiin, ja näin ollen fyysinen kontakti on toistaiseksi jäänyt kokonaan pois järjestön toiminnasta. Tulevaisuuden suhteen Pulkka on toiveikas. Hän toivoisi, että koko Keskustanuorissa tajuttaisiin, kuinka paljon lisäarvoa NCF todella tuo Keskustanuorille. “NCF on organisaatio, josta on mahdollisuus saada paljon potentiaalia irti koko Keskustanuoriakin ajatellen, ja jonka tapahtumat järjestetään aina lähellä Suomea”, lisää Pulkka.

JUURI | 24

VAIKUTTAMISEN PAIKKA

Lähde mukaan toimintaan! Pulkka toteaa itse lähteneensä alun perin NCF:n toimintaan silloisen kv-sihteeri Joonas Soikkion kannustamana. “Joonas oli huomannut, että olin ollut aktiivinen jäsen kv-jaostossa, ja päätti siten kysyä, jos haluaisin lähteä mukaan NCF:n hallitukseen. Niin päädyin mukaan NCF:n toimintaan”, kertoo Pulkka. Pulkka haluaa kannustaa kaikkia kiinnostuneita hakemaan rohkeasti mukaan NCF:n toimintaan. Järjestö on hänen mukaansa avara ja avoin, ja sen kautta on helppo päästä mukaan kansainväliseen toimintaan. Hän toteaa myös kielitaidon parantuvan sekä ymmärryksen muiden maiden poliittisista tilanteista kasvavan järjestön toiminnan kautta.

JUURI | 25

PIIRIEN TERVEISET

Tervehdys Uudeltamaalta!

Terveisiä täältä Suomen ytimestä Uudeltamaalta! Edessä on jännittävä paikallisdemokratian riemujuhla, joten katseet on myös täällä pääkaupungin liepeillä käännetty kohti kuntavaaleja. Kulunut vuosi on ollut jotain, mitä tuskin kukaan osasi odottaa. Sitä on sävyttänyt globaali koronaviruspandemia, joka muutti jokaisen suomalaisen arkea ennennäkemättömällä tavalla. Tämä on tietysti näkynyt myös Uudenmaan Keskustanuorten toiminnassa. Teams-kokoukset, etätapahtumat sekä jatkuva käsidesin ja kasvomaskien käyttö on vuoden aikana tullut osaksi myös meidän arkeamme. Koronasta huolimatta politiikkaakin on ehditty puhumaan. Uudellamaalla Keskustanuoria ovat puhuttaneet yrittäjyyden mahdollisuudet, ruuhkamaksut, nuorten osallisuus ja tietysti jokaisen joskus pääkaupungissa käyneen keskustalaisen lempiteema eli valkoposkihanhet.

Itse toiminnanjohtajana odotan innolla kuntavaalikampanjoinnin pääsemistä vauhtiin. On suunnattoman mukavaa olla mukana auttamassa nuoria ja lupaavia keskustan tulevaisuuden kykyjä eteenpäin kohti kuntapolitiikan syövereitä. Kuntapolitiikka on parhaimmillaan vaikuttamista niihin pieniin arjen asioihin kuten koulujen loma-aikoihin tai siihen, kauanko hammaslääkäriin pitää jonottaa. Kannustan kaikkia keskustahenkisiä ihmisiä ympäri Suomen ryhtymään kuntasankareiksi ja laittamaan itsensä likoon lähtemällä vaaleihin ehdolle. Paljon kuulee puhetta ja suorastaan valitusta keskustan heikosta kannatuksesta Etelä-Suomessa. Itse lähden kuitenkin ajattelussani siitä, että Uusimaa on keskustalle mielenkiintoinen käyttämätön mahdollisuus. Ympäri Suomen asuu paljon sellaisia ihmisiä, joille ei ole selvää, millaisia asioita keskustalaiset politiikassa ajavat. Erityisen paljon heitä on täällä meillä Uudellamaalla. Meidän on pystyttävä yhdessä paremmin kertomaan asioista, joiden takana porukalla seisomme. Näinä monessa suhteessa hankalina aikoina Keskustanuorten toiminnassa ja vaalityössä tärkeintä on yhdessä tekemisen ilo ja sitkeä viestintä niistä politiikan hyvistä teoista, joita keskustalaiset joka päivä tekevät aivan joka puolella Suomea. Valtteri Markula Toiminnanjohtaja Uudenmaan Keskustanuoret

JUURI | 26

PIIRIEN TERVEISET

s Tervehdy Lapista!

Keskustanuoret ikäihmisten apuna Lapin Keskustanuoret perustivat ikäihmisten ilmaisen lumenluontipalvelun, joka laajeni kauppa-avuksi. Pitkin kevättä ja alkukesää Lapin Keskustanuoret on auttanut riskiryhmäläisiä korona-ajan päivittäisasioinnissa. Vaalien aikana kadut pursuavat puolueiden mainoksia ja ehdokkaat pyrkivät tavoittamaan äänestäjänsä keinolla millä hyvänsä. Vaalien jälkeen puolueet katoavat usein radiohiljaisuuteen. Lapin Keskustanuoret halusivat kuitenkin tehdä jotain konkreettista myös vaalien ulkopuolisena aikana ja luoda omalla toiminnallaan hyvää mieltä ihmisille. Näin syntyi idea ikäihmisten auttamisesta. Lappilaiset keskustanuoret tarttuivat lapioihin ja kurvasivat lappilaisten ikäihmisten pihoihin tehdäkseen lumityöt heidän puolestaan. Ensin autettavia henkilöitä oli vain muutama, mutta sana kiiri nopeasti ja pian useat avuntarvitsijat ottivat keskustanuoriin yhteyttä. Kolausavun oli tarkoitus kestää tammikuun loppuun saakka, mutta molemminpuolisen ilon saattelemana kolaaminen jatkui koko talven yli. Sitten iski epidemia. Ikäihmiset joutuivat karanteeniin eikä luntakaan enää paljoa satanut. Lapin Keskustanuoret halusivat kuitenkin jatkaa hyvän tekemistä, joten auttaminen muutti muotoaan kaupassa käymiseen. Ikäihmiset laittavat kauppalistan tekstiviestillä, nuoret käyvät ostamassa tuotteet kaupasta ja kuljettavat ne ikäihmisen oven taakse. Maksaminen suoritetaan tilisiirrolla käteisen sijaan, jotta ylimääräiseltä kontaktilta vältytään. Lapin Keskustanuoret on saanut paljon hyvää palautetta toiminnastaan muiden hyväksi ja toivookin lisää ideoita hyvän tekemiseen. Uusia jäseniäkin on toimintaan liittynyt. Liittyminen Keskustanuoriin on helppoa: riittää, että täyttää jäsenhakemuksen osoitteessa www.keskustanuoret.fi/liity, niin uuteen jäseneen ollaan yhteydessä. Tapaamisen yhteydessä tarjotaan myös pizzat. Keskustanuoret on keräämässä myös kuntavaaliehdokkaita joka kunnasta. Nuorille ehdokkaille tarjotaan apua, somemainontaa kuin myös oma mentori. Nuoria päättäjiä tarvitaan. Teksti: Tuomas Notko ja Kai Puro

JUURI | 27

POLITIIKAN ABC

POLITIIKAN

Juuri-lehti esittelee tällä palstalla Keskustanuorten tiivistettyjä kantoja. Kannat on koottu muun muassa poliittisista ohjelmista sekä liittokokousaloitteista, ja ne on lajiteltu aakkosjärjestykseen. Pystyt tutustumaan kantoihin tarkemmin osoitteessa

www.keskustanuoret.fi.

METSÄ Metsien kestävä hoito ja käyttö mahdollistavat tehokkaan hiilinielun ylläpitämisen ja kasvattamisen. Hakkuumäärien sijaan olennaista on puhua puurakentamisen edistämisestä ja metsäpinta-alan kasvattamisesta.

MIELENTERVEYS Oman mielenterveyden hoitamisesta on tehtävä uusi normaali. Suurin ongelma mielenterveyspalveluissa on edelleen niihin liittyvä leimautumisen pelko, ja siksi kynnys hakea apua on liian korkea. Meidän jokaisen pitää muuttaa suhtautumistamme mielenterveysongelmiin. Avun hakeminen mielenterveysongelmiin pitää olla yhtä luonnollista kuin muidenkin terveyspalveluiden käyttö.

JUURI | 28

POLITIIKAN ABC

NATO Ei Natolle, kyllä omalle uskottavalle maanpuolustukselle, tiiviimmälle eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle ja pohjoismaiselle puolustusliitolle. Liittyminen Natoon horjuttaisi Itämeren vakiintunutta turvallisuusasetelmaa ja heikentäisi maanpuolustustahtoa.

NUUSKA Suomeen ei tarvita uusia laillisia päihteitä aiheuttamaan riippuvuuksia ja terveyshaittoja. Tupakointia on pyritty rajoittamaan ja vähentämään lainsäädännöllä viime vuosina ja siinä onkin onnistuttu. Kun otetaan huomioon nuuskankäytöstä aiheutuvat terveyshaitat, eivät sen myynnistä saatavat verotulot ole tarpeeksi painava peruste myynnin aloittamiselle sen enempää taloudellisesti kuin inhimillisestikään.

OPINTOTUKI Keskustanuoret kannattavat perustuloa myös opiskelijoille. Opintotukeen vuonna 2017 palautettu huoltajakorotus oli Keskustanuorille tärkeä tavoite. Opintotuki on sosiaaliturvaa, jonka tehtävä on ensisijaisesti taata toimeentulo opiskelijoille, joilla on taloudellisen tuen tarve. Opintotuki ei ole palkkiota suoritetuista opinnoista. Työnteko opiskelun aikana on arvokasta ja kannatettavaa, eikä opintotuen tulorajat estä työntekoa opiskelun ohella.

PEDOT Keskustanuoret kannattaa maasuurpetojen kantojen hallitsemista metsästämällä sekä siirtämällä suurpetoja alueille, joissa on elintilaa niin, ettei ihmisille aiheudu merkittävää haittaa.

PERUSTULO Keskustanuoret ovat ajaneet perustulopohjaista sosiaaliturvajärjestelmää jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Nykypäivän työelämä tarvitsee entistä enemmän sosiaaliturvaa, joka takaa toimeentulon ja kannustaa työn tekemiseen jokaisessa elämäntilanteessa. Uskomme jokaiseen ihmiseen. Kun sosiaaliturva kannustaa työn tekemiseen, erillisiä leikkureita tai kannustimia ei tarvita.

ROKOTTEET Rokotteissa ei ole kyse vain yksilön omasta valinnasta, sillä rokotekattavuuden lasku on turvallisuusriski meille jokaiselle. Siksi lasten ja nuorten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden ottaminen on säädettävä pakolliseksi. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat myöntää poikkeuksen, mikäli rokotteen ottamiseen liittyy yksilökohtaisia riskejä.

JUURI | 29

RUNOJA

Teksti: Justiina Kaleva

Lauluja ympäri Suomenmaan

Juuressa julkaistavan, yli 60-osaisen runosarjan viisi seuraavaa osaa. Nämä ja aikaisemmat runot tulevat myöhemmin löytymään kirjoittajan blogista osoitteessa mielenimaalaus.blogspot.fi

34. Oi, vaietkaa On hiljaisuus hellä se kietoo hellät käsivartensa kaipaavan ympärille Kun vaikenee kaikki linnut liikenne lapset On viimein rauha 35. Rapparit Tuokaa rauha ettei meidän tarvitse enää koskaan taistella 36. Ryöstäjät Vievät kaiken Rahat Toivon Hengen Kaihoisa katse ikkunasta jonain päivänä ei enää tarvitse ryöstää

37. Kaiotkaa Menkää pois jättäkää tuomiset ovelle Tänään aion syrjäytyä palvoa striimauspalveluita ja mässäillä rukousteni edestä 38. Miekkaa ei tarvis Jos voisin valita valitsisin kynän Kuulun kuitenki sukupolveen joka on miekkaan kaatuva Että tulevaisuudessa joku toinen saisi valita kynän koska miekka olisi tarpeeton

JUURI | 30

KENTÄN ÄÄNI

PUOLUEESSAMME ON PALJON HYVIÄ ASIOITA. MUKAAN MAHTUU KUITENKIN JOTAIN HUONOAKIN. Ensinnäkin, keskustelukulttuuriamme vaivaa toisinaan uhriutuminen ja vastakkainasettelu. En rehellisesti sanoen ymmärrä sellaisia keskusteluja, joissa toisten esittämät mielipiteet lytätään (välillä asiattomastikin), tai ollaan eroamassa puolueesta heti, kun toinen on eri mieltä. Tämä puolue on kuitenkin kansanliike. Kansanliikkeelle ominaista on se, että joukossamme on paljon ihmisiä, jotka voivat olla pienistä asioista eri mieltä. Suuret linjat ja aate kuitenkin yhdistävät kaikkia. Jo puolueen perustajat ja alkuaikojen voimahahmot olivat useista asioista erimielisiä ja kävivät koviakin tukkanuottasia keskenään. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä kaikilla oli tähtäimessä sama tavoite. Meidän tulisikin pyrkiä samaan! Keskustelua tulee käydä ja välillä se saa olla kovaakin, mutta taustalta pitäisi löytää ne suuret asiat, jotka meitä yhdistävät. Onhan laaja-alaisen keskustelun hyviä puolia sekin, että tulee testattua omia ajatuksia. Välillä huomaa itsekin ajatelleensa jostain asiasta hassulla tavalla. Toinen suuri asia, jolle puolueessa pitäisi tehdä jotain, on jäsenyys. Kaikki puolueet, järjestöt ja urheiluseurat painivat nykyään saman haasteen kanssa: Mistä saada uusia jäseniä toimintaan mukaan? Mielestäni puolueessa on liian vähän mietitty, että mitä jäsenemme todella saavat antaessaan aikaansa ja rahaansa. Esimerkiksi nostan yleiset kokoukset. Miksi emme voisi uudistaa järjestöä siten, että kaikki jäsenmaksun maksaneet puolueen jäsenet saisivat osallistua yleisiin kokouksiin äänivaltaisina edustajina? Tämä olisi tietenkin suuri muutos järjestöllemme, mutta samalla iso kädenojennus jäseniä kohtaan. Meidän tulisi myös miettiä, mitä ihmiset saavat puolueen jäsenyydestä. Harvalle riittää se, että saavat uutiskirjeen kerran kuukaudessa ja jäsenkortin. Meillä tulisi olla selkeä suunnitelma siitä, millaisia väyliä ja mahdollisuuksia puolue nimeltään Suomen Keskusta tarjoaa jäsenistölleen. Jotkut voivat haluta vain maksaa jäsenmaksun ja tukea siten aatetta, toiset tähtäävät järjestötöihin ja kolmannet eduskuntaan. Näille kaikille pitäisi kuitenkin löytyä paikka puolueesta niin, että jokainen kokee saavansa rahalleen ja ajalleen vastinetta. Lopuksi on todettava: en kuvittele, että minulla on kaikkea tietoa ja osaamista ratkaista näitä haasteita. Haluan kuitenkin nostaa asiat framille, jotta voimme yhdessä löytää ratkaisut näihin haasteisiin. Karri Kallio

JUURI | 31

KULTTYYRIA

Maria Pettersson: Historian jännät naiset (2020) Lukija: Satu Paavola

Maria Petterssonin tietokirja Historian jännät naiset lupaa paljon – ja lunastaa kaikki nuo lupaukset. Kirja sai alkunsa Petterssonin kiinnostuksesta historiaan ja ihmetyksestä, kuinka vähän naisista historian kirjoissa kerrotaan. Näin syntyi #historianjännätnaiset Twitteriin ja seuraajien kannustuksen seurauksena myös tämä kirja. Vuorollaan esille pääsevät mitä ihmeellisimmät naiset aina vakoojaprinsessoista merirosvojen kautta menestyneisiin tieteilijöihin ja suffragetteihin, jotka olisivat ansainneet tarinansa tulevan kuulluksi jo paljon aikaisemmin. Jokaisesta naisesta on kerrottu kattavasti ja asiallisesti, lapsuudesta aina merkittäviin tekoihin asti kuitenkaan menemättä äärimmäisyyksiin. Melkeinpä kaikki kirjassa esiintyvät naiset olivat uusia tuttavuuksia, joiden merkitys historian kulussa on ollut hyvin suuri. Siksipä kirjaa kuunnellessa tuli monasti mieleen, miten ihmeessä näistä ei ole kerrottu historian tunneilla tai miksi näistä ei ole tehty televisiosarjoja tai elokuvia. Kirja on siis samaan aikaan sekä tietokirja että elävä kritiikki mieskeskeiselle historiantutkimukselle ja -kerronnalle. Se antaa uutta perspektiiviä sekä naiskuvaan että historiallisiin tapahtumiin, herättäen pohdinnan: onko kaikki sittenkään kuin meille koulussa kerrotaan? Kirjaa ei siis yksinkertaisesti voi olla suosittelematta kaikille puhtaasti yleissivistäväksi lukemistoksi tai kuuntelemistoksi!

Ilkka Remes: Kotkanpesä (2020) (Lukija: Markus Bäckman)

Ilkka Remeksen trilleri Kotkanpesä leikittelee ajatuksella toisen maailmansodan voittaneesta Saksasta ja siihen näennäisesti kuulumattomasta Suomesta, joka on kuitenkin ekofasismin mallioppilas ja vahvassa talutusnuorassa. Erika Manner on nuori nainen, joka on tuomittu valtiopetoksesta kuolemaan. Hän kuitenkin pelastuu väliaikaisesti, kun Saksa pestaa hänet selvittämään saksalaisen CIA:n vakoojan henkilöllisyyttä. Onnistuneesta tehtävästä palkkiona olisi hengissä pysyminen, mutta Erika haluaa enemmän. Tasapainottelu kunniallisen natsin ja demokratian vuoksi salaa taistelevan välillä on vaikeaa, mutta se johtaa hänet suurten asioiden äärelle. Remes onnistuu luomaan monenlaisia kutkuttavia ennakko-odotuksia jo pelkällä takakansitekstillä. Moni muu voisi epäonnistuakin niiden lunastamisessa, mutta Remes onnistuu pitämään lukijan otteessaan alusta loppuun asti. Kirjan kuuntelua on hankala lopettaa, sillä jokainen rivi saa janoamaan aina vain lisää. Kuvaukset siitä, miten Saksa valvoo kansalaisiaan ja heidän lisäksi myös kaikkia muitakin kansalaisia, ovat varsin ajankohtaisia kun pohditaan esimerkiksi Kiinan tai Venäjän sananvapaustilannetta. Ajankohtaisuus onkin trillerin suurin valttikortti, mielenkiintoisen historiallisen näkökulman lisäksi, sillä tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2020. Se herättää lukijan pohtimaan paljon sitä, millaisessa tulevaisuudessa eläisimme, mikäli asiat olisivat menneet toisin. Suosittelen kirjaa trillerin ystävien lisäksi myös historiasta kiinnostuneille ja erityisesti vaihtoehtohistoriasta pitäville!

JUURI | 32

JUURI | 33

SARJAKUVA

KV-POLITIIKKAA

Teksti: Maria Pulkka, liittokokouksessa valittu tuore kv-sihteeri

Tuleva luo uskoa demokratian tulevaisuuteen Aasian politiikan uusi ajanjakso on käännetty, ja rakennamme uudelleen pidempiä siltoja kaukaiselta tuntuvalle mantereelle, Aasiaan. Armenian ja Azerbaidzhanin 30 vuotta kestäneen sotimisen päätepiste tuo valonpilkahduksia konfliktivyöhykkeelle. Myös Bidenin valinta luo toivoa kiristyneille tunnelmille Aasian suurvaltapolitiikassa. Yhdysvalloilla on historiallisesti ollut vahva poliittinen asema Aasiassa, etenkin sotilaallisesti. Yhdysvaltojen sotilasjoukkojen ja tukijoukkojen asema etenkin Etelä-Koreassa ja Japanissa on estänyt suurien sotilaallisten konfliktien syntymisen suurvaltojen välillä ja luonut merkittävää poliittista turvaa. Millaisen viestin esimerkiksi Pohjois-Korealle annettaisiin, jos Yhdysvallat vetäisi sotilaalliset voimansa Etelä-Koreasta? Trumpin aikakauden ulkopoliittisessa linjassa tökittiin pahasti jo ennestään kireitä ulkopoliittisia suhteita Aasiassa. Trump on antanut ymmärtää, ettei ole kovin innostunut puolustamaan Tyynenmeren takaisia liittolaismaita. Tähän on Bidenin aikakaudella tulossa muutos ja ulkopoliittisia suhteita lähdetään uudelleen rakentamaan jo nyt. Biden on luvannut Japanin pääministerille Yoshihide Sugalle, että Yhdysvallat auttaa Japania kiistellyn Senhaku-saaren puolustamisessa, josta Kiina ja Japani kuumeisesti kilpailevat keskenään. Tämä on keskeinen näyte siitä, mitä Biden ajattelee Aasiasta ulkopolitiikassa, etenkin Itä-Aasian suhteen. Aasia tarvitsee rinnalleen myös Euroopan unionin, joka kykenee puolustamaan tärkeitä suurvaltaisia kumppaneitaan. Unionin tarvitsee nähdä Aasia mahdollisuutena ja strategisena etuna. Maailmanpolitiikka jatkaa edelleen epätäydellisyyttään, mutta usko tulevaan vie meitä pidemmälle. Olemme yhdessä selvinneet historiallisista vaikeuksista ja voimme vahvistaa asemaamme integraatiolla, joka tukee diplomaattista asemaamme. Emmanuel Macron tiivistää tärkeät sanat kestävästä ja järkevästä integraatiosta: ”Jotta voimme luoda paremman hallinnan, meidän täytyy syventää yhteistyötämme”.

JUURI | 34

JUUREVAT KAUTTA MAAN

ETELÄPOHJANMAA

ETELÄ-SAVO

Susanna Laitila 040 030 4407 susanna.laitila@ netikka.fi

Aada Ruhanen 050 468 0403 aada.ruhanen@ hotmail.com

HELSINKI

HÄME

KAAKKO

KAINUU

KESKIPOHJANMAA

KESKI-SUOMI

PIRKANMAA

SATAKUNTA

Piirien puheenjohtajat Jade Myllykangas 045 130 4533 jade.myllykangas@ hotmail.fi

Milla Veteläinen 044 979 4321 milla.vetelainen@ gmail.com

LAPPI

Lauri Hämäläinen 045 158 8050 lauri.aa.hamalainen @gmail.com

Joni Takku 040 704 2627 joni.takku@outlook. com

POHJOISPOHJANMAA

POHJOIS-SAVO

UUSIMAA

VARSINAISSUOMI

Eerik Brusila 040 515 7909 eerik.brusila@ gmail.com

ETELÄ-KARJALA Emilia Päivänsäde 050 439 6822 etela-karjala@keskustanuoret.fi

HELSINKI Joonas Salmi 044 200 6888 helsinki@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Kata Huhtakoski 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

KAINUU Marko Soini 045 205 0677 kainuu@keskustanuoret. fi

ETELÄ-SAVO etela-savo@keskustanuoret.fi

KESKI-POHJANMAA Kata Huhtakoski 045 878 6300 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

HÄME Emilia Päivänsäde 050 439 6822 hame@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta

Väinö Tamminen 045 207 7200 vainotammi02@ gmail.com

Jarno Saukko 040 440 7562 jarno.saukko02@ gmail.com

Elli Tuominen 040 065 5144 elli.tuominen14@ gmail.com

Teemu Haukipuro 044 093 1805 teemu.haukipuro@ hotmail.com

Joel Taskila 044 356 9435 joel_taskila@hotmail.com

Vilho Hakala 0400 395 807 vilho.hakala@nakkila.fi

Emmi Hämäläinen 044 343 7506 emmi.k.hamalainen@ edu.savonia.fi

Maija Kymäläinen 050 407 5757 maija. kymaelaeinen@ gmail.com

Piirien toiminnanjohtajat

040 721 0630 keski-suomi@keskustanuoret.fi

POHJOIS-KARJALA pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

KYMENKLAAKSO Emilia Päivänsäde 050 439 6822 kymenlaakso@keskustanuoret.fi

POHJOIS-POHJANMAA Marko Soini 045 205 0677 pohjois-pohjanmaa@ keskustanuoret.fi

LAPPI lappi@keskustanuoret.fi

ETELÄ-SAVO Maria Pulkka 044 312 2982 etela-savo@ keskustanuoret.fi

PIRKANMAA Linda Lähdeniemi 044 205 0224 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

JUURI | 35

SATAKUNTA Jenni Vuorela 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi UUSIMAA Valtteri Markula uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI Linda Lähdeniemi 044 205 0224 varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

OLETKO JO MATKALLA

KUNTASANKARIKSI? Lähde ehdolle kuntavaaleissa 2021

keskustanuoret.fi/kuntavaalit

KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Keskustanuoret Tunnus 5005576

Allekirjoitus Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi Allekirjoittamalla vahvistan antamani tiedot oikeiksi. Samalla annan Suomen Keskustanuoret ry:lle oikeuden käsitellä henkilötietojani jäsenasiossa.

00003 Vastauslähetys