Juuri 1/15 Uudenmaan vaalipiiri

Page 1

JUURI NYT: #kenubiili | s.6

KASVUN PAIKKA:: Carita Maisila | s.22

HENKILÖ:: PKN-basisti Sami | s.18

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 1/15

Nuoret pilaritaloon


PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Nämä kisat ratkaiset sinä!

P

ulssi kiihtyy. Kämmenet hikoavat. On kevään loppuhuipennus. Ei, ei ole kyse rankkareista lätkän MM-kisojen finaalissa, vaan vaalipäivän tuloslaskennasta. Vaalien voittaja päättää Suomen suunnan. Siksi eduskuntavaalit ovat penkkipoliitikon kulta-aikaa. Koko kevään mielipidemittauksia ja puheenjohtajatenttejä tulee peräperään. Henkilökohtaisen suosikin pärjäämistä seurataan. Vaalikoneita tehdään heti useampia. Pienellä pelolla odotetaan, nouseeko pinnalle uutinen, joka vahingoittaisi suosikin menestymistä. Penkkipoliitikko miettii, kasvaako joukkue yhtenäiseksi puuskittaisesta vastatuulesta. Näkyvätkö peli-ilo ja strategia luottamusta herättävinä asioina katsojille eli äänestäjille? Huojentavaa on se, että lopputulokseen voimme vaikuttaa paljon enemmän kuin MM-kiekossa. Nyt kun vaaleihin on aikaa enää muutama viikko, osalla on jo oma ehdokas. Jotkut

tekevät jopa aktiivisesti töitä tämän puolesta. Se onkin erittäin tärkeää kansanvallan toteutumiseksi. Tärkeintä on kuitenkin, että äänestät. Äänestämällä olet mukana vaikuttamassa kotimaamme ja kotiseutusi tulevaisuuteen.

Huolehdi myös henkilökohtaisesta huollosta: ota kisaevääksi mukaan sivun 29 herkulliseksi todettu kolmioleipä! Innosta vaalipäivästä ystäväsikin sivulta 28 löytyvän mallin mukaan! Kun tulokset pamahtavat ruutuun, riemu repeää valtaisan huudon pauhuna. Tai

“Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se joukko lähettäisi monta ehdokasta pilaritaloon. ” Jokaisella äänellä on väliä. Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se joukko lähettäisi monta ehdokasta pilaritaloon. Löytämällä ehdokkaan ja seuraamalla tämän teemoja uutisissa pääset kiinni tuohon kihelmöivään vaalikamppailuun. Tässä lehdessä esittelemme nuoret, raikkaat ja maanläheiset ehdokkaat kotiseudultasi. Tutustu heihin ja käy tapaamassa.

sitten laskeutuu niin syvä hiljaisuus, että siihen voisi vajota, jos lamaantumiselta kykenisi. Aivan kuten siellä MM-finaalissa. Etukäteen ei mikään ole varmaa ja se on sekä lajin kauheus että hienous. Osallistuneena kuitenkin tiedät, että parhaasi olet tehnyt!

Juhani Ojalehto | PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

SÄKKISEN SÄKEET

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Muutosvaaleissa kohti luottamusyhteiskuntaa

V

Kevät koittaa ja vaalikausi on päättymässä. Neljän vuoden aikana on otettu yksi askel eteen ja kaksi taaksepäin. Suurhanke tai rakenneuudistus toisensa perään on kaatunut. Tulokseksi jää hyllymetreittäin asiakirjoja ja kulutettuja tunteja, ja hämmennyksen vallassa oleva maa. Samaan aikaan Suomi on täydellisen myrskyn keskipisteessä, sumun ympäröimänä. Otamme syömävelkaa seitsemättä vuotta putkeen. Väestö vanhenee ja työelämän ulkopuolella olevien, syrjäytettyjen määrä kasvaa. Maa on saranavaiheessa, mahdollisuuden ikkuna muutokselle kapenee. Haasteen mittakaava voi tehdä voimattomaksi. Mutta kun olemme sinut tosia-

sioiden kanssa, siitä kumpuaa myös usko tulevaisuuteen. Ja tulevaisuususkossa itää voima muuttaa maailmaa. Vaikeimmatkin asiat ovat lopulta ihmisen kokoisia. Muutos kytee kevään vaaleissa. Toisin kuin vuonna 2011, populismi ei pure. Nyt haetaan joukkuetta, jonka kykyyn kääntää kurssi luotetaan. Keskustanuorilla on tehtävä Suomelle. Talouden pohja on väännettävä fossiilitalouden ruostuvilta jengoilta vihreään kasvuun, jossa uusiutuvista luonnonvaroista ja uudesta teknologiasta syntyy työtä koko maahan. Pahoinvoinnista ja osattomuudesta on päästävä jokaisen osallisuuteen ja ihmisarvoon. Moninaisissa perheissä on maailman keskipiste. Voimankäytön | 2

palattua Eurooppaan kaivataan vakautta ja turvaa. Oppositiotaipaleen aikana keskusta on tuulettunut ja koonnut rivinsä. Nuorilla on ollut tässä työssä mittaansa suurempi rooli. Nyt katse kääntyy valtakunnan asioiden hoitoon. Kautta maan 25 nuorkeskustalaista ehdokasta pyrkii eduskuntaan johtotähtenään luottamusyhteiskunta. Sellainen, jossa jokainen voi jatkossakin tavoitella onnellista ja tasapainoista elämää. Teppo Säkkinen KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA


1 / 15 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

VAALIT

alkaen s.10

s.10

s.14

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ALKUPÄÄ

LOPPUPÄÄ

s.5 s.6 s.8

s.18 s.22 s.31

NUORI, ÄÄNESTÄ!/ Juha Sipilä

JUURI NYT / Biili kiertää KVARTAALIN KOVIMMAT /

Politiikan viimeisimmät villitykset

| 3

HENKILÖ /Pertti Kurikan nimipäivien Sami Juuren henkilökuvassa

KASVUN PAIKKA / Haastattelussa Carita Maisila

IRTI JUURISTA/ Mirjami Skotlannissa


LEHDEN TEKIJÄT

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Juuren avustajat KUVITTAJA:

Pilvi Hyväri Kuvittajamme Pilvi opiskelee Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Hän kertoo ilmaisseensa itseään kuvallisesti pienestä asti ja jossain vaiheessa nuoruutta alkoi mietttiä, että tästähän voisi tehdä ammatin. - Minua kiinnostaa arki ja ympäristö jossa elän, muutos ja pienet poikkeamat jokapäiväisessä elämässä. Innostun valosta ja väreistä, Pilvi kuvailee kuvitustyyliään. Pilvi kertoo Juuren kuvittamisen olleen sopivasti haastavaa. - Tykkäsin kun sain melko vapaat kädet ja kuvien aiheet syntyivät aika sujuvasti. Aurinkoisten ilmojen innostamana tuli käytettyä paljon väriä, Pilvi kertoo.

Kuvittamispyynnoisstä voit ottaa Pilviin yhteyttä osoitteeseen pilvi.hyvari@uniarts.fi.

TOIMITTAJA

TOIMITTAJA

Mirjami Alanko 24-vuotias oululainen

Jaakko Mäki-Petäjä

Mirjami opiskelee Oulun

28-vuotias rovaniemeläinen

yliopistossa englantia ja viettää

Suomen ja Skandinavien histo-

tämän kevään Glasgow’ssa

rian opiskelija Jaakko kirjoitti

vaihdossa. Tässä lehdessä Mirjami raottaa meille vaihtoaikaansa

lehteen jutun kyyditykset-myytistä (s. 28).

kuvien muodossa Irti Juurista -palstalla (s. 31).

- Jutun kirjoittaminen oli oikein mieluisaa. HIestorianopiskeli-

- Tämä on ensimmäinen kerta kun kirjoitan tai valokuvaan

jalle menneisyys on aina läheistä ja oli mukavaa vaihtelua päästä

lehteen. Jutun tekeminen oli mukavaa, mutta pienessä merk-

kirjoittamaan vapaampaa tekstiä, Jaakko kuvailee. Jaakko kertoo

kimäärässä oli pitkien esseiden kirjoittajalle haastetta, Mirjami

olevansa konkari lehtiin kirjoittamisessa, erityisesti mielipidekir-

naurahtaa.

joitusten ja kannanottojen muodossa.

Tuomas Meriniemi Jari Laukkanen

PAINOPAIKKA

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakau-

Hannu Savolainen

Punamusta Oy

silehti

Jonne Maaninka

Lehti on painettu ympäristö-

ISSN 2341-9350

Päätoimittaja

Eeva Kärkkäinen

ystävälliselle Suomalaiselle

Juhani Ojalehto

Maija Tahkola

Kuusankosken paperitehtaan

Toimitussihteeri

Samuel Satomaa

UPM Fine paperille.

Minna Rantala

Tiila Maaninka

TOIMITUS

AVUSTAJAT Pilvi Hyväri Mirjami Alanko

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien

JULKAISIJA

liiton jäsen.

Jaakko Mäki-Petäjä Hannu Tiusanen

Suomen Keskustanuoret

Seuraava lehti ilmestyy

Samuel Satomaa Venla Kaikkonen

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI info@keskustanuoret.fi

| 4

kesällä 2015.


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVA

Nuorten ääni on arvokas

H

uhtikuun 19. päivänä järjestettävissä eduskuntavaaleissa on kyse Suomen suunnasta. Miten pysäytämme velkakierteen ja saamme taloutemme kestävälle pohjalle? Miten luomme tulevaisuususkoa työn, osaamisen ja yhdessä tekemisen keinoin?

Keskusta-aatteeseen kuuluu huolehtiminen erityisesti heikoimmassa asemassa olevista: ikääntyneistä, sairaista ja vammaisista ihmisistä. Nostamme vaalikeskustelussa esiin myös jatkuvasti kasvavan yksinelävien joukon. Heidän pärjäämisestään on huolehdittava siinä missä perheidenkin selviytymisestä.

Keskusta on rakentanut vaaliohjelmansa – Suomi kuntoon – kestävän tulevaisuuden vahvistamiseen.

Nuorissa on tulevaisuus. Siksi nuorten syrjäytymiselle on pantava kertakaikkinen stoppi. Tähän eivät mielestämme sovi kaavamaiset mallit, kuten oppivelvollisuusiän nostaminen. Tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, jotta syrjäytymisuhan vaarassa oleva nuori saadaan koulutus- tai harjoittelupaikan kautta työelämään.

Tarvitsemme nopeita ja kipeitäkin toimia julkisen sektorin kuntoon saattamiseksi ja taloudellisen pohjan vahvistamiseksi. Vain työllä ja yksityisen sektorin työpaikoilla Suomi saadaan taas raiteilleen ja hyvinvointimme turvattua myös tulevina vuosikymmeninä. Talouden ohella Suomi tarvitsee vastuunottoa. Se merkitsee huolenpitoa niin itsestä ja lähimmäisistä kuin ympäristöstämme. Tarvitsemme enemmän luottamusta ja vähemmän normeja.

Vaaleissa ratkaistaan tulevaisuuden suunta. Siksi vaalit ovat erityisen tärkeitä nuorten kannalta. Älkää antako muiden päättää teidän puolestanne. Ottakaa ohjat omiin käsiinne ja lähtekää aktiivisesti vaaliuurnille! Juha Sipilä puheenjohtaja

Keskustanuoret vaaleissa Nuoria keskustalaisia ehdokkaita on ympäri Suomen yhteensä 25 kappaletta. Löydät tästä Juuresta oman vaalipiirisi nuorten ehdokkailen esittelyt. Keskustanuorten sympaattinen auto, kenubiili, kiertää Suomea aina vaalipäivään saakka. Biilissä kulkee mukana muun muassa sähköä tuottava polkupyöä

sekä tuulivoimala. Paikan päällä on aina myös alueen omia ehdokkaita. Katso kiertueaikataulu sivulta 34 ja tarkemmat tiedot osoitteesta keskustnauoret.fi/kenubiili Ennakkoäänestys järjestetään 8.-14.4. ja virallinen vaalipäivä on 19.4. Ennakkoäänestyksessä voi oman

| 5

valinnan mukaan äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Vaalipäivänä saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa.


Kuva: Jari Laukkanen

#Kenubiili on pian nähnyt koko Suomen

K

eskustanuoret ovat kampanjoineet ympäri Suomen helmikuusta saakka mitä sympaattisimmalla ilmestyksellä. Kenubiiliksi kutsuttu kapistustus lähti liikkeelle Helsingistä ja on sen jälkeen seikkaillut jo Lapissakin asti. Biili kuljettaa mukanaan uusituvaa energiaa: aurinkopaneeleita, tuulivoimalaa sekä sähköä tuottavaa polkupyörää. Huhtikuussa auton voi bongata vielä Pirkanmaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Helsingissä ja Uudellamaalla. Kuva otettu helmikuulla 2015 Ullanlinnan laskiaistapahtumassa Helsingissä.

| 6


| 7


KVARTAALIN KOVIMMAT

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee politiikan viimeisimmät villitykset.

2000luvun poliittinen termi Se kun Jasper Pääkkönen sanoo Facebookissa, twitterissä ja instassa kalastuksesta jotain ja maahenkisen kalastuslain puolustaminen pysähtyy. Jopa keskustalaisilta meinaa unohtua, että vesistöjen äärellä asuvat ja sitä hoitavat ihmiset tuntevat vesistönsä ja tietävät, mitä sille tekevät. Mieleen hiipii oletus, että ehkä se Jasper tietää paremmin.. onhan hänellä niitä tykkääjiä ja seuraajiakin. Hyvästi siis suomettuminen, terve somettuminen!

Turha vaatimattomuus pois Kunnallinen itsehallinto täytti helmikuussa 150 vuotta. 6.2.1865 annettiin Suomen ensimmäinen kunnallisasetus ja se kuului näin: ”Me, Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi..” jne. Hieno muotoilu! Noin sen pitäisi mennä vieläkin! “Me, Aleksander Stubb, Puoluekokouksen armosta, Pääministeri ja Pääporvari koko Suomenmaan yli, Brysselin Juoksupoika sekä Suomen parhaimman NHL-skoutin Suora Jälkeläinen, Suomen Kirjakielen Kehittäjän Vävy ja Lännen Lokarin Kummipoika, Kaikkien vieraiden kielten kävelevä Sanakirja, Selfiekeppi, y.m., y.m., y.m...”

| 8

Kreikkailmiö Kreikka vaihtoi hallitustaan, eikä enää halua maksaa eurolainojaan takaisin. Lainat ovat nimittäin vanhentuneet hallituksen mukana, joka päästi maan talouden retuperälle. Kreikan uusi hallitus aikookin paikata valtion vajaata kassaa vaatimalla Saksaa maksamaan toisen maailmansodan aikaiset sotakorvaukset.

Alkoholiongelma Suomessa alkoholi ei aiheuta häiriökäyttäytymistä juuri kenellekään. Paitsi jos joku ehdottaa, että lasketaan keskioluen alkoholipitoisuutta yhdellä prosenttiyksiköllä.


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Vapaaehtoisuden rajat Kansalaisaloite nosti keskusteluun ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että RKP on puolue, joka kannattaa yksilön valinnanvapauden lisäämistä... ja pakkoruotsia.

KVARTAALIN KOVIMMAT

#vainkepujuttuja @jussisallinenfi Mar 11 Kun illan on istunut demareiden kanssa, lienee ihan oikein aloittaa aamu Eteläranta kympistä #tasapaino @tepposakkinen Mar 8 Taas yksi #vaalikone runtattu kasaan. Palkitsen itseni katsomalla House of Cardsin loppuun. @joonaskontta Mar 8 Karstula, Suomi: Aamulla #Jyväskylä kauppakatu, sitten #Petäjävesi ja nyt #tupailta #Karstula’ssa. Tää on nimenomaan #vainkepujuttuja. #vaalit #ksmlvaalit @jussisallinenfi Feb 28 Haluaisin että nää äänet annettaisiin maakunnittain. Siellä saisi joku sanoa että “Hei Helsinki, täällä Pohjois-Karjala” #umk

Loikkausdraama Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, demaritaustainen Juhana Vartiainen loikkasi kokoomukseen ja suoraan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kuinka ollakaan, ei kulunut kuin päivä ja kokoomus hurautti Marxista vasemmalta ohi niin että sora pientareelta lensi puolueen naisjärjestön alkaessa ajaa miehille veroa pelkän sukupuolen perusteella.

@anssikekkonen Feb 7 Joensuu, Suomi: Hyvää #kepuristeily’ä kaikille! Paatti jaksaa ehkä juuri ja juuri kantaa 1800 kepulaisen poliittisen painoarvon. #vainkepujuttuja #olisinpa @anssikekkonen Feb 2 Viimeisimmän tiedon mukaan Sipilältä jää #uutisvuoto välistä @KettunenTuomas vaalitilaisuuden vuoksi. #vainkepujuttuja #politiikka @AsikainenKatja Jan 24 Toiminnanjohtaja @JanneTarima kouluttaa: “@Keskustanuoret organisaatio äärimmäisen monimutkainen mutta äärimmäisen helppo” #vainkepujuttuja @pesunriina Jan 22 Mistä tunnistaa lukio-opiskelijan puoluekannan? Kun se puhuu puheviestinnän päättökokeessa kyläkouluista #vainkepujuttuja @KKSundberg Jan 21 Onpa mukavaa mennä pitkästä aikaa kyläyhdistyksen kokoukseen #vainkepujuttuja @eskenut Jan 17 Johtokunta miettii vuoden toimintaa, ensimmäisenä ajatuksena navettavierailu. #vainkepujuttuja @MatiasOjalehto Dec 13 “@juhasipila: @JonnaMuurinen Some-koulutuksessa:)” Ai, näinkö tää toimii? ;) #vainkepujuttuja mukana #maakunnanmatias @tepposakkinen Dec 12 Isännöidään tunisialaisnuoria puoluetoimistolla. Lauloivat meille meneviä suufilaislauluja, me vastineeksi Nälkämaan. #vainkepujuttuja

| 9


5,2

BRUTTOKANSANTUOTE volyymin vuosimuutos, prosenttia

4,1 3,9

2,8 0,7

3

2,6 -1,4

-1,3

-8,3

2004 2005

2006

2007

2008 2009

2010

2011

2012 2013

Teksti: Jonne Maaninka Kuvitus: Pilvi Hyväri

Mihin voin äänestämällä

Ä

vaikuttaa?

änestäessäni osallistun päätöksentekoon, jolla on vaikutusta päivittäiseen elämääni. Eduskuntavaalien tulosten perusteella muodostetaan hallitus, joka määrittää seuraavan vaalikauden ajan suuntaa, johon Suomea viedään. Hallituksen politiikalla on vaikutusta esimerkiksi koulutukseen, talouden- ja työttömyyden hoitoon sekä ympäristöasioihin.

Pienet lukiot suurennuslasin alla Koulujen tulevaisuus on kuulunut polttaviin poliittisen keskustelun aiheisiin jo vuosikausia. Koulujen perkaaminen on osa nykyisen hallituksen valtiontalouden tasapainottamisohjelmaa. Tikun nokassa ovat olleet erityisesti lukiot. Säästöjä on etsitty ensisijaisesti lukioverkon karsimisesta ja koulutuksen keskittämisestä. Opiskelijamäärien vähetessä tarve pienten lukioiden toiminnan kriittiselle tarkastelulle on väistämätön. Hallituksen tavoittelemat suuret keskitetyt lukiot eivät kuitenkaan ole aina kustannustehokkain ja opetuksen laadun kannalta paras vaihtoehto. Esimerkiksi etäopetuksella voitaisiin koulutus järjestää edullisemmin.

Hidas talouskasvu kasvattaa nuorisotyöttömyyttä

tia Suomen kasvun laahatessa perässä 0,2 prosentin vauhdissa. Tänä vuonna Suomen kasvuvauhdin odotetaan pysyvän EU:n jäljessä. Kokonaistyöttömyyden ennustetaan Suomessa kasvavan samalla kun se muualla Euroopassa supistuu. Heikko talouskasvu näkyy kielteisesti työllisyydessä. Marraskuussa 2014 kokonaistyöttömyys hypähti 8,3 prosenttiin vuodentakaisesta 7,4 prosentista. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 18,8 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Keskustan tavoiteohjelmassa tavoitellaan Suomeen 100 000 uutta vihreän talouden työpaikkaa ja ylijäämäistä julkista taloutta vuosikymmenen loppuun mennessä. Talouskasvu on ensisijainen keino suitsia työttömyyttä.

Kohti vihreää kasvua ja parempaa kilpailukykyä Biotalouden, uusiutuvan energian ja materiaalitehokkuuden kehittämisen lisäksi Keskustan tavoitteisiin kuuluu vastaaminen työelämään ja väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin. Keskustan keinoja ovat muun muassa perhe- ja työelämän parempi yhteensovittaminen, talouskasvun vauhdittaminen panostamalla osaamiseen, liikenneväyliin ja tietoyhteiskuntaan sekä työurien pidentäminen.

Vasikka

Viime vuonna EU:n kokonaistuotannon kasvu oli 1,5 prosent-

| 10


Lähteet: ksml.fi, yle.fi, kaleva.fi,

Eläkkeet

4 546 500 000 €

Korkeakouluopetus ja tutkimus

3 204 192 000 €

lukiolaisopas.fi, tilastokeskus.fi, taloussanomat.fi, keskusta.fi

Eläkkeet ja korvaukset

4 692 983 000 € Kuntien tukeminen

8 487 981 000 €

Työttömyysturva

2 762 454 000 €

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

2 648 800 000 €

VALTION BUDJETTIPUU vuoden 2015 talousarvioesitys esimerkkejä menoista ja tuloista

Muut verot

2 853 000 000 € Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuotokset

2 853 000 000 €

Varallisuuden perusteella kannettavat verot (sis. ansiotuloverot ja pääomaverot)

Nettolainanotto ja velanhallinta

4 467 821 000 € Valtiovarainministeriön hallnnonala

12 069 000 000 €

2 751 567 000 €

Arvonlisävero

16 932 000 000 €

Valmisteverot (sis. mm. polttoainevero)

7 163 000 000 €

LUKIOT lukioiden jakautuminen opiskelijamäärien mukaan 2010

| 11


Iikka Kantola, 26 Toimiala: Yrittäjä, europarlamentaarikon avustaja Vaaliteemat: Yrittäjyys, lapsiperheet, nuoret Slogan: Tekoja Nettisivut: www.ikantola.ehdolla.fi Some: Facebook (yli 1000 tykkääjää!), Twitter, Instagram

363 Teksti: Salla Sivula

Ahkera yrittäminen palkitaan


P

residentinvaalikampanjan ensimmäisen kierroksen loppuhuipennus sunnuntaina 22. tammikuuta 2012. Salamavalot räiskähtelevät, TV-kamerat käyvät. Keskipisteessä toiselta kierrokselta juuri pudonnut konkari-Väyrynen. Hän kiittää nuorta avustajaansa Iikka Kantolaa. Palataanpa taaksepäin. Kaikki on alkanut jo silloin, kun ujo, alaasteikäinen Iikka kirjoitti kotikaupunkinsa Kuusamon kunnan päättäjille kirjeen protestina väärästä säästökohteesta: jääkiekkokaukalosta. Muutaman hetken perästä hän veti uutukaisen jääkiekkokaukalon laidalla hokkareita jalkaansa. Yhtä päättäväisesti hän järjesti koululleen koripallotelineen. – Nuorille pitäisi lisätä päätösvaltaa, Iikka summaa. Iikka näkee sukupolvien välisen kuilun aiheuttavan vastakkainasettelua. Iikan mielestä nuoret naiset ja miehet tarvitsevat puolustajia, sukupolvien välistä tasa-arvoa. Pitäisi osata luottaa ja uskoa nuoriin, antaa mahdollisuuksia.

Yritteliään rohkeus palkitaan Iikka kuvailee, kuinka hän jätkäporukalla 15-vuotiaana matkusti junalla Suomen halki Helsinkiin töitä hakemaan. Matkalla he olivat esittäneet kanssamatkustajille olevansa milloin jääkiekkoilijoita, milloin yrittäjiä rakennusalalla. Miehiä, jotka voimiensa tunnossa olivat matkalla suureen kaupunkiin suuriin töihin. Jo Helsingin rautatieasemalla heidät oli tiputettu takaisin pienen paikalle. Maailma oli äkkiä revennyt heidän eteensä valtavana ja hämmentävänä. Joukkorohkeus oli valanut heihin kuitenkin luottamusta ja muutamien ryhmähaastattelujen jälkeen kesän duunipaikat olivat avautuneet.

Kalastusvälinekauppa kävi kuin siima Sitä ennen Iikka oli opetellut moottorisahan käytön aikaisemmassa kesätyöpaikassaan. Polkenut fillarilla sormet aamukosteudesta kankeina työmaalle. Yrittänyt. Siitä Iikka haluaakin puhua. Yrittämisestä. – Suomeen täytyy luoda uusia työpaikkoja. On tehtävä yrittäjyys houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Turhaa byrokratiaa on karsittava ja työn tekemisen on ehdottomasti oltava kannattavampaa kuin joutenolo. Esimerkiksi sellaista kuin kalastusvehkeiden myynti, mihin Iikka suorastaan ajautui teininä myydessään käytettyjä perhokalastusvälineitään netissä. Perhokalastukseen liittyvässä markkinointipuheessa Iikka oli saanut huutomerkit oikeille kohdille, sillä myyntivoitto oli huikea; ylitti jopa kauppojen normihinnan. Itse asiassa lähikaupan kalastusvälineet loppuivat ja nuorimies Iikka tilasi kalastusvälineitä maahantuojalta lisää. Sitä ennen hänen oli kuitenkin hankittava verotoimiston virkailijalta yrittäjän y-tunnus. Netissä toimivat kalastusvälinekauppa kävi kuin siima kolme vuotta, kunnes oli aika heittää suuremmat verkot vesille.

Kirjekurssilla merkonomiksi

Eteenpäin pyrkivälle Iikalle yrittäminen on ollut yhtä tarpeellista kuin hengitysilma. Kaksoistutkinto vaihtui helsinkiläisen MJK-instituutin yrittäjän oppisopimuskoulutukseen. – Opiskelin kirjekurssilla merkonomiksi, Iikka nauraa ja lisää, että sen tutkintopaperin avulla hän päätyi Tuomo Hännisen eduskunta-avustajaksi. Myöhemmin hän tuli mukaan Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjaan ja nykyään hän toimii europarlamentaarikko Väyrysen avustajana. Rehellisesti sanottuna Iikka arvostaa pitkän linjan poliitikoita, jotka ovat jo nuorena toimineet valtakunnan tasolla vastuullisissa tehtävissä, ja hän on oppinut paljon erityisesti Esko Aholta ja Väyryseltä.

Työntekoon on kannustettava ja kasvatettava Tänään 26-vuotias Iikka on huolissaan. Nuorista miehestä neljännes vain potkiskelee kiviä. Istuva hallitus ei ole saanut työllisyystilannetta kasvu-uralle, vaan työttömien mahdollisuudet ovat heikentyneet entisestään. – Nuoret tarvitsevat erilaisten tilanteiden kautta onnistumisen kokemuksia. On tärkeää kannustaa vanhempia ja kouluja antamaan rajapintaa työn tekemiseen. TET-jaksot ovat yksittäinen asia, jolla luodaan mahdollisuuksia työllistymiseen. Sen lisäksi myös opiskelijoiden tulorajoja olisi nostettava.

Perheille vapautta ja tukea Iikka on myös lapsiperheiden asialla. Hän haluaisi antaa perheille valinnanvapautta lastenhoitoon. Olla ennaltaehkäisemässä kriisejä. – Tukiperhetoiminta on otettava laajemmin käyttöön, Iikka sanoo ja kertoo toimivansa vaimonsa kanssa itsekin tukiperheenä. – Se on yhteiskunnalle kustannustehokasta. Mutta hän haluaa kannustaa nuorten miesten lisäksi myös perheenäitejä työllistymään. Etätyömahdollisuudet, valmennukset ja erilaiset koulutussopimukset avaavat väyliä työelämään. – Lapsilisäleikkaus oli virhe. Sosiaaliturvaa ei olisi ollut varaa heikentää. Ylipäätään heikommista on huolehdittava.

Vakaa talous luo turvaa Empaattisen oloinen Iikka ei halua eriarvoisuuden Suomessa kasvavan. Siksi yhteiskunnan talous on saatava kasvu-uralle. Vakaan talouden avulla voidaan myös säilyttää uskottava sotilaallinen puolustus. – Johtajuuden ja pitkäjänteisyyden puute ovat ilmenneet hallituksen poukkoilevana päätöksentekona. Yrittäjät eivät investoi Suomeen, jolloin isot hankkeet ovat jääneet kesken. Eikä trendiä ole saatu muutettua. Edelleen Iikka palaa yrittäjyyteen. Yritysten kasvuedellytykset on luotava. Ja verotulojen kautta voidaan huolehtia heikoimmista, siis toinen toisestamme. Se on Iikalle sydämen asia.


Teksti: Hannu Savolainen Kuvitus: Pilvi Hyväri

Aloitteita, haastamista ja lobbaamista

- mitä kansanedustajasi tekee pilaritalossa? Huhtikuussa pääsee äänestämään eduskuntavaaleissa. Jos hyvin käy, äänestämäsi ehdokas tulee valituksi Suomen Eduskuntaan. Seuraavasta selviää, miten kansanedustajasi vaikuttaa kotimaakunnan ja Suomen asioihin.

V

alintansa jälkeen kansanedustajat kokoontuvat valtiopäiville, joka on eduskunnan vuosittainen työjakso. Yleensä valtiopäivät avataan helmikuussa, ja ne kestävät seuraaviin valtiopäiviin saakka. Käytännössä eduskunta on istuntotauolla kesäisin ja jouluisin. Jokainen kansanedustaja kuuluu eduskuntaryhmään, jotka pääsääntöisesti muodostetaan puolueittain. Oma eduskuntaryhmä on oleellinen vaikuttamiskanava kansanedustajalle. Ryhmäkokouksissa sovitaan välikysymyksistä, kyselytuntien taktiikoista ja poliittisista avauksista.

Edustajien pitää olla yksimielisiä ryhmissään Yleensä eduskuntaryhmissä on ryhmäkuri eli kansanedustajien on noudatettava yhdessä sovittua linjaa, esimerkiksi hallituksen esitysten puolustamista ja niiden puolesta äänestämistä. Ryhmäkuria uhmaavat kansanedustajat joutuvat selittämään toimintaansa muulle ryhmälle. Joskus seurauksena voi olla sanktio, kuten varoitus tai määräaikainen erottaminen ryhmästä. Osa eduskunnan käsittelemistä asioista on ns. omantunnon kysymyksiä, joissa ei ole yhteistä linjaa, vaan kansanedustajat saavat äänestää vapaasti.

Istuen ja väitellen päivät pitkät Näkyvin osa kansanedustajan työtä on eduskunnan täysistuntoihin osallistuminen. Täysistuntoja pidetään yleensä neljä kertaa viikossa Eduskunnan Suuressa salissa. Niissä säädetään lait, käsitellään hallituksen talousarvioesitykset, keskustellaan ajankohtaisista aiheista

ja käydään kiivaita väittelyjä. Täysistunnot ovat keskeisin poliittisen keskustelun areena, joita tiedotusvälineet seuraavat ahkerasti. Torstain täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka aikana kansanedustajat voivat esittää kysymyksiä ministereille hallituksen ja ministeriöiden toiminnasta. Eduskuntaryhmät sopivat etukäteen, mistä aiheesta aikovat hallitusta hiillostaa. Kysymyksillä nostetaan esille pinnan alla muhivia aiheita tai kansakunnan huulilla olevia uutisia. Päästessään väittelemään ministerin kanssa kansanedustaja voi nostaa kannattajilleen tai vaalipiirilleen tärkeän asian tai epäkohdan politiikan polttopisteeseen.

Puhemies antaa luvan kysyä Puhetta täysistunnoissa johtaa eduskunnan puhemies, joka on tasavallan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen. Kokeneella kansanedustajalla on mahdollisuus päästä puhemieheksi tai varapuhemieheksi. Puhemiehistön paikat jaetaan yleensä kolmen suurimman puolueen kesken. Puhemiehillä on keskeinen rooli eduskuntatyön johtamisessa sekä kansliatoimikunnassa että puhemiesneuvostossa. Täysistuntoa johtaessaan puhemiehellä ei ole äänestysoikeutta.

Ennen täysistuntoa asioita viilataan valiokunnassa Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioaloitteet käytännössä käsitellään.

| 14


Valiokunnat ovat kansanedustajalle tärkeä vaikuttamisen kanava. Vaikka puolue olisikin oppositiossa, kansanedustaja voi niissä parantaa lakiesityksiä, kutsua keskeisiä asiantuntijoita kuultavaksi ja tarvittaessa kirjoittaa vastalauseita. Kansanedustajat pyrkivät jäseniksi valiokuntiin, joissa käsitellään heille tärkeitä asioita, vaikkapa maataloutta tai koulutusta. Valiokunnat antavat säädettävistä laeista mietinnön tai lausunnon, jotka siirtyvät täysistunnon käsiteltäväksi ja lopulta hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Merkittävimpinä valiokuntina pidetään EUasioita käsittelevää Suurta valiokuntaa sekä perustuslaki-, valtiovarain- ja ulkoasiainvaliokuntia.

Oma-aloitteinen edustaja tekee - aloitteita Kansanedustaja voi pyrkiä muuttamaan lainsäädäntöä tai nostamaan asioita poliittiseen keskusteluun aloitteiden avulla. Lakialoitteella kansanedustaja voi ehdottaa kokonaan uuden lain säätämistä tai olemassa olevan lain muuttamista. Lakialoite voi koskea esimerkiksi luokkakoon enimmäismäärää. Talousarvioaloitteella kansanedustaja ehdottaa talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavaa määrärahaa, kuten perustienpidon määrärahojen korottamista valtion budjetissa. Toimenpidealoitteella ehdotetaan, että hallitus käynnistäisi lainvalmistelun tai muun toimenpiteen.

Edustajat ohjailevat hallitusta kyselemällä kiperiä

edustaja voi tentata hallitukselta kantaa esimerkiksi kalastuksen byrokratian vähentämiseen. Välikysymyksellä oppositio pyrkii mittauttamaan hallituksen kannatuksen. Tavoitteena on kaataa hallitus ehdottamalla epäluottamusta johonkin poliittiseen kysymykseen liittyen. Välikysymykseen tarvitaan vähintään 20 kansanedustajan allekirjoitus. Yksittäinen kansanedustaja voi olla keskeisessä roolissa nostaessaan esille teeman, josta päätetään esittää välikysymys. Käytännössä hallitus kaatuu välikysymykseen erittäin harvoin, mutta kyseessä on järein ja näkyvin keino nostaa jokin yhteiskunnallinen epäkohta politiikan asialistalle.

Riihessä puidaan raha-asiat Eduskunta päättää vuosittain valtion meno- ja tuloarviosta eli budjetista. Loppukesän budjettiriihessä hallitus lyö lukkoon talousarvioesityksensä. Sitä ennen hallituspuolueen kansanedustajan kannattaa yrittää vaikuttaa siihen, että ministerit osoittaisivat määrärahoja tärkeisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Kyse on siis joko oman tai naapuripuolueen ministerin lobbaamisesta. Koko vaalikauden menokehykset päätetään pian eduskuntavaalien jälkeen kehysriihessä. Tuolloin sovitaan eri hallinnonalojen menojen maksimimäärät neljäksi vuodeksi. Myös tämä on tärkeä vaikuttamisen paikka kansanedustajalle.

Kirjallinen kysymys osoitetaan hallituksen ministerille. Sillä kansanedustaja pyytää lisätietoja hallituksen toimista ja valvoo samalla ministerien toimien laillisuutta. Usein kirjallisella kysymyksellä halutaan kuulla hallituksen kanta johonkin asiaan ja samalla nostaa esille kansalaisille tärkeitä teemoja. Kansan-

| 15


Joonas Salmi, 26 Toimiala: Pätkätyöläinen - opettajain sijainen Vaaliteemat: Palvelut, asuminen, koulutus, opiskelijat ja sääntely Nettisivut: joonassalmi.com Some: Facebook, Twitter

382

Teksti: Jukka Koivula

Suomi ja Keski-Suomi

uusiksi

L

Mahdollisuus opiskella ilman koulupaikkaa Teksti: Salla Sivula

| 16


Joonas Könttä, 25 Kotipaikka: Jyväskyläläistynyt lieksalainen Ala: Europarlamentaarikon erityisavustaja, yhteiskuntatieteiden maisteri erheessä, jossa isä vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioikuinka luoda kaikille suomalaisille avoin oppimisympäristö Slogan: ”Kaikki yhdessä Köntässä” hin, politiikka on vahvasti läsnä ja siihen liittyvä verkkoon. www.joonaskontta.fi kielenkäyttö arkipäivää. Lapsena isän poliittinen – Opiskelujonoja on lyhennettävä. Nettiin ladattu valtava

P

53

työskentely ei näyttänyt Joonas Salmesta ihanteelliselta, eikä esikuvia politiikkaan syntynyt. Silti hän pitkän mietinnän jälkeen asettui ehdolle vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ja tuli jo ensimmäisellä yrittämällä valituksi Hyvinkään kaupunginvaltuustoon. Siellä hän on ajanut kulttuuri- ja vapaa-ajan asioita sekä vaikuttanut henkilöstöjaoksessa. – Kun poliittisen koneistoon pääsi sisään, vaikuttaminen alkoi helpottua, Joonas kertoo. Hän on päässyt näkemään läheltä, kuinka kaupunki rakentuu muun muassa kaavoituksen ja vapaa-ajan mahdollisuuksien osalta. Joonas ajattelee, että ihmisillä on paljon samanlaisia ideoita yhteiskunnan parantamisen suhteen, mutta kuinka kyseiset asiat tehdään ja miten ne aikataulutetaan – ne jakavat mielipiteitä.

Jääkiekkoa ja asuntopolitiikkaa Urheilullinen, pitkään jääkiekkoa pelannut Joonas huolehtii peruskunnostaan harrastamalla erilaisia kamppailulajeja kuten karatea, judoa ja kickboxingia. Hän viettää aikaansa myös frisbeegolfin parissa ja kuuntelee musiikkia laidasta laitaan ja ehtii osallistua myös erilaisten musiikkitapahtumien järjestämiseen. Hän on suorittanut myös puolivuotisen työharjoittelun kiinteistövälitysyhtiössä Espanjassa. Suoraan sanottuna Joonas ihastui harjoittelumatkallaan espanjalaiseen avoimuuteen ja vapaudentuntoon, mitä kaipaisi myös suomalaiseen kulttuuriin. – Espanjassa on vahva yhteisöllisyys, eikä asioita ole säännelty siellä liikaa. Joonas haluaisikin vapauttaa suomalaisten elämistä liiallisesta sääntelystä ja byrokratiasta säilyttäen samalla yhteiskunnalliset palvelut. – Pitää luoda uusia työpaikkoja. Yrittäjyyttä ja toimintaympäristöjä on kehitettävä. – Ja fiksulla aluepolitiikalla saadaan vähennettyä painetta pääkaupunkiseudulta. Siis asuntotuotantoa on Salmen mielestä lisättävä, eikä pelkästään Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.

Vaihtoehto koulunpenkille ja tulorajat pois Opettajien sijaisuuksia ala- ja yläkoulussa pätkätöinä tekevä Joonas Salmi haluaa nostaa nuorten opiskelumahdollisuudet uudelle tasolle. Innovatiivisesti hän on lähtenyt miettimään,

tietopankki mahdollistaisi kouluttautumisen etenemisen ilman koulupaikkaa. Yhtenevät tentit ja näyttötutkinnot osoittaisivat todellisen osaamisen. Takaisin perusoppimiseen: Joonas haluaa edelleenkin turvata koulutuspalvelut ja monipuolistaa niitä kehittämällä oppisopimuskoulutusta eteenpäin. Opiskelijoiden taloudellinen tilanne ei ole Joonaksen mielestä tänään balanssissa. Hän haluaa poistaa opiskelijoilta tulorajat, jotka vaikuttavat opintotukeen.

Yritystoimintaa Vuonna 2009 nuori mies loi neljän hengen porukalla yhtiön tyhjästä. Rakentajille suunnattuun rakentamista helpottavaan nettipalveluun koottiin yhteen muun muassa myytävänä olevat tontit ja talopakettitehtaat. Rakennushankkeen todelliset kustannukset saatiin helposti esille, kun kaikki rakentamiskustannukset saatiin arvioitua luotettavasti samalla ohjelmalla. Tänään yritystä ei enää henkilökohtaisista syistä ole, mutta edelleen Joonas tuottaa tarvittaessa nettisivuja ja tekee satunnaisia myyntihommia.

Läheisten tarve Vaikka Espanjaan olisi voinut työharjoittelujakson jälkeen palata takaisin, läheisimmät ihmiset muodostuivat Salmelle terveelliseksi jarruksi. – Ystävät ja perhe ovat minulle hyvin tärkeitä, sanoo perheen keskimmäinen, neljän siskon keskellä kasvanut Joonas lämpimästi. Yhtälailla tunteellisesti hän vielä muistelee, kuinka varsinkin ensimmäinen vuosi 2009 Hyvinkään kaupungin valtuutettuna oli hieno. – Rahavirtoja jäädytettiin, mutta me saimme nuorisopuolelle lisää panostusta, kun palkkasimme uuden työntekijän ennaltaehkäisevään toimintaan, hehkuttaa Joonas Salmi.


Teksti ja kuvat : Eeva Kärkkäinen

Tehkää Suomesta aidosti

tasa-arvoinen maa

N

yt pistit pahan, naurahtaa Sami Helle, kun häneltä kysyy kuka hän oikein on. Hetken miettimisen jälkeen vastaus tulee kuitenkin

varmasti. – Kohta 42-vuotias perus suomalainen muusikko. Ja tietenkin keskustalainen. Vaikka Helle vakuuttaa elävänsä normaalia elämää, ihan tavallisesta tyypistä ei ole kyse. Hän on muun muassa esiintynyt Vähän kunnioitusta –elokuvassa ja maailmalla palkintoja niittäneessä dokumenttielokuvassa Kovasikajuttu. Ne ovat kuitenkin pikkujuttuja tammikuiseen uutispommiin verrattuna: Helteen työpaikka, Pertti Kurikan Nimipäivät –bändi, valittiin edustamaan Suomea Euroviisuissa. – UMK:n jälkeen elämä on muuttunut, Helle tunnustaa. Hän kertoo miettivänsä sanomisiaan aiempaa tarkemmin. – Yritän suojella mun perhettä, tyttöystävää ja läheisiä ystäviä,

että ne ei joutuis mun kautta kärsimään mediassa, enkä anna roskalehdille haastatteluja. Helteen musiikki-innostus syttyi 25-vuotiaana Resonaarimusiikkikoulussa. Hän kieltää olleensa erityisen musikaalinen, mutta päättäneensä kokeilla alaa päästyään tutustumaan kuvionuottimenetelmään. Menetelmässä nuotit merkitään konkreettisesti muotojen ja värien avulla. Merkintätavan ansiosta soittaminen onnistuu perinteisiä menetelmiä nopeammin ja motivoivammin. – Huomasin, että tää on hauskaa ja helppoa. Sillä tiellä nyt olen, Helle muistelee. Matkan varrella instrumentti vaihtui pianosta bassoon ja musiikkityyli jazzista punkiin. Uuden Musiikin Kilpailuun osallistuminen oli Helteen mukaan muiden ajatus, mutta hän ei pannut vastaan, kun idea heitettiin ilmoille. Voittoon hän ei kuitenkaan uskonut. | 18


– Yritin sanoa, että nyt vähän jarrua päälle. Liikaa jarrua ei onneksi painettu, sillä nyt luvassa on astetta isompi yleisö ja suuntana Itävalta. Euroviisukevät tarkoittaa Helteelle sitä, että hänen toinen rakas harrastuksensa, politiikka, jää vähemmälle. 12 vuotta sitten keskustan toimintaan mukaan lähtenyt Helle teki puoluevalinnan huolellisen harkinnan jälkeen. Hän tutustui puolueisiin netissä, ja tunnisti omat ajatuksensa keskustan tavoitteissa. Tapahtumissa käydessä Helteen valinta varmistui. Hän sanoo tykästyneensä siihen, että sai olla järjestössä oma itsensä. – Tuntui, että nyt olen kotona, tämä on se minun paikka, Helle muistelee puoluevalinnan tekemistä. Vaalitoiminta on tullut vuosien varrella Helteelle tutuksi useammista vaaleista. Hän harmittelee, että ehtii tänä keväänä aiempaa harvemmin kampanjoimaan keskustan teltalle. ¬– On kivaa olla tuolla ihmisten kanssa ja nähdä politiikka läheltä, Helle perustelee. Aina poliittinen osallistuminen ei ole ollut juhlaa. – Viime eduskuntavaalit oli ne katastrofivaalit, niitä ei unohdeta, Helle nauraa, mutta vakavoituu sitten. Neljä vuotta sitten tapahtuneen rankan vaalitappion jälkeen hän ei ollut ylpeä puolueestaan. – Haluan, että me pärjätään näissä vaaleissa paremmin kuin viime vaaleissa, Helle sanoo. Vaalivoiton povaajia Helle kehottaa laittamaan jäitä hattuun. – En usko sitä ennen kuin näen ne prosentit. Suomi on siitä hassu maa, että tulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, hän muistuttaa. Bändikavereiden kanssa politiikka aiheuttaa välillä sanaharkkaa. – Meille on tullut aika paljonkin riitoja, varsinkin Kartsin kanssa, Helle tunnustaa tarkoittaen PKN:en laulajaa Kari Aaltoa. Helle sanoo ymmärtävänsä ihmisiä, joita politiikka ei innosta. Se ei kuitenkaan oikeuta puhumaan pahaa poliitikoista. Hän kertoo monen keskustapoliitikon tulleen vuosien varrella tärkeäksi. – Esimerkiksi Laanisen Timo, kunnioitan häntä. Kaikkia poliitikkoja Helle ei kuitenkaan ymmärrä. Hän kertoo arvostuksensa rapisevan, jos poliitikko on negatiivinen esimerkiksi vammaisia tai vanhuksia kohtaan. Helle ei hyväksy rasismia tai vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä. – Me kaikki asutaan Suomessa. Maahanmuuttajatkin asuu Suomessa. Jos ne on asunut täällä vaikka kymmenen vuotta, silloin ne on mun silmissä suomalaisia, ymmärrätkö, Helle tulistuu. Hän korostaa etteivät vamma, vanhuus tai etninen tausta tee ihmisestä pahaa tai vähemmän arvokasta. – Jos puhuu kunnioittavasti ja lämmöllä toisista on hyvä ihminen.

- Suomi on siitä hassu maa, että vaalitulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, Sami miettii.

Helle toivoo, että eduskuntaan pyrkivät ja sinne pääsevät sitoutuisivat tekemään suomesta aidosti tasa-arvoisen maan. – En voi olla tasa-vertainen kansalainen, ennen kuin laki itsemääräämisoikeudesta menee eduskunnassa läpi, Helle kertoo. Hän vaatii että kehitysvammaiset otetetaan mukaan politiikkaan: töihin ja valmistelemaan heitä koskevia lakeja. – Jos haluatte oikeesti tehdä hyviä päätöksiä, menkää paikkoihin missä ne ihmiset, joita päätökset koskettaa ovat, Helle suosittelee. Vaikka politiikka on välillä vaikeaa, kehottaa Helle jokaista äänestämään. Hänen mielestään ihmiset voisivat katsoa itseään peiliin, kun miettivät miksi Suomella menee huonosti. –Halutaanko, että Suomi on Kreikka kakkonen? Mulla on sellainen tunne, että niin käy jos jatketaan tähän suuntaan ja leikataan vääristä paikoista, hän ennustaa. Helteen mielestä Suomi on nyt kipeä ja ainoa tapa parantaa Suomi on äänestää. – Jos ei äänestä ei voi valittaa. Mulle on turha tulla valittamaan esimerkiksi työttömyydestä, jos ei ole äänestänyt. Nuorille, jotka kohtaavat syrjintää ja vähättelyä Helteellä on selkeä neuvo. – Tee mitä haluat. Helteen mielestä ihmisillä pitää olla unelmia, ja niitä pitää aktiivisesti jahdata. – Mulla oli unelma päästä muusikoksi, enkä todellakaan tiennyt, että pääsisin vielä euroviisuihin. Nyt unelmoin, että pääsen vielä joku päivä kansanedustajaksi, Helle kertoo. Hän iloitsee, että on saanut ympärilleen ihmisiä, jotka uskovat samoihin unelmiin. Uraansa aloittelevia Helle kehottaa menemään rohkeasti mukaan itseään kiinnostavaan toimintaan, oli se musiikkia tai politiikkaa, ja harrastamaan sitä ahkerasti. – Ei kukaan tule sua sieltä sängystä hakemaan.

| 19


Teemu Kelkka, 29 Toimiala: Maanmittaus, sivutoimi: Karaokejuontaja

Teksti ja kuvat : Jukka Koivula

Vaaliteemat: Yrittäjyys, työn kannattavuus, maahanmuuttajien kotoutus, syrjäytyminen, kiusaaminen ja turvatumpi lapsuus Slogan: On välittämisen aika Nettisivut: http://www.teemukelkka.net/ Some: Facebook, Twitter

366 Pilottitakissa kaduilla Teksti: Salla Sivula

| 20


1

6-19 -vuotiaana Teemu Kelkka veti Non Fightining Generationin pilottitakin ylleen, partioi kaduilla ja meni rohkeasti nuorisotappeluihin väliin. Hän halusi konkreettisesti vähentää nuorten väkivaltaisuutta, ja auttaa elämäntaidollisten ongelmien ratkaisemisessa. Hän keskusteli nuorten kanssa keskellä kaupungin pimeitä katuja ja valvoi järjestystä diskoissa, eikä halunnut, että kukaan joutuisi koulukiusatuksi kuten hän lapsena. Ja sen vuoksi hän lähti mukaan vaikuttamaan politiikan kautta yksilön hyvinvointiin vuoden 2003 eduskuntavaalien alla.

enemmän: paremman Suomen. Pohjoismainen hyvinvointivaltio ei saa romuttua, mutta natista se hänen mielestään saa. – Vaikka hallituksessa on ollut liian monta kokkia ja tehty liian sakeaa soppaa, ei hallitus suoranaisesti virheitä ole tehnyt, Teemu avaa Suomen natinaa. – Sote-uudistuksen kanssa kyllä veivattiin. Ensin valmisteltiin uudistusta, sitten saatiin oppositio mukaan ja lopulta se ei kelvannutkaan perustuslakivaliokunnalle.

– Kun ollaan kaikkien kanssa ystäviä, niin tullaan toimeen. On muistettava, että se, ketä hakkaat tänään, voi olla pomosi huomenna, Teemu muistuttaa. Enää hän ei suorita käytännön kenttätyötä kaduilla nuorten keskuudessa, vaan erinäisten opintojen jälkeen maanmittausalalta valmistuttuaan hän on työskennellyt julkisella sektorilla. Tällä hetkellä hän on kartoittajana Helsingin seudun ympäristöpalveluilla HSY:llä, sivutoimenaan hän juontaa karaokea.

Teemu sanoo olevansa sovintoa hakeva konsensuspoliitikko, mutta on sitä mieltä, että Suomi olisi voinut kokeilla lopun hallitusaikansa virkamieshallitusta. Esikuvanaan Teemu Kelkka pitää Johannes Virolaista, joka vei periksi antamattomasti alkamansa asiat maaliin, osasi nähdä suuret linjat, joita pyrki hakemaan yhteneväiseksi. Rauhantahtoiselle tyylilleen uskollisesti Teemu tuo esille, että mitään ei saa räksyttämällä aikaan.

Ei ketään ulos veneestä - kelkasta – Ei ole varaa pudottaa ketään veneestä, muuten 10-20 vuoden kuluttua maksettava lasku on liian suuri, Teemu sanoo ja muistaa ikävän yksityiskohdan nousukaudelta, jolloin Helsingissä suljettiin neljä nuorisokotia. – Ennaltaehkäisy maksaa vähemmän kuin työ, joka tehdään liian myöhään. Hän näkee ongelmalliseksi nykypäivän pikavoittohakuisen kulttuurin jopa poliittisella tasolla, jolloin ajaudutaan ongelmasta toiseen. Hänen mielestään kaikille pitäisi antaa tasapuoliset mahdollisuudet niin terveydenhuoltoon, yrittämiseen kuin opiskeluunkin.

Eriarvoistumiseen pitää puuttua Suoraan köyhimpään tuloluokkaan kohdistuvaa ruoka- tms. verotusta hän ei pidä järkevänä, sillä kaikkien kansalaisten olisi saatava olla samalla viivalla. – Älypuhelin eriarvoistaa. Jopa koululaisten kotitehtävät voivat nojata tekniseen laitteeseen, jota kotoa ei esimerkiksi taloudellisista syistä löydy. Ylipäätään hän haluaisi lisätä valtion varoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kaikki haluavat tänään puhua maahanmuuttajista, niin Teemukin. Osan rahoista kansanedustajaehdokas satsaisi tämän tärkeän ryhmän suomenkielen ja kulttuurin opetukseen. Heille on Kelkan mielestä annettava mahdollisuus korkeakoulutukseen.

Valo pimeässä jääkaapissa Teemu muistaa vielä lapsuutensa lama-ajan, kun jääkaapissa loisti - melkein vain - valo. Hän haluaa antaa omille lapsilleen

Sovitteleva poliitikko ei räksytä

Työnteolla elämänlaatua Yrittäjyyden pitää olla järkevää ja pienyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista olisi tuettava esimerkiksi puolittamalla sivukulut. Mutta myös sivutulojen verotukseen Teemu puuttuisi. – Ajan mallia, jossa sivutyöstä voisi saada palkkaa 3000 euroa vuodessa ilman veroa ja ylimenevältä osalta maksettava vero olisi kaksinkertainen päätyön verotukseen nähden, Teemu toteaa. – Ihmisillä pitäisi olla realistinen mahdollisuus parantaa työnteolla elämänlaatuaan.

Luonnonläheisyyttä, väkivallattomuutta Nuorena Teemu ei ainoastaan partioinut kaduilla vaan kotkalaissyntyisenä hän vietti paljon aikaa merellä: telttaili ja veneili. Luonto, oman perheen ohella, on edelleen yksi hänelle tärkeimpiä asioita, ja sen läheisyys. Viheralueet saavat hänet ulos liikkumaan ja miettimään. Olemaan rauhassa. Hänet siis saattaisi nähdä puiston penkillä istumassa ja koska hän on kova lukemaan, häneltä saattaisi löytyä kädestä mitä vain aina naistenlehdistä Stephen Kingiin. Tai sitten hän polkaisee ulkoilmaan fillarilla, joskin pyöräily taistelee tällä hetkellä muun ajankäytön kanssa. Ja koska on välittämisen aika, pienimpiä ei saa unohtaa. Teemu haluaa lapsia puolustettavan ja alle 12-vuotiaisiin kohdistuvien rikosten rangaistuksia kovennettavan. Mies, joka vastustaa yhä - sisimmässään pilottitakki yllä - väkivaltaa.


KASVUN PAIKKA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

Keväältä 2010, jolloin Carita oli Nepalissa Keskustanuorten edustajana Demon ja UNDP:n kehitysyhteistyödelegaatiossa.

Teksti : Maija Tahkola Kuvat: Carita Maisilan arkistot

Eväitä työelämään,

rinnallakulkija kotielämään Carita Maisila on uunituore äiti, kunnanjohtaja ja entinen johtava keskustanuori. Hän joutui puolueen takia työttömäksi, mutta sai nuorisojärjestöltä paljon. Jopa enemmän kuin voisi kuvitella.

| 22


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

K

eskustanuoret toivat puoluepolitiikan elämääni. En ole varma milloin se perusjuttu, vaikuttaminen, astui kuvioihin, mutta se johti kuitenkin Keskustanuoriin. Vuonna 2005 vietettiin juhlaliittokokousta Turussa, kuten muuten ilmeisesti tulevanakin juhlavuotena... En suoraan sanoen muista mikä tai kuka minut sinne Turkuun johdatti, mutta sieltä itseni kuitenkin löysin. Sitä seurasi sitten Elokoulu Rantasalmella. Muistan istuneeni yksin jollain juna-asemalla, ”kai mut joku tulee täältä hakemaan” -miettein. Ja niinhän ne tuli. Keskustanuoret nimittäin, ja siitä se nyt viimeistään sitten lähti.

Se tuttu tarina – kaikkeen mukaan Varsinais-Suomessa vaikuttaminen jäi osaltani lyhyeksi, sillä opintoni veivät minut Tampereelle, Pirkanmaalle. Opiskelijapolitiikka ja Keskustanuoret värittivät arkeani melkoisesti. Olin ylioppilaskunnan hallituksessa koulutuspoliittisena vastaavana, ja toimin samalla Pirkanmaan nuorissa ja opiskelijoissa. Hallitusvuosi oli äärettömän opettava: oli suorastaan hämmentävää nähdä ja kuulla miten ihmiset voivat ajatella niin eritavoin, olematta kuitenkaan kukaan väärässä.

Tie toiminnanjohtajasta eduskunta-avustajaksi Hallitusvuoden jälkeen aloitinkin sitten Pirkanamaalla nuorten toiminnanjohtajana. Monta rautaa oli tuolloinkin tulessa, sillä eipä aikaakaan kun olin jo kuntaliitossa projektiluontoisissa töissä. Vauhti jatkui melkoisena, sillä vuonna 2009 tulin valituksi Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi, jossa vierähtikin kaksi vuotta. Työt kuntaliitossa vaihtuivat myös kansanedustaja Timo Kauniston eduskunta-avustajaksi. Olin nuorisopolitiikassa siis melkoisen syvällä tuohonkin aikaan.

KASVUN PAIKKA

taaksepäin...

Vaalitappiossa oli henkilökohtaisen voiton siemen Vuoden 2011 eduskuntavaalit, tai tarkemmin sanottuna itse se vaali-ilta on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Tunnelma oli lamaannuttava, silloin kyllä oppi miltä tuntuu kun ei menekään niin hyvin. Tietysti koko puolueen tulos oli surullinen, mutta tuo ilta teki minusta myös työttömän. Tähän asti uusia haasteita oli tullut mukavalla tahdilla. Tuolloin päätin, että nyt on minun aikana jättää avustajan työt, tehdä gradu ja alkaa etsiä ihan oman alan töitä. Hyvinhän siinäkin siis kävi. Tuo vaali-ilta ei tokikaan tarkoittanut että puoluetta olisin jättänyt. Ei suinkaan, mutta oman uran kannalta tuli tehdä seuraavia siirtoja.

Nuorten nousu varapuheenjohtajiksi jäi mieleen Jos oli tuo vaali-ilta sellainen huonompi kokemus, löytyy niitä hyviä senkin edestä. Parhaimpana nyt tietysti Lahden puoluekokous. Nuorten ehdokkaiden menestys varapuheenjohtajavaalissa oli äärettömän mieleenpainuvaa ja hienoa. Oli upeaa saada olla osa sitä, ja kokea siinä hetkessä ja tilanteessa sellaista yhteisöllisyyttä. Nyt virkamiehenä sellaista osallisuutta ja sitä tunnetta - yhteisöllisyyttä - kyllä kaipaakin.

Lumimyrskystä löytyi puoliso Ikimuistoisten iltojen ja tapahtumien ja mieleenpainuvien keskustelujen lisäksi Keskustanuorista olen saanut paljon ystäviä. Yhtenä tärkeimmistä oman aviomieheni, lapseni isän. Tapasimme ensimmäisen kerran Lumimyrkyssä Himoksella, kutakuinkin viisi vuotta sitten. Että empä olisi oikeastaan enempää voinut kuvitellakaan...

Kunnanjohtajana tarvitsee erilaisuuden ymmärtämistä Varapuheenjohtaja vuosina mentiin pitkin Suomenmaata omien kanssa, mutta äärettömän paljon tehtiin myös yhteisiä juttuja muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Erilaisuuden ymmärtäminen sai jälleen ihan uusia ulottuvuuksia ja tuota taitoa olenkin tarvinnut nykyisessä työssäni kunnanjohtajana. Uraani ajatellen Keskustanuoret ovat muutenkin antaneet paljon. Olen uskaltanut tarttua käsillä oleviin haasteisiin ja tilaisuuksiin. Ystävien antama tuki ja kannaustus on ollut liikuttavaa ja eteenpäin vievää. Toisaalta, kyllähän siinä järjestössä toimiminen tarjosikin töitä ja tekemistä aivan erityisellä tavalla: urapolkuni on mennyt suunnittelemattomasti mutta jatkuvasti eteenpäin. Silloinkin, kun on ajatellut että askelia olisi otettu

Seinäjoen valtuuskunta vuodelta 2009. Kuvassa lisäkseni Annika Saarikko, Tarja Anttonen ja Hanna Torvasti

| 23




LIFESTYLE: HARRASTUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Teksti ja kuva: Samuel Satomaa

Snoukka ja mรถkkeily - maaku

| 26


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

LIFESTYLE: DIY-KITARA

untien lajit R

Runsaasti lunta ja lämpötila nollan tuntumassa, sähkökiukaan sopivan kuivat löylyt ja lomafiilis. Vasta voideltu lauta liukui hyvin heikosta kelistä huolimatta. Hymy hiipi huulille ihan huomaamatta niin rinteessä kuin mökin sohvalla rötvätessä laskupäivän jälkeen. Ajatuksissa pyöri lähinnä se, että kelkkaileeko vai lasketteleeko seuraavana päivänä, eivät arkiset rutiinit ja työstressi. Vaikka arki kaikessa tasaisuudessaan on mukavaa, pystyy siitä pienen irtioton jäl-

keen nauttimaan paljon paremmin. Laskettelukeskukset ovat oiva osoitus siitä, että syrjäisempääkin Suomea tarvitaan. Mielikuvani mukaan pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia pyörittävät rakennusyhtiö Kontio ja kuvassa näkyvä hiihtokeskus Iso-Syöte. Näin on varmasti monessa Lapinkin kunnassa, niin kauan kuin lumi pysyy ja päättäjät eivät aja sieltä ihmisiä ulos.

| 27


Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

Kyyditykset

K

yyyditykset ovat terminä varmasti jollainlailla tuttuja kaikille kouluhistoriansa kohtuullisesti suorittaneille. Äärioikeistolainen Lapuan liike kyyditti 1930-luvulla vasemmistolaisia ja sellaiseksi kuviteltuja ihmisiä väkivaltaisesti aina itärajalle asti. Kuuluisin kyyditettävä oli tietenkin nuoren tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg. Myös monia maalaisliittolaisia poliitikkoja uhkailtiin. Maalaisliitto-keskustankin historiaan kuuluvat kyyditykset. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin aivan toisenlaisia kuin lapualaisten. Maalaisliitto-keskustassa kyyditykset ovat olleet paikallisten puolueaktiivien tarjoamia ilmaiskyytejä äänestyspäivinä äänestyspaikalle. Ideana tietenkin on ollut saada nukkuvat uurnille ja parhaimmillaan äänestämään keskustaa.

Kuulemani mukaan vielä nykyäänkin ainakin Pohjois-Pohjanmaalla joissain maalaispitäjissä tämänkaltaista kyyditystä vieläkin harrastetaan.

Sanomattakin on selvää, että vielä muutama vuosikymmen sitten kyydityksillä oli maaseudulla vielä merkitystä. Yksityisautoilu oli vielä harvojen herkkua, tiet olivat huonoja ja osa saattoi vielä asua ihan tiettömän taipaleenkin takana. Nykyään heikot kulkuyhteydet eivät ole äänestämisen es“Nykyään heikot teenä. Henkiset esteet ovat nousseet entistä korkeammiksi. kulkuyhteydet eivät ole

äänestämisen esteenä. Henkiset esteet ovat nousseet entistä korkeammiksi.”

Oma isänikin tunnustautui olleensa mukana kyydittämässä 1960-1970-luvuilla syrjäkylien asukkaita vaaliuurnille. Vaan täysin onnistunutta tuokaan toiminta ei aina ollut. Joskus kyyditettävät vain nauroivat kyyditsijöilleen vaalitoimituksen jälkeen, kun ääntä ei oltukaan annettu sille oikealle ehdokkaalle. Eikä kyyditseminen itsessäänkään ollut mitenkään pyyteetöntä toimintaa. Taloista joidenka asukkaiden tiedettiin kannattavan muita puolueita ei edes menty kyytiä tarjoamaan.

Nykyajan vastine kyydityksille voisi olla vaikka taloyhtiön yhteiskävely äänestyspaikalle. Taloyhtiön aktiivinen asukas kävisi vain vaalisunnuntaina kilauttelemassa ovikelloja ja pyytämässä mukaan äänestämään. Voisipa äänestyksen jälkeen tarjota vaalikahvitkin mukaan lähteneille naapureille. Ihmetystä, epäilyä ja jopa pilkkaa tällainen nykyajan kyydittäjä varmasti kohtaisi, mutta jokainen ääniuurnille houkuteltu kansalainen on kuitenkin kansanvallan toteutumisen kannalta valtavan tärkeä. Meillä jokaisella kun on vain se yksi ääni. Ja sen äänen arvo on yhtä arvokas riippumatta siitä, minkä värisellä kynällä se on lappuun piirretty.

| 28


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

MURKINA

TAKE IT AWAY! ITSE TEHDYT KOLMIOLEIVÄT (8 LEIPÄÄ) leikattavaa siemenleipää tai mitä tahansa mieluista TÄYTE • 1 punainen paprika • ½ kurkkua • 2 tomaattia • 1 prk hyvää tonnikalaa • 50g maustamatonta tuorejuustoa • ½ dl maustamatonta jogurttia • 2 dl raejuustoa • 2 tl rouhittua mustapippuria • 1 tl basilikaa, oreganoa tms. maustetta salaatinlehtiä

Teksti ja kuva: Tiila Maaninka

Onko sinulla kiire? Istu hetkeksi nauttimaan kanssani maukkaasta kolmioleivästä. Jos et ehdi, nappaa tästä mukaasi. Takeaway-tiskien kolmioleiville on vaihtoehto. Itse tehden saat edullisia, terveellisiä ja juuri omia makunystyröitäsi hiveleviä välipaloja.

1. Pilko paprika, kurkku ja tomaatti pieniksi paloiksi (3mm x 3mm) 2. Valuta ylimääräinen öljy pois tonnikalasta.

PS. Valitessasi täytteen tonnikalaa varmista, että se on pyydystetty eettisesti. Käytä tuotetta, jossa on MSC-sertifikaatin sininen kalamerkki. Se tarkoittaa, että kalajalostamo ei harjoita ryöstökalastusta ja sen vedenalaiselle maailmalle aiheuttamat vahingot on minimoitu. Esimerkiksi JohnWest-merkiltä saa tonnikalafilétä, joka on kalastettu yksittäin perinteisellä vapakalastuksella ja pitämällä tarkasti kiinni kalakannoille asetetuista kiintiöistä.

3. Sekoita kasvikset, tonnikala, tuorejuusto, jogurtti ja raejuusto tasaiseksi täytteeksi. 4. Mausta täyte. Maistele ja mausta lisää makusi mukaan. 5. Leikkaa leivästä sopivan ohuita siivuja. 6. Levitä täyte ja salaatinlehtiä kahdelle leipäsiivulle. 7. Paina leipäsiivut toisiaan vasten ja pakkaa mukaan!

| 29


Lehtemme lähti painoon Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3. Puheenjohtajamme Säkkisen taiteilemalla piirroksella haluamme muistaa kaikkia upeita kepumimmejä ympäri Suomen!


Teksti ja kuvat: Mirjami Alanko

IRTI JUURISTA:

Glasgow - rakas vihreä paikka

Glasgow, Skotlannin suurin kaupunki, jää suotta usein pääkaupunki Edinburghin varjoon. Sopivan pienestä koosta huolimatta täältä löytyy nähtävää museoista konserttisaleihin ja ulkoilualueisiin. Glasgowlaiset ovat syystäkin ylpeitä kaikkien saatavilla olevasta kulttuuritarjonnastaan; täällä olevat yli 20 museota ja galleriaa ovat kaikki pääsymaksuttomia. Vaikeaselkoisen aksentin lisäksi täkäläiset ovat tunnettuja ystävällisyydestään, joka ulottuu myös suomalaiseen vaihto-opiskelijaan.

Opiskelijoiden, pienten kahviloiden ja putiikkien West Endiä kutsutaan usein Glasgow’n toiseksi keskustaksi. Täällä sijaitsee myös minulle tutuksi tullut yliopiston kampusalue, jonka vaikuttavin osa on viktoriaaninen päärakennus kirkkomaisine saleineen ja holvikäytävineen. On helppo ymmärtää, miksi sitä aikoinaan harkittiin Harry Potter -elokuvien kuvauspaikaksi.

Glasgow nimen osuva gaelinkielinen edeltäjä on vapaasti käännettynä Rakas vihreä paikka. Kaupungin yli 90 puistoa ovat näin talvellakin ahkerassa käytössä houkutellen ihmisiä nauttimaan orastavasta keväästä, ulkoiluttamaan koiriaan tai ruokkimaan oravia. Retkeilynhaluista matkaajaa odottavat lisäksi lähellä aukeavat karun kauniit nummet.


KULTTYYRIA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Rikolliset apuna elämän palapelissä

Teksti: Juhani Ojalehto

R

äjähdys vavisuttaa Saimaan jyrkkiä rantoja. Kaksi meksikolaismiestä vetäytyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaalta maalatulta kalliolta. Paikalle tulevat poliisi ja heidän kanssaan ristiriitoihin ajautuva Räjähdystutkimuskeskus. Räjähdystutkija Sandra Niemelle kohde on erityinen, sillä hän on edesmenneiden arkeologivanhempiensa kanssa viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa näillä kalliomaalauksilla, jotka nyt kiinnostavat jostain syystä aina Meksikossa asti. Veren jäljet on kirjoittanut nuori esikoiskirjailija Salla Sivula, jonka kerrotaan takakannessa omaavan vahvat tunnejuuret. Niistä todistaa kirjan tarkka ja herkkäotteinen ihmissuhdekuvaus. Päähenkilö Sandran menneisyys ja suhteet muihin henkilöihin nousevat jopa keskeisemmiksi juonenhaaroiksi kuin itse räjähdyksen ja julman meksikolaisen

rikollispomon mysteeri. Lajityypiltään dekkariksi nimetty Veren jäljet ei muistuta perinteisiä salapoliisijännäreita, kuten Agatha Christien seurapiirimurhia tai Raymond Chandlerin kovaksikeitettyjä etsivätarinoita. Se on lähempänä kotimaista Ilkka Remestä, jonka tarinoissa yhdistyvät usein tavalliset ihmiset, moderni teknologia ja kansainvälinen rikollisuus. Kerronta on hyvin kuvailevaa ja ympäristöä Sivula maalaa varsin romantisoidusti. Perehtyneisyys tekniseen tutkintaan näkyy ja tuntuu. Hän osaa myös lopettaa luvun ammattimaiseen tyyliin niin, että lukijan tekisi mieli jatkaa edelleen. Joitain ongelmiakin on. Erityisesti alkupäässä Sivula haparoi samoin kuin Remes: mysteeri on syvä ja siitä paljastetaan osia niin vähän kerrallaan, että lukija käy malttamattomaksi.

Seuraavalla kerralla Sivulan on tehtävä valinta kirjoittaako ihmissuhdetrilleri vai uskaltaako ottaa ihmisiä hengiltä. Salla Sivula: Veren jäljet Kustannus Ves-Line 2014 Sivuja 282

Yläluokkaisuus syntyy ylioppilaselämässä

Teksti: Hannu Tiusanen

E

uroopan historian professori Laura Kolbe on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan, Yläluokka - olemisen sietämätön vaikeus. Käsite yläluokka syntyi ajanjaksona, jolloin luonnontieteellinen luokittelu todettiin yleisesti hyväksi keinoksi jäsentää maailmaa. Pohjoismaihin ”yläluokka” tuli 1800-luvulla. Työväenlehtien myötä 1900-luvun alussa jako alaja yläluokkaan vahvistui. Varallisuus ja omistaminen nähtiin tuottavan yläluokkaisuutta. Kolbe käy laajasti läpi yläluokan muodostumista: niin vanha aateli, virkaasema, rikastuminen tai julkisuus ovat yläluokkaan pääsemisen tapoja. Nykyajassa meritokratia eli koulutus on siihen vahvin tae. Kolbe käy läpi yliopistoopiskelijoiden keskuudessa tapahtuvaa verkostoitumista, jossa tulevaisuuden yläluokkaa muodostetaan. Akateeminen ylioppilaskulttuuri on kotimaisen meri-

tokratian perusta. Yhteiskunnassa yleneminen tapahtuu ansioiden eli meriittien perusteella. Hyvä niin, että ennen kaikkea ansiot merkitsevät, eikä vaikkapa peritty asema. Opiskelu yliopistossa ei yksin riitä, vaan pärjäämiseen tarvitaan aktiivisuutta ja ylioppilaselämässä toimimista. Kokonaisvaltainen ylioppilaselämä on kenties merkittävin yläluokkaan pääsemisen tapa nyky-Suomessa. Vanhaakin yläluokkaa Suomessa edelleen on, kuten eräitä sukuja. Vanha yläluokka on aina sopeutunut uuteen aikaan ja luovinut kussakin ajassa asemansa säilyttäen. Kolbe kirjoittaa kiehtovasti yläluokkaisuudessa syntyvästä suhteiden verkostosta ja niistä kumpuavasta vallasta. Yläluokkaa tuleekin tutkia juuri vallan näkökulmasta. Vaikka sen rajat ovat häilyviä, yläluokkaan ennen kaikkea virkaaseman tai rikastumisen vuoksi lukeutuvien verkostot hallitsevat Suomea.

Yläluokka voi Suomessa hyvin, mihin Laura Kolbe tarjoaa antoisan tutkimusmatkan. Suosittelen.

Laura Kolbe: Yläluokka – Olemisen sietämätön vaikeus, Kirjapaja 2014, Sivuja 257


Teksti : Tuomas Meriniemi, Keskustanuorten liittohallitus

Keskustanuorten #suomikuntoon -teesit

T

yöllisyydestä huolehtiminen on talouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Työllisyyttä nostetaan karsimalla byrokratiaa sekä lisäämällä työmarkkinoiden joustavuutta ja suvaitsevaisuutta. Suomen velkaantuminen juoksevilla menoilla on pysäytettävä. Keskustanuoret näkee yhdeksi taantuman ratkaisuksi rohkean rakentamisen ja uudistamisen, investointivelkaa kaihtamatta, strategisesti tärkeisiin kohteisiin.

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madallettava Yksinyrittäjiä on tuettava ensimmäisen työntekijän palkkauksessa. Vanhemmuuden kustannuksia on tasattava uudistamalla vanhempainvapaajärjestelmä. Yrityksen ei tarvitsisi maksaa veroa tekemästään tuloksesta, mikäli se käytetään investointeihin. Keskustanuoret esittää, että käyttöön otetaan uudistettu, nykyistä korkeampi ja joustavampi, arvonlisäveron huojennus. Perintövero voitaisiin korvata korottamalla myytävän omaisuuden luovutusvoittoveroa.

Ihmisten ja tavaroiden sulava liikkuminen turvattava Esitämme Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin ja Jäämeren radan toteuttamista. Koko Suomen kattavat, nopeat verkkoyhteydet ovat tulevaisuuden perusedellytys, jotta Suomessa voi jatkossakin asua ja työskennellä siellä missä haluaa. Haluamme Suomesta dataliikenteen solmukohdan. Korkea tietosuojamme on merkittävä kilpailuetu ja mahdollistaa datakeskuksien syntymisen.

Tavoitteena perustulo Riittävä, työhön kannustava, yksinkertainen perustulo olisi malliltaan negatiivinen tulovero. Uudistettava sosiaaliturva vaatii rinnalleen toimivat ennaltaehkäisevät ja korvaavat palvelut. Perheiden tukipalvelut on otettava keskiöön ja sosiaalityön resursseja lisättävä. Suomalaista eläkejärjestelmä on päivitettävä, nuoria ajatellen elinaikakerroin on otettava keinoksi pysyvästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskiössä on oltava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähellä ja sujuvasti. On siirryttävä hyvinvointiasemiin ja tarjottava hyvinvointireseptejä.

Nuorisotakuuta on uudistettava Koulutuksen on oltava mahdollista varallisuudesta ja taustasta riippumatta. Opiskelun tutkintokeskeisyydestä on siirryttävä elinikäisen oppimisen polulle. Toisen asteen koulutusverkon on pysyttävä riittävän kattavana. Koulutuksen ja työn on kohdattava paremmin. Yrittäjyyskasvatuksella tuetaan nuoren sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. Digitalisaatio mahdollistaa laadukkaat opetussisällöt ja oppimisympäristöt kaikkialla Suomessa.

Kohti todellista demokratiaa ja kansalaisten valtaa Äänestysikäraja on laskettava 16 ikävuoteen. Lähikuntareformissa osa kuntien tehtävistä siirretään maakuntatason demokraattiselle toimijalle. Valtionhallinnon tietojärjestelmien

kokonaisuudistus on toteutettava hetimiten. Kunnanosiin tarvitaan tunnustettuja toimielimiä, aluelautakuntia.

Suomesta kokeileva yhteiskunta Tavoitteenamme on energiaomavaraisuus, johon Suomessa on riittävät luonnonvarat. Haluamme eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja hiilineutraalin Suomen vuoteen 2030 mennessä. Luotamme uusiutuvan, paikallisen ja biopolttoaineisiin pohjautuvan hajautetun energiaratkaisun voimaan. Tätä tukisi älysähköverkko.

Ensiluokkaista metsänhoitoa ja kokeilevaa metsätaloutta Keskustanuoret esittää arvometsätaloutta. Haluamme koko puusta korkeanjalostusasteen tuotteita. Globaalin kilpailun kiristyessä haluamme Suomen erikoistuvan GMO-vapaaseen tuotantoon maamme olosuhteiden ja sijainnin vuoksi. Suomen tavoitteena maatalouspolitiikassa on oltava ruokaturva kriisiaikana sekä elinvoimainen maaseutu.

Suhtautumisen ruokaan ja kuluttamiseen on muututtava Kehitysyhteistyössä on panostettava voimakkaammin paikallisten tuotannon tukemiseen ulkopuolelta tuotavan ruoka-avun sijaan. Vapaakauppasopimuksia tulee rakentaa vain todellisten kaupankäynnin esteiden purkamiseen.

Vakautta ja rauhaa edistävää aktiivista ulkopolitiikkaa Haluamme edistää kansalaisten kohtaamista lisäämällä Suomen ja Venäjän välistä opiskelija- ja nuorisovaihtoa. Suomen ja Venäjän välinen suhde ei muodostu umpiossa, vaan myös kansainvälinen tilanne heijastuu siihen. Ajankohtaisessa kriisissä Suomi toimii yhdessä muiden EU-maiden kanssa, omaten oman äänen yhteisestä linjasta päätettäessä.

Suomen puolustuksen perustana laaja kokonaisturvallisuus Esitämme Suomen ja Ruotsin puolustusliiton solmimista. Suomi on jatkossakin NATO:n aktiivinen kumppanimaa. EUjäsenyys on myös turvallisuuspoliittinen valinta. Koko ikäluokan kutsuntavelvollisuus vastaisi tulevaisuuden haasteisiin. Tavoittelemme kaikkia koskettavaa kansalaispalvelusvelvollisuutta. Kyberturvallisuus on merkittävä tekijä.

Ruokaturva ja ihmisoikeudet kaikille ja kaikkialla Arktisen alueen merkitys korostuu ilmastonmuutoksen ja Koillisväylän aukeamisen takia. Kehityspolitiikassa keskiössä on hyvän hallinnon periaatteet, sananvapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Naisten heikko asema on monien kehittyvien maiden ongelmien taustalla. Meidän on uskallettava olla kansanliike, joka vaatii maailmanlaajuisesti nälänhädän poistamista.


MAAKUNNASTA KAJAHTAA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kenubiili kiertää vaalipäivään saakka! Keskustanuorten vaali-ilmestys kenubiili kiertää Suomea. Tule tapaamaan ehdokkaita ja ihmettelemään biiliä! 21.-22.3.

Satakunta, Pori: RAK-messut

23.-28.3. Keski-Suomi 29.3.-5.4. Kaakkois-Suomi 6.-8.4.

Pirkanmaa

9.-10.

Häme

11.4.

12.-14.4.

Uusimaa

Varsinais-Suomi (Turku)

15.-16.4.

Helsinki (mm. Appro)

17.4.

Varsinais-Suomi (mm. Turun

saaristolaismarkkinat) 18.4.

Helsinki

tsekkaa tarkemmat paikat ja lisätiedot osoitteesta: keskustanuoret.fi/kenubiili.

! s o t i i k ä l l Ky

Keskustanuoret maksavat postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin

Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVAT KAUTTA MAAN

TULEVIA TAPAHTUMIA Vaalipäivä 19.4.2015 Valtuuskunta 25.-26. 4.2015 Kesäpäivät 13.-14.6.

Piirien puheenjohtajat 2015 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Noora Hammar

Esko Kuusisto

Pilvi Hyttinen

Suomalainen

044 524 2967

esko.kuusisto1@

044 020 9866

050 364 7287

noora.hammar@

gmail.com

pilvi.hyttinen@

suomalainen89

windowslive.com

gmail.com

@suomi24.fi

ETELÄ-

KAINUU

PIRKAMAA

UUSIMAA

POHJANMAA

Tommi

Santeri Lampi

Oskari Willman

Elina Pusaa

Anttalainen

050 410 1839

040 587 1587

040 913 7340

040 8669 707

santeri.lampi@

oskari.willman@

elina.pusaa@

tommianttalain-

uta.fi

kolumbus.fi

gmail.com

en@gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

Pinja Valtanen

POHJANMAA

KARJALA

VARSINAIS-SUOMI

040 930 9990

Hannes Torppa

Simo Lappalainen

Anna Sirkiä

pinja.valtanen@

040 35 83 759

simo.lappalainen@

050 917 7640

gmail.com

hannestorppa@

kontiolahti.fi

sunnemunne@

gmail.com

hotmail.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Sara Huhtanen

Liina Hauru

POHJANMAA

040 5609 040

liina.o.hauru@

Jussi Ylitalo

sara.huhtanen@

student.jyu.fi

045 160 6466

helsinki.fi

jussiytalo @gmail.com

KYMEN-

POHJOIS-

HÄME

LAAKSO

SAVO

Markku Karjula

Niko Heikkilä

Toni Viljamaa

mkarjula@gmail.

040 756 9747

044 215 6246

com

niko.heikkila@

toni_viljamaa@

kouvola.fi

hotmail.com

| 35


IIKKA KANTOLA

ikantola.ehdolla.fi

363

TEEMU KELKKA

teemukelkka.net

366

JOONAS SALMI

joonassalmi.com

382


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.