Juuri 1/16 by Suomen Keskustanuoret

TEEMA: 5 v채itett채 mets채hallituslaista | s.16

TEEMA: Talouskasvu on ikuista | s.18

ULKOSUHTEET: Onnellinen arktinen | s.21

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 1/16

PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kohtuullisen elämäntavan arvojohtajaksi

ohuttu metsähallituslaki osoittaa, että tärkeäksi koettujen asioiden puolesta ollaan valmiita pitämään ääntä. Ulkoisen pakon taakse on helppo mennä. Ihmiset kuitenkin janoavat kuulla arvoihin pohjautuvia perusteluja ratkaisuihin, jotka tuntuvat olevan ristiriidassa sen kanssa mitä itse kukin pitää oikeana. Monelle suomalaiselle luovuttamaton arvo on puhdas luonto, johon jokaisella on oikeus. Keskustalaista luontosuhdetta sanotaan realistiseksi. Luonnon antimia on hyödynnettävä. Samalla luonnosta on pidettävä huolta, jotta se tuottaa hyvää myös jatkossa. Luonto asettaa ihmisen taloudenhoidon rajat. Tähän nähdäkseni tiivistyy keskustalainen käsitys ihmisen suhteesta luontoon.

KEMPIN KANNOILLA

Ihminen on aikojen saatossa oppinut tuottamaan ruokaa suuremmallekin porukalle, eli viljelemään. Kehitys on kehittynyt myös lukuisilla muilla sektoreilla. Ihmisten määrä on kasvanut, samoin tarpeemme. Talousjärjestelmämme houkuttelee uusien tarpeiden luomiseen. Houkutus ”viljellä” enemmän ja varjella vähemmän on suuri. ”Maailmanlaajuinen luonnontaloudellisesti kestävä elämäntapa voidaan saavuttaa vain kansainvälisellä yhteistyöllä ja asennemuutoksilla. Kulutusta yksipuolisesti ihannoiva elämänmalli ei kestä. On saatava aikaan syvälle käyvä muutos kaikkien kansojen arvoissa, tavoitteissa ja taloudenpidossa. Kaikkien on osallistuttava yhteisvastuullisesti kääntämään maapallon suuntaa ekologisen turvallisuuden ja tasapainon saavuttamiseksi.” Näin sanoo keskustan periaateohjelma.

Realistinen luontosuhde ei saa taloudellisesti vaikeinakaan aikoina tarkoittaa sitä, että kaikki muut realiteetit ajavat luontoarvojen ohitse. Keskustalla on mahdollisuus ja vastuu nousta kohtuullisen elämäntavan arvojohtajaksi. Tämä on viimeinen lehteni päätoimittajana. Kiitän lämpimästi ja uskon vahvasti hyvään huomiseen!

Liina Hauru | PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

Vallan vahtikoirat

ote-uudistus odottaa linjanvetoja, koulutussäästöt ovat kohtuuttomia, köyhän asia tuntuu kaukaiselta, työmarkkinasovintoon ei ole päästy ja hallitusohjelman erinomaiset kohdat ovat vielä lähes kokonaan esittelemättä. Lopputulosten kannalta on usein parempi, että järjestöt ja politiikan tekijät työskentelevät keskenään ilman julkisuutta ja tiukkaa takarajaa. Toisaalta avoin keskustelu lisää kansanvaltaa ja saattaa antaa tarpeellista huomiota muuten helposti unohtuville yksityiskohdille. Viime aikojen keskustelua on kuvannut keskittyminen yksittäisiin kysymyksiin. Suuret linjat on jätetty hallituksen arvioitavaksi ja kokonaisuus hämärtyy. Olen itsekin siirtänyt ajoittain huomiota yksittäisiin kysymyksiin suurten linjojen korostamisen sijaan. Onko populistista kritisoida opiskelijoiden toimeentuloa tai nuorisotyöttömyyden riittämätöntä

rahoitusta, mikäli allekirjoittaa hallituksen suuret linjat velkaantumisen taittamisesta, maahanmuuttopolitiikasta ja yhteiskuntasopimuksen tarpeesta? Ei. Suomessa on 120 000 perusasteen varassa olevaa, joista vajaa puolet elää paitsi koulutuksen, mutta myös työelämän ulkopuolella. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Kyse on paitsi tämän päivän köyhän asiasta, myös yhteiskunnan suuresta kuluerästä. Meidän tulee linjata, miten Suomen talous nousee, mutta nähdä myös suurten kokonaisuuksien yksityiskohdat. Kritiikin kautta tulee pelkän mediahuomion kerjäämisen sijaan pyrkiä aidosti parempaan lopputulokseen. Keskustalaisen politiikan omaleimaisuuden takaa löytyy köyhän asiasta, sivistyksestä, hajautetusta yhteiskunnasta ja ympäristöstä huolehtiminen.

Haluan kiittää nuoria keskustalaisia alkuvuoden suurista teoista. Me keräsimme 1000 reppua ja avasimme tervettä kotouttamiskeskustelua. Me olemme seisoneet toreilla ja samalla esittäneet kritiikin rinnalla uusia ratkaisuja. Me olemme ottaneet rohkeita askeleita kohti uusia politiikan sektoreita. Toivon kaikkien etsivän itsestään sitä politiikan vahtikoiraa, joka ei ole epäileväinen vihaisuuttaan vaan tunnistaa vääryyden ja uskaltaa avata suunsa.

Hilkka Kemppi KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

| 2

1 / 16 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

Kapuamalla apua s.26 ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ALKUPÄÄ

LOPPUPÄÄ

s.10

s.20

s.12 s.14

TEEMA/

Ympäristön tila

TEEMA/

Gallup: Luontosuhde

TEEMA/ #Luontovuosi

s.22 s.28 | 3

ARKADIAN TERVEISET/ Presidenttipeliä

KASVUN PAIKKA/

Kirkon kansanedustaja

PUOLUE/

Puoluesihteerikisa käynnistyi

LEHDEN TEKIJÄT

Juuren avustajat TOIMITTAJA:

Juho Korpela 20-vuotias Juho on Juuren vasta valittu päätoimittaja. Vuonna 2014 ylioppilaaksi kirjoittanut Juho suoritti viime vuonna asepalveluksestaan puolet varusmiestoimittajana Puolustusvoimien uutislehdessä, Ruotuväessä. Nyt kevään isoksi tavoitteeksi hän asettaa koulupaikan varmistamisen. – Toimittajan ammatti kiinnostaa. Nautin tekstin tuottamisesta ja siitä, kun pääsee ottamaan asioista selvää. Toimittajana voi kysyä tyhmiä kysymyksiä ja olla utelias. Ala on kuitenkin kovien muutosten kourissa. Uskon silti, että tulevaisuudessakin tarvitaan laadukasta journalismia. Juho asuu Lappajärvellä ja on Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten varapuheenjohtaja.

VALOKUVAAJA:

KUVITTAJA:

Juho Länsiharju

Venla Heiskanen

23-vuotias Juho opiskelee tois-

Venla Heiskanen on kuvataide-

ta vuotta valokuvausta Lahden

kasvattaja, kuvittaja ja kuvatai-

Muotoiluinstituutissa.

teen sekatyöntekijä Helsingistä.

Erilaisia valokuvaajan töitä hän

Hän opiskelee parhaillaan Aalto

on tehnyt vuodesta 2011 lähtien

Yliopistossa kuvataidekasvatusta

aloittaessaan yökerhokuvaajana Porissa.

ja on aktiivinen kuvataiteen harrastaja myös vapaa-ajalla.

Tärkeimpinä inspiraation lähteinä hän pitää kotiseutuaan, metsää ja

Juureen Venla on kuvittanut luontovuosi aiheisen kannen ja tilas-

eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Juhon tuoreita kiinnostuksen kohteita

toaukeaman sivuilla 10-11.

ovat liikkuva kuva ja pidempiaikaiset dokumenttiprojektit. Lisää Venlan töitä osoitteessa: www.cargocollective.com/ Juhon töitä pääset katsomaan täältä: www.juhol.org

venlaheiskanen

Venla Heiskanen Riina Pesu

PAINOPAIKKA

JUURI - Nuorkeskustalainen

Väinö Tuovinen

Punamusta Oy

aikakausilehti ISSN 2341-9350

Katja Asikainen

Lehti on painettu ympäristö-

Hilkka Kemppi

ystävälliselle suomalaiselle

Päätoimittaja

Johannes Erkkilä

Kuusankosken paperitehtaan

Liina Hauru

Petri Honkonen

UPM Fine paperille.

Toimitussihteeri

Laura Hämäläinen

Suzana Bincl

Elina Helmanen

TOIMITUS

AVUSTAJAT Juho Korpela Juho Läsiharju

Jaakko Mäki-Petäjä Jere Nuutinen Ida-Maria Sirén

JULKAISIJA Suomen Keskustanuoret Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI info@keskustanuoret.fi

Juhani Ojalehto

| 4

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen. Seuraava lehti ilmestyy kesällä 2016.

JUUREVA

Antti ”Gröna” Grönlund kiertää kenttää Nummi-Pusulan oma poika, pienen maatilan kasvatti, Antti Grönlund lähti yläasteella oppilaskuntaan yhteisiin asioihin vaikuttamisen palolla. Aluksi kyse oli edunvalvonnasta, ei puoluepolitiikasta. Oppilaskuntatoiminta, nuorisovaltuusto ja Suomen Lukiolaisten liitto ajoivat Grönlundia kohti päättämisen pöytiä. – Uran edetessä Suomen Lukiolaisten Liitossa aloin tehdä enemmän poliittista vaikuttamista. Eduskuntavaalien alla 2011 tapasin noin 200 ehdokasta eri puolueista ja vaalien jälkeen läpi menneet edustajat eduskunnassa. Heidän kauttaan vein eteenpäin lukiolaisten asioita. Kun vaikuttajiin vaikuttaminen ei enää riittänyt, vaan Grönlund halusi oman äänensä päättämisen paikoille, lähti hän ehdolle kunnallisvaaleissa 2012. Ensikertalaiseksi Grönlund menestyi hyvin ja vaalien jälkeen hänet valittiin puheenjohtajaksi Uudenmaan keskustanuoriin, jolloin keskustanuoret tuli järjestönä tutummaksi. Erityisiksi kiinnostuksen kohteikseen Grönlund nimeää koulutuspolitiikan ja turvallisuuspolitiikan. Koulutuspolitiikka tuli SLL-taustan kautta tutuksi ja armeijassa Grönlund toimi reserviupseerikoulun oppilaskunnan puheenjohtajana ja sittemmin varusmiesliiton liittohallituk-

sessa. Puolustuspolitiikka alkoi kiinnostaa enemmän ja siitä muodostui erityisosaamisen alue. – Turvallisuus on kuitenkin laaja käsite. Voidaan puhua puolustuksellisista kysymyksistä tai arkipäivän turvallisuudesta kuten taloudellisesta turvallisuudesta tai turvallisesta ilmapiiristä.

kun tietää millaista piirien toiminta on. Varapuheenjohtajana Grönlund sanoo olevansa keskustelija, joka tuo omat mielipiteensä selkeästi esille. Liiton hallituksessa Antti haluaa tuoda keskusteluun myös uusia ideoita. Teksti: Riina Pesu Kuva: Tommi Selander

Syksyllä keskustanuorten varapuheenjohtajaksi valittu Grönlund näkee itsensä poliittisen linjan muodostamiseen vaikuttavana liittohallituksen jäsenenä, jonka tehtävänkuvaa maustaa lisäksi kentän kiertäminen ja järjestön kehittäminen. – Varapuheenjohtajan tehtävä on avannut silmiä. Armeijasta palatessa kentän tuntemus rajoittui lähinnä omaan piiriin. Varapuheenjohtajana on päässyt kiertämään kenttää ja tutustumaan erilaisiin toimijoihin eri alueilla. Sitä kautta pääsee tutustumaan paikallistoimijoihin joita ei välttämättä valtakunnallisissa tapahtumissa tapaa. Liiton toimintaa on helpompi suunnitella,

Valtuuskunta koolla huhtikuussa Valtuuskunta koolla huhtikuussa Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 16. – 17.4.2016 Virroilla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan edustajat Suomen Keskusta r.p:n puoluekokoukseen sekä jäsenehdokkaat ja varajäsenehdokkaat puolueen puoluevaltuustoon.

Valtuuskunnalle lähetettyjen aloitteiden perusteella kokousväkeä tulee puhuttamaan TET-harjoittelu, opintotuen tulorajat, metsästyspolitiikka ja merten jäteongelma.

nen ja jäsentutkimuksen toteuttaminen. Myös presidentinvaalit herättävät varmasti keskustelua, jos puoluehallitus päättää, että keskustan presidenttiehdokas valitaan jo kesän puoluekokouksessa.

Järjestöllisistä aiheista aloitteissa nousivat esiin nuorten kannustaminen kuntapäättäjiksi, liiton sisäisen viestinnän kehittämi-

Jokainen piiri voi lähettää valtuuskuntaan kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaa.

| 5

Kuva ja teksti: Juho Länsiharju

Jousimetsällä O

rimattilalainen jousiharrastaja Tom ja hänen nuori koiransa Napsu eivät lähde metsään vain riistan toivossa. Seesteiset metsämaisemat ja koiran kanssa vaeltelu riittävät. “Ja se että ei ole kiire mihinkään”, Tom kertoo.

| 6

| 7

KVARTAALIN KOVIMMAT

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

Tuhannet kiitokset! K eskustanuoret keräsivät helmikuussa kahden viikon ajan reppuja turvapaikanhakijoille. Kaikkiaan reppuja lahjoitettiin 850 kappaletta ja ne on lahjoitettu vastaanottokeskuksiin eri puolille maata. Lahjoituksissa pyrittiin huomaamaan erityisesti turvapaikkaa odottavat lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat reppuja niin koulutarvikkeiden kuin harrastusvälineidenkin kuljettamiseen. Kampanja halusi kannustaa suomalaisia ratkaisukeskeisyyteen akuutissa turvapaikanhakijatilanteessa. Keskustanuoret muistuttavat, että kaukaa Suomeen saapuneet ihmiset ovat jonain päivänä naapureitamme, ystäviämme tai kouluja opiskelutovereitamme. Nyt jos koskaan suomalaisilta kaivataan tekoja, jotka vahvistavat yhdistävää suomalaisuutta. Reppukampanjaan osallistuivat myös Suomen Lukiolaisten liitto, Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Demarinuoret, Suomen Keskusta, Euroopan liberaalien ja demokraattien parlamenttiryhmä ALDE sekä useat opiskelija- ja oppilaskunnat.

Keskustanuorten kannanottoja: SUOMALAISEN RUOAN PUOLESTA Keskustanuorten kannanotossa vaaditaan päättäjiä ottamaan suomalaisen maatalouden talousahdinko vakavasti, ja tekemään konkreettisia tekoja suomalaisen, puhtaan ja eettisen ruoantuotannon puolesta. Päättäjiltä perätään uskallusta tarttua räikeisiin epäkohtiin vahvemmalla poliittisella ohjauksella. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret korostaa, että mikään muu ammattikunta ei joudu kokemaan samanlaista alistamista kuin tukien viivästymisen takia ahdinkoon joutuneet viljelijät. Piirin kannanotossa vaaditan Maaseutuvirastolle hetkellisesti lisää resursseja, jotta pahimmat ongelmat saadaan ratkaistua. Toimivien tietojärjestelmien ja byrokratian purkamisen toivotaan tulevaisuudessa helpottavan viljelijöiden taakkaa. Pirkanmaan keskustanuoret kysyvät kannanotossaan, miten käy Suomelle mahdollisessa kriisitilanteessa, jos maatalous on kuihdutettu kasaan ja omavaraisuutta ei ole. Pirkanmaalaiset näkevät maatalouden tulevaisuuden synkkänä, jos ammatti ei enää kiinnosta nuoria. Raskas työ ja heikko toimeentulo saavat nuoren ammatinvalitsijan epävarmaksi. Keskustanuoret ovat viime viikkojen kannanotoissaan muistuttaneet kuluttajan mahdollisuudesta tukea suomalaista ruoantuotantoa omilla valinnoillaan.

NUORKESKUSTA TYRMÄÄ OPINTOTUKILEIKKAUKSET Suomen Keskustanuorten ja Keskustan Opiskelijaliiton mielestä ehdotetut opintotukileikkaukset ovat ristiriidassa keskustan pitkän koulutuspoliittisen linjan kanssa. Puolueen vuosikymmenten tavoite opintorahapainotteisesta opintotuesta toteutettiin syvimmän laman aikaan 1990-luvulla Ahon hallituksen toimesta. Järjestöt ovat huolissaan eriarvoistumisesta ja huono-osaisuuden periytymisestä. Nuorkeskustan mielestä opintotuen takaisinperinnän korkea rangaistusmaksu on puolitettava 7,5 prosenttiin. Lisäksi nykyistä kohtuutonta opiskelijoihin kohdistuvaa leikkausta tulisi helpottaa siirtämällä opiskelijat yleisen asumistuen piiriin sekä siirtämällä opintotuki opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. – Jos käsittelisimme opintotukea sosiaaliturvana, tällaisia leikkauksia ei kehdattaisi edes ehdottaa, näkee Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi. Nuorkeskustan mielestä perustuloon siirtyminen nostaisi opiskelijan samanarvoiseksi muiden väestöryhmien kanssa. Se ei kuitenkaan ratkaise opintotuen riittämättömyyttä opiskelijoiden toimeentulon välineenä vielä vuosiin.

| 8

KVARTAALIN KOVIMMAT

#vainkepujuttuja @KKSundberg: Hyvin vedetty @SiljaSilvasti ! #vainkepujuttuja #väyrynenmainittu @Keskustanuoret: Jari Leppä linjaa vahvasti: ”Nauta on märehtijä. Märehtijä on märehtijä” #luontovuosi16 #lumimyrsky16 #vainkepujuttuja @heiskanenpietu: Joskus vielä törmään kepuvaikuttajaan, jonka kännykän soittoäänenä #kepudays alkaa soimaan. Ihan varmasti. #nvuutiset #vainkepujuttuja @marjukii: @sotuisku varaudu siihen, että tulet jatkossa näkemään niitä enemmän kuin politiikan ulkopuolisia ystäviäsi #vainkepujuttuja @sotuisku: Hyvästi ystävät. #eiku #vainkepujuttuja @AleKoivisto: Itkee koko päivän Väyrysen eroa. #vainkepujuttuja #heippahei @kaisaoinas_pa: Ihana ”johtaa” #luontovuosi-työryhmää kun kaikki on niin oma-aloitteisia ja idearikkaita #vainkepujuttuja @kaisaoinas_pa: #vainkepujuttuja lue yliopistojuttuja ja tajua että Whatsappissa draamataan siitä, onko Suomessa ollut enemmän kuin yksi 200k litran lehmä.

@keskustanuoret

| 9

YMPÄRISTÖN TILA

| 10

YMPÄRISTÖN TILA

Tilastojen koonti: Katja Asikainen Kuvitus: Venla Heiskanen | 11

GALLUP: LUONTOSUHDE Teksti: Liina Hauru Valokuvat: Suzana Bincl

Keskustanuorten luontovuoden tavoitteena on luontosuhteen vahvistaminen. Ihmisen suhde luontoon muotoutuu kasvatuksen, elinympäristön ja elämän varrella kertyneiden kokemusten kautta. Luonto tarjoaa aistielämyksiä, rauhoittumispaikan ja loistavat puitteet monenlaiselle toiminnalle. Metsässä retkeily ei ole silti ainoa keino luoda vahvaa ja syvää luontosuhdetta. Ihminen voi kokea luonnon tärkeäksi, vaikka ei juuri edes viettäisi aikaa luonnossa. Yhteys luontoon auttaa havaitsemaan itsensä sen osana ja edesauttaa vastuullista suhtautumista luontoon. JUURI pyysi keskustanuorten liittotoimiston uusia työntekijöitä kuvailemaan luontosuhdettaan ja samalla esittelemään työnkuvaansa. Näitä kysyimme: 1) Mitä työhösi kuuluu? 2) Kuvaile omaa luontosuhdettasi. 3) Miten aiot osallistua keskustanuorten luontovuoteen?

| 12

Antti Siika-aho, 29, Haapajärvi/Helsinki, pääsihteeri 1) Keskustanuorten operatiivinen johtaminen, liiton työntekijöiden esimiestehtävät ja puheenjohtajan aisaparina toimiminen. 2) Luontosuhteeni on vahva, mutta toisaalta pelkään etääntyväni luonnosta. Olen syntynyt maalla, jossa metsää ja vesistöjä on joka puolella ympärillä. Yhteys luontoon ei ollut mitenkään erityisen korostunut, vaan luonnollinen. Metsän antimien hyödyntäminen oli osa arkea ja luonto rentoutumisen ja nauttimisen väline. Nyt vuodenaikojen vaihtumisen tarkkailu mahdollistaa luontosuhteen ylläpitämisen. Jo koulussa opetettiin, miten tunnistaa kevään merkit. Urbaani elämä opettaa ymmärtämään kestävän luontosuhteen merkityksen. Iso ihmismäärä herättää kysymyksen kestokyvystä: kierrättämisestä, energian kulutuksesta ja päästöttömyydestä. 3) Aion osallistua keskustanuorten luontovuoden tapahtumiin ja työni puolesta mainostaa niitä. Luontovuosi on vuoden tärkein asia ja järjestölle mahdollisuuksien sampo.

Katja Asikainen, 26, Joensuu, poliittinen sihteeri 1) Politiikan seuraaminen, keskustanuorten ohjelmaprosessien ohjaaminen, kansainväliset asiat, poliittisen viestinnän suunnittelu yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa sekä koulutusten suunnittelu. 2) Luontosuhteeni liittyy voimakkaasti paikalliseen identiteettiin. Vanhempieni luona syödään paljon riistalihaa ja kalaa. Pyrin itsekin suosimaan lähellä valmistettuja ja kotimaisia tuotteita. Olen aina liikkunut luonnossa järvellä ja metsässä, usein koiran tai hevosen kanssa. Helsingissä luonnossa liikkuminen on erilaista; pururadat ja muut liikuntapaikat ovat selvästi merkittyjä ja valaistuja. Toivon, että pääsisin jatkossa lenkkeilemään meren rannoille. Meri on minulle vieraampi elementti. 3) Osallistun toukokuussa norpparetkelle Linnansaaren kansallispuistossa. Luvassa on ulkoilua, mutta kivellä köllöttelevä norppa kruunaisi reissun! Kesällä on tarkoitus patikoida Herajärven kierros Kolin maisemissa.

Janne Tarima, 22, Sulkava, tapahtumatuottaja ja kuntavaalikoordinaattori 1) Valtakunnallisten tapahtumien järjestäminen, toiminnanjohtajien ja piirien järjestötyön tukeminen, keskustanuorten koulutustyö ja kuntavaalityön koordinointi. 2) Luonto on minulle paikka rauhoittua ja päästä irti mieltä painavista asioista. Maaseudulla kasvaneelle luonto on itseisarvo. Huomaan välillä pitäväni puhdasta luontoa jopa itsestäänselvyytenä. Luonnosta nauttiminen ei tarkoita jotain mullistavaa, vaan aivan tavallista luonnossa liikkumista. Eilen kävelin Meilahdesta Seurasaareen lenkille ja ruokin samalla oravia. Kesällä harrastan kalastusta ja mökkeilyä. Ajattelen mitä ostan ja tiedän missä ostamani tuotteet on valmistettu. Silti omassa toiminnassani on kehitettävää, jotta luonto tulisi huomioiduksi pienissä arjen teoissa. 3) Olen järjestämässä keskustanuorten tapahtumia. Elokoulu on tänä vuonna Kuusamossa, mikä antaa paljon mahdollisuuksia. Suunnitelmissa on esimerkiksi koskenlaskua.

| 13

#luontovuosi Vuonna 2016 keskustanuoret vahvistavat luontosuhdettaan #luontovuosi-teemalla.

Mikä luontovuosi? Keskustanuorille on tärkeää ylläpitää aitoa ja läheistä suhdetta luontoon, tiivistetään keskustanuorten toiminta-ajatuksessa. Kirjaus jatkuu seuraavasti: Keskustanuoret ajavat voimakkaasti luonnon vastuullista ja kestävällä pohjalla olevaa hyödyntämistä. Keskustan juuret ovat maaseudulla ja puolue tunnetaan maaseudun elinkeinojen puolustajana. Keskustanuoret on pitänyt esillä puhtaan suomalaisen ruoan arvoa ja ottanut kantaa hajautetun ja vihreämmän energiantuotannon puolesta. Vuonna 2016 keskustanuoret kannustaa jäseniään painumaan pellolle, metsään, puistoon, saaristoon tai tunturiin! Luontovuoden tavoitteena on tuoda esiin jäsenistön laajan luontosuhteen koko kirjo ja nostaa keskusteluun myös harvemmin esillä pidettyjä poliittisia kysymyksiä. Vuoden 2016 aikana keskustanuoret muodostavat ensimmäisen laajemman eläinpoliittisen linjauksensa.

Monennäköiset luontosuhteet – jaa omasi! Keskustanuoret ovat kotoisin kaikkialta Suomesta, maisemaltaan ainutlaatuisista ja erilaisista paikoista. Monen juuret ovat maaseudulla, mutta useat elävät arkielämäänsä kaupungeissa. Luontovuoden tavoitteena on tuoda esille nuorten moninaista luontosuhdetta. Lähestymme luontoa paikallisuuden ja käytännönläheisyyden kautta. Uskomme, että luontosuhteen vahvistaminen kulkee käsi kädessä luonnon kunnioittamisen kanssa. Kannustamme jokaista nuorta jakamaan omat arkiset ja erityiset luontoelämyksensä, erätarinansa, luontohavaintonsa ja mielenkiintoiset luontoaiheiset keskustelunavaukset lisäämällä päivityksiin #luontovuosi. Vuoden lopuksi on syntynyt virtuaalinen kollaasi, joka kuvastaa nuorkeskustalaista luontosuhdetta aidoimmillaan! Miten vaikuttaa viisi päivää ilman nettiä? Lue Reetan pilkkireissusta Kaldoaivin erämaa-alueelle osoitteesta juurilehti.fi.

Piirit mukaan Miksi kokoukset pidetään aina piiritoimistolla? Hyvä kysymys. Ei siis muuta kuin esityslistan kanssa lähipuistoon piknikille tai laavulle nuotion ääreen. Kaipaisiko kaupunki lisää luontoa tai voisiko laavupaikka kiinnostaa myös matkailijoita?

| 14

Luovuus rajana! Piireillä on luontovuoden puitteissa mahtava mahdollisuus järjestää retkiä, jotka tuovat esiin oman alueen luonnon ainutlaatuisuutta. Vaellusretki meloen, taimien istutusta, marjojen poimintaa... Luontovuosi antaa mahdollisuuden moneen - vain luovuus on rajana!

Eläinpolitiikkaa

Kestävä luontosuhde

Mitä tarkoittaa, että eläimellä on itseisarvo? Miten tarpeeton kipu ja kärsimys määritellään?

Kestävä kehitys on yksi keskustanuorten arvoista. Huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta ja estämällä luonnonvarojen yltiöpäinen tuhlaus turvataan hyvän elämän edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville. Ihmisten luontosuhdetta ei voi nykyisellään kuvata täysin kestäväksi edes meillä Suomessa.

Vuoden 2016 liittokokouksessa tullaan hyväksymään keskustanuorten ensimmäinen eläinpoliittinen linjaus. Edellisvuoden liittokokoukseen jätetyssä aloitteessa toivottiin keskustanuorten ottavan kantaa sellaisiin paljon keskustelua herättäviin eläimiin, kuten susiin, valkoposkihanhiin, minkkeihin ja liito-oraviin. Aiheita olisi loputtomasti. Linjausta työstävä ryhmä rajaa, millaiset asiat päätyvät käsittelyyn. Vaikeita kysymyksiä ei aiota tässä työssä väistellä! Jokaisella keskustanuorella on mahdollisuus vaikuttaa linjapaperin sisältöön vuoden aikana työpajoissa, lausuntokierroksella sekä viimeistään liittokokouksessa.

Keskustanuoria puhuttavat monet globaalit ympäristökysymykset ilmastonmuutoksesta merten jäteongelmiin. Luontovuosityöryhmään oli vuoden vaihteessa avoin haku. Työryhmä tulee nostamaan esiin erilaisia itseään ja jäsenistöä kiinnostavia kysymyksiä kannanottojen ja tempausten muodossa. Toivomme, että luontovuosi versoaa vuoden aikana monenlaisiin, yllättäviinkin, suuntiin! Inspiroivaa luontovuotta!

Työ käynnistyi vuoden ensimmäisessä Politiikan akatemiassa, jossa kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja ja ravisteltiin keskustan eläinpoliittisia näkemyksiä.

Teksti: Liina Hauru Kuvat: Suzana Bincl

| 15

VIISI VÄITETTÄ METSÄHALLITUSLAISTA

etsähallituslaki on herättänyt vilkasta keskustelua. Lakia vastustavaan adressiin on tullut allekirjoituksia yli 120 000. Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat vakuutelleet, ettei mikään tule muuttumaan. Maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla kerrotaan, että metsähallituslain uudistuksen tarkoituksena on, että valtion maat ja vedet tuottavat nyt ja tulevaisuudessa suomalaisille mahdollisimman paljon hyvinvointia. Sivuilla kerrotaan myös, että ”lailla perustettava valtion kokonaan omistama Metsähallitus-liikelaitoksen tytäryhtiö harjoittaisi metsätaloutta valtion mailla. Tätä varten yhtiöllä olisi oikeus käyttää metsätalouskäytössä olevia talousmetsiä liiketoiminnan harjoittamiseen”. JUURI-lehti kokosi viisi väitettä metsähallituslain uudistuksesta. Väitteisiin vastaa keskustan kansanedustaja Markus Lohi, joka on osallistunut lain valmisteluun perustuslaki- ja talousvaliokunnassa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Väite 1. Valtion maa- ja vesialueiden käyttö ei muutu lain myötä. Risto Sulkava: Ei pidä paikkaansa. Muutoksia tulee varmasti. Tähän saakka virkistys ja luonnonsuojelu edellä suunniteltujen alueiden käyttöä suunnitellaan jatkossa eurot edellä. Markus Lohi: Lain tarkoitus ei ole ollut muuttaa valtion maiden käyttöä, vaan hoitaa puukaupan yhtiöittäminen siten, että muu toiminta jatkuisi ennallaan. Väite 2. Demokraattinen päätöksenteko kärsii valtioiden maiden käytöstä päätettäessä. Lohi: Ei tule kärsimään. Eduskunnan ja ministeriön rooli tulee säilymään lain myötä vähintään yhtä vahvana. Sulkava: Kyllä kärsii, koska liikesalaisuus tulee osakeyhtiön toimintaan nykyisen julkisuusperiaatteen sijalle. Samalla muutokset ohjausjärjestelmässä, kirjanpidossa, taseissa ja yhtiön tulo osaksi kokonaisuutta piilottavat päätöksiä ja rahavirtoja. Syntyy hämäräorganisaatio, josta ei saa selvää sen paremmin kansalainen kuin kansanedustajakaan.

Väite 3. Lain valmistelu on tehty kiireellä ja päätöksenteon avoimuus on kärsinyt. Lohi: Lakia on valmisteltu seitsemän vuotta, joten kiireestä ei voida puhua. Loppusuora on ollut kuitenkin nopea. Viime vaalikausi pähkäiltiin ja nyt hallituksen vaihduttua vietiin laki maaliin vajaassa puolessa vuodessa. Lakia valmisteltaessa ei ole toimittu salassa. Sulkava: Kiirettä on pidetty, vaikka lakia on tietysti yritetty uudistaa jo lukuisia kertoja. Joka kerta päätöksiä on yritetty runnoa salassa ja kiireellä ja yhtä monta kertaa se on johtanut uudistuksen umpikujaan. Väite 4. Laki on pakko säätää, koska EU niin vaatii. Lohi: Tähän ei ole absoluuttista totuutta. Kysymys ei ole siitä onko pakko, vaan muutoksella halutaan varmistaa, että tulevaisuudessakin valtion metsien ja maa-alueiden hyödyntäminen liiketoimintanakin säilyy omissa käsissämme. Uusi metsähallituslaki olisi joka tapauksessa tehtävä, ei tässä kannata mennä EU:n selän taakse. Sulkava: Tätä ei tiedä kukaan - joka muuta väittää, valehtelee. Lakimiehet ovat erimielisiä ja EU:sta tulee erilaisia viestejä. Eri EU-maissa on hyvin erilaisia valtion metsien käytön järjestelmiä, täydestä yhtiömallista täysin virastona toimivaan systeemiin. Väite 5. Saamelaisten oikeuksiin tulee muutoksia lain myötä Lohi: Saamelaisten oikeuksiin ei tule lain myötä heikennyksiä. Saamelaiskuntiin tulee alueelliset neuvottelukunnat. Näin turvataan kaikkien alueen asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa maankäyttöön samaan aikaan kun huolehditaan erityisesti saamelaisten oikeuksista. Sulkava: Ei varsinaisesti tule muutoksia. Saamelaisten kotiseutualueen maita siirtyy kuitenkin liiketoimintojen puolelle, jolloin maankäyttö alueilla tulee jollakin aikavälillä kovenemaan. Se synnyttää konflikteja. Teksti: Juho Korpela Kuva: Johannes Erkkilä

| 17

TALOUSKASVU ON IKUISTA Teksti ja kuvat: Väinö Tuovinen

asvuteorian mukaan talouskasvuun tarvitaan kahta asiaa: työtä ja teknologiaa. Teknologisen kehityksen takaa löytyy inhimillinen pääoma: osaaminen on valtavasti lisääntynyt, ja sehän on tämän teknologisen kehityksen taustalla, ajattelee Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniainen. – Ikuinen talouskasvu tarkoittaa sitä, että meillä on tiettyjä tuotannontekijöitä rajaton määrä. Niitä ovat osaaminen, keksiminen, uudet ideat ja uusi tieto. Kun matemaatikolle väittää, että kasvu on rajatonta, hän vastaa, ettei niin voi olla. Matemaatikot eivät kuitenkaan tajua sitä, että on tuotannon-

tekijöitä, joilla ei ole mitään rajaa. Ihmisen kekseliäisyys on rajatonta, ja sitä se tulee aina olemaan.

KEKSELIÄISYYDEN RAJATTOMUUS Kanniainen uskoo kekseliäisyyteen taloudellisessa kasvussa. Kekseliäisyyden hän haluaisi ohjata vähäpäästöisen teollisuuden ja tuotantotekniikan kehittämiseen. Viime vuosikymmeninä yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut ympäristöliikkeen rooli. Samaan aikaan kun liikkeen talousliberaalimpi siipi uskoo teknologiakehityksen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, ovat kasvavaa kannatusta osakseen

| 18

saaneet myös talouskasvukriittiset suuntaukset. Voiko kulutus jatkua tällaisenaan? Kyllä, jos Kanniaiselta kysytään. Hänen mielestään talouskasvun ei tarvitse aiheuttaa nykyisen kaltaisia ympäristöongelmia. Saastuttava teknologia tulee kuitenkin saastuttamaan niin pitkään kuin teknologiaa käyttävät tehtaat pysyvät toiminnassa. – Degrowth on ihmisluonnetta ajatellen hurskas toivomus. Olisihan se hienoa, jos tulisimme vähemmällä toimeen, Kanniainen pohtii. Pienellä pärjäämisestä professori ottaa esimerkiksi itsensä: – Tässä meikäläisen iässä ei oikeastaan ole enää kulutustarpeita. Ruokaa tulee tietysti ostettua päivittäin, mutta aika vähän muita kulutushyödykkeitä. Ei ole siis suurta tarvetta ostaa mitään uutta. Kuitenkin ihmiset haluavat tyypillisesti aina enemmän ja enemmän – varsinkin nuoret. Talous kasvaa niin kauan, kuin ihmiset haluavat yhä enemmän lisää.

ETIIKKA JA TALOUS – YKSI KYSYMYS PALJON TAUSTALLA Kanniainen on 68-vuotias alun perin Rovaniemeltä kotoisin oleva ekonomisti. Mies kuvaa itseään taloustieteen kymmenottelijaksi. Kiinnostus talouteen ja politiikkaan lähti liikkeelle jo nuorella iällä. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Rovaniemen yhteislyseosta vuonna 1967 hän päätyi hakemaan opiskelupaikkaa Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Sittemmin ura on vienyt halki lukuisten kansantaloustieteiden kiemuroiden. Nykyään hän on keskittynyt etenkin etiikkaan ja talouteen. Jo aihevalinta itsessään on mielenkiintoinen. Tarina kaiken taustalla on vielä kiinnostavampi. Viitisentoista vuotta sitten Kanniaiselta kysyttiin lehtihaastattelussa kysymys: Onko väärin, jos yritys irtisanoo työvoimaa? – En pystynyt siihen tyhjentävää vastausta antamaan, mutta kysymys herätti minussa kiinnostuksen etiikkaa ja taloutta kohtaan.

Lopputuloksena syntyi etiikkaa ja taloutta käsittelevä yliopistokurssi, mitä Kanniainen onkin pyörittänyt jo 13 vuotta. Yli tuhat ”opetuslasta” onkin professorin mukaan ehtinyt kirjoittaa kurssiin liittyvän esseen. Kanniainen viittilöi ylpeänä kohti viereistä, esseentäyteistä hyllyä. Kanniainen on tullut tunnetuksi aktiivisena yhteiskunnallisena kannanottajana. Etenkin Euroopan unionia hän on puinut huolella lävitse tuotannoissaan: – Euroopan piti olla kasvumoottori Lissabonin julistuksen perusteella. Mitä vielä - Eurooppa junnaa paikoillaan, rahaliitto on epäonnistunut, USA menee menojaan, Aasian maat ovat kiitäneet kasvussa ohi. Euroopassa ei ole yhtään sellaista firmaa, mitä Yhdysvalloissa on – Apple, Microsoft ja Google ovat kaikki amerikkalaisia. Näin tässä on Euroopan osalta käynyt. Tulevan kasvun pääpainon tulisi olla aineettomissa palveluissa, joihin ei liity minkäänlaista ympäristön pilaantumista. Ehkäpä aineettomissa palveluissa piileekin Euroopan menestyksen avain. Kuljemme askel askeleelta kohti jälkiteollista aikakautta. Kanniainen luettelee kolme julkisen vallan keinoa ympäristön saastumisen ehkäisemiseksi: • • •

Verotus Ympäristöystävällisen energiatuotannon subventointi Päästökauppa

TALOUSTIETEEN LAHJA YMPÄRISTÖONGELMIEN RATKAISUUN Kanniainen kuvaa päästökauppaa taloustieteen lahjaksi ympäristöongelmille. Hän kuitenkin kritisoi päätöstä päästöoikeuksien antamisesta ilmaiseksi teollisuudelle. Merkittävimmäksi ongelmaksi nostetaan ympäristöystävällisen energiatuotannon subventointi, mikä on sittemmin romahduttanut päästöoikeuksien hinnan. Verotuksen tärkeyttä julkisen vallan instrumenttina korostava Kanniainen osoittautuukin haittaverotuksen kannattajaksi. Maaliskuun lopussa eläköityvä Kanniainen pakkailee jo kevätsiivouksen hengessä työhuoneensa laatikoita. Vuonna 1972 alkanut tieteellinen ura onkin saavuttamassa eräänlaisen etapin professorin jättäessä työhuoneensa nuoremmille. Mutta työ ei jää tähän – pöytälaatikko on vielä täynnä projekteja. Kevätaurinko paistaa. Professori osoittaa valtavaa, auringonvalossa kylpevää paperipinoa työpöytänsä vieressä: – Nämä pinot tässä ovat sitä materiaalia, minkä kimppuun käyn, kunhan saan jossakin vaiheessa nämä nykyiset projektini valmiiksi, professori naurahtaa.

| 19

ARKADIAN TERVEISET ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| Palstalla kansanedustajat kertovat kuulumisia eduskunnasta.

Kuva: Martti Kuhno

Presidenttipeliä

residenttipeli-termin lanseerasi viimeistään useampaan otteeseen Suomen keskustan presidenttiehdokkaana toiminut Paavo Väyrynen, jota on joskus syytetty myös sairastumisesta presidenttitautiin. Äänestysaktiivisuus on tavannut olla suurinta presidentinvaaleissa. Syitä tähän on monia. Suorat henkilövaalit ovat kansalaisen näkökulmasta selkeimmät; on henkilö toista vastaan. Kun valinta on selkeä, se lisää äänestysaktiivisuutta. Kansa pitää helpoista päätöksistä, tämän meistä jokainen omassa elämässään voi myös todeta. Maan ”isän” merkitys juontaa kauemmaksi. Kansalla oli ennen muinoin tapana nähdä kuninkaan valta arvokkaampana ja ylevämpänä, kuin alempien vasallien tai viskaalien valta. Kansan ja kuninkaan, jonka valta katsottiin saadun jumalalta, välissä oli joukko epärehellisiksi ja ahneiksi koettuja maaherroja, vouteja ja muita virkamiehiä, joiden päätöksistä myös mielellään valitettiin kuninkaalle. Suomalaiset talonpojat kävivät jo keskiajalla Ruotsin kuninkaan pakeilla valittamassa kokemistaan vääryyksistä. Karvalakkilähetystöt ovat siis vanhaa perua. Samoin on myös

vallalla oleva byrokratian purku – siinähän kansa kokee olevan kyse virkamiesten tiukkapipoisuudesta ja ääritiukoista tulkinnoista. Presidentti saa edelleen kirjeitä, joissa pyydetään oikeutta virkakunnan tekemiä vääryyksiä kohtaan. Parhaimmillaan Kekkosen aikaan oli vallalla keskustalaisten vihaama sanonta ”Pani ukko, kukko tai halla – Kekkonen maksaa”. Näin kaukaa juontaa presidentti-instituution nauttima kansansuosio. Nykyään valtaoikeuksistaan karsitun, lähinnä ulkopolitiikan jyrähtelyvaltaa nauttivan presidentin valinta kiinnostaa tästä huolimatta. Keskustan ehdotetaan ottavan tiukka niskalenkki tämänkertaisesta presidenttipelistä asettamalla ehdokkaansa jo Seinäjoen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa. Veto on ovela ja melko poikkeuksellinen. Vielä ei ole tiedossa istuvan Tasavallan Presidentin, arvostetun ja pidetyn Sauli Niinistön, jatkohalukkuus. Ehdokkaaksi jo tarjoutunut Matti Vanhanen on ehdokkaana raskassarjalainen, jollaista ei ole kokemuksensa perusteella nähty presidenttinä sitten Mauno Koiviston. Presidenttipeli on nyt käynnistynyt ja kierrokset lisääntyvät kohti tammikuuta 2018. Kansanedustaja Petri Honkonen

| 20

ULKOSUHTEET

Teksti: Hilkka Kemppi Kuvat: Pernille Ingebrigtsen/Arctic Frontiers 2016

ONNELLINEN ARKTINEN Lue Hilkan arktinen visio osoitteessa: juurilehti.fi

letko katsonut koskaan napakarttaa tosissasi? Maailman pääkaupungeista Helsinki sijaitsee toiseksi lähimpänä pohjoisnapaa. Me olemme Arktisten maiden yhteistyön merkittävä kehittäjä, Euroopan Unionin arktinen suurlähettiläs, Venäjän ja muun arktisen välikappale ja uskottava itsenäinen arktinen kaupankävijä.

Arktisen Neuvoston syntymäpäivät Norjassa Suomen arktisen politiikan kannalta merkittävin toimija on Arktinen neuvosto, joka on ainoa kahdeksan arktisen valtion ja alkuperäiskansojen edustuksen muodostama yhteistyöfoorumi. Neuvoston 20-vuotisjuhlakokous ja ”Arctic Frontiers”-avausseminaari järjestettiin Tromssassa 26. – 29.1.2016. Ulkoministeri Timo Soini edusti avausseminaarissa kiintiösuomalaista, mutta minä sain edustaa kiintiönuorta julistaessani oman visioni pohjoiselle yhteistyölle ja urbaanille arktiselle neuvoston edessä. Olen ylpeästi arktinen kansalainen ja pohjoisen asukas.

Pohjoinen elää ristiriitaista muutoksen aikaa Sulanut napajää avaa mahdollisuuksia öljyn pumppaamiselle samalla kun allekirjoitamme Pariisin ilmastosopimuksen. Onneksemme päästötavoitteet estävät lopulta fossiilisten polttoaineet energiantuotannossa. Ikiroudan sulaminen voi muuttaa alueen kasvihuonekaasujen lähteeksi. Pienentyvä jääpeite heijastaa vähemmän auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Grönlannin jäämassan äkillinen liike ja sitä seuraava hyökyaalto ovat mahdollisia.

Samalla kun muuttoliike yhä suurempiin keskuksiin köyhdyttää jo valmiiksi harvaan asuttua arktista niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin me vahvistamme rajaaitoja rajoittamalla muuttoliikettä pohjoisen suuntaan. Eikö meidän olisi aika siirtää energiamme kotouttamisen edistämiseen ja väestön vahvistumisen tukemiseen. Suunnittelemme arktiseen erityisosaamiseen ja koulutusmahdollisuuksiin panostamista ja haaveilemme mahdollisuudesta elää alkuperäiskulttuurien vuosikelloa, mutta sysäämme lapset ja nuoret isoihin kaupunkeihin kouluttautumaan pois luonnollisten elinkeinojen, kielten ja elämänrytmien parista. Herää väistämättä toive digitalisaation hyödyntämisestä palveluiden, opetuksen ja sivistyksen mahdollistajana. Voisiko kolonialistinen aikakausi vihdoin olla ohitse?

Pohjoisen elinvoima edellyttää kestävää kehitystä Olin ylpeä, että Pariisin ilmastokokouksen yhdessä allekirjoitetut tavoitteet nousivat esiin Tromssassa. Debatin keskellä esitetty neljän reippaan norjalaisnuorukaisen hiihtoretkitarina Napapiirille pysäytti: Kyllä minä ymmärrän jääkarhujen ahdingon nyt, kun en itsekään meinannut enää päästä pohjoisnavalle sen yhden ison railon vuoksi, totesi pohjoisnavalle hiihtänyt 14-vuotias Johannes Jerijervi. Hän ihmetteli, miten ihmiset eivät uskalla toimia oman ympäristönsä hyväksi ajoissa ja toivotti rohkeutta keskustanuorten luontovuodelle. Suomi saa kunnian toimia puheenjohtajamaana Arktisessa neuvostossa vuonna 2017. Uskon, että Arktisen neuvoston työssä yhteiset tavoitteet ovat tärkeimpiä, sillä haavoittuva arktinen pysyy hengissä vain yhteisymmärryksellä. | 21

KASVUN PAIKKA

Kasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

KIRKON KANSANEDUSTAJA Teksti: Liina Hauru Kuva: Janne Kaisanlahden arkisto

uorin keskustalainen kirkolliskokousedustaja Janne Kaisanlahti liittyi nuoruusvuosinaan keskustaan ja tuli uskoon. 31-vuotias lappilainen toivoo puolueen ydinarvojen kirkastuvan. Lukiossa suorituksiin perustuva käsitykseni uskosta sai väistyä, kun sain tunnustaa tarvitsevani anteeksiantoa. Myös kirkon tärkein tehtävä on edelleen evankeliumin julistaminen. Mummin kannustuksesta huolimatta en kuitenkaan lähtenyt opiskelemaan papiksi. Tuntui, että hengellinen palkkatyö ei ole minua varten. En halunnut työkseni tappelemaan raamatuntulkinnasta. Kirkon tulevaisuus on ristiriitainen. Lapset jätetään kastamatta ja kirkosta eroamisen sijaan kirkkoon kuuluminen pitää perustella. Poliittinen korrektius on mennyt mielestäni liian pitkälle, kun alamme hävetä omaa kulttuuriamme. Mikä pahinta, ääripäät eivät enää keskustele keskenään.

Eurovaaleissa vuonna 2004 pyysin Paavon Väyrysen esitteitä jaettavaksi. Vaalien jälkeen Paavo kutsui tukijoitaan matkalle Brysseliin. Maison du Dragon hotellin aulassa tutustuin Susanna Junttilaan, joka oli tuolloin Lapin keskustanuorten puheenjohtaja. Aluksi arkailin lähteä mukaan keskustanuorten toimintaan. Pelkäsin, että pian olen sitoutunut olemaan joka viikonloppu milloin missäkin tapahtumassa. Keskustalaisuus ei ole siirtynyt minulle suoraan äidinmaidossa, mutta suvussani on äänestetty Väyrystä neljässä polvessa. Väyrysen päätös oman puolueen perustamisesta saa minut surulliseksi. Keskustasta en itse aio lähteä mihinkään, mutta olen edelleen Paavon poliittisen linjan kannattaja. Kansanliikkeen on kyettävä käymään julkista keskustelua poliittisesta linjastaan. Ei 100 000 ihmisen ajatuksia voida mahduttaa suljetuille foorumeille. Aluepolitiikka on tällä hetkellä hukassa, samoin köyhän asia ja sivistyspolitiikka. Niitä ei voi pitää itsestäänselvyyksiä. Aatteen ytimen tulisi olla kirkas.

”Olen ollut nostamassa

Olen toiminut kirkkovaltuutettuna vuodesta 2007 ensin Kemijärvellä ja nyt Rovaniemellä. Helmikuussa minut äänestettiin toiselle kaudelle kirkolliskokoukseen, joka on kirkon korkein päättävä elin. Viime kaudella olin kaatamassa pakkoyhtymämallin. Tuo keskittämishanke olisi pakottanut muodostamaan suuria seurakuntayhtymiä.

ihmisiä, joihin olen uskonut.”

Opiskelupaikkaa pohtiessani kuulin sellaisen neuvon, että lääkäri voi työskennellä terveyskeskuksessa, mutta juristi kaikkialla muualla paitsi terveyskeskuksessa. Oikeustieteen opiskelu ei ole mennyt hukkaan, vaikka en olekaan valmistumisen jälkeen toiminut asianajajana. Nykyisessä eduskunta-avustajan työssäni on etua lainsäädännön tuntemuksesta. Lapsena kuulin pitkäaikaisen keskustavaikuttaja Hannes Viirin sanovan ukilleni, että kuule, kyllähän kokoomus on oikeastaan se puolue, joka ajaa meidän asioita parhaiten, mutta - hän jatkoi - meidän pitää kuitenkin ajaa niiden asioita, joilla ei mene yhtä hyvin kuin meillä.

Politiikkaan ei pitäisi ensisijaisesti tulla tekemään uraa. Ei ole mikään edistyksen merkki, että nuorena saavutetaan kaikki. Nuorilla on helposti myös kuvitelma, että koko maailma muutetaan kerralla. Tehtäviin pitää kuitenkin kasvaa. Olen itse ollut ehdokkaana monissa vaaleissa, mutta tärkeintä on pystyä vaikuttamaan asioihin. Siksi olen myös etsinyt hyviä ehdokkaita ja ollut nostamassa ihmisiä, joihin olen uskonut. Sellaisia ovat esimerkiksi Itä-Lapin ensimmäinen naiskansanedustaja Eeva-Maria Maijala ja kevään vaalien äänikuningatar Katri Kulmuni. Olen elänyt tälle liikkeelle. Matkailu on minulle toinen tärkeä asia. Olen käynyt kaikkiaan 40 maassa. Seuraavaksi olen lähdössä lomalle Israeliin. Matkustelu rikastuttaa. Lapista en kuitenkaan halua muuttaa koskaan. Sukuani on ollut Kemijärvellä niin kauan kuin kirjoitettua historia riittää.

| 23

LIFESTYLE

| 24

LIFESTYLE

Maaseudulla yrittäminen syntyy

yhteisöllisyydestä L

aadukas raaka-aine ja puhdas lopputuote. Yhteisöllisyys ja vastaanottava yhteisö. Visio ja halu toteuttaa uutta. Tätä kaikkea löytyy maaseudulta ympäri

Hävikin ja muovijätteen osalta Food Factoryssa tullaan pyrkimään minimiin. Pakkaamisessa Arvola kertoo yrityksen palaavan muutaman vuosikymmenen taaksepäin, takaisin paperipusseihin. Nopea tavarankierto mahdollistaa sen.

Lähiruoka on kasvava trendi. Lähellä tuotetun ruoan suosiminen on kasvanut ja erikoiskauppoja nousee kiihtyvää tahtia ympäri Suomen. Lähiruoan jalostaminen ja vieminen kauppoihin on lähtenyt usein tarpeen kautta.

Yhteisöllinen hyvä ei rajoitu vain ekologisuuteen. Yritys työllistää jo muutaman kymmentä henkeä suoraan, ja vielä useampia välillisesti.

Suomen.

Lähellä tuotetun ruoan hiilijalanjälki on pieni ja ketju pellolta pöytään hyvin tiedossa. Tuottajilla ja lopputuotteella on kasvot.

Hyvä ruoka valmistuu sesonkituotteista Aluksi oli visio, sanoo Ilkka Arvola. Hän on yksi Otava Food Factoryn yrittäjistä ja Bistro ja Kahvila Leipomo Vileen yrittäjä. Lähellä tuotettu, sesongin mukainen ja käsityönä valmistettu ruoka. Siinä on ainekset yritykselle. Hyvä ruoka ei synny hetkessä. Kastikkeen tekemiseen menee kolme päivää. Tähän harva ravintola jaksaa enää pyrkiä. Valmiskastikkeita saa tukusta. Suomea Arvola kuvaa gastronomiseksi kehitysmaaksi. Elintarviketuotanto ja -ketju on suppea, ja ruoka on ollut suomalaisessa kulttuurissa pitkään vain polttoaine. - Lähiruoka on minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. Koen, että tässä tehdään samalla sellaista ruokakulttuurin työtä. Arvola onkin vaimonsa kanssa lähtenyt tekemään työtä suomalaisen, puhtaan ja laadukkaan ruoan puolesta. Sesongin mukainen ruoka näkyy Arvolan pyörittämissä yrityksissä. - On hulluutta, miten suuret ketjut ovat lähteneet venyttämään sesonkeja. Samaa tavaraa on hyllyllä kesät talvet. Paras ruoka syntyy siitä, mikä on tuoretta juuri nyt. Myös paikallisuuden täytyy näkyä tuotevalikoimassa.

Yhteisöllisyys ja ekologisuus kohtaavat Lähellä tuotettu on myös usein ekologisin vaihtoehto.

Lähiruokabisneksen pyörittäminen lähtee tuottajista. Heiltä pyritään hankkimaan mahdollisimman paljon elintarvikkeita suoraan ilman välikäsiä. Lyhyen ketjun varmistamiseksi tuotetta ei varastoida, vaan joka päivän tarpeeseen hankitaan tuoreet tuotteet. Tämä vaikeuttaa matkan päässä olevien elintarvikkeiden saantia. Ei ole itsestäänselvyys, että olisi kannattavaa kuljettaa tuotetta päivittäin käyttöä varten. - Meillä on tuottajia, jotka tuovat meille jotain pari kertaa vuodessa, mutta myös niitä, jotka säännöllisesti tuottavat meille jotain. Yksin lähiruokayritystä ei pyöritä kukaan. Lähellä tuotetulla ruoalla onkin paitsi henkinen merkitys, myös konkreettinen yhteisöä piristävä voima. Kun ruoasta voi olla ylpeä, on päästy jo pitkälle.

Jatkuva kehittyminen on tärkeää Lähiruokatrendi elää ja muuttaa muotoaan. Suuntaviivoja trendin kehkeytymiseen saa maailmalta, mutta suomalainen ruokakulttuuri tulee mukautumaan globaaleihin virtoihin omalla tavallaan. Arvola näkee suomalaisen menestyksen mahdollisuutena etenkin laadullaan erottuvat, persoonalliset tuotteet. Kehittyminen on tärkeää sekä koko yhteiskunnan että yksittäisen yrityksen tasolla. Ruokakulttuurin ja kulutustottumusten muutos vaatii työtä, mutta suunta on oikea. Laadusta ollaan valmiita maksamaan, eikä kaikkea tarjottua niellä pureksimatta. Teksti: Laura Hämäläinen

| 25

LIFESTYLE

Kapuamalla apua Kapuamalla apua. Tuohon lauseeseen tiivistyy Kapua – avustuskampanjan ydinviesti. Kapua kerää varoja kehitysmaiden tukemiseksi kiipeämällä maailman vuorille.

apua on loistava tapa yhdistää oma auttamishalu, intohimo nähdä maailmaa ja matkustaa sekä rakkaus fyysisiin haasteisiin. Vuodesta 2006 asti on Kapuamalla kerätty jo yli 600 000 euroa ja mukana on ollut yli 170 vapaaehtoista. Olen mukana Kapuan tämän vuoden päähankkeessa Kapua Nepalissa. Keräämme varoja Keski-Aasian ja Nepalin naisille ja lapsille terveyden ja koulutuksen edistämiseen. Kerätyt varat ohjautuvat avustuskohteisiin yhteistyökumppaneiden kautta. Kynnys ry tukee kerätyillä varoilla vammaisten naisten voimaantumista Keski-Aasiassa, Taksvärkki ry kehittää Nepalin kyläkouluja yhdessä oppilaskuntien kanssa ja Väestöliitto edistää nuorten seksuaaliterveyttä Nepalissa.

Tavoitteena rahavuori Viime vuoden lopulla meitä valittiin yhteensä 20 kapuajaa. Jokaisen henkilökohtainen tavoite on 5545 euroa. Marraskuussa pakkaamme vaellusvarusteemme ja suuntaamme kolmeksi viikoksi Nepaliin tutustumaan avustuskohteisiin ja lopuksi kiipeämme Mount Everestin perusleiriin ja Kala Patharin harjanteelle 5545 metriin. Keräämme siis euron jokaista kiipeämäämme metriä kohden. Jos rahasumman kerääminen ei hirvitä, niin mitä lähemmäs marraskuu ja vuorenvalloitus tulevat, sitä enemmän kiipeäminen, ohut ilmanala ja omat mahdollisuudet huiputukseen alkavat pyöriä mielessä.

| 26

Meidän kapuajien yhteinen tavoite on kerätä vuoden aikana 100 000 euroa ja sen eteen olemme nyt tehneet vuoden alusta asti töitä jokainen omalla tavallamme. Esimerkkeinä mainittakoon Ravintolapäivään osallistuminen, käytettyjen vaatteiden myynti, korujen tekeminen ja tapahtumien järjestäminen. Vain mielikuvitus on rajana varainhankintakeinoja miettiessä. Tätä kirjoittaessani potissamme on hiukan alle 25 000 euroa, mikä on lähes neljäsosa yhteisestä tavoitteestamme. Itselläni on kasassa nyt 1982 euroa eli 35 prosenttia henkilökohtaisesta tavoitteestani. Matkaa tavoitteeseen vielä siis on.

Uskalla toteuttaa itseäsi Minulle Kapua yhdistää kolme tärkeää asiaa: lähimmäisestä välittämisen, heikomman auttamisen sekä itsensä haastamisen. Haluan laittaa itseni peliin sen vuoksi, että naiset saisivat tietoa terveydestä ja omista seksuaalioikeuksistaan, vammaiset naiset saisivat oman äänensä kuuluviin ja nuoret saisivat kouluihinsa puhdasta vettä ja vessoja sekä pystyisivät vaikuttamaan omiin asioihinsa. Hankkeessa on kyse myös omien unelmien ja oman itseni toteuttamisesta. Vuonna 2012 vietin kolme kuukautta Keniassa. Nuo kuukaudet ovat suurin syy siihen, miksi hain Kapuaan mukaan. Se aika auttoi laittamaan omia asioita toisenlaiseen perspektiiviin. Mietin monesti, kuinka hyvin meillä asiat täällä Suomessa kuitenkin on ja kuinka etuoikeutettu oikeasti olen.

LIFESTYLE

levottomuudesta johtuvia muuttoliikkeitä. Samalla estämme konflikteja myös Suomessa. Kehitys on jakautunut epätasaisesti ja eriarvoisuus sekä maiden sisällä että välillä on lisääntynyt. Myös Suomea autettiin silloin, kun me olimme hädässä ja omat voimavaramme eivät yksin riittäneet. On meidän vuoromme vastuullisena globaalina toimijana huolehtia muista. Jos sisälläsi syttyy kipinä, on syksyllä varmasti taas haku seuraavan vuoden Kapua päähankkeeseen. Ainakin tähän mennessä en pysty muuta kuin suosittelemaan. Tämä on matka, jossa saa haastaa itseään, mennä omalle epämukavuusalueelle. Saan auttaa toisia, mutta myös hämmästyä ja mykistyä ihmisten halusta auttaa. Pienistä puroista muodostuu iso joki. Yksin ei tästä matkasta tulisi mitään, vaan siihen tarvitaan ihan jokaista.

Teksti: Elina Helmanen Kuvat: Pamela Arslan (vas.) ja KariPekka Hietala (oik.) Keskustanuoret tukee Elinan kapuamista kohti Nepalia. Lue lisää: www.kapua.fi www.kapua.fi/osallistuja/elina-helmanen/

Vietin osan ajasta Kenian maaseudulla erään koulun yhteydessä. Haimme siellä olleen vapaaehtoisjoukon kanssa joka päivä lähteestä kaiken tarvitsemamme veden ja teimme nuotiolla ruokaa. Vapaaehtoisissa oli mukana naisia ja miehiä. Kun saimme työmme siellä tehtyä ja olimme lähdössä, koulun opettaja sanoi meille, että koulun pojat olivat alkaneet kantaa vettä ja tehdä ruokaa. Huomaamattamme olimme antaneet esimerkin, ettei veden hakeminen tai ruoan laitto ole vain naisten tehtävä.

Kehitysyhteistyö luo vakautta Joku voi kysyä, miksi pitää auttaa toisia, kun meillä on Suomessa omia ongelmia ratkaistavana. Mielestäni meillä on globaalivastuu pitää huolta heikompiosaisista. Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa uhat, katastrofit, eivätkä myöskään mahdollisuudet noudata valtioiden rajoja. Globaalien kriisien ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat rankimmin köyhimpiin maihin. Auttamalla ihmisiä heidän omissa kotimaissaan ja tukemalla siellä tapahtuvaa kehitystä estämme levottomuuksia ja hillitsemme

| 27

PUOLUE

PUOLUESIHTEERIKISA KÄYNNISTYI Mahdollistaja, innostaja, sanansaattaja, kokoava voima. Näillä sanoilla puoluesihteerikisaan tämän lehden painoon mennessä ilmoittautuneet ehdokkaat Mari Kokko ja Jouni Ovaska kuvailevat hyvää puoluesihteeriä. Puoluesihteeri on koko puolueen toiminnan koordinaattori ja puoluetoimiston esimies sekä puoluejohdon tuki ja aisapari.

Kaikkien aikojen nuorin

Keskustanuorten tuki

Valituksi tultuaan 29-vuotias kasvatustieteiden maisteri ja erityisavustaja Ovaska olisi kaikkien aikojen nuorin keskustan puoluesihteeri. Politiikka on vienyt nuoren vaikuttajan kunnanhallituksen puheenjohtajaksi ja puoluejohdon neuvottelupöytiin puoluevaltuuston puheenjohtajan roolissa.

Keskustanuoret järjestää huhtikuun valtuuskunnassaan paneelin kaikille puoluesihteeriksi ja puolueen varapuheenjohtajaksi pyrkiville.

– Kutsuisin ihmiset rakentamaan maltillista tavallisten tolkun ihmisten keskustaa, joka rakentaa ymmärrystä eri ihmisryhmien välille. Puolueen 110-vuotisesta historiasta riittää ammennettavaa periaateohjelmatyöhön. Joukkuepelaajaksi itseään kuvaileva hämeenkyröläinen haluaa, että keskusta on Suomen vaikuttavin puolue. Ovaska haluaa rinnakkaisjäsenyyden säilyttämällä pitää keskustanuoret, - opiskelijat, - ja naiset tiiviisti mukana puolueen toiminnassa myös tulevaisuudessa. Ovaska keskittyisi järjestörakenteen selkeyttämiseen ja puoluerekisterin kehittämiseen jäsenelle helppokäyttöisemmäksi ja paremmin puolueen tarpeita palvelevaksi.

Kokenut viestijä Keskustan viestintävastaava Mari Kokko ilmoittautui kisaan jo hyvin pian sen jälkeen, kun keskustan nykyinen puoluesihteeri Timo Laaninen ilmoitti, ettei pyri enää jatkokaudelle. Ovaskan tavoin myös Kokolla on pitkä kokemus keskustajärjetöistä lähtien Keski-Suomen keskustanuorista. Viestinnän ammattilainen korostaa osallistavia toimintatapoja ja vuorovaikutusta. Hän haluaisi ottaa käyttöön keskustan jäsenistössä piilevän asiantuntemuksen kokemustyöpajoissa ja laajentaa politiikan valmistelua.

Jouni Ovaska ja Mari Kokko

– Päätämme sen jälkeen osallistumisesta kampanjoihin, jotka tukevat nuorten arvoja ja tavoitteita, keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi kertoo. Teksti: Liina Hauru

Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

Realistinen ja kestävä luontosuhde

eskusta on puolueena määrittelyt edustavansa realistista ja kestävää luontosuhdetta. Taustalla on luultavasti kärjistetty käsitys siitä, että vihreissä on painotettu liikaa suojelevaa ja inhimillistä elämää hankaloittavaa ympäristöpolitiikkaa ja toisaalta taas SDP:ssä ja kokoomuksessa luonto on perinteisesti jäänyt selvästi ihmiselle alisteiseen osaan. Ryhdyinkin kyselemään ei-keskustalaisilta tuttaviltani heidän käsityksiään keskustan ja keskustalaisten luontosuhteesta. Jakolinja oli jopa yllättävänkin ennalta arvattavissa. Kokoomuslaiset ylistivät keskustan todellakin olevan realistisen luontosuhteen airut ja vihervasemmistolaiset taas tuomitsivat keskustalaiset alhaisiksi luonnon riistäjiksi.

Vihervasemmistosta nousseiden syytösten taustalla onkin todennäköisesti keskustalaisten ja keskustalaisiksi miellettyjen ihmisten omat luontoon ja ympäristöön vaikuttaneet teot. Ja tässä varmasti onkin suurempi ristiriita puolueen arvojen ja ihmisten käytännön tekojen välillä. Monella keskustalaisella onkin konkreettinen ja läheinen suhde luontoon. Moni asuu, elää ja yrittää maaseudulla ja lähellä luontoa. Tästä huolimatta suhde luontoon saattaa olla väheksyvä. Maanviljelijä saattaa kärrätä viimevuotiset AIV-rehunsa muoveineen päivineen metsään. Maalla asuja saattaa haudata jätteensä maahan välttääkseen kunnalliset jätemaksut. Perheenisä saattaa pellonlaidalla polttaa autosta öljynvaihdon yhteydessä poistetun jäteöljyn, sen sijaan että olisi toimittanut sen asianmukaiseen keräyspisteeseen.

”Maalla asuja saattaa haudata jätteensä maahan välttääkseen kunnalliset jätemaksut.”

Asiaa hiukan pohdittuani totesin molempien näkökulmien olevan oikeassa. Valtakunnan politiikassa puolueen linja on ollut luonnon kannalta varovaisen myönteinen, ja joskus jopa edistyksellinen. Toki välillä tästäkin on lipsuttu, mutta suuri linja on ollut realistista tasapainottelua luonnon ja ihmisen etujen välillä.

Yhteiskunnan uudistamisessa itsensä velvoittaminen on aina ollut keskustalaisuudessa se ensimmäinen askel kohti parempaa tulevaisuutta, ja tässä itsensä velvoittamisessa turhan moni keskustalainen on lipsunut.

| 29

MURKINA

HÄRKÄPAPU-BURGERIT Härkäpapupihvit (n. 7 kpl) • • • • • • • • • • • • •

3 dl härkäpapurouhetta n. 6,5 dl kasvislientä (liotin vesimäärään vajaa yhden liemikuution) puoli pakettia (150 g) pehmeää tofua 2 tl sitruunamehua 1,5 tl soijakastiketta 1 tl paprikajauhetta 1 tl timjamia 0,5 tl basilikaa 0,5 tl kuivattua valkosipulia* tai tuoretta murskattua valkosipulia ripaus mustapippuria (suolaa tarvittaessa) reilu 4 rkl kikhernejauhoja öljyä paistamiseen

Burgeri (1 annos) • • • • • • •

1 valmis härkäpapupihvi suurehko gluteeniton sämpylä Kaura-fraichea, vegaanista majoneesia tai cashew-majoneesia ketsuppia keltaista paprikaa aurinkokuivattuja tomaatteja tai tuoretta tomaattia herneenversoja, salaattia tai baby-pinaattia

1. Mittaa härkäpapurouhe kattilaan. Lisää kasvisliemi ja keitä rouhetta välillä sekoitellen noin 15 minuuttia tai kunnes neste on imeytynyt rouheeseen. 2. Kaada keitetty rouhe isoon kulhoon. Lisää pehmeä tofu ja sekoita huolellisesti. 3. Lisää joukkoon sitruunamehu, soijakastike sekä mausteet. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. 4. Lisää lopuksi taikinaan kikhernejauhot ja sekoita. Jos taikina tuntuu löysältä, lisää hieman jauhojen määrää. 5. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Sivele halutessasi leivinpaperille hieman öljyä, niin pihvit irtoavat siitä helpommin. Tee taikinasta pieniä kekoja pellille lusikan avulla. Taputtele melko paksuiksi pihveiksi. 6. Paista 200 asteessa uunin keskitasossa noin 20-25 minuuttia. Voit nostaa hieman uunin lämpötilaa viimeisen viiden minuutin ajaksi. 7. Kuumenna pieni tilkka öljyä paistinpannulla. Paista pihvejä pari minuuttia kummaltakin puolelta. Kokoa burgeri. Tarjoile sellaisenaan tai salaatin, lohkoperunoiden tai bataattiranskalaisten kanssa. Resepti ja kuva: Ida-Maria Sirén (lempeaavihreaa.blogspot.fi)

| 30

Teksti ja kuvat: Jere Nuutinen

IRTI JUURISTA:

Positiivinen Australia

Australiaan puoleksi vuodeksi muuttaminen oli yksi elämäni parhaista ratkaisuista. Vieraalla kielellä puhuminen, uusiin kulttuureihin tutustuminen ja itsestään oppiminen ovat olleet todella kaiken väärti. Matkaa taittaessa olen saanut vahvistusta äitini hokemalle, “olet onnekas, kun olet saanut syntyä Suomeen”.

Rakastan isänmaatani, mutta ihan kritiikittömästi siellä vallitsevaan kulttuuriin en kuitenkaan suhtaudu. Suomalaisesta näkökulmasta Australiassa kauniita sanoja ja kohteliaisuuksia ladellaan ämpäri kaupalla, vaikka kauhallinen riittäisi. Avoimuus ja kaikkien ihmisten huomioon ottaminen arkisessa elämässä luo yhteisöllisyyden tunnetta ja positiivista virettä, joka näkyy ihmisten hyvinvoinnissa.

Onneksi jokaisella meistä on mahdollisuus muuttaa tätä kulttuurimme vinoumaa. Sanotaan kiva sana kauppiaalle arkisella ostosreissulla, kehutaan tuntemattoman ihmisen vaatekappaletta, jos se on mielestämme kaunis. Autetaan mummoa ostoskassien kanssa, jos ne näyttävät raskailta elämää nähneelle rouvalle. Positiiviset sanat ja teot luovat positiivisuuden kierteen ja ruokkivat hyvää jokaiseen elämään. Se on juuri sitä, mitä pessimistisyydessä kylpevä Suomi juuri nyt tarvitsee.

KULTTYYRIA

Tanskalainen tyttö

Teksti: Liina Hauru

anskalainen tyttö on tositapahtumiin perustuva elokuva tanskalaisen taiteilijapariskunnan suhteesta itseensä, toisiinsa ja ympäristön odotuksiin. Kaunis elokuva kertoo samalla maailman ensimmäisiin lukeutuvasta sukupuolenkorjausleikkauksesta. Tarina sijoittuu 1920-luvulle ja perustuu Lili Elben (Eddie Redmayne) ja Gerda Wegnerin (Alicia Vikander) rakkaustarinaan. Ohjaaja Tom Hooper viimeisimpiä töitä ovat Oscar-palkitut elokuvat Les Misérables ja Kuninkaan puhe. Alussa Lili on vielä Einar, maineikas taidemaalari. Vaimonsa Gerda on taidemaalari hänkin, muttei ole vielä löytänyt omaa tyyliään, jolla saisi teoksensa maineikkaisiin gallerioihin. Yritys on kuitenkin kova ja Einar lupautuu työtä edistääkseen tuuraamaan naistanssijaa vaimonsa mallina. Alkaa hämmentävä matka kohti syvintä itseä, jonka aikana puolisoiden välitkin

rakoilevat. Kaipaus päästä rauhaan oman identiteetin kanssa saa Einarin ottamaan hengenvaarallisen riskin. Rakkaus ja molemminpuolinen kunnioitus kuitenkin säilyvät. Elokuvan jokaisen kuvakulman täydellisyys eleitä ja sävyjä myöten ei rikkoudu missään vaiheessa. Identiteetin etsimistä kuvataan paljon pukeutumisen kautta. Halutessaan toteutustapaa voisi kuvata pinnalliseksi, mutta näyttelijöiden taidokkuus ja muuntautumiskyky tuovat syvyyden tarinaan. Elokuva ei alleviivaa transsukupuolisuutta poliittisena kysymyksenä. Elokuva ei ole räväyttävä, vaan pikemminkin tyypillinen historialliseen kontekstiin sijoittuva draama kauniine pukuineen ja miljöineen. Kaksituntinen kertoo kauniin tarinan ihmiselämästä ja juuri siksi se saa ajattelemaan.

Ohjaaja: Tom Hooper Käsikirjoitus: Lucinda Coxon Parhaan naissivuosan Oscar 2016

Poliittinen valokuva

Teksti: Liina Hauru

oliittisen valokuvan festivaalin vuoden 2016 päänäyttely on koottu Helsingin Kaapelitehtaalle Kotimaa-teeman alle. Näyttelyn 13 kuvaajasta ilahduttavan moni on syntynyt 1980- ja 1990 luvuilla. Kuvissa avautuu laaja näkökulma valittuun teemaan ja maisemien kirjo eri mantereilta. Kuvien lomassa on myös videoteoksia. Suomen valokuvataiteen museoon kootut teokset herättävät pohtimaan kotimaan määritelmää. Onko kotimaa tietty maantieteellisesti rajattu alue ja kenellä on oikeus määritellä nuo rajat? Missä lopulta on ihmisen koti ja mitä sen muodostumiseen tarvitaan?  Jos osa näyttelyn alkupuolen kuvasarjoista tuntuu vielä jäävän henkisesti etäisiksi,

muistuttavat Risto Vuorimiehen ja Ben Kailan Siirtosuomalainen-sarjan kuvat aiheen läheisyydestä meille suomalaisille. 1970-luvun alussa valmistunut kuvasarja näyttää suomalaisia kotiseuduiltaan lähtijöitä, ruotsinsuomalaisia, hyvästelemässä kotiseutuaan. Lahden toisella puolella kotimaa ei ole unohtunut. Kuvat ravistelevat ajatuksia maahanmuutosta ja kotoutumisesta. Poliittisen valokuvan festivaali ei ole yksittäinen näyttely, vaan kolmivuotinen valokuvataiteen tutkimushanke. Sen tavoitteena on määritellä mitä poliittinen valokuva nykyään merkitsee. Tämänvuotisen päänäyttelyn teokset tuovat nähtäville yksityiskohtia, joita emme huomaa arjessamme katsoa: elämänkohtaloita kuohuttavien poliittisten kysymysten ta-

| 32

kana ja epäkohtia, joista kukaan ei muista pitää ääntä, koska juuri nyt on pinnalla jotain trendikkäämpää. Näyttely Suomen valokuvataiteen museossa 30.4. asti.

Suunniteltuja totuuksia

SARJAKUVA Juhani Ojalehto

MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Teksti: Laura Hämäläinen Kuva: Sofia Tuisku

Reppukampanjan menestys yllätti Reppukampanja onnistui yli odotusten myös Etelä-Savossa. Piiri keräsi reppuja kaiken kaikkiaan 125 kappaletta.

telä-Savon Keskustanuoret avasi 1000 reppua -kampanjan järjestämällä ystävänpäivätempauksen Mikkelissä 14.2. Ystävänpäiväksi oli jo aiemmin suunniteltu hyvän mielen tempausta, minkä vuoksi reppukampanjan ajoitus sattui juuri sopivaan ajankohtaan. Suklaat ja tarkkaan valmistellut mietelauseet upposivat räntäsateessa torin laidalla liikkuviin ihmisiin, ja samalla saatiin polkaistua reppukampanja käyntiin. Aurinkoista mieltä talviseen säähän toi myös Madde-koira, joka innokkaasti tervehti jalankulkijoita. – Kaikki olivat aidosti onnellisia. Saimme myös kuulla monenlaisia tarinoita ystävänpäivään liittyen, kertoo Etelä-Savon Keskustanuorten varapuheenjohtaja Heli Hänninen. Ystävänpäivätempaus ja paikallislehtien aito kiinnostus kampanjaa kohtaan olivat loistava ja ennen kaikkea näkyvä startti kampanjalle. Yhteisestä ja yhteisöllisestä tavoitteesta oli helppo kertoa eteenpäin, ja kampanjasta saatiin ainoastaan myönteistä palautetta. Oli hienoa huomata, miten myönteisesti kampanja otettiin alueella vastaan, ja kuinka paljon reppuja lopulta lahjoitettiin. Kampan-

jan saama huomio ja myönteinen palaute toivat myös näkyvyyttä toiminnallemme alueella, ja se on aina plussaa, iloitsee Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Sofia Tuisku. Suurimpana lahjoittajana oli urheiluliiketoiminnan lopettanut yrittäjä, joka lahjoitti kampanjaan sekä reppuja että urheiluvaatteita. Iso osa lahjoitetuista repuista oli täysin käyttämättömiä, suoraan urheiluliikkeen varastosta. Retroksikin kuvaillut sinikeltaiset reput päätyivät onnellisille uusille omistajille Etelä-Savon vastaanottokeskuksiin Mikkeliin ja Pieksämäelle. Reppuja tosin lahjoitettiin Etelä-Savon alueelle niin paljon, että osa toimitettiin Itä-Savoon Savonlinnaan. Lahjoitusten yhteydessä oli helppo huomata, että reput tosiaan menivät todelliseen tarpeeseen. Vastaanottokeskuksista kantautuneet kiitokset tulivat suoraan sydämestä, ja kaikille repuille löytyi uusi omistaja. Eikä tarve varmasti lopu tähän, vaan reppuja ja vaatteita tarvitaan keskuksissa myös tulevaisuudessa. Etenkin kengistä on kuulemma pulaa. Jatketaan siis hyviä tekoja, pieniä ja isoja! | 34

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2016 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Reetta

Riikka Liedes

Linda Brandt

Suomalainen

Paukkunen

050 348 1372

044 358 4941

050 364 7287

040 837 9787

liedes.riikka@gmail.

linda.j.brandt@

suomalainen89

reetta.pauk-

com

gmail.com

@suomi24.fi

kunen1@gmail. com

ETELÄ-

KAINUU

PIRKANMAA

UUSIMAA

POHJANMAA

Susanna

Suvi Mäkeläinen

Oskari Willman

Elina Pusaa

Eskola

045 113 4194

040 587 1587

040 913 7340

040 823 8263

suvi.makelainen@

oskari.willman@

elina.pusaa@

susanna.h.eskola

outlook.com

kolumbus.fi

gmail.com

@gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

VARSINAIS-SUOMI

Laura Hämäläinen

POHJANMAA

KARJALA

Anna Sirkiä

040 840 1920

Hannes Torppa

Susanna

050 917 7640

laura.s.hamalainen

040 358 3759

Meriläinen

sunnemunne@

@gmail.com

hannestorppa@

040 721 2539

hotmail.com

gmail.com

susanna.merilainen@outlook.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Emma Koskimaa

Samuli Mattila

POHJANMAA

040 765 2620

050 307 2772

Hanna Markkanen

emma.koskimaa@

samuli.mattila@

050 571 5502

pp.inet.fi

nuva.fi

markkasenhanna @gmail.com

HÄME

KYMEN-

POHJOIS-

Santra Rauhaniemi

LAAKSO

SAVO

050 911 0936

Jori Pahtaharju

Toni Viljamaa

santrar@hotmail.

040 685 8589

044 215 6246

com

jori@pp1.inet.fi

toni_viljamaa@ hotmail.com

Piirien toiminnanjohtajat 2016 ETELÄ-KARJALA Siru Lavikka 050 3521 856 etela-karjala@keskustanuoret.fi

HELSINKI Sonja Vojnovic 044 977 5230 helsinki@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjanvaara 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 ita-savo@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO POHJOIS-POHJANMAA Sonja Kouvo Iina Keinänen 040 833 2240 kymenlaakso@keskustanuoret.fi 044 754 6676 pohjois-pohjanmaa@keskustaLAPPI nuoret.fi Kai Puro POHJOIS-SAVO 040 837 9867 Niina Koskenmäki lappi@keskustanuoret.fi pohjois-savo@keskustanuoret.fi PIRKANMAA SATAKUNTA Turkka Rantanen Sonja Lautamatti pirkanmaa@keskustanuoret.fi 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi

ETELÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 etela-savo@keskustanuoret.fi HÄME Juha Iso-Aho hame@keskustanuoret.fi

KAINUU kainuu@keskustanuoret.fi KESKI-POHJANMAA Mari Pohjavaara (06) 831 2373 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

| 35

POHJOIS-KARJALA Niina Koskenmäki 044 312 2982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

UUSIMAA Joonas Salmi uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys