Juuri 3/16 by Suomen Keskustanuoret

ULKOSUHTEET: Opiskelija, lÃ¤hde ulkomaille | s.22

ARKADIAN TERVEISET: Emma Kari | s.24

LIITTOKOKOUS: Leenan vinkit | s.29

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 3/16 - TURVALLISUUS

PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kohti liittokokousta ja kuntavaaleja

idät käsissäsi vuoden kolmatta JUURI-lehteä. Lehden teemana on turvallisuus. Teema, joka koskettaa meitä jokaista. Se on aina läsnä arjessamme. Teema on valittu ennen Asema-aukion pahoinpitelyä, mutta tämä tapahtuma ja syksyn muut surulliset uutiset asettavat teeman entistä ajankohtaisemmaksi. Yleensä turvallisuuden tunnetta oppii arvostamaan vasta silloin, kun sitä ei enää ole. Tässä numerossa halutaan saada lukija ajattelemaan turvallisuutta monelta kantilta. Teeman alle mahtuu niin analyysi Natosta kuin juttu Suomen Punaisen Ristin toiminnasta. Turvallisuus koostuu monesta elementistä, se ei ole pelkästään poliisin tai palomiehen tekele. Keskustanuorten varapuheenjohtaja, Antti Grönlundin

KEMPIN KANNOILLA

kirjoitus kokonaisturvallisuudesta avaa tätä puisevalta kuulostavaa käsitettä. Grönlund kirjoittaa kommentissaan turvallisuuden olevan politiikan tärkein tehtävä. Yhteiskunnan tehtävänä on taata turvallinen ja toimiva elinympäristö. Keskustanuoret kokoontuvat lokakuun loppupuolella Kokkolaan vuoden tärkeimpään tapahtumaamme, liittokokoukseen. Siellä on taas aika määrittää järjestömme suuntaviivat ensi vuodelle. Keskustelu käy kuumana ainakin eläinpolitiikan, kaupunkipolitiikan kuin liittohallitusvaalienkin osalta. Katso Leena Siirin laatimat vinkit liittokokousta varten lehtemme sivuilta. Myös JUURI on paikalla Kokkolassa! Vuotta 2017 tähdittääkin varsinkin meille nuorille elintärkeät kuntavaa-

lit. Kuten Kenneth Sundberg tässä lehdessä kirjoittaa, kuntavaalit ovat erittäin ihmisläheiset vaalit. JUURI kehottaa kaikkia lukijoitaan lähtemään ehdolle kuntavaaleihin. Nyt on oikea hetki täyttää ehdokassuostumus ja lähteä rakentamaan omasta kunnasta parempi paikkaa elää. Vuoden viimeisessä lehdessä joulukuussa käsittelemme tulevia kuntavaaleja hieman tarkemmin.

Juho Korpela | PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

Ystävää ei jätetä

äkivaltateot Brysselissä, Nizzassa ja Pariisissa sekä Vastarintaliikkeen kohtalokas kurinpalautus Helsingissä vaativat väliintuloa yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi. Ei ole olemassa sellaista asiaa, joka oikeuttaisi ihmisen kylmäveriseen väkivaltatekoon. Viime aikojen tapahtumat ovat saaneet minut epäilemään tulevaisuususkon ja sivistyksen rappeutumista. Hälytyskellojani soittaa, kun hyökkääjiä yhdistääkin nuori ikä eikä ensisijaisesti esimerkiksi aate tai ideologia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan 1990-luvun laman ongelmat perheissä siirtyivät lapsille. Joka viides 1987 syntyneistä on käynyt psykiatrisessa hoidossa tai syönyt psyykenlääkkeitä. Joka neljännellä on merkintä rikosrekisterissä. Peruskoulun

jälkeinen tutkinto puuttuu joka viidenneltä. Jos yritämme torjua radikalisoitumista ulko- ja turvallisuuspoliittisin keinoin, epäonnistumme varmasti. Väkivalta on oire pahasta olosta ja kertoo nuorten tuen puutteista. Radikalisoitumista torjutaan esimerkiksi saavutettavan koulutukseen, toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja perheiden tuen avulla. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vajaa vuosi sitten historiallisen päätöslauselman ’Nuoret, rauha ja turvallisuus’, jonka päätökset sitovat Suomea. Päätöslauselma käsittelee nuorten roolia rauhanrakentamisessa ja ääriliikkeiden vastustamista. Päätöslauselmaan nojaten sivistystyön ja ihmisyyden tulee olla kaiken keskustalaisen politiikan kivijalka. Itse asiassa edes Keskustan ihannoimaa kansanvaltaa ei olisi ilman sivistystä.

| 2

Suurten uudistusten keskellä meidän ääntämme tarvitaan. Emme voi nostaa käsiä pystyyn ja olettaa valtion ratkaisevan ongelmamme, vaan meidän tulee vahvistaa nuorten tukiverkkoa myös järjestötoiminnan avulla. Suurin osa keskustanuorista on saanut järjestön kautta aitoja ystäviä, sivistystä, uudenlaisia näkökulmia ja tukea kasvaa ihmisenä. Ystävää ei jätetä.

Hilkka Kemppi KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

3 / 16 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

Kokonaisturvallisuus s.10

ALKUPÄÄ

LOPPUPÄÄ

s.6

s.16

s.12 s.14

JUURI NYT/

Ensimmäinen nainen

KVARTAALIN KOVIMMAT/ Kannanottoja

TEEMA/

Toiveikkaampaan tulevaisuuteen

s.20 s.25 | 3

TEEMA/ SPR

KUNTAVAALIT/

Monien mahdollisuuksien kuntavaalit

LIFESTYLE/

Sorsakauden avaus

LEHDEN TEKIJÄT

Juuren avustajat KUVITTAJA:

Laila Lehtinen Laila Lehtinen on helsinkiläinen graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Päivisin hän on töissä graafikkona Helsingin kaupungilla Kulttuurikeskuksen hallinnossa. Vapaa-ajallaan Laila suunnittelee freelance-pohjaisesti asiakkaidensa kanssa. Hänen visuaalisen inspiraationsa lähteenä on monikulttuurinen taustansa, josta kertyy sekä Lähi-idän, Italian sekä Pohjoismaiden estetiikkaa, joka löytää tiensä monenlaisiin sovelluksiin. Tämän hetkisiin harrastuksen kohteisiin kuuluu sieniretket Suomen luonnossa, tekstiilisuunnittelu ja outouksien bongailu vintage-putiikeissa. Juureen Laila on kuvittanut kannen ja sivujen 10-13 kuvat.

Lailan portfolio löytyy osoitteesta: lailaelisalehtinen.com

TOIMITTAJA:

Mia Hemming

Hannes Torppa

Kirjoittaja on filosofian maiste-

Hannes on 22-vuotias nuorimies

rin koulutuksen omaava freelan-

Keski-Pohjanmaalta

ce-toimittaja. Parhaillaan hän

Hän asuu Helsingissä ja työs-

opiskelee lähihoitajaksi mielek-

kentelee eduskunnassa kansan-

kään työn sekä säännöllisten ja

edustajan avustajana. Hannes

Vetelistä.

yhdessä sovittujen palkkojen tähden.

harrastaa aktiivisesti urheilua. Palloilulajit vaihtuivat lukioiässä

Juureen Mia on kirjoittanut jutun ulkomailla tapahtuvasta yli-

pääpainoisesti korkeushyppyyn, kun Hannes lähti Kuortaneen ur-

opisto-harjoittelusta. Hän haastatteli juttua varten kolmea ulko-

heilulukioon 2010. Muutaman SM-mitalin jälkeen korkeushyppy

mailla harjoittelunsa suorittanutta opiskelijaa.

jäi loukkaantumisen takia, mutta samaan aikaan Hannes aloitti tutustumisen politiikkaan.

Riina Pesu Jetro Stavén

PAINOPAIKKA

JUURI - Nuorkeskustalainen

Antti Grönlund

Punamusta Oy

aikakausilehti ISSN 2341-9350

Väinö Tuovinen

Lehti on painettu ympäristö-

Kenneth Sundberg

ystävälliselle suomalaiselle

Päätoimittaja

Emma Kari

Kuusankosken paperitehtaan

Juho Korpela

Taneli Kastikainen

UPM Fine paperille.

TOIMITUS

Toimitussihteeri Suzana Bincl

AVUSTAJAT Laila Lehtinen Mia Hemming

Leena Siiri Suvi Mäkeläinen

JULKAISIJA

Santeri Lampi

Suomen Keskustanuoret

Kai Puro Hannes Torppa Laura Hämäläinen

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI info@keskustanuoret.fi

| 4

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen. Seuraava lehti ilmestyy talvella 2016.

JUUREVA

Turvallisuus lähellä sydäntä

ahva nainen Toholammilta, sittemmin oululaistunut Elina Lappalainen lähti nuorisovaikuttamisen tielle IRC-galleriasta. Politiikasta kirjoittanut nuori Elina vedettiin somen kautta mukaan. Vuosien varrella nuorkeskustalaisuus on kuljettanut häntä muun muassa kunnanhallitukseen, NCF:n varapuheenjohtajaksi ja puolustusministeriön maanpuolustustiedotuksen suunnittelukuntaan.

”Turvallisuutta on kunnollinen sosiaalipolitiikka, syrjäytymisen ehkäiseminen. Sitä on myös omavaraisuus niin energian kuin ruoantuotannonkin osalta.”

voimat on valtiomme käytössä, millainen on niihin liittyvä strategia, kuinka valitsemme asepalvelukseen koulutettavat henkilöt, sekä näihin kaikkiin kytkeytyvä yhteisöllisyys.

Turvallisuuspolitiikka on Elinalle myös sitä, millainen puolustusjärjestelmä ja ase

”Koen, että omalta osaltaan asevelvollisuus rakentaa ihmisistä ja yhteiskunnastamme asenteineen tietynlaista. Ehkä elämme osittain murroksessakin sen kanssa, onko asevelvolisuus yhden sukupuolen perinneleikki muinaisuudesta vai nykypäivän haasteisiin vastaava koulutus sukupuolesta riippumatta niille, jotka ovat sopivimpia”.

Politiikassa Elinaa kiinnostavat kokonaisuudet. ”Asiat kytkeytyvät niin monella tapaa toisiinsa. Pitkään ajattelin, että haluan tehdä työtä yhdenvertaisuuden, turvallisuuden, ruoantuotannon, energiantuotannon ja ympäristön eteen kansainvälisesti. Olen hakenut paikkaani, sitä omaa juttuani ja haen sitä varmaan edelleen. Viime vuosina olen kiinnostunut erityisesti taloudesta: kansantaloudesta, rahapolitiikasta”.

Lappalaisen mukaan muutos valikoivaan ja sukupuolia erottelemattomaan palvelukseen vaikuttaisi asenteisiin ja yhteiskuntaan laajemminkin. Lisäksi johtamisen ja koulutuksen muutoksilla tavoitettaisiin paremmin korkeampaa koulutusta omaavia osaajia, joilla olisi kiinnostusta käskytyksen sijaan toimia luovemmin ja omatoimisemmin niin puolustusvoimia kuin siviilipuolen ongelmiakin ratkoen ja uhilta turvaten.

Tilasto- ja kauppatiedettä opiskeleva Lappalainen tunnetaan Keskustanuorissa pitkälti turvallisuuspolitiikan asiantuntijana. Elina sanoo, että kokee turvallisuuden liittyvän kaikkeen ja on siksi lähellä hänen sydäntään.

”En minä oikeastaan haaveile kuin siitä maailmanrauhasta ja inhimillisyydestä”, Elina toteaa. Teksti:Riina Pesu Kuva: Elina Lappalainen

Kurvinen: Suomessa ei ole tilaa poliittisille ääriliikkeille Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedus-

- Esitutkinta on käynnistynyt ja poliisin

kii tuhoamaan kansanvallan ja ihmisoikeu-

taja Antti Kurvinen vastustaa väkivaltais-

pitää saada tehdä työnsä. Syyttäjälaitos ja

det, Kurvinen linjaa.

ten poliittisten ääriliikkeiden kannatuksen

tuomioistuimet arvioivat aikanaan, onko

nousua Suomessa. Kuolemantapaus Helsin-

rikos tapahtunut. Kuitenkin meidän on vii-

Kurvinen näkee lääkkeeksi tilanteeseen syr-

gin rautatieasemalla äärioikeistolaisen Suo-

meistään nyt vedettävä viiva ja aloitettava

jäytymisen ja etenkin nuorten syrjäytymisen

men Vastarintaliikkeen mielenilmauksessa

määrätietoinen työ kaikkien väkivaltaa

torjumisen, koulujen demokratiakasvatuksen

on järkyttänyt suomalaisia. Kurvinen ke-

käyttävien ja sillä uhkaavien poliittisten

ja kolmannen sektorin vahvistamisen ja riittä-

hottaa ihmisiä malttiin ja työrauhan anta-

ääriliikkeiden kitkemiseksi. Demokratia ei

vät resurssit turvallisuusviranomaisille puut-

miseen poliisille.

anna suojaa sellaiselle toiminnalle, joka pyr-

tua liikkeiden toimintaan.

| 5

Kuva: Jetro Stavén

Ensimmäinen nainen

uroopan ensimmäiset poliisipyörät otettiin käyttöön vuonna 1921 Lontoossa. Moottoripyöräpoliisit ilmestyivät Suomen katukuvaan vuonna 1926 Helsingissä ja Viipurissa. Suomen ensimmäinen naispuolinen moottoripyöräpoliisi oli Turun poliisilaitoksella työskentelevä vanhempi konstaapeli Taru Niemelä. Hän astui virkaan lokakuussa 2013.

| 6

| 7

KVARTAALIN KOVIMMAT

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

Keskustanuorten kannanottoja: Kemppi: Unohtuivatko nuoret perustulokokeilusta?

erustulokokeilun eteneminen on loistava juttu, vaikka aukkoja edelleen löytyy. Nuorten rajaaminen kokeilun ulkopuolelle on nuorison tulevaisuudelle masentava uutinen. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 2016 helmikuussa 24,1 prosenttia. Nuorten palkkakehitys on jäänyt muista sukupolvista jälkeen ja on riski, että nuorempien ikäluokkien eläkkeet jäävät pieniksi, vaikka työurat pitenisivätkin. Keskimääräiset eläkkeet voivat pudota alle palkkojen, jos eliniän pitenemistä korvaava kerroin leikkaa eläkkeitä.

neet perustuloa vastaukseksi sosiaaliturvan ongelmiin kertojasta riippuen 1980-luvun keskustaliberaalista manifestista, 1990-luvun työreformista, 2000-luvun puoluekokouspäätöksistä tai Juha Sipilän 2014 julkaisemasta blogiteksistä lähtien. Keskeinen peruste on ollut sen eriarvoisuutta kitkevä luonne ja mahdollisuuksien luominen itsensä kehittämiseen.

Sosiaaliturvajärjestelmän sekavuus on tuloloukkujen lisäksi nykyisen sosiaaliturvan pahimpia ongelmakohtia. On hyvä myöntää, että Suomen luetuin kirja on varmastikin Kelan etuudet pähkinänkuoressa, joka kertoo 118 sivussa, millä eri tavoin Kela myöntää tukea.

Keskustanuoret ovat esittäneet negatiivista tuloveroa, johon tämä kokeilu ei ikävä kyllä vielä pysty. Perustulon tulisi vähentyä liukuen palkka- tai muiden tulojen noustessa. Kokeilun suurin puute on kuitenkin nuorten puuttuminen kokeilusta kokonaan. Kokeiluun tarvittaisiin myös alle 25-vuotiaita, jotta perustulon vaikuttavuutta nuorisotyöttömyyden hoidossa pystyttäisiin tutkimaan kokeilun jälkeen sosiaaliturvaa suunniteltaessa. Nuorten eriarvoistuminen on aikamme suurin sukupolvien välinen muuri.

Suomen Keskusta ja erityisesti Keskustanuoret ovat esittä-

Hilkka Kemppi

Helsingin Keskustanuoret: Jokainen koti on maailman keskipiste

elsingin Keskustanuoret vaativat, että rakennusmääräyksissä otetaan huomioon kaikki väestöryhmät ja elämänvaiheet. Keskustan eduskuntaryhmä on esittänyt keskustelunavaukseksi 202 ehdotusta turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseksi. Yhdessä näistä on esteettömyysmääräyksien lieventäminen. Perusteluissa esitetään, että esteettömyys lisää asuntorakentamisen kuluja merkittävästi. Helsingin Keskustanuoret kehottaa eduskuntaryhmää jatkamaan työtään sääntely-Suomen uudistamiseksi, mutta haluaa samalla muistuttaa, että esteettömien tilojen ja kotien tarve lisääntyy tulevaisuuden Suomessa. Lain tulee velvoittaa yritykset ja julkisyhteisöt rakentamaan ainakin osa asunnoista jatkossakin esteettömäksi. Ympäristöministeriön selvitys vuodelta 2014 toteaa, että Hel-

singin alueella esteettömyyden rakentamisen minimikustannukset ovat kerrostalon kolmiossa 31 euroa/asuinneliömetri ja yksiössä 63 euroa/asuinneliömetri. Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat siis noin 1−2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista. Selvityksessä arvioitiin, että esteettömyydestä johtuva WC - ja pesutilojen pinta-alaosuus on noin 1−1,5 neliömetriä. Keskustan tavoitteena on, että jokainen mm. vanhukset saavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Suomi on 10.6.2016 sitoutunut YK:n vammaissopimukseen, jonka mukaan vammaisille on taattava samanlaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään. Esteettömyysmääräyksien lieventäminen on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Kuten Santeri Alkio aikoinaan totesi niin ”jokainen koti on maailman keskipiste”.

| 8

KVARTAALIN KOVIMMAT

#vainkepujuttuja @AleKoivisto: En olisi millään uskonut vielä viime syksynä, että keskustan puoluesihteeri lähettäisi mulle snäppejä. #vainkepujuttuja @JouniOvaska @ArtKarila: Lupaisiko keskusta pokémonit myös maaseudun lapsille? #keskusta #vainkepujuttuja @sannapanula: Suomalainen työura alkaa selkeästi useimmiten mansikanpoimijana tai metsänistuttajana #vainkepujuttuja #firstsevenjobs @MattilaJoni: En oo tiennytkään et Johannes Virolainen on joskus levyttänyt. Huikea mies! #keskusta #vainkepujuttuja @SiljaSilvasti: Tulin Vaasaan matkaavaan junaan. Ravintolavaunusta löysin omilta reissuiltaan @RistoLahti ja @orakele. Tämä on niitä #vainkepujuttuja. @ASirkia: Täällä ollaan Turku Pridessa! <3 <3 <3 <3 Ja voi tätä kepu-pallojen määrää! #vainkepujuttuja @KaiPuro: Vapaa-aikaa voi viettää myös työkavereiden kanssa. Esim. ex-tempore reissu kuuntelemaan @ JouniOvaska puhetta Kempeleeseen. #vainkepujuttuja

@keskustanuoret

| 9

TEEMA

Mitä tarkoitetaan KOKONAISTURVALLISUUDELLA? Teksti: Antti Grönlund Kuvitus: Laila Lehtinen

erinteisesti turvallisuus-käsitteellä viitataan koviin, mitattaviin arvoihin: armeijaan ja poliisiin, niiden selkeästi mitattaviin suorituskykyihin. Jos mietimme turvallisuutta omassa arjessamme, alkaa käsitteelle syntyä muitakin merkityksiä. Riittävätkö rahat ensi kuun vuokraan, uskallanko kävellä yksin kaupungin läpi aamuyöllä? Juuri tästä on kyse puhuttaessa kokonaisturvallisuudesta: turvallisuus on kaikkea sitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Turvallisuus ei ole mikään mitattava tai käsin kosketeltava asia, vaan pohjimmillaan siinä on kyse tunteesta. Tavoitetilaksi voidaan asettaa, että jokainen pystyisi kokemaan olonsa turvalliseksi arjessaan. Niin turvalliseksi, että pystyy suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja tekemään juuri niitä asioita, joita itse haluaa ilman, että joutuu tekemään kompromisseja turvallisuuden vuoksi.

Turvallisuuskomitea on valtion ohjaama taho, jonka tehtäväksi on kirjattu valtioneuvoston ja ministeriöiden avustaminen laajoissa, kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Se antaa hyvän peruskäsityksen kokonaisturvallisuus-käsitteen laajuudesta: Suomen puolustuskyky ja sisäinen turvallisuus muodostavat vain kaksi osa-aluetta kokonaisuuden seitsemästä. Nekin ovat sisällöltään huomattavasti laajempia, kuin alussa viitatut armeija ja poliisi.

Sisäinen turvallisuus Ensimmäisenä sisäisestä turvallisuudesta tulee varmasti mieleen poliisi. Poliisin tehtäväksi onkin kirjattu ”yleisen turvallisuuden ja järjestyksen” ylläpito. Lopulta poliisin toimintakenttä on kuitenkin vain yksi osa-alue sisäisestä turvallisuudesta. Palolaitos, sairaankuljetus, tulli ja merivartiosta ovat hyviä esimerkkejä toimijoista, jotka myös ovat

| 10

KOKONAISTURVALLISUUS • Valtion turvallisuus • Henkinen kriisikestävyys • Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky • Talouden ja infrastruktuurin toimivuus • Sisäinen turvallisuus • Suomen puolustuskyky omalta osaltaan tukemassa kansalaisten turvallisuudentunnetta erilaisissa elämäntilanteissa. Sisäinen turvallisuus ei koostuu vain väkivallan uhan vähäisyydestä, vaan sillä voidaan tarkoittaa kaikkea rajojemme sisäpuolista toimintaa. Jos ostamme lähikaupasta elintarvikkeita, voimme luottaa siihen, että ne ovat turvallisia syödä. Jos eksymme metsään, jokin taho tulee meitä etsimään. Jos joudumme liikenneonnettomuuteen, voimme luottaa siihen, että apu on paikalla nopeasti ja saamamme hoito on korkeatasoista.

TEEMA

Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Myös yksilön oma taloudellinen tilanne ja toimintakyky vaikuttavat turvallisuudentunteeseen. Taloudellinen turvallisuus on keskeinen osa arkeamme: jos talous ei ole vakaalla pohjalla ja suuri osa ajasta menee taloudellisen toimeentulon suunnitteluun ja murehtimiseen, ei voida puhua toimintavapaudesta. Myös tulevaisuuden suunnittelu on hankalaa. Erilaisten sosiaaliturvajärjestelmien pyrkimyksenä on parantaa taloudellisen turvallisuuden tunnetta. Pyrkimyksenä on se, että ihmiset uskaltavat ottaa riskejä, esimerkiksi perustaa yrityksiä, koska he tietävät, että heidän taloudellinen toimeentulonsa on turvattu, vaikka kaikki ei menisikään suunnitelmien mukaan. Taloudellinen turvallisuus edistää taloudellista toimeliaisuutta, ja taloudellinen toimeliaisuus vahvistaa talousjärjestelmän vakautta.

Henkinen kriisinkestävyys Henkinen kriisinkestävyys linkittyy vahvasti kaikkiin muihin osa-alueisiin. Se on osa yksilön toimintakykyä, mutta myös yhteisöllinen tunne. Kriisinkestävyys mitataan poikkeustilanteissa, mutta olennainen kysymys on myös ollaanko valmiita näkemään vaivaa tämän maan ja muiden sen kansalaisten eteen. Yhteinen kokemus suomalaisuudesta kannustaa yrittämään selviämistä myös haastavammissa tilanteissa sen sijaan, että aletaan etsiä mahdollisuuksia muualta. Kyse on yhteisöllisyydestä.

Suomessa päävastuun sisäisestä turvallisuudesta kantavat verovaroista rahoitetut viranomaistahot. Merkittävä rooli on kuitenkin myös erilaisilla vapaaehtoistoimijoilla: vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA, Veripalvelu, meripelastusyhdistykset, vapaapalokunnat. Monesti turvallisuudentunteeseen vaikuttavat tahot ovatkin sellaisia, joista ei välttämättä tiedäkään, ennen kuin tulee vastaan sellainen tilanne, jossa niitä tarvitaan.

Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Talousjärjestelmä ja infrastruktuuri ovat sellaisia yhteiskunnan elementtejä, joiden merkitys on kasvanut viimeisen vuosisadan aikana räjähdysmäisesti. Ehkä hieman huomaamattamme olemme tulleet erittäin riippuvaisiksi sähköisestä pankkijärjestelmästä, sähköstä, juoksevasta vedestä ja toimivasta liikennejärjestelmästä. Yhä harvempi kansalainen pystyy tulemaan toimeen ilman näitä palveluita pitkiä ajanjaksoja. Nämä ovat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, joiden toimivuudesta pitää pysytä huolehtimaan myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.

| 11

TEEMA

Suomen puolustuskyky Puolustuskyky kirjaimellisesti luettuna tarkoittaa mitattavaa sotilaallista kyvykkyyttä, mutta oikeastaan vielä sitäkin tärkeämpää on mielikuva puolustuskyvystä – pelote. Pelote on yksi osa perinteistä diplomatiaa, jolla pyritään konfliktien välttämiseen. Ennen kuin valtio ryhtyy sotilaallisiin toimenpiteisiin toista valtiota kohtaan, se joutuu arvioimaan toimiensa sotilaallista, poliittista ja taloudellista hintaa. Olennaista ei olekaan, onko operaatio teoriassa toteutettavissa, vaan se, onko operaatiosta saatava hyöty on pienempi kuin edellä mainittujen hintojen muodostama kynnys.

Huoltovarmuus Otetaan mukaan vielä yksi kokonaisturvallisuuden osa-alue – huoltovarmuus. Huoltovarmuudella tarkoitetaan erilaisten kriittisten hyödykkeiden – esimerkiksi ruuan, veden ja polttoaineen riittävyyttä erilaisissa poikkeustilanteissa. Tästä voidaan löytää monta osa-aluetta: on tärkeää ylläpitää sellaisia suhteita muihin maihin, että kaupankäynti on sujuvaa eikä katkea konfliktin alussa. Toiseksi pitää kyetä varmistamaan hyödykkeiden kuljetus poikkeustilanteissa. Tässä suhteessa Suomi on saari; valtaosa Suomeen saapuvista kuljetuksista saapuu meriteitse.

Valtion johtaminen Poikkeustilanteissa myös valtion johtaminen muuttuu, ja selkeän johtamisen merkitys kasvaa. Poikkeustilanteessa johtajien on osoitettava vahvuutta ja kyettävä luomaan tulevaisuususkoa kansalaisten keskuuteen. Tällä on myös selkeä yhteys henkiseen kriisinkestävyyteen: jos johtajat epäröivät tai sortuvat epätoivoon, myös kriisinkestävyys alkaa horjua.

Kansainvälinen toiminta Valtion yksi tärkeimmistä tehtävistä on ulkoisen turvallisuuden varmistaminen. Konfliktit aiheuttavat aina vähintäänkin epävarmuutta, ja parasta turvallisuutta onkin konfliktien välttäminen ennalta. Kansainvälinen toiminta voi tarkoittaa monenlaista toimintaa, perinteisestä diplomatiasta sotilaallisen kriisinhallintaan. Suomen kaltainen pieni valtio pyrkii luovimaan kansainvälisen politiikan myrskyissä välttäen konflikteja. Sotilaallisella kriisinhallinnalla pyritään rauhoittamaan alueellisia konflikteja, jotta ne eivät leviäisi ja alueen valtiot saataisiin jaloilleen.

Esimerkiksi ruuan osalta on tärkeää kyetä varmistamaan oman tuotannon säilyminen. Tämä on yksi maataloustukien tavoitteista: normaalioloissa tuetaan alkutuotantoa, jotta ruokaa riittäisi myös sellaisissa poikkeustilanteissa, joissa ruokaa ei syystä tai toisesta voida saada ulkomailta. Yksi tapa parantaa huoltovarmuutta on myös ylläpitää omia varmuusvarastoja, jotka kattavat kotimaisen kulutuksen tietyn ajanjakson poikkeustilanteen alusta lukien.

Turvallisuuden edistäminen osana arkipäivää Monet tässä artikkelissa luetelluista turvallisuustoimista ovat sellaisia, joihin meillä ei yksilöinä mahdollisuutta vaikuttaa. Valtio ja muut organisaatiot joutuvat kuitenkin suunnittelemaan toimintaansa myös poikkeusoloissa turvatakseen mahdollisimman normaalin elämän jatkumisen yksilöille. Voimme kuitenkin miettiä, miten voisimme antaa oman panoksemme tähän turvallisuustyöhön. Voimme varautua erilaisiin poikkeustilanteisiin, harjoitella toimintaa modernin infrastruktuurin ulkopuolella ja pitää huolta omasta toimintakyvystämme. Jos kiinnostusta ja vapaa-aikaa löytyy, turvallisuudesta voi tehdä myös harrastuksen. Suosittelen tutustumaan oman alueesi vapaaehtoiseen palokuntaan, maakuntakomppaniaan tai meripelastusyhdistykseen. Jokainen voi kantaa kortensa kekoon, omalla tavallaan.

| 12

TEEMA

KOMMENTTI:

Turvallisuus on politiikan tärkein tehtävä Teksti: Antti Grönlund

“T

urvallisuus on politiikan tärkein tehtävä. Turvallisuus on vain ymmärrettävä nykyistä laajemmin,” sanoin linjapuheessani Keskustanuorten liittokokouksessa Salossa viime syksynä. Ajoin takaa kokonaisturvallisuus-ajattelua, jota esitellään tämän sivun artikkelissa. Turvallisuus ei ole vain armeijaa ja poliisia, vaan turvallisuus on tunne, ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat kaikki ympärillämme tapahtuvat asiat. Jos turvallisuus kyetään käsittämään näin laajasti, voidaan nähdä, että yllättävän suuri osa tekemästämme politiikasta liittyy jollakin tavalla nimenomaan turvallisuuteen, sen ylläpitoon ja sen vahvistamiseen. Pyrimme luomaan yhteiskuntaa, jossa ihminen voi keskittyä itsensä toteuttamiseen ja tulevaisuutensa suunnitteluun ilman, että joutuu huolehtimaan omasta arkipäiväisestä turvallisuudestaan. Turvallisuus on sitä, että juuri ammattikorkeakoulusta valmistunut nuori uskaltaa kokeilla vielä hieman keskeneräistä liikeideaansa ja lähteä yrittäjäksi, koska tietää, että yhteiskunnan turvaverkot kantavat, vaikka kaikki ei menisikään suunnitelmien mukaan. Turvallisuus on sitä, että myös Suo-

men suurimmissa kaupungeissa uskaltaa lähteä yökerhosta ja kävellä yksin aamuyöllä kotiin. Turvallisuus on sitä, että kukaan – oli sitten nuori tai aikuinen, nainen tai mies, koko ikänsä täällä asunut tai uussuomalainen – ei joudu kohtaamaan väkivallan uhkaa arkipäiväisessä elämässään. Minun mielestäni ideaalitilanne olisi, että kansalaisten ei tulisi joutua suunnittelemaan arkeaan turvallisuuden näkökulmasta. Niiden ihmisten, jotka Suomen asioista päättävät, tulisi sen sijaan kantaa huolta Suomen turvallisuudesta ja sen kaikista osa-alueista. Turvallisuus on korostetusti nimenomaan julkinen tehtävä – sitä emme voi yksityistää tai antaa markkinoiden vastuulle. Oli sitten kyse taloudellisesta turvallisuudesta, turvallisesta ilmapiiristä ja keskustelukulttuurista, sisäisestä turvallisuudesta tai ulkoisesta turvallisuudesta, tehokkain toimija ja varmin takaaja on yhteiskunta. Valtion tärkein tehtävä on luoda ne rakenteet ja asettaa ne pelisäännöt, joiden avulla jokainen yksilö voi elää elämäänsä mahdollisimman vapaasti sillä tavalla kuin itse haluaa. Siksi turvallisuus on politiikan tärkein tehtävä.

| 13

TEEMA

ANALYYSI: Toiveikkaampaan tulevaisuuteen

ielä keväällä 2016 kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa puolueen silloinen puheenjohtaja Alexander Stubb totesi: − Jos kokoomus olisi yksin hallitusvastuussa, veisikö se Suomen Natoon? Kyllä veisi. Puheenjohtaja vaihtui, mutta jo vallinnut ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja vain vahvistui. Hallituskumppanin puoluekokous kertaalleen vahvisti linjansa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Vaikka puolueen nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo vaikuttaakin pyrkivän myös Nato-keskustelussa korostetun konsensushakuiseen julkiesiintymiseen, löytyvät hänen taustaltaan suurin piirtein samat tavoitteet kuin ennenkin, maltillisemmin esiin tuotuina. Sipilän hallituksesta liikkuu paljon ristiriitaisia väitteitä. Yhden mielestä hallitus noudattaa turhan perussuomalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehitysyhteistyöleikkauksineen ja turvapaikkapolitiikan kiristyksineen. Toisen mielestä hallitus on liian kokoomuslainen, ja toteuttaa ”historian kokoomuslaisinta” hallitusohjelmaa USA-puolustusyhteistyösopimuksineen, nostaen puolustusmenoja valtion budjettipolitiikan tiuketessa. Sipilän sanotaan jääneen ”ulkopolitiikassa ulkoradalle”. Jos jokin on selvää, niin se, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön tosiasiallinen rooli ulkopolitiikassa on sitten ulkoministerin vaihdoksen kasvanut. Kysymykseksi nousee: ketä Niinistö sitten kuuntelee? Mikä on hänen suhteensa Petteri Orpoon? Se tiedetään, etteivät presidentin ja Stubbin välit olleet välttämättä parhaat mahdolliset. Valta hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vaikuttaa olevan paljolti muiden kuin keskustan käsissä. Sekä ulko-, että puolustusministeri ovat perussuomalaisia. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin sekä valtiovarainministerin ollessa kokoomuslaisia − kokoomustaustaista presidentti Niinistöä välttämättä edes mukaan laskematta − nousee kokoomuksen rooli Suomen ulkopolitiikassa keskeiseksi. Ulkopolitiikka on hallituksen linjan mukaista, mutta onko se keskustan? Keskusta seisoo Suomen puolueettomuuden takana: ”Sotilaallinen liittoutumattomuus on jatkossakin Suomen etujen mukaista ja vahvistaa osaltaan Pohjolan turvallisuuspoliittista vakautta. Näköpiirissä ei ole tarvetta sotilas- ja puolustuspoliittisen linjan muutoksiin.” Yhteistyömahdollisuuksia ei kuitenkaan kategorisesti torjuta: ”Suomen on perusteltua jatkaa käytännönläheistä kumppanuusyhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa.” Nato-jäsenyyttä on Suomen geopoliittisen aseman sekä länsimaisen arvoyhteisön jäsenyyden lisäksi perusteltu myös taloudellisin syin. Uskottavan puolustuksen ylläpitäminen ei ole

halvinta mahdollista puuhaa. Valtiontaloudellisesti tiukkoina aikoina on siis suotavaa jatkaa puolustusvoimien rahoitukseen. Miten se hoidetaan? Kokoomuksen tämän vuoden puoluekokouksessa hyväksytyn ulko- ja turvallisuuspoliittisen kannanoton mukaan puolustusmenot tulisi asettaa 1,5 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Keskusta on jo vuonna 2014 ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjauksessaan esittänyt seuraavasti: ”Puolustusvoimille on taattava vuoden 2015 jälkeen riittävät määrärahat niin, että puolustusvoimat voivat toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä toimiviksi koettujen periaatteiden pohjalta.” Määritelmä on kokoomusta väljempi. Keskusta myös korostaa koko maan puolustamisen periaatteen tinkimättömyyttä − puolustusvoimilla on oltava toimintaa jokaisessa maakunnassa. Keskeinen väline maailmassa toimimiseen on sen hahmottaminen. Kenen ehdoilla mennään? Missä on pienen, itsenäisen valtion turva − vai onko sitä enää missään? Kokoomuksen mukaan Yhdysvaltojen asema maailman johtavana suurvaltana on yhä tulevaisuudessakin kiistaton. Puolue hahmottaakin kansainvälisen politiikan vahvasti kaksijakoisena maailmana, joka koostuu länsimaista sekä niitä haastavista muista maista. Keskusta lähtee kaksijakoisuuden sijaan linjauksessaan liikkeelle moninapaisesta maailmanjärjestyksestä, missä BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) nousevat haastamaan ja tasapainottamaan Yhdysvaltojen globaalia johtoasemaa. Vallan painopisteen uskotaan keskustan linjauksessa siirtyvän entistä enemmän kohti itää. Kokoomus näkee kannanotossaan lähitulevaisuuden globaalisti kasvavan turvattomuuden ja vastakkainasettelun aikana, jota leimaa kiristyvä kilpailu taloudellisista resursseista. Kannanoton lausuntoa voi kuvailla realistiseksi tilannekuvaksi, joka kertoo, missä mennään. Keskustan kannanotto pyrkii kokoomusta selvemmin kyseenalaistamaan vastakkainasettelun. Siinä, missä kokoomus tähtää tavoitteeseen nostamalla uusia valtioita haastettuna pidetyn länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen piiriin, korostaa keskusta, että länsimaalaisuudestamme huolimatta maailmassa on vuoropuhelun keinoin tulevaisuudessakin tilaa eri kulttuuripiireille ja elämäntavoille. Jos siinä onnistumme, on maailman muutama ongelma jo ratkaistu. Ainakin ylihuomisen kokoomuslaiset voisivat hyvin, silti yhä rehellisin mielin, kirjoittaa tilannekuvia − vain asteen verran positiivisempina. Teksti: Väinö Tuovinen | 15

TEEMA

S PR Teksti: Riina Pesu

unaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike on tunnettu siitä, että se on pysyvästi paikalla kaikkialla maailmassa, sekä sodan että rauhan aikana. Liike ei jätä katastrofialuetta jolla työskentelee vaan elää pysyvästi työnsä tulosten kanssa, taaten myös rauhan aikana työnsä kestävät tulokset. Vuonna 2015 SPR on tukenut Punaisen Ristin ja Punaisen puolikuun kansainvälisen liikkeen kehitysyhteistyöprojekteja Ulkoasiainministeriön ohjelman puitteissa Afganistanissa, Nepalissa, Mongoliassa, Pohjois-Koreassa, Myanmarissa, Filippiineillä, Kambodzassa, Kirgisiassa, Tadzikistanissa, Malawissa, Swasimaassa, Zimbabwessa, Ghanassa, Norsunluurannikolla ja Sierra Leonessa. Edellä mainituissa maissa on työskennelty muunmuassa ohjelmatuen, järjestökehityksen, katastrofivalmiuden, ruokaturvan, toimeentulon, ravitsemuksen ja terveystyön parissa Suurin osa liikkeen humanitaarisesta työstä tehdään paikallistasolla. Liikkeellä on lähes kahdessa sadassa maassa kansallinen yhdistys, joissa toimii jäseniä ja vapaaehtoisia. Kansainvälisesti liikkeen toimintaan osallistuu 97 miljoonaa jäsentä ja 20 miljoonaa vapaaehtoista. Punaisen Ristin kriisiapu tavoittaa vuosittain yli 30 miljoonaa katastrofien keskellä elävää ihmistä. Suomessa liikkeeseen kuuluu noin 85 000 jäsentä ja 30 000 vapaaehtoista, jotka toimivat 12 piirissä. Punaisen ristin toiminta perustuu Geneven sopimuksille, jotka säätävät haavoittuneiden, sotavankien ja siviiliväestön kohtelua, sekä arvoille inhimillisyydestä, tasapuolisuudesta, puolueettomuudesta, riippumattomuudesta, vapaaehtoisuudesta, yleismaailmallisuudesta ja ykseydestä, jotka ovat ympäri maailmaa helposti allekirjoitettavia periaatteita.

Suomessa Punaisen Ristin toiminta Suomessa on käytännön tasolla muun muassa turvatalotoimintaa nuorille sekä ensiaputoimintaa festivaaleilla. Turvataloissa tarjotaan 12-21-vuotiaille nuorille matalan kynnyksen tukea elämän pulmatilanteissa, kuten keskusteluapua ja itsenäistymistukea. Turvatalot voivat myös tarjota nuorille tarvittaessa väliaikaisen yöpymispaikan vanhemman luvalla. Turvatalojen palvelut ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Lauri Heikkilä (kuvassa), on keskustanuori ja F2F-tiiminvetäjä SPR:llä. Hänen työhönsä kuuluu kuukausilahjoittajien hankkiminen. Heikkilän työpäivät kuluvat ovelta ovelle kiertäessä, ja työpäivät eivät käy tylsiksi. Laurin mukaan ihmiset ovat yleensä ystävällisiä D2D-työntekijöitä kohtaan, hänellekin on muun muassa lahjoitettu suklaata ja sateenvarjo sadepäivän turvaksi. Lauri kannustaa ehdottomasti hakemaan töihin tai vapaaehtoiseksi SPR:n toimintaan. Hänen itsensä mukaan työtovereista on tullut elinikäisiä ystäviä ja työ hyväntekijänä on päivästä päivään mielenkiintoista. Töihin SPR:lle on mahdollista päästä esimerkiksi Veripalvelun hoitajaksi tai laboratoriotyöhön, F2F (face-to-face) tai D2D (door-to-door) varainhankkijaksi, kansainväliselle liitolle tai komitealle. Suomen Punaiselle Ristille on mahdollista lähteä vapaaehtoiseksi muunmuassa lipaskerääjäksi, ensiaputoimintaan, turvapaikanhakijoiden tueksi, festaripäivystäjäksi, HIV- ja seksuaaliterveystyöhön, nuorten toimintaan, päihdetyöhön, erenluovuttajaksi tai avustustyöntekijäksi ulkomaille Lisäksi SPR hakee jatkuvasti kuukausilahjoittajia toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

| 16

TEEMA

Vapaaehtoistyöntekijä Sandra Roxana Flores katsoo kun nuoret pojat saavat puhdasta vettä juodakseen Guatemalassa. Kuva: Marko Kokic/SPR

TEEMA

Mantsanjeni, Swazimaa. Punainen Risti auttaa Swazimaassa kuivuudesta kärsiviä kotitalouksia parantamaan ruokaturvaansa. Kuva: SPR

Punainen Risti ja Punainen Puolikuu auttavat perheitä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa Syyrian sodan vuoksi. Punaisen Puolikuun vapaaehtoinen juttelee pakolaislasten kanssa. Kuva: Ibrahim Malla/SPR

| 18

TEEMA

Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Kerätyillä varoilla autetaan muun muassa tulipalon uhreja Suomessa. Vapaaehtoinen Kari Varjonen auttaa nopeasti silloin, kun tulipalo on ajanut ihmisen kodistaan. Hän hankkii tulipalon uhreille tarvikkeita, joita he tarvitsevat selviytyäkseen ensimmäisistä päivistä. Kuva: SPR

| 19

KUNTAVAALIT

Monien mahdollisuuksien kuntavaalit

untavaaleihin on matkaa vielä lähes puoli vuotta, syksy ja tuleva talvi. Näennäisesti pitkä aika on todellisuudessa kuitenkin erittäin nopeasti ohitse. Totta on, että vaalitulos tehdään viimeisten kuukausien tai viikkojen aikana ahkeralla kampanjoinnilla, mutta pohja tulokselle valetaan jo hyvissä ajoin. Ensimmäisiä mainoksia, jossa kehotettiin ihmisiä lähtemään ehdolle putkahti näkyville jo ennen kuin varsinainen vaalipäivä oli selvillä. Tähän ei suinkaan pidä suhtautua vain liiallisena innokkuutena.

ja lopulta innostua pyrkimään vaikuttamaan aina valtakunnan tasolle.

Ehdolle ja oppimaan Kuntavaalit ovat erittäin ihmisläheiset vaalit. Sinänsä tärkeiden abstraktien valtiontalouden madonlukujen pyörittelyn sijaan kyse on useasti ihmisen kokoisista arkisista asioista, kouluista, puistoista, jalkakäytävistä ja vanhustenhoidosta.

Vaikka vaaleissa jäisikin valtuuston ulkopuolelle, niin tekemisHyvän tuloksen ydin syntyy monipuolisesta ehdokasasettetä ja vaikuttamisen paikkoja löytyy erilaisista lautakunnista, lusta. Ehdokaslistalta on kunnassa kuin kunnassa löydyttäjoissa pääsee perehtymään pelkästään johonkin tiettyyn aihevä nuoria, eläkeläisiä, toimihenkilöitä, duunareita, yrittäjiä, piiriin. Kuntapolitiikka antaa mahdollisuuden kasvaa politiimiehiä ja naisia. Nuorten näkökulmasta asian voi tiivistää kan osaajana, mutta myös tarjoaa kanavan kehittyä elämässä niin, että laaja joukko erilaisia ja erilaisen kokemuksen omaamuutenkin hyödyllisissä taidoissa kuten kokoustekniikassa ja via nuoria tuo paremman tuloksen kuin neuvottelutaidossa. muutama poliittinen broileri. Ja jos Kuntapolitiikka antaa mikä niin, kuntapolitiikka on laji johon mahdollisuuden kasvaa Kampanjan tekeminen ei vaadi suuria revoi lähteä tutustumaan ihan kylmiltään sursseja ajallisesti taikka rahallisesti. Alilman sen kummempia edellytyksiä. Lipolitiikan osaajana kuun pääsee pistämällä markkinapäivät säksi tuoreus ja uudet kasvot voivat olla ylös ja menemällä puolueen teltalle jutteehdokkaan valttikortti erityisesti pienemmissä kunnissa. Saalemaan kuntalaisten kanssa sekä tekemällä pienoisen esitteen vatpa nuoret ehdokkaat myös kohtuullisen helposti palstatiitsestään. Vaalikoneiden ja sähköisten medioiden merkitystä laa paikallisista lehdistä ja kutsuja paneeleihin. kampanjoinnin välineenä ei pidä väheksyä. Resurssien suhteen sama pätee myös luottamustoimien ajankäyttöön. Työtä Vaalit jäsenhankinnan parasta aikaa ja toimia ei pidä haalia enempää kuin itse haluaa ja kykenee Moni nuori on saanut kipinän poliittiseen vaikuttamiseen tekemään. todennäköisesti vaalien kautta. Joko niin, että itse lähtee ehdolle tai kun poliittiset kysymykset vaalien myötä nouseKokonaisuudessaan vaalityö ja ehdokkuus ovat jotain mitä jovat kahvipöytäkeskusteluihin asti. Poliittisille nuorisojärkaisen olisi kokeiltava. Mitään negatiivista ei kokemuksesta jestöille vaalit ovat iso mahdollisuus jäsenien ja aktiivisten käteen jää, pelkkää oppia politiikan teosta sekä järjestelmistä toimijoiden määrän kasvattamiseen. Ehdokkuuden myötä ja uusia tuttavuuksia. suuri osa haluaa ja on helppo napata mukaan poliittiseen järjestötyöhön, jossa voi kohdata samanhenkisiä ihmisiä Kenneth Sundberg sekä hakea tukea omaan vaikuttamistyöhön kotikunnassa Keskustanuorten kuntakomitean puheenjohtaja

| 20

Tule mukaan vaikuttamaan ja rakentamaan kuntaa, jossa on elinvoimaa ja hyvän elämän mahdollisuudet. Jos olet kiinnostunut ehdokkaaksi ryhtymisestä kuntavaaleissa, ota yhteyttä esimerkiksi oman kuntasi keskustalaisiin toimijoihin tai alueesi keskustalaiseen toiminnanjohtajaan.

KUNTAVAALIT

ULKOSUHTEET

Opiskelija, lähde harjoittelemaan ulkomaille!

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla mielenkiintoisia harjoittelupaikkoja ulkomailla. Toisissa paikoissa rahoitustuella pärjää hyvin, toisissa tarvitaan vähän rahaa omastakin takaa.

iikka Jokinen, kansainvälisen politiikan opiskelija kuudetta vuotta, harjoittelijana Suomen pysyvässä edustustossa YK:ssa, New York: ”Maailman ytimessä Suomen edustajana” ”Kolmen kuukauden harjoittelu viidentenä opiskeluvuotena oli upea kokemus. Välillä minusta tuntui absurdilta istua YK:n yleiskokouksessa kuuntelemassa maailman päättäjien puheita. Koin olevani niin maailman ytimessä kuin vain voi olla. Tuntui myös epätodelliselta istua siellä ja komiteassa yhtenä Suomen edustajista. Välillä olinkin vaivaantunut, sillä enhän harjoittelijana tuntenut niin hyvin Suomen linjoja. Mielenkiintoista oli nähdä myös käytännössä, minkälaisia ovat päätöslauselmaneuvottelut, komiteoiden työskentely ja diplomatia. Oli hienoa huomata, että pärjään. Ymmärsin, että opiskelu on antanut minulle valmiudet työskennellä kansainvälisen politiikan parissa.

sia koskevien päätöslauselmien valmistamista. Raportoin tasa-arvoyksikölle ja ulkoministeriölle. Hain YK-edustustoon harjoitteluun, sillä YK maailmanlaajuisena ja teemoiltaan monipuolisena järjestönä on kiinnostanut minua pitkään. Minulla on myös kipinä diplomaattityöhön, ja haluankin vielä harjoitteluun johonkin suurlähetystöön. Valmistuttuani olen valmis vastaanottamaan lähes mitä tahansa koulutustani vastaavaa työtä.” Ida Pasanen, valtio-opin opiskelija viidettä vuotta, harjoittelijana Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa, Bryssel: ”Huomasin, että olen valmis työelämään”

”Olen niin paljon lukenut EU:sta, että oli mielenkiintoista päästä näkemään, miten käytännössä päätöksiä tehdään. Kansainvälisessä ympäristössä työskentely kolmannen opisAlussa YK vaikutti minusta monimutkaiselta organisaatiolkeluvuoden päätteeksi kolmen kuukauden ajan oli antoisaa. ta, vaikka tiesin siitä paljon. Kesti hetken ennen kuin pääSain seurata ja kokeilla virkamiehen työskentelyä. Oli palsin kärryille esimerkiksi termeistä sekä kitsevaa todeta, että alan olla valmis yleiskokouksen ja komiteoiden välisestä ”Pääsin käytännössä astumaan työelämään. Valmiudet ja työnjaosta. Päätöslauselmaneuvottelumielenkiintoiset tehtävät kannustavat toteuttamaan jen eteneminen tuntui sekavalta, mutta saattamaan opinnot nopeasti loppuun. sitten palkitsevalta, kun ymmärsin pro- teoriaa: ymmärsin, mitä sessin. Käytännön kokemusten myötä Belgiassa puhutaan virallisesti kahta se diplomatia oikein on.” kieltä, mutta eivät kaikki osanneet ransopin diplomatiankin säännöt. kaa edes ranskankielisellä alueella. Itse New York on kallis kaupunki. Sain kahden kuukauden rahoipuhun vähän ranskaa, mutta jos toinen puhui vain hollantia, tuksen yliopistoltani ja kolmannen edustustosta. Pärjäsin, ranskaan turvautuminen ei auttanut. sillä minulla oli lisäksi käytössäni opintolaina ja säästöjä. Asuin alivuokralaisena, mikä toi vähän säästöä vuokrameSain kahden kuukauden rahoituksen yliopistoltani, ja kolnoihin. mannen kuukauden maksoi ulkoministeriö. Harjoittelutuella pärjäsin ihan hyvin, mitä auttoi se, että majoitukseen kuului Olin harjoittelussa edustuston kehitys- ja ihmisoikeusyksiruoka. kössä, jossa työskentelin pääosin tasa-arvoasioista vastaavalle virkamiehelle. Seurasin yleiskokouksen lisäksi ihmisTyöskentelin ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikan parissa oikeuskysymyksiin, sosiaaliseen kehitykseen ja tasa-arvon työskentelevien virkamiesten avustajana. Osallistuin työryhedistämiseen keskittyvän kolmannen komitean työskentemien kokouksien, ja autoin raportoimaan niistä ulkoministelyä. Seurasin myös yhtä vammaisten ja kahta lasten oikeukriölle. Olin mukana tapahtumissa, joista tein muistiinpanoja,

| 22

Riikka Jokinen

Ida Pasanen

ja tiivistin tärkeimmät asiat virkamiehille. Tein käytännön tehtäviä: selvitin esimerkiksi Euroopan parlamentin järjestäydyttyä, keitä valittiin ympäristö- ja energia-asioita käsitteleviin valiokuntiin. Halusin Brysseliin harjoittelemaan, sillä olen opinnoissani keskittynyt EU-asioihin. Kiinnostuin EU:sta jo ollessani lukiossa, sillä kävimme Strasbourgissa Euroopan parlamentissa vierailulla. Haluankin päästä vielä uudestaan EU:hun harjoittelemaan. Muuten ajattelen valmistumiseni jälkeen kartoittavani työmahdollisuuksia EU:ssa niin ympäristöpolitiikan kuin ylipäänsä politiikan parissa. Kynnys lähteä ulkomaille töihin laski tämän harjoittelukokemuksen myötä.” Harri Toikkanen, kansainvälisen politiikan opiskelija kolmatta vuotta Suomen suurlähetystössä Teheranissa: ”Iranissa ei jätetä yksin” ”Minusta tuntui hienolta päästä toisena opiskeluvuotenani kolmeksi kuukaudeksi harjoitteluun maahan, jota en ennestään tuntenut. Ja oli opettavaista taas huomata, että ihmiset ovat ihan samanlaisia kaikkialla. Pääsin käytännössä toteuttamaan teoriaa: ymmärsin, mitä se diplomatia oikein on. Sain lukea ulkoministeriön sisäisiä raportteja. Opin paljon kansainvälisestä politiikasta. Otin vastaan haasteena uuden poliittisen järjestelmän oppimisen, opiskelin sitä aika paljon. Minun täytyi ymmärtää se ympäristö, jossa diplomaatit ja virkamiehet toimivat. Harjoittelu konkretisoi hyvin, kuinka tällä alalla on kyettävä lyhyessä ajassa omaksumaan ja soveltamaan uutta tietoa.

ULKOSUHTEET

Harri Toikkanen

Yliopistoltani sain kahdeksi kuukaudeksi rahoitustuen ja kolmannen kuukauden kustansi ulkoministeriö. Palkka riitti hyvin menoihin. Työnkuvaani vaikutti kesällä 2015 syntynyt sopu Iranin ydinohjelmaan liittyen. Syksyn aikana maahan alkoikin saapua kauppavaltuuskuntia eri maista yksi toisensa jälkeen. Suomalaisten delegaatiovierailujen valmistelu ja isännöinnissä mukanaolo oli todella mielenkiintoista. Valmistelin myös ministeri Toivakan valtuuskunnan vierailua, mutta sen toteutumisen aikaan olin jo takaisin Suomessa. Lisäksi raportoin, kirjoitin taustoja, osallistuin kokouksiin, otin vastaan vieraita lähetystöllä ja hoidin erilaisia juoksevia tehtäviä. Seurasin myös mediaa sekä Iranin ihmisoikeusasioita ja vähemmistöjen tilannetta. Harjoittelupaikkailmoituksessa mainittiin harjoittelijan tehtäviksi muun muassa pakolaisasioiden ja Iranin huumetilanteen seuranta. Ne ja ihmisoikeuskysymykset ovat minua kiinnostaneet, sekä Lähi-itä sijaintina veti minua puoleensa. Minun oli mahdotonta ohittaa kyseistä mahdollisuutta. Olen vasta opintojeni puolivälissä, joten minun ei tarvitse vielä aktiivisesti suunnitella aikaa valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä ajattelen, että haluaisin työskennellä jossakin kansainvälisessä kansalaisjärjestössä, YK:ssa tai EU:ssa. Pidän mahdollisena sitä, että muuttaisin ulkomaille työn perässä.” Teksti ja kuvat: Mia Hemming

| 23

ARKADIAN TERVEISET ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| Palstalla kansanedustajat kertovat kuulumisia eduskunnasta.

TASA-ARVO

EI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS

mokraatit haluavat ylläpitää kotiäitiyhteiskuntaa. Siinä mielessä Sipilän hallituksen patriarkaattia pönkittävät päätökset eivät ole tulleet yllätyksenä.

Malliesimerkki tästä on Sipilän hallituksen hallitusohjelma. Miesvaltainen hallitus kirjoitti ohjelmaansa, että Suomessa “naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia”. Toteamuksen lisäksi hallitus julkaisi täysin ponnettoman tasa-arvo-ohjelman. Päätökset ovat olleet näiden linjausten mukaisia.

Budjettiriihen turvakotien rahoitusta koskeva päätös oli silti suuri pettymys. Suomen ratifioima Istanbulin sopimus velvoittaa konkreettisiin toimenpiteisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Tästä huolimatta hallitus ei löytänyt budjettiriihessä suositusten mukaisia määrärahoja turvakodeille. Sen sijaan sama summa kohdennettiin moninkertaisesti yritysten saastutuksen tukemiseen.

uomea pidetään tasa-arvon edelläkävijänä, ja monessa suhteessa sitä olemmekin. Tasa-arvo on kasvanut osaksi suomalaista identiteettiä. Valitettavasti samalla tasa-arvoa ja edistystä on ryhdytty pitämään itsestäänselvyytenä.

Sipilän hallitus tekee Suomen ennätystä naisten aseman heikentämisessä: päivähoidon leikkaukset, ryhmäkokojen kasvattaminen ja päivähoito-oikeuden rajoittaminen, naisvaltaisten alojen lomarahojen leikkaukset. Kaikki nämä muutokset vaikeuttavat naisten asemaa työelämässä ja rakentavat Suomesta kotiäitiyhteiskuntaa. Isät hoitavat lapsiaan hiukan enemmän kuin aikaisemmin, mutta päävastuu lapsista on edelleen äideillä. Vanhempien kesken jaettavissa olevasta vanhempainvapaasta äidit käyttävät yli 98 prosenttia. Myös kotihoidontuki maksetaan lähes aina äidille. Samalla naisten kokonaispalkka on yhä 82 prosenttia miesten palkasta. Ja ei, tämä ero ei selity pelkästään erilaisilla urapoluilla. Kaikkien lasten tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon oli naispoliitikkojen yhteistyön voimannäyttö ja historiallinen uudistus. Eri puolueiden naisjärjestöt ovat jatkuvasti vaatineet tasa-arvoisempaa vanhempainvapaajärjestelmää, joka nostaisi meidän muiden pohjoismaiden joukkoon. Ei ole salaisuus, että suomalaisista puolueista ennen kaikkea keskusta, perussuomalaiset ja kristillisde-

Ensimmäistä kertaa lapsuuteni jälkeen maassa on hallitus, jossa ei ole edes 40 prosenttia naisministereitä. Työmarkkinoiden neuvottelupöydissä ei naisia juuri näy. Politiikan äijäytymisen jäljet näkyvät nopeasti. Sipilän hallituksen leikkaukset osuvat kerta toisensa jälkeen juuri naisiin, mutta niiden sukupuolivaikutuksista ei haluta puhua. Työtä tasa-arvon puolesta pitää jatkaa. Ei itsemme takia, vaan niiden takia, jotka elävät täällä meidän jälkeemme. On aika tehdä Suomesta jälleen maa, joka tekee töitä sukupuolten tasa-arvon eteen, kunnes tässä maassa pienillä tytöllä on samat mahdollisuudet elämässään kuin pienillä pojilla. Emma Kari Vihreiden kansanedustaja

LIFESTYLE

Sorsakauden avaus @Hailuoto 19.–28.8.

Keskustanuorten eräkerho kokoontui perinteiseen sorsakauden avaukseensa Hailuotoon. Eräkerho on jo yhdeksän vuoden ajan avannut syksyn jahtikauden samassa paikassa. Tänä vuonna olin itse tuoreena eräkerhon jäsenenä paikalla. Reissun jälkeen voin kyllä todeta, että kerhon kanssa sorsastus tulee olemaan tästä lähtien vuosittainen tapa, niin mahtava reissu kyllä oli.

LIFESTYLE

ma jahtimatkani alkoi avauspäivänä lauantaina hieme viereisen passipaikan tuntematon metsästäjä päättikin yritman myöhässä aamuvuoron vuoksi, joten ehdin paitää ampua hanhea tuloksetta, jolloin hanhi otti kurssin merelle. kalle vasta kolmelta iltapäivällä. Sain hyvät ohjeet Se siitä. Palasimme muutaman tunnin jälkeen takaisin kämpälle, passipaikasta, otin mukaan säkillisen sorsankuvia ja lähdin matjossa ase- ja ruokahuollon jälkeen otimme tunnin torkut. Siitä kaan. Ja heti ensimmäinen kommellus, nimittäin karttasovelvirkistyneinä suuntasimme Heikin ja Karin kanssa koluamaan lus petti ja paikalle oli mentävä auringon mukaan suunnistaen. sisälampia, joissa uskoimme lintujen olevan ruokailemassa ja leLopulta löysin pelipaikoille muutaman huolestuneen soiton päämässä edellisen päivän (vähäisen) paukkeen jäljiltä. Olin kolsaattelemana. Jahti sai siis alkaa kuumesta ainoa, jolla kahluuhousut olivat “ Mahtava porukka, hyvät man vaelluksen jälkeen. Aloituspäivä oli mukana, joten päädyin kahlaajan roopoikkeuksellisen heikko saaliiltaan koko ruuat, vallan mainio majoitus ja liin, kun toiset kaksi passittivat karkuun saaressa, eikä seurueemme yhdestäkään lähteviä lintuja. Toiselta lammelta lähjahtikauden avauksen tunnelma passipaikasta lintuja tullut nimeksitikin lintuja lentoon jo ihan mukavasti kään. Muutenkin saari oli hiljainen, tatakasivat onnistuneen reissun.” ja pääsin ampumaan telkkää. Telkkä vallista laukausten jylyä ei kuulunut. Eli tulikin korjauslaukauksen jälkeen alas kaikin puolin hiljainen aloitus, vaikka kovimmilla kerholaisilla keskelle lampea. Ja reissun toinen kommellus, telkkä jäi keskelle passitusajat olivat yli 13 tuntia samassa paikassa. lampea kasvustoon kiinni, eikä tuulikaan tuonut sitä rantaan. Seuraavana aamuna heräsimme kolmen tunnin unien jälkeen aamulennolle läheiseen rantaan. Siellä saimme muuten hiljaisessa aamussa kohtalaisen hyvän läheltä piti–tilanteen, kun yksinäinen hanhi otti kurssin suoraan päin porukkaamme. Harmiksem-

Koiran puutteessa oli allekirjoittaneen kevennettävä varustus malliin Aatami ja lähdettävä virkistävälle uimareissulle suolampeen. Kävin siis uiden ja kahlaten hakemassa telkän lammesta. Kuivattelun jälkeen lähdimme jatkamaan. Kaikista haastavin

| 26

lampi oli Syökarinlahti, jossa kahlasin rintaa myöten syvässä vedessä polvia myöten pohjamutaa upoten noin tunnin matkan lammessa. Karkkolintuja pääsivät myös passimiehet ampumaan, tosin osumatarkkuus vaati hiomista. Näimme Syökarilla noin sataviisikymmentä sorsalintua, mutta tulokseksi jäi vain erittäin hikinen kahlaaja. Muilla lammilla tulos jäi myös laihaksi. Tunnelmaa se ei kuitenkaan pilannut, sillä lampien kahluu on erittäin jännittävää puuhaa. Mistä hyvänsä voi lähteä lintuja karkuun ja niitä voi myös pyrkiä lammelle muualta lepäämään. Tilanteiden yllättävyys pitää motivaatiota yllä. Saman päivän iltalento oli hyvä, sillä lintuja lensi kohtalaisen hyvin. Olimme Heikin kanssa samassa passissa kuvien kera. Saaliiksi jäi kaksi tavia ja haapana. Hyvä saalis heikosta lintutilanteesta huolimatta. Huomionarvoista oli myös se, että linnut laskivat hyvin kuville ja tottelivat pillitystä hienosti. Muiden kerholaisten iltalentopasseista saatiin muutamia lintuja saaliiksi. Maanantai oli niin myrskyisä ja sateinen, että pidin välipäivän jahdin suhteen. Tiistaina jahti jatkui Santosessa aamulennolla

LIFESTYLE

heti neljältä aamulla. Suoritimme aamuhämärissä tiukan pikamarssin kuvien ja romppeiden kera rantaan. Lintuja alkoi lentää kuuden maissa aamulla. Linnut tulivat kuviamme katsomaan kovin uteliaasti, varsinkin kun mukana oli seurueen toisen Tanelin robosorsa. Se houkutteli lintuja kauempaakin mereltä. Jokin teki kuitenkin linnuista epäluuloisia, joten osa kävi vain kääntymässä kuvilla. Tilanteita kuitenkin edelliseen aamulentoon verraten riitti. Reissun huipensi vielä tiistain iltalento, josta muutaman tunnin unilla keskiviikon aamulennolle. Kaiken kaikkiaan saalista saatiin maltillisesti, sillä lintuja jostain syystä Hailuodossa oli ennennäkemättömän vähän. Jokainen sai kuitenkin muutamia lintuja, joten tyhjä reissu ei missään nimessä ollut. Mahtava porukka, hyvät ruuat, vallan mainio majoitus ja jahtikauden avauksen tunnelma takasivat onnistuneen reissun. Tänä vuonna toimittajamme Taneli Kastikainen oli paikalla tuoreena eräkerhon jäsenenä. Teksti ja kuvat: Taneli Kastikainen

| 27

LIITTOKOKOUS

Suurin ja vaikuttavin saapuu Kokkolaan

KESKUSTANUORTEN LIITTOKOKOUS 22. – 23.10.2016

Tiesitkö?

•

• Keskustanuorten liittokokous on järjestetty Kokkolassa aiemmin vuonna 2003. • Keski-Pohjanmaa on isännöinyt liittokokousta myös Toholammilla 1966 ja Kaustisilla 1981. • Kokouksen isäntäpiiri eli Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret perustettiin 11. huhtikuuta 1945. Entinen pääministeri Esko Aho on toiminut aikoinaan Keski-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtajana.

eski-Pohjanmaan maakuntakeskuksessa Kokkolassa pidettävä Suomen Keskustanuorten liittokokous kokoaa yhteen lukuisia keskustanuoria eri puolelta Suo-

mea.

Lokakuisen viikonlopun aikana sadat nuoret vaikuttajat linjaavat ja viitoittavat Keskustanuorten tulevaisuutta, unohtamatta aatteellista syväkyntöä ja hauskaa yhdessäoloa. Liittokokous päättää muun muassa liiton eläinpoliittisesta linjasta, kaupunkipoliittisesta paperista sekä Keskustanuorten kuntavaaliteeseistä. Liittokokous päättää samoin tulevaisuustyöstä, jonka on määrä uudistaa Keskustanuoria poliittisesti ja järjestöllisesti. Suurin huomio kohdistuu Keskustanuorten liittohallituksen ehdokkaisiin, jotka tavoittelevat viittä vapautuvaa hallituspaikkaa. Liittokokous valitsee myös kaksi kansainvälisten asioiden sihtee-

riä, joten jaossa on useita vastuullisia luottamustehtäviä. Kuka saa tänä vuonna hoitoonsa legendaarisen Kekkosen haarikan, on kysymys, joka kutkuttaa ja jännittää. Liittokokouksen oheisohjelmisto tulee olemaan moni-ilmeinen. Liittokokousta edeltävänä perjantai-iltana luvassa on muun muassa infotilaisuus uusille liittariedustajille sekä Keski-Pohjanmaan Keskustanuorten isännöimä paneeli tulevaisuuden kunnasta. Lauantai-iltana liittohallitukseen tyrkyllä olevia tentataan heti Kokkolan kaupungin ja maakuntaliiton järjestämän musiikkipainotteisen iltavastaanoton jälkeen. Liittarijatkoja voi viettää joko yökerho-Callessa tai vaihtoehtoisesti Keskustanuorten docventures –dokumenttielokuva-illassa. Teksti ja kuvat: Keskustanuoret

| 28

LIITTOKOKOUS

Leena Siirin liittokokousvinkit Kokkolaan

Leena Siiri on liittotoimiston talousassistentti, jokapaikan höylä ja pitkäaikaisin työntekijä. Kokkolan liittokokous on viimeinen tapahtuma, johon Leena osallistuu työntekijänä. Leena tietää liittarissa pitkälti kaikesta kaiken, joten voit mennä vetämään häntä hihasta jos jokin mietityttää.

Tutustu etukäteen liittariasiakirjaan ja infosähkö-

6. Pidä äänestyslipuke ja muu materiaali tallessa.

postiin. Näin olet kartalla viikonlopun ohjelmasta ja

7. Jututa kaikkia liittohallitusehdokkaita ja mene heille

kulusta. 2. Jos haluat tehdä muutoksia aloitevastauksiin tai käsittelyssä oleviin ohjelmiin, valmistaudu valiokuntiin hyvin ja konsultoi oman piirin mielipidettä ja valmistele mahdollisia muutosesityksiä ajoissa.

tarkoitettuun paneeliin 8. Käy jututtamassa puheenjohtajistoa ja kysymässä päivän poliittisista aiheista. 9. Pidä puhe! Aihe voi liittyä vaikka kokouksissa käsiteltäviin aiheisiin tai ajankohtaiseen politiikkaan.

3. Saavu ajoissa paikalle. Muista myös mennä valta-

10. Ole aktiivinen somessa. Jaa fiilistelykuvia instagra-

kirjantarkastukseen ajoissa, jotta saat äänioikeuden.

missa, ota kantaa twitterissä. Liittokokouksen viral-

4. Syö, juo ja lepää tarpeeksi viikonlopun aikana. 5. Uskalla kysyä. Jos jokin asia mietityttää liittarin aikana, liiton ja piirien työntekijät ovat siellä sinua varten.

linen hastag on #kenu16 11. Tutustu uusiin ihmisiin. Keskustanuorissa solmitut ystävyyssuhteet kantavat koko elämän.

Teksti ja kuvat: Keskustanuoret | 29

KENTÄN ÄÄNI

Tasapainoilua Kirjoittaja on Pirkanmaan piirin puheenjohtaja.

htenä yönä, kun tulin myöhään kotiin juostuani koko päivän paikasta toiseen, kirjoitin itselleni sängyssä maatessani listan niistä asioista, joista olen elämässä kiitollinen. Listalta löytyi enimmäkseen rakkaiden ja läheisten ihmisten nimiä. Suurimman osan kanssa en ollut ehtinyt aikoihin viettää kunnolla aikaa. Se pysäytti minut miettimään omaa ajankäyttöäni ja tärkeitä asioita elämässä. Poliittisessa nuorisojärjestössä toimiminen on välillä aika hullua. Se tempaa mukanaan. Kun on mennyt ensin yhteen juttuun mukaan, huomaakin olevansa yhtäkkiä useammassa mukana. Ja kaikki ne haluaisi hoitaa kunnialla. Se antaa, mutta myös ottaa aika paljon. Kaikki ne viikonloppureissut toiselle puolelle Suomea näkemään vanhoja kavereita ja tapaamaan uusia tyyppejä, keskustelemaan, suunnittelemaan ja pitämään hauskaa. Kaikki ne oman piirin kokoukset ja tapahtumat, joiden parissa huomaa kokonaisen illan kuluneen sekunnin tuntuisessa häivähdyksessä. Kaikki ne päivät erilaisissa vaaleissa kampanjoiden, jakaen flaikkuja kerrostalojen rapuissa tai keittäen kahvia torilla säässä kuin säässä. Kaikki nämä arvokkaat hetket, ja lukuisat muut, ovat myös aina aikaa pois jostakin muusta. Ja usein ne ovat pois juuri niiltä rakkailta ihmisiltä. Tähän kaikkeen kun yhdistetään opintoja, töitä ja muita harrastuksia, tuntuu välillä, että vuorokaudessa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tunteja.

Keskustanuorissakin entistä enemmän vastuuta jakaantuu harvemman joukon kannettavaksi jäsenmäärän laskiessa. Piirienkin tasolla todella aktiivisten toimijoiden määrä pystytään usein laskemaan aika nopeasti, jopa yhden käden sormilla. Kaikkien ei tarvitse olla päättävillä paikoilla, vaan pitää olla erilaisiin elämäntilanteisiin sopivaa toimintaa, johon jokainen voi panostaa sellaisella intensiteetillä, kuin sillä hetkellä pystyy. Usein ne samat aktiiviset tyypit ovat monessa muussakin jutussa samanaikaisesti mukana, ja silloin ylikuormittumisen riskikin on suurempi. On tärkeää tavoitella erilaisia tehtäviä ja kantaa vastuuta, mutta pitää myös miettiä, mihin omat voimavarat ja aika riittävät ilman että muu elämä kärsii liikaa. Haastankin nyt meidät kaikki pyhittämään hetken itsellemme ja läheisillemme. Vaimennetaan edes hetkeksi ne meihin kohdistuvat omat, muiden ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset. Koetetaan muistaa Juha Tapion sanoin: olemme tässä ja nyt, ja se riittää. Teksti: Suvi Mäkeläinen

Huomaan ajoittain olevani läheisten ihmisten kanssa fyysisesti paikalla, mutta ajatuksissani olen jossain muualla: pohdin ja murehdin miten teen ja järjestän tämän ja tuon asian. Koen riittämättömyyden tunnetta siitä, kun en ole tarpeeksi siellä missä minun oikeasti pitäisi olla, vaikka en tarkalleen tiedä edes, missä se on. Tuntuu, että pitäisi olla kaikkialla. Vaikka kuinka kovasti haluaisi, ei voi olla kaikessa mukana ilman että väsähtää. Kukaan meistä ei ole korvaamaton, eikä kukaan meistä ole kone, joka ei koskaan hajoa. Omalla kohdallani kiireen keskellä useat tärkeät asiat, jotka ennen ovat olleet minulle todella merkityksellisiä ja auttaneet jaksamaan, ovat saattaneet yhtäkkiä unohtua matkan varrelle, kun on ollut hoppu tehdä jotain muuta. En ole pitkään aikaan pysähtynyt lukemaan oikein hyvää kirjaa, vaikka ennen rakastin sitä yli kaiken. En ole pitkään aikaan ollut koiran kanssa metsässä lenkillä omissa ajatuksissani, ilman tarvetta räpeltää aika ajoin puhelinta ja tarkastaa onko joku laittanut viestiä. En ole pitkään aikaan soittanut hyvälle ystävälle usean tunnin mittaista puhelua, koska olen ollut iltaisin väsynyt.

| 30

Teksti ja kuvat: Santeri Lampi

IRTI JUURISTA:

Only in New York!

Herätyskello katkaisee levottoman unen tukalassa kuumuudessa. Hätistän lihavan torakan tiskipöydältä ja sekoitan pari lusikallista pikakahvimuruja höyryävään veteen. Ulkoa kantautuu El Barrion, virallisemmin Itä-Harlemin aamuista lattarimusiikin rytkettä. Suomen YK-edustustossa täsmällisyys on arvossa, joten kravatti tiukalle ja menoksi. Edellisiltana kadulla vellonut roskameri on tipotiessään. 24/7 rullaavan metron virtakiskot ovat kuumentaneet laiturialueen huonoksi saunaksi.

Nousen tunnelista Chrysler Buildingin varjossa ja kamppailen tilasta kiireisten liikemiesten ja diplomaattien kanssa. Tämä on se New York City, josta televisioohjelmat tehdään. Kulkuluvan vilautus ja pian istun YK:n yleisistuntosalissa Suomi-kyltin takana. Kohtalaisen koruttomassa salissa kaikuu rauhallinen diplomaattien puheensorina ja pääsihteeri Ban Ki-Moon astuu puhujanpönttöön. Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet ovat kaikkien huulilla. Silti näkökul-

mat kehitys- ja ihmisoikeuskysymyksiin vaihtelevat. Jälleen kerran EU ja muut länsimaat ovat napit vastakkain kehittyvän maailman kanssa. Raportoin ulkoministeriöön, että prosessi takkuaa. Manhattan on täyteen ahdettu sumppu, joka on nähnyt tuhon ja uhon ajat. Kulttuurien kirjon, vastakohtien rinnakkaiselon ja kyltymättömän menestyksen halun takia se on maailman pääkaupunki.

KULTTYYRIA

Junttina Kiasmaan

lokuun alussa muutin Keski-Pohjanmaalta Helsinkiin, eli tuttavallisemmin Hesalaan. Stadilaistumiseni on lähtenyt melko hitaasti etenemään. Päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähteä kohti tuntematonta, nykytaiteen museo Kiasmaa.

Teksti:

Hannes Torppa

Aikaisemmat museokokemukseni rajoittuvat Kansallismuseoon sekä Vetelin kotiseutumuseoon, joten osasin olettaa jotain hieman erilaista kokemusta. Esillä oli kaksi näyttelyä: eteläkorealaisen Choi Jeong Hwanin installaationäyttely sekä Kiasman kokoelmanäyttely. Eteläkorealaisen tyyli tehdä taidetta oli juurikin se, että käytännössä kaikenlaisia tavaroita voi kasata päällekkäin ja tehdä siitä taidetta. Ensimmäisessä huoneessa oli jättiläismäinen porsas, jolla oli siivet. Se täyttyi ja tyhjeni. Reaktioni oli kutakuinkin

“aha”. Seuraavissa huoneissa oli arkisia esineitä kasattu päällekkäin torneiksi, esimerkiksi kuksia. Seinällä oli 10 puista pyykkilautaa rivissä. Tämän olisin voinut nähdä Alajärvellä mummolassakin. Kiasman kokoelmanäyttely sen sijaan oli paljon mielenkiintoisempi. Ensimmäisen mieleen jääneen teoksen nimi oli “romahtanut katto”. Kyseessä oli siis tavallinen lastulevykatto, joka oli yhdestä nurkasta romahtanut alas. Nauroin ääneen, koska jälki näytti samalta kuin meidän viime kesänä rakennustyömaalla ilmastointiasennus. Ehdottomasti hienoin kokemus oli kuitenkin “Babylonia” taideteos. Se koostui noin 20 ruukusta, joissa jokaisessa oli eri haju. Keskellä oli isoin ruukku, johon kaikki hajut oli yhdistetty ja tämän tarkoitus oli kuvastaa Babylonian valtakunnan kulttuurien, kielten ja ihmisten moninaisuutta. Ruukkuja sai haistella ja arvata, että mistä haju on peräisin.

Teoksen osallistava elementti ihastutti ja tarina sai ajattelemaan, että vaikka kulttuurien kohtaamisista puhutaan nykypäivänä, jonakin uutena ja mullistavana asiana niin ei se sitä ole. Kulttuurien, kielten ja erilaisten ihmisten sekoittuminen on luonnollisimpia ja terveimpiä asioita mitä maailmassa on tapahtunut ihmisten elinaikana.

Viisimetrinen vauva ja muita todenmukaisuuksia

T Teksti: Laura Hämäläinen

ampereen Sara Hildénin taidemuseon Ron Mueckin näyttelyssä (2.6.-16.10.) pääsee ihmettelemään hyperrealistisia veistoksia surullisista, hämmentävistä ja toisaalta hyvinkin intiimeistä tilanteista. Ron Mueckin todentuntuiset teokset tunnetaan tunteiden nostattajana, eikä taiteilijan ensimmäinen pohjoismainen näyttelykään jätä kylmäksi. Veistokset ovat paitsi todentuntuisia, ne myös takertuvat hyvinvointiyhteiskunnan henkiseen tyhjyyteen ja tyytymättömyyden ilmapiiriin. Näyttelyssä välittyy tunne. Teokset tuovat katsojalle tunteiden samaistumispintaa ilmeillä ja olemuksilla. Kiireinen, tyhjyy-

teen tuijottava ja taakan alle seisahtunut ”Äiti ja lapsi” tai näyttelyn ainut hymyilevä teos, vaalea keski-ikäinen hyvinvoiva ”Huopiin kääriytynyt mies” ovat toisaalta tavallisesta arjesta, toisaalta tunteesta kumpuavia teoksia. Nykyajan ihmisyyteen kuuluvat ajatukset ja tuntemukset on vangittu teosten ulkoiseen kuoreen. Mueckin teoksista yksikään ei ole mittasuhteiltaan realistinen. Ääneen lausumattomiin hetkiin ja kiitäviin ajatuksiin perustuvia teoksia korostetaan joko niiden pienuudella tai vastaavasti valtavalla suuruudella. Mueck rikkookin teoksillaan tabuja ja nostaa kuvallisesti esiin sen, mitä sanallisesti ei ole oikein ilmaista.

| 32

SARJAKUVA

Piirtäjä on anonyymi Instagram: @raivomuumi

Raivomuumi

| 33

MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Lapista kajahtaa

appi, tuo pohjoinen maakunta, josta joulupukki on kotoisin ja joka kattaa koko Suomen läntisen ja pohjoisen maarajan. Tämä Suomen kansainvälisin maakunta vetää turisteja aina vain yhä enemmän. Lappi kamppailee ihan erilaisten kysymysten äärellä, kuin mitä muut maakunnat Suomessa. Tuo oikean talven, revontulien, yöttömän yön ja pitkien etäisyyksien maakunta tarjoaa suurenmoisen pohjan nauttia ja oppia luonnosta. Sitä myös lappilaiset keskustanuoret ovat tehneet. Lapin Keskustanuoret järjesti tammikuussa pohjoisten piirien yhteisen johtokuntakoulutuksen Ranuan Olangolla keskellä ei mitään. Todellakin, keskellä ei mitään. Lähimpään kauppaan matkaa mitattiin kymmenissä kilometreissä ja pääsihteeri Siika-ahon kuljettaminen lähimmälle rautatieasemalle vei puolitoista tuntia suuntaansa. Siellä talven ihmemaassa pohjoinen kenttäväki tutustui ja verkostoitui toisiinsa. Keskellä hiljaista luontoa oli hyvä rauhoittua ja kerätä yhdessä ideoita ja voimavaroja alkavan vuoden toimintaan. Lapin Keskustanuorten luontovuoden suurtapahtuma Kolarin Ylläksellä huipensi piirin luontovuoden heti kevättalvella. Piirin väki kävi muun muassa hiihtämässä ja moottorikelkkailemassa. Tavattiinpa yritysvierailulla itse kauppias Sampo Kaulanenkin. Moottorikelkkailu Ylläksen huipulle oli kirjaimellisesti huippusuoritus; harmiksi yksi meistä ei huipulle selviytynyt – siinä vinkui toiminnanjohtajan Visa, kun jäärinteessä kellahtanutta kelkkaa palautettiin takaisin. (Todettakoon, että kaatunut kelkka ei kuulunut toiminnanjohtajalle.)

Kun asuu Lapissa, joutuu kohtaamaan luonnon vääjäämättä. Nopea kävelylenkki vie yleensä metsään, sillä lähestulkoon kaikilla lappilaisilla on lähin metsä alle vartin päässä. Moni lappilainen harrastaa myös metsästystä tai kalastusta luonnostaan ja useasta pakastimesta löytyykin riistaa tai kalaa omalle lautaselle. Myös luonnon suojeleminen ja sen varjeleminen ovat osa lappilaista identiteettiä. Luontoa ei roskata ja omasta metsästä käytetään puita kestävästi. Lappilaiset ovatkin luonnostaan ylisukupolvisia ja ajattelevat tuleville sukupolville jätettävää luontoa. Lapin Keskustanuoret kutsuu kaikkien piirien toimijat Lappiin. Piirin haaveena on järjestää talvinen tapahtuma siellä missä on lunta. Tämä toteutuu, kenties vaikka Lumimyrskyn merkeissä. Ennen kaikkea lappilainen keskustanuori toivottaa kaikki tervetulleiksi milloin vain. Mikäli halajat Lappiin, otamme sinut omaksemme – vaikka heti! Luontovuosi on ollut Lapin piirille tärkeä ja rakas kampanja. Itse asiassa, luontovuosi ei ole lappilaisille vain kampanja – se on elämäntapa. Pohjoisen väki on aina elänyt luonnosta. Se on läsnä meidän kaikkien elämässä. Siksi Lapin piiri toivookin, että Keskustanuorten luontovuosi ei jää vain vuodeksi 2016, vaan se jäisi elämään meidän kaikkien mielissä ja sydämissä niin kauan kuin siellä viipyy aatteen palo. Luontovuosi, sen ajatukset ja toimintatavat tulee vetää liiton kattoon, sementoida. Sillä ilman luontoa ei olisi meitä suomalaisiakaan. Teksti ja kuva: Kai Puro

| 34

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2016 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Reetta

Riikka Liedes

Linda Brandt

Suomalainen

Paukkunen

050 348 1372

044 358 4941

050 364 7287

040 837 9787

liedes.riikka@gmail.

linda.j.brandt@

suomalainen89

reetta.pauk-

com

gmail.com

@suomi24.fi

kunen1@gmail. com

ETELÄ-

KAINUU

PIRKANMAA

UUSIMAA

POHJANMAA

Susanna

Suvi Mäkeläinen

Oskari Willman

Elina Pusaa

Eskola

045 113 4194

040 587 1587

040 913 7340

040 823 8263

suvi.makelainen@

oskari.willman@

elina.pusaa@

susanna.h.eskola

outlook.com

kolumbus.fi

gmail.com

@gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

VARSINAIS-SUOMI

Laura Hämäläinen

POHJANMAA

KARJALA

Anna Sirkiä

040 840 1920

Hannes Torppa

Susanna

050 917 7640

laura.s.hamalainen

040 358 3759

Meriläinen

sunnemunne@

@gmail.com

hannestorppa@

040 721 2539

hotmail.com

gmail.com

susanna.merilainen@outlook.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Emma Koskimaa

Samuli Mattila

POHJANMAA

040 765 2620

050 307 2772

Hanna Markkanen

emma.koskimaa@

samuli.mattila@

050 571 5502

pp.inet.fi

nuva.fi

markkasenhanna @gmail.com

POHJOISHÄME

KYMEN-

SAVO

Santra Rauhaniemi

LAAKSO

Toini Juvonen-

050 911 0936

Jori Pahtaharju

Nissinen

santrar@hotmail.

040 685 8589

com

jori@pp1.inet.fi

Piirien toiminnanjohtajat 2016 ETELÄ-KARJALA etela-karjala@keskustanuoret.fi ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjanvaara 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi ETELÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 etela-savo@keskustanuoret.fi HÄME Juha Iso-Aho hame@keskustanuoret.fi

HELSINKI Sonja Vojnovic 044 977 5230 helsinki@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 ita-savo@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO Sofia Seittenranta-Vekkeli POHJOIS-POHJANMAA 045 845 7005 Iina Keinänen kymenlaakso@keskustanuoret.fi 044 754 6676 pohjois-pohjanmaa@keskustaLAPPI nuoret.fi Kai Puro 040 837 9867 POHJOIS-SAVO lappi@keskustanuoret.fi Toni Viljamaa 044 215 6246 PIRKANMAA pohjois-savo@keskustanuoret.fi Turkka Rantanen 050 303 6493 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

KAINUU Anna Komulainen 0440 496018 kainuu@keskustanuoret.fi KESKI-POHJANMAA Mari Pohjavaara (06) 831 2373 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

| 35

POHJOIS-KARJALA Toni Vilhamaa 044 215 6246 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

SATAKUNTA Sonja Lautamatti 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi UUSIMAA Joonas Salmi uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys