Juuri 4/16 by Suomen Keskustanuoret

TEEMA: Koulutusleikkaukset | s.10

TEEMA: Tampere3 | s.16

KASVUN PAIKKA: Kultainen nuoruus | s.22

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 4/16 - KOULUTUS

PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Koulutusleikkausten inspiroimana

itelet kädessäsi vuoden neljättä

vahvasti mukana media-alan muutoksessa.

ja viimeistä JUURI-lehteä. Mitä nuorkeskustalaisen

ensimmäinen numero on pyhitetty kuntavaaleille. JUURI rohkaisee tässä vaiheessa

aikakausleh-

Neljännen JUURI-lehden teema on koulutus.

kaikkia kiinnostuneita lähtemään Keskustan

den vuosi on pitänyt sisällään? Päätoimit-

Lehden sivuilla pääset lukemaan päivitetystä

ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa ja rakenta-

tajan vaihtuminen ja nettijuuren sisällön

opetussuunnitelmasta ja Tampereen korkea-

maan omasta kotikunnasta entistä parempaa

lisääntyminen ovat olleet vuoden merkittä-

koulujen mahdollisesta yhteenliittymästä.

paikkaa elää!

vimpiä asioita. Olemme saaneet mukaan toi-

JUURI on huolissaan Sipilän hallituksen te-

mittajakuntaamme monta uutta ja innokasta

kemistä koulutusleikkauksista. Haluamme-

Toimitussihteerimme Suzana Bincl siirtyy

kirjoittajaa. Tämä on lehdelle erityisen tär-

kin teemavalinnallamme herättää ajatuksia

vuoden vaihteen jälkeen uusien haasteiden

keä asia, koska haluamme tarjota jokaiselle

suomalaisesta koulutuskentän tulevaisuu-

pariin. Näin ollen tämä lehti on hänen vii-

kirjoittamisesta tai kuvaamisesta kiinnos-

desta ja tuoda toivoa opiskelevien nuorten

meinen. Kiitos Suzanalle hienosta työstä leh-

tuneelle keskustanuorten jäsenelle paikan

keskuuteen. Silja Silvastin koulutusleik-

den ulkoasun ja taiton suhteen.

päästä tuomaan oman työpanoksensa lehden

kauksista kokoaa yhteen ajatuksia ajankoh-

valmistumisen eteen.

taisesta ja nuoria koskettavasta aiheesta.

Ensi vuonna panostamme erityisesti julkai-

Kuntavaalit lähestyvät ja Keskustanuoret on

sualustoihin: Lehtemme nettisivut tulevat

virittänyt vaalikoneistoaan kuntoon viimeis-

muuttumaan ensi vuonna käyttäjäystä-

tään Kokkolan liittokokouksesta lähtien.

vällisemmiksi. Paperinen lehti ilmestyy

Liittokokouksessa hyväksytty nuorkeskus-

jatkossakin neljä kertaa vuodessa, mutta

talainen kuntavisio on nuorisopolitiikan

nettisivujamme tullaan kehittämään en-

kentällä uraauurtava paperi. Visio osoittaa,

tistä paremmin printtilehteä tukevaksi ja

että olemme valmistautuneet kuntakentän

täydentäväksi. Myös printtilehden sisältö

muutoksiin ja meillä on tarjota ideoita ko-

Juho Korpela | PÄÄTOIMITTAJA

kokee muutoksia vuoden alussa. JUURI on

tikuntiemme kehittämiseen. Ensi vuoden

paatoimittaja@keskustanuoret.fi

KEMPIN KANNOILLA

Vallankumouksista vaalivoittoon

ulunut vuosi 2016 ei ollut Kes-

Keskustanuoret

vuodesta

Suomen juhlavuonna 2017 Keskustanuo-

kustanuorille helppo. Pääminis-

myös nuorten syrjäytymisen vastaisista

rilla on kaksi päätavoitetta: Löytää tuhat

teripuolue Keskustan vastuun-

taisteluista, joiden myötävaikutuksesta

nuorta ehdokasta kuntavaaleihin, voittaa

kanto painoi niskassa ja toisaalta Suomen

valtion budjettiin lisättiin 14 miljoonaa

vaalit ja kiertää Kenubiilillä kaikki Suo-

suurimman

nuorisojärjestön

nuorten palkkatukeen sekä etsivään nuo-

men kunnat sekä saada kaikille jäsenilleen

maine juoksi edellä. Vuosi oli kuitenkin me-

risotyöhön. Kevään kampanja ”Työkyky”

vaikuttajakokemus. Me olemme kasvatus-

nestyksekäs.

ja syksyn kampanja ”Hei Haloo” eivät

järjestö, jonka tärkein tehtävä on näyttää

menneet hukkaan.

ihmisille, että demokratian avulla voidaan

poliittisen

muistetaan

Luontovuoden 2016 suurin saavutus oli

muuttaa maailmaa. Haluan, että tämä po-

energiamurros. Vihreän talouden ohjelman

Koen meidän vahvistuneen myös liittona,

rukka kuhisee poliittista intohimoa ja in-

kärki uusiutuvaan energiaan siirtymisestä

kun järjestön kehittämisen Tulevaisuus-

nostusta kun Suomi täyttää 100-vuotta.

muuttui hyväksytyksi puoluekokousaloit-

työ on saatu alulle. Me teimme vallanku-

teeksi 100 % uusiutuvaan energiaan siir-

mouksen sekä puolueen johdossa, että

tymisestä ja kampanjoinnin jälkeen puolta

puoluevaltuuston

vuotta myöhemmin valtion Energia- ja il-

nuorten tulee lunastaa paikkansa ja viedä

mastostrategian päämääräksi vuodelle 2050.

nuorkeskustalaista aatemaailmaa päättä-

Keskustanuoret jatkavat tekoja uusiutuvan

väisesti puolueen päätöksentekoon.

johdossa.

Valittujen

energian puolesta edelleen – Ensimmäisenä konkreettisena askeleena Suomen tulee

Parhaiten vuodesta on kuitenkin jäänyt

tehdä periaatepäätös valtion sähkönhankin-

mieleen piirien tapahtumat ja kentältä

tojen toteuttamisesta 100 prosenttisesti uu-

noussut monipuolinen politiikka – ilman

siutuvilla sähkön tuotantomuodoilla, jotka

niitä Keskustanuoria ei olisi olemassa.

täyttävät kestävyyskriteerit.

Hilkka Kemppi KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

| 2

4 / 16 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

Mikä peruskouluun oikein iski? s.12 ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ALKUPÄÄ

LOPPUPÄÄ

s.6

s.24

s.12 s.18

JUURI NYT/ Antirasismia

KVARTAALIN KOVIMMAT/ Kannanottoja

TEEMA/ PISA

s.26 s.28 | 3

LIITTOKOKOUS/

Ensimmäistä kertaa liittokokouksessa

ARKADIAN TERVEISET/ Hanna Kosonen

LIFESTYLE/

Unelmista tuli totta - Kapua

LEHDEN TEKIJÄT

Juuren avustajat KUVITTAJA:

Emmi-Riikka Vartiainen Olen Juankoskelta kotoisin oleva graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Nykyisin työskentelen Helsingissä Ullanlinnassa suunnittelujohtajana mainostoimisto Huvila Brand & Designissa. Vapaa-ajallani keskityn kuvittamiseen. Visuaalisen inspiraation lähteenä minulla on söpöys ja värikkyys, mutta tavoitteenani on myös tehdä kauniin ulkokuoren taakse mielenkiintoista ja oivaltavaa kuvitusta. Harrastuksikseni lukeutuu kasvisruokien kokkaaminen, ulkoilu, kirpputorikiertely ja konsolipelaaminen. Tällä hetkellä minua innostavat eniten söpöt retropelit.

Kuvituksiani löydät osoitteesta: emmiriikka.com

TOIMITTAJA:

Lotta Järvinen

Magdalena Stenius

Olen kotoisin Tampereelta.

Olen 20-vuotias toisen vuoden

Vaikutan tällä hetkellä sekä Pir-

luokanopettajaopiskelija Turun

kanmaan Keskustanuorissa että

yliopistolla.

Tampereen Keskustassa. Lisäksi

pääkaupunkiseudulta opintojeni

haen kouluihin. Olen aiemmin

perässä kaksi vuotta sitten. Mo-

Muutin

Turkuun

kirjoittanut tarinoita ja ainekirjoituksia. Joskus olen yrittänyt

net sukulaisistani asuvat Turussa, ja olen muuton myötä rakenta-

pitää päiväkirjaa. Nykyään kirjoittaminen rajoittuu poliittisiin

nut uudelleen suhdettani omiin isovanhempiini ja sukuuni. Tämä

teksteihin netissä ja paperilla.

onkin minun kokemani keskustalaisuuden ydin: jotain pysyvää ja yhteistä, sellaisia arvoja, jotka kantavat elämän läpi.

Magdalena Stenius

Anssi Ylirönni

Jetro Stavén Silja Silvasti

PAINOPAIKKA

JUURI - Nuorkeskustalainen

Suvi Mäkeläinen

Punamusta Oy

aikakausilehti ISSN 2341-9350

Päätoimittaja

Väinö Tuovinen

Lehti on painettu ympäristö-

Juho Korpela

Vilhartti Hanhilahti

ystävälliselle suomalaiselle

Toimitussihteeri

Liina TIusanen

Kuusankosken paperitehtaan

Suzana Bincl

Jukka Koivula

UPM Fine paperille.

TOIMITUS

Hanna Kosonen

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen.

AVUSTAJAT

Elina Helmanen

JULKAISIJA

Seuraava lehti ilmestyy

Emmi-Riikka Vartiainen

Ville-Veikko Päivömaa

Suomen Keskustanuoret

alkuvuodesta 2017.

Hilkka Kemppi

Anna Veteläinen

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI

Lotta Järvinen

Hanna Markkanen

info@keskustanuoret.fi

| 4

JUUREVA

Äänikuningatar hurmaa positiivisuudellaan

eetta Paukkunen tunnetaan kentällä positiivisuudestaan ja sydämellisyydestään. Kokkolan liittokokouksessa hänet valittiin kahdeksi vuodeksi Keskustanuorten liittohallitukseen. Vaalien piikkipaikka ja 113 ääntä saivat rovaniemeläisen häkellyksiin. Liittohallituskampanjan jännitys purkaantui epätodelliseksi oloksi ja kiitollisuudeksi. - Peilasin tulosta omaan tarinaani. Minulla on ollut elämässäni hankalia asioita, minua on koulukiusattu. Vaalituloksesta tuli sellainen olo, että ihmiset luottivat minuun. Olin miettinyt liittohallitukseen hakemista parin vuoden ajan, mutta aina ajattelin, että en pystyisi antamaan hallitustyöskentelylle aikaa tarpeeksi. Nyt pystyn. 24-vuotias Paukkunen on toiminut nuorempana niin Lukiolaisten liitossa kuin Oulun nuorten edustajistossa. Oman järjestökodin hän kokee kuitenkin löytäneensä Keskustanuorista. - Aiemmasta järjestökokemuksesta on tietenkin hyötyä politiikassa, sillä tänne tullessani tiesin kokouskäytännöt ja osasin laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Tuore metsätalousinsinööri haaveilee työskentelevänsä tulevaisuudessa ympäristön ja luonnon parissa. Paukkunen haluaisi Keskustanuorten jatkavan luon-

tovuosi-teeman ympärillä myös tulevina vuosina. Luontovuosi voisi olla joka vuosi.

hänen sanojensa mukaan hyvä paikka keskustalaiselle päättäjälle.

- Olisi hienoa, että jokaisessa valtakunnallisessa tapahtumassa olisi jokin luontoon liittyvä osio.

Kaupan palvelutiskillä tällä hetkellä työskentelevä Paukkunen haluaa jakaa omaa positiivisuuttaan eteenpäin.

Kahden vuoden liittohallituspestin aikana Paukkunen haluaa olla mahdollisimman paljon yhteydessä piireihin. Kehityskohteeksi hän mainitsee piirien palkitsemisjärjestelmän, jota nykyinen liittojohto on jo kehitellyt. Hyvin tehdystä työstä piiri voitaisiin palkita esimerkiksi ilmaisella pääsyllä valtakunnalliseen tapahtumaan. Kotikaupungin Rovaniemen ja Lapin vahvuuksiksi Paukkunen listaa turismin ja biotalouden.

- Jos olet mukava toiselle, niin positiivisuus lähtee kiertämään. Teksti: Juho Korpela

- Lapilla on hyvä mahdollisuus pärjätä myös tulevaisuudessa. Turistien määrän kasvu sekä uudet biotuotetehtaat ennustavat alueellemme hyvää tulevaisuutta. Tarvitsisimme kuitenkin enemmän koulutusta yrittäjyyteen, koska se avaisi monelle nuorelle mahdollisuuden jäädä asumaan kotiseudulleen. Myös Paukkunen on ehdolla kevään kunnallisvaaleissa Rovaniemellä. Inspiraatiota ensimmäiseen kuntavaalikampanjaansa hän hakee puolueen järjestämistä koulutuksista. Rovaniemi on

Kokkolan liittokokous teki henkilövalintoja Keskustanuoret kokoontuivat summaamaan mennyttä vuotta ja päättämään tulevaisuuden näkymistään Kokkolassa 21-23.10. Liittohallitusta täydennettiin viidellä varsinaisella ja kahdella varajäsenellä. Äänikuningattareksi nousi rovaniemeläinen Reetta Paukkunen 113 äänellä. Muut valitut olivat Juho Korpela Lappajärveltä, Jere Nuutinen Joensuusta, Janne Kallunki Kuusamosta ja Väinö Tuovinen Espoosta. Varajäseniksi valit-

tiin Aino-Riikka Simula Tampereelta ja Tuija Patana Oulusta. Liittokokouksessa valittiin ensimmäistä kertaa äänestämällä kansainvälisten asioiden sihteerit. Valituksi tulivat Sara Saramäki Espoosta ja Noora Hammar Salosta. Heidän tehtävänään on vetää ja kehittää nuorkeskustalaisen kv-jaoston toimintaa sekä edustaa Keskustanuoria Euroopan liberaalinuorten kokouksissa.

| 5

Henkilövalintojen lisäksi Keskustanuoret päättivät kokousviikonlopun eläinpoliittisesta ohjelmasta, kaupunkipoliittisesta linjauksesta sekä kuntavaalitavoitteista. Lähes sadan aloitteen käsittelyssä liittokokous päätti kannattaa muun muassa eutanasian sallimista, alkoholin tuotannon valtionyhtiö Altian muuttamista osuuskunnaksi, maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille ja EU:n puolustusyhteistyötä. Paljon keskusteluttanut Naton jäsenhakemusta kannattava aloite sai kokousväeltä täystyrmäyksen.

Kuva: Jetro Stavén

Antirasismia

tsenäisyyspäivä Helsingissä. Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen kokoontui poliisin arvioiden mukaan noin 3000 mielenosoittajaa. Pääkaupungin kaduilla nähtiin samana päivänä myös useita muita kokoontumisia, kuten Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ja 612-liikkeen mielenosoitus.

| 6

| 7

KVARTAALIN KOVIMMAT

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

Keskustanuoret ottaa kantaa: Keskusta ei kannata Kiljusen kansalaisaloitetta

yöeläkeindeksin sitomista palkkoihin vaativa kansalaisaloite jätettiin eduskunnalle 8.12. Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi kertoo Keskustan vastustavan aloitetta. Hän kertoo Keskustanuorten kylläkin olevan huolissaan eläkeläisköyhyydestä. - Kiljusen epärehellistä palkkaindeksialoitetta emme kuitenkaan tue. Aloitteessa vedotaan köyhien eläkeläisen asiaan, mutta samalla jätetään kertomatta, että aloitteen vaatimus ei nosta niitä eläkkeitä, joiden piirissä köyhimmät eläkeläiset ovat. Jos aloitteen kannattajat ovat aidosti huolestuneita köyhyydestä, tulisi heidän kerätä adressia takuuja kansaneläkkeen korottamiseksi. Sukupolvipolitiikka on 2000-luvun köyhän asia, Kemppi toteaa.

Aloitteen vaatimus vaatisi korotuksia työssäkäyvien eläkemaksuihin. Eläkerahastot olisivat Eläketurvakeskuksen mukaan syöty vuoteen 2067 mennessä. Koska jokainen sukupolvi maksaa vanhempiensa eläkkeet, yhä pienenevät sukupolvet joutuvat nykyjärjestelmässä jo valmiiksi tiukoille kerätessään rahaa itseään isommalle porukalle. - Maksut ovat myös nousseet yli puolella: minä maksan eläkettä puolet enemmän palkastani kun esimerkiksi isovanhempani ovat töissä ollessaan maksaneet. Kiljusen kansalaisaloite sai puolueeltamme yksimielisen tyrmäyksen niin puoluekokouksessa kesäkuussa kuin syksyn puoluevaltuustossakin, Kemppi kertoo. Hilkka Kemppi

| 8

KVARTAALIN KOVIMMAT

#vainkepujuttuja @SiljaSilvasti: ”@Keskustanuoret on tehokkaampi kuin suomi24:n treffit tai tinderit. Kokemusta on.” -@kurvisentwiit #kenu16 #vainkepujuttuja @anttisiikaaho: ”Ostin muutes serkulta sian”. Lause, jonka voi kuulla vain Keskustan puoluevaltuuston ruokajonossa. #vainkepujuttuja #kepuvaltuusto @MattilaJoni: Hyvin menee. Oon onnistunu tunnistamaan jokaisen #keskusta ’n kansanedustajan #linnanjuhlat #vainkepujuttuja @eskenut: Norpalle nimeksi ehdotettiin Mattiina, Löllis, Miikkulainen, Nauris, Möllykkä ja ES. Harkitsemme. #vainkepujuttuja #vainnorppajutut @AleKoivisto: on rakastunut Liisa Hyssälään. #vainkepujuttuja @MattilaJoni: Se on #muuten vääryys et Sipilä ei tehny Mikosta kulttuuriministeriä. #tähdettähdet #vainkepujuttuja @anttisiikaaho: Työläppärin k-näppäin jumittaa. Kieltämättä se luo haasteen. #keskustanuoret #klinja #keskusta #vainkepujuttuja

@keskustanuoret

| 9

TEEMA

ANALYYSI:

KOULUTUSLEIKKAUSTEN JÄLKEEN Teksti: Silja Silvasti

eskustanuorten varapuheenjohtaja Liina Tiusanen totesi Tornion puoluevaltuuston puheessaan: Ennen vaaleja kampanjoidessani toistelin äänestäjille kahta asiaa: keskusta ei leikkaa koulutuksesta ja sote-uudistus tehdään asiakkaan tarpeen mukaan. Saman pettymyksen tunteen kanssa on saanut painia vaalityötä tehneet keskustanuoret ja -opiskelijat tämän hallituskauden aikana. Miten tällaiseen tilanteeseen päädyttiin? Lähes kaikki suuret puolueet lupailivat ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Nämä lupaukset jäivät kuitenkin talouden ja Suomen kuntoon laittamisen varjoon. Jälkikäteen katsottuna sekä poliitikot, jotka tekivät näitä lupauksia ja äänestäjät, jotka tähän lupaukseen uskoivat olisivat voineet tarkastella valtion talouden budjettikirjaa: puolueiden ehdottamia julkisen talouden sopetustarpeita ei oltaisi voitu toteuttaa ilman budjettikirjan toiseksi suurimpaan menokohtaan puuttumatta. Tai tottakai oltaisiin, mutta koulutuksen varjeleminen olisi vaatinut suurempia leikkauksia muilta talouden sektoreilta, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon

alalta. Kun tulevan hallituskauden julkisen talouden suuntaviivoja lyötiin hallitusneuvotteluissa lukkoon, oli kyse pitkälti nollasummapelistä. Koulutuspuolella viivan alle jäi noin 600 miljoonan euron menoleikkaukset vuositasolla. Julkisen talouden heikko tilanne, niskaan huohottavan Euroopan komission alijäämämenettelyn pelko ja vahva poliittinen tahtotila saada asioita aikaan kannusti hallitusta tekemään leikkaukset etupainotteisesti, eli niin, että koulutukseen kohdistuvat säästöt alkaisivat näkymään valtion ja kuntien taloudessa mahdollisimman pian.

Miten koulutusleikkaukset jakautuivat? Rahoitus vuonna 2020 vuoden 2015 tasosta: varhaiskasvatus: -154 peruskoulu: -40 ammatillinen koulutus: -248 *miljoonaa euroa korkeakoulutus: -115*

| 10

Näiden lisäksi 2016-2019 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen indeksijäädytyksestä arvioidaan saatavan noin 367 miljoonaa euroa. Vaikka koulutusleikkaukset ovat määrällisesti massiivisia, suurimmaksi ongelmaksi sekä toisen että korkea-asteen opiskelijajärjestöjen mukaan muodostuu leikkausten aikataulutus. Hallituksen leikkauspäätökset ajoitettiin alkamaan täyspainoisena jo vuonna 2016. Ammattikouluilla ja ammattikorkeakouluilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä säästöjä toiminnastaan nopeasti. Nopeimmin säästöt kumuloituvat viivan alle vähentämällä henkilöstöä ja koulutusta tarjoavia yksiköitä, suurentamalla ryhmäkokoja ja leikkaamalla hallintoa. Samassa tilanteessa olivat myös useat yliopistot, mutta on myös selvää, että monet etelän suurista yliopistoista olisivat voineet pehmentää leikkauksien vaikutuksia käyttämällä omaa varallisuuttaan puskurina.

TEEMA

korkeakoulun yhdistämishanke. Monenlaista tuntuu tapahtuvan, mutta mitä mieltä on uudistuksista keskusta? Puolevaltuuston kokouksessa Torniossa keskusteltiin laajasti koulutuksesta. Keskustassa koulutusta seuraava ministeri Anne Berner esitti kokouksessa vahvan toiveen koulutuspoliittisen visiotyön aloittamisesta. Keskustalla ei ole ollut opetusministerin salkkua sitten 70-luvun, kun Marjatta Väänänen toimi opetusministerinä 1976-1977. Vaikka sivistyspuolueella on ollut sanansa sanottavana koulutuspolitiikan isoon kuvaan tämänkin jälkeen, on viime vuosina jämähdetty lähinnä puolustamaan vanhoja saavutuksia. Tiheä kouluverkko, kyläkouluista aina yliopistoihin saakka ja koulutuksen saavutettavuus kaikille asuinpaikasta ja lompakon paksuudesta riippumatta ovat olleet keskustalle kautta aikain äärimmäisen tärkeitä.

Mutta riittäkö lähikoulujen puolustaminen, kun muissa Leikkausten aikataulutuksen seurauksena hallituksen puolueissa ja opetus- ja kulttuuriministeriössä on tavoitleikkauksien suurimmiksi kärsijöiksi joutuvatkin nykyiteena vähän suuremman mittaluokan uudistukset? Kokooset koulutuspalveluiden piirissä olevat. Ryhmäkokoja kasmusjohtoisessa OKM:ssä halutaan keskittää koulutuksen vatetaan niin varhaiskasvatuksessa kuin peruskoulussa, rahoitusta yhä enemmän huippuyksiköihin, antaa pienemammattikoulussa opiskelevien opismälle porukalle koulutuksen järjestäjiä Miten tällaiseen kelijoiden lähiopetuksesta karsitaan enemmän resursseja kansainvälisissä tilanteeseen tunteja entisestään, yliopistoissa ja ranking-mittauksissa pärjäävän kouluammattikorkeakouluissa kursseja petuksen ja tutkimuksen tuottamiseen. päädyttiin? rutaan minimaalisella varoitusajalla, Tähän visioon ja maailmankuvaan opintoneuvontaa vähennetään ja professorit ovat siirtyCentria ammattikorkeakoulun Ylivieskan toimipiste tai Tuneet tekemään irtisanotun hallintohenkilökunnan tehtäviä run yliopiston opettajakoulutuksen sivutoimipiste Raumalla tutkimukseen käytettävän ajan kustannuksella. eivät kovin hyvin sovi. Pidemmällä aikavälillä koulutuksen tarjoajat pystynevät kehittämään ja suhteuttamaan toimintaansa käytössä olevaan rahoitukseen. Oli hallitukselta kuitenkin aikamoista itsepetosta väittää, että koulutukseen kohdistuvat leikkaukset eivät vaikuttaisi tarjottavan koulutuksen laatuun, niin kuin se kirjasi hallitusohjelmaan yliopistojen rahoituksen vähentämistä koskien: “Rahoituksen vähennystä ei kuitenkaan tule kohdistaa sellaiseen toimintaan, mikä merkitsisi opetuksen ja tutkimuksen heikentymistä, vaan erityisesti talous-, henkilöstö-, tieto- ja opetushallintoon.” Koulutusleikkausten varjolla ja ohessa opetus- ja kulttuuriministeriössä on meneillään monenlaista. Esimerkiksi ammattikoulureformi, lukion tuntijakokokeilut, toisen asteen rahoitusuudistukset, opiskelijavalintauudistus, yliopistojen rakenteellinen kehittäminen OKM:n strategiarahoituksen kannustamana ja Tampere 3, eli kolmen tamperelaisen

Sen sijaan, että jäämme jankkaamaan seinistä, tulisi keskustalla olla laajempi visio siitä, miten kaikkien suomalaisten osaaminen saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. On otettava tarkasteluun koko koulutuspolku aina varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutukseen asti. Keskustalaiset arvot, mahdollisuuksien tasa-arvo ja sivistys itseisarvona ovat arvoja, jotka suurin osa suomalaisista voi allekirjoittaa. Jos nämä arvot jäävät nurkkakuntaisuuden ja oman kylän lukion tai keskuskaupungin ammattikorkeakouluyksikön puolustamisen jalkoihin, olemme hävinneet pelin. Meidän tulisi asettaa tavoitteet korkeammalle ja pohtia, miten nykyisillä määrärahoilla ja käytössä olevalla tekniikalla voimme tarjota koulutusta, joka vastaa tulevaisuuden työelämän ja Suomen kaltaisen korkean osaamisen yhteiskunnan tarpeisiin. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä reilu kaksi vuotta. Meillä on vielä aikaa laittaa Keskusta opetusministerikuntoon. Vielä ei ole liian myöhäistä.

| 11

TEEMA

MIKÄ

PERUSKOULUUN

OIKEIN ISKI? Teksti: Magdalena Stenius Kuvitus: Emmi-Riikka Vartiainen

Tänä syksynä astui voimaan uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma. Tähän asti käytössä ollutta vuoden 2004 OPS:ia ollaan uudistettu uuden tutkimustiedon ja yhteiskunnan muutostarpeiden mukaan. Muutos kuohuttaa aina, ja niin se on tänäkin syksynä sekä perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen että varhaiskasvatuksen kohdalla herättänyt arvokeskustelua ja nostanut tunteita pintaan. Suurin osa lööpeistä ja suuria muutoksia enteilevistä shokkiuutisista ovat kuitenkin varsin kaukana sekä koulujen arjesta että oppimisen todellisista tavoitteista.

petus herättää luonnollisesti huolta yhteiskunnallisella tasolla: perusopetus on kaikille yhtenevä kansallisen eheyden ja yhdenmukaisuuden luomisen väline. Sen vuoksi on aiheellistakin kysyä, millaisia arvoja ja aatteita opetus heijastelee ja minkälaisiin tavoitteisiin sillä pyritään. Perusopetusta läpileikkaaviksi toimintaperiaatteiksi, joiden tulisi ilmetä opiskelutavoista ja koulutöiden suunnittelusta, asetetaan muun muassa osallisuus ja demokraattinen toiminta (esimerkiksi oppilaskunnissa toimiminen ja keskusteleva opetus), vastuu ympäristöstä (materiaalien valinta) sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Painopiste osallisuudessa, vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisessa Opetus reagoi ajan henkeen. Nuoria kannustetaan uudessa perusopetussuunnitelmassa vaikuttamaan ja ottamaan entistä aktiivisempi rooli yhteiskunnan jäseninä. Tavoitteena on aktiivinen, vastuuntuntoinen ja yritteliäs kansalaisuus. Itse opetuksessa luokilla 4-6 keskiössä ovat opetuskeskustelut, väittelyt ja draama, joilla harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista. Yhdeksi opetuksen olennaisimmista sisältötavoitteista on nostettu ”arkielämä ja oman elämän hallinta”, jossa esille nostetaan kysymyksiä rahankäytöstä, vastuullisesta kuluttamisesta.

Oppiainerajat poistuvat.

Yhteisten toimintaperiaatteiden mukaan koulu tulisi järjestää tukemaan näitä tavoitteita. Oppilaskuntien toimintaa pyritään tukemaan ja lisäämään, oppilastöihin ja luokan yhteisiin projekteihin pyritään tuomaan enemmän yhteistä päätöksentekoa ja opetusmenetelmiä pyritään ohjaamaan kohti oppilaita aktivoivaa keskustelevaa opetusta. Vastuu ympäristöstä huomioidaan materiaalien ja välineiden valinnassa. Esimerkiksi käsitöissä ja kuvataiteessa voidaan tehdä töitä, joissa kaikki tai osa materiaaleista ovat käytettyjä (vanhat vaatteet, purkit, ”upcycling” – tyyliset vanhojen tavaroiden uudistamiset). Luokissa tulisi olla myös jätteenlajittelu, ja oppilaita tulisi ohjata lajittelemaan jätteet ja käyttämään uusia materiaaleja harkitusti.

Oppimiskäsitysten muuttuessa myös arvioinnin rooli on muuttunut. Karrikoiden voisi sanoa, että vanhanaikaisessa arvioinnissa oppilas käy vuoden koulua ja saa lopuksi paperilapun, jossa lukee numero. Tässä ongelmallista on se, ettei arvosana todennäköisesti kerro oppilaalle tämän omasta osaamisesta tai siitä, miten jatkossa voisi parantaa. Nyt korostetaan enemmän prosessin arviointia erilaisten oppimispäiväkirjojen ja kansioiden kautta. Myös oppilaiden itsearviointia ja vertaisarviointia opetetaan ja käytetään entistä useammin, oppilaiden ikätaso huomioon ottaen. Näin aktivoidaan oppilaat seuraamaan myös itse omaa oppimistaan ja huomaamaan oma edistymisensä. Eteenpäin

| 12

pääsemisen huomaaminen ja siihen vaikuttamaan pystyminen koetaan usein motivoivana. Tavoitteena on myös saada arviointiin entistä enemmän monipuolisuutta, jotta sillä voitaisiin tukea erilaisia oppijoita. Arvioinnissa korostuu oppimisen ja työskentelyn arviointi aiemmin hankitun osaamisen sijaan. Tässä tavoitteena on ollut oppilaan kehittymiseen kannustaminen hänen omalla tasollaan. Oppimista ei enää tarkastella pelkän lopputuloksen, kokeen tai päättöarvosanan kautta, vaan entistä enemmän prosessina ja matkana, joka on jokaiselle erilainen. Yhteistyötaitoja pyritään myös opettamaan ja yhdessä tekemistä tuomaan luonnollisemmaksi osaksi jokapäiväistä koulun arkea korostamalla ryhmätyöskentelyä, kummiluokkien roolia, vertaisoppimista ja vuorovaikutustaitoja pelien ja leikkien kautta. Myös syrjäytymiseen ja yksinäisyyden kaltaisiin haasteisiin pyritään vaikuttamaan luomalla koulun kokonaistoiminnasta yksilöt huomioivaa ja samalla lisäämällä yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta sekä oppilaiden kesken että opettajien ja oppilaiden välillä.

#Digiloikka ja oppikirjojen uusi rooli Paljon on puhuttanut myös digitalisaatio ja digioppikirjat. Erityisesti uudet lukiokurssikirjat, joita ei ole saatavana käytettyinä, ja sähköisten oppimateriaalien lyhyet käyttöoikeusajat ovat olleet esillä. Kaikilla lukiolaisilla ei ole varaa uusiin ja lyhytaikaisiin oppimateriaaleihin, mikä luo läh-

TEEMA

tökohtaisesti erilaiset mahdollisuudet opiskeluun. Ennen ongelmaa ovat paikanneet käytettyjen oppikirjojen myyntipisteet, mutta kirjojen uudistusten myötä käytettyä materiaalia on tilapäisesti huonosti saatavilla. Uusina ostetut kirjat maksavat lukion aikana suunnilleen 2000 euroa. Siinä missä historian uusi kurssikirja maksaa suunnilleen 27 euroa, sähköinen materiaali maksaa 20 euroa. Yleisin lisenssin ikä on yksi vuosi, mutta aineiston voi ostaa korkeampaan hintaan myös neljäksi vuodeksi. Toisin kuin painetut materiaalit, sähköisia aineistoja ei luonnollisestikaan voi myydä käytön jälkeen. Tämä liittyy paitsi digitalisaatioon myös uuden opetussuunnitelman uudenlaisiin sisältötavoitteisiin ja sen seurauksena tarpeeseen painattaa ja ostaa uusia oppikirjoja myös peruskouluun.

Ilmiömäistä Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu perinteiset oppiainerajat ylittävä ilmiöpohjainen työskentely. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Jokaisella peruskoulun luokka-asteella oppilaat toteuttavat vähintään yhden ainerajat ylittävän projektin, joka voisi alakoulussa olla esimerkiksi ”turvallinen koulumatka”. Projektissa aihetta lähestytään eri näkökulmista, esimerkiksi matematiikan kautta ”kuinka monta meidän luokkalaista pyöräilee kouluun?” ja kielten kautta kirjoittamalla koulumatkoista ja luokan ehdotuksista tehdä niistä turvallisempia. Projektitöissä pyritään korostamaan paikallisuutta ja oppilaiden omaan elämään liittyviä ilmiöitä.

| 13

TEEMA

rian opetuksessa on pyritty pois perinteisestä eurooppakeskeisestä suurmiesten historiasta kohti tavallisten ihmisten historiaa, jossa tuodaan entistä suorasanaisemmin esille esimerkiksi orjakaupan ja siirtomaavallan asetelmia.

Kritiikin paikkoja? Uudistus ei aina suju moitteettomasti. Uutta opetussuunnitelmaa on kritisoitu sen tekemisestä painotettavaksi perinteisen hiljaa lukemisen ja kirjan tehtävien sijaan. Opetushallitus kuitenkin vakuuttaa, että tarkoitus ei ole muuttaa yhtäkkiä kaikkea opetusta ainoastaan oppilaslähtöiseksi ja toiminnalliseksi, vaan tehdä siitä monipuolisempaa, jotta se tukisi mahdollisimman hyvin kaikenlaisia oppijoita.

Oppiainerajoja saatetaan rikkoa myös integroimalla eri oppiaineita toisiinsa. Esimerkiksi musiikintunnilla voidaan puhua myös tietyn laulun sanomasta ja historiasta tai maantiedon tunnilla jääkauden muotoja voidaan rakentaa paperimassasta ja maalata ne. Ajatuksena on tuoda oppiminen lähemmäksi todellista elämää ja siten saada opitut tiedot käyttöön arjessa.

Kohti moninaisempaa ja yhtenäisempää peruskoulua Myös opetussuunnitelman käsitteellisellä tasolla huomioidaan entistä paremmin oppilasjoukon muutos. ”Äidinkieli ja kirjallisuus” –oppiaineen alta löytyy suomen kieli ja kirjallisuus –oppimäärän lisäksi ruotsin, romanikielen ja saamen kielten oppimäärät sekä suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä. Myös katsomusaineiden opetus on ollut tiukan väännön alla. Yhteistä katsomusainetta ei ole uuteen opetussuunnitelmaan kuitenkaan sisällytetty, mutta oman uskonnon opetuksen sisällä painotetaan katsomusten välistä dialogia ja katsomuksen sisäisen moninaisuuden huomioimista. Oman uskonnon opetus nähdään arvokkaana viestinä katsomusten välisestä tasa-arvosta ja siitä, että kaikilla oppilailla on yhtä virallinen asema koulussa. Esimerkiksi islamin opetus ehkäisee tehokkaasti radikalisoitumista ja tukee maahan tulleen oppilaan identiteetin kehitystä ja siltojen rakentamista. Läpileikkaavana periaatteena kaikissa oppiaineissa korostuu kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus. Esimerkiksi kuvataiteen opetuksessa tärkeässä asemassa ovat oppilaan omasta elämästä kumpuavat kuvat ja kiinnostukset. Histo-

Myös opettajankoulutuslaitosten arjessa uusi OPS on toisinaan innostanut, toisinaan naurattanut ja joskus myös itkettänyt. Esimerkiksi ajatus siitä, että käsitöissä korostuisi oppilaan oma suunnittelu, saa monet epäilemään omia taitojaan ja valmiuksiaan auttaa innokasta ekaluokkalaista rakentamaan kovasti haluamansa robotin. Myös koodaamisen opettaminen kolmasluokkalaisille on ollut keskustelun kohteena: mistä tässä edes on kyse? Vaikka suurista muutoksista onkin ollut paljon puhetta, ei kuitenkaan ole syytä ajatella koulujen muuttuneen yhdessä yössä joksikin täysin muuksi. Joskus kuulee sanottavan, että opetussuunnitelmaan päästään todellisuudessa mukaan vasta vuosikymmenen kuluessa, ja tällöin onkin usein jo uuden opetussuunnitelman julkaisemisen paikka. Muutos ei koulutuksen ja opiskelun kentällä ole poikkeus, vaan sääntö. Opetussuunnitelmaan sisältyy monia tärkeitä ja keskeisiä uudistuksia, mutta niiden toteutuminen todellisessa elämässä on - niin hyvässä kuin pahassa - usein huomattavasti maltillisempaa ja hitaampaa.

Terveisiä TOKL:lta Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoiksella toisen vuosikurssin luokanopettajaopiskelijat aloittavat joululoman jälkeen kolmen kuukauden opetusharjoittelun Normaalikoululla. Jännitys on katossa, sillä astumme oppilaiden kanssa tuolloin ensimmäistä kertaa vastavalmistuneisiin tiloihin. Uudesta rakennuksesta on levitelty jos jonkinmoisia huhuja. Liitutauluja ei kuulemma enää koko rakennuksesta löydy ja luokkien seinät ovat älykkäitä. Itseäni jännittää aina eniten digitalisaation mukanaan tuomat uudet laitteet. Tavoitteena on myös tuoda paljon puhuttua ilmiöpohjaisuutta opetukseen. Viime vuonna toteutetussa teemapohjaisessa viikossa joissain luokissa viikko oli ollut yhtä onnistumisten sarjaa, kun taas toisissa oltiin koettu täydellisiä mahalaskuja. Luvassa on siis jännittävä alkuvuosi, kun uusia ideoita ja kokonaisuuksia lähdetään kokeilemaan ja soveltamaan koulun todellisuuteen.

| 14

TEEMA

UUDISTUNUT OPETUSSUUNNITELMA PÄHKINÄNKUORESSA • Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön tämän vuoden elokuussa • Opetussuunnitelman perusteet antavat yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille ja siten vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa koko maassa • Uudella opetussuunnitelmalla pyritään vahvistamaan oppilaan aktiivisuutta, lisäämään opetuksen merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset kaikille • Oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta opiskeluistaan siten, että oppilas asettaa tavoitteensa, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteidensa pohjalta • Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata oppilaita ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tavat oppia • Teknologialla on yhä suurempi merkitys koulun arjessa • Uusi opetussuunnitelma sisältää ohjelmoinnin periaatteita, oppiaineita yhdisteleviä teemakokonaisuuksia, aikaisemmin toteutettavaa valinnaisuutta ja oppimisen arvioinnin muutoksia • Kunnat päättävät, ovatko vuosiluokilla 1-7 lukuvuositodistukset sanallisia vai annetaanko oppilaille numeroarvosanat Lähde: Opetushallitus

| 15

TEEMA

Kolmen kimppa Teksti: Suvi Mäkeläinen

ampereella on jo pitkään puuhattu yhtä koko Suomen korkeakoulukentän mielenkiintoisimmista hankkeista: Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistymistä. Tampere 3:ksi nimetty projekti on myös yksi Sipilän hallituksen korkeakoulupoliittisista kärkihankkeista. Lisäksi sitä on pidetty sekä Tampereen että koko Pirkanmaan kannalta merkittävimpänä hankkeena kuluvalla hallituskaudella.

Tampereen yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat kuitenkin tahoillaan edelleen sitoutuneet suunniteltuun aikatauluun ja neuvotteluiden jatkumiseen. Tampereen kaupunginvaltuusto mahdollisti omalta osaltaan siunauksensa prosessin jatkumiselle päättämällä 21.11. kokouksessaan, että kaupunki osallistuu uuden yliopistosäätiön perustamiseen. Opiskelijan näkökulmasta on todella hämmentävää, kuinka tässä vaiheessa vuosikausia suunniteltua prosessia voidaan edelleen törmätä näin valtaviin näkemyseroihin perustavanlaatuisista asioista. Edes uuden yliopiston nimestä ei ole päästy yhteisymmärrykseen missään vaiheessa, vaikka nimestä järjestettiin jopa ideointikilpailu viime keväänä. Tampereen yliopisto on ehdottanut nimeksi Tampere-yliopisto, kun taas teknillisen yliopiston ehdotus on Tampereen uusi yliopisto, -hankkeen jota myös Tamk kannattaa.

Tampere 3:ssa on kyse myös korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä – samankaltaisia hankkeita on nähty myös esimerkiksi Lapissa ja Lappeenrannassa. Pakkoavioliitoksikin kutsutun Tampere3 -hankkeen tarkoitus on ollut, että nämä kolme korkeakoulua yhdistyisivät yhdeksi yliopistokonserniksi vuodesta 2018 alkaen, yhdistäen uudella tavalla niin talouden, tekniiTampere3 kan, terveyden kuin yhteiskunnankin tarkoitus on ollut, että tutkimuksen. Tieteenalojen yhteenkolme korkeakoulua törmäyksen tarkoituksena on ollut yhdistyisivät yhdeksi synnyttää monialaisesti uudenlaisia yliopistokonserniksi innovaatioita ja kansainvälistä huippuvuodesta 2018 alkaen tutkimusta ja opiskelua. Matkaan on kuitenkin mahtunut monia mutkia ja prosessi on tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että sen lopputulosta ei voi tarkalleen ennustaa. Uuden yliopiston perustamisajankohta, rahoitus ja nimi ovat edelleen auki. Teknillisen yliopiston säätiön hallitus päätti yllättäen viime kuussa, että Tampere3-korkeakoulufuusion valmistelu keskeytetään. Perusteluina päätökselle oli lisäajan ja rahan tarve sekä se, että teknillisen yliopiston näkemykselle uuden yliopistosäätiön strategisesta johtamisjärjestelmästä ei ole heidän mukaansa saanut yhteistä hyväksyntää. Yritysmäisen strategisen johtamisjärjestelmän voidaan nähdä soveltuvan huonosti suureen monialayliopistoon, jossa vaaditaan lukuisten erilaisten mielipiteiden ja näkökulmien yhteensovittamista. Tällöin esimerkiksi opiskelijoilla ei olisi sananvaltaa korkeakoulun päätöksenteon ytimessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole luvannut Tampere3:lle suoraa lisärahoitusta, teknillisen yliopiston vaatimuksesta huolimatta. Jos hanke kaatuu, saattaa sillä olla Tampereen yliopistojen rahoitukseen huolestuttavia vaikutuksia tulevaisuudessa. Tulosneuvottelut käytiin viime keväänä, mutta rahoitussummien lopulliset määrät ovat vielä auki. Yliopistofuusion mahdollinen peruuntuminen ei toivottavasti kuitenkaan tarkoita korkeakoulujen välisen yhteistyön loppumista tulevaisuudessa. Tänä syksynä on otettu esimerkiksi käyttöön ristiinopiskelupalvelu, joka on mahdollistanut joustavamman opiskelun eri korkeakoulujen välillä. Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta sekä Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta toivovat, että yhteistyö jatkuisi eri tasoilla ja syvenisi tulevaisuudessa joka tapauksessa, kävi tälle hankkeelle miten kävi. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

| 16

TEEMA

ANALYYSI:

Kahvinjuojat jäävät teenjuojista jälkeen nyt kaikessa Teksti: Väinö Tuovinen

aanantain 12.12.2016 Helsingin Sanomissa ilmestyi Alexandra Harjunkosken ja Sylva Tannerin artikkeli Koulu-uupumus vie peruskoululaisia jopa sairauslomalle – ”Sunnuntaisin tuntui, että voisin nukkua koko seuraavan viikon”. Lehden haastattelemat espoolaiset yhdeksäsluokkalaiset totesivat haastattelussa muun muassa seuraavaa: ”Sunnuntaisin tuntui, että voisin nukkua koko seuraavan viikon. Kotiin jäämistä harkitsin monesti, mutta pelkäsin jääväni jälkeen. Onhan ysiluokka kuitenkin tärkein peruskoulun luokka-aste.”

Suomalaiset oppilaat ovat väsyneitä Yksilöiden oppimiseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan perinteisellä mallilla. Väsymys on psyykkisen ja fyysisen pahoinvoinnin tulosta. Suora yhteys voidaan vetää nukuttuihin vähäisiin yöuniin ja ylipäänsä epätasapainoi-

seen elämänrytmiin. Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden merkitys on valtava. Mielenterveyteen vaikuttavat niin psyykkiset kuin fyysisetkin syyt. Liian vähäinen liikunta ja ruoan huonot ravintoarvot heijastuvat kokonaisvaltaisesti psyykkisen hyvinvoinnin puolelle. Kaikki hyvinvointi on lopulta myös psyykkistä. Lapsen tai nuoren asema sosiaalisessa verkostossa on psyykkiselle hyvinvoinnille keskeinen. Kuinka valtasuhteet sosiaalisessa verkostossa rakentuvat? Miten sosiaalisessa verkostossa enemmän henkilökohtaista sosiaalista pääomaa omaavat lapset ja nuoret käyttävät sitä heikompiinsa? Minkälaiseksi lasten ja nuorten joukkojen sosiaalinen toimintakulttuuri muodostuu? Miten keskustelun agenda asettuu? Mikä on julkista, mikä yksityistä? Jokainen ihminen kuuluu johonkin ryhmään. Julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon ”tytöistä” ja ”pojista”, ”poikien” ”tyttöjä” heikommasta menestymisestä PISA-testeissä. Mielestäni se on harhaanjohtavaa. Poika voi kuulua ryhmään,

| 18

jossa vallitsee feminiininen kulttuuri. Tyttö voi kuulua ryhmään, jossa vallitsee maskuliininen kulttuuri. Ja tämä ryhmä on vain yksi niistä monista lukuisista ryhmistä joihin yksilö sattuu kuulumaan. Yksi keskeisimmistä ryhmistä on koti ja perhe. Tarjoavatko vanhemmat turvalliset olosuhteet lapsen oppimiselle? Onko perheessä perheriitoja, jäätyneitä perheenjäsenten välisiä konflikteja? Onko vanhemmilla sivistysuskoa? Pelaavatko lapset PlayStationilla tai puhelimella, vai kuluuko aika kirjan kanssa? Osoittavatko vanhemmat esimerkillään lapsille koulutuksen tärkeyden? Kannustavatko he lastaan uskomaan inhimilliseen, syntyperäiseen potentiaaliinsa?

”Susta on ihan mihin vaan!” – sanovatko he sitä? Mihin lapsi käyttää vapaa-aikaansa kotona? Merkittävässä roolissa ovat sosiaaliset keskusteluaiheet, tekeminen ja suhtautuminen opiskeluun. Kouluväsymykseen vaikuttaa ennen kaikkea se, että koulu nähdään muusta elämästä irrallisena. Niin kuin opiskelun pitäisi olla pelkästään väkinäistä ahertamista. Ei, koulun ei tule olla osa elämää. Koulun tulee olla elämä. Koulukirjasta väsynyt oppilas livahtaa helposti puhelimelle, sosiaaliseen mediaan tai pelaamaan. Ollaan ovelia. Opittu sisältö voidaan myös saada heijastumaan peruskoululaisten vapaa-aikaan. Näin lisätään sisältöjen tahatonta kertausta ja lisätään opiskelumotivaatiota.

TEEMA

Yle on tehokas väline lasten ja nuorten kaveriporukoiden keskustelujen ja huomion suuntaamisessa optimaalisesti kohti mahdollisimman tehokasta oppimista. Oppimisen vastapainoksi ja siitä palautumiseksi ei tarvita hömppää, vaan pedagogista, samalla viihdyttävää sisältöä. Hyvä tiededokumentti on mielenkiintoinen, jos sitä osataan arvostaa. Reaaliaineet voidaan myös aina ulottaa liikunnantunneille, jolloin voidaan yhdistää sekä liikunnan tuoma fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ja motoristen taitojen kehittyminen osaksi muuta oppimista. Voisiko liikuntatuntien pesäpallon ja Suomen poliittisen järjestelmän opettelun yhdistää keskenään? Poliittista pesäpalloa, hallitus-oppositiopolitiikkaa sovellettuna. Otetaan kaikki ilo irti! Tehdään muutos yhteiskunnalliseen sivistyskulttuuriimme. PlayStationin paikka on kirjaston sijaan peliluolassa. Kirjaston tulisi olla dynaaminen, rento työskentelyn ja sivistymisen paikka, minne kuka tahansa voi helposti tulla. Se ei saa elitisoitua. Mutta palautetaan sen käyttötarkoitus oppimiseen ja työskentelyyn. Viihteeksi tuotettu viihde on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kansalaiskulttuuri on tärkeä osa kulttuuria, mutta kaiken terveen kulttuurin tulee rakentua sivistykselle. Myös kansalaiskulttuurin. Sillä sivistys, kuin myös kansalaiskulttuurikin, kuuluu kaikille.

Tehdään Ylestä kärki uudelle tavalle oppia.

Voisivatko opettajat psykologisilla taidoillaan vaikuttaa vuorovaikutussuhteisiin niin, että suositut vapaa-ajan kaveriporukoiden keskusteluaiheet lähestyisivät luovasti soveltaen tunnilla ja kirjoista opittuja oppisisältöjä? Voisiko WhatsApp-keskusteluihin ja snäppeihin vaikuttaa välillisen psykologisesti? Tehdään niistä yleisoppimista tukevia. Yleisoppimista, jota tapahtuu koko ajan, kaikkialla arjessa. Ei vain 8.30 – 14.30 + läksyjenteon aikaan. Turhanpäiväisyys voidaan muuttaa hyödylliseksi. Voisiko oppimispelien joukosta nousta uusi Angry Birds tai Clash of Clans? Voitaisiinko julkisin toimin vahvistaa suomalaista mobiilioppimispelialaa? Työkalu oppimisen muutokseen meillä jo on – Yle. Yleisradiolain seitsemännen pykälän viidennen momentin mukaan julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti ”ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia”. Tehdään Ylestä kärki uudelle tavalle oppia. Uudelle byrokratialle ei tule tarvetta, kun peruskoulun opetussuunnitelmaa sivuavien oppimissisältöjen tuotanto voidaan järjestää Ylen kautta. Ylen tulisikin vahvistaa asemaansa interaktiivisen sisällön tilaajana.

”Pojat” saavuttavat ”tyttöjä” huonompia oppimistuloksia. Se, että asioiden välillä on korrelaatio, ei kuitenkaan tarkoita, että niiden välillä olisi syy-seuraussuhde. Voidaan sanoa, että ”pojiksi” tilastollisesti luokiteltavassa ryhmässä on enemmän yksittäistapauksia, joilla on ”tytöiksi” luokiteltavia yksilöitä heikommat edellytykset oppimiseen. Sukupuoli on yksi ominaisuus muiden joukossa. Sillä ei ole välttämättä yksilön kannalta mitään väliä. Sen sijaan väliä on lasten ja nuorten eri yhteisöjen ja kaveriporukoiden kulttuureilla sekä käyttäytymistavoilla. Kiinnitetään huomiota niiden kehittämiseen. Poikien ja tyttöjen stereotypisoiminen on tuhon tien alku. Auttamalla sukupuolta emme auta ketään. Teemme silloin vain politiikkaa, joka perustuu väärille johtopäätöksille ja oletuksille. Luovutaan sukupuolipolitiikasta. Oppimisvaikeudet lähtevät yksilöistä. Yksilöt kuuluvat moniin eri sosiaalisiin ryhmiin. Tulos ei ole peräisin sukupuolista, se on peräisin yhteisöistä ja niiden kulttuureista. Olen poiminut tämän jutun otsikon Helsingin Sanomien 8.12.2013 sunnuntailiitteen artikkelista Pojat jäävät tytöistä jälkeen nyt kaikessa. Tekisitkö sinä merkittäviä poliittisia päätöksiä kahvin- ja teenjuojien välisten oppimiserojen perusteella? Sukupuoli on ihan sama asia. Sen tärkeys on omaa keksintöämme. Otetaan siis avainsanoiksi yhteisön käyttäytyminen, kokonaisoppiminen ja sivistyskulttuuri. Unohdetaan nyt ne tytöt ja pojat! | 19

KAMPANJA

Suomen on aika näyttää mallia

ENERGIAMURROKSESSA

uosi 2016 on ollut Keskustanuorissa luontovuosi.

toaan ja laajentamaan tuotantoyksiköitä. Tämä johtaa pitkässä

Ympäristöön ja luontoon liittyvät aiheet ovat olleet

juoksussa uusiutuvan energian hinnan halpenemiseen, jolloin se

politiikan teon teema koko vuoden ajan. Energia on

on helpommin saavutettavissa myös laajemmille yleisöille. Tämä

yksi hyvin keskeinen tekijä, kun ajattelemme kestävää kehitystä

markkinaehtoinen mekanismi toimisi paljon paremmin kuin ny-

ja tasapainoista luontosuhdetta. Nykyihminen on riippuvainen

kyiset tuki- ja syöttötariffijärjestelmät.

sähkö- ja lämpöenergiasta ja näin pohjoismaassa, jossa lämmityksen aiheuttamat energiapiikit ovat merkittävät, on tiedostettava

Toinen kärki on kansainvälisesti hyväksytyt kestävyyskriteerit

energiatuotannon rasitus ympäristölle.

uusiutuvalle energialle. Kestävyyskriteerit takaavat, että sähkön tuotannossa on huomioitu ilmasto ja paikalliset ympäristövaiku-

Keskustanuoret ovat olleet historiansa ajan tunnettuja siitä, että

tukset. Esimerkiksi vesivoiman osalta tämä tarkoittaa, että vai-

haluamme säväyttää ja vaikuttaa asioihin tekojen kautta. Kes-

kutus vaelluskaloihin ja vesiluontoon on minimoitu. Tuulivoiman

kustan Seinäjoen puoluekokouksessa teimme Suomi 100% -tem-

kohdalla huomioidaan esimerkiksi lintualueet voimaloiden sijoi-

pauksen, jossa vaadittiin Suomen siirtymistä 100 prosenttisesti

tuksessa. Bioenergian kohdalla taas on kyse tuotantoprosessin

uusiutuvaan energiaan mahdollisimman pian. Tämä teki suuren

ilmastoystävällisyydestä ja haitallisten polttoaineiden poissulke-

vaikutuksen kokousväkeen ja puoluejohtoon. Tämä tempaus sai jatkoa kun käynnistimme marraskuussa Suomi 100% uusiutuvaa -kampanjan, jonka keskeisenä tavoitteena on se, että valtio siirtyy omissa sähkönhankinnoissaan täysin uusiutuvaan ja kestävyyskriteerit täyttävään energiaan. Tähän tavoitteeseen pääsy ei vaadi muuta kuin hallituksen periaatepäätöstä, sillä val-

Energia on yksi hyvin keskeinen tekijä, kun ajattelemme kestävää kehitystä ja tasapainoista luontosuhdetta.

tion sähkönhankintoja ohjaa valtiovarainministeriön asettama sähkönhankinnan seurantaryhmä.

misesta. Suomessa kriteerit täyttävää sähköä myy kymmenisen sähkönmyyjää sekä useita kansainvälisiä yrityksiä. Kestävyyskriteerien kautta voimme todistaa, että tässä ei ole kyse kepulaisesta viherpesusta vaan tavoitteenamme on vilpittömästi pelastaa luontoympäristö. Tavoite on myös taloudellisesti kestävällä tavalla saavutettavissa. Kun valtion sähkönhankintakustannukset ovat kokonaisuudessaan olleet vuositasolla n. 50-70 miljoonan euron luokkaa, korotus olisi

noin prosenttiyksikön verran sähkönhankintakustannuksista. Edelläkävijätekoon vaadittava lisäkustannus olisi siis suhteelli-

Valtion sähkönhankinnat ovat suuruudeltaan noin 1,8 terawat-

sesti pieni, eikä tässä ole arvioitu mahdollisia uusia tulolähteitä,

tituntia ja niihin kuuluu ministeriöiden, virastojen ja laitosten

joita uudistus mahdollistaisi.

lisäksi suuria sähkönhankintayksiköitä kuten muun muassa Senaatti-kiinteistöt, Puolustushallinnon rakennuslaitos ja Liiken-

Suomen siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin omissa säh-

nevirasto. Suomen mittakaavassa puhumme siis vain tietystä

könhankinnoissaan olisi koko maailman mittakaavalla ainutlaa-

osasta kokonaissähkönkulutusta. Suurimmasta osasta sähkönku-

tuista. Suomi näyttäisi omalla toiminnallaan, että se on valmis

lutuksesta vastavat teollisuus, kunnat ja yksityiset kotitaloudet.

todenteolla tekemään energiamurroksen, jossa fossiiliset polttoaineet siirtyvät historiaan. Ennen kaikkea Suomi näyttäisi muille

Kampanjassa on kaksi tärkeää kärkeä. Ensiksi, vaikka Suomen

maille esimerkkiä siitä, että jos haluamme todella estää ilmaston-

sähkönhankinnat ovat vain pieni osa kokonaissähkönkulutusta,

muutoksen, niin se vaatii nopeita toimenpiteitä, jotka voivat olla

niin sillä olisi merkittävä vaikutus uusiutuvaa energiaa tuottaville

helpommin saavutettavissa kuin uskommekaan.

tuotantolaitoksille. Valtion osoittama vakaa kysyntä sähköntuottajille takaisi turvallisen pohjan lähteä kehittämään omaa tuotan-

Teksti: Vilhartti Hanhilahti

| 20

| 21

KAMPANJA

KASVUN PAIKKA

KULTAINEN NUORUUS

oka vuosi yksi ikäluokka jättää Keskustanuoret taakseen. Kuluneena vuonna 30 vuotta täyttivät vuonna 1986 syntyneet. Keskustanuorten liittokokouksessa jaetaan vuosittain kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille toimijoille. Tänä vuonna ansiomerkkien saajia oli viime vuosiin verrattuna poikkeuksellisen paljon, ja niinpä liittokokouksen alla levisi puhe kultaisesta ikäluokasta. Ansiomerkin saaneiden joukossa on monia näkyvillä paikoilla toimineita: entinen keskustanuorten puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen, entinen pääsihteeri Jussi Sallinen, keskustanuorten varapuheenjohtajana toiminut Aleksi Eskelinen, entinen liittohallituksen jäsen ja brändiuudistusta johtanut Mari Mäki, nykyinen keskustaopiskelijoiden pääsihteeri Jaakko Mäki-Petäjä, keskustanuorten kuntavision valmistelutyöstä viime keväänä vastannut Annu Saukko ja vahvasta retoriikastaan tunnettu entinen liittohallituksen jäsen Ilmari Pokela. Lisäksi ansiomerkin sai moni piiritason aktiivi, joista useat ovat myös vahvoja vaikuttajia kuntapolitiikassa.

Huomattavaa on myös, että Suomella meni tuolloin taloudellisesti paremmin kuin edellisellä vuosikymmenellä laman jälkimainingeissa, joten poliitikoilla oli myös jakovaraa. – Lipposen aika oli leikkaamista, mutta 2000-luvun alussa ei tehty kipeitä leikkauksia, Hakala toteaa. Hakalan vetivät keskustanuoriin “hyvät tyypit” Rovaniemellä. Toimijat olivat sellaisia joihin pystyi itse samaistumaan. Aatteen ja arvojen lisäksi Hakala mainitsee vetovoimatekijöinä hyvät tapahtumat ja tekemisen meiningin. Hakala kehuu Antti Kurvista hyväksi ja innostavaksi puheenjohtajaksi. Hakalan mielestä hänen ikäluokkansa keskustanuoria yhdistävät sekä voitot että tappiot. – Yhdessä on itketty itkuja ja juhlittu voittoja. Tämä ikäluokka nähnyt paljon: nousun ja sitten romahduksen vuonna 2011. Olemme tehneet töitä uuden nousun eteen ja hitsautuneet sitä kautta yhteen. Monilla on halu tehdä töitä puolueen puolesta.

Moni lähti pääministeripuolueen kelkkaan.

Keskustanuorten nykyinen pääsihteeri Antti Siika-aho on hänkin syntynyt vuonna 1986. Siika-ahon mukaan kyseisestä ikäluokasta on ollut verrattain paljon toimijoita keskustanuorissa, eikä se ole ainoastaan sattumaa. Keskustanuorten jäseneksi voi liittyä täytettyään 15 vuotta. Nyt kolmekymppiset täyttivät 15 vuonna 2001. Kyseinen ikäluokka täysi-ikäistyi vuonna 2004 ja täytti edellisen kerran pyöreitä vuonna 2006. Juuri 2000-luvun alussa keskusta menestyi puolueena ja vuosina 2000 ja 2006 käytiin presidentinvaalit. Yksi Kokkolassa kultaisen ansiomerkin rintapieleensä saaneista on keskustan poliittinen sihteeri Jirka Hakala. Hakala on toiminut keskustanuorten Lapin piirin toiminnanjohtajana. Rovaniemellä opiskellut Hakala nousi myöhemmin Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajaksi. Myös Hakalan analyysin mukaan hänen ikäluokkansa kiinnostus keskustanuoria kohtaan kumpuaa keskustan noususta suurimmaksi puolueeksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Vuodesta 1995 asti oppositiossa ollut puolue johti hallitusta kaksi seuraavaa kautta. – Menestyksen juuret ovat Jäätteenmäen ajassa ja Vanhanen oli todella suosittu. Kaikkonen ja Puumala vetosivat nuoriin. Moni lähti pääministeripuolueen kelkkaan.

Historiasta on hyvä oppia, mutta liikaa ei kannata jäädä haikailemaan menneitä aikoja. Tästä antoi liittokokouspuheessaan muistutuksen Jussi Sallinen: “Hapuilevista ensiaskelista nuoruuden kaikkitietäväisyyteen ja työntäyteisiin pääsihteerivuosiin ja nyt takaisin rivijäseneksi olen saanut kasvaa tässä nuorkeskustalaisessa joukossa. Näiden vuosien aikana olen kuullut lukuisia lainauksia runoista ja lauluista, Alkiolta ja Virolaiselta, Saalastilta ja Saarikolta. Olemme katselleet kuvia seinillä ja pronssivaloksia takan reunuksilla, edustajiamme istuntosaleissa. Heidän sanansa ovat kaikuneet auditorioissa ja baarien nurkkapöydissä. Mutta ovatko nämä niitä keskustanuorten ajatusten kuvia? Eivät. Meidän nykyisten toimijoiden sanat ovat aatteellisuuden voimaa, teistä tulevat sekä teitä vanhemmat sukupolvet tulevat saamaan voimaa teidän sanoistanne.” – Meillä on aina ollut sanottavaa suomalaisille, tehtävä täytettävänä. Ja se tehtävä on tulevien nuorkeskustalaisten, Sallinen päätti puhekilpailun parhaana palkitun puheensa. Teksti: Liina Tiusanen Kuvat: Keskustanuoret

| 22

KASVUN PAIKKA

YllĂ¤: Kultaisen ansiomerkin saajat kuuntelevat Antti Kurvisen puhetta. Alla vasemmalla: Jirka Hakala saa kultaisen ansiomerkin. Alla oikealla: Jussi Sallinen voittopuheensa jĂ¤lkeen.

| 23

LIITTOKOKOUS

Ensimmäistä kertaa LIITTOKOKOUKSESSA Teksti: Magdalena Stenius Kuvat: Suzana Bincl

lin mukana ensimmäistä kertaa liittokokouksessa. Viikonloppuun mahtui niin paljon uutta, että tapahtunutta on sulateltu vielä pitkään.

sessa, jotta kaikkien äänet saataisiin paremmin kuuluviin!

Tahti oli reipas, eikä öihin montaa tuntia unta mahtunutPäällimäisenä mieleeni jäi lauantain valiokuntatyöskenkaan. Kaiken mielenkiintoisen tekemisen, uuden oppimitely. Kaupunkilaistyttönä minusta oli mahtavaa päästä sen ja jännittävien vaalien ylitse lepäsi kuitenkin jotain, kuulemaan nuorten tuottajien näkömikä jaksoi kantaa vielä sunnuntainOli ilo huomata kulmia uusiin linjauksiin! Keskustekin läpi: yhteishenki. Vaikkei yhteinen lu oli rakentavaa ja opin paljon uusia minkälainen välittäminen päätöksenteko aina olekaan helppoa, asioita (myös parsinavetoista, jotka oli kuitenkin ilo huomata minkälainen ja yhteistyöhalu myös sunnuntaina saivat aikaan tiuvälittäminen ja yhteistyöhalu kokouskokousväen keskuudessa kan keskustelun koko liittokokousväen keskuudessa vallitsi. vallitsi väen voimalla). Oli helppoa mennä juttelemaan uuPienemmissä valiokunnissa työskentely oli nopeampaa sien tuttavuuksien kanssa tärkeistäkin asioista, ja mitä ja kynnys osallistua matalampi. Kun kaikki osallistuvat, erilaisimmat ihmiset solmivat tärkeitä yhteistyö- ja ystäsaimme syvempiä ja monipuolisempia näkemyksiä linjavyyssuhteita. Mielestäni juuri tässä, kaikessa yksinkertaiusten teksteihin ja pääsimme viilaamaan kokonaisuutta suudessaan, onkin yhteisöllisen demokratian ydin. Vaikka paremmaksi. Toivoisinkin enemmän aikaa vastaavalle seinät ovat leveällä ja katto korkealla, liittokokous yhdisti tekemiselle ja keskustelulle seuraavassa liittokokoukkaikki tärkeiden aiheiden ja hyvän päätöksenteon äärelle.

| 24

LIITTOKOKOUS

TIEN PÄÄSSÄ Teksti: Jukka Koivula Kuva: Keskustanuoret

okakuisena sunnuntai-iltapäivänä Kokkolan kaupungintalon valtuustosalissa päättyi yksi aikakausi. Usea tänä vuonna 30 vuotta täyttänyt nuorkeskustalainen vaikuttaja kukitettiin ”eläkkeelle” nuorisopolitiikasta. Hetki oli tunteikas. Sain kunnian vastaanottaa Keskustanuorten kultaisen ansiomerkin muun muassa liiton entisen puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan rinnalla. Siinä rivistössä seisoi uutteria ihmisiä Pohjanmaalta Kainuuseen ja Helsingistä Lappiin.

Puhuin usean ikätoverini kanssa Keskustanuorten menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta Kokkolan liittokokouksessa, joka meille 1986 syntyneille oli viimeinen. Keskusteluissa korostui yhteisymmärrys siitä, miten paljon yhteiskunnallista ja sosiaalista pääomaa vuodet Keskustanuorissa ovat meille kaikille antaneet. Jokainen myös koki, että toiminnasta on ollut suoraa tai vähintäänkin epäsuoraa hyötyä myös omalla työuralla tai muilla elämän osa-alueilla. Aina kaikki ei tietenkään ole ollut ruusuilla tanssimista, kuten tuskin koskaan elämässä. Vuosien varrella on tullut annettua ja myös otettua vastaan taklauksia. Olen nähnyt läheltä monet järjestön sisäiset valtataistelut, ja henkilövaalien yhteydessä ihmisten parhaat ominaisuudet eivät aina korostu. Tämäkin kuitenkin lienee erottamaton osa poliittista kulttuuria ja demokraattista järjestelmää. Tärkeää on, että toisen mielipidettä pystyy kunnioittamaan, vaikka se poikkeaisi omasta. Joskus on myös tervettä myöntää, että saattoi itsekin olla väärässä.

Keskustanuoret kutsuu itseään kasvatus- ja sivistysjärjestöksi. Se kuulostaa helposti ontolta mainospuheelta, mutta vuosikymmenen kokemuksella rohkenen sanoa, että se kyllä pitää paikkansa. Aloitin taipaleeni nuorkeskustalaisessa liikkeessä yli yhdeksän vuotta sitten, syksyllä 2007. Tuolloin aloittelin yliopisto-opintojani Tampereella. Olen saanut osallistua KOL:n ja Keskustanuorten toimintaan paikallisella, maakunnallisella, valtakunnallisella, pohjoismaisella, eurooppalaisella sekä globaalilla tasolla. Kun jokin osa-alue toiminnasta on tullut nähdyksi, on uusia haasteita aina löytynyt. Harvan harrastuksen parissa pääsee näkemään ja kokemaan näin paljon. Nuorkeskustalaisessa liikkeessä mukana olo on avartanut omaa yhteiskunnallista ymmärrystä. Lukemattomat keskustelut fiksujen ihmisten kanssa ja poliittisten prosessien seuraaminen lähietäisyydeltä ovat opettaneet paljon. Monet tuttavuudet, kaveruudet ja ystävyydet vuosien varrelta eri puolilta maata ovat niin ikään voimavara itsessään.

Kokkolan liittokokous kirkasti itselleni sen, että järjestö on elinvoimainen. Yhdentoista ehdokkaan pyrkiminen liittohallitukseen ja peräti viiden ehdokkaan kisa kansainvälisen sihteerin paikasta kertovat, että vetovoimaa on. Kun Keskustanuoret muistaa roolinsa realistisen luontosuhteen, Suomen kaikkien alueiden, koulutuksen ja sivistyksen, heikompiosaisten sekä yritteliään elämänasenteen puolustajana, menestyy se tulevaisuudessakin. Kiitos yhteisestä matkasta!

| 25

ARKADIAN TERVEISET ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| Palstalla kansanedustajat kertovat kuulumisia eduskunnasta.

SUO, KUOKKA JA JUSSI

ai sittenkin tietokone, loppututkinto ja työnhakija? Teknologia ja globaali keskinäisriippuvuus ovat mullistaneet työmarkkinamme. Harva pääsee oman alan töihin enää pelkällä ahkeruudella, eikä tutkinnosta ole kuokan kaltaiseksi välineeksi bittiavaruuden työnhaussa. Toisaalta maailma on avoimempi kuin koskaan ja nuorille kansainvälisyyden ovet avautuvat globalisaation myötä mahdollisuuksina. Kansainvälisyys on itsestäänselvyys. Osalle vanhemmista sukupolvista globalisaatio sen sijaan näyttäytyy kielteisenä ilmiönä, joka poliitikkojen tulisi selättää, jotta entiset työpaikat palautuisivat kotiseudulle. Niin Britannian kansanäänestyksessä EU-erosta kuin Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa otettiin kantaa vanhojen hyvien aikojen puolesta. Nuoria äänestäjiä ei voi syyttää nostalgian kaipuusta. Jos vain nuorten äänet olisi laskettu, olisi Iso-Britannia jatkossakin EU:n jäsen ja Hillary Clinton Yhdysvaltojen presidentti. Sipilän hallitus ei ole myöskään syyllistynyt peruutuspeiliin katsomiseen, vaan on lähtenyt uudistamaan Suomea positiivisen kautta: teknologia ja digitalisaatio ovat mahdollistajia ja niitä on hyödynnettävä täysimääräisesti. Työn murrosta ei voi sivuttaa, vaan siihen on sopeuduttava – mieluiten eturintamassa. Liikennekaari ja liikenneverkkoyhtiöhanke ovat esimerkkejä hankkeista, joita ei ole helppo popularisoida, mutta hyvin toteutettuina ne johtavat palveluiden paranemiseen ja mahdollistavat osaltaan niin asumisen kuin työn tekemisen edellytykset koko maassa. Ne antavat mahdollisuuksia täysin uusiin palvelumalleihin ja luovat siten työpaikkoja. Suomi ei voi olla globalisaatiossa ajopuuna, mutta meidän ei myöskään pidä kuvitella liikoja ohjauskyvystämme ilmiön edessä. Globaalissa markkinataloudessa tulot kasaantuvat harvemmille, koska nykyteknologia on luonteeltaan kumuloituvaa. Se tarkoittaa, että teknologiassa on usein yksi voittaja – yksi käyttöjärjestelmä tai muu innovaatio – jonka pohjalle kaikki muu rakentuu. Teknologioiden omistajuus jakaa yrityksiä entistä selvemmin menestyviin ja ei-menestyviin. Kaikki eivät voi työskennellä menestyjäyrityksissä, mikä johtaa vastaavaan eriytymiskehitykseen työntekijöiden joukossa. Valitettavasti ei ole nytkään tavatonta, että työssäkäyvä ihminen ei tule taloudellisesti toimeen. Ilmiön voi odottaa yleistyvän nykyisestä. Perustulokokeilu on korkea

aika käynnistää. Se ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta sen käyttöönotto on välttämätöntä. Mitä pikemmin saamme kokeilutuloksia, sitä nopeammin saamme kehitettyä parhaiten toimivan mallin. Moni ratkaistavista haasteistamme liittyy siihen, etteivät ihmiset ole enää luokiteltavissa kokoaikaisiin palkansaajiin, yrittäjiin tai työttömiin. Yhä useamman työllisyys rakentuu niiden yhdistelmistä. Työttömyysturvaan on tehty jo malleja erilaiset tulonmuodostukset huomioivista parannuksista. Työn murros vaatii paitsi yhteiskunnan rakenteiden, myös ihmisten sopeutumista. Muutoksen ja epävarmuuden sietäminen ovat tämän päivän hyveitä. Työn luonteen ja rakenteen muuttuminen hämärtää myös usein työn ja vapaa-ajan rajaa. Hyveiden listalle onkin syytä lisätä omien rajojen tunteminen. En suosittele kenenkään rakentaa identiteettiään vain koulutuksen ja työn varaan. Mikä meitä lopulta auttaa jaksamaan työelämässä parhaiten ja mistä meidät muistetaan, on se mitä tapahtuu työajan ulkopuolella. Hanna Kosonen Keskustan kansanedustaja Savonlinnasta

KUNTAVAALIT

KOLME KYSYMYSTÄ KUNVAALIEHDOKKAILLE 1. Miksi olet ehdolla kunnallisvaaleissa? 2. Minkälaisilla vaaliteemoilla lähdet vaaleihin? 3. Minkälaisia vinkkejä antaisit kuntavaalityöhön tai miten kannustaisit vielä ehdokkuutta harkitsevaa lähtemään mukaan?

Olli Rainio Kuvissa vasemmalla. 24-vuotias torniolainen opiskelija, jolle tulevat kuntavaalit ovat ensimmäiset. 1. Yhteisten asioiden ajaminen, vastuullisuus sekä päätöksenteko ovat aina olleet osa minua. Haluan olla mukana rakentamassa Torniota yhä merkittävämmäksi kaupungiksi sekä auttaa nuoria saamaan äänensä kuuluviin. 2. Kehityskohteita ja parannettavaa on paljon, eikä kaikkea tietysti voi yhden valtuustokauden aikana kerralla toteuttaa. Lopullinen vaaliagenda on vielä hiomatta loppuun, mutta merkittävässä asemassa ovat nuoret, hyvinvointi sekä alueen vetovoimaisuuden kehittäminen. 3. Jos vähänkään on paloa politiikkaan, tai asioihin vaikuttamiseen, niin ehdottomasti suosittelen lähtemään mukaan. Minut ja muut tämän alueen nuoret on otettu lämpimästi puolueessa vastaan ja olo on ollut tervetullut. Konkarijäseniltä saa hyviä vinkkejä ja opastusta työhön.

Sakari Tuomisto Kuvissa keskellä. 25-vuotias helsinkiläinen eduskunta-avustaja, joka on ensimmäistä kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa. Aiemmin ollut ehdolla kaksi kertaa seurakuntavaaleissa. 1.Suuressa kaupungissa asukkaiden tarpeita ja toiveita ei kuulla riittävästi. Täällä näkee ympärillään jatkuvasti ongelmia sekä mahdollisuuksia, joihin jonkun täytyisi tarttua. Minua vaivaa se, että asukkaat nähdään massana. Ehdokkaana teen työtä muiden kaupunkilaisten puolesta. 2. Kasvua ja tehokkuutta tavoittelevalle kaupunkipolitiikalle pi-

tää koota ihmisläheinen vastavoima. Lähiyhteisöt, lähipalvelut ja lähidemokratia ovat minulle tärkeitä tavoitteita asialistalla. Kaupunginosien ja lähiöiden toimeliaisuuden ja yrittäjyyden eteen on paljon tehtävää. Kaupunkiympäristön ei saa olla harmaa, meluisa ja pölyinen, vaan asukkailleen viihtyisä. Asukkaiden tarpeet pitää laittaa ennen kaupungin tarpeita. 3. Asetelma pitää tunnustaa rehellisesti. On jokaisen oma valinta, jos tahtoo jäädä hiljaa riviin seisomaan. Sivusta seuraaminen on tylsää, eikä rohkeita yrittäjiä ei ole koskaan riittävästi. Myöhemmin on turha katua, jos ei saanut aikaan.

Anna Sirkiä Kuvissa oikealla. 24-vuotias opiskelija ja eduskunta-avustaja Turusta. On ehdolla ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa. 1. Olen ehdolla kunnallisvaaleissa, koska haluan vaikuttaa oman kotikaupunkini päätöksentekoon ja tuoda erilaista keskustalaista näkökulmaa myös Turun kuntapolitiikkaan. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 ja muutoinkin vilkas kulttuurielämä nostavat minusta kulttuurin tärkeäksi aiheeksi täällä, ja haluan tuoda kulttuurikeskusteluun myös keskustalaisen näkökulman. 2. Teemoina kulttuurin ja taiteen edistäminen, saariston hyödyntäminen matkailussa, paremman brändin luominen kaupungille, viihtyisät kaupunginosat ja mielekäs kaupunginosatoiminta. 3. Ole siellä missä ihmiset ovat, ja puhu niistä asioista jotka ovat sinulle oikeasti tärkeitä. Kun puhut sydämestäsi, olet vakuuttavampi. On tärkeää, että otat kantaa myös asioihin, jotka ihmisiä puhututtavat. Älä unohda somea, mutta älä tuudittaudu sen mukavaan kuplaan.

| 27

LIFESTYLE

Unelmista tuli totta! Teksti ja kuvat: Elina Helmanen

| 28

LIFESTYLE

Keskustanuoret on tukenut Elinan matkaa kohti Nepalia. Kapua kerää varoja kehitysmaiden tukemiseksi kiipeämällä maailman vuorille

apua-vuosi lähenee loppua. Keräystavoitteet on ylitetty kirkkaasti, matka Nepaliin on ollut ikimuistoinen ja uudet vuoden 2017 Kirgisia-kapuajat ovat jo aloittaneet keräyksensä. Vaikka vuotta on muutamia päiviä jäljellä, voin sanoa, että omista unelmista on tullut totta. Kapua-vuosi on ollut yksi rankin, mieleenpainuvin, antoisin ja hyvin kokonaisvaltainen kokemus, johon kannatti lähteä mukaan. Marraskuinen matka Nepaliin oli monella tapaa mieleen painuva ja koko Kapua-vuoden kohokohta. Olo on ollut reissusta paluun jälkeen melko tyhjä. Moni on kysynyt, mikä oli reissussa parasta tai oliko jotakin pahoja takapakkeja, jotka jäivät mieleen. En osaa edelleenkään sanoa. En tiedä, osaanko koskaan eritellä mitään tiettyä hetkeä tai asiaa. Kolmen viikon matkan aikana pääsi näkemään ja kuulemaan niin paljon asioita, että ehkä parasta onkin kokonaisuus ja että matka tuli tehtyä.

Nuorissa on tulevaisuus

Ajatuksia 5545 metrissä Matkamme huipentui kaksi viikkoa kestävään Everest Base Camp vaellukseen, jonka korkein kohta oli Kala Patharin harjanne 5545 metriä. En olettanutkaan, että vaellus olisi helppoa ja kevyttä, mutta silti se yllätti raskaudellaan. Oman mausteensa siihen varmasti toi, että jo toisen vaelluspäivän jälkeen huomasin tulleeni kipeäksi, enkä flunssasta ja yskästä päässyt koko vaelluksen aikana eroon. Olisi hienoa kertoa, kuinka matka huipulle oli mieleenpainuva ja erikoinen. Mutta joka aamu vain lähdimme etenemään, vaelluskamat päälle, reppu selkään, juomavettä riittävästi mukaan ja sitten tossua vain toisen eteen. Loppujen lopuksi sitten päädyimme viimeiseen majapaikkaan Gorakshepiin noin 5100 metriin, josta lähdimme huiputtamaan Kala Patharia. Maisemat olivat tietenkin aivan henkeäsalpaavat, kun ympärillä näkyy kauniin ja karun luonnon lisäksi lumisia vuoren huippuja.

Oli mahtavaa nähdä, mihin keräämiämme rahoja käytetään.

Pääsimme tutustumaan heti matkan aluksi Väestöliiton ja Taksvärkki ry:n avustuskohteisiin. Se oli erittäin mielenkiintoista. Oli mahtavaa nähdä, mihin keräämiämme rahoja käytetään. Yksi mieleenpainuvimmista muistoista vieraillessamme Väestöliiton avustuskohteessa Chitwanin luonnonpuistoalueella oli eräs nuori mies, joka sanoi olleensa aiemmin hyvin ujo, eikä ollut uskaltanut puhua asioistaan muille. Hän oli saanut rohkeutta ja itseluottamusta hankkeen avulla puhua ja olla esillä. Hyvin hierarkisessa maassa nuorten oman ääneen vahvistaminen ja voimaannuttaminen on todella tärkeää. Kouluttamalla nuoria ja antamalla heille keinoja ja rohkeutta puhua asioista, autetaan usein myös koko kylää maaseudulla tai aluetta kaupungissa. Nuoret levittävät oppimaansa tietoa, ja siten muutkin saavat arvokasta tietoa muun muassa puhtaan veden tärkeydestä, ekologisuudesta, seksuaaliterveydestä tai oikeuksistaan. Toinen asia, jonka muistan kirkkaasti, oli koulu Bhaktapurissa Kathmandun lähellä, jossa tapaamamme oppilaat olivat innokkaita oppimaan. En ikinä sen ikäisenä ollut yhtä reipas ja innokas koulusta. Silloin mietin, kuinka itsestäänselvyytenä sitä välillä pitää joitain asioita, kuten maksutonta koulutusta tai kouluateriaa. Mietin, että pitäisi olla kiitollisempi siitä, mitä on saanut ja kuinka hyvissä oloissa on elämäänsä saanut elää.

Rehellisesti sanottuna en ikinä uskonut, että pääsisin yli 5500 metriin. Vaikka huipulle päästessä oli lähinnä vain totaalisen poikki, pystyin jotain ajatuksia tuottamaan, vaikka hyvin vähän. Päällimmäisenä ajatuksena oli, minä tein sen! Suomalaiseen vaatimattomuuteen ei sovi, että itseään kovin kehuu, mutta sillä hetkellä olin erittäin ylpeä itsestäni ja mietin, että olen minä aika kova muija. Oma matkani nimittäin meinasi tyssätä jo 3900 metrissä flunssan vuoksi.

Päällimmäisenä kiitollisuus Jos jokin on vahvistunut itselleni tänä vuonna, niin ajatus, että meidän on kaikkien kannettava globaali vastuu ja autettava muita myös omien rajojemme ulkopuolella. Emme voi sulkea silmiämme asioilta, jotka tapahtuvat jossain kaukana, vaikka meillä täällä Suomessakin on ongelmia. Se on itsekästä. Loppujen lopuksi auttamalla muita autamme myös itseämme. Ihmisten ei tarvitse paeta omasta maastaan levottomuuksien, köyhyyden tai luonnonmullistuksien vuoksi, jos asiat ovat hyvin. Haluan kiittää lopuksi kaikkia niitä, jotka ovat minua tukeneet ja kannustaneet sanoillaan, teoillaan, lahjoituksillaan ja muilla mahdollisilla tavoilla tänä vuonna. Haluan kiittää myös Keskustanuoria, jotka ovat tukeneet minua ja erityisesti antaneet oman panoksensa Nepalin naisten ja lasten koulutuksen ja terveyden edistämiseen. Kiitos!

| 29

KENTÄN ÄÄNI

Vanhustenhoidosta ei saa leikata Teksti: Ville-Veikko Päivömaa

kääntyminen. Se on jokaisella meistä edessä ja jokaista koskettava asia. Ikääntyneiden hoito ja siihen liittyvät asiat nousevat yleiseen keskusteluun aika ajoin. Yleensä negatiivisessa valossa, kun arvostellaan hoitotyön laatua sekä jatkuvaa taistelua hoitajamitoituksesta. Olen erittäin huolissani siitä, mitä ikääntyneiden hoito on tulevaisuudessa ja millä resursseilla pystymme turvaamaan arvokkaan ikääntymisen jokaiselle suomalaiselle. Arvokas vanhuus, jossa ihmistä kuunnellaan ja hän saa tarvitsemaansa apua, on jokaisen perusoikeus. Suuret ikäluokat ovat jo pääsääntöisesti eläkkeellä. Vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus tulee olemaan noin neljäosa koko Suomen asukasluvusta. Yli 80-vuotiaiden määrä tuplaantuu ja tulee nousemaan noin kahdeksaan prosenttiin. Tämä on se ikäluokka, joiden edellytykset pärjätä kotona itsenäisesti heikkenee vuosi vuodelta todella nopeasti. Turvallisin asumismuoto heille olisi sellainen, jossa olisi apua saatavilla ympärivuorokautisesti. Olen itse huomannut tämän läheltä työskennellessäni lähihoitajana vanhustenhoidossa. Joka kerta kun suljin oven asiakkaalta lähtiessäni kotihoidossa, mietin alitajuntaisesti, että mahtaakohan tuokin nyt oikeasti pärjätä kotona. Epämiellyttävä totuus, mutta jonkun on se sanottava: Suomi vanhenee ja kovaa vauhtia. Tämä aihealue ei tunnu olevan yhdenkään puolueen suosikkilistalla, koska aihe tuntuu olevan kipeä ja eräänlainen tabu. Jos ikääntyneiden hoitamisesta tulevaisuudesta ei kyetä eikä uskalleta puhua julkisuudessa, on meillä edessä todellinen tikittävä aikapommi. Jossain vaiheessa löydämme itsemme tilanteesta, jossa kaikki kysyvät samaa asiaa: Mitä teemme kaikille näille ikääntyneille, jotka eivät pärjää enää kotona? Meidän keskustanuorien tulisi nostaa aihe esiin julkisuudessa, avata väylä ja miettiä rohkeasti keinoja ja

työkaluja siihen, miten tulemme hoitamaan ikääntyvän väestömme tulevaisuudessa. Takuita siitä, että kaikki saavat hyvää hoitoa tulevaisuudessa ei ole. Myös lääketieteen kehittyminen tuo haasteita ikääntyneiden hoitoon. Kuinka kauan ja miten pitkälle me voimme hoitaa sairaita ikääntyneitä lääketieteellisin keinoin? Rahalla ratkaistaisiin monta ongelmaa, mutta yhteiskunta ei voi käyttää rajattomasti rahaa ikääntyneiden hoitoon. Kun tähän samaan yhtälöön lisätään vielä maaseudun autioituminen nuorten muuttaessa kasvukeskuksiin ja Suomen talouden erittäin huolestuttava tila, riittää siinä varmasti jokaiselle pohdittavaa. Ikääntyneiden hoidossa on myös toinen erittäin suuri ongelma, joka liittyy työssäjaksamiseen ja työvoiman saatavuuteen. Superin teettämän kyselyn mukaan lähihoitajat eivät viihdy työssään, koska työ on raskasta ja hoitajat kokevat työtaakan olevan kohtuuton. Moni pohtiikin vakavasti alan vaihtoa. Sairauspoissaolot työuupumisten vuoksi maksavat yhteiskunnalle paljon. Töitä alalla riittää, mutta nuoret eivät ole kiinnostuneita työskentelemään ikääntyneiden parissa. Paras turva ikääntyneelle on motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta, joka pystyy kiireettömästi hoitamaan työnsä. Julkisuudessa puhuttu ja paljon kiistelty hoitajamitoituksen alentaminen ei varmasti lisää luottamusta ja kiinnostusta alalle. Nämä asiat koskettavat meitä kaikkia. Minkälaista hoitoa me haluamme tulevaisuudessamme omille vanhemmillemme ja itsellemme? Meidän keskustanuorten tulee pitää ääntä siitä, että emme voi hyväksyä leikkauksia, jotka kohdistuvat esimerkiksi hoitajamitoituksen alentamiseen ja vanhustenhoidon yksityistämiseen, jossa ulkomaiset ja osin myös kotimaiset osakeyhtiöt tekevät ikääntyneiden hoidolla bisnestä ja kierrättävät rahat veroparatiisien kautta ulkomaille. | 30

Teksti ja kuvat: Anna Veteläinen

IRTI JUURISTA:

Huoleton Itä-Friisia

Haaveeni ulkomailla asumisesta muuttui todeksi, kun pääsin vuodeksi työskentelemään Luoteis-Saksaan. Työpaikkani Europahaus on järjestö ja koulutuskeskus, joka tarjoaa mm. erilaisia seminaareja ja kieliopetusta. Projektejamme ovat esimerkiksi kansainväliset nuorisovaihdot, nuorten työllistämishanke ja pakolaisten isännöinti. Europahaus tarjoaa erinomaiset puitteet toiminnalle, sillä täällä on oma keittiö ja majoitustilat 80:lle.

Asuttamani 40 000 asukkaan kaupunki Aurich sijaitsee Itä-Friisian maakunnassa, Ala-Saksin osavaltiossa. Aurich on tunnettu Saksan suurimmasta tuuliturbiinien valmistajasta Enerconista. Ilmapiiri on yllättävän kansainvälinen kaupungin koon ja syrjäisen sijainnin huomioon ottaen. Olen tutustunut mm. puolalaisiin, portugalilaisiin, venäläisiin ja perulaisiin tänne muuttaneisiin ja moni heistä työskentelee Enerconilla. Alueen tyypillistä maisemaa sävyttävät alava maa, lehtipuut, punaruskeasta ki-

vestä rakennetut talot sekä tietenkin tuuliturbiinit. Itäfriisiläiseen kulttuuriin kuuluu olennaisesti musta tee, ja väitetään, että täällä juodaan jopa enemmän teetä kuin Englannissa. Tätä tietoa ei ainakaan liverpoolilainen kämppäkaverini purematta niele, mutta itäfriisiläisessä kodissa vieraillessa väitettä alkaa jo uskoa – kahdeksannen teekupillisen jälkeen.

KULTTYYRIA

Punatakkinen tyttö

oma Ligocka (s.1938) päätti kirjoittaa heti nähtyään Schindlerin listan ensi-illan, johon kaikki Krakovan ghetossa lapsena asuneet oli kutsuttu.

Teksti: Lotta Järvinen

Hän oli yrittänyt unohtaa koko lapsuutensa siinä onnistumatta. Hänen vanhempansa olivat rikkaita ja onnellisia, mutta heidän nuoruutensa on Romalle vain tarinaa,ja siksi hän ei ymmärrä että hänelläkin kuuluisi olla onnellinen lapsuus ja nuoruus. Kirja alkaa Krakovan ghetosta, jossa juutalaisperheet asuivat jatkuvan vartioinnin, ahtauden ja köyhyyden keskellä, jossa heillä ei ollut ihmisarvoa. Natsisotilaiden käskyt ja tapettujen juutalaisten näkeminen on hänelle arkipäivää jo 2-vuotiaana. Roman isän ja isoäidin jouduttua keskitysleireille, hän joutuu äitin kanssa pakomatkalle, kysymys on elämästä ja kuolemasta. Krakovan kaduilla, porttikäytävissä ja kellareissa väärennetyin henkilöpaperein ja muutettu nimi turvanaan piileskelevät äiti ja tytär

pääsevät etäsukulaisten Kiernikien hoiviin. Heidänkin luotaan on usein lähdettävä, heidän turvallisuutensa takia. Kiernikeillä hän sai elää hetkittäin turvassa. Roma Ligocka kertoo varsinkin alussa hyvin uskottavasti ja koskettavasti varhaisvuosistaan. Eräs ihmisen petomaisuuden järkyttävimpiä tapauksia tästä kirjasta jää mieleen: Kun sotilas murskaa lapsen pään katukiveykseen. Roma näkee sen eikä unohda sitä koskaan. Roman päästyä kouluun siellä opeteltiin Stalinin opetuksia, natsismia käsitteenä ja suurista puhdistuksista. Sinne saapuu monin tavoin henkisesti vammautuneita lapsia, jotka kantavat rotusyrjinnän kauhuja silmissään ja ruumiissaan. Luokassa on eräs poika, johon tyttömäisyys on leimautunut pysyvästi. Hänen kun piti esittää tyttöä, ettei olisi tarkistettu, onko hänet ympärileikattu niin kuin juutalaiset.

Roma Ligocka kertoo myös purkautuneista avioliitoistaan ja taistelustaan psyyken lääkkeiden väärinkäyttöä vastaan. Kirja on erinomainen aiheesta kiinnostuneelle.

Sukupuolen vaihdos säästi hengen. Turvallisuutta,rauhaa ja rakkautta hän sai kokea vasta 18-vuotaana ensimmäisen kerran.

Punatakkinen tyttö Wsoy 20001 402 sivua Alkuperäinen teos: Das Mädchen im roten Mantel (2000)

Ihmeotukset ja niiden olinpaikat

Teksti: Hanna Markkanen

öytyykö täältä nostalgiannälkäisiä Potter-faneja? Jos vastasit kyllä, niin paluu velhomaailmaan onnistuu marraskuussa ilmestyneen Ihmeotukset ja niiden olinpaikat –elokuvassa. David Yatesin ohjaama ja J.K. Rowlingin käsikirjoittama fantasialeffa on Harry Potter –elokuvasarjan esiosa. J.K Rowling on lupaillut, että Ihmeotukset saa tulevina vuosina jatkoa ainakin neljän lisäosan verran. Ihan heti taikuudet eivät siis tule loppumaan! Elokuva sijoittuu vuoden 1926 New Yorkiin, jossa sijaitsee Yhdysvaltain taikakongressi. Tylypahkasta ulos potkittu, taikaolentoja keräävä Lisko Scamander on matkannut ympäri maailmaa etsien uusia taikaolentoja. Välipysähdys New Yorkissa venyy pidemmäksi visiitiksi, kun Liskon taikaolentoja täynnä oleva salkku vaihtuu

Jacob-nimisen ei-taik (amerikkalainen nimitys jästille!) salkun kanssa. Taikaolennot pääsevät valloilleen ja sekoittavat kaupungin menoa entisestään. Lisko saa avukseen Goldsteinin sisarukset Tinan ja Queenin ja pääseepä ei-taik Jacob myös mukaan jahtiin. Jahdin lisäksi Lisko ajautuu mukaan kaupungissa tapahtuvien omituisten sattumusten tutkimuksiin. Elokuvan pääosaa esittää Eddie Redmayne valloittavan Lisko Scamanderin roolissa. Muita pääosia ovat esittämässä muun muassa Colin Farrell, Ezra Miller, Katherine Waterston, Alison Sudol sekä Zoë Kravitz. Vilahtaapa ruudussa myös Johnny Depp velhopahis Gellert Grindelwaltin saappaissa. Jos velhomaailma jaksaa kutkuttaa vielä tänäkin päivänä ja ikävöit maahisia, koti| 32

tonttuja ja muita velhomaailman outouksia, niin tämä on elokuva sinun makuun! Elokuvan 3D-versio toi upealla (ja vähän karmivalla) tavalla kaikki nämä silmiesi ja käsiesi ulottuville. Ihmeotukset ja niiden olinpaikat - 2016 Ikäraja: 12 Ohjaaja: David Yates

SARJAKUVA Anssi Ylirönni

Lelusalakuljettajana” tunnettu Rami Adham liittyi SDP:hen. Pian kävi ilmi, että Adhamilla on shiiamuslimien vastaisia äärimielipiteitä ja yhteyksiä jihadistijärjestöihin. Lisäksi Adhamin tilillä on useita pahoinpitely- ja dopingrikostuomioita. Adham erosi SDP:stä, vaikka hänellä oli edelleen puoluesihteeri Reijo Paanasen luotto. Myöhemmin selvisi, että Adham muun muassa lavasti loukkaantumisensa saadakseen mediahuomiota. Adhamin syyrialaisten yhteistyökumppaneiden mukaan hän käytti syyrialaisia orpoja omien etujensa ajamiseen. KRP tutkii tällä hetkellä Adhamia rahankeräysrikoksesta. Poliitikkojen lisäksi Adhamin pauloihin lankesivat suuret tiedotusvälineet, jotka käyttivät häntä asiantuntijana.

| 33

MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Pohjois-Pohjanmaalta kajahtaa

uorisojärjestön vuosi 2016 lähenee loppuaan ja vajaan kuukauden kuluttua piireissä järjestäytyy uudet johtokunnat puheenjohtajiston johdolla. Meille Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorille vuosi 2016 oli niin sanotusti uudelleen syntymisen aikaa. Meillä vuosi on ollut kaikkinensa yhteisöllinen ja juhlallinen. Vaaliton vuosi mahdollisti sen, että pystyimme paneutumaan yhteishengen ja yhteistyön luomiseen. Meidän porukka todellakin on hitsautunut yhteen, teemme hommia yhdessä. Vuoden kohokohtia olivat erityisesti piirimme vuosijuhlat, yhteiset tempaukset ja tapahtumat Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaisten kanssa, Seinäjoen puoluekokous sekä Keskustanuorten Elokoulu oman piirimme alueella, Kuusamossa. Vuosi huipentui Kokkolan liittokokoukseen, jossa pokkasimme Kekkosen haarikan takaisin Pohjois-Pohjanmaalle. Kyllä meidän nyt kelpaa! Joulukuun valtakunnallisilla johtajapäivillä pohdimme muiden piirien toimijoiden kanssa poliittisen johtajan roolia. Pelkkä asioiden johtaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös ihmisten johtamista. Piirien puheenjohtajat ovat luottamusjohtajia ja vastuussa piirissä tehdyistä päätöksistä niin työntekijän, kuin politiikankin osalta. Vastuun määrä voi yllättää aluksi. Esimiesasemaan kuuluu, että työntekijän ja työnantajan välillä käydään vuosittaiset kehityskeskustelut. Tämän työkalun avulla päästään yhdessä saavuttamaan sovitut tavoitteet ja parhaimmillaan luodaan uusia kehitysideoita ja motivaatiota. Vuoden aikana, varsinkin uusien toimijoiden astuessa toimintaan mukaan, on hyvä muistaa, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Itse toimin piirin johtokunnassa kolmen vuoden ajan ennen puheenjohtajan saappaisiin hyppäämistä, ja edelleen tuntuu, että minähän olen ihan amatööri tässä jutussa. Tärkeämpää onkin keskittyä siihen, että haluaa jatkuvasti kehittää itseään ja oppia uutta. Yhdessä muiden keskustanuorten kanssa. Minkälainen hyvä johtaja sitten on? Edellisessä työpaikassani silloinen esimieheni sanoi, että ”Hyvä johtaja kysyy ja kuunte-

lee ymmärtääkseen, huono johtaja vastatakseen”. Keskustelu ja kuunteleminen kasvattaa ymmärrystä ja vuorovaikutusta sekä herättää myös luottamusta luoden avoimuutta ja selkeyttä, mikä tukee ja rakentaa porukan yhteishenkeä. Keskustelua tulee käydä joka tasolla: sekä johtokunnan sisällä, että koko piirissä. Vuorovaikutuksen kautta tulee luoda yhteinen visio toiminnasta ja miten tavoitteet saavutetaan. Kun visio on kaikilla yhtä kirkas, on helpompi lähteä tekemään töitä yhdessä. Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä, molemmat tulee jakaa useammille harteille. Johtajan tehtävänä on ohjata ja neuvoa, mutta ei antaa valmiita ratkaisuja. Kun henkilöllä on valta toteuttaa tehtävä ja tapahtumia haluamallaan tavalla, on hän samalla vastuussa myös lopputuloksesta. Tehtävän aikana oppii ja syntyy kehitystä. Johtaja ei saa pelätä, että muut kasvavat ohitse. On hyvä pistää mieleen, että jäsenistön kehittyminen on koko järjestön kehittymisen taustalla. Muistakaa kehua hyvistä suorituksista ja olkaa iloisia toisten onnistumisista. Johtamisen ytimessä on ihminen ja inhimillisyys, arvostakaa jäsenistöä ja johtakaa oman esimerkin avulla. Innostunut ja motivoitunut ilmapiiri tuottaa varmasti tuloksia! Olen ilahtunut, että Keskustanuorten tulevan vuoden vuosikelloon on merkitty oma aika myös piirien puheenjohtajien kokoontumiseen. Välillä on hyvä avata silmät ja korvat muualle kuin oman piirin suuntaan ja ammentaa hyviä käytäntöjä ja ideoita omaan toimintaan. Ideariihen lisäksi jokaisen olisi hyvä vuorollaan kertoa peloistaan tai kohtaamistaan haasteista. Kun huolet ja murheet on jaettu, voimme katsahtaa Marimekon perustajan Armi Ratian liikkeenjohdon muistilistaan kohtaan 9: ”taskussa on aina kolme vaihtoehtoa” ja miettiä yhdessä ratkaisuja ongelmiin. Samaisen listan viimeinen kohta sanookin, että ”tarvitaan suoruutta uskaltaa sanoa se vaikeakin”. Näillä eväillä eteenpäin kohti tulevaa vuotta, voilá! Teksti: Hanna Markkanen Kuva: Suzana Bincl

| 34

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2016 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Reetta

Riikka Liedes

Linda Brandt

Suomalainen

Paukkunen

050 348 1372

044 358 4941

050 364 7287

040 837 9787

liedes.riikka@gmail.

linda.j.brandt@

suomalainen89

reetta.pauk-

com

gmail.com

@suomi24.fi

kunen1@gmail. com

ETELÄ-

KAINUU

PIRKANMAA

UUSIMAA

POHJANMAA

Susanna

Suvi Mäkeläinen

Oskari Willman

Elina Pusaa

Eskola

045 113 4194

040 587 1587

040 913 7340

040 823 8263

suvi.makelainen@

oskari.willman@

elina.pusaa@

susanna.h.eskola

outlook.com

kolumbus.fi

gmail.com

@gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

VARSINAIS-SUOMI

Laura Hämäläinen

POHJANMAA

KARJALA

Anna Sirkiä

040 840 1920

Hannes Torppa

Susanna

050 917 7640

laura.s.hamalainen

040 358 3759

Meriläinen

sunnemunne@

@gmail.com

hannestorppa@

040 721 2539

hotmail.com

gmail.com

susanna.merilainen@outlook.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Emma Koskimaa

Samuli Mattila

POHJANMAA

040 765 2620

050 307 2772

Hanna Markkanen

emma.koskimaa@

samuli.mattila@

050 571 5502

pp.inet.fi

nuva.fi

markkasenhanna @gmail.com

POHJOISHÄME

KYMEN-

SAVO

Santra Rauhaniemi

LAAKSO

Toini Juvonen-

050 911 0936

Jori Pahtaharju

Nissinen

santrar@hotmail.

040 685 8589

com

jori@pp1.inet.fi

Piirien toiminnanjohtajat 2016 ETELÄ-KARJALA etela-karjala@keskustanuoret.fi ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjanvaara 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi ETELÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 etela-savo@keskustanuoret.fi HÄME Juha Iso-Aho hame@keskustanuoret.fi

HELSINKI Sonja Vojnovic 044 977 5230 helsinki@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 ita-savo@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO Sofia Seittenranta-Vekkeli POHJOIS-POHJANMAA 045 845 7005 Iina Keinänen kymenlaakso@keskustanuoret.fi 044 754 6676 pohjois-pohjanmaa@keskustaLAPPI nuoret.fi Kai Puro 040 837 9867 POHJOIS-SAVO lappi@keskustanuoret.fi Toni Viljamaa 044 215 6246 PIRKANMAA pohjois-savo@keskustanuoret.fi Turkka Rantanen 050 303 6493 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

KAINUU Anna Komulainen 0440 496018 kainuu@keskustanuoret.fi KESKI-POHJANMAA Mari Pohjavaara (06) 831 2373 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

| 35

POHJOIS-KARJALA Toni Vilhamaa 044 215 6246 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

SATAKUNTA Sonja Lautamatti 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi UUSIMAA Joonas Salmi uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri-lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys