Juuri 1/18 by Suomen Keskustanuoret

KASVUN PAIKKA: Vilhartti Hanhilahti

KOLME VINKKIÄ ENERGIANSÄÄSTÖÖN

JUUREVA: Valtteri Paakki

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSLEHTI 1/18 - ENERGIAPOLITIIKKA

PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Muuttuuko ydinvoimakanta?

uonna 2014 julkaistu Keskustanuorten Vihreän talouden ohjelma vaatii hiilineutraalia Suomea vuoteen 2030 mennessä. Linjaus oli tuolloin kunnianhimoinen ja radikaali. Linjaus osoitti ja osoittaa edelleen, että nuorkeskusta on ollut energiakeskustelussa edelläkävijä. Samaisessa Vihreän talouden ohjelmassa nuorkeskustalaiset linjasivat, että ydinvoimaan tulee suhtautua väistyvänä energiamuotona. Keskustanuoret on järjestönä suhtautunut negatiivisesti ydinvoimaan jo 1970-luvulta lähtien. Viime syksyn Joensuun liittokokouksessa ydinvoimakeskustelu kävi todella kiivaana. Kallion Keskustanuorten aloite virallisen kannan muuttamiseksi ydinvoimamyönteiseksi saikin poliittisen valiokunnan kannatuksen. Kanta kuitenkin kaatui liittokokouksen äänestyksen jälkeen ja linja pysyi samana.

SUORAAN SUVILTA

Liittokokouksen keskustelussa saatettiin nähdä merkkejä tulevasta: Keskustanuorista löytyy yhä vahvempi joukko niitä, jotka olisivat valmiita kääntämään nuorisojärjestön kannan ydinvoimassa positiiviseksi. Muutos olisi historiallinen ja radikaali: Moni nykyinen ja eläköitynyt toimija on liittynyt nuorisojärjestöön juuri kielteisen ydinvoimakannan takia. Tulevissa liittokokouksissa nähdään varmasti samansuuntaisia aloitteita.

Juho Korpela

PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

Maakuntavaalit tulee, oletko valmis?

nsi lokakuussa järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit. Keskustanuorten mielestä paikalliset ihmiset osaavat päättää parhaiten alueensa asioista. Valtiolla ei voi olla ylhäältä annettuna samanlaista osaamista ja tietoa siitä, mikä kullekin alueelle ja niiden ihmisille on parhaaksi. Tämän takia Keskustan johdolla Suomeen muodostetaan maakuntaitsehallinto. Jokainen 18-vuotias voi äänestää sekä lähteä itse ehdolle vaikuttamaan siihen, miltä tulevaisuuden maakunta näyttää.

Maakuntavaltuustossa pääset tuomaan nuoren näkökulman todella tärkeisiin asioihin. Mikä mättää mielenterveyspalveluissa? Miten erilaisiin nuoria kohtaaviin elämäntilanteisiin voitaisiin vastata joustavammin sosiaalipalveluissa? Maakuntien vastuulle tulee myös työvoima- ja yrityspalvelut, joiden kautta voit vaikuttaa suoraan siihen, millaisia palveluja nuorille tarjotaan. Lisäksi maakunnat tulevat päättämään muun muassa maakunnan kaavoituksesta.

maakunnista muodostuu. Jotta maakunnista tulee tulevaisuuteen katsovia, on erittäin tärkeää, että nuoria valtuutettuja löytyisi paljon jokaisesta maakunnasta vaikuttamassa asioihin. Muuten valtaa meidän puolestamme käyttävät vain harmaat pantterit, eikä se ole pitkässä juoksussa kenenkään etu. Ei enää aikailla, vaan lähdetään rohkeasti ehdolle!

Suvi Mäkeläinen

KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA suvi.makelainen@keskustanuoret.fi

On todella mielenkiintoista nähdä ja kokea, millaiset ensimmäiset maakuntavaalit ovat ja minkälaisia tulevista | 2

1 / 18 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

Kerrasta poikki s.10

s.12

TEEMA/ Hyvä vai paha tuulivoima?

s.20

APOLLON UUMENISTA

s.20

ARKKADIAN TERVEISET/ Suomi kuuluu maailman kärkikastiin puhtaassa energiantuotannossa

LEHDEN TEKIJÄT

s.21 s.30 s.34

AATTEEN ABC/ Köyhän asia KENTÄN ÄÄNI/ Pelkääkkö nää säteilyä?

KV-POLITIIKKA/ Kehitysavun uusi suunta

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

PAINOPAIKKA TOIMITUS

Niina Ojala

Päätoimittaja

Ville-Veikko Päivömaa

Juho Korpela Toimituspäällikkö Ilona Suuronen

Ines Masanti Anssi Ylirönni Joni Immonen Henna Takatalo

Punamusta Oy

JUURI - Nuorkeskustalainen

Lehti on painettu ympäristö-

aikakausilehti ISSN 2341-9350

ystävälliselle suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-,

JULKAISIJA

ja tiedelehtien liiton jäsen.

Suomen Keskustanuoret

Seuraava lehti ilmestyy

AVUSTAJAT

Sonja Kouvo

Liina Tiusanen

Justiina Kaleva

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI

Laura Hämäläinen

Lauri Tammi

info@keskustanuoret.fi

Lauri Heikkilä

| 3

toukokuussa 2018.

| 4

JUUREVA

Ahkera uudistaja Teksti ja kuva: Juho Korpela

Vaikka Paakki ei ole kaikkein puheliain nuorisopoliitikko, mutta hän ei silti pelkää sanoa mielipidettään ääneen. Valtteri Paakki valittiin Joensuun liittokokouksessa Keskustanuorten liittohallitukseen seuraavakasi kahdeksi vuodeksi. Iiläinen Paakki on liittynyt puolueeseen vuoden 2015 eduskuntavaalien aikana. Hän kuvailee itseään hieman ujoksi. "Olen oppinut Keskustanuorissa sen, että täällä ei tarvitse onneksi olla kaikista äänekkäin puolustaakseen kantojaan. " Oulun yliopistossa maantiedettä ensimmäistä vuotta lukeva Paakki vaikuttaa Pohjois-Pohjanmaan Keskustan sekä nuorten piirin hallituksessa. Lisäksi hän toimii kotikuntansa kolmantena varavaltuutettuna ja kunnallisjärjestöaktiivina.

“Olen päivänpolitiikan tekijä, minulla ei ole tiettyä politiikan lempisektoria. Sivistys merkkaa kuitenkin minulle paljon.” ”Haluan olla muokkaamassa puolueen linjaa jatkuvasti. Keskusta on jäseniensä näköinen, mutta meidän pitäisi olla enemmän eteenpäin katsovia. Esimerkiksi monikulttuurisuus on monelle puolueessamme edelleen kirosana." Nuoresta iästään huolimatta hän ei ole liittohallituksen nuorin, eikä edes toiseksi nuorin. 20-vuotias Paakki

kertoo, että ystävät politiikassa kuvailevat häntä ahkeraksi ja uudistavaksi pohdiskelijaksi. "Minua on kehuttu kunnallisjärjestön uudelle puheenjohtajalle kirjoittamastani perehdytyslapusta. Se oli kuulemma hyvä asia." Lenkkeilyä ja televisiosarjoja harrastavan Paakin lempisarja on tällä hetkellä Rouva ministeri. Hän pitää ohjelman poliittisuudesta. Paakki näkee Keskustanuorten haasteen olevan siinä, että pystyykö nuorisosiipi näkymään puolueen linjassa. "Seinäjoen puoluekokouksen nuorten vallankumous ei ole puolueen puheissa näkynyt. Meidän pitää tulevaisuudessa pitää huolta siitä, että Keskustanuorten suora tuki nuorille ehdokkaille ei ole automaatio puoluekokouksissa." Väyrysen seikkailuille Paakilta ei löydy ymmärrystä. ”Hän ei selvästi halua päästää irti vanhasta. Arvostan Väyrysen uraa, olen joskus ihaillut häntä. Mielestäni hänen pitäisi tajuta, että yksi ihminen ei määrää puolueen linjaa. Murrosikäinenkin kiukuttelee vähemmän kuin hän.” Tulevaisuuden haaveena Paakilla on toimia maantiedon opettajana. Hän kuvailee maantiedon olevan monialainen aine, joka on takana monessa asiassa.

| 5

| 6

Polttohake energialähteenä

olttohakkeen käytön kokeilua energialähteenä Helsingin yliopiston opetus- ja koetilalla tammikuussa 1958. Metsätyönjohtaja Matti Lampinen syöttää leppärankaa hakkuriin. Kuva: Voutilainen Erkki (kuvaaja), Maaseudun Tulevaisuus, JOKA Journalistinen kuva-arkisto,

KVARTAALIN KOVIMMAT

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

KESKUSTANUORET:

PERHEVAPAAUUDISTUS TEHTÄVÄ PERHEIDEN HYVÄKSI, EI PERHEIDEN KUSTANNUKSELLA Perhevapaauudistus tehtävä K eskustanuoret: perheiden hyväksi, ei perheiden kustannuksella

Perheministeri Saarikko ilmoitti että Sipilän hallituksen valmistelema perhevapaauudistus on kaatunut. On erittäin harmi, että kovasti kaivattua uudistusta ei saatu nyt aikaan. Hallituksen uudistukselle asettamat reunaehdot olivat yksinkertaisesti liian tiukat hyvän ja kokonaisvaltaisen uudistuksen tekemiseen. Lisärahaa perhevapaisiin ei suostuttu antamaan, mikä tarkoittaa sitä, että uudistus olisi käytännössä ollut leikkaus heikompiosaisilta perheiltä. Keskusta ei ollut tähän leikkaukseen valmis. Keskustanuorten mielestä perhevapaauudistus ei voi missään tapauksessa olla leikkausuudistus.

ja joka ottaa tasa-arvon ja äitien työllistymisen paremmin huomioon. Tämä vaatii myös poliittista tahtotilaa lisätä isien hoivavastuuta. Uudistusta ei kuitenkaan voida tehdä millä tahansa ehdoilla ja perheiden asemaa heikentäen. Lähtökohtana ei saa olla pelkästään työllisyyden parantaminen, vaan siinä on otettava huomioon lasten ja kaiken-

“Suomeen tarvitaan mahdollisimman pian perhevapaauudistus, johon varataan riittävät resurssit,

POHJOIS-KARJALAN KESKUSTANUORET: KOKOOMUS VÄISTÄÄ VASTUUNSA PERHEVAPAAUUDISTUKSEN KARIUTUMISESSA Keskustanuorten mielestä P ohjois-Karjalan Kokoomus ei kanna vastuuta perhevapaa-

uudistuksen valmistelun tyssättyä. Kokoomuksen ajaman mallin pohjalta uudistus olisi tarkoittanut leikkausta perheiden toimeentuloon. ”Positiivista on se, että tarve perhevapaiden uudistamiselle tunnistetaan yli puoluerajojen. Vanhanaikaiset rakenteet pitää purkaa ja niiden tilalle rakentaa uusi perhevapaajärjestelmä. Näyttää kuitenkin siltä, että kokoomuksen tavoitteena ei ollut uudistus, vaan leikkaus”, toteaa Pohjois-Karjalan Keskustanuorten puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret kokevat, että perhevapaita pitää voida jakaa nykyistä enemmän isän ja muiden lähimmäisten kesken. Järjestelmästä täytyy tehdä tasa-arvoinen molempien vanhempien välille. Toimiva uudistus tarvitsee kuitenkin toimiakseen panostuksia.

KVARTAALIN KOVIMMAT

#keskustanuoret #keskusta @suvimak: @akaopiskelijat seminaarissa kohta pitchaamassa @Keskustanuoret perustulomallia! Ekaa kertaa ikinä ”pitchaamassa”, jänskää. #työllätoimeen #akavanopiskelijat #keskustanuoret @KarnaMikko: Ruotsin @McDonalds tekee yhteistyötä paikallisen @MTKry’n LRF:n kanssa varmistaakseen, että yhtiön toiminta tukee ruotsalaista maataloutta. Kotimaisuusaste siellä korkea, lihankin osalta 100%. Milloin @McDonaldsFI aloittaa vastaavan yhteistyön? @AleKoivisto: Kokoomuksen ja EK:n mallin #perhevapaauudistus olisi ollut STM:n laskelmien mukaan jopa 250€/kk leikkaus lapsiperheiltä. Keskusta ei suostunut. #Aktiivimalli on 30€/kk leikkkaus, JOS aktiivisuutta ei työtön osoita. #politiikka #mittakaavat @KatriKulmuni: Perustulokokeilun jälkeen on syytä järjestää kokeilu negatiivisesta tuloverosta. Kansallisen tulorekisterin myötä nyt mahdollista. Tähän suuntaan sosiaaliturvan on mentävä. Vahva perusturva, joka mahdollistaa jokaisen työsuoritteen. #sosiaaliturva

@keskustanuoret

| 9

a t s a r r e K ikki o p

TEEMA

Nykymenolla maailma on jäämässä jälkeen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista. Keskustalainen energiaministeri Kimmo Tiilikainen haluaa selvittää, voisiko Suomi kieltää kivihiilen käytön energiantuotannossa jo vuonna 2025. Teksti: Liina Tiusanen Kuvitus: Ines Masanti

Kivihiilen tarina alkoi jo 300 miljoonaa vuotta sitten. Kasvijätteestä syntyi kovassa paineessa ja hapettomissa olosuhteissa hiiltä, josta myöhemmin tuli teollisen vallankumouksen polttoaine. Pitkälle 1900-luvulle kivihiili oli maailman tärkein energialähde. Edelleen sitä käytetään energiantuotannossa toiseksi eniten, vaikka öljy syrjäyttikin sen 1960-luvulla. Hiiltä on helppo polttaa, mutta polttamisessa vapautuu hiilidioksidia. Se taas on merkittävin ilmaston lämpenemistä voimistava kasvihuonekaasu. Pariisin ilmastosopimuksen keskeisin tavoite on pitää ilmaston lämpeneminen alle kahdessa asteessa. Tämän saavuttamiseksi kasvihuonekaasupäästöt olisi saatava lähelle nollaa kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä. Suomessa kivihiili kattaa yhä noin kymmenen prosenttia energian kokonaiskulutuksesta, isoimmissa kaupun-

geissa enemmän. Helsingissä 60 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan kivihiilellä. Hiilestä irtautuminen 2030-luvulle mennessä oli keskustan eduskuntavaaliohjelman energialinjausten ytimessä. Keskustajohtoinen hallitus kirjaakin ilmasto- ja energiastrategiassaan, että kivihiilen käyttö loppuu Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tammikuussa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi haluavansa kiristää aikataulua. Tiilikainen teettää selvityksen, voitaisiinko hiilen käyttö lopettaa jo vuonna 2025. Ministeri haluaa samalla muuttaa energiaverotusta vuoden 2019 alusta niin, että maakaasulla voitaisiin korvata kivihiiltä. Vähäpäästöisempi maakaasu mahdollistaisi Tiilikaisen mukaan energiayhtiöille kivuttomamman siirtymisen kohti vähäpäästöisempiä, lopulta uusiutuvia energialähteitä.

| 10

– Kaikki analyysit maailmassa sanovat, että kivihiilestä on päästävä irti mahdollisimman nopeasti. Hiilen käyttö on kuitenkin lisääntynyt Suomessa parin viime vuoden aikana. Samoin on käynyt muualla Euroopassa. Yksi syy tähän on ollut EU:n päästökauppajärjestelmä. Päästöoikeuksista on ollut ylitarjontaa. Ollikaisen mielestä Suomi on sahannut omaa jalkaansa, koska se ei ole kannattanut tarpeeksi tiukkaa päästökattoa päästökauppadirektiivistä päätettäessä.

– Jo nyt on selvää, että emme nykyisillä toimilla pääse Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen. Päästöjä on vähennettävä enemmän ja nopeammin, Tiilikainen kertoo.

“Kaikki analyysit maailmassa sanovat, että kivihiilestä on päästävä irti mahdollisimman nopeasti.” Helen Oy:n (aiemmin Helsingin Energia) vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren pitää aikataulun kiristämistä haasteellisena. – Investointeja tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin, mutta nyt luvat, rakentaminen ja kaikki muu pitäisi saada valmiiksi muutamassa vuodessa. Helen on Westergrenin mukaan valmis luopumaan kivihiilen käytöstä 2030-luvulla. Yhtiö rakentaa parhaillaan Hanasaaren hiilivoimalan korvaavia ratkaisuja. Toisen hiiltä käyttävän voimalan, Salmisaaren, kohdalla kivihiilen korvaavista investoinneista ei ole vielä päätetty.

Ollikaisen näkemyksen mukaan Suomen on järkevä vauhdittaa siirtymistä pois hiilestä myös omilla toimenpiteillään, koska EU on hidas, eivätkä Saksan hallitusneuvottelut lupaa tässä suhteessa hyvää. Ilmastopaneelin puheenjohtaja ei näe kerrasta poikki -tyyppistä ratkaisua välttämättä parhaana mahdollisena. – En osaa sanoa, onko viidellä vuodella olennaista merkitystä, mutta muun muassa Helenille se aiheuttaa suuret sopeutumiskustannukset. Hän suosisi Britanniassa käytössä olevaa päästökaupan ja hiiliveron yhdistävää mallia. Kun hiilen verotusta nostettaisiin, käyttö loppuisi. Malli olisi kuitenkin joustavampi kuin suora kielto. Verotukselliset keinot ovat olleet myös ministeri Tiilikaisen harkinnassa. – Katsoimme, että verotus on liian pehmeä ohjauskeino tähän tilanteeseen. Haluamme antaa selkeän poliittisen viestin, että kivihiilen käytön tulee loppua, Tiilikainen linjaa.

Pakon sijaan Westergren toivoo, että hallitus ajaisi johdonmukaisesti vahvempaa päästökauppaa. Samalla valtion tulisi hänen mielestään luopua erilaisista energian tukimuodoista, sillä ne sekoittavat päästökaupan toiminnan. Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Markku Ollikaisen mielestä kivihiilestä luopuminen on tärkeä tavoite. | 11

TEEMA

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti tammikuun lopussa Maailman talousfoorumissa Davosissa, että maa sulkee kaikki hiilivoimalansa vuoteen 2021 mennessä. Tiilikainen uskoo, että kun mahdollisimman moni EUmaa päättää luopua kivihiilen energiakäytöstä päästövähennystavoitteita on helpompi tiukentaa.

KOMMENTTI: Edistyksellinen ilmastopuolue Ihmiskunnalla on yksi yhteinen intressi: ilmastokatastrofin välttäminen. Yli kahden asteen lämpötilan nousu johtaisi seurauksiin, joista olemme nyt nähneet vasta pieniä ennakkopätkiä. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen voi vaatia tulevaisuudessa niin radikaaleja ratkaisuja, että kiistely hiilen polton lopettamisesta näyttää sen rinnalla piipertelyltä. Keskustaa on kritisoitu siitä, että puolue ei vaadi turpeen käytön lopettamista, vaikka ilmastovaikutukset ovat samaa luokkaa kuin kivihiilen. Kestävässä kehityksessä on aina ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Puolueen kannattaa kuitenkin pitää huoli, että sen tekemät linjaukset nähdään jatkossakin edistyksellisenä ilmastopolitiikkana.

KIVIHIILI Kivihiili on syntynyt satojen miljoonien vuosien kuluessa maakerrosten väliin puristukseen jääneistä kasveista Liki kolmasosa maailman sähköntuotannosta ja viidesosa koko energian tarpeesta katetaan hiilellä. Vuonna 2017 Suomen kivihiilen kulutus väheni kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suomessa kivihiiltä käytettiin sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena viime vuonna 3,2 miljoonaa tonnia. Kivihiilellä on kolmanneksi suurin ominaispäästökerroin pala- ja jyrsinturpeen jälkeen. Lähteet: GTK, Tilastokeskus, Motiva

TEEMA

Tuulivoima herättää paljon keskustelua, tunteita ja ristiriitaisia ajatuksia. JUURI kysyi sekä tuulivoiman kannattajilta että vastustajilta, mistä tuulivoimassa on heidän käsityksensä mukaan kysymys. Kysymyksiin vastasi Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen sekä Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen yhteiskuntasuhteiden johtaja Kalevi Nikula.

1.Miten kuvailisit tuulivoiman asemaa suomalaisessa energiantuotannossa?

2. Onko tuulivoimalla terveydellisiä vaikutuksia?

Anni Mikkonen: Vuonna 2013 tuulivoimalla katettiin suomalaisten vuosittaisesta sähkönkulutuksesta alle 1 %. Nyt tuulivoimalla katetaan jo noin 6 % Suomen sähkönkulutuksesta.

Anni Mikkonen: Tuulivoimalan ääni voi aiheuttaa negatiivisia terveysvaikutuksia silloin, kun ihminen kokee tuulivoimalan äänen häiritseväksi. Tiedeyhteisö on esimerkiksi yksimielinen siitä, että yhteyttä tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt silloin, kun talon pihamaalla äänentaso ei ylitä 45 desibeliä.

Suomen sähköpalettiin mahtuu monipuolisesti erilaista tuotantoa ja kotimaisille, ulkomaisista polttoaineista riippumattomalle tuotannolle on erityisesti tarvetta. Tuulivoimaa tuotetaan eniten talvella, jolloin myös sähköä kulutetaan eniten. Sähkömarkkinallamme on paljon vesivoimaa, mikä sopii hyvin tuulivoiman kumppaniksi sähköntuotantoon. Kalevi Nikula: Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus oli viime vuonna Suomessa mitätön huolimatta siitä, että maahamme on rakennettu lähes 700 kooltaan maailman suurinta tuulivoimalaa. Tuulisähkön päivittäinen tuotanto on erittäin epätasaista ja ennustamatonta. Tämä aiheuttaa suuren haasteen sähkön toimitusvarmuudelle. Mitä suuremmaksi tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus kotimaisessa sähköntuotannossa kasvaa, sitä suurempi on korvaavan sähköntarve ajanjaksoina, jolloin ei tuule.

Parina viime vuonna Suomessa on keskusteltu melko paljon siitä, voiko tuulivoimaloiden synnyttämä infraääni aiheuttaa terveyshaittaa. Infraääni ei ole mitenkään mystistä, vaan se on samaa ääntä kuin kaikki muutkin äänet, vain hyvin matalataajuista. Ihminen voi kuulla infraäänen korvin, jos se on voimakkuudeltaan tarpeeksi kovaa, noin 100 - 120 desibelin luokkaa. Tuulivoimalat tuottavat kuultavan äänen lisäksi myös infraääntä. Tuulivoimaloiden tuottama infraääni on 50 – 70 desibelin tasoa, eikä ihminen voi sitä kuulla. Altistuminen kuulokynnyksen alapuolelle jäävälle infraäänelle on normaalia ja jokapäiväistä meille kaikille. Infraääntä tuottavat esimerkiksi tuuli, liikenne sekä pyykkikone.

| 13

Nykyisen tutkimustiedon valossa ei-kuultavalla infraäänellä ei ole yhteyttä terveysvaikutuksiin. Myytti siitä, että ei-kuultavat infraäänet voivat vaikuttaa resonoinnin kautta kehoon tai hermostoon ei myöskään pidä paikkaansa, sillä infraäänet eivät aiheuta elimistön resonansseja ilman, että sitä edeltäisi kuuloaistimus. Kalevi Nikula: On. Tätä osoittaa niiden perheiden suuri lukumäärä, jotka ovat joutuneet muuttamaan pois kodeistaan tai kärsivät jatkuvasti esimerkiksi yöllisestä melusta. Ei kukaan muuta kotoaan pois muuten kuin pakon edessä ja jätä kotia tyhjilleen. Väite siitä, että infraääni ei voisi aiheuttaa haittaa, koska sitä ei voi kuulla, on pötyä. Infraääni on paineaaltoilua kuten kuuluva äänikin, ja sen vaikutus keskushermoston aistijärjestelmään on tieteellisesti osoitettu uusilla tutkimusmenetelmillä. Anni Mikkonen: Olen samaa mieltä siitä, että lisätutkimusta tarvitaan. Tämä siksi, että ihmiset ovat huolissaan terveysvaikutuksista ja jo huoli itsessään aiheuttaa terveyshaittaa. On hyvä, että asia selvitetään perin pohjin. Sen sijaan ei ole tieteellisiä perusteita pysäyttää tuulivoimarakentamista selvitysten ajaksi.

3.Kannattavatko suomalaiset tuulivoimaa? Anni Mikkonen: Joulukuussa 2017 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 74 % suomalaisista sanoo, että tuulivoimaa pitäisi rakentaa Suomeen lisää.

Kalevi Nikula: Ne, jotka saavat rahallista hyötyä esimerkiksi ruhtinaallisten maavuokrien muodossa eivätkä asu tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä, epäilemättä kannattavat. Muut asukkaat ovat hiljaa, koska he eivät halua leimautua voimallisesti mainostetun tuulivoiman vastustajiksi. Kuntapäättäjät pääosin kannattavat, koska kunta saa tuulivoimaloista kiinteistöverotuloja.

4. Pystyisitkö asumaan tuulivoimalan naapurissa? Kalevi Nikula: Olen henkilökohtaisesti tavannut viimeisten kuuden vuoden aikana satoja tuulivoimaloiden melusta, välkkeestä ja terveyshaitoista kärsiviä asukkaita paikan päällä heidän kodeissaan, ja käynyt kuuntelemassa tuulivoimaloita eri alueilla pitkin Suomea, usein myös yöaikaan. Kokemuksen perusteella voin vastata, että en pystyisi.

5. Miksi tuulivoima herättää niin paljon tunteita puolesta ja vastaan? Anni Mikkonen: Vaikka tuulivoima onkin yleistynyt Suomessa, on se kuitenkin meillä yhä melko vieras elementti ja osin siksi herättää paljon tunteita. Toisaalta, moni muukin energiantuotantomuoto herättää paljon tunteita. Tuulivoimateknologian nopean kehityksen myötä se on siirtynyt naureskelun aiheesta nopeasti valtavirran sähköntuotantomuodoksi, joka tullessaan osaltaan muuttaa totuttuja kuvioita.

TUULIVOIMA SUOMESSA - Suomessa on noin 700 tuulivoimalaa, joista viime vuonna pystytettiin 153. - Tuulivoimarakentaminen on Suomessa vauhdittunut vuonna 2011 voimaan tulleen syöttötariffijärjestelmän ansiosta. - Käynnistyäkseen tuulivoimalaitos vaatii 3,5 m/s tuulen. - Tuulivoimalan käyttöikä on 20-25 vuotta. - Tuulivoima tuotti tammikuussa keskimäärin 609 megawattituntia tunnissa. Lähteet: Energiateollisuus, Suomen tuulivoimayhdistys, Fingrid | 14

APOLLON UUMENISTA JUURI esittelee Keskustanuorten liittotoimiston työntekijöitä vuoden 2018 aikana. Esittelyssä on kerralla mukana kaksi työntekijää. Ensimmäisenä vuoroon pääsevät toimiston tuoreimmat kasvot, liiton pääsihteeri Inkeri Sundberg sekä talous- ja hallintosuunnittelija Salla Natunen.

i r e k n I g r e b Sund

1. Lyhyt kuvaus itsestäsi Olen Natusen Salla, 23-vuotias lahtelainen tuore Keskustanuorten talous- ja hallintosuunnittelija. Viittä vaille valmis tradenomi ja vähän enemmän vaiheessa oleva yhteisöpedagogi. Vapaa-ajalla hullu kissanainen ja lätkämimmi.

2. Kuvaile yhdellä lauseella työtehtävääsi Talous- ja hallintosuunnittelijan työ on mielenkiintoista, vaativaa ja vaihtelevaa -mikään päivä ei ole samanlainen.

3. Minkälainen tyyppi Inkeri on? Inkeri on todella ammattitaitoinen, joustava ja hyvä esihenkilö. Inkerin kanssa on helppoa työskennellä, koska hänelle voi puhua suoraan asioista ja hän on erittäin mukava sekä huumorintajuinen tyyppi.

1. Lyhyt kuvaus itsestäsi:

Inkerillä on aina palikat hyvin käsissä ja hommat sujuu hienosti.

Olen innostunut ja inspiroitunut tuore pääsihteeri. Asun Salos-

4. Mitä ominaisuuksia haluaisitte oppia Inkeriltä?

sa Suomusjärvellä yhdessä aviomieheni Kennethin ja koiralapseni Cosmon kanssa. Koulutukseltani olen tradenomi ja opinnoissani olen erikoistunut mm. yrittäjyyteen ja muutosjohtamiseen. Vapaa-ajallani luen historiaa ja ulkoilen.

2. Kuvaile työtehtävääsi yhdellä lauseella:

Haluaisin oppia Inkeriltä suurten kokonaisuuksien hallitsemista sekä aikatauluttamista, koska ne hän osaa todella hyvin. Myös stressinhallintaa, koska minusta tuntuu, että Inkeri ei ikinä stressaa tai ainakaan näytä sitä ulospäin. Olisi myös mukavaa, että muistikortilla voisi Inkerin tietämät asiat työstäni siirtää pääni sisään, sillä vielä on edessä paljon opettelua ja totuttelua uuteen työhön.

Huolenpitoa Keskustanuorista, huomennakin!

3. Minkälainen tyyppi Salla on?:

5. Mitä odotat vuodelta 2018? Odotan vuodelta 2018 sitä, että pääsisin tapaamaan ja tutustumaan

Salla on rempseä helposti lähestyttävä nuori nainen, joka on hur-

meidän jäseniin paremmin. Odotan myös kesää, festareita, The Tall

mannut minut ahkeruudellaan ja oma-aloitteisuudellaan. Hän on

Ships Racesia ja valmistumista, jos jossain vaiheessa saisin puristettua

mielenkiintoinen persoona, joka omaksuu nopeasti uusia asioita.

tradenomin paperit pihalle.

Salla ei ole mikään hissukka. Hänellä on hyviä pointteja ja jäsenneltyjä mielipiteitä.

4. Minkä ominaisuuden haluaisin oppia Sallalta? Salla on luonteva smalltalkkaaja. Kaltaiseni hitaasti lämpenevä varsinais-suomalainen kokee itsenä juroksi ihmispoloiseksi. Osaisimpa olla yhtä rento keskustelija kuin hän!

5. Mitä odotat vuodelta 2018? Odotan suuria sankaritarinoita, joissa rohkeat Keskustanuoret uudistavat yhteiskuntaa aktiivisesti jokainen omissa foorumeissaan. Uudistamme järjestöämme ja panemme koneiston tuliterään kuntoon, minkä avulla tulemme näkemään erinomaisen maakuntavaalituloksen. Keskustanuoret keskustelevat myös vaikeistakin poliittisista ja järjestön sisäisistä asioista hyvässä hengessä. Lisäksi haluan pitää esillä liiton yhdenvertaisuustyötä.

| 15

Sallnaen Natu

TEEMA

KOLME VINKKIÄ ENERGIANSÄÄSTÖÖN

Energiansäästö on ikivihreä ja erittäin tärkeä aihe, josta ei voida koskaan puhua liikaa. Energian käyttöön ja säästöön kannattaakin kiinnittää reilusti huomiota, koska se säästää luontoa sekä ihan selvää rahaa. Kiinnittämällä huomiota omiin tapoihin tuhlata energiaa voi jokainen henkilö itsenäisesti osallistua esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tässä artikkelissa tuodaan esille muutamia vinkkejä, joiden avulla jokainen voi säästää energiaa arjessa. Teksti: Ville-Veikko Päivömaa

SUIHKU Ensimmäinen asia, johon ihmiset harvemmin kiinnittävät huomiota, on suihkussa käyminen. Pitkät kuumat suihkut, joissa lotrataan kuumalla vedellä, ovat ympäristön yksi pahimmista vihollisista.

Oletko koskaan miettinyt, paljonko veden lämmittäminen yhden asteen verran vaatii energiaa? Jos litraa vettä lämmitetään yksi aste, vaatii se noin 4.2 kJ energiaa. Vaikka pitkät kuumat suihkut tuntuvat taivaallisilta, kannattaa miettiä, riittäisikö joskus lyhyempi suihku viileämmällä vedellä. Myös iho kiittää viileämmästä suihkusta.

| 16

RUOKAHÄVIKKI Kolmas järkevä teko on kiinnittää huomiota ruoan poisheittämiseen.

Ruokaa tuotetaan maailmanlaajuisesti valtavat määrät ja noin kolmasosa tuotetusta ruuasta päätyy roskiin. Hyvinvoinnin myötä yleistyneet buffet-ruokailut ovat tästä järkyttävä esimerkki. Vaikka maksaisit ruuasta mielestäsi paljon, ei se oikeuta hamstraamaan lautasta niin täyteen kuin siihen ikinä mahtuu ja heittämään loppua pois, jos et jaksa syödä. Arvosta siis ruokaa ja ota sitä vain sen verran, mitä jaksat syödä.

ASUNNON LÄMPÖTILA Toinen merkittävä asia on asunnon lämpötila. Asuntojen lämmittämiseen kuluu Suomessa vuodessa valtavasti energiaa, koska suurin osa vuodesta on kylmää aikaa. Ihminen tottuu lämpimään ilmaan hyvin nopeasti ja kieltämättä 24 asteen sisälämpötila voi tuntua houkuttelevalta.

Yhden asteen pudotus huonelämpötilassa tuo noin viiden prosentin säästön lämmityskustannuksiin, joka on sekä selvää rahaa että energiansäästöä parhaimmillaan. Viileämpi sisäilma pitää ihmisen virkeämpänä, joka tehostaa esimerkiksi opiskelua. Myös unen laatu paranee viileässä, jopa kylmässä ilmassa. Joten pudota huonelämpötilaa, kaiva ne villasukat sekä isoäidin kutoma villapaita naftaliinista ja tee oikea ekoteko.

| 17

Lauluja ympäri

Runot: Justiina Kaleva

Suomenmaan Viime Juuressa alkaneen 60-osaisen runosarjan viisi seuraavaa osaa. Nämä ja aikaisemmat runot tulevat myöhemmin löytymään kirjoittajan blogista osoitteesta mielenimaalaus.blogspot.fi

Mainivat nuo Nuo, tuo. Kaksi heimoa rinnatusten assimilaatio He elävät vieläkin Ei pidä luovuttaa ennen kuin on varmaa että kaikki on ohi.

Koskien sormein päät pehmeästi koskettimilla Duuri, molli Fis, cis Tanssiin pyydät ojentaen käden Minä suostun Tartun käteesi Annan sinun viedä ees taas Joskus on mukavaa vain seurata | 18

LIITTOKOKOUS RUNOJA

Ärjyt Älä huuda, ethän? Tein virheen, suo se minulle anteeksi. Niin kuin minäkin anteeksi annoin sinulle, kun rikoit minua vastaan.

10.

Surkeat suot Mäkäräisiä ja hyttysiä Miksi ikinä lähdinkään? Voisinkohan vielä kääntyä ja nousta siihen yksinäiseen lintutorniin Kuivattelemaan sukkiani Metsästä yksiksesi

Ja Tähtiä, peltoa, hylätty lato Kalsea kevät, kynnetty pelto Tennarit ravassa pidän kädestäsi kiinni Kun kerrot mitä täällä viljeltiinkin Sinua odottaa kohta kylvö Minä vain niitän | 19

ARKADIAN TERVEISET

Suomi kuuluu maailman kärkikastiin puhtaassa energiatuotannossa

lmastonmuutos on yksi suurin globaali haaste, joka

Valitettavasti kaikkialla Euroopassa tilanne ei ole yhtä hyvä.

meidän tulee ratkaista, jos aiomme tällä planeetalla

On hyvin todennäköistä, että jo seuraavassa Pariisin sopimuk-

vielä pitkään tallustella. Pariisin ilmastosopimus, jossa

sen osapuolikokouksessa Puolan Katowicessa tullaan totea-

päätettiin pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle kahteen as-

maan, että nykyiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä ja meidän

teeseen, on hyvä esimerkki globaalista yhteisestä tahtotilasta

on pienennettävä päästöjä enemmän ja nopeammin. Suomi

ilmastonmuutoksen torjuntaan. Pariisin sopimus viitoittaa

on siihen valmis, mutta ovatko muut?

kansainvälisen yhteisön ja Suomen tietä kohti vähäpäästöistä ja kestävää huomista.

Kannattaa huomioida, että Pohjoismaissa on suurempi rasitus lämmöntuotannosta kylmien talvien takia verrattuna muuhun

Energiatuotanto on merkittävimpiä päästölähteitä maailmas-

Eurooppaan. Energiatuotannosta suurin osuus onkin juuri

sa. Pääosin energiaa tuotetaan jokapäiväisen ihmiselämän

pelkkää lämpöä samalla kun sähköntuotannon osuudeksi jää

ylläpitämiseen kuten asumiseen ja liikkumiseen, mutta myös

vain neljännes. Suomella on paljon mahdollisuuksia kehittää

teolliseen tuotantoon. Energiapolitiikkaa ei voi nykypäivänä

uusia innovatiivisia energiamuotoja korkean osaamisen ja

tarkastella yksinään, vaan kiinteänä osana ilmastopolitiikkaa.

hyvän infrastruktuurinsa ansiota, minkä haastavat olosuhteet

Tarvitsemme vahvaa kansallista ja kansainvälistä ilmasto- ja

ovat vaatineet.

energiapolitiikkaa, jotta pystymme pienentämään kasvihuonekaasupäästöjämme riittävän paljon ja nopeasti.

Uskon, että pystymme ratkaisemaan ilmastonmuutoksen meille asettaman haasteen. Suomalainen sisu yhdistettynä

Suomi on osoittanut johtajuutta ilmastonmuutoksen torjun-

suomalaiseen insinööritaitoon takaa sen, että Suomi tulee

nassa. Suomi kuuluu Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kans-

olemaan puhtaan energian ja teknologioiden kärkimaita myös

sa maailman kärkikastiin uusiutuvan energian tuotannossa.

tulevaisuudessa. Esimerkillämme ja osaamisellamme voimme

Ruotsin ja Suomen tavoitteena on, että energiatuotannosta

myös auttaa muita maita pienentämään päästöjään.

uusiutuvan osuus on ylitse 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, erityisesti johtuen maidemme vahvasta osaamisesta

Kimmo Tiilikainen

kestävien puupohjaisten energiamuotojen kehittämisessä.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri

Olemme energiatehokkuuden kärkimaa. | 20

Tällä palstalla käsitellään keskustalaista aatetta historianopiskelija Lauri Heikkilän kirjoittamana.

AATTEEN ABC : Köyhän asia

onenmoista fraasia kuulee keskustalaisissa ko-

tus, yhdessä oppiminen, rakentava keskustelu joka suuntaan.

koontumisissa ja juhlapuheissa. Yleisimpiä, ellei

Kehitys lähtee ajattelusta, sivistyksestä. Mitä siis on sivistyk-

yleisin fraasi, on köyhän asia. Kuulostaa hyvältä

sellinen köyhän asia?

ja oikealta olla köyhän asialla. Kukapa viitsisi olla avoimesti köyhää vastaan? Mutta mitä on köyhän asia?

Köyhän asia sivistyksellisessä mielessä ei ole sitä, että antaa leipäpalan, almun tai perustulon. Se on sitä, että kaikilla on

Keskustan ideologisen oppi-isän Santeri Alkion (1862-1930)

samat henkiset perusvalmiudet toimia yhteiskunnassa ja

tärkeimpiä ohjenuoria oli juuri tämä köyhän asia. Köyhyyttä ja

tavoitella parempaa. Sitä, ettei osaaminen tai tietopääoma ja-

kurjuutta paljon nähneenä Alkio halusi tähdätä politiikkansa

kaudu epätasaisesti. Sivistyksellinen pääomanjako toimii joka

siten, että jokainen kansalainen voisi saada samat materi-

suuntaan. Sitä kuvastamaan sopii hyvin eräs vanha kiinalainen

aaliset ja henkiset valmiudet yhteiskunnalliseen toimintaan.

viisaus: ystävälläsi on kolikko ja sinulla on kolikko. Vaihdatte

Alkion mukaan yhteiskunta tulee järjestää siten, ettei kukaan

niitä keskenänne. Kummallakin on edelleen yksi kolikko. Mut-

saisi ”tosi aihetta” valittaa kärsivänsä vääryyttä yhteiskunnan

ta kun sinulla on ajatus ja ystävälläsi on ajatus, ja vaihdatte

puolelta.

niitä, kummallakin on yhtäkkiä kaksi ajatusta!

”Alkiolainen köyhän asia on muutakin kuin rahanjakopolitiikkaa. Alkiolaisuushan on ennen kaikkea sivistysaate. Itsekasvatus, yhdessä oppiminen, rakentava keskustelu joka suuntaan.”

Kuunteleeko nykykeskusta osatonta? Moni keskustapoliitikko on selittänyt aktiivimallia sillä, että alkiolainen köyhän asia on auttaa ihmistä auttamaan itseään. Henkisesti tasapainoinen ja sivistynyt ihminen osaa itse mennä eteenpäin elämässä ja hankkia oman menestyksensä. Mutta entä ne, joille tämä on liian vaikeaa, ja joita kuitenkin aktivoidaan? Selitysvastuu on yhtä tärkeä vastuu kuin järjestelmän kautta tukeminen tai järjestelmän kautta aktivoiminen.

Viime aikojen kuumimpia debatinaiheita politiikassa on ollut

Alkio halusi aikanaan kaikille sosiaaliryhmille samat valmiudet

työttömyysturvan aktiivimalli. Valitusta on noussut kovasti,

osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämän pitää olla

ehkä tosi aiheesta, ehkä ei. Työttömyys- ja perusturvauudis-

myös meidän tämän päivän köyhän asiamme: osallisuuspoli-

tukset ovat aina koetinkivi keskustalaiselle köyhän asialle.

tiikka. Absoluuttista köyhyyttä parannetaan kehityspolitiikalla.

Niin nytkin.

Koulutus osana kehitysyhteistyötä tarjoaa sivistyksellisiä valmiuksia tiedostaa oma asemansa ja omat oikeutensa, ja sitä

Kieltolaki on hyvä esimerkki siitä, miten erilaista köyhän

kautta alkaa kehittää yhteiskuntaa. Jälleen ideologiallamme

asia voi olla eri aikoina: nykyään kieltolaki ei tulisi kysymyk-

on annettavaa koko maailmalle.

seenkään, mutta ennen perusteet olivat toisenlaiset. Viljaa poltettiin viinaksi, ja se oli heti pois leivästä. Tai sitten viinaa

Kotimaassa tämän päivän köyhän asia ei ole absoluuttisen

ostettiin vähillä, viimeisillä rahoilla. Tämä ajoi monen perheen

köyhyyden poistamista. Se on yhteiskunnallisen osallisuuden

mieron tielle. Ymmärtää hyvin, miksi kieltolakia ajettiin silloin,

ja moniäänisyyden turvaamista, siinä missä perustoimeentu-

vaikkei se nykyään olisi ollenkaan järkevää.

lon turvaamista. Toimiva kansalaisyhteiskunta on osattoman paras turva.

Alkiolainen köyhän asia on muutakin kuin rahanjakopolitiikkaa. Alkiolaisuushan on ennen kaikkea sivistysaate. Itsekasva| 21

ULKOSUHTEET Teksti: Lauri Tammi

Juha Sipilä hurmaa Pekingissä Kesäkuun 29. vuonna 2017, Peking. Pääministeri ja Keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä kävelee sisään Pekingin Suomen suurlähetystön portista. “Jaahas, täällähän sitä on ihmisiä”. Suurlähetystön residenssi on täynnä nuoria yrittäjiä, niin kiinalaisia kuin ulkomaalaisiakin. Ilmassa on jännittävää odotuksen kutkutusta. “Onko hän ihan oikeasti Suomen pääministeri?”, “Tapasiko hän todella Kiinan presidentin Xi Jinpingin juuri äsken?”. Sipilä kävelee sisään saliin, johon pakkautuu hämmästyttävä tohina -kaikki haluavat palasen Suomen pääministeristä. Sipilä innostuu tilanteesta, ottaa kravatin kaulastaan irti ja sanoo: “no niin, nyt otetaan hieman rennommin”.

40 nuorta vaikuttajaa esittävät yhteisen ideariihen jälkeen omia näkemyksiään siitä, miten Suomi voisi tukea nuorten kansainvälisten ja paikallisten yrittäjien asemaa sekä mahdollisuuksia Kiinassa. Suomi, josta satelee tapahtumia, kuten Slush tai Polar Bear Pitching, ja jossa on maailmanluokan koulutus nähdään esimerkillisenä kumppanina nopeasti kehittyvälle Kiinalle. 220 000 ihmistä seuraa Neteasen kautta suorana Sipilän ja nuorten kommentteja, ajatuksia sekä dialogia. Sipilä halaa paikallista yrittäjää, joka puhuu suomalaisista arvioista koskettavasti. Muut ottavat selfieitä. “This is the best event of my week”, toteaa pääministeri. Tapahtumassa käydään keskustelua ja jaetaan energisiä uusia ideoita. Kiinan nouseva 1990 vuoden jälkeen syntyneiden sukupolvi on totaalisen erilainen kuin vanhempiensa tai isovanhempiensa. Suomi on heille helppo, kiinnostava ja innostava esimerkki sekä kumppani.   Järjestin oheisen tapahtuman viime kesänä Pekingissä yhdessä Lauri Virkkusen, Jan Smejkalin ja energisen tiimin kanssa. Keskustan puheenjohtaja jätti lähtemättömän vaikutuksen kiinalaisiin ja ulkomaalaisiin yrittäjähenkisiin nuoriin. Viimeisen viiden vuoden aikana

asuessani Kiinassa olen saanut huomata paikallisen yhteiskunnan nopean muutoksen. Samoin olen seurannut Suomen lähentyvää ja kehittyvää suhdetta Euraasian toiseen laitaan. Vielä vuoden 2012 presidentinvaaleissa kukaan ei tunnistanut Kiinan silloista pääministeriä Wen Jiabaoa kuvasta. Muun muassa presidentti Sauli Niinistö totesi: “Kukas perhana tämä on? Olisiko Japanin ministeri?” Muutama vuosi myöhemmin suomalaiset ministerit ovat Kiinan kestokävijöitä. Xi Jinping vierailee myös Suomessa. Suomeen on alkanut rantautua kiinalaisia vierailijoita ja uusia yritys- sekä kulttuurimahdollisuuksia. Jopa pandat Lumi ja Pyry ovat löytäneet tiensä Ähtäriin ja suomalaisten sydämiin.

Keskustan perinteisiä yhteisöllisiä arvoja. Vaikka individualismi on lisääntynyt Kiinassa, määrittää yhteisöllisyys edelleen vahvasti koko yhteiskunnan suuntaa.

Keskustalaisuus ja Kiinalainen kommunismi”

Energia- ja ympäristökysymykset heijastelevat paljon uuden Kiinan todellisuutta. Siinä missä me usein ajattelemme Pekingin menneiden vuosien pahasti saastuneita katuja ja harmaata taivasta, on Kiina tehnyt ympäristöpolitiikassaan täyskäännöksen – ainakin asenteissaan ja hallitusohjelmassa. Viime syksyn 19. puoluepäivät nostavat ympäristökysymykset isosti esille. Viime kuukausien aikana olen nähnyt joka puolella ympäristönsuojeluun liittyviä esitteitä, mainoksia, aikakausiohjelmia ja konferensseja. Yksi tällaisista pidettiin juuri hiljattain Liuzhoussa, Guangxin maakunnassa, vajaan 4 miljoonan asukkaan historiallisessa teollisuuskaupungissa. Paikalla oli entisiä varaministereitä, maakunnanja kaupunginjohtajia, yritysjohtajia, korkeakoulujen edustajia sekä tiedotusvälineitä. Konferenssissa oli kova tekemisen meininki. Kaikki halusivat olla mukana ja näyttää esimiehilleen sekä muuallekin, että kontribuoivat hankkeeseen.

Näiden vuosien aikana myös Suomen poliittisessa kentässä on tapahtunut muutoksia: Keskustapuolue on alkanut ottaa entistä näkyvämpää roolia ja johtajuutta Kiina-suhteiden rakentamisessa. Ministerit, kuten Sipilä ja Kimmo Tiilikainen tekivät vuonna 2017 todella vaikuttavaa työtä Kiinassa avaten upeasti portteja suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille Kiinan markkinoilla. Olen useasti viime kuukausien aikana pohtinut, miten on mahdollista, että kommunistinen Kiina ja suomalainen juureva kansanliike, mitä Keskusta edustaa, voivat sopia yhteen? Keskustalaisuudessa ja Kiinan kommunistisen puolueen sekä hallinnon näkemyksissä on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä. Maalaisliittona alkanut Santeri Alkion hengessä rakentunut kansanliike ammentaa erityisesti maaseudun voimasta. Tämä on myös yksi tärkeimpiä syitä Kiinan hallinnon menestykselle. Siinä, missä Suomessa usein unohdetaan aluepolitiikka, Kiinan hallinto on yksi tämän politiikan vankimpia toteuttajia koko maailmassa. Vaikka “osa saa rikastua ensin”, Kiinassa kehitetään valtavalla tarmolla niin rannikkokaupunkien suuria keskuksia, kuin maaseudun “villiä länttä”. Aluepolitiikka on tärkeä työkalu pitää 1,4 miljardin ihmisen väestö kehittyvänä. Lisäksi Kiinassa korostetaan

Koti ja isänmaallisuus ovat myös tärkeitä kiinalaisuutta määrittäviä arvoja. Vaikka maa on suvaitsevainen muita kulttuureja, erityisesti länsimaisia kohtaan ja rakentaa Silkkitietä sekä muita hankkeita, on sen merkittävin voimavara kansakunnan eheys ja yhtenäisyys.

Ympäristönsuojelu - puhdas vuori vauras vuori

ULKOSUHTEET

Herra Chen, Liuzhoun kaupungin liiketoimintaosaston kansainvälisten suhteiden vastaava kertoo, että kaikki puhuvat nyt ympäristönsuojelusta. Miksi? “Se on hyvää bisnestä. Meidän täytyy myös saada nopea kehityksemme tasapainoon. Lisäksi linjaus tulee presidentiltä. Yritämme toteuttaa sitä niin hyvin kuin pystymme.” Tässä se on kiteytettynä. 1,4 miljardin kansakunta motivoidaan kansakunnan yhteisiin talkoisiin – ja omaan hyötyyn vetoamalla. Pahasti saastuttavat tehtaat laitetaan tylysti kiinni, hyvin toimivat saavat taloudellisia kannustimia. Ja suomalaisten Cleantech-innovaatioiden kysyntä sen kuin kasvaa.

Kiinassa on 75 kaupunkia joiden väkiluku on 5 miljoonaa tai enemmän. Meidän pienen Suomen mittakaavassamme on lähes mahdotonta ymmärtää, miten kiinalainen yhteiskunta toimii. Urho Kekkonen totesi Paasikivi-Kekkosen linjaa mukaillen, että Suomen ei kuulu olla maailmanpolitiikan tuomari, vaan ennemminkin lääkäri. Mitä tämä täynnä maalaisliittolaista viisautta sisältävä lause tarkoittaa tänä päivänä? Kuin-

ka voimme olla 21. vuosisadalla kokoamme suurempi toimija, uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Kiina on noussut lännen ohelle merkittäväksi suurvallaksi? Suomi tukee lääkärinä Kiinan ja muidenkin maiden kehittymistä sekä kansainvälistä rauhaa, mutta samalla myös Suomi pitää kiinni omista arvoistaan ja periaatteistaan. Sitä myös kiinalaiset arvostavat. He haluavat oppia koulutuksestamme, innovaatioistamme, demokraattisesta yhteiskunnastamme, oikeusjärjestelmästämme, ympäristönsuojelusta ja puhtaasta luonnostamme. Pieni ketterä Suomi on onnistunut tekemään hyviä ratkaisuja – joista suuri hitaasti kääntyvä kiinalainen laiva voi ottaa hyviä vaikutteita.   Kiinan sanotaan olevan suomalaisesta näkökulmasta hyvin erilainen. Toisaalta joskus kävellessäni Hangzhoun vihreitä katuja, kun huomaan Qiantang –joen vierellä ympäristönsuojelusta kuvaavan mainoksen, näen lehtijutun pääministeristämme Suomessa, ja vilkaisen leikkiviä lapsia joen aukiolla vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa, ajattelen, että eroistaan huolimatta kiinalaiset ja ihmiset ylipäänsä ovat viime kädessä samanlaisia kaikkialla.

Lauri Tammi on Mingle Advisorsin toimitusjohtaja, Oulun kaupungin Kiina-yhteyshenkilö, Slush Chinan perustaja sekä Suomen kauppakamarin Hangzhoun-edustaja.

| 24

KASVUN PAIKKA

ENERGIAMINISTERIN ERITYISAVUSTAJALLA ON ENERGINEN OTE ALAN POLITIIKKAAN Teksti ja kuvat: Laura Hämäläinen

Turve. Kun 29-vuotiaalta Vilhartti Hanhilahdelta kysyy mikä toi hänet työskentelemään energiapolitiikan ytimeen, vastauksena on turve. Turvekeskustelun käydessä kovimmillaan, Hanhilahti opiskeli politiikan tutkimusta Tampereen yliopistossa. Hän päätyi tutkimaan yhä syvemmin energiapolitiikkaa ja erityisesti turvepolitiikan näkökulmia kandidaatin ja pro gradu-tutkielmassaan.

Ja nyt hän on ympäristö-, asunto- ja energiaministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja. Vilhartti Hanhilahti on kotoisin Tampereen Viitapohjasta. Hanhilahtien perheessä on aina keskusteltu yhteiskunnallisista aiheista. Maaseudun ja kaupungin kahtiajako herätteli Hanhilahden omaa yhteiskunnallista tajuntaa jo varhain. Ja nopeasti astui mukaan myös kestävän kehityksen tematiikka.

Mietin, että minkä takia ympäristöä ei oteta enemmän huomioon? Sen jälkeen, kun me tuhoamme ympäristön, ei enää talouskaan kasva. Eihän siinä ole mitään logiikkaa. Hanhilahti naurahtaa olleensa ”kymmenen tai jotain” näitä pohdintoja käydessään. Ei siis ihme, että hän päätyi lopulta opintojensa ja aktiivisuutensa kautta yhteiskunnalliselle polulle. Keskustanuori Hanhilahdesta tuli heti 15-vuotiaana. Varsinainen aktiivi kuitenkin vasta hieman myöhemmin. Kun Hanhilahti lähti armeijan jälkeen kunnolla mukaan järjestötoimintaan, alkoi pallo vyöryä yhä enemmän kohti yhteiskunnallisen keskustelun ydintä. Hanhilahti toimi Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtajana neljä vuotta ja samanaikaisesti Tampereen Opiskelevien Keskustalaisten hallituksessa. Hanhilahti valittiin myös Tampereen yliopis| 25

| 26

ton ylioppilaskunnan hallitukseen. Keskustanuorten liittohallituspestiä unohtamatta. Hanhilahti onkin tehnyt kaikenlaista. Suosikkilohkoa politiikasta ei löydy. Kaikki kiinnostaa tasapuolisesti, jos ei oteta huomioon energiapolitiikkaa, joka on luonnollisesti ollut lempilapsi.

Utelias olen aina ollut ja elänyt paljon siitä ympäröivästä maailmasta. Ympäristöministeriön kahvihuoneessa on rauhallista. Hanhilahden puheessa vilahtelee sellaisia sanoja kuten ”taakanjakosektori” ja ”päästökauppamekanismi”. Muun muassa näitä asioita energiaministerin erityisavustaja pyörittelee päivittäin – kansalliselta tasolta EU-tason päätöksentekoon asti. Hanhilahti uskoo teknologian tuovan energiakentälle tulevaisuudessa aivan uusia näkymiä. Uusiutuvien energiamuotojen kasvu energiamarkkinoilla tuo sähkön- ja lämmöntuotannon kentälle sekä paljon mahdollisuuksia että haasteita. Yksi tulevaisuuden kysymyksistä onkin kysyntäjousto, eli ajoittain vaihteleva energiamäärä suhteessa kysyntään.

Jos yhtäkkiä ei esimerkiksi tuulisikaan. Ei ilmastonmuutoksen aikana koskaan voi tietää mitä tapahtuu. Tai jos tuulee yhtäkkiä todella paljon. Se on ihan yhtä lailla huono asia tuulivoimatuotannon kannalta. Siksi emme voi nojautua vain yhteen tuotantotapaan kuten vaikkapa tuulivoimaan. Tulevaisuuden merkittävimpiä energialähteitä voi Hanhilahtikin vain arvailla. Vielä ensi askeliaan ottavalla aaltovoimalla voisi Hanhilahden mukaan olla kasvupotentiaalia. Aurinkovoima puolestaan on Suomelle ongelmallinen, sillä se toimii pääasiassa kesällä. Sen valjastamiseen tulisi kehittää energian varastointitekniikkaa vielä paljon eteenpäin.

Villinä korttina Hanhilahti nostaa uudet innovaatiot – esimerkiksi vapaavirtaukseen perustuvat vesivoimaloiden ja aaltovoiman sekoitus, joka ei vaadi ympäristölle haitallista patoamista. Oli muoto mikä tahansa, varmaa on kuitenkin se, että Suomi on uusiutuvien käytössä ja eteenpäin viemisessä aivan siellä kärkikahinoissa. Ja, että myös energiaministerin erityisavustajalla on kätensä savessa näiden asioiden eteenpäin viemisessä.

Kun siirrytään yhä enemmän uusiutuvan energian pariin, säätövaraa ei juurikaan ole. Energiaa ei siis voida varastoida korkeamman kulutuksen hetkiin tällä hetkellä. Uusiutuvan sähkön tulevaisuus nojaa kysyntäjouston ja sähkön varastoinnin kehittymisen varassa. Sähköautoilla voi olla energian varastoinnissa iso rooli tulevaisuudessa. Hanhilahti naurahtaa, että tämähän löytyy myös Keskustanuorten ohjelmapapereista. Sähköautojen akut voitaisiin valjastaa älysähköverkon käyttöön hajautettuna sähkövarastona. Energiatuotannossa Hanhilahti uskoo laajaan palettiin. Jo vain huoltovarmuuden vuoksi tulee olla käytössä mahdollisimman laaja skaala erilaisia tuotantotapoja.

| 27

KENTÄN ÄÄNI

PELEKÄÄKKÖ NÄÄ SÄTTEILYÄ? E

nergiapolitiikka on tulevaisuut-

sen onnistuminen vaatisi maailmalta

ta ajatellen yksi kriittisimmistä

liikaa epäitsekkäitä tekoja. Niin kauan

politiikan osa-alueista, johon ei

kun ei löydy merkittävää päästötön-

ole tarjottu selkeää ja toimivaa ratkai-

tä korvaajaa, ydinvoima on monesta

sua, jota voitaisiin käyttää välittömästi.

pahasta paras vaihtoehto.

Sillä on suora vaikutus meidän ja jälkeläistemme elinoloihin. Pahimmillaan

Monellekaan ydinvoimaan myöntei-

huonot ratkaisut energiapolitiikassa

sesti suhtautuvalle asia ei ole kiihkeä

voivat johtaa siihen, että maapallosta

arvokysymys. Eihän ydinvoimaa tieten-

tulee elinkelvoton. Ilmastonmuu-

kään ole mitään syytä rakastaa. Uraani

toskin jo kolkuttelee ovella. Sen

ei ole uusiutuva luonnonvara. Se

tulosta ovat maailmalla jatkuvat

joutaa sivuun, kun sen aika on.

kuivuudet, tulvat ja myrskyt. Vaikka suuri osa ihmisyhteisöjen Samaan aikaan ihmiskunnan energi-

älykkäimmistä yksilöistä kannattaa ydin-

antarve lisääntyy kiihtyvällä tahdilla. Varsinkin

voiman käyttöä ja sen lisäämistä siihen asti, että

sähkön kysyntä lisääntyy, kun halpeneva teknologia saavuttaa

jokin järkevämpi energiantuotanto muoto tulee saataville, sitä

paraikaa kolmannen maailman ihmisiä. Myös lisääntyvä trendi

vastustetaan todella voimakkaasti. Onko kyse pelosta? Pelätään

logistiikan ja liikenteen sähköistymisessä luo uuden valtavan

sitä mitä ei ymmärretä? Vai onko mediassa paljon esillä olevat

kysynnän, joka nielee sähköä kuin musta aukko valoa.

erilaisten järjestöjen tunteisiin vetoavat pelottelukampanjat tehnyt tehtävänsä? Ihmiset ajattelevat luonnollisesti tunnepoh-

Maailman johtavat tiedemiehet ovat esittäneet ratkaisuksi ydin-

jaisesti asioista mitä eivät tunne, juuri näihin tunteisiin pyrkivät

voimaa. Tämä olisi olemassa olevista realistisista vaihtoehdoista

nämä härskit lokakampanjat vaikuttamaan.

vähiten haitallinen ilmastolle, joka ei tarvitse rinnalleen säätövoimareserviä muista voimalaitoksista.

”Ydinvoima on täällä, eikä se ole mihinkään menossa, oli siitä sitten mitä mieltä tahansa.

Energiansäästöstä ja uusiutuvan energian lisäyksestä ydinvoiman tilalle voidaan kyräillä vaikka kokonaisen sukupolven ajan. Uusiu-

Siksi onkin harmillista, että monet poliittiset nuorisojärjestötkin

tuvien valtaisa lisäys ei ole vielä realistinen vaihtoehto. Osa tarjol-

vastustavat voimakkaasti ja sokeasti ydinvoimaa. Olen poliittisis-

la olevista jopa tuottaa lisää päästöjä. Nythän juuri hiilidioksidia

sa linjavedoissa kuullut jopa termejä: ”Ydinvoiman kannattami-

pitäisi saada sidottua kasvustoon ja metsään, eikä vapauttaa sitä,

nen on Kokoomusnuorten tie, jolle ei pidä lähteä”. Aivan käsittä-

vaikka se joskus sitoutuisikin takaisin.

mätöntä käyttää Kokoomusnuoria tässä yhteydessä.

Itse elin myös parivuotta sitten siinä uskossa, että hyvä ratkaisu

Ydinvoima on täällä, eikä se ole mihinkään menossa, oli siitä

energian tuottamiseen on kotimaisen turpeen ja metsähakkeen

sitten mitä mieltä tahansa. Siksi ydinvoimasta pitäisi viimeinkin

poltto. Luohan se tänne töitä ja rahaa. Mutta energia-alalla kun

pystyä keskustelemaan faktapohjaisesti ja ilman kuviteltujen

työskentelee, oli pakko hyväksyä totuus siitä, että ilmaston ja

vihollisten kivittämistä.

vesistöjen kannalta tämä on erittäin kyseenalainen ratkaisu, vielä näinä päivinä kun maailma tarvitsee epäitsekkäitä tekoja ja päätöksiä. Energiankulutuksen vähentäminen olisi järkevää mutta

| 28

Joni Immonen

JUURET

Teksti: Henna Takatalo

Suomen tyytyväisimmät asukkaat

tulevat Liedosta

len asunut Liedossa lähes koko ikäni. Olen ollut

viikingitkin. Tiesitkö, että Aura-juustoreseptin löytäjä Maurits

täältä pois vain vuoden. Kylä, jossa asun, muodostuu

Rasmussen aloitti sinihomejuuston kehittämisen Liedossa

ihmisistä, jotka tuntevat toisensa. Kävin ala-astetta,

Vilkkimäen meijerillä? Tai tiesitkö että Suomen viimeinen

jossa on pääsääntöisesti edelleen samat opettajat. Yläas-

norsu, Vanni asui Liedossa Zoolandiassa? Eipä moni muukaan

teella pikkusiskoani opettaa minun silloinen luokanvalvojani.

tiedä, ehkä emme kehuskele tarpeeksi saavutuksillamme.

Päiväkodissanikin on edelleen samoja hoitajia. Nämä seikat

Lieto on Suomen yrittäjäystävällisin kunta. Lieto on panosta-

kertovat mielestäni siitä, että täällä on hyvä asua ja elää,

nut siihen, että yrittäminen olisi mahdollisimman helppoa ja

myös vanheta.

ettei yrittäjää juoksuteta. Liedon sijainti on loistava yrittäjyyttä ajatellen. Turun kupeessa, mutta tilaa kasvaa ja kehittyä.

Lieto on maalaiskunta. Täällä peltoja halkoo Aurajoki, jonka

Liedon keskustan alue kehittyy koko ajan ja uusia hankkeita

rannoilla asustaa 19 535 ihmistä. Olemme olleet täällä jo

syntyy.

kivi- ja pronssikaudella. Liedon Vanhalinna on yksi Suomen merkittävimmistä esihistoriallisista ja varhaishistoriallisista

Lieto sijoittaa lapsiin ja nuoriin. Vasta valmistunut Taatilan

muinaislinnoista. Meillä on myös merkittäviä koskia kuten

koulu ei todellakaan ole mikään laatikkokoulu. Huipputekno-

Nautelankoski, joka sijaitsee ihan lähellä kotiani. Se on Aura-

logiaa ja aivan uudenlaiset oppimistavat takaavat, etteivät lie-

joen suurin koski. Kuuluisa Hämeen Härkätie kulkee Liedon

tolaiset lapset jää jälkeen kehityksestä. Lieto ei tyydy vähään,

keskustan halki. Sillä tiellä ovat kulkeneet niin kuninkaat kuin

vaan väestönkasvutavoite on 1-1,5% vuosi. Liedon kunnassa

| 29

Politiikan

JUURI esittelee tällä palstalla Keskustanuorten tiivistettyjä kantoja. Kannat on koottu muun muassa poliittisista ohjelmista sekä liittokokousaloitteista ja ne on lajiteltu aakkosjärjestyksiin. Pystyt tutustumaan osioon tarkemmin Keskustanuorten nettisivuilta. www.keskustanuoret.fi

Erityisesti pääkaupunkiseudun energiaratkaisuilla on suuri merkitys, jotta Suomesta tulee hiilineutraali. Kohti hiilineutraalia kuntaa Hinku -hanke toimii hyvänä esimerkkinä paikallisesta toiminnasta. Vastaavien tavoitteiden tulisi olla jokaisen kunnan ja kaupungin listalla, erityisesti Helsingin. Keskustanuoret haluavat hiilineutraalin Suomen vuoteen 2030 mennessä. Lähes kaikki lämmöntuotannon prosessit tuottavat sivutuotteenaan hiilidioksidia. Hiilidioksidille on kuitenkin monia jatkokäyttömahdollisuuksia, sitä ei tarvitse päästää sellaisenaan luontoon. Kerätystä hiilidioksidista voidaan valmistaa mm. polyuretaania ja metanolia. Hiilidioksidia voidaan myös käyttää lannoitteenomaisesti kasvihuoneissa. Kasvit käyttävät ravinteenaan hiilidioksidia, sivutuotteena tästä syntyy elintärkeää happea. Keskustanuoret pyrkii aktiivisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Siellä missä energiaa edelleen tuotetaan polttamalla, tulee olla käytössä hiilidioksidikerääjät ja kerätty hiilidioksidi tulee jalostaa edelleen.

Hyvän hallinnon periaatteet, sananvapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat suomalaisen kehityspolitiikan keskiössä. Niiden lisäksi nostamme kärkeen naisten aseman edistämisen ja ruokaturvan. Vahvistamalla naisten oikeuksia ja yhteiskunnallista asemaa vähennämme tulevaisuudessa maailmanlaajuista epätasa-arvoa ja turvaamme vakautta. Naisille suunnattu koulutus, pienlainat ja sosiaalipalvelut parantavat naisten asemaa, joka hillitsee myös väestönkasvua.

| 30

Kehitysyhteistyön piirissä olevissa valtioissa valtaosa väestöstä työskentelee alkutuotannossa, usein pienviljelijöinä. Samoissa maissa asuu myös suurin osa maailman nälkää näkevistä samalla kun väestönkasvu juuri näillä alueilla on nopeaa. Haastavien ympäristöolojen, kehittymättömien viljelymenetelmien ja epävakaiden poliittisten olojen vuoksi ruokavarmuus on hyvin haavoittuva. Meidän on uskallettava olla kansanliike, joka vaatii maailmanlaajuisesti nälänhädän poistamista ja ruokaturvan takausta jokaiselle. Kansainvälisen yhteisön on huolehdittava, etteivät maakaupat polje kohdevaltioiden kansalaisten ihmisoikeuksia.

Maapallon ilmakehässä havaittava luonnollinen kasvihuoneilmiö on voimistumassa. Syynä tähän ovat ihmiskunnan toimet, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, minkä seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut nopeasti. Maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseksi on ruoantuotannon, energiantuotannon ja kuluttamisen kannettava oma osuutensa. Hiilidioksidi-, typpi- ja metaanipäästöt ovat suurimmat ilmaston lämpenemistä vauhdittavat tekijät, joita myös maatalous tuottaa. Haluamme myös eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Keskustanuoret kantaa huolta Itämeren huonosta tilasta, mikä ilmenee etenkin rantojen rehevöitymisenä. Kansallisella tasolla on haettava ratkaisuja sekä päästöjen vähentämisen että cleantech-osaamisen kautta. On vaikutettava vesillä liikkujien ja rannikon asukkaiden asenteisiin tiedottamalla etenkin muovijätteen vaaroista. Yksi näistä vaaroista on vesistöihin päätyvä mikromuovi, alle viiden millimetrin kokoinen muovi, joka syntyy kun isot jätteet hajoavat pienemmiksi osiksi. Muovi voi kulkeutua pienten merenelävien kautta kaloihin ja sitä kautta myös ihmisten ruokapöytään. Siksi Keskustanuoret pitää tärkeänä, että tietoisuutta muovin aiheuttamista vaaroista lisätään ja samalla muovijätteen poistosta huolehditaan. Itämeri ei ole pelkästään Suomea koskeva haaste, minkä vuoksi keskeiset ratkaisut Itämeren tilan kohentamiseksi tehdään kansainvälisellä tasolla. Euroopan unioni on alkujaan perustettu ratkomaan isoja kansainvälisiä ongelmia, joista yksittäisen maan on mahdoton yksin selvitä. Itämeren tilan kohentaminen on nimenomaan tällainen unionitasoista yhteistyötä vaativa toimi. Itämeren valtioiden neuvosto on toiminut kiitettävästi ja toiminut myös Itämeren tilanteen ja roolin parantamiseksi.

Keskustanuorten tahtotila on että ammattikalastuksen edellytykset turvataan sisä- vesialueella. Kysymys ammattikalastuksen tulevaisuudesta liittyy keskeisesti norpansuojelun ja verkkokalastuksen suhteeseen. Keskustanuoret korostaa, että norppakannan säilyttäminen nykytasolla on turvattava, mutta samalla uskomme, että yhteisymmärrys kalastuksen ja norpansuojelun välillä on haasteista huolimatta saavutettavissa. Vuonna 2011 voimaantulleita verkkokalastuksen rajoituksien vaikutuksia norppakantaan seurataan. Ammattikalastajia kannustetaan kehittämään norppaystävällisiä pyydyksiä. Nykyistä tiukemmat rajoitukset verkkokalastusaikoihin olisivat järvikalan saalismäärille ja kalastuselinkeinolle erittäin haitallista. Ammattikalastuksen kehittämisessä keskeistä on verkkokalastuksen ohessa myös se, että ammattikalastusta varten pyritään löytämään riittävän suuret ja yhtenäiset kalastusalueet.

| 31

KULTTYYRIA

Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (2009) Kirjailija: Jonas Jonasson Lukija: Kari Ketonen

Teksti: Justiina Kaleva

atavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi kertoo satavuotiaasta Allan Karlssonista, joka saa tarpeekseen vanhainkodin tylsän tappavasta arjesta ja sen tarkkasilmäisen hoiturin ikeestä. Vanhuksen pakomatka onkin sangen värikäs, hän pakenee yhdessä kahden rikollisen, naisen, saksanpaimenkoiran ja norsun kanssa sekä poliiseja että rosvoja. Tarinassa luontevasti vuorottelevat Allanin pakomatkan vaiheet ja pitkä elämäntarina erinäisine nerokkaine oivalluksineen. Jonas Jonasson onnistuu tässä veijariromaanissaan

olemaan yhtä aikaa sekä kuivan humoristinen että viihdyttävä, käyttäen tehokeinoinaan toistoa ja liioittelua sijoittaen Allanin elämän käänteet poliittisen historian kulisseihin, joiden tapahumissa mukana menossa ovat muun muassa Mao Zedong, Lyndon B. Johnson ja Josif Stalin.

sopivan ilmeikäs. Suosittelen tätä äänikirjana vaikkapa sellaiselle ihmiselle, joka kaipaa kiireiseen arkeen kuunneltavaksi sopivan rauhallisesti etenevää ja hauskaa kirjallisuutta.

Viihdyttävyydestään huolimatta kirja ei välttämättä itse luettuna ole aivan yhtä hyvä kuin Kari Ketosen lukemana äänikirjana. Ketosen ääni sopii kerrassaan loistavasti kirjan tyyliin ja on juuri tämän kyseisen tarinan kertojana lyömätön, juuri

Pentti Linkola – Ihminen ja legenda (2017)

uinka yliopiston professorin pojasta tuli radikaali luonnonsuojelija, jopa ekoterroristiksi kutsuttu, niin vihreä, että Vihreätkin lopulta vierastivat koko miestä?

Teksti: Niina Ojala

Kalastaja-kirjailija Pentti Linkolan tähänastiseen elämäntarinaan pureutunut Riitta Kylänpää on kirjoittanut Finlandia-palkintoon yltäneen teoksen Pentti Linkolan elämästä ja vaiheista varhaislapsuudesta nykyhetkeen. Kirja käsittelee laajasti Pentin lähtökohdat, kasvun nuoreksi, poikkeukselliseksi mieheksi, avioliiton karikkoineen ja elämän kääntymisen ehtoopuolelle. Kirjeisiin ja haastatteluihin perustuva kirja avaa Linkolan

ajatusmaailmaa ja tämän lähipiirin näkemyksiä miehestä ja tämän elämästä taitavasti myös ihmiselle, joka ei ole Linkolaan aiemmin tutustunut. Linkolan aktiivisin aika on ollut 50-80 -luvuilla, mikä näkyy hyvin myös miehen ajattelussa ja luo sille perusteet. Kuten Pekka Suhonen Linkolasta vuonna 1975 kirjoitti: ”Linkolan ajattelu nousi kokonaan hänen omista lähtökohdistaan; tällä oli henkilökohtaista pohjaa ymmärtää muutosta toisesta näkökulmasta kuin yleensä.” Talouskasvun ollessa kehittyvässä Suomessa ainoa merkittävä asia Linkola puhui vahvasti luonnon puolesta, jopa niin radikaalisti, että sai vastata natsismisyytöksiin. Linkolan ajattelun mukaan ihminen on vain yksi laji eläinten joukossa, ja hänen | 32

Kirjailija: Riitta Kylänpää

ajatteluaan tulee tarkastella tiukasti siitä näkökulmasta. Olipa Linkolan aatoksista loppujen lopuksi mitä mieltä tahansa, on niissä paljon sellaista, josta nykyihmisen tulisi ottaa opiksi: ”Elintaso on sitä, että meillä on varaa pitää luonnonvaroja myös tuottamattomina, elämäniloa varten”. Ilman luontoa ei ole ihmistä.

SARJAKUVA

Sarjakuvataitelija: Anssi Ylirรถnni

| 33

KV-POLITIIKKA Teksti: Sonja Kouvo

Kehitysavun

UUSI

SUUNTA

ksityistäminen eri toimialoilla on ollut kasvussa viime vuosina, mikä on osin seurausta uusliberaalin ajattelumallin leviämisestä globaalisti. Myös kehitysapu on siirtymässä yhä enemmän yksityisen sektorin piiriin, mikä aiheuttaa eettisiä haasteita. Yritysten pääsääntöinen tehtävä on tehdä tuottoa, mikä ei aina sovi yksiin kehitysavun alkuperäisen tarkoituksen kanssa. Yksityiset tahot toimittavat kehitysapua esimerkiksi tekemällä riskisijoituksia köyhien maiden markkinoille ja luomalla näin uusia työpaikkoja. Konsepti kuulostaa toimivalta ja onkin sitä, mikäli osapuolet saavat sovittua asioista tasapuolisesti. Monien kehitysmaiden hallitukset ja esimerkiksi Afrikan investointipankki ovat toivottaneet yksityisten tahojen lahjoitukset lämpimästi tervetulleiksi, mutta kehitysavun yksityistämisessä piilee myös vaaroja. Mikäli yritys ajaa pääasiassa omaa etuaan ja hankkii tuottoja välittämättä kehitysavun kohteena olevien ihmisten tilanteesta, voi avunannosta tulla kontrolloinnin väline. Kehitysmaiden tahto lisätä läsnäoloaan globaaleilla markkinoilla on niiden intressien mukaista ja ulkopuolelta tulevat sijoitukset vauhdittavat niiden taloutta valtavasti. Kokonaisuutta tarkastellessa kehittyvät maat ovat kuitenkin huonommassa asemassa näillä markkinoilla, sillä niiden resilienssi eli vastustuskyky on pieni verrattuna

muihin maihin. Talouden romahtaessa kehittyvät maat kärsivät suhteellisesti eniten ja tämä heijastuu etenkin maiden köyhimpään väestönosaan. Yksityisten toimijoiden mukaantulo lisää eriarvoisuutta myös muilla tavoin. Esimerkiksi maataloudessa tuottajan tarjoamat hyödykkeet ja asuinpaikka vaikuttavat yritysten kiinnostukseen tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Tämä johtaa usein avunannon keskittämiseen yritysten kannalta suotuisille alueille.

Epäeettiset mekanismit esiin Lahjoituksina saatavat avustukset eivät ole ongelmattomia nekään, sillä niiden on katsottu esimerkiksi passivoivan avunsaajia. Yksityinen kehitysapu painottaa avunsaajien omaa toimijuutta ja oikeanlaisen valvonnan alaisena yksityinen sektori voi tarjota kovasti kaivattuja virikkeitä kehittyvien maiden markkinoille. Valvontaan tulisikin kehittää toimivia mekanismeja, joiden avulla epäeettiseen toimintaan voitaisiin puuttua tehokkaasti. Suomessa toimivan Finnwatchin kaltaiset kansalaisjärjestöt ovat yksi vaihtoehto valvonnan toteuttamiseen, jotta yksityisestä kehitysavusta ei muodostuisi kolonialismin uutta muotoa.

| 34

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2018 ETELÄ-

HÄME

KYMEN-

POHJOIS-

KARJALA

Lauri Hämäläinen

LAAKSO

POHJANMAA

Juho Kekäläinen

045 158 8050

Sofia Seittenranta

Marjut Lehtonen

050 394 6913

lauri.aa.hamalainen

-Vekkeli

040 593 5027

juho.kekalainen@

@gmail.com

sofia.seittenranta@

marjut-lehtonen@

gmail.com

hotmail.com

gmail.com

ETELÄ-

KAINUU

LAPPI

POHJOIS-

POHJANMAA

Tuomas Kettunen

Olli Rainio

SAVO

Tero Vuorenmäki

044 057 3407

050 596 9249

Iina Keinänen

044 583 7836

tuomas.kettunen88

rainioolli@gmail.

044 343 9654

t.vuorenmaki@

@gmail.com

com

iina.keinanen@gmail. com

gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

PIRKANMAA

SATAKUNTA

Lotta Luukkonen

POHJANMAA

Joonas Soukkio

Eveliina Korteniemi

050 413 4567

Matilda Raiskila

040 722 2231

044 981 5944

luukkonen.lotta

044 209 0216

soukkio.joonas@

korteniemi.eveliina@

@gmail.com

matilda.raiskila@

gmail.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

UUSIMAA

Liina Tiusanen

Susanna Sahivaara

KARJALA

Väinö Tuovinen

050 917 9653

040 417 4522

Pietu Heiskanen

044 3630 148

liina.tiusanen@

susanna.sahivaara

050 439 4498

vaino.tuovinen@

gmail.com

@outlook.com

heiskanenp1@

syk.fi

gmail.com

VARSINAISSUOMI Henna Takatalo 050 553 9620 henna.takatalo@ gmail.com

Piirien toiminnanjohtajat 2018 ETELÄ-KARJALA etela-karjala@keskustanuoret.fi ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjavaara 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi ETELÄ-SAVO Anna-Leena Veteläinen 050 443 7229 etela-savo@keskustanuoret.fi HÄME Miro Marjamäki 0503036493 hame@keskustanuoret.fi

HELSINKI Miikkael Azaize 044 977 5230 helsinki@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

KAINUU Anna Komulainen 050 326 6898 kainuu@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO Sini Niemelä POHJOIS-POHJANMAA 045 1310 714 Niko Pesola kymenlaakso@keskustanuoret.fi 044 7546676 pohjois-pohjanmaa@keskustaLAPPI nuoret.fi Kai Puro 040 837 9867 POHJOIS-SAVO lappi@keskustanuoret.fi Toni Viljamaa 044 3122982 PIRKANMAA pohjois-savo@keskustanuoret.fi Miro Marjamäki 0503036493 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

KESKI-POHJANMAA Mari Pohjavaara 045 8786300 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

| 35

POHJOIS-KARJALA Toni Viljamaa 044 3122982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

SATAKUNTA Juho Paavola 050 571 2312 satakunta@keskustanuoret.fi UUSIMAA Joonas Salmi 044 7514 363 uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI Aino Piippo 0400407515 varsinais-suomi@keskustanret.fi

KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys