Juuri 1/2017 by Suomen Keskustanuoret

ULKOSUHTEET: Pakolaispolitiikkaa Ateenassa | s.25

LIFESTYLE: Tubessa vaikutetaan tavallisilla asioilla | s.28

KULTTYYRIA:: Heterot pyytävät anteeksi homoilta | s.29

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSLEHTI 1/17 - KUNTAVAALIT

PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Uskaltakaa puhua muutoksesta

uinka paljon maksoi bussilippu kouluun tai kuinka pitkä matka sinne on? Entä mihin lähin jäähalli on sijoitettu ja paljon sen käyttö maksaa?

Koen yhteiskunnallisen vaikuttamisen kansalaisvelvollisuudeksemme. Monet etäiseltä tuntuvista asioista liippaavat läheltä, kun tarkastellaan tarkemmin. Politiikan matalapaine nuorten keskuudessa on osaltaan myytti. Kyse on vanhanaikaisesta järjestelmästä, joka ei

Hilkka Kemppi

keskustele uudenlaisen vaikuttamisen kanssa. Esimerkiksi

KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

sähköinen äänestäminen, uudet kanavat, vaalibudjettien katto sekä äänestysiän laskeminen 16-vuoteen varmasti lisäisivät nuorten osallistumista päätöksentekoon. Uuden

eivät kilpaile massoilla, vaan ne voivat tarjota asukkailleen

kunnan muutos on mahdollisuus nostaa nuorten aktii-

yksilöllistä huolenpitoa. Teknologian vallankumous poistaa

visuutta, sillä muutos tarjoaa mahdollisuuden muotoilla

keskittämiseen perustuvan kehityksen. Kuntien Digimuutos

kunnan päätöksentekoa uudelleen. Uusi kunta on par-

on niin inspiroiva, että on syytä puhua uudesta kuntatasosta,

haimmillaan innovatiivinen elinvoiman ja saavutettavan

e-kuntalaisuudesta. Voisiko Tornion kansalaisopiston piano-

koulutusjärjestelmän näköinen koti.

tunteja ostaa vaikka Japanista? Sähköiset tietoverkot tarjoavat vastaiskun keskittämispolitiikalle ennen kaikkea etätöiden,

Toisaalta kuntavaalien haaste on monen nuoren koh-

-neuvonnan ja -opetuksen kautta.

dalla se, että kotikunta on muusta elämästä kaukana. Mielestäni nykyinen yhteen kuntaan lokerointi on

Uskaltakaa unelmoida ehdokkaina rohkeasti!

vanhanaikaista. Meidän tulisi siirtyä monikuntalaisuu-

Junarata Kajaanin kautta Helsingistä Jäämerelle vaatii tahtoa.

teen, jossa nuoret voisivat nimetä itselleen useamman

Asuntotakuu ja vauvaraha tulee saada juuri sinun

kotikunnan, äänestää ja asettua ehdolle useammassa

kotikuntaasi. Aidosti tärkeintä on se, että jokaisen kuntalai-

paikassa. Puolueiden tulee myös kyetä uusiutumaan ja

sen lapsuus menee hyvin ja kädessä on kaikki avaimet, kun

tarjoamaan helppoja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

kouluun mennään. Keskusta ei saa jäädä puolueeksi, joka

osallistumisen tapoja, pop up -foorumeita. Nykyaikaa on

urhoollisesti pelasti Suomen talouden, mutta jätti paremman

vastata tekstiviestikyselyihin tai ottaa kantaa Faceboo-

tulevaisuuden tavoittelun muille.

kissa liikennevaloissa seisoessa. Aikana jolloin populismi nousee, tarvitaan vahvaa Keskustanuorten alkiolaisen uudistushalun osoittaa se,

muutosvoimaa, joka raivaa tietä innostavaan tulevaisuuteen!

että kuntavisiota työstettiin rohkeasti vielä tuntematto-

Meidän tehtävä on pitää kuntalaiset mukana tässä muutok-

man edessä yli vuosi sitten. Visiossamme kunnat eivät

sessa, jossa maailma väistämättä on. Ei ole ihan sama, kuka

kuihdu vain vaakunankiillottajiksi, vaan ottavat vahvan

äänestää näissä vaaleissa tai kuka tulee valituksi. Sukupolvi-

roolin kipinän luojana. Kuntia ei saa tunkea samaan

politiikka on 2000-luvun köyhän asia. Intoa ja onnea

muottiin, niin kuin kokoomus yrittää, eikä niitä saa

vaalikentille!

keskittää, niin kuin demarit tekevät. Suomen kunnat | 2

1 / 17 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

Nuorkeskustalla valmiit eväät kuntavaaleihin

s.12

s.4 s.10 s.16

PUOLUEEN PUHEENJOHTAJAN KIRJOITUS/ Kuntavaalit ovat tulevaisuuden huolenpitovaalit

KVARTAALIN KOVIMMAT/

s.16 s.20

Kannanottoja

s.25

TEEMA/

Toiveikkaampaan tulevaisuuteen

| 3

TEEMA/

Maksuton ehkäisy torjuu eriarvoistumista

KUNTAVAALIT/

Miksi lähdin ehdolle kuntavaaleissa?

LIFESTYLE/

Tubessa vaikutetaan tavallisilla asioilla: “Haluan inspiroida”

PUOLUEEN PUHEENJOHTAJAN KIRJOITUS

Kuntavaalit ovat tulevaisuuden HUOLENPITOVAALIT

Keskustalla on kuntavaaleissa yli 7450 ehdokasta eli puolueista selvästi eniten. Nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita meillä on lähes 700. Nöyrä ja lämmin kiitos jokaiselle Keskustan ehdokkaalle ja heitä mukaan pyytäneille. Tällä joukkueella meillä on kaikki edellytykset tehdä yhdessä myönteinen, tulevaisuuteen katsova vaalityö jokaisessa kotikunnassa ja -kaupungissa sekä voittaa kuntavaalit valtakunnallisesti.Nyt vaalityö alkaa toden teolla. Keskustan vaihtoehto kuntavaaleissa on huolenpitoa – huomennakin. Olemme saaneet monen vuoden alamäen jälkeen Suomen talouden kasvuun ja työttömyyden laskuun. Jatkamme Suomen kuntoon laittamista. Keskustan vaihtoehto on uudistamalla turvata tasa-arvoiset palvelut jokaiselle suomalaselle postinumerosta ja lompakon paksuudesta riippumatta myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistus on vihdoin vietävä maaliin. Samalla rakennamme elinvoimaisten kotikuntien ja maakuntien Suomea. Kotikunnan tai -kaupungin tärkein tehtävä tulevaisuudessa on huolenpito ihmisten turvallisesta arjesta. Perheillä on oltava aito valinnanmahdollisuus lastensa hoidossa. Samoin hyvä ja tasa-arvoinen peruskoulu on turvattava koko maassa. Etenkin nuorten eriarvoistumisen torjumisessa kotikunnissa tehtävillä ratkaisuilla on iso merkitys. Suomi on kunnossa vasta silloin, kun jokainen suomalainen on mukana rakentamassa tätä maata omalla panoksellaan. Ketään ei saa jättää yksin.

Suomi on ollut pitkään uudistamatta. Siksi olemme osana Suomen kuntoon laittamista joutuneet tekemään myös kipeitä päätöksiä. Nekin kuitenkin tehdään vain siksi, että pystymme tasapainossa olevan talouden kautta pitämään tasa-arvoisesti huolta suomalaisista myös tulevaisuudessa. Keskusta on kuitenkin pitänyt huolen, että kunnilta ei leikata. Se olisi pois terveyskeskuksista, peruskouluista, päiväkodeista, vanhustenhoidosta ja muista palveluista. Vastuunkanto ei ole koskaan helppoa. Tiedämme tämän, koska olemme johtaneet Suomea useina viime vuosikymmenten murrosaikoina ja suomalaiset ovat luottaneet meihin. Jälleen kerran meidän on ansaittava ihmisten luottamus teoillamme – jokainen päivä uudelleen. Keskustalle kuntavaalit ovat nimenomaan tulevaisuuden huolenpitovaalit.

“Tukekaa toisianne, tsempatkaa toisia nuoria ehdokkaita ja heidän tukijoukkojaan.”

Keskustanuoret ovat aina olleet puolueessamme huomisen lipunkantajia. Nyt jos koskaan tarvitsemme jokaista teistä. Antakaa äänenne kuulua ja ottakaa oma paikkanne.Tukekaa toisianne, tsempatkaa toisia nuoria ehdokkaita ja heidän tukijoukkojaan. Jakakaa esitteitä, olkaa aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja kertokaa nuorista ehdokkaista sukulaisille ja tuttaville. Ja mikä tärkeintä, äänestäkää nuoria. Vain näin takaamme sen, että nuorten ääni kotikunnissa ja sitä kautta Suomen kuntoon laittamisessa kuuluu myös tulevaisuudessa.

Juha Sipilä Keskustan puheenjohtaja

| 4

LEHDEN TEKIJÄT

Juuren avustajat TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ:

Ilona Suuronen Olen 25-vuotias media-alan moniosaaja pääkaupunkiseudulta. Valmistuin keväällä 2015 Lahden Muotoiluinstituutista multimediatuotannon linjalta, jonka jälkeen olen työskennellyt toimittajana tuottaen sisältöä radioon, verkkoon sekä televisioon. Tammikuusta 2017 olen toiminut Keskustanuorten viestintäsuunnittelijana. Viestintäsuunnittelijan työ on jo alkutaipaleellaan vaikuttanut monipuoliselta sekä työympäristö innostavalta. Suurin intohimoni on matkustelu ja haaveena on kiertää koko Etelä-Amerikka tulevina vuosina. Kesäisin minut löytää taatusti mökiltä Saimaan rannalta, tai festareilta parhaiden kavereiden kanssa.

TOIMITTAJA:

Lauri Heikkilä

Saara Jokela

Olen Lauri Heikkilä, 25-vuotias his-

Olen toista välivuotta viettävä

torianopiskelija Tampereen yliopis-

ylioppilas Laihialta. Välissä olen

tosta. Olen ollut keskustanuorten ja

viettänyt aikaa mummani kanssa

-opiskelijoiden toiminnassa mukana

Saksassa ja matkustellut vapaa-

vajaat seitsemän vuotta. Harrastuk-

ehtoistöiden parissa. Reissun

siin järjestötoiminnan lisäksi kuuluu

täyteiset vuodet ovat opettaneet

monipuolinen musiikin harrastaminen, sekä pitkät luontokävelyt.

rakkautta kotiseutua kohtaan. Tulin Keskustanuorten toimintaan

Politiikassa minua kiinnostaa ideologioiden meta-taso ja siksi päädyin

mukaan viime syksyllä. Pääsykokeisiin harjoittelun, politiikan

aloittamaan Aatteen ABC:n kirjoittamisen.

ja töiden lisäksi vietän aikaani mielelläni musiikin ja luonnon parissa.

Antti Grönlund Liina Tiusanen

TOIMITUS Päätoimittaja

Kristiina Niemelä Risto Lahti Lauri Heikkilä

Juho Korpela

Laura Hämäläinen

Toimituspäällikkö

Abdihamiid Ismail

Ilona Suuronen

AVUSTAJAT Sanni Kariniemi Kaisa Oinas-Panuma

Maiju Korhonen Katja Asikainen

PAINOPAIKKA Punamusta Oy

JUURI - Nuorkeskustalainen

Lehti on painettu ympäristö-

aikakausilehti ISSN 2341-9350

ystävälliselle suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-,

JULKAISIJA

ja tiedelehtien liiton jäsen.

Suomen Keskustanuoret

Seuraava lehti ilmestyy

Väinö Tuovinen

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI

Aleksi Koivisto

info@keskustanuoret.fi

Ville-Veikko Päivömaa

| 6

kesäkuussa 2017.

JUUREVA

Teksti: Kaisa Oinas-Panuma

Päällikkö-Pulkka kannustaa tekemään töitä ja vaatimaan

uho Pulkka on Pohjois-Savosta kotoisin oleva nuorkeskustalainen puolueaktiivi. 27-vuotias Pulkka on uunituore yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylästä, ja nyt hän viimeistelee Kuopiossa terveystieteiden yliopistotutkintoa. Paraikaa hän toimii sekä Iisalmessa että Kuopiossa, opiskelee ja ottaa vastuuta Iisalmen keskustan vaaleista vaalipäällikkönä. Ehdolla hän on samaisen kaupungin kunnanvaltuustoon. Keskustalainen Pulkka on ollut suunnilleen kymmenen vuotta, koska paikallinen nuorkeskusta oli ainut aktiivinen poliittinen nuorisojärjestö alueella. Hänen arvonsa ovat aina olleet suunnilleen kepulaiset, mutta poliittinen aktiivisuus olisi todennäköisesti jäänyt vain äänestämisen tasolle ilman nuoria toimijoita. Sittemmin mukavasti selvisi, että keskustalaisuutta esiintyy myös molempien vanhempien puolella, vaikkei sitä kotona aktiivisesti koskaan tuotu ilmi. Vaalipäällikön hommiin Pulkka päätyi lähinnä siksi, että kanssatoimijat pyysivät häntä lähtemään. Pulkan tuntemukset vaalikeväästä ovat kaksijakoiset. ”Osaa ihmisistä kuntapolitiikka onneksi kiinnostaa yhä, ja töitä onkin tehty kovasti. Kuitenkin, valtakunnan politiikan heijastelut alue- ja kuntatasolla vievät uskoa kuntapolitiikalta. Mutta kun pysyttäessä kuntavaaleissa, uskon, että Iisalmessa säilytämme valta-aseman ja päädymme valtakunnallisestikin kelpo tulokseen.”, Pulkka kertoo. Hän antaa myös kritiikkiä puolueen vaalityötä kohtaan. ”Tuntuu, että herättiin kuitenkin liian myöhään ja tiedot puolueelta tulevista materiaaleista, kampanjan kärjistä ja muusta oleellisesti vaaleihin liittyvästä olivat epäselviä liian pitkälle kevääseen. Julkisuudessa oli kuva, että hyvällä mallilla ollaan, mutta kenttä koki olevansa pimennossa.” Vaikka tilanne saattaa kuulostaa negatiiviselta, kannustaa Pulkka nuoria, erityisesti ensikertalaisia ehdokkaita. Kampanjasta tulee hänen mukaansa

hyvä, kun sille varaa tarpeeksi aikaa ja tekee sen huolella. ”Kannattaa rakentaa uskottava ja kestävä kampanja vaalikärkineen.”

”Rohkeasti mukaan vaan. Olkoon äänisaalis mikä hyvänsä, jokainen ääni tulee ansaitusti.” Uusia ehdokkaita hän haluaa kannustaa kunnon kampanjoinnin lisäksi myös olemaan tietoisia ja varmoja preferenssien kohteistaan. ”Rohkeasti mukaan vaan. Olkoon äänisaalis mikä hyvänsä, jokainen ääni tulee ansaitusti.” Sitten kun valtuutetun paikka on saatu, tulee kiintoisia luottamuspaikkoja uskaltaa vaatia. ”Konkarit tietävät minkä haluavat ja miten he sen saavat, joten nuortenkin kannattaa vaatia mieleisiään paikkoja, pitää puolensa. Itselleen läheisen valtuusto- tai lautakuntapaikan saaminen ei ole ehkä helpointa hommaa, mutta vaatiminen ei todellakaan ole väärin.” | 7

Kuva: Ella Lautaniemi

| 8

Suomi 100

änä vuonna juhlitaan satavuotiasta itsenäistä Suomea. Juhla kestää läpi vuoden ja nyt on erityisen hyvä syy nauttia upean kotimaamme ainutlaatuisesta luonnosta.

Helsinkiläiset Ella ja Henna vierailevat Suomen Lapissa useasti vuodessa, koska vastaavaa luontoa ei muualta löydy.

| 9

KVARTAALIN KOVIMMAT

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

Keskustanuorten kannanottoja: Lähes 700 keskustalaista nuorta lähtee rakentamaan kuntien tulevaisuutta

evään kuntavaaleissa Keskustan listoilla on lähes 700 alle 30-vuotiasta ehdokasta ympäri Suomea. Kaikkiaan

Keskustan ehdokkaista lähes kymmenen prosenttia on nuoria, joukossa mukana esimerkiksi paikallisten nuorisovaltuustojen aktiiveja. - Keskustanuorten jäsenten määrätietoisen työn myötä melkein jokaisessa kunnassa on nuoria keskustalaisia ehdokkaita. Sen myötä olemme epäilemättä näiden vaalien vaikuttavin poliittinen nuorisoliike, toteaa Keskustanuorten pääsihteeri Antti Siika-aho. Keskustanuorten puheenjohtaja, Asikkalassa ehdolla oleva Hilkka Kemppi on luotsaamassa sadat nuoret ehdokkaat vaaleihin intoa puhkuen:

Keskustanuoret tulee julkistamaan säännöllisesti kuntavaalitavoitteitaan maaliskuun aikana. Kuntateesit ja kuntavisio on julkaistu järjestön nettisivuilla jo aikaisemmin. Lisäksi Keskustanuorten vaaliauton Kenubiilin on määrä kiertää avittamassa

- Kuntavaalit ovat tulevaisuusvaalit, jotka viitoittavat Suomen suuntaa. Aiomme tuoda kuntiin vahvan viestin niiden elinvoimamahdollisuuksista tarjoamalla nostoja viime keväänä valmistuneesta Kuntavisiostamme. Tavoitteemme on, että jokaisen kunnan päättävissä elimissä on vaikuttamassa nuoria keskustalaisia rakentamassa uutta tulevaisuuden kuntaa,

nuoria ehdokkaita Suomen kunnissa. Muun muassa Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja on tukenut biokaasulla liikkuvan auton hankkimista. Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoäänestys järjestetään 29.3. – 4.4. välisenä aikana.

Kemppi linjaa.

Keskustanuoret vaatii biokaasua koko Suomeen

eskustanuoret lanseerasi viikonloppuna uuden kampan-

”Valtiolla pitää olla tahdonvoimaa varmistaa tankkausverkoston

ja-autonsa, Kenubiili 2.0.:n. Keskustanuoret ovat perään-

laajentaminen koko maahan, että biokaasuautojen käyttö tulee

kuuluttaneet ympäristöystävällisiä valintoja politiikassaan, joten

mahdolliseksi ja kannattavaksi”, linjaa puheenjohtaja Kemppi.

käyttövoimaksi valikoitui biokaasu, joka on alkuperältään koti-

”Myös verotuksellisen kohtelun tulee nykyistä voimakkaammin

mainen ja käytön päästövaikutus on parhaimmillaan jopa posi-

suosia ympäristöystävällisiä valintoja.”

tiivinen. Koko Suomea ei kuitenkaan biokaasulla voida kiertää, koska biokaasua on saatavilla pääasiassa vain Etelä-Suomessa ja

Kenubiilissä ongelma ratkaistiin uudehkolla Dual Fuel-tekniikalla.

sielläkin harvakseltaan.

Autossa on tällöin sekä diesel- että biokaasutankki, ja käyttäjä voi joustavasti valita kumpaa polttoainetta käyttää.

”Biokaasuautojen kysyntä on kasvussa, mutta käytettävyyttä rajoittaa heikko saatavuus. Biokaasu on liikennepolttoaineena erin-

”Näin voimme ajaa biokaasulla aina kun se on mahdollista, ja

omainen kotimaisuutensa ja ympäristöystävällisyytensä takia, ja

vaihtaa esimerkiksi biodieseliin sellaisilla alueilla, joilla kaasun

se tulisikin ottaa mukaan päästötalkoisiin”, vaatii puheenjohtaja

saatavuus on heikkoa”, kertoo Keskustanuorten varapuheenjoh-

Kemppi.

taja Antti Grönlund. ”Lisäksi auto kerää aurinkoenergiaa ja on sisältä rakennettu kotimaisesta puusta. Auto kiertää nyt ympä-

Biokaasua vaivaa sama ”Muna vai kana”-ongelma kuin sähköau-

ri Suomen, tule tutustumaan autoon kun se kiertää lähelläsi!”,

toja. Biokaasuautojen hankinta epäilyttää, koska tankkausverkos-

Grönlund kehoittaa.

to on harva, mutta tankkausasemia ei kannata perustaa, koska kysyntää on vielä niin vähän. Ongelman ratkaisuun tarvitaan voi-

Hilkka Kemppi, Antti Grönlund

makkaita julkisia toimia.

| 10

KVARTAALIN KOVIMMAT

#keskustanuoret #vainkepujuttuja @Klaara Tapper: Pääministeri vierailulla Jyväskylässä. Tupa täynnä. Yleisössä useampi seuraa hiihtoja kännykältä tai tabletilta. #vainkepujuttuja @Sakari Tuomisto: Se tunne, kun vanhempiesi hytti on #kepuristeilyllä samalla käytävällä. #kepuperhe #VainKepuJuttuja @Matti Rönkä: Pitäiskö olla huolestunut? #Keskustanuoret ilmoitti seuraavansa mua. @SeppoKautio: #Keskustanuoret on ministereitään ( #Berner #Sipilä ) paljon fiksumpia. Olisi syytä jo nostaa heitä #hallitukseen #alkio #väyrynen @Suomenmaa: Etelä-Savon @Keskustanuoret vaatii järkeä kierrätyspisteiden sijoitteluun @eskenut #kierrätys #keskustanuoret @SippolaA:Työpaikan käytävällä kuuluu hanurinsoittoa. #vainkepujutut #kepuristeily

@keskustanuoret

| 11

TEEMA

Teksti: Juho Korpela Kuvitus: Sanni Kariniemi

Nuorkeskustalla valmiit eväät kuntavaaleihin Keskustanuoret lähtee kevään kuntavaaleihin hyvin valmistautuneena. Jo viime huhtikuussa julkaistun kuntavision lisäksi nuoret julkaisivat ehdokasasettelun edetessä omat vaaliteesinsä. Teesit pohjautuvat pitkälti kuntavisioon. Kuntavisio suuntaa katseen reilusti eteenpäin, 2030-luvulle. Kuntavisiosta poimitut teesit ovat ennakkoluulottomia ajatuksia tulevaisuuden kunnan roolista muuttuvassa maailmassa. Kuntateesit tuovat keskusteluun konkreettisia keinoja, jotka edesauttavat monimuotoisten, elinvoimaisten ja kipinää luovien kuntien syntymisessä, teesin alkusanoissa todetaan. Vaikka nuorkeskustalainen kuntavisio täyttääkin kuntavaalien alla vuoden, se on ajankohtaisempi kuin koskaan. Visio luo katsauksen muuttuvaan kuntakenttään ja antaa selkeitä eväitä tulevien kuntapäättäjien reppuun. JUURI analysoi kuntavision ja siihen pohjautuvat kuntavaaliteesit.

Kuntakenttä mullistuu Suomen kuntakenttä on historiallisen muutoksen kourissa. Pääministeri Juha Sipilän johdolla hallitus on toteuttamassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta, jossa soteasiat kammetaan vahvempiin käsiin, kunnilta maakunnille. Samalla noin puolet kuntien budjetista katoaa. Keskustanuoret uskoo vahvasti kuntien mahdollisuuksiin myös jatkossa. Tulevaisuuden kunta on vahva kehittäjä ja elinvoimaisuuden luoja, ei pelkkä passiivinen kunnallisveron kerääjä. Sote-uudistuksen myötä kuntien voidaankin ajatella palaavan juurilleen, lähidemokratian ja kuntalaisten tarpeiden toteuttajaksi.

Monikuntalaisuus mahdolliseksi Keskustanuoret esittävät monikuntalaisuusmallia, jossa kuntalainen voisi olla omasta elämäntilanteesta riippuen useamman kunnan jäsen samaan aikaan. Nykyinen jäykkä kuntalokerointi ei vastaa kuntien välillä liikkuvien ihmisten tarpeisiin. Työ, perhe ja opiskelupaikka saattavat sijaita kaikki eri paikkakunnilla. Tuore Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen ilmoittautui Kuntalehden haastattelussa monikuntalaisuuden kannattajaksi. Miksemme sallisi kaksoiskuntalaisuutta, kun yhä useammat eläköityneet ja etätyöläiset käytännössä asuvat kahdella paikkakunnassa? | 12

Yhteisöllisyys ja ylisukupolvisuus

Keskustanuoret haluaa, että tulevaisuuden kunnat hakisivat rohkeasti uudenlaisia ratkaisuja monimuotoisten yhteisöjen luomiseksi. Kunnan itse ei tarvitse olla yksi iso yhteisö, vaan sen tulee tukea erilaista yhteisöllisyyttä alueellaan. Järjestöt ja vapaaehtoistyö luovat Suomen kansalaisyhteiskunnan perustan. Keskustanuorten 100 päivää vapaaehtoistyötä -kampanjalla järjestö haluaakin vahvistaa uskoa yhteisöjen voimaan: Jokaisella on mahdollisuus toimia oman lähiympäristönsä parhaaksi. Kuntavision kantavana teemana onkin nuorkeskustalaiselle aatteelle ominainen ylisukupolvisuuden korostaminen. Keskustanuoret visioikin päivähoidon ja palvelutalojen yhdistämisestä, vanhusten kouluvierailuista ja kuntaan muuttaneiden tuutoroinnista, jossa vapaaehtoiset kuntalaiset ryhtyisivät uusien tulokkaiden vertaistukijoiksi samaan tapaan kuin koulumaailmassa.

Kunnat edistävät työpaikkojensyntyä ja yrittäjyyttä Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen ja uusien työpaikkojen synnyn mahdollistaminen ovat luonnollinen osa kuntien roolia. Tulevaisuuden kunta on Keskustanuorten vision mukaan aktiivinen yrittäjyyden edistäjä, joka luo edellytyksiä uusien työpaikkojen syntyyn. Kunta itse ei voi työpaikkoja luoda, mutta se voi tarjota yrityksille ja yrittäjiksi aikoville avaime menestyvään yritystoimintaan. Keskustanuorten kuntavaaliteeseissä halutaan kunnan tukevan erityisesti nuorten työllistymistä erityisesti ensimmäisen työpaikan kohdalla. Kuntien tulee vastata muuttuvaan työelämään tarjoamalla tiloja etätyön tekemiseksi esimerkiksi kirjastoissa.

| 13

TEEMA

Digitalisaatio mahdollistaa paljon Tulevaisuuden kunnassa kaikki palvelut ovat saatavilla verkon kautta. Keskustanuoret uskovat, että teknologian kehittyessä entistä enemmän palveluita on saatavilla myös pienemmillä paikkakunnilla ja kylissä, joista fyysiset palvelut ovat jo ehkä poistuneet. Vaikka maakuntauudistus poistaakin sote-palveluiden tuottamisen taakan kunnilta, terveyden edistäminen jää silti kuntien tehtäväksi. Keskustanuoret tarjoavat kuntateeseissään maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille. Teeseissä korostetaan myös mielenterveyden edistämisen merkitystä. Nuorkeskustalaisessa kuntavisiossa halutaankin kirjastojen tarjoavan kuntalaisille modernin ja joustavan ympäristön oppia, työskennellä ja kohdata muita kuntalaisia. Tulevaisuuden kirjasto on paljon muutakin kuin kirjahyllyt ja lukusali. Laajasti valmistellut ohjelmat ovat erinomaisia työkaluja kampanjatueksi. Myös äänestäjillä on mahdollisuus päästä sisälle nuorkeskustalaiseen ajatukseen siitä, minkälainen olisi hyvä tulevaisuuden kunta. TEEMA

KESKUSTANUORTEN KUNTAVAALITEESIT LYHYESTI Kunta 2.0 - kunnan rooli vaatii päivityksen

Harrastus jokaiselle!

- Otetaan käyttöön monikuntalaisuus, jossa kuntalainen voi elämäntilanteesta riippuen olla useamman kunnan jäsen samaan aikaan

- Kunnan tarjottava harrastusseteli tasa-arvoistamaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia

Perheen perustamisen mahdollisuuksia parannettava

Kunnat edistävät työpaikkojen syntyä ja yrittäjyyttä - Kuntien tulee tarjota palveluita ja tiloja etätyön tekemiseen sekä start-up yrityksille

- Vauvaraha tukemaan kuntien kasvua

Koulutus ja vapaa-aika - alusta ihmisen kasvulle

- Jokaiselle kuntalaiselle tarjotaan asunto kohtuullisella hinnalla

Asuntotakuu- asunto jokaiselle

- Järjestötyö on tärkeää hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseksi

Kunnat kestävän kehityksen airueita

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen etusijalle

- Kuntien pyrittävä hiilineutraaliuteen ja julkisia rakennusten

- Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille valtakunnallisesti

lämmittämiseen kotimaisilla uusiutuvilla energiamuodoilla

| 14

TEEMA

KUNNANJOHTAJAT KATSOVAT TOIVEIKKAINA TULEVAISUUTEEN Savitaipaleen Salaisuus-tulevaisuuden kunta Savitaipaleen on Etelä-Karjalainen kunta Eksoten jäsen ja tulevaisuu- Ostimme pankin kiinteistön heidän siirtyessä sopivampiin tiloihin ja teensa uskova kehittäjäkunta. Olemme tämän päättyvän valtuusto-

se on muutettu Yritystaloksi nykyaikaisine yhteyksineen. Kyseinen iso

kauden ajan toimineet kuten maan hallitus pari vuotta sitten myöskin investointi tarjoaa yritysten kohtaamispaikan ja odotamme sen luokeksi. Olemme vahvasti elinvoimaamme kehittävä 3 600 kuntalaisen

van uudenlaista säpinää yrityskenttään. Nyt elämme digitalisaation

yhteisö. Savitaipale on kuulunut jo seitsemän vuotta Eksoten jäsen-

murrosta ja Savitaipale rakentaa 100-1 000 megan valokuituyhteyden

kuntien. Eksote tuottaa alueemme SoTe –palvelut PARAS lain laajim- koko kunnan alueelle. Mielestämme se on yksi tae elinvoiman säilytmassa merkityksessä. Nyt toiminta alkaa vakiintumaan ja ”koneesta”

tämiseksi ja turvallisen kuntatulevaisuuden varmistamiseksi.

aletaan saamaan tehoja irti.

Tapio Iso-Mustajärvi Kunnanjohtaja

Olemme olleet vahvasti elinvoiman kehittäjiä jo vuosien ajan. Tällä valtuustokaudellaan olemme ottaneet isoja askelia koko kunnan kannalta. Edellisillä valtuustokausilla investoimme kunnan omia palvelutarpeita varten: uusi koulukeskus, keskuskeittiö ja erilaisia palvelurakennuksia. Kunnan tulee uskaltaa investoida eikä jäädä vanhojen kenties terveydelle vaarallisten rakennusten ansaan. Tuo ansa syö kunnan elinvoiman nopeammin kuin kuvittelemmekaan. Kuluvan valtuustokauden Savitaipaleen on panostanut, liikunta- ja hyvinvointimatkailun kehittämiseen niin infraan kuin yhteisen toiminnan tiivistämiseen. Päätimme lähteä sille tielle mille muutamat kunnat meitä pohjoisempana ovat lähteneet jo kymmeniä vuosia sitten. Savitaipaleella on ollut erinomaiset ja monipuoliset liikuntapaikat ja nyt yhdistämme siihen oheispalvelut LIIKU –hankkeella.

Rovaniemen uusi aika Rovaniemen uusi aika Kuntasektorin muutos maakuntahallinnon syntymisen seurauksena vaatii kunnilta vahvuuksiensa löytämistä. Rovaniemelle on vuosien saatossa rakentunut varsin selkeät kehittämistyön painotukset. Rovaniemen kaupunki on kuitenkin jo parin viime vuoden ajan siirtänyt katsetta uuteen aikaan. Muutostilanteessa resursseja voidaan keskittää paremmin kaupungin elinkeinojen, viihtyisyyden ja osaamisen kehittämiseen.Iso ratkaisu Rovaniemellä on ollut arktisuuden nostaminen kantoaalloksi kaikkeen kehittämiseen. Rovaniemi on viime vuosina noussut selkeäksi arktisen matkailun globaaliksi johtajaksi. Tilanne on tulos kaupungin ja yritysten

mannen sektorin vapaaehtoistyön kanssa jää aikaisempaa enemmän tilaa. Rovaniemi ei koe maakuntauudistusta ja sen sisältämään sote-uudistusta peikkona. Rovaniemellä yksityinen palvelutarjonta on jo nykyisellään vahvaa ja varmaankin edelleen jatkossa kasvaa. Muutos on aina mahdollisuus ja sen tilanteen Rovaniemi pyrkii parhain päin hyödyntämään.

Esko Lotvonen Kaupunginjohtaja

kumppanuudesta kehittämistyössä yhdessä Visit Finlandin kanssa. Joulupukki on tietysti ollut kehittämistyön johtohahmo. Vahva merkitys on myös ollut luontopalveluilla, revontulilla, logistiikalla ja turvallisuudella. Suomen arktisen pääkaupungin asema mahdollistaa Rovaniemelle kansainvälisen näkyvyyden lukuisten kokousten sekä vahvan koulutus- ja tutkimustoiminnan kautta. Lappi on luonnonvarojen aarreaitta. Maakunnan biotalous- ja kaivoshankkeilla on myönteinen vaikutus keskuskaupungin talouteen ja palveluihin. Kehityksen seurauksena Rovaniemen väestönkasvu jatkuu ja asema vahvistuu. Kaupungin vastuulle jää tärkeitä asioita. Elinvoiman rakentamiseen liittyy vahvasti kulttuurin, vapaa-ajan, koulutuksen ja nuorisotoimen tehtävät. Myös osallisuuden vahvistamiseen kaupunkilaisten ja kol-

| 15

TEEMA

jä

H el

äi

är kk

Jo h

K Ee va

Miksi lähdin ehdolle kuntavaaleissa

Olen 27-vuotias toimittaja ja intohimoinen maailmanparantaja. Opiskelen valtiotieteitä Helsingin yliopistossa kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Keskustan toiminnassa olen ollut mukana yli kymmenen vuotta. Tuona aikana olen ehtinyt toimia muun muassa keskustanuorten liittohallituksen jäsenenä, Helsingin keskustan varapuheenjohtajana ja keskustan puoluevaltuuston jäsenenä. Olen ollut aiemmin ehdolla vuoden 2009 kuntavaaleissa ja vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Sen jälkeen pidin taukoa politiikasta, sillä opiskelin kandintutkintoni Ruotsissa ja asuin vuoden Australiassa. Nyt vuorossa on siis paluu vaikuttamisen pariin! Lähdin kuntavaaleissa ehdolle, koska haluan tehdä Helsingistä entistä paremman paikan opiskella, ulkoilla, varttua ja vanheta. Kuntapolitiikka on ruohonjuuritason tekemistä, johon tarvitaan erilaisia kaupunkilaisia eri puolueista. Politiikassa voi päästä pitkälle taistelemalla muutosta vastaan. Yhtään Suomen tai maailman ongelmaa niin ei kuitenkaan ratkaista. Mielestäni Suomen ilmapiiri kaipaa ennakkoluulottomuutta, kykyä ottaa koppi kehittämiskelpoisista ideoista ja taitoa jalostaa hyviä ajatuksia eteenpäin. Vaaliteemani ovat joukkoliikenne, luonto ja osallisuus. Teemat kumpuavat arjesta. Toimiva joukkoliikenne on olennainen osa elämisen sujuvuutta Helsingissä. Puistot, metsät ja merenrannat taas ovat kaupunkilaisten kannalta korvaamaton henkireikä. Niistä täytyy pitää kiinni myös kaupungin kasvaessa. Osallisuus tarkoittaa kaupunkikulttuurin, demokratian ja hyvinvoinnin edistämistä sekä eriarvoisuuteen puuttumista. Tavoitteeni on, että Helsinki on hyvä paikka tekemiselle

Minulla on hyvin perinteinen keskustalainen tausta, sillä maalaisliittolaisuus on tullut jo äidinmaidossa. Nyt lähden seuraamaan isäni jalanjälkiä kuntavaaleihin Pudasjärven nuorimpana ehdokkaana. Toimin nyt toista vuotta Oulun Keskustanuorissa ja ensimmäistä vuotta Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorissa. Lisäksi syksyllä ovet aukesivat Pudasjärven Keskustan kunnallisjärjestössä, jossa toimin nuorten edustajana. Siellä päätin asettua ehdolle, sillä Pudasjärvi kaipaa nuoria päättäjiä, ja minä kokemusta. Olen saanut vaalityöhöni paljon tukea ja kannustusta läheisiltäni ja muilta keskustalaisilta. Ehdokkuuteni on kyseenalaistettu, koska opiskelen Oulussa lukiossa. Vaikka asun Oulussa, haluan palata juurilleni. Uskon suoriutuvani luottamustehtävästä välimatkasta huolimatta. En halua keskittyä vain nuorten asioihin, sillä pyrkisin olemaan koko kunnan päättäjä. Olen pitänyt koulutusta aina tärkeänä ja haluan turvata ammattikoulutuksen jatkossakin. Lisäksi koulutusta voisi monipuolistaa ja kehittää kunnassamme. Lisäämällä ammatillisia linjoja nuorten ei tarvitsisi lähteä muualle opiskelemaan haluamaansa ammattiin. Vaikka Kollajan tekoallashanke kaatuikin, olisi tärkeää lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnassamme bioenergian ja tuulivoiman muodossa. Myös hirsirakentamiseen täytyy panostaa, sillä kunnassamme on siihen potentiaalia. Kuntamme tulisi panostaa siihen, sillä se lisäisi Pudasjärven työllisyyttä. Nuorimpana ehdokkaana haluaisin kehittää kunnastamme elinvoimaisemman ja paremman paikan asua.

olipa kyse nuorista, kansalaisliikkeistä tai yrityksistä.

| 16

TEEMA

ty än M fia So

l-E

ar a,

i it

Keskusta asetti kuntavaaleissa noin 7500 ehdokasta, joista nuoria oli lähes 700

Noin vuosi sitten kirjoitin lukioni lehteen unelmastani, jota en näe

Haluan aidosti olla parantamassa kuntani elinvoimaisuutta sekä

enkä pysty koskettamaan, tänään olen lähellä tehdä jotain saavut-

säilyttää kuntamme muuttovoittoisena. Minulle on tärkeää, että

taakseni sen. Unelmani on nähdä lapset koulussa uskonnosta, iho-

kunnassani on jatkossakin tehokas ja laadukas palveluverkko helposti

väristä, kansalaisuudesta, sukupuolesta, iästä, seksuaalisuudesta tai

kaikkien saavutettavissa.

edes taloudellisesta asemasta riippumatta tasa-arvoisina ja kunnioitettuina. Unelmani on puhua rauhasta, ei sodista, puhua

Keskustaan liityin viime syksynä. Arvostan suuresti puolueen linja-

elämästä, ei kuolemasta. Kukapa ei ole näistä asioista unelmoinut,

uksia lähipalveluista, uudistusmielisyydestä ja ennakoivista toimista

Nelson Mandela, Martin Luther King Jr., Gandhi ja lista jatkuu. Nämä

mm. syrjäytymistä vastaan. Olen ollut mukana Ilmajoen nuorisoval-

kaikki ihmiset ovat luovuttaneet unelmansa meille ja meidän täytyy

tuustossa kaksi kautta eli yhteensä 4 vuoden ajan. Suurimman osan

niitä toteuttaa.

ajasta toimien puheenjohtajana. Nuorisovaltuuston kautta olin myös edustajana nuoriso- ja liikuntalautakunnassa, jossa pääsin vaikut-

Vanhempani saapuivat 90-luvun puolivälissä kiintiöpakolaisina

tamaan tehokkaasti moneen kuntamme nuoria koskeviin asioihin.

Suomeen Irakista. Aina lapsesta asti en ole nauttinut samanlaises-

Nuorisovaltuustotoiminnan jälkeen koen ehdolle lähtemiseni olevan

ta lapsuudesta kuin useimmat suomalaislapset. Uutiset Bagdadin

minulle seuraava askel kohti yhä aktiivisempaa kansalaista.

kaduilta kasvattivat minut, Pariisin ja Belgian terrori-iskut opettivat minulle tasa-arvoa, Irakin lapset ovat yhtä kuin Ranskan ja Suomen

Vaaleissa keskityn eritoten lapsiperheisiin ja nuoriin. Tulen itse

lapset. Maailma on siis syy sille, miksi olen kiinnostunut politiikasta,

suuresta perheestä, jolle sujuvat perhepalvelut ovat olleet välttä-

vain se voi muuttaa maailmaa verta vuodattamatta tai se voi tuhota

mättömyys. Kuntamme on väestörekisterikeskuksen mukaan yksi

kokonaisen kansan väärillä valinnoilla ja sanoilla.

Etelä-Pohjanmaan nuorekkaimmista kunnista. Sijaintimme vuoksi olemme myös muuttovoittoinen, mikä viittaa kuntamme jatkuvaan

Yläasteella ja lukiossa olen ollut joka vuosi opiskelijakunnan hallituk-

laajentumiseen. On selvää, ettei nykyinen panostuksemme perhepal-

sessa mukana, olen

veluihin tule olemaan riittävä tulevaisuudessa. Asioihin on puututtava

kirjoittanut paikallislehtiin, mutta kuntavaalit ovat ensimmäinen

nyt, ei sitten kun on jo myöhäistä. Kampanjoinnissani tulen lisäksi

todellinen askel yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Siitä en voi vielä

puhumaan vapaa-aikapalveluiden tärkeydestä, yrittäjyydestä sekä

maailmaa muuttaa, mutta kotikuntaani ja itseäni haluan kehittää.

sote- ja maakuntauudistuksien vaikutuksista.

Kuntavaalien suurin tavoitteeni on nuorison aseman parantaminen, nuorisona olemme huomisen Suomi.

| 17

TEEMA

Kenubiilin

TARINA Teksti: Antti Grönlund Kuvat: Ilona Suuronen

Kenubiili 1.0. Alkuperäinen Kenubiili lanseerattiin eduskuntavaalien 2015 alla. Sen pohjana oli 80-luvun Volkswagen LT-mallinen, suurehko pakettiauto. Autoon oli asennettu aurinkopaneeleita, tuulivoimala sekä sähköä tuottava kuntopyörä, ja auton viesti oli selkeästi uusiutuvan energian puolella. Pieni ongelma oli kuitenkin, että auto itsessään ei ollut kovinkaan ympäristöystävällinen: auton perästä nousi varsinkin loppua kohden sankka, musta savu. Kenubiilin tarina päättyi marraskuussa 2015 pienimuotoiseen tulipaloon ja täydelliseen liikennekelvottomuuteen.

”Anteeksi kun savutan minusta tulee isona biokaasuauto” Kenubiili 1.0 oli hankkeena inspiroiva, mutta sen pohjana käytetty auto ei ollut vain riittävän luotettava pitkäaikaiseen käyttöön. Uusiutuvien energiamuotojen puolesta oli syytä jatkaa kampanjointia, ja auto itsessään toimi erinomaisesti kampanjatyön tukikohtana. Ajatus Kenubiili 2.0:n rakentamisesta heräsi hiljalleen keväällä 2016, mutta rahaa uuden autoprojektin toteuttamiseen ei ollut varattu. Jo alkuperäisen Kenubiilin aikana oli haaveiltu kampanja-autosta, joka myös liikkumisvälineenä olisi ympäristöystävällinen. Mustan savun anteeksipyytämiseksi oli luvattu rakentaa tulevaisuuden ympäristöystävällinen auto.

Kenubiili tulee taas Koska rahaa hankkeen toteuttamiseen ei ollut, päätettiin kääntyä alkuperäistä Kenubiiliä rakastaneiden puolueaktiivien puoleen. Uusi Kenubiili herätti Keskustan puoluekokouksessa Seinäjoella kesäkuussa 2016 innostusta, ja uuden autohankkeen puolesta hankittiin kannatuspinssejä, osuuskirjoja sekä nimikoituja laattoja uuden Kenubiilin sisäpinnalle. Lahjoittipa muun pohjoispohjalainen insinöörikin 10 prosenttia kuukausipalkastaan hankkeen tukemiseen. Syksyllä varat uuden autohankkeen toteuttamiseksi saatiin kasaan.

Mitä Kenubiili 2.0 pitää sisällään? Lokakuussa löydettiin lopulta, tarkan etsinnän jälkeen, soveltuva autoyksilö Kenubiili 2.0:n pohjaksi. Vuosimallia 2008 Mercedes-Benz Vito esiteltiin Keskustanuorten liittokokouksessa Kokkolassa. Uudenkarhea menopeli muistuttaa joiltain osin edeltäjäänsä, mutta on kaikin puolin päivitetty versio. Alkutalven aikana Kenubiili hiottiin esittelykuntoon. Auto tarkastettiin läpikotaisesti ja se sai alleen uudenkarheat talvirenkaat. Teipit suunniteltiin Juuri-lehden aikaisempien graafisten suunnittelijoiden toimesta, ja asennettiin pienellä teippipajalla Lahdessa. Tyhjillään ollut sisusta sai uuden ilmeen kotimaisesta puusta Ilmajokisena käsityönä. Ilmajoella autoon asennettiin myös aurinkopaneelit sekä laadukas äänentoistojärjestelmä, jonka osia toimittivat pienet alan yritykset Salosta ja Vihdin Nummelasta. | 18

TEEMA

Millä 2.0 oikein kulkee?

Kenubiilin julkaisu

Myös lupaus ympäristöystävällisyydestä pidettiin. Käyttövoimaksi valikoitui biokaasu, joka oli paras vaihtoehto kotimaisuutensa ja hiilidioksipäästöjensä tähden. Biokaasulla ajaminen on todellinen ympäristöteko, koska sen tuottaminen sitoo enemmän metaania, kuin mitä ajettaessa pakoputken päästä tulee hiilidioksidia – ympäristövaikutus on siis parhaimmillaan jopa positiivinen!

Kenubiilin valmistuminen jäi monen projektin tavoin kalkkiviivoille, ja viimeisen viikon aikana kohdattiin sarja yllättäviä muuttujia. Niistäkin selvittiin, ja Kenubiili julkistettiin Keskustan kuntavaaliristeilyn alla, Helsingissä 4.2. Auto herätti paljon kiinnostusta ja myös hieman kummastusta. Myös Juha Sipilä saatiin autoon tutustumaan, ja vanhana insinöörinä hän tarkasti auton tekniikan huolellisesti. Julkistuksen jälkeen auto vielä tarkastettiin kertaalleen, jonka jälkeen Kenubiili lähetettiin juhlallisesti liikkeelle maanantaina 6.2., ensimmäisenä kohteenaan Lappi. Kenubiili kiertää Suomea jokainen päivä kuntavaalien alla ja joissain tapahtumissa myös niiden jälkeen, katso Keskustanuorten nettisivuilta aikataulut ja tule paikan päälle katsomaan, mitä auto pitää sisällään!

“Biokaasulla ajaminen on todellinen ympäristöteko” Ongelmaksi kuitenkin muodostuu biokaasun saatavuus, joka on Suomessa vielä valitettavan heikkoa. Varsinaisia kaasutankkausasemia on harvakseltaan Etelä-Suomessa, ja Jyväskylän yläpuolella ei lainkaan. Pohjoisemmasta saattaa biokaasua saada joiltakin maatiloilla toimivilta pienasemilta. Kenubiilin kohdalla ongelma päätettiin ratkaista uudella DualFuel-tekniikalla – sen avulla kuljettaja voi joustavasti valita, ajaako kaasulla vai dieselillä. Jos kaasu pääsee kierroksella loppumaan, vaihtuu käyttövoima automaattisesti dieseliksi. Vaalikierroksella pyritään ajamaan mahdollisimman paljon biokaasulla, tai uudella, täysin jätteistä valmistetulle MY-biodieselillä ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Kaasujärjestelmä asennettiin Tuusulassa.

Mitä muuta Kenubiili 2.0 ehdottomasti vielä tarvitsee? Kerro ideasi suoraan Kenubiilistä vastaavalle varapuheenjohtajalle, Antti Grönlundille antti.gronlund@keskustanuoret.fi

| 19

TEEMA

Maksuton ehkäisy torjuu ERIARVOISTUMISTA Teksti: Liina Tiusanen

Maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille nuorille on Keskustanuorten valtakunnallinen kuntavaalitavoite Helmikuussa Helsingissä pidetyssä Maksuton ehkäisy nuorille -seminaarissa käytiin läpi nuorten seksuaaliterveyden tilaa Suomessa. Mukana seminaarin järjestelyissä olivat pääkaupungin poliittiset nuorisojärjestöt Kokoomusnuoria ja Perussuomalaisia Nuoria lukuunottamatta. Seksuaaliterveyteen linkittyy herkkiä kasvun vaiheita, tunteita ja ihmissuhteita. Edelleen seksuaalisuuteen liittyy myös häpeän tunnetta. Monia nuoria vaivaa tiedon puute. Nuorista jopa 30 prosenttia jättää ehkäisyn käyttämättä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Katriina Bildjuschkin kertoi. Hämmästyttävän moni edelleen luulee, että kondomin hankinnalle on rajoituksia. – Myös jos paikkakunnalla on vain yksi kauppa, voi tuntua vaikealta hankkia ehkäisyä.

useampi kuin joka kolmas raskaudenkeskeytys tehdään naisille, joille on tehty keskeytys jo aiemmin. Seksuaaliterveyden osalta Suomessa ilmenee suuria maantieteellisiä eroja. Itä- ja Pohjois-Suomessa tehdään eniten raskaudenkeskeytyksiä. Etelä-Suomessa tehdään puolet vähemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin Ahvenanmaalla. Syiksi Miila Halonen arvelee palveluiden saavutettavuuden ja alueiden yleisen tulotason. Tutkimukselle alueellisten erojen syistä olisi tarvetta.

“Edelleen seksuaalisuuteen liittyy myös häpeän tunnetta. Monia nuoria vaivaa tiedon puute.”

Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen kertoi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksesta, jossa kyseisenä vuonna syntyneitä on seurattu 25 vuoden ajan. Tutkimus kertoo koulutustason vaikutuksesta seksuaaliterveyteen. 30 prosentille naisista, joiden koulutuspolku on päättynyt peruskouluun oli tehty raskaudenkeskeytys. Perherakenne heijastuu taloudelliseen tilanteeseen ja myös seksuaaliterveyteen. Yksinhuoltajaperheiden lapsille tehdään keskimääräistä enemmän raskaudenkeskeytyksiä. Ongelmat kasautuvat usein samoille ihmisille;

“Päämääränä on tasa-arvoiset palvelut nuorille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.” Seminaarissa korostettiin, että seksuaali- ja terveyspalveluja on tarjottava siinä vaiheessa kun ihminen aktivoituu seksuaalisesti. Alaikärajaa maksuttomalle ehkäisylle ei siis ole järkevää määrittää. 25 vuoden yläikärajaa sen sijaan voidaan perustella sillä, että raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten 20-24 -vuotiaille.

| 20

TEEMA

Palveluita on oltava saatavilla mahdollisimman pian, kun tarve niille syntyy. Käypä hoito -suosituksissa vuodelta 2015 suositellaan, että ehkäisyneuvontaan on päästävä viikon sisällä ympäri vuoden. Tavoite ei käytännössä toteudu kaikkialla esimerkiksi koulujen loma-aikoina. Nuorella on tärkeää olla hallinnan tunne omasta seksuaaliterveydestä huolehtimisessa ja ehkäisyn käytössä. Tämä edellyttää, että nuorella on saatavilla kaikki tarvittava tieto. Maksuttoman ehkäisyn saamiseen on siksi aina liityttävä opastusta ja ohjausta.

“Toinen tärkeä seikka on löytää kullekin nuorelle sopiva ehkäisymenetelmä. “

Toinen tärkeä seikka on löytää kullekin nuorelle sopiva ehkäisymenetelmä. Kondomeja on oltava aina saatavilla, sillä ne ovat ainoa tapa ehkäistä seksitautien tarttuminen. Ehkäisypilleri on muistettava ottaa päivittäin, joten pillerien käyttöön liittyy virheen mahdollisuus. Tästä syystä pyritään suosimaan yhä enemmän pitkäkestoisia menetelmiä, kertoi dosentti ja erikoislääkäri Dan Apter. Vaikka pitkäkestoiset menetelmät, kuten kierukat ja kapselit, ovat kuukausitasolla edullisia, ne ovat iso kertainvestointi nuorelle. Poliittiset päätökset heijastuvat suoraan nuorten tilanteeseen. Suomessa seksuaaliterveyden tilanne muistutti 70 vuotta sitten kehitysmaita, Apter huomautti omassa puheenvuorossaan. 90-luvun puolivälissä raskaudenkeskeytyksiä tehtiin vähän, mutta laman seurauksena määrä jälleen kasvoi.

Maksuton ehkäisy nuorille -seminaarissa puhunut kansanedustaja ja tuleva peruspalveluministeri Annika Saarikko korosti tietoon perustuvan päätöksenteon tärkeyttä. Yksi lisäselvitystä vaativista asioista on maksuttoman ehkäisyn taloudelliset vaikutukset. Muutamista kunnista on tullut julkisuuteen myönteisiä esimerkkejä. THL on piakkoin julkaisemassa tutkittua tietoa kustannusvaikutuksista. Katriina Bildjuschkin kertoi, että alustavien tulosten perusteella maksuton ehkäisy maksaa itsensä takaisin jo lyhyessä ajassa. Saarikko toivoi, että kevään kuntavaalien jälkeen useissa kunnissa pilotoidaan maksutonta ehkäisyä. Positiiviset tulokset luovat painetta viedä hyvät käytännöt tuleviin maakuntiin.

Maksutonta ehkäisyä koskevia kuntalais- ja valtuustoaloitteita on tehty useilla paikkakunnilla. Helsingin Keskustanuoret olivat mukana käynnistämässä Helsingin kuntalaisaloitetta. Kuntavaalien aikaan tavoitetta pyritään viemään valtakunnalliseksi. Mukaan ovatkin lähteneet useimmat poliittiset nuorisojärjestöt sekä Väestöliitto ja Hivpoint. Myös esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitto tukee tavoitetta. Päämääränä on tasa-arvoiset palvelut nuorille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

| 21

KAMPANJA

Teksti: Kristiina Niemelä

VAPAAEHTOISTYÖKAMPANJA Vastaiskuna yksilökeskeisyydelle “Viime vuoden lokakuun liittohallituksessa päätettiin järjestää tempaus 100-vuotiaan Suomen kunniaksi ja haastaa Keskustanuoret eri puolilta Suomea tekemään helmi-maaliskuussa 2017 yhteensä 100 päivää vapaaehtoistyötä valitsemassaan kohteessa.” Puheenjohtaja Hilkka Kempin mukaan tempauksella halutaan lähestyä edessä siintäviä kuntavaaleja yhdessä tekemisen voimalla sekä korostaa erityisesti yhteisöjen merkitystä yhä suorituskeskeisemmässä yhteiskunnassa. -Ihminen tarvitsee yhteisöä ympärilleen huolenpitäjäksi. Kampanjan tarkoituksena on saada ihmiset heräämään ja ottamaan vastuuta omasta ympäristöstä, niin sanotusti näkemään oman päänsä ulkopuolelle. Vain tekojen kautta pystymme näyttämään esimerkkiä ja viemään asioita eteenpäin.

Vapaaehtoistyötä on tarjolla laidasta laitaan. Voi lähteä päiväksi auttamaan lastenhoidossa tai vaikkapa hankkiutua ohjaamaan jumppaa senioreille. Vapaaehtoistyötä voi olla myös esimerkiksi verenluovutus. Puheenjohtaja Kemppi kannustaakin myös niitä, jotka eivät ole vielä saaneet järjestettyä aikaa tai löytäneet paikkaa, jossa vapaaehtoistyötä tehdä. -Vapaaehtoistyö synnyttää kohtaamisia ihmisten välille sekä ymmärrystä erilaisista elämäntilanteista. Tämä on varmasti opetuksen paikka meille Keskustanuorille ja miksei muillekin.

“Vapaaehtoistyö synnyttää kohtaamisia ihmisten välille sekä ymmärrystä erilaisista elämäntilanteista.”

Kemppi mieltääkin vapaaehtoistyökamppanjan eräänlaiseksi vastaiskuksi pysähtynyttä maailmaa vastaan, jossa enenevimmissä määrin korostetaan yksilön merkitystä yhteisön sijaan.

-Se on aivan vihoviimeisintä Keskustalle ja arvoillemme, että ihminen jätettäisiin oman onnensa nojaan. Politiikan trendi kuitenkin näyttää olevan, että yksilön on pärjättävä omillaan. Ja näinhän se ei missään tapauksessa saisi mennä, Kemppi korostaa. -Vapaaehtoistyö on täydentävä voimavara, johon kuntien tulisi tulevaisuudessa panostaa aiempaa enemmän. Nyt on niin, että kunnat suhtautuvat järjestötyöhön hirveän eri tavalla, mutta pääsääntöisesti kolmanteen sektoriin ei panosteta tarpeeksi.

| 22

Kempin mukaan kamppanjasta on tullut pelkästään positiivista palautetta. -Kaikki jotka tähän ovat jo tähän mennessä osallistuneet ovat palautteen mukaan olleet innostuneita ja kokeneet itsekin saaneensa paljon.”

Kaisa Oinas-Panuma on opiskelija, joka työskenteli päivän ajan Joensuun Kansalaistalolla. Joensuun Kansalaistalo on paikka, jonne kuka tahansa saa mennä olipa kyseessä päihdeongelmainen, työtön tai koditon. Kansalaistalon tavoitteena on edistää sosiaalista tasa-arvoa, mahdollistaa osallisuuden, välittämisen, kohtaamisen ja kunnostautumisen kulttuurin syntyminen sekä kehittää yhteistyötä julkisen ja vapaaehtoissektorin välillä. Oinas-Panuma kuuli Kansalaistalosta yliopistokurssilla, kun eräät hänen kaverinsa olivat käyneet toteuttamassa siellä tutkimusta ja päätti itse ryhtyä selvittämään millaisesta paikasta oli kysymys. Halu auttamiseen ja viimeisenä sysäyksenä Keskustanuorten 100 päivää-kampanjasaivat Oinas-Panuman ottamaan yhteyttä talolle. -Se vaikutti hyvältä paikalta ja mitä enemmän siihen tutustuin ja tietoa hain, sitä tärkeämmältä tuntui hakeutua Kansalaistalolle päiväksi vapaaehtoistyöhön, Oinas-Panuma sanoo. Vapaaehtoistyön tekeminen itsessään tuntui Oinas-Panumasta hyvältä ja palkitsevalta, mutta hän myöntää käyneensä päivän aikana aikamoisen sisäisen myllytyksen läpi. -Toisaalta jossain vaiheessa minua kuitenkin alkoi ahdistamaan, kun olin johtamassa erästä ryhmää, jonne tuli työttömiä ja alkoholisteja. Oli todella hämmentävää ja karua kohdata se, millaisissa oloissa jotkut ihmiset elävät tai miten joku voi

syrjäytyä niin pahasti, että joutuu esimerkiksi vieroitukseen, hän kuvailee. -Muistan kun kävelin päivän jälkeen itkien pois sieltä, koska olin oikeasti niin isojen asioiden äärellä. Silti vapaaehtoistyön tekeminen tuntui hyvältä, kun näin kuinka paljon työni merkitsi ja liikutti ihmisiä ja kuinka hyvältä se heistä tuntui. Päivän aikana Oinas-Panuma laittoi Kansalaistalolla olijoiden kanssa ruokaa ja erityisesti mieleen jäi poika, joka jakoi ruokablogiinsa kuvan, jonka yhteydessä kertoi juuri laittaneensa ystäviensä kanssa ruokaa. -Se tuntui minusta niin hyvältä ja tiedän, että tulen vielä menemään uudelleenkin Kansalaistalolle. Voin sanoa, että avasi näkökulmia maailmaan! Oinas-Panuman mukaan Kansalaistalon johtajat olivat vain lähtiessä toivottaneet uuden vapaaehtoistyöntekijän tervetulleeksi koska vain uudelleen, kun tuntuu että on aikaa ja tekemisen puutetta. -Toki olisin voinut mennä johonkin vanhustentaloon tai jonnekin, mutta minä halusin vähän haastaa itseäni, ja sitä paitsi nyt ainakin tiedän mitä kuntapolitiikassa voi tehdä toisin, Oinas-Panuma lopettaa.

Teksti: Risto Lahti

Kurkistus Suomen metsävaikuttamisen kulisseihin Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua Suomen metsien tulevaisuudesta EU:n päätöksenteossa. Erityisesti huolta on herättänyt maankäyttöön ja metsien hiilinielujen laskentatapoihin liittyvät kysymykset, jossa Suomen pelätään epäonnistuvan. Suomella on kuitenkin metsäpolitiikassa kunnianhimoiset tavoitteet, ja näyttöjä onnistumisista.

Globaali ilmastopolitiikka ei tunnista kestävää metsätaloutta

Samaan aikaan globaalina ongelmana pidetään erityisesti

YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen alla

metsää kuitenkin on merkittävästi, eikä maaston metsit-

käynnistettiin neuvottelut oikeudellisesti sitovan pöytäkirjan neuvotteluista vuonna 1995. Muun muassa Kanada, Yhdysvallat ja Australia olivat ajamassa maankäyttösektorin mukaan ottamista, jotta siitä saataisiin muodostettua joustokeino määrällisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla metsäkadosta syntyviä päästöjä voitiin kompensoida metsien hoidosta syntyvillä nieluilla. Jo tuolloin haasteeksi muodostui, että maankäytön muutokset olivat tulossa mukaan päästö- ja nielulaskentaan, mutta itse metsien kasvua ei huomioitu täysmääräisesti. Lopputuloksena Marrakeshin osapuolikokouksessa 2001 hyväksyttiin

kehittyvissä maissa tapahtuvaa dramaattista metsäkatoa, jota halutaan ilmastopolitiikan keinoin suitsia. Meillä Suomessa tämiseen ole suuria mahdollisuuksia. Päinvastoin, olemme Euroopan metsävaltaisin maa, jolloin metsiä raivataan edelleen asumisen, liikenteen ja maatalouden tarpeisiin. Suomen kokonaispäästöistä noin 5% syntyy vuosittain metsäalan raivaamisesta. Siksi esimerkiksi pellon lisäraivaamisen suhtaudutaan EU:n maatalouspolitiikassa niin nihkeästi. Seuraava kansainvälinen neuvotteluvaihe koski Kioton pöytäkirjan 2. sitoumuskautta ja se tiivistyi Durbanin osapuolikokoukseen 2011. Ensimmäisen sitoumuskauden hyvät ehdot

“Suomen metsät muodostavat merkittävän nielun, sillä ne vastaavat 20-50% Suomen vuosittaisista kokonaispäästöistä.”

pitkälti Suomen aloitteesta muotoutunut ratkaisu laskentasäännöistä metsien hoidosta saatavien nieluyksiköiden osalta. Keskeistä Kioton pöytäkirjan ensimmäisen kauden osalta oli muun muassa se, että metsien hoidosta saatava nieluhyöty voitiin lukea joustokeinoksi maan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Jo tuolloin Suomen erityisluonne ja ongelmat nousivat esille. “Suomen metsät muodostavat merkittävän nielun, sillä ne vastaavat 20-50% Suomen vuosittaisista

hiilinielujen huomioimisesta oli mahdollisuus saada myös uuteen sopimukseen. Siitä oli kuitenkin tullut silmätikku monille kehittyville maille,

joiden trooppisten metsien kato oli ollut esillä pöydissä jo vuosia. Vaikka Suomen vaatimuksesta metsänielujen huomioiminen oli EU:n tavoitelistalla, se tippui ulos sopimuksesta tiukkojen neuvottelujen ja aikataulupaineen johdosta. Käsittelyn yhteydessä Suomelle luvattiin poikkeus EU:n sisällä, minkä johdosta Suomi ei lähtenyt kaatamaan koko sopimusta. Kokouksessa Suomea edusti ympäristöministeri Ville Niinistö. Suomi käynnisti välittömästi Durbanin jälkeen tiiviin yhteis-

kokonaispäästöistä.”

työn Komission ja jäsenmaiden kanssa, joka tuotti Suomel-

Nielujen suuruus on vahvasti riippuvainen pitkäjänteisestä

Suomelle erikseen räätälöidyllä ratkaisuilla EU:n yhteisestä

metsänhoitotoimista ja kaupallisista hakkuista, joista Suomen talous on samaan aikaan hyvin riippuvainen. Vuosikymmenten työn ansiosta meillä on hyvät edellytykset harjoittaa kestävästi intensiivistä metsätaloutta, hakkuumääriä nostaen

le poikkeusjärjestelyn EU:n sisällä vuoteen 2020 saakka. varannosta siirrettiin päästöyksiköitä joilla voidaan kompensoida metsäkadosta syntyviä päästöjä. Poikkeusjärjestelystä huolimatta aloitettiin hyvissä ajoin valmistautuminen vuoden 2020 jälkeiseen ilmasto- ja maankäyttöpolitiikkaan.

ja hiilinieluja ylläpitäen.

| 24

Suomen tavoitteena on mullistaa metsien rooli globaalissa ilmastopolitiikassa

keskuksen, Suomen europarlamentaarikkojen sekä komissaari Kataisen kabinetin kanssa. Teemaa on pidetty virallisten kokousten lisäksi esillä kahdenvälisissä tapaamisissa komissaarien ja jäsenmaiden ministereiden kanssa, Komission jär-

Marraskuussa julkaistussa kansallisessa energia- ja ilmas-

jestämissä työpajoissa, omissa vaikuttamistilaisuuksissa Brys-

tostrategiassa linjataan Suomen jatkotoimista siten, että ta-

selissä, uutta tutkimustietoa tuottamalla sekä kirjelmöimällä

voitteena on hakea ensisijaisesti koko EU:ta koskeva ratkaisu,

komissioon ministereiden toimesta. Esimerkiksi tammikuussa

joka samalla turvaa Suomen tavoitteet. ”Kansallisen poikke-

Saksassa järjestettävien Grüne Woche – elintarvikemessujen

uspykälän sijaan nyt ollaan hakemassa perustavanlaatuista

yhteydessä on tavoitteena tavata useampia jäsenmaiden

muutosta koko globaaliin ilmastopolitiikkaan. Nyt esitetyt

ministereitä aiheen tiimoilta maatalous- ja ympäristöministeri

hiilinielujen laskentatavat eivät kannusta Suomen kaltaista

Kimmo Tiilikaisen toimesta. Lisäksi Tiilikaisen johdolla tavat-

metsäteollisuusvaltaista ja metsäistä maata toimimaan yhä

tiin maaliskuun alussa suuri joukko eri jäsenmaiden meppejä,

aktiivisemmin metsien kasvun puolesta. Tämä on nurinkurista

jotka ovat tavalla tai toisella valmistelemassa Suomelle tärkei-

tilanteessa, jossa ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää

tä teemoja eri puolueissa.

kaikkien mahdollisten hiilinielujen käyttöönottoa. Kun metsiä hoidetaan teollisuuden tarpeisiin, ne kasvavat nopeammin ja

Julkisuudessa käytyä keskustelua Suomen metsäedunval-

sitovat enemmän hiiltä itseensä. Esimerkiksi puurakentamisen

vonnan epäonnistumisesta ja sen ”myöhästymisestä” voi

kautta hiiltä voidaan sitoa rakennuksiin kymmeniksi vuosiksi,”

pitää historiaa silmälläpitäen varsin erikoisena. Perinteisesti

maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kuvaa

Suomen edunvalvonnassa yhteisessä rintamassa on pysytty

Suomen kunnianhimoisia tavoitteita.

loppuun saakka, eikä kintaita ole tiputettu kesken projektin. Tällä linjalla on syytä toimia myös jatkossa. Osoituksena

Suomen kaltaisen, pienen jäsenmaan kannalta on välttä-

Suomen onnistuneesta metsäedunvalvonnasta voidaan myös

mätöntä, että onnistumme löytämään muita samanmielisiä

pitää sitä että Komission ns. Talvipaketissa linjaamat bioener-

kumppaneita tavoitteemme taakse. Tämän johdosta Suomi

gian kestävyyskriteerit tukevat suomalaisen bioenergian käyt-

onkin toiminut proaktiivisesti, ja onnistunut kokoamaan met-

töä ja sen lisäämistä. Tämä tavoite oli samalla tavalla pitkän

säisiä maita yhteen. Tästä esimerkkinä voidaan pitää touko-

ajan vaikuttamisen lopputulos, jota kotimaan metsäsektorilla

kuussa 2016 Suomen kokoamaa, kymmenen EU-jäsenmaan

jännitettiin.

allekirjoittamaa kirjelmää, joka osoitettiin asiasta vastaaville ympäristökomissaari Canetelle sekä maatalouskomissaari

Jotta Suomen vaikuttaminen EU-tasolla onnistuu myös

Hoganille.

tulevaisuudessa, se edellyttää kansallisella tasolla riittävien edunvalvontaresurssien turvaamista Brysselissä. Valitettavan

Huhtikuusta 2014 saakka Suomi on keskustellut aiheesta eri

monet teolliset alat Suomessa ovat edelleen eurooppalais-

EU-yhteyksissä useita kymmeniä kertoja, ollen monesti itse

ten kattojärjestöjensä edunvalvonnan varassa, vaikka niiden

oma-aloitteinen koollekutsuja. Onnistuva vaikuttamistyö

tavoitteet saattavat olla joissakin tilanteissa päinvastaisia

edellyttää pitkäkestoista ja eri suunnista tapahtuvaa viestimis-

yritystemme tai kansallisen etumme kannalta.

tä eri tasoilla EU:n päätöksentekoelimissä. Suomen EU-vai-

Poliittisten puolueiden ja erityisesti nuorisojärjestöjen on

kuttamisen kannalta on esimerkiksi pidetty mielekkäänä

syytä suunnata katseita yhä pidemmälle Eurooppaan, jossa

kutsua Komission ja muiden jäsenmaiden edustajia Suomeen,

yhä suurempi osa päätöksistä tehdään. Tätä taustaa vasten

tutustumaan maamme erityisolosuhteisiin. Esimerkiksi Maltan

Keskustanuorten KV-jaoston henkilövaaleja sekä Keskus-

maatalousministerin vinkkelistä metsien hiilinieluilla ei toden-

taopiskelijoiden säännöllisesti toistuvaa harjoittelijakiertoa

näköisesti ole yhtä suurta merkitystä EU-vaikuttamisessa kuin

Brysselissä voidaan pitää erinomaisia askeleina kohti yhä

Suomelle, joten ihan perinteistä jalkatyötä tiedon levittämi-

kansainvälisempää ja eurooppalaisempaa Keskustaa. Muissa

seksi riittää.

puolueissa on havaittavissa jo aktiivista vaalityötä seuraavia eurovaaleja silmälläpitäen. Mistä Keskusta löytää seuraavan

Suomessa edunvalvontaa on metsäkysymyksessä tehty

Riikka Pakarisen nuorten sukupolvien edustajaksi Brysselin

tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän, ministeriöiden, Joen-

kabinetteihin?

suussa sijaitsevan Euroopan metsäinstituutin, Luonnonvara-

| 25

AATTEEN ABC

Tällä palstalla käsitellään keskustalaista aatetta historianopiskelija Lauri Heikkilän kirjoittamana.

AATTEEN ABC MILTÄ POHJALTA POLITIIKKAA TEHDÄÄN?

okaisella on syynsä lähteä politiikkaan. Ja ajattelumalli,

yhdistelmä arvoja, aatteita ja näistä kumpuavia käytäntöjä.

joka antaa avaimet yhteiskunnalliseen kehittämiseen.

Arvot ovat jotakin puolustettavaa, jotakin joka on pohjalla ja

Politiikanteon tavat voisi jakaa karkeasti kolmeen perus-

taustalla, mutta ideologiat ovat väline mennä eteenpäin.

lähtökohtaan; arvoihin, ideologioihin ja aatteisiin. Nel-

jäntenä voitaisiin mainita pragmaattinen ”yhteisten asioiden hoitaminen”, mutta se ei ole mielekästä tarkasteltaessa syväl-

Aate – ihanteet

lisiä arvoja, ideologioita ja aatteita. Ihanteistahan politiikan

Aate on termeistä kaikkein abstraktein; se on sydämessä syk-

tulee lähteä!

kivä halu mennä kohti ihanneyhteiskuntaa. Aatteet sisältävät

Arvot – mistä ei voi tinkiä?

ihanteita, useampia tai harvempia. Aatteiden ja arvojen välillä on merkittävä määrittelyero, vaikka niissä on paljon samaakin. Esimerkiksi sivistys voi olla sekä arvo että aate. Arvo on jo

Aatteet ja ideologiat voivat muuttua ja kehittyä, mutta arvot

olemassa, aatetta kohti halutaan mennä. Sitten kun maailma

ovat yksittäisiä asioita, joista yksilön on vaikea tinkiä. Arvot

on valmis, aate muuttuu vallitsevaksi perusarvoksi. Keskusta-

ovat myös henkilökohtaisempia. Arvoja voivat olla vapaus,

laiset sivistys- ja ihmisyysaate ovat jatkuva prosessi; ihmise-

vastuullisuus, tasa-arvoisuus, elämän ja kuoleman kysy-

nä oleminen kehittyy koko ajan ja jokaisen sukupolven on

mykset, uskonnolliset arvot ja niin edelleen. Politiikassa on

vuorollaan löydettävä oma sivistyksensä. Nämä aatteet eivät

yleisesti mielenkiintoista se miten tärkeäksi arvoakseli on

ehkä koskaan valmistu, eikä pidäkään. Sivistyksen ja ihmi-

muodostunut; konservatiivi-liberaali -akseli määrittää politii-

syyden ihannetilaa tulee tavoitella. Keskustalaisuuden lisäksi

kanteon arvopohjaa yhä enemmän. Arvopuolueita Suomessa

vasemmistolaisuus on toinen vahva aate – proletariaatin

ovat lähinnä vihreät, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.

vallan kautta tavoitellaan ihanteellista tulonjaon tilaa. Kaikilla

Kyseiset puolueet pohjaavat politiikanteon, enemmän tai vä-

on yhtä paljon hyvää ja kaikki tekevät yhdessä työtä yhteisen

hemmän, ehdottomiin arvoihin. Arvopolitiikassa on kuitenkin

hyvän eteen. Keskustalainen aate lähtee henkisistä ihanteista,

fundamentaalisia ongelmia; jos poliitikko lähtee edustamaan

vasemmistolainen materialistisista.

tiettyä arvopohjaa, hän kohtaa ongelmia: miten teet politiikkaa sellaisen tahon kanssa, joka edustaa täysin itsellesi vastakkaisia arvoja? Entä miten teet oikeasti politiikkaa? On helppo sanoa että tasa-arvo tai sivistys on tärkeä arvo, ilman että sille antaa sisältöä.

Ideologia – oppikokonaisuus

Keskustalaisuuden arvot, ideologia ja aate? Väittäisin että yhteiskunnan tulee perustua maltilliselle vasemmisto-oikeisto -jaolle. Liberaali-konservatiivi -arvoakseli ei vastaa kysymyksiin keskinäisistä yhteiskunnallisista suhteista tai omaisuudenjaosta. Poliittisen keskustan tehtävä on

Ideologia on oppikokonaisuus. Arvoista ja aatteista am-

luoda vapauden ja vastuun synteesi oikeiston ja vasemmiston

mennetaan, mutta myös käytännön toimintatavat voidaan

välille. Uskomme että sivistymällä löydetään yhteiset ihanne-

määritellä tarkemmin. Ideologialla on liikkumatilaa, siihen voi

tilat. Sivistyneen kansan keskinäinen demokratia on se mihin

sisältyä ihanteellisuutta, mutta se voi olla myös pragmaattis-

me keskellä uskomme.

ta. Esimerkiksi kokoomus on ideologinen puolue; kokoomuksessa sekä arvostetaan pragmaattista asioiden hoitoa, että uskotaan vapaan markkinatalouden olevan hyvä malli yhteiskunnankin kehittämiselle. Ideologia on oppikokonaisuutena | 26

ULKOSUHTEET

PAKOLAISPOLITIIKKAA

Ateenassa Teksti: Saara Jokela

Euroopan liberalinuoret järjestivät The New Europeans workshopin Ateenassa, 24.-26.02.2017. Sain mahdollisuuden osallistua siihen. Pääaiheena oli maahanmuuttoon ja pakolaiskriisiin liittyvät kysymykset - etenkin ratkaisujen löytäminen Välimeren ylittävien pakolaisten tuomiin haasteisiin, joita Euroopan maat kohtaavat. Osallistujat olivat kirjoittaneet aiheeseen liittyvän esseen, jolloin jokainen pääsi tutustumaan aiheeseen jo etukäteen.

toiveenaan oli päästä takaisin kouluun. Osalla heistä koulunkäyntiin on tullut usean vuoden tauko sodan ja pakomatkan vuoksi. Nuoret kertoivat, etteivät he enää uskalla unelmoida, koska on elettävä päivä kerrallaan ilman tietoa pysyvästä kodista.

Keskeisenä ongelmana he kertoivat menettelyaikojen pituuden. Suurin osa turvapaikanhakijoista joutuu odottamaan yli puoli vuotta ilman tietoa tuleLähdin Ateenaan suuvasta. Tämän jälkeenkään “Nuoret kertoivat, etteivät rella mielenkiinnolla, monilla ei ole tietoa milloin he enää uskalla unelmoida, sillä pakolaispolitiikka he pääsevät lähtemään. on mietityttänyt itseäni koska on elettävä päivä kerrallaan Pahimmillaan turvapaikovasti. Kuinka kriisiin ilman tietoa pysyvästä kodista.” kanhakijat joutuvat siis löydettäisiin inhimilliodottamaan vuosia ennen siä, mutta silti järkeviä ratkaisuja? Aloitimme kuin voivat aloittaa elämänsä uudessa maassa. esittelemällä omat esseemme. Eri maiden Tämä aika on poissa opiskelulta ja integroinongelmat nousivat esille. Onnistumiset ja nilta. Toinen suuri ongelma on itse pakomathyvät kokemukset pakolaisten kanssa näkyika. Se on traumaattinen ja erittäin vaarallinen, vät esseissä. Kävimme samalla termistöä läpi: usein ihmiskauppiaiden järjestämänä. esimerkiksi englanninkielen sana immigrant kuvaa paitsi ulkomaisia, myös kotimaan sisälPäällimmäisenä workshopista mieleen nousi, lä muuttavia ihmisiä. Se kuvaa suurinta osaa että silmiä ja rajoja emme voi sulkea apua tarmeistä. Tapahtumassa useampi asiaan vitsevilta. Sota on pakottanut ihmiset vaaralpereehtynyt ihminen esitteli aihetta useasta liselle pakomatkalle, me voimme vielä auttaa. eri näkökulmasta. Suuri osa Euroopan maista tarvitsisi kipeästi Lisäksi pääsimme tutustumaan vastaanottokeskukseen. Mieleenpainuvin oli keskustelu nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa. Heidän

työikäisiä ihmisiä. Meillä on mahdollisuus auttaa niin apua tarvitsevia kuin myös itseämme. Nopeat päätökset ja yhteistyö EU:n sisällä olisivat nyt erityisen tärkeitä. | 27

LIFESTYLE

Teksti: Laura Hämäläinen Kuvat: Mmiisas Youtube

Tubessa vaikutetaan tavallisilla asioilla:

“Haluan inspiroida”

Mielipiteet eivät synny tyhjiössä. Uusia vaikuttajia syntyy

ajatusten jakamisesta videon muodossa. Siitä lähtien elämä

politiikan lisäksi sosiaalisessa mediassa. Heiltä ei haeta kärk-

on rullannut kovaa vauhtia.

käitä vastauksia vaan samaistumispintaa – ja kommenttiboksi,

- Hurjaa, miten pitkälle on päästy ujon keuruulaisen

johon purkaa tuntoja.

lukioajoista, Miisa miettii.

Sosiaaliseen mediaan on syntynyt uusi ryhmä mielipidevai-

Nyt 22-vuotias videobloggaaja opiskelee Tampereen yliopis-

kuttajia. Blogien, videoblogien ja muiden some-alustojen

tossa ja tekee videoblogia työkseen. Työssään hän on kiinni

supertähdet tuovat esiin arkea ja juhlaa. Heidän elämänsä kiinnostaa, ja heillä on sananvaltaa. Vuonna 2016 Kauppalehti Option selvittämälle vaikutusvaltaisimmat TOP100 listalle nuorimpana vaikuttajana noussut Miisa Rotola-Pukkila on

lähes vuorokauden ympäri.

“En ole koskaan aiheuttanut ”someraivoa””

heistä yksi. Viihdevaikuttajien kategori-

- Julkaisen viikossa 2-5 videota ja teen yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa. Järjestän meet and greet -tapahtumia, ylläpidän kaikkia sosiaalisen median tilejäni ja juoksen tapaamisissa Tampereen ja Helsingin välillä.

assa Miisa pääsi tuttuun seuraan. Listalta löytyivät esimerkiksi Tuomas Enbuske, Markus Selin ja Cheek eli Jare Tiihonen.

- Siinä ohessa pitäisi vielä opiskellakin, Miisa naurahtaa.

Miisa, tutummin Mmiisas, vaikuttaa sosiaalisessa mediassa. Ja

Kun Miisa puhuu, sadattuhannet seuraavat. Nuorella tubetta-

hän on aivan tavallinen nuori.

jalla on Youtube-kanavallaan noin 314 400 tilaajaa, Instagra-

Miisa latasi neljä vuotta sitten ensimmäisen videonsa seu-

missa 383 000 seuraajaa ja Twitterissä 37 200 seuraajaa. Siinä

raajien katsottavaksi. Katsojat ihastuivat, ja hän itse innostui

on monta silmäparia katsomassa. | 28

Youtubessa käydään keskustelua Sosiaalisessa mediassa kommentointi on helppoa. Myös Miisa joutuu pohtimaan aika ajoin sitä, miten helppoa joidenkin on nimimerkin takaa kommentoida. - Keskustelu sosiaalisessa mediassa on hyvin vapaata, ja joskus vähän liiankin vapaata, Miisa toteaa. Vahvasti yhteiskunnallisiin asioihin hän ei lähde ottamaan

LIFESTYLE

- En ole koskaan aiheuttanut ”someraivoa”. Sillä linjalla jatketaan. Miisa on löytänyt Youtubesta oman kanavansa ajatusten jakamiseen ja tunteidensa näyttämiseen. Mielipidevaikuttajan leima iskeytynyt suosittuun tubettajaan kuin vahingossa. Hänelle omien tunteiden näyttäminen videolla tuntuukin helpommalta, kuin omien ajatusten kertominen kasvokkain. Miisa on vaikuttajana aito. Hän ei halua vihjailla tai pakottaa

kantaa. Miisa on itse tehnyt itselleen selväksi, mistä haluaa puhua. Se on hänen katsojiansa koskettavat ja kiinnostavat asiat. Miisan vahvuus mielipidevaikuttajana onkin juuri se. Ne arkiset asiat. Hänen videoillaan keskustellaan katsojien toivomista asioista: - Olen herättänyt paljon keskustelua eri aiheisiin liittyen uudella aamupalasarjallani, jossa puhun katsojien toivomista asioista. Aiheet vaihtelevat ulkonäköpaineista yliopisto-opiskeluun. Hän kokee onnistumisen tunteita, kun katsojat pystyvät puhumaan asioista videoiden kommenttikentässä. - Tämä on tapa, jolla tykkään vaikuttaa! Miisa kannustaakin kaikkia tarttumaan ja tutustumaan Youtuben sisältöihin. Hän korostaa, miten aktiiviset katsojat ja kommentoijat tekevät Youtubesta todella vuorovaikutteisen median.

Aito vaikuttaja Miisa kuvailee olevansa enemmän neutraali vaikuttaja. Hän tuo ajatuksiaan ilmi, mutta ei halua provosoida ketään. Hän välttää vahvojen mielipiteiden ilmaisua siinä vaiheessa, jos kokee, että siitä seuraa enemmän huonoa kuin hyvää.

ketään seuraamaan omia mielipiteitään. Vaikuttaminen tulee luonnostaan, kun ihmiset innostuvat Miisan tekemisistä. Esimerkiksi kasvissyönti näkyy Miisan tilillä erilaisina kokkausvideoina. Tubettaja on onnellinen siitä, jos joku innostuu kokeilemaan uusia makuja tai löytää kasvisruokia hänen kauttaan. - Haluan inspiroida ihmisiä, en kääntää heidän päätään.

| 29

KENTÄN ÄÄNI

Suomi ansaitsee

tasa-arvoisemman työelämän ja tasa-arvoisemman työhaun

eidän pitää edistää yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden toteutumiseksi tarvitaan väkeviä toimia yhdenvertaisuuden puolesta. Meidän pitää kannustaa ihmisiä hakemaan töitä äidinkieleen, kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Hyvä esimerkki olisi nimetön työnhaku. Nimettömässä työnhaussa sähköisistä työhakemuksista poistetaan esimerkiksi työnhakijan nimi, sukupuoli, syntymäpaikka ja muita henkilötietoja. Näin voimme edistää

mahdollista syrjintää kohtaavien henkilöiden mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi. Tämä asia on erityisen tärkeä maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille. Monien elämä ja tulevaisuus voi riippua siitä, että pääsee työhön ja laajemminkin työelämään. Työ on parasta kotouttamista ja parasta hyvinvointia mitä voimme tarjota ihmisille. Helsingin ja Espoon kaupunki ovat kokeilleet nimetöntä rekrytointia. Kokemukset ovat positiiviset. Miksi tätä hyvää käytäntöä ei vietäisi kaikkialle Suomessa? Nyt kysynkin sinulta arvon kunnallisvaalien ehdokas: Oletko valmis ajamaan ja edistämään tätä asiaa kunnassasi, jos pääset valtuustoon? Kirjoittaja: Abdihamiid Ismail

Ihmisten yhdenvertainen kohtelu taattu perustuslaissa Tasa-arvotyön tavoitteena on taata kaikille tasa-arvoinen kohtelu sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöstä johtuvasta syystä riippumatta. Sukupuoli tai muu henkilöstä johtuva syy ei saa olla syynä eriarvoiseen kohteluun myöskään työelämässä. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan ihmisten välitöntä tai välillistä syrjimättömyyttä henkilöstä johtuvien ominaisuuksien vuoksi. Näitä ovat mm. kansalaisuus tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, ikä, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen sekä vamma tai sairaus. Lähde: JHL

| 30

Teksti ja kuvat: Maiju Korhonen

IRTI JUURISTA:

Myanmar -hämmentävä aikamatka

Myanmar vai Burma? Vuosina 1948-89 käytössä ollutta nimeä Burma käytetään protestiksi sotilasjunttaa kohtaan, mutta paikalliset puhuvat Myanmarista. Maa on avautunut turisteille vasta viime vuosina, vaikka mihin tahansa ei edelleenkään ole asiaa. Halusin tukea orastavaa demokratiakehitystä matkustamalla sinne joulukuussa 2016. Kaksi asiaa ovat erottamaton osa myanmarilaisten arkea: uskonto ja kulttimainetta nauttiva Aung San Suu Kyi.

Paikkoja buddhalaisuuden harjoittamiseen on pienistä kadunvarsien alttareista maan suurimpaan temppeliin Shwedagon Pagodaan. Oppositiojohtaja Suu Kyin kuviin törmää kaikkialla: kodeissa, majataloissa, kioskeissa. Hänen ansiostaan kiinnostuin maasta. Matkaani hallitsi ristiriitainen tunne: siellä minä rikas länsimaalainen liitelin kuumailmapallolla Baganin temppelialueen yllä, kun tavalliset ihmiset kamppailevat perusoikeuksien kanssa.

Matka Myanmariin on myös matka ajassa kymmeniä vuosia taaksepäin. Yangon on ulkoisesti kuin mikä tahansa kaakkoisaasialainen suurkaupunki kolonialistisine rakennuksineen ja puistoineen. Myanmarilaiset sen sijaan ovat aivan omassa sarjassaan: vieraanvaraisia, ystävällisiä ja aidosti uteliaita tulijoita kohtaan.

KULTTYYRIA

Come to Finland!

ansallismuseo on monelle tut-

että kovin vähän on Suomen maabrän-

tu luokkaretkikohde. Suomen

dissä mikään muuttunut

100-vuotisjuhlan kunniaksi

vuosikymmenten saatossa.

museon vaihtuvien näyttelyiden sarjan

Mielenkiintoisen ja harvemmin koetun

avaa Come to Finland -näyttely, jossa

ulottuvuuden ne kuitenkin tarjoavat

on esillä noin 100 kappaletta suomalai-

kotimaamme historiasta kiinnostuneille.

sia matkalujulistetta, jotka kaikki ovat autenttisia alkuperäispainoksia.

Julisteiden lisäksi näyttelyssä on esillä Kansallismuseon kokoelmista matkus-

Aikana ennen netin valtavaa markki-

tamiseen liittyvää esineistöä ja matka-

napotentiaalia, halpalentoyhtiöitä tai

muistoja. Lisäksi esillä on tämän päivän

keskiluokan kaupunkilomia, suomalaiset

taiteilijoiden toteuttamia julisteita – ku-

matkailujulisteet koristivat matkatoi-

via siitä, miten he tämän päivän Suo-

mistojen seiniä ja ikkunoita kaikkialla

men näkevät ja kokevat. Näissä teoksis-

Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vuosien

sa henkilöt saavat enemmän painoarvoa

ajan suomalaiset matkailuyritykset,

maisemien sijaan.

Teksti: Katja Asikainen

kaupungit ja lomakohteet luottivat täysin julisteisiin markkinointikanavana ja

Come to Finland-teeman takaa löytyy

niihin oltiin valmiita satsaamaan aikaa,

hieman yllättäen designyritys, joka myy

vaivaa ja taiteellista kunnianhimoa.

sisustustuotteita sekä käyttöesineitä,

Suomalaiset matkailujulisteet luottivat

joiden kuvitus perustuu suomalaisiin

eksoottisiin vahvuuksiimme: niissä

matkailujulisteisiin. Yritys on laajentanut

esiintyy järviä ja lumikinoksia, metsä-

myös Ruotsiin. Ja kas vain, myös Kan-

maisemaa sekä Itämeren valkea helmi:

sallismuseon näyttely päättyy pieneen

Helsinki. Julisteita katsellessa tajuaa,

julistepuotiin.

® Come to Finland Publishing 1940-luku

Heterot pyytävät anteeksi homoilta

Teksti:Aleksi Koivisto

om Of Finland saapui sateenkaariväen pitkällisen odotuksen ja jännityksen jälkeen Suomi100-juhlavuodelle. Elokuva kertoo taiteilija ja nahkasetä Touko Laaksosen elämänkerran, jossa juoni johdattelee upeasti läpi homouden historiaa Suomen sotavuosista 1990-luvulle. Elokuva antaa suomalaiselle heterolle uuden näkökulman Suomen historiasta värikkäiden lasien läpi.

Näyttelijäsuoritukset ovat loistavia ja tuotanto on suomalaiseksi elokuvaksi erittäin laadukas. Elokuva korostaa homoseksuaalisuuden halveksuntaa, häpeää ja likaisuutta läpi vuosikymmenien. Rakkaus ja tunteet jätetään elokuvassa valitettavan pieneen sivuosaan. Stetereotypioita rikotaan ja rakennetaan. Jänis nostetaan pöydälle ja heterot pyytävät anteeksi. Kirjoittaja on Setan varapuheenjohtaja ja keskustanuori Vaasasta.

| 32

SARJAKUVA

Sarjakuvataitelija: Anssi Ylirรถnni

Sarjakuva

| 33

MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Terveisiä PIRKANMAALTA!

untavaalikiima on jo pikkuhiljaa käsin kosketeltavaa ja

sa vuotavassa laivassa, joka uppoaa jossain vaiheessa. Paras tapa

paljon on vielä töitä tehtävänä. Ratikan rakennustyöt on

kerätä elämänkokemusta ja viisautta on asua maaseudulla sekä

jo aloitettu ja muutenkin Tampere uudistuu kovaa vauh-

kaupungeissa. Tämä on varsinkin Keskustanuorten voimavara, joka

tia. Pirkanmaalla on paiskittu hartiavoimin töitä parempien kuntien

tulee hyödyntää tehokkaasti. Uskon vahvasti, että jokaisesta ihmi-

puolesta ja tilanne näyttää hyvältä tällä hetkellä. Varsinkin Tampe-

sestä löytyy se pieni kepulainen sisältä. Se täytyy vain kaivaa sieltä

reella on tapahtunut hyviä asioita viimeisen vuoden aikana. Olemme

esiin. Olen huomannut tämän tehdessäni aktiivista jäsenhankintaa

saaneet runsaasti lisää Keskustanuorten toiminnasta kiinnostunei-

messuilla ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Ihmisten arvot loppu-

ta mukaan ja kuntavaalien myötä myös lisää jäseniä joukkoomme.

jen lopuksi ovat kuitenkin melko samanlaisia. Jokainen haluaa tul-

Suunnitteilla on järjestää jo toinen uusien ilta puolenvuoden sisään.

la kuulluksi ja hyväksytyksi yhteiskunnassa. Ihmiset haluavat asua

Positiivista pöhinää on havaittavissa joka puolella ja toimintamme

puhtaassa ympäristössä. Oma terveys on tärkeä osa elämää. Ihmiset

on vahvassa myötätuulessa. Tästä voin kiittää hyvää ja aktiivista joh-

haluavat kehittää itseään. Näiden asioiden ajamiseen tarvitsemme

tokuntaa sekä jäseniämme.

Keskustalaista sivistystä.

Vaikka jokaisella tuntuu nykyaikana olevan kiire joka paikkaan ja

Pirkanmaan suurimmassa kaupungissa Tampereella pyörät siis pyö-

kalenterit pursuavat tekemistä, olemme silti löytäneet aikaa myös

rivät yhä kovenevaan tahtiin. Kehyskunnat asettavat oman haas-

yhdessä tekemiseen. Yhdessä tekemisen tunnetta on vaikea korjata

teensa toimintaa. Tarvitsemme myös pieniltä paikkakunnilta nuoria

sooloilemalla. Yhdessä vietetyt illat kahvilassa kannanottoja kirjoit-

mukaan toimintaamme. Tämä asettaa haasteen johon pitää jossain

taen ovat se voimavara josta itse saan kipinää kehittää toimintaa

vaiheessa toden teolla tarttua. Valitettavasti aika on rajallista kaikil-

ja tehdä politiikkaa. Me nuoret saamme huomattavasti enemmän

la, eikä kukaan pysty venymään mahdottomiin suorituksiin. Tulevat

aikaiseksi yhdessä tekemällä kuin yksin puurtaessa. Yhteisöllisyys on

kuntavaalit ovat hyvä paikka näyttää kyntemme. Viestimme on erit-

meillä Pirkanmaalla tärkeä osa toimintaamme ja ajaa meitä eteen-

täin selvä tulevissa kuntavaaleissa: nuoria tarvitaan kipeämmin kuin

päin.

koskaan näissä kuntavaaleissa.

Pirkanmaalla haluamme aidosti tarjota betonivihreydelle ja muille

Ville-Veikko Päivömaa Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja

utopiaa hipoville ajatuksille Keskustalaisen, järkevämmän vaihtoehdon kaupungeissa ja sen kehyskunnissa. Olemme iskeneet siihen ikäryhmään ja porukkaan, joka tulee olemaan Keskustapuolueelle elinehto tulevaisuudessa. Nimittäin maaseudulta kaupunkeihin muuttavat nuoret. Nämä nuoret ovat tulevaisuuden voimavara ja tulevaisuuden tekijöitä. Jos emme saa näitä maalaisjärjellä varustettuja nuoria mukaan toimintaamme, matkustamme tulevaisuudes-

| 34

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2017 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Teemu

Anna Viljanen

Juho Kekäläinen

Suomalainen

Haukipuro

044 276 4224

050 394 6913

050 364 7287

044 093 1805

anna.viljanen@gmail.

juho.kekalainen@

suomalainen89

teemu.haukipuro@

com

gmail.com

@suomi24.fi

hotmail.com

KAINUU

PIRKANMAA

ETELÄ-

Janne Kallunki

Suvi Mäkeläinen

UUSIMAA

POHJANMAA

044 057 3407

045 113 4194

Sami Ronkola

Henni Sippola

kallunki.janne@

suvi.makelainen@

040 192 4600

040 756 9418

outlook.com

sami.ronkola@gmail.

sippolahenni@

com

gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

VARSINAIS-

Heli Hänninen

POHJANMAA

KARJALA

SUOMI

050 439 6046

Matilda Raiskila

Susanna

Kenneth Sundberg

poppe.hanninen

044 209 0216

Meriläinen

040 063 8755

@gmail.com

matilda.raiskila@

040 721 2539

kenneth.k.sundberg

gmail.com

susanna.merilain-

@gmail.com

en@outlook.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Karl-Mikael Grimm

Samuli Mattila

POHJANMAA

044 307 5717

050 307 2772

Hanna Markkanen

karl-mikael@

samuli.mattila@

050 571 5502

grimm.fi

nuva.fi

markkasenhanna @gmail.com

HÄME

KYMEN-

POHJOIS-

Santra Rauhaniemi

LAAKSO

SAVO

050 911 0936

Jori Pahtaharju

Toini Juvonen-

santrar@hotmail.

040 685 8589

Nissinen

com

jori@pp1.inet.fi

050 365 0106, toinij@hotmail.com

Piirien toiminnanjohtajat 2017 ETELÄ-KARJALA Jere Paajanen 050 312 2206 etela-karjala@keskustanuoret.fi

HELSINKI Sonja Vojnovic 044 977 5230 helsinki@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjanvaara 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 ita-savo@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO Sofia Seittenranta-Vekkeli POHJOIS-POHJANMAA 045 845 7005 Niko Pesola kymenlaakso@keskustanuoret.fi 044 7546676 pohjois-pohjanmaa@keskustaLAPPI nuoret.fi Kai Puro 040 837 9867 POHJOIS-SAVO lappi@keskustanuoret.fi Toni Viljamaa 044 215 6246 PIRKANMAA pohjois-savo@keskustanuoret.fi Miro Marjamäki 0503036493 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

ETELÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 etela-savo@keskustanuoret.fi HÄME Miro Marjamäki 0503036493 hame@keskustanuoret.fi

KAINUU Anna Komulainen 0440 496018 kainuu@keskustanuoret.fi KESKI-POHJANMAA Mari Pohjavaara (06) 831 2373 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

| 35

POHJOIS-KARJALA Toni Vilhamaa 044 215 6246 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

SATAKUNTA Sonja Lautamatti 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi UUSIMAA Joonas Salmi uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI Aino Piippo 0400407515 varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys