Juuri 1/15 Pirkanmaan vaalipiiri by Suomen Keskustanuoret

JUURI NYT: #kenubiili | s.6

KASVUN PAIKKA:: Carita Maisila | s.22

HENKILÖ:: PKN-basisti Sami | s.18

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 1/15

Nuoret pilaritaloon

PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Nämä kisat ratkaiset sinä!

ulssi kiihtyy. Kämmenet hikoavat. On kevään loppuhuipennus. Ei, ei ole kyse rankkareista lätkän MM-kisojen finaalissa, vaan vaalipäivän tuloslaskennasta. Vaalien voittaja päättää Suomen suunnan. Siksi eduskuntavaalit ovat penkkipoliitikon kulta-aikaa. Koko kevään mielipidemittauksia ja puheenjohtajatenttejä tulee peräperään. Henkilökohtaisen suosikin pärjäämistä seurataan. Vaalikoneita tehdään heti useampia. Pienellä pelolla odotetaan, nouseeko pinnalle uutinen, joka vahingoittaisi suosikin menestymistä. Penkkipoliitikko miettii, kasvaako joukkue yhtenäiseksi puuskittaisesta vastatuulesta. Näkyvätkö peli-ilo ja strategia luottamusta herättävinä asioina katsojille eli äänestäjille? Huojentavaa on se, että lopputulokseen voimme vaikuttaa paljon enemmän kuin MM-kiekossa. Nyt kun vaaleihin on aikaa enää muutama viikko, osalla on jo oma ehdokas. Jotkut

tekevät jopa aktiivisesti töitä tämän puolesta. Se onkin erittäin tärkeää kansanvallan toteutumiseksi. Tärkeintä on kuitenkin, että äänestät. Äänestämällä olet mukana vaikuttamassa kotimaamme ja kotiseutusi tulevaisuuteen.

Huolehdi myös henkilökohtaisesta huollosta: ota kisaevääksi mukaan sivun 29 herkulliseksi todettu kolmioleipä! Innosta vaalipäivästä ystäväsikin sivulta 28 löytyvän mallin mukaan! Kun tulokset pamahtavat ruutuun, riemu repeää valtaisan huudon pauhuna. Tai

“Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se joukko lähettäisi monta ehdokasta pilaritaloon. ” Jokaisella äänellä on väliä. Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se joukko lähettäisi monta ehdokasta pilaritaloon. Löytämällä ehdokkaan ja seuraamalla tämän teemoja uutisissa pääset kiinni tuohon kihelmöivään vaalikamppailuun. Tässä lehdessä esittelemme nuoret, raikkaat ja maanläheiset ehdokkaat kotiseudultasi. Tutustu heihin ja käy tapaamassa.

sitten laskeutuu niin syvä hiljaisuus, että siihen voisi vajota, jos lamaantumiselta kykenisi. Aivan kuten siellä MM-finaalissa. Etukäteen ei mikään ole varmaa ja se on sekä lajin kauheus että hienous. Osallistuneena kuitenkin tiedät, että parhaasi olet tehnyt!

Juhani Ojalehto | PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

SÄKKISEN SÄKEET

Muutosvaaleissa kohti luottamusyhteiskuntaa

Kevät koittaa ja vaalikausi on päättymässä. Neljän vuoden aikana on otettu yksi askel eteen ja kaksi taaksepäin. Suurhanke tai rakenneuudistus toisensa perään on kaatunut. Tulokseksi jää hyllymetreittäin asiakirjoja ja kulutettuja tunteja, ja hämmennyksen vallassa oleva maa. Samaan aikaan Suomi on täydellisen myrskyn keskipisteessä, sumun ympäröimänä. Otamme syömävelkaa seitsemättä vuotta putkeen. Väestö vanhenee ja työelämän ulkopuolella olevien, syrjäytettyjen määrä kasvaa. Maa on saranavaiheessa, mahdollisuuden ikkuna muutokselle kapenee. Haasteen mittakaava voi tehdä voimattomaksi. Mutta kun olemme sinut tosia-

sioiden kanssa, siitä kumpuaa myös usko tulevaisuuteen. Ja tulevaisuususkossa itää voima muuttaa maailmaa. Vaikeimmatkin asiat ovat lopulta ihmisen kokoisia. Muutos kytee kevään vaaleissa. Toisin kuin vuonna 2011, populismi ei pure. Nyt haetaan joukkuetta, jonka kykyyn kääntää kurssi luotetaan. Keskustanuorilla on tehtävä Suomelle. Talouden pohja on väännettävä fossiilitalouden ruostuvilta jengoilta vihreään kasvuun, jossa uusiutuvista luonnonvaroista ja uudesta teknologiasta syntyy työtä koko maahan. Pahoinvoinnista ja osattomuudesta on päästävä jokaisen osallisuuteen ja ihmisarvoon. Moninaisissa perheissä on maailman keskipiste. Voimankäytön | 2

palattua Eurooppaan kaivataan vakautta ja turvaa. Oppositiotaipaleen aikana keskusta on tuulettunut ja koonnut rivinsä. Nuorilla on ollut tässä työssä mittaansa suurempi rooli. Nyt katse kääntyy valtakunnan asioiden hoitoon. Kautta maan 25 nuorkeskustalaista ehdokasta pyrkii eduskuntaan johtotähtenään luottamusyhteiskunta. Sellainen, jossa jokainen voi jatkossakin tavoitella onnellista ja tasapainoista elämää. Teppo Säkkinen KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

1 / 15 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

VAALIT

alkaen s.10

s.10

s.14

ALKUPÄÄ

LOPPUPÄÄ

s.5 s.6 s.8

s.18 s.22 s.31

NUORI, ÄÄNESTÄ!/ Juha Sipilä

JUURI NYT / Biili kiertää KVARTAALIN KOVIMMAT /

Politiikan viimeisimmät villitykset

| 3

HENKILÖ /Pertti Kurikan nimipäivien Sami Juuren henkilökuvassa

KASVUN PAIKKA / Haastattelussa Carita Maisila

IRTI JUURISTA/ Mirjami Skotlannissa

LEHDEN TEKIJÄT

Juuren avustajat KUVITTAJA:

Pilvi Hyväri Kuvittajamme Pilvi opiskelee Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Hän kertoo ilmaisseensa itseään kuvallisesti pienestä asti ja jossain vaiheessa nuoruutta alkoi mietttiä, että tästähän voisi tehdä ammatin. - Minua kiinnostaa arki ja ympäristö jossa elän, muutos ja pienet poikkeamat jokapäiväisessä elämässä. Innostun valosta ja väreistä, Pilvi kuvailee kuvitustyyliään. Pilvi kertoo Juuren kuvittamisen olleen sopivasti haastavaa. - Tykkäsin kun sain melko vapaat kädet ja kuvien aiheet syntyivät aika sujuvasti. Aurinkoisten ilmojen innostamana tuli käytettyä paljon väriä, Pilvi kertoo.

Kuvittamispyynnoisstä voit ottaa Pilviin yhteyttä osoitteeseen pilvi.hyvari@uniarts.fi.

TOIMITTAJA

Mirjami Alanko 24-vuotias oululainen

Jaakko Mäki-Petäjä

Mirjami opiskelee Oulun

28-vuotias rovaniemeläinen

yliopistossa englantia ja viettää

Suomen ja Skandinavien histo-

tämän kevään Glasgow’ssa

rian opiskelija Jaakko kirjoitti

vaihdossa. Tässä lehdessä Mirjami raottaa meille vaihtoaikaansa

lehteen jutun kyyditykset-myytistä (s. 28).

kuvien muodossa Irti Juurista -palstalla (s. 31).

- Jutun kirjoittaminen oli oikein mieluisaa. HIestorianopiskeli-

- Tämä on ensimmäinen kerta kun kirjoitan tai valokuvaan

jalle menneisyys on aina läheistä ja oli mukavaa vaihtelua päästä

lehteen. Jutun tekeminen oli mukavaa, mutta pienessä merk-

kirjoittamaan vapaampaa tekstiä, Jaakko kuvailee. Jaakko kertoo

kimäärässä oli pitkien esseiden kirjoittajalle haastetta, Mirjami

olevansa konkari lehtiin kirjoittamisessa, erityisesti mielipidekir-

naurahtaa.

joitusten ja kannanottojen muodossa.

Tuomas Meriniemi Jari Laukkanen

PAINOPAIKKA

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakau-

Hannu Savolainen

Punamusta Oy

silehti

Jonne Maaninka

Lehti on painettu ympäristö-

ISSN 2341-9350

Päätoimittaja

Eeva Kärkkäinen

ystävälliselle Suomalaiselle

Juhani Ojalehto

Maija Tahkola

Kuusankosken paperitehtaan

Toimitussihteeri

Samuel Satomaa

UPM Fine paperille.

Minna Rantala

Tiila Maaninka

TOIMITUS

AVUSTAJAT Pilvi Hyväri Mirjami Alanko

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien

JULKAISIJA

liiton jäsen.

Jaakko Mäki-Petäjä Hannu Tiusanen

Suomen Keskustanuoret

Seuraava lehti ilmestyy

Samuel Satomaa Venla Kaikkonen

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI info@keskustanuoret.fi

| 4

kesällä 2015.

JUUREVA

Nuorten ääni on arvokas

uhtikuun 19. päivänä järjestettävissä eduskuntavaaleissa on kyse Suomen suunnasta. Miten pysäytämme velkakierteen ja saamme taloutemme kestävälle pohjalle? Miten luomme tulevaisuususkoa työn, osaamisen ja yhdessä tekemisen keinoin?

Keskusta-aatteeseen kuuluu huolehtiminen erityisesti heikoimmassa asemassa olevista: ikääntyneistä, sairaista ja vammaisista ihmisistä. Nostamme vaalikeskustelussa esiin myös jatkuvasti kasvavan yksinelävien joukon. Heidän pärjäämisestään on huolehdittava siinä missä perheidenkin selviytymisestä.

Keskusta on rakentanut vaaliohjelmansa – Suomi kuntoon – kestävän tulevaisuuden vahvistamiseen.

Nuorissa on tulevaisuus. Siksi nuorten syrjäytymiselle on pantava kertakaikkinen stoppi. Tähän eivät mielestämme sovi kaavamaiset mallit, kuten oppivelvollisuusiän nostaminen. Tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, jotta syrjäytymisuhan vaarassa oleva nuori saadaan koulutus- tai harjoittelupaikan kautta työelämään.

Tarvitsemme nopeita ja kipeitäkin toimia julkisen sektorin kuntoon saattamiseksi ja taloudellisen pohjan vahvistamiseksi. Vain työllä ja yksityisen sektorin työpaikoilla Suomi saadaan taas raiteilleen ja hyvinvointimme turvattua myös tulevina vuosikymmeninä. Talouden ohella Suomi tarvitsee vastuunottoa. Se merkitsee huolenpitoa niin itsestä ja lähimmäisistä kuin ympäristöstämme. Tarvitsemme enemmän luottamusta ja vähemmän normeja.

Vaaleissa ratkaistaan tulevaisuuden suunta. Siksi vaalit ovat erityisen tärkeitä nuorten kannalta. Älkää antako muiden päättää teidän puolestanne. Ottakaa ohjat omiin käsiinne ja lähtekää aktiivisesti vaaliuurnille! Juha Sipilä puheenjohtaja

Keskustanuoret vaaleissa Nuoria keskustalaisia ehdokkaita on ympäri Suomen yhteensä 25 kappaletta. Löydät tästä Juuresta oman vaalipiirisi nuorten ehdokkailen esittelyt. Keskustanuorten sympaattinen auto, kenubiili, kiertää Suomea aina vaalipäivään saakka. Biilissä kulkee mukana muun muassa sähköä tuottava polkupyöä

sekä tuulivoimala. Paikan päällä on aina myös alueen omia ehdokkaita. Katso kiertueaikataulu sivulta 34 ja tarkemmat tiedot osoitteesta keskustnauoret.fi/kenubiili Ennakkoäänestys järjestetään 8.-14.4. ja virallinen vaalipäivä on 19.4. Ennakkoäänestyksessä voi oman

| 5

valinnan mukaan äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Vaalipäivänä saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa.

Kuva: Jari Laukkanen

#Kenubiili on pian nähnyt koko Suomen

eskustanuoret ovat kampanjoineet ympäri Suomen helmikuusta saakka mitä sympaattisimmalla ilmestyksellä. Kenubiiliksi kutsuttu kapistustus lähti liikkeelle Helsingistä ja on sen jälkeen seikkaillut jo Lapissakin asti. Biili kuljettaa mukanaan uusituvaa energiaa: aurinkopaneeleita, tuulivoimalaa sekä sähköä tuottavaa polkupyörää. Huhtikuussa auton voi bongata vielä Pirkanmaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Helsingissä ja Uudellamaalla. Kuva otettu helmikuulla 2015 Ullanlinnan laskiaistapahtumassa Helsingissä.

| 6

| 7

KVARTAALIN KOVIMMAT

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee politiikan viimeisimmät villitykset.

2000luvun poliittinen termi Se kun Jasper Pääkkönen sanoo Facebookissa, twitterissä ja instassa kalastuksesta jotain ja maahenkisen kalastuslain puolustaminen pysähtyy. Jopa keskustalaisilta meinaa unohtua, että vesistöjen äärellä asuvat ja sitä hoitavat ihmiset tuntevat vesistönsä ja tietävät, mitä sille tekevät. Mieleen hiipii oletus, että ehkä se Jasper tietää paremmin.. onhan hänellä niitä tykkääjiä ja seuraajiakin. Hyvästi siis suomettuminen, terve somettuminen!

Turha vaatimattomuus pois Kunnallinen itsehallinto täytti helmikuussa 150 vuotta. 6.2.1865 annettiin Suomen ensimmäinen kunnallisasetus ja se kuului näin: ”Me, Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi..” jne. Hieno muotoilu! Noin sen pitäisi mennä vieläkin! “Me, Aleksander Stubb, Puoluekokouksen armosta, Pääministeri ja Pääporvari koko Suomenmaan yli, Brysselin Juoksupoika sekä Suomen parhaimman NHL-skoutin Suora Jälkeläinen, Suomen Kirjakielen Kehittäjän Vävy ja Lännen Lokarin Kummipoika, Kaikkien vieraiden kielten kävelevä Sanakirja, Selfiekeppi, y.m., y.m., y.m...”

| 8

Kreikkailmiö Kreikka vaihtoi hallitustaan, eikä enää halua maksaa eurolainojaan takaisin. Lainat ovat nimittäin vanhentuneet hallituksen mukana, joka päästi maan talouden retuperälle. Kreikan uusi hallitus aikookin paikata valtion vajaata kassaa vaatimalla Saksaa maksamaan toisen maailmansodan aikaiset sotakorvaukset.

Alkoholiongelma Suomessa alkoholi ei aiheuta häiriökäyttäytymistä juuri kenellekään. Paitsi jos joku ehdottaa, että lasketaan keskioluen alkoholipitoisuutta yhdellä prosenttiyksiköllä.

Vapaaehtoisuden rajat Kansalaisaloite nosti keskusteluun ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että RKP on puolue, joka kannattaa yksilön valinnanvapauden lisäämistä... ja pakkoruotsia.

KVARTAALIN KOVIMMAT

#vainkepujuttuja @jussisallinenfi Mar 11 Kun illan on istunut demareiden kanssa, lienee ihan oikein aloittaa aamu Eteläranta kympistä #tasapaino @tepposakkinen Mar 8 Taas yksi #vaalikone runtattu kasaan. Palkitsen itseni katsomalla House of Cardsin loppuun. @joonaskontta Mar 8 Karstula, Suomi: Aamulla #Jyväskylä kauppakatu, sitten #Petäjävesi ja nyt #tupailta #Karstula’ssa. Tää on nimenomaan #vainkepujuttuja. #vaalit #ksmlvaalit @jussisallinenfi Feb 28 Haluaisin että nää äänet annettaisiin maakunnittain. Siellä saisi joku sanoa että “Hei Helsinki, täällä Pohjois-Karjala” #umk

Loikkausdraama Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, demaritaustainen Juhana Vartiainen loikkasi kokoomukseen ja suoraan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kuinka ollakaan, ei kulunut kuin päivä ja kokoomus hurautti Marxista vasemmalta ohi niin että sora pientareelta lensi puolueen naisjärjestön alkaessa ajaa miehille veroa pelkän sukupuolen perusteella.

@anssikekkonen Feb 7 Joensuu, Suomi: Hyvää #kepuristeily’ä kaikille! Paatti jaksaa ehkä juuri ja juuri kantaa 1800 kepulaisen poliittisen painoarvon. #vainkepujuttuja #olisinpa @anssikekkonen Feb 2 Viimeisimmän tiedon mukaan Sipilältä jää #uutisvuoto välistä @KettunenTuomas vaalitilaisuuden vuoksi. #vainkepujuttuja #politiikka @AsikainenKatja Jan 24 Toiminnanjohtaja @JanneTarima kouluttaa: “@Keskustanuoret organisaatio äärimmäisen monimutkainen mutta äärimmäisen helppo” #vainkepujuttuja @pesunriina Jan 22 Mistä tunnistaa lukio-opiskelijan puoluekannan? Kun se puhuu puheviestinnän päättökokeessa kyläkouluista #vainkepujuttuja @KKSundberg Jan 21 Onpa mukavaa mennä pitkästä aikaa kyläyhdistyksen kokoukseen #vainkepujuttuja @eskenut Jan 17 Johtokunta miettii vuoden toimintaa, ensimmäisenä ajatuksena navettavierailu. #vainkepujuttuja @MatiasOjalehto Dec 13 “@juhasipila: @JonnaMuurinen Some-koulutuksessa:)” Ai, näinkö tää toimii? ;) #vainkepujuttuja mukana #maakunnanmatias @tepposakkinen Dec 12 Isännöidään tunisialaisnuoria puoluetoimistolla. Lauloivat meille meneviä suufilaislauluja, me vastineeksi Nälkämaan. #vainkepujuttuja

| 9

5,2

BRUTTOKANSANTUOTE volyymin vuosimuutos, prosenttia

4,1 3,9

2,8 0,7

2,6 -1,4

-1,3

-8,3

2004 2005

2006

2007

2008 2009

2010

2011

2012 2013

Teksti: Jonne Maaninka Kuvitus: Pilvi Hyväri

Mihin voin äänestämällä

vaikuttaa?

änestäessäni osallistun päätöksentekoon, jolla on vaikutusta päivittäiseen elämääni. Eduskuntavaalien tulosten perusteella muodostetaan hallitus, joka määrittää seuraavan vaalikauden ajan suuntaa, johon Suomea viedään. Hallituksen politiikalla on vaikutusta esimerkiksi koulutukseen, talouden- ja työttömyyden hoitoon sekä ympäristöasioihin.

Pienet lukiot suurennuslasin alla Koulujen tulevaisuus on kuulunut polttaviin poliittisen keskustelun aiheisiin jo vuosikausia. Koulujen perkaaminen on osa nykyisen hallituksen valtiontalouden tasapainottamisohjelmaa. Tikun nokassa ovat olleet erityisesti lukiot. Säästöjä on etsitty ensisijaisesti lukioverkon karsimisesta ja koulutuksen keskittämisestä. Opiskelijamäärien vähetessä tarve pienten lukioiden toiminnan kriittiselle tarkastelulle on väistämätön. Hallituksen tavoittelemat suuret keskitetyt lukiot eivät kuitenkaan ole aina kustannustehokkain ja opetuksen laadun kannalta paras vaihtoehto. Esimerkiksi etäopetuksella voitaisiin koulutus järjestää edullisemmin.

Hidas talouskasvu kasvattaa nuorisotyöttömyyttä

tia Suomen kasvun laahatessa perässä 0,2 prosentin vauhdissa. Tänä vuonna Suomen kasvuvauhdin odotetaan pysyvän EU:n jäljessä. Kokonaistyöttömyyden ennustetaan Suomessa kasvavan samalla kun se muualla Euroopassa supistuu. Heikko talouskasvu näkyy kielteisesti työllisyydessä. Marraskuussa 2014 kokonaistyöttömyys hypähti 8,3 prosenttiin vuodentakaisesta 7,4 prosentista. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 18,8 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Keskustan tavoiteohjelmassa tavoitellaan Suomeen 100 000 uutta vihreän talouden työpaikkaa ja ylijäämäistä julkista taloutta vuosikymmenen loppuun mennessä. Talouskasvu on ensisijainen keino suitsia työttömyyttä.

Kohti vihreää kasvua ja parempaa kilpailukykyä Biotalouden, uusiutuvan energian ja materiaalitehokkuuden kehittämisen lisäksi Keskustan tavoitteisiin kuuluu vastaaminen työelämään ja väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin. Keskustan keinoja ovat muun muassa perhe- ja työelämän parempi yhteensovittaminen, talouskasvun vauhdittaminen panostamalla osaamiseen, liikenneväyliin ja tietoyhteiskuntaan sekä työurien pidentäminen.

Vasikka

Viime vuonna EU:n kokonaistuotannon kasvu oli 1,5 prosent-

| 10

Lähteet: ksml.fi, yle.fi, kaleva.fi,

Eläkkeet

4 546 500 000 €

Korkeakouluopetus ja tutkimus

3 204 192 000 €

lukiolaisopas.fi, tilastokeskus.fi, taloussanomat.fi, keskusta.fi

Eläkkeet ja korvaukset

4 692 983 000 € Kuntien tukeminen

8 487 981 000 €

Työttömyysturva

2 762 454 000 €

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

2 648 800 000 €

VALTION BUDJETTIPUU vuoden 2015 talousarvioesitys esimerkkejä menoista ja tuloista

Muut verot

2 853 000 000 € Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuotokset

2 853 000 000 €

Varallisuuden perusteella kannettavat verot (sis. ansiotuloverot ja pääomaverot)

Nettolainanotto ja velanhallinta

4 467 821 000 € Valtiovarainministeriön hallnnonala

12 069 000 000 €

2 751 567 000 €

Arvonlisävero

16 932 000 000 €

Valmisteverot (sis. mm. polttoainevero)

7 163 000 000 €

LUKIOT lukioiden jakautuminen opiskelijamäärien mukaan 2010

| 11

Teksti: Virva leväinen

Innostunutta maltillisuutta,

kaupunkilaista keskustalaisuutta Istanbul vuonna 2013. Nuori suomalainen vaihto-opiskelija todistaa mellakoita, jotka ravistelevat koko Turkin maata. Levottomat näkymät ja kotimaan perussuomalaisten nousu ajavat helsinkiläissyntyisen Santeri Lammen kotiin palattuaan järjestötoimintaan. Politiikka ja puolue ovat löytynyeet jo aiemmin, mutta epämiellyttävien kokemusten myötä on aika toimia itse.

laasti ajatuksistaan. Innostuneisuus paistaa läpi puheesta. Innostuminen kansanedustajaehdokkuudesta kävi myös nopeasti, Santeri kertoo naurahtaen. Kyselyt ehdokkuudesta ja sitä kautta osoitettu luottamus lämmittivät mieltä, ja hän oli valmis lähtemään mukaan.

Tielle kohti Arkadianmäkeä

Kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päivänpolitiikkaan heräsivät lukiossa. Opiskelualansa, politiikan tutkimuksen, Santeri löysin lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajan kautta. – Lukio-opettajani oli innostava. Hän käski minua hakemaan valtio-opin opiskelijaksi, ja kyllä tämä on mun juttu.

Aktiivisen ja määrätietoisen Santerin tie on tasoittunut nopeasti. Nyt hän on jo keskustan eduskuntavaaliehdokas Pirkanmaalla ja kampanja kulkee täyttä höyryä. Tänäänkin Santerilla on takana pitkä päivä vaalikoneiden täyttämisessä. Sitä ei tosin ehdokkaasta huomaa, sillä 25-vuotias edustajakandidaatti jutustelee hyväntuulisena ja kertoo vuo-

”Keskusta syntyi Suomen tarpeisiin”

Poliittisesti Santeri luonnehtii itseään maltilliseksi ajattelijaksi,

joka ei tahdo sitoa käsiään ideologisin perustein, vaan pohtia ja punnita eri vaihtoehtoja. Hän kiittelee, että keskustassa arvostetaan erilaisia mielipiteitä. Puoluevalinta ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, vaikka kotonakin politiikkaa oli puhuttu. Santeri tutki ja pohti eri vaihtoehtoja. Hän myöntää perhetaustansa olevan keskustalainen, mutta nuoruuden pienen kapinahengen takia keskusta joutui kaikkein kriittisimmän tarkastelun kohteeksi. Keskustaan hän lopulta päätyi.

Urbaanin keskustalaisuuden puolesta – Keskustan realistinen luontosuhde puhutteli minua. Vihreät arvot ja ekologisuuden koin tärkeiksi puoluevalintaa tehdessäni. Arvostan myös sitä, ettei keskustalaisuus ole laina-aate vaan se on aidosti syntynyt Suomen tarpeisiin. Ympäristöarvojen merkityksen huomaa muun muassa ehdokkaan vahvassa uskossa biotalouteen. Hän visioi yhteiskuntaa, jossa näkyy Suomen edelläkävijyys vihreän talouden saralla. Hän kuitenkin toteaa, etteivät visiot toteudu itsestään, vaan ne vaativat myös panostuksia ja investointeja. Kaupunkilaisena, ensin Helsingissä kasvaneena ja sitten Tampereella opiskelleena, Santeri kertoo miettineensä paljon puolueen maalaisimagoa sekä haja-asutusalueiden ja kaupunkien välistä vastakkainasettelua. – Haja-asutusalueiden ja kaupunkien eroa nostetaan ehkä jopa liiaksi esiin. Kyllä keskustalaisuus sopii myös kaupunkeihin.

Nuoriso elää nyt tehtävien päätösten mukaan Puhuttaessa tarkemmin ehdokkuudesta, nuori mies vakavoituu hieman. Eduskunta on osa edustuksellista demokratiaa, ja hänestä on tärkeää, että mukana on ihmisiä erilaisista taustoista, erilaisin kokemuksin. Lisäksi tämän päivän nuoriso elää elämänsä nyt tehtävien päätösten kanssa. Siksi on tärkeää, että ehdolla on myös nuoria. Nuoret ja opiskelijat nousevat usein esille ehdokkaan puheessa. Poliitikonalku haluaisi nähdä sivistyksen ja koulutuksen puolueen kärkiteemoina, sillä sivistysaate on hänestä yksi keskustalaisuuden ydinkohdista. Koulutuksen lisäksi hän kantaa huolta nuorten pääsystä työelämään. Santeri pohtii, kuinka yrittäjiä

tulisi tukea ensimmäisen työntekijän palkkauksessa ja tulisiko oppisopimusta kehittää koulutussopimuksen suuntaan. – Pahimmassa tapauksessa leikattaisiin nuorilta ja koulutukselta. Silloin sahaisimme omaa oksaamme, jolle rakennamme tulevaisuutta.

Vaikuttamista varapuheenjohtajana ja toimittajana Valinta kansanedustajaehdokkaaksi ei synny sormia napsauttamalla - ei liioin mielenosoituksia todistamalla. Vaikuttajan ura vaatii ruohonjuuritason osallistumista ja Santeri onkin uppoutunut järjestötoimintaan ja vaikuttamistyöhön perusteellisesti. Vaikka vapaa-aika kuluu myös urheillen ja kokkaillen, haukkaa politiikka eri muodoissaan suuren osan hänen ajastaan. Santeri toimii toista vuotta Pirkanmaan keskustanuorten puheenjohtaja. Vuoden alusta hän aloitti sekä Pirkanmaan keskustan varapuheenjohtajana ja Keskustanuorten liittohallituksessa. Vaikuttamista tapahtuu paitsi puolueen kautta myös kirjoittaen. Kirjoittamisesta Santerilla on paljon kokemusta oltuaan edelliskesän toimittajana Suomenmaassa. – Kannanotoilla ja mielipidekirjoituksilla voi herättää paljon keskustelua ja tehdä uusia avauksia. Sekin on vaikuttamista.

Seuraava hallitus saa paljon aikaan kokeiluilla Kansanedustajaehdokas moittii nykyhallitusta siitä, ettei se ole saanut paljoakaan aikaan. Suomen suunta ei muutu itsestään paremmaksi vaan siihen vaaditaan myös rakenteellisia uudistuksia. Ajatus kokeilevasta yhteiskunnasta innosta. Suomen ainaisista työryhmistä, selvityksistä ja muistioista tulisi siirtyä tekemiseen ja kokeiluun. – Yhteiskuntaa ei voi täysin ennustaa. Kokeilemalla hyväksymme tiedon rajallisuuden, mutta voimme myös saada läpimurtoja. Santeri näkee Pirkanmaalla valtavasti kokeilupotentiaalia. Osin korkeakoulujen myötä alueella on paljon tietoa ja osaamista, ja maakunta on kasvava ja vetovoimainen. Digitalisaatio ja biotalous ovat esimerkkejä uuden kasvun luojista koko Suomeen. – Pirkanmaalla on mahdollisuudet mihin vain!

Santeri Lampi, 25 Kotipaikka: Tampere Ala: Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, politiikan tutkimus Vaaliteemat:1. Kokeileva huomisen Suomi, 2. Koulusta töihin, 3. Hengittävä biotalous Slogan/ Motto: Tuhansien järvien maassa tarvitaan yksi Lampi www.santerilampi.fi Facebook: www.facebook.com/lampisanteri (poliitikkosivu) Twitter: Santeri_Lampi Instagram: lampisanteri

Teksti: Hannu Savolainen Kuvitus: Pilvi Hyväri

Aloitteita, haastamista ja lobbaamista

- mitä kansanedustajasi tekee pilaritalossa? Huhtikuussa pääsee äänestämään eduskuntavaaleissa. Jos hyvin käy, äänestämäsi ehdokas tulee valituksi Suomen Eduskuntaan. Seuraavasta selviää, miten kansanedustajasi vaikuttaa kotimaakunnan ja Suomen asioihin.

alintansa jälkeen kansanedustajat kokoontuvat valtiopäiville, joka on eduskunnan vuosittainen työjakso. Yleensä valtiopäivät avataan helmikuussa, ja ne kestävät seuraaviin valtiopäiviin saakka. Käytännössä eduskunta on istuntotauolla kesäisin ja jouluisin. Jokainen kansanedustaja kuuluu eduskuntaryhmään, jotka pääsääntöisesti muodostetaan puolueittain. Oma eduskuntaryhmä on oleellinen vaikuttamiskanava kansanedustajalle. Ryhmäkokouksissa sovitaan välikysymyksistä, kyselytuntien taktiikoista ja poliittisista avauksista.

Edustajien pitää olla yksimielisiä ryhmissään Yleensä eduskuntaryhmissä on ryhmäkuri eli kansanedustajien on noudatettava yhdessä sovittua linjaa, esimerkiksi hallituksen esitysten puolustamista ja niiden puolesta äänestämistä. Ryhmäkuria uhmaavat kansanedustajat joutuvat selittämään toimintaansa muulle ryhmälle. Joskus seurauksena voi olla sanktio, kuten varoitus tai määräaikainen erottaminen ryhmästä. Osa eduskunnan käsittelemistä asioista on ns. omantunnon kysymyksiä, joissa ei ole yhteistä linjaa, vaan kansanedustajat saavat äänestää vapaasti.

Istuen ja väitellen päivät pitkät Näkyvin osa kansanedustajan työtä on eduskunnan täysistuntoihin osallistuminen. Täysistuntoja pidetään yleensä neljä kertaa viikossa Eduskunnan Suuressa salissa. Niissä säädetään lait, käsitellään hallituksen talousarvioesitykset, keskustellaan ajankohtaisista aiheista

ja käydään kiivaita väittelyjä. Täysistunnot ovat keskeisin poliittisen keskustelun areena, joita tiedotusvälineet seuraavat ahkerasti. Torstain täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka aikana kansanedustajat voivat esittää kysymyksiä ministereille hallituksen ja ministeriöiden toiminnasta. Eduskuntaryhmät sopivat etukäteen, mistä aiheesta aikovat hallitusta hiillostaa. Kysymyksillä nostetaan esille pinnan alla muhivia aiheita tai kansakunnan huulilla olevia uutisia. Päästessään väittelemään ministerin kanssa kansanedustaja voi nostaa kannattajilleen tai vaalipiirilleen tärkeän asian tai epäkohdan politiikan polttopisteeseen.

Puhemies antaa luvan kysyä Puhetta täysistunnoissa johtaa eduskunnan puhemies, joka on tasavallan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen. Kokeneella kansanedustajalla on mahdollisuus päästä puhemieheksi tai varapuhemieheksi. Puhemiehistön paikat jaetaan yleensä kolmen suurimman puolueen kesken. Puhemiehillä on keskeinen rooli eduskuntatyön johtamisessa sekä kansliatoimikunnassa että puhemiesneuvostossa. Täysistuntoa johtaessaan puhemiehellä ei ole äänestysoikeutta.

Ennen täysistuntoa asioita viilataan valiokunnassa Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioaloitteet käytännössä käsitellään.

| 14

Valiokunnat ovat kansanedustajalle tärkeä vaikuttamisen kanava. Vaikka puolue olisikin oppositiossa, kansanedustaja voi niissä parantaa lakiesityksiä, kutsua keskeisiä asiantuntijoita kuultavaksi ja tarvittaessa kirjoittaa vastalauseita. Kansanedustajat pyrkivät jäseniksi valiokuntiin, joissa käsitellään heille tärkeitä asioita, vaikkapa maataloutta tai koulutusta. Valiokunnat antavat säädettävistä laeista mietinnön tai lausunnon, jotka siirtyvät täysistunnon käsiteltäväksi ja lopulta hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Merkittävimpinä valiokuntina pidetään EUasioita käsittelevää Suurta valiokuntaa sekä perustuslaki-, valtiovarain- ja ulkoasiainvaliokuntia.

Oma-aloitteinen edustaja tekee - aloitteita Kansanedustaja voi pyrkiä muuttamaan lainsäädäntöä tai nostamaan asioita poliittiseen keskusteluun aloitteiden avulla. Lakialoitteella kansanedustaja voi ehdottaa kokonaan uuden lain säätämistä tai olemassa olevan lain muuttamista. Lakialoite voi koskea esimerkiksi luokkakoon enimmäismäärää. Talousarvioaloitteella kansanedustaja ehdottaa talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavaa määrärahaa, kuten perustienpidon määrärahojen korottamista valtion budjetissa. Toimenpidealoitteella ehdotetaan, että hallitus käynnistäisi lainvalmistelun tai muun toimenpiteen.

Edustajat ohjailevat hallitusta kyselemällä kiperiä

edustaja voi tentata hallitukselta kantaa esimerkiksi kalastuksen byrokratian vähentämiseen. Välikysymyksellä oppositio pyrkii mittauttamaan hallituksen kannatuksen. Tavoitteena on kaataa hallitus ehdottamalla epäluottamusta johonkin poliittiseen kysymykseen liittyen. Välikysymykseen tarvitaan vähintään 20 kansanedustajan allekirjoitus. Yksittäinen kansanedustaja voi olla keskeisessä roolissa nostaessaan esille teeman, josta päätetään esittää välikysymys. Käytännössä hallitus kaatuu välikysymykseen erittäin harvoin, mutta kyseessä on järein ja näkyvin keino nostaa jokin yhteiskunnallinen epäkohta politiikan asialistalle.

Riihessä puidaan raha-asiat Eduskunta päättää vuosittain valtion meno- ja tuloarviosta eli budjetista. Loppukesän budjettiriihessä hallitus lyö lukkoon talousarvioesityksensä. Sitä ennen hallituspuolueen kansanedustajan kannattaa yrittää vaikuttaa siihen, että ministerit osoittaisivat määrärahoja tärkeisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Kyse on siis joko oman tai naapuripuolueen ministerin lobbaamisesta. Koko vaalikauden menokehykset päätetään pian eduskuntavaalien jälkeen kehysriihessä. Tuolloin sovitaan eri hallinnonalojen menojen maksimimäärät neljäksi vuodeksi. Myös tämä on tärkeä vaikuttamisen paikka kansanedustajalle.

Kirjallinen kysymys osoitetaan hallituksen ministerille. Sillä kansanedustaja pyytää lisätietoja hallituksen toimista ja valvoo samalla ministerien toimien laillisuutta. Usein kirjallisella kysymyksellä halutaan kuulla hallituksen kanta johonkin asiaan ja samalla nostaa esille kansalaisille tärkeitä teemoja. Kansan-

| 15

Joustoa

ja inhimillisyyttä yhteiskuntaan Teksti: Virva leväinen

– Oma ala oli hukassa ja tilanne ahdisti. Monet nuoret ovat samassa tilanteessa, kun hirveän nuorena pitäisi tietää, mitä haluaa isona tehdä, muistelee Monica Lamberg lukion jälkeistä aikaansa. Monica oli käynyt kotikunnassaan Orimattilassa peruskoulun ja lukion, mutta tulevasta tiestä ei ollut selvyyttä. Nuori nainen päätti pitää välivuoden ja muuttaa siskonsa perässä Tampereelle. Siellä hän teki töitä ja opiskeli samalla avoimessa yliopistossa.

Muutoksia kouluelämään oma kokemuksen kautta Peruskoulussa ja lukiossa opinto-ohjauksen määrään ja laatuun pitää kiinnittää huomiota. Monica kaipaa kouluihin myös enemmän yhteyksiä työelämään koko koulutien varrelle alkaen jo peruskoulun TET-harjoitteluiden lisäämisestä. Näillä helpotettaisiin sen oman jutun löytämistä ja myös työurien pidentämistä niiden alusta. Oman alansa Monica löysi avoimen yliopiston kautta välivuotensa aikana. Hän haki opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa Tampereen yliopistoon ja opinnot alkoivat vuonna 2011. Nyt 25-vuotias Monica Lamberg on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisterin tutkinto on työn alla.

Elämään lisää sisältöä keskustajärjestöstä Opintojen ja töiden lisäksi Monica kaipasi elämäänsä muutakin sisältöä. Sosiaalipolitiikan opintojen rinnalle hän halusi saada myös kokemusta, jota ei koulun penkkiä kuluttaen löydä. Alkuvuonna 2013 hän päätti tutustua poliittisten opiskelija- ja nuorisojärjestöjen toimintaan. Opiskelukaveri houkutteli mukaan Keskustaan. – Mietin, mikä olisi minulle oikea valinta, ja tutustuin eri vaihtoehtoihin. Luin ohjelmia ja opintojeni myötä erityisesti perhepoliittisen ohjelman linjaukset kiinnostivat. Koin, että Keskustan tavoitteiden takana pystyn itsekin seisomaan. Siitä lähtien hän on ollut tiiviisti mukana sekä keskustanuorten että keskustaopiskelijoiden toiminnassa. Kuluvan vuoden alusta hän on toiminut Tampereen opiskelevien keskustalaisten puheenjohtajana.

Arkadianmäeltä paikkaa tavoittelemaan Ehdokkuus näissä vaaleissa ei ollut itsestäänselvyys. Vaikka kiinnostusta kansanedustajan työtä kohtaan oli ollut, Monica epäili, että muun muassa menneen syksyn vaihto-opiskelu Tukholman yliopistossa olisi liian iso este ehdokkuudelle. Saamansa tsemppauksen ja hetken pohdinnan jälkeen hän kuitenkin päätyi tavoittelemaan paikkaa Arkadianmäellä.

Monica Lamberg, 25 Kotipaikka: Tampere

Joonas Könttä, 25 Kotipaikka: Jyväskyläläistynyt lieksalainen Vaaliteemat: 1. Monipuolisuutta, palkitsevuutta ja joustavuAla: Europarlamentaarikon erityisavustaja, utta opintoihin sekä työelämään, 2. Lisää opinto-ohjausta, yhteiskuntatieteiden maisteri työelämäohjausta ja perehdytystä, 3. Enemmän valinnanvaSlogan: ”Kaikki yhdessä Köntässä” pauksia yksinkertaistamalla tukijärjestelmää www.joonaskontta.fi Ala: Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, sosiaalipolitiikka

Slogan: Nuorta rohkeutta

Nettisivut: www.monicalamberg.fi Facebook: Monica Lamberg( poliitikkosivu) Twitter: MonicaLamberg

– Kun on avoin ja vastaanottavainen, on myös matala kynnys lähteä mukaan ja tarttua mahdollisuuksiin. Nuoret ja opiskelijat Lamberg nostaa kampanjassaan erityisesti esille. Elämänvaihe ja tulevaisuus ovat epävarmoja. Lambergista jokaisen on voitava suunnitella elämäänsä ja luottaa siihen, että elämä kantaa. – Haluan tukea sitä, että nuortenkin ääni kuuluu päätöksenteossa. Esimerkiksi opiskelijoille on olemassa väyliä vaikuttaa, mutta niistä täytyy tietää. Nuoria koskevissa asioissa on lähdettävä siitä, kuinka nuoret kokevat ja näkevät ne.

Eriarvoisuuden ja köyhyyden torjuja Sosiologiopiskelija haluaa vaalia suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Inhimillisyys nousee säännöllisesti esille hänen puheessaan. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa Monica on edistänyt opiskelijoiden hyvinvointia hyvinvointivaliokunnan jäsenenä. Monica haluaa torjua köyhyyden lisääntymisen ja eriarvoisuuden kasvamisen. Eriarvoisuus näyttäytyy entistä jyrkempänä jakautumisena hyvinvoiviin ja pahoinvoiviin ihmisiin. On tärkeää, että yhteiskunta jatkossakin tasoittaa perheiden erilaisten lähtötilanteiden eroja. Tämän vuoksi hän lapsilta ja nuorilta ei saa leikata, vaan Suomen taloutta pitää

tasapainottaa ennemmin sosiaalisten investointien kautta. Kun panostetaan ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen palveluihin, vältytään kalliilta korjaustoimenpiteiltä. Onhan se inhimillisempääkin. – Teemme poliittisia arvovalintoja, kun päätämme kenelle rahaa annetaan ja kuinka paljon. Emme voi velkaantua loputtomasti, sillä silloin syömme lastemme ja lastenlastemme pöydästä. Lamberg tuo esille, kuinka useissa kunnissa on tehty panostuksia ennaltaehkäiseviin palveluihin, ja toivoo muidenkin seuraavan esimerkkiä.

Joustoa ihmisten ja ympäristön tarpeiden mukaan Toinen kantava ajatus on joustavuus. Se heijastuu ehdokkaan puheesta niin työelämän kuin opiskelumaailman osalta. Monica ei haluaisi nähdä maailmaa, jossa 15-vuotiaana täytyy tietää ja valita oma alansa koko loppuelämäksi. – Ihmiset muuttuvat, maailma muuttuu. Jatkossakin täytyy olla mahdollisuus tarvittaessa vaihtaa alaa ja kouluttautua uudelleen. Joustavoittamista kaipaisivat myös opinnot. Lamberg kehittäisi muun muassa kesäopintoja ja yhteistyötä eri alojen välillä, ja ottaisi myös kolmannen sektorin mukaan opiskelumaailmaan.

Tavoitteina perustulo ja Tukholman maraton Monica haluaisi toteuttaa perustulokokeilun. Perustulo mahdollistaisi työn vastaanottamisen kaikissa tilanteissa. Se helpottaisi myös opiskelijoiden tilannetta. Nykyinen malli on opiskelijalle hankala. Työskennellessään opiskelijan täytyy pohtia ja laskea, kannattaako ottaa vastaan töissä lisätunteja, kun opintotuen tulorajat voivat ylittyä ja jäädä vaille opintotukea. Monicalla on kokemusta opintojen ja töiden yhdistämisestä. Ehdokas myöntää, että vapaa-aikaa jää politiikan, töiden ja opintojen jälkeen melko niukasti. Liikkumista hän kuitenkin kuvailee elämäntavaksi, ja myös kavereita ja perhettä ehtii onneksi tavata. Kampanjoinnin vastapainoksi Monica harjoittelee toukokuiselle Tukholman maratonille. – Kyllä tavoitteita täytyy olla, Monica Lamberg naurahtaa.

Teksti ja kuvat : Eeva Kärkkäinen

Tehkää Suomesta aidosti

tasa-arvoinen maa

yt pistit pahan, naurahtaa Sami Helle, kun häneltä kysyy kuka hän oikein on. Hetken miettimisen jälkeen vastaus tulee kuitenkin

varmasti. – Kohta 42-vuotias perus suomalainen muusikko. Ja tietenkin keskustalainen. Vaikka Helle vakuuttaa elävänsä normaalia elämää, ihan tavallisesta tyypistä ei ole kyse. Hän on muun muassa esiintynyt Vähän kunnioitusta –elokuvassa ja maailmalla palkintoja niittäneessä dokumenttielokuvassa Kovasikajuttu. Ne ovat kuitenkin pikkujuttuja tammikuiseen uutispommiin verrattuna: Helteen työpaikka, Pertti Kurikan Nimipäivät –bändi, valittiin edustamaan Suomea Euroviisuissa. – UMK:n jälkeen elämä on muuttunut, Helle tunnustaa. Hän kertoo miettivänsä sanomisiaan aiempaa tarkemmin. – Yritän suojella mun perhettä, tyttöystävää ja läheisiä ystäviä,

että ne ei joutuis mun kautta kärsimään mediassa, enkä anna roskalehdille haastatteluja. Helteen musiikki-innostus syttyi 25-vuotiaana Resonaarimusiikkikoulussa. Hän kieltää olleensa erityisen musikaalinen, mutta päättäneensä kokeilla alaa päästyään tutustumaan kuvionuottimenetelmään. Menetelmässä nuotit merkitään konkreettisesti muotojen ja värien avulla. Merkintätavan ansiosta soittaminen onnistuu perinteisiä menetelmiä nopeammin ja motivoivammin. – Huomasin, että tää on hauskaa ja helppoa. Sillä tiellä nyt olen, Helle muistelee. Matkan varrella instrumentti vaihtui pianosta bassoon ja musiikkityyli jazzista punkiin. Uuden Musiikin Kilpailuun osallistuminen oli Helteen mukaan muiden ajatus, mutta hän ei pannut vastaan, kun idea heitettiin ilmoille. Voittoon hän ei kuitenkaan uskonut. | 18

– Yritin sanoa, että nyt vähän jarrua päälle. Liikaa jarrua ei onneksi painettu, sillä nyt luvassa on astetta isompi yleisö ja suuntana Itävalta. Euroviisukevät tarkoittaa Helteelle sitä, että hänen toinen rakas harrastuksensa, politiikka, jää vähemmälle. 12 vuotta sitten keskustan toimintaan mukaan lähtenyt Helle teki puoluevalinnan huolellisen harkinnan jälkeen. Hän tutustui puolueisiin netissä, ja tunnisti omat ajatuksensa keskustan tavoitteissa. Tapahtumissa käydessä Helteen valinta varmistui. Hän sanoo tykästyneensä siihen, että sai olla järjestössä oma itsensä. – Tuntui, että nyt olen kotona, tämä on se minun paikka, Helle muistelee puoluevalinnan tekemistä. Vaalitoiminta on tullut vuosien varrella Helteelle tutuksi useammista vaaleista. Hän harmittelee, että ehtii tänä keväänä aiempaa harvemmin kampanjoimaan keskustan teltalle. ¬– On kivaa olla tuolla ihmisten kanssa ja nähdä politiikka läheltä, Helle perustelee. Aina poliittinen osallistuminen ei ole ollut juhlaa. – Viime eduskuntavaalit oli ne katastrofivaalit, niitä ei unohdeta, Helle nauraa, mutta vakavoituu sitten. Neljä vuotta sitten tapahtuneen rankan vaalitappion jälkeen hän ei ollut ylpeä puolueestaan. – Haluan, että me pärjätään näissä vaaleissa paremmin kuin viime vaaleissa, Helle sanoo. Vaalivoiton povaajia Helle kehottaa laittamaan jäitä hattuun. – En usko sitä ennen kuin näen ne prosentit. Suomi on siitä hassu maa, että tulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, hän muistuttaa. Bändikavereiden kanssa politiikka aiheuttaa välillä sanaharkkaa. – Meille on tullut aika paljonkin riitoja, varsinkin Kartsin kanssa, Helle tunnustaa tarkoittaen PKN:en laulajaa Kari Aaltoa. Helle sanoo ymmärtävänsä ihmisiä, joita politiikka ei innosta. Se ei kuitenkaan oikeuta puhumaan pahaa poliitikoista. Hän kertoo monen keskustapoliitikon tulleen vuosien varrella tärkeäksi. – Esimerkiksi Laanisen Timo, kunnioitan häntä. Kaikkia poliitikkoja Helle ei kuitenkaan ymmärrä. Hän kertoo arvostuksensa rapisevan, jos poliitikko on negatiivinen esimerkiksi vammaisia tai vanhuksia kohtaan. Helle ei hyväksy rasismia tai vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä. – Me kaikki asutaan Suomessa. Maahanmuuttajatkin asuu Suomessa. Jos ne on asunut täällä vaikka kymmenen vuotta, silloin ne on mun silmissä suomalaisia, ymmärrätkö, Helle tulistuu. Hän korostaa etteivät vamma, vanhuus tai etninen tausta tee ihmisestä pahaa tai vähemmän arvokasta. – Jos puhuu kunnioittavasti ja lämmöllä toisista on hyvä ihminen.

- Suomi on siitä hassu maa, että vaalitulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, Sami miettii.

Helle toivoo, että eduskuntaan pyrkivät ja sinne pääsevät sitoutuisivat tekemään suomesta aidosti tasa-arvoisen maan. – En voi olla tasa-vertainen kansalainen, ennen kuin laki itsemääräämisoikeudesta menee eduskunnassa läpi, Helle kertoo. Hän vaatii että kehitysvammaiset otetetaan mukaan politiikkaan: töihin ja valmistelemaan heitä koskevia lakeja. – Jos haluatte oikeesti tehdä hyviä päätöksiä, menkää paikkoihin missä ne ihmiset, joita päätökset koskettaa ovat, Helle suosittelee. Vaikka politiikka on välillä vaikeaa, kehottaa Helle jokaista äänestämään. Hänen mielestään ihmiset voisivat katsoa itseään peiliin, kun miettivät miksi Suomella menee huonosti. –Halutaanko, että Suomi on Kreikka kakkonen? Mulla on sellainen tunne, että niin käy jos jatketaan tähän suuntaan ja leikataan vääristä paikoista, hän ennustaa. Helteen mielestä Suomi on nyt kipeä ja ainoa tapa parantaa Suomi on äänestää. – Jos ei äänestä ei voi valittaa. Mulle on turha tulla valittamaan esimerkiksi työttömyydestä, jos ei ole äänestänyt. Nuorille, jotka kohtaavat syrjintää ja vähättelyä Helteellä on selkeä neuvo. – Tee mitä haluat. Helteen mielestä ihmisillä pitää olla unelmia, ja niitä pitää aktiivisesti jahdata. – Mulla oli unelma päästä muusikoksi, enkä todellakaan tiennyt, että pääsisin vielä euroviisuihin. Nyt unelmoin, että pääsen vielä joku päivä kansanedustajaksi, Helle kertoo. Hän iloitsee, että on saanut ympärilleen ihmisiä, jotka uskovat samoihin unelmiin. Uraansa aloittelevia Helle kehottaa menemään rohkeasti mukaan itseään kiinnostavaan toimintaan, oli se musiikkia tai politiikkaa, ja harrastamaan sitä ahkerasti. – Ei kukaan tule sua sieltä sängystä hakemaan.

| 19

Teksti ja kuvat : Jukka Koivula

Teksti: Juhani Ojalehto

Luokassa näkee

yhteiskunnan eriarvoistumisen

avusumuinen Peking puolitoista vuotta sitten. Hämeenkyröläinen Jouni Ovaska ihmettelee hallittua kaaosta, silminnähtävää saastetta ja sitä, että hänen ennestään tuntematon isäntänsä tuntee miehen taustat. Ehkei sen pitäisi olla ihme, sillä Jouni vierailee kaupungissa Kiinan kommunistisen puolueen kutsusta. Vaikka maan tiukka kontrolli on tunnettua, erityisen syynätty olo Jounilla ei kuitenkaan ole. Tällä tavalla Kiinassa, hän naurahtaa. – Hyvä, että isäntä tuntee vieraansa! Jokaisen meidän taustat oli tutkittu ja Suomen tilanne tiedettiin, he olivat selvittäneet muun muassa gallupit. Seurue koostui pohjoismaisista nuorista vaikuttajista, joihin Jouni lukeutui Keskustan edustajana. Vierailulla kommunistinen puolue halusi kertoa, kuinka maailman väkirikkain valtio toimii, millaista on maatalous ja miltä näyttää esimerkiksi maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja.

Kiina avautunee pikkuhiljaa Nyt kansanedustajaehdokkaana oleva Jouni muistelee Kiinan matkaa äärettömän hienona. Suomen rakenteiden uudistukset tuntuvat näpertelyltä, kun vertaa kaukoidän nousevaan mahtiin, jossa koko kansa sitoutetaan valtavien muutosten taakse. – En tosin tiedä demokratiasta siellä, mutta jotenkuten sitä hommaa vain pitää hallita. Kiinassa toimii sensuuri ja esimerkiksi Facebook on kielletty ja estetty. Siitä huolimatta nuoriso käyttää sitä, estot kiertämällä. Politiikkaa pyritään maassa avaamaan, jopa korruptioepäilyjä nousee julkisuuteen. – Mietin siellä, että uskaltaako kysyä mitään, mutta oppaat, jotka olivat puolueen jäseniä, yllättäen rohkaisivat siihen. He sitten joko vastasivat tai eivät ja kiertelivät kuten meilläkin poliitikot, Jouni hymähtää.

| 20

Jouni Ovaska, 28 Kotipaikka: Hämeenkyrö Ala: Luokanopettaja Teemat: Onnellinen Suomi sen ympärille rakentuvat Työ, koulutus, palvelut, talous nettisivut: jouniovaska.fi some: facebook, twitter: @JouniOvaska, #onnellinensuomi

Tulevien sukupolvien asema mietityttää Jounikin on poliitikko, hän on Keskustassa tärkeässä asemassa puoluevaltuuston puheenjohtajana. Nyt poliitikon suorapuheisuus ja tarinointitaipumukset ovat puntarissa. Ainakaan idän äärimmäinen eksotiikka ei kertoman mukaan tuottanut mitään tyypillistä heräämisen kokemusta. Oikeastaan vain myrkyllinen savusumu oli asia, joka huolestutti Jounia, mutta se ei nostanut ympäristöaiheita arkea suuremmiksi. – Ne tulevat luonnostaan. Huoli ympäristöstä pitäisi olla kaikilla poliitikoilla takaraivossa. Tulevia sukupolvia silmälläpitäen. Tulevat sukupolvet ovat Jounin huolena ja vastuulla ammatillisistakin syistä. Hän toimii musiikkiluokan opettajana Tampereella. – Kouluelämässä näkee eriarvoistumista läheltä. Sitä tapahtuu väestöryhmittäin, ikäryhmittäin, alueittain. Kaupungin sisälläkin eriydytään. Kehitys pitää pysäyttää.

Taustojen ei tarvitse periytyä Eriarvoistumista voidaan Jounin mielestä hillitä kouluihin panostamalla. Pitää myös huolehtia siitä, että lapset pääsevät harrastuksiin ja perusarki sujuu. – Näkemykseni eroaa vasemmistosta siten, että velaksi elämiselle pitää laittaa stoppi, autetaan yrittäjyyttä ja jaetaan sieltä tulevasta kasvusta hyvinvointia. Tulevalla vaalikaudella pitää tehdä säästöjä, mutta pidetään huoli siitä, ettei kukaan putoa kelkasta sen takia. Siinä missä eriytyminen, myös Ukrainan kriisi näkyy Jounin mukaan kouluissa melkein päivittäin. Moni oppilas pitää Venäjää pahana ja Vladimir Putinia hulluna diktaattorina. – Puheet kotona näkyvät koulussa. Yritäpä siinä sitten selittää. Oppilaat ovat kyllä äärettömän fiksuja, mutta uutiset luetaan helpommin otsikkotasolla kuin sisäistettäisiin kokonaisuus. Yhdellä kertaa oppilas keksii kysyä, että pitääkö liittyä Natoon, ja toinen taas kysyy, että mikä Nato on. – Tuossa eriytyminen näkyy hyvin. Perheiden taustat ja vanhempien koulutustaso näkyvät oppilaassa. Ne eivät saisi olla perinnöllisiä, esimerkiksi minun vanhemmistani kumpikaan ei ole korkeakoulutettu ja minä olen kasvatustieteiden maisteri. Näin sen pitää olla, että on mahdollista ponnistaa sinne, mihin henkiset kyvyt riittävät.

Vähemmän ruotsia, enemmän taidetta ja taitoa Isona epäkohtana Jouni näkee sen, että Suomessa saman koulujärjestelmän oppilaat voivat saada eri määrän opetusta. – Oppilas voi saada tietyissä paikoissa lukukauden verran enemmän opetusta koulu-uransa aikana kuin jossain toisessa paikassa. Pitäisi harkita vähimmäistuntimäärien nostamista. Mitä aineita tarvitaan ja mistä pitäisi leikata? Jounin mielestä toisesta kotimaisesta. – Ruotsin opetuksesta voidaan vähentää. Se tulee kuudennella luokalla pakolliseksi, mikä on aivan tarpeetonta. Se vie tuntimääriä muualta. Kuntosalin ja lenkkeilyn harrastajan mukaan tilalle sopisi ehdottomasti liikunta. – Taide- ja taitoaineet eli musiikki, käsityöt, liikunta ja kuvataide ovat syy siihen, miksi Suomi on menestynyt. On opetettu muutakin kuin lukemista ja laskentoa.

Pikku-Jouni laittoi opettajan lujille Jouni pysähtyy huvittuneena miettimään, mistä hänen tarpeensa vaikuttaa asioihin on lähtenyt. – Olen epäillyt vanhempiani, koska he eivät ole mitenkään mukana politiikassa! Olen miettinyt, olenko oikeasti kreikkalainen, koska kuulin muistuttavani Kreikan pääministeri Alexis Tsiprasia, hän nauraa. Todellisuudessa Jounin poliitikkouralle kylvettiin siemenet samassa paikassa, missä hän on nyt töissä: luokkahuoneessa. – Olin kuudennella, ja meillä oli vilkas luokka. Opettaja kielsi yhtä oppilasta sanomalla, että jos et ole kunnolla, et pääse ruokailuun. Olin lukenut Valituista Paloista perusoikeuksista, ja tiesin, että kaikilla on oikeus ruokaan. Sanoin sen koko luokan kuullen, ja opettaja joutui perääntymään, hän muistelee vaikuttamiskokemusta. Alakouluajoista on kuljettu pitkästi vaikuttajan polkua. Se on tuonut eteen kiinnostavia kansainvälisiä ympäristöjä, Kiinan lisäksi muun muassa kokoustamista Kroatiassa ja viime syksynä YK:ssa New Yorkissa. – Reissut eivät ole syy tehdä tätä, mutta ne ovat mukava lisä. Diplomaatin ura voisi olla hieno... Puisevana pidetyssä politiikassa tulee vastaan muutakin kuin Hämeenkyrön paikallispolitiikkaa. Vaikka tärkeää se on sekin. Onhan Jouni Ovaska omien sanojensa mukaan ensisijaisesti hämeenkyröläinen.

KASVUN PAIKKA

Kasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

Keväältä 2010, jolloin Carita oli Nepalissa Keskustanuorten edustajana Demon ja UNDP:n kehitysyhteistyödelegaatiossa.

Teksti : Maija Tahkola Kuvat: Carita Maisilan arkistot

Eväitä työelämään,

rinnallakulkija kotielämään Carita Maisila on uunituore äiti, kunnanjohtaja ja entinen johtava keskustanuori. Hän joutui puolueen takia työttömäksi, mutta sai nuorisojärjestöltä paljon. Jopa enemmän kuin voisi kuvitella.

| 22

eskustanuoret toivat puoluepolitiikan elämääni. En ole varma milloin se perusjuttu, vaikuttaminen, astui kuvioihin, mutta se johti kuitenkin Keskustanuoriin. Vuonna 2005 vietettiin juhlaliittokokousta Turussa, kuten muuten ilmeisesti tulevanakin juhlavuotena... En suoraan sanoen muista mikä tai kuka minut sinne Turkuun johdatti, mutta sieltä itseni kuitenkin löysin. Sitä seurasi sitten Elokoulu Rantasalmella. Muistan istuneeni yksin jollain juna-asemalla, ”kai mut joku tulee täältä hakemaan” -miettein. Ja niinhän ne tuli. Keskustanuoret nimittäin, ja siitä se nyt viimeistään sitten lähti.

Se tuttu tarina – kaikkeen mukaan Varsinais-Suomessa vaikuttaminen jäi osaltani lyhyeksi, sillä opintoni veivät minut Tampereelle, Pirkanmaalle. Opiskelijapolitiikka ja Keskustanuoret värittivät arkeani melkoisesti. Olin ylioppilaskunnan hallituksessa koulutuspoliittisena vastaavana, ja toimin samalla Pirkanmaan nuorissa ja opiskelijoissa. Hallitusvuosi oli äärettömän opettava: oli suorastaan hämmentävää nähdä ja kuulla miten ihmiset voivat ajatella niin eritavoin, olematta kuitenkaan kukaan väärässä.

Tie toiminnanjohtajasta eduskunta-avustajaksi Hallitusvuoden jälkeen aloitinkin sitten Pirkanamaalla nuorten toiminnanjohtajana. Monta rautaa oli tuolloinkin tulessa, sillä eipä aikaakaan kun olin jo kuntaliitossa projektiluontoisissa töissä. Vauhti jatkui melkoisena, sillä vuonna 2009 tulin valituksi Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi, jossa vierähtikin kaksi vuotta. Työt kuntaliitossa vaihtuivat myös kansanedustaja Timo Kauniston eduskunta-avustajaksi. Olin nuorisopolitiikassa siis melkoisen syvällä tuohonkin aikaan.

KASVUN PAIKKA

taaksepäin...

Vaalitappiossa oli henkilökohtaisen voiton siemen Vuoden 2011 eduskuntavaalit, tai tarkemmin sanottuna itse se vaali-ilta on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Tunnelma oli lamaannuttava, silloin kyllä oppi miltä tuntuu kun ei menekään niin hyvin. Tietysti koko puolueen tulos oli surullinen, mutta tuo ilta teki minusta myös työttömän. Tähän asti uusia haasteita oli tullut mukavalla tahdilla. Tuolloin päätin, että nyt on minun aikana jättää avustajan työt, tehdä gradu ja alkaa etsiä ihan oman alan töitä. Hyvinhän siinäkin siis kävi. Tuo vaali-ilta ei tokikaan tarkoittanut että puoluetta olisin jättänyt. Ei suinkaan, mutta oman uran kannalta tuli tehdä seuraavia siirtoja.

Nuorten nousu varapuheenjohtajiksi jäi mieleen Jos oli tuo vaali-ilta sellainen huonompi kokemus, löytyy niitä hyviä senkin edestä. Parhaimpana nyt tietysti Lahden puoluekokous. Nuorten ehdokkaiden menestys varapuheenjohtajavaalissa oli äärettömän mieleenpainuvaa ja hienoa. Oli upeaa saada olla osa sitä, ja kokea siinä hetkessä ja tilanteessa sellaista yhteisöllisyyttä. Nyt virkamiehenä sellaista osallisuutta ja sitä tunnetta - yhteisöllisyyttä - kyllä kaipaakin.

Lumimyrskystä löytyi puoliso Ikimuistoisten iltojen ja tapahtumien ja mieleenpainuvien keskustelujen lisäksi Keskustanuorista olen saanut paljon ystäviä. Yhtenä tärkeimmistä oman aviomieheni, lapseni isän. Tapasimme ensimmäisen kerran Lumimyrkyssä Himoksella, kutakuinkin viisi vuotta sitten. Että empä olisi oikeastaan enempää voinut kuvitellakaan...

Kunnanjohtajana tarvitsee erilaisuuden ymmärtämistä Varapuheenjohtaja vuosina mentiin pitkin Suomenmaata omien kanssa, mutta äärettömän paljon tehtiin myös yhteisiä juttuja muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Erilaisuuden ymmärtäminen sai jälleen ihan uusia ulottuvuuksia ja tuota taitoa olenkin tarvinnut nykyisessä työssäni kunnanjohtajana. Uraani ajatellen Keskustanuoret ovat muutenkin antaneet paljon. Olen uskaltanut tarttua käsillä oleviin haasteisiin ja tilaisuuksiin. Ystävien antama tuki ja kannaustus on ollut liikuttavaa ja eteenpäin vievää. Toisaalta, kyllähän siinä järjestössä toimiminen tarjosikin töitä ja tekemistä aivan erityisellä tavalla: urapolkuni on mennyt suunnittelemattomasti mutta jatkuvasti eteenpäin. Silloinkin, kun on ajatellut että askelia olisi otettu

Seinäjoen valtuuskunta vuodelta 2009. Kuvassa lisäkseni Annika Saarikko, Tarja Anttonen ja Hanna Torvasti

| 23

LIFESTYLE: HARRASTUS

Teksti ja kuva: Samuel Satomaa

Snoukka ja mรถkkeily - maaku

| 26

LIFESTYLE: DIY-KITARA

untien lajit R

Runsaasti lunta ja lämpötila nollan tuntumassa, sähkökiukaan sopivan kuivat löylyt ja lomafiilis. Vasta voideltu lauta liukui hyvin heikosta kelistä huolimatta. Hymy hiipi huulille ihan huomaamatta niin rinteessä kuin mökin sohvalla rötvätessä laskupäivän jälkeen. Ajatuksissa pyöri lähinnä se, että kelkkaileeko vai lasketteleeko seuraavana päivänä, eivät arkiset rutiinit ja työstressi. Vaikka arki kaikessa tasaisuudessaan on mukavaa, pystyy siitä pienen irtioton jäl-

keen nauttimaan paljon paremmin. Laskettelukeskukset ovat oiva osoitus siitä, että syrjäisempääkin Suomea tarvitaan. Mielikuvani mukaan pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia pyörittävät rakennusyhtiö Kontio ja kuvassa näkyvä hiihtokeskus Iso-Syöte. Näin on varmasti monessa Lapinkin kunnassa, niin kauan kuin lumi pysyy ja päättäjät eivät aja sieltä ihmisiä ulos.

| 27

Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

Kyyditykset

yyyditykset ovat terminä varmasti jollainlailla tuttuja kaikille kouluhistoriansa kohtuullisesti suorittaneille. Äärioikeistolainen Lapuan liike kyyditti 1930-luvulla vasemmistolaisia ja sellaiseksi kuviteltuja ihmisiä väkivaltaisesti aina itärajalle asti. Kuuluisin kyyditettävä oli tietenkin nuoren tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg. Myös monia maalaisliittolaisia poliitikkoja uhkailtiin. Maalaisliitto-keskustankin historiaan kuuluvat kyyditykset. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin aivan toisenlaisia kuin lapualaisten. Maalaisliitto-keskustassa kyyditykset ovat olleet paikallisten puolueaktiivien tarjoamia ilmaiskyytejä äänestyspäivinä äänestyspaikalle. Ideana tietenkin on ollut saada nukkuvat uurnille ja parhaimmillaan äänestämään keskustaa.

Kuulemani mukaan vielä nykyäänkin ainakin Pohjois-Pohjanmaalla joissain maalaispitäjissä tämänkaltaista kyyditystä vieläkin harrastetaan.

Sanomattakin on selvää, että vielä muutama vuosikymmen sitten kyydityksillä oli maaseudulla vielä merkitystä. Yksityisautoilu oli vielä harvojen herkkua, tiet olivat huonoja ja osa saattoi vielä asua ihan tiettömän taipaleenkin takana. Nykyään heikot kulkuyhteydet eivät ole äänestämisen es“Nykyään heikot teenä. Henkiset esteet ovat nousseet entistä korkeammiksi. kulkuyhteydet eivät ole

äänestämisen esteenä. Henkiset esteet ovat nousseet entistä korkeammiksi.”

Oma isänikin tunnustautui olleensa mukana kyydittämässä 1960-1970-luvuilla syrjäkylien asukkaita vaaliuurnille. Vaan täysin onnistunutta tuokaan toiminta ei aina ollut. Joskus kyyditettävät vain nauroivat kyyditsijöilleen vaalitoimituksen jälkeen, kun ääntä ei oltukaan annettu sille oikealle ehdokkaalle. Eikä kyyditseminen itsessäänkään ollut mitenkään pyyteetöntä toimintaa. Taloista joidenka asukkaiden tiedettiin kannattavan muita puolueita ei edes menty kyytiä tarjoamaan.

Nykyajan vastine kyydityksille voisi olla vaikka taloyhtiön yhteiskävely äänestyspaikalle. Taloyhtiön aktiivinen asukas kävisi vain vaalisunnuntaina kilauttelemassa ovikelloja ja pyytämässä mukaan äänestämään. Voisipa äänestyksen jälkeen tarjota vaalikahvitkin mukaan lähteneille naapureille. Ihmetystä, epäilyä ja jopa pilkkaa tällainen nykyajan kyydittäjä varmasti kohtaisi, mutta jokainen ääniuurnille houkuteltu kansalainen on kuitenkin kansanvallan toteutumisen kannalta valtavan tärkeä. Meillä jokaisella kun on vain se yksi ääni. Ja sen äänen arvo on yhtä arvokas riippumatta siitä, minkä värisellä kynällä se on lappuun piirretty.

| 28

MURKINA

TAKE IT AWAY! ITSE TEHDYT KOLMIOLEIVÄT (8 LEIPÄÄ) leikattavaa siemenleipää tai mitä tahansa mieluista TÄYTE • 1 punainen paprika • ½ kurkkua • 2 tomaattia • 1 prk hyvää tonnikalaa • 50g maustamatonta tuorejuustoa • ½ dl maustamatonta jogurttia • 2 dl raejuustoa • 2 tl rouhittua mustapippuria • 1 tl basilikaa, oreganoa tms. maustetta salaatinlehtiä

Teksti ja kuva: Tiila Maaninka

Onko sinulla kiire? Istu hetkeksi nauttimaan kanssani maukkaasta kolmioleivästä. Jos et ehdi, nappaa tästä mukaasi. Takeaway-tiskien kolmioleiville on vaihtoehto. Itse tehden saat edullisia, terveellisiä ja juuri omia makunystyröitäsi hiveleviä välipaloja.

1. Pilko paprika, kurkku ja tomaatti pieniksi paloiksi (3mm x 3mm) 2. Valuta ylimääräinen öljy pois tonnikalasta.

PS. Valitessasi täytteen tonnikalaa varmista, että se on pyydystetty eettisesti. Käytä tuotetta, jossa on MSC-sertifikaatin sininen kalamerkki. Se tarkoittaa, että kalajalostamo ei harjoita ryöstökalastusta ja sen vedenalaiselle maailmalle aiheuttamat vahingot on minimoitu. Esimerkiksi JohnWest-merkiltä saa tonnikalafilétä, joka on kalastettu yksittäin perinteisellä vapakalastuksella ja pitämällä tarkasti kiinni kalakannoille asetetuista kiintiöistä.

3. Sekoita kasvikset, tonnikala, tuorejuusto, jogurtti ja raejuusto tasaiseksi täytteeksi. 4. Mausta täyte. Maistele ja mausta lisää makusi mukaan. 5. Leikkaa leivästä sopivan ohuita siivuja. 6. Levitä täyte ja salaatinlehtiä kahdelle leipäsiivulle. 7. Paina leipäsiivut toisiaan vasten ja pakkaa mukaan!

| 29

Lehtemme lähti painoon Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3. Puheenjohtajamme Säkkisen taiteilemalla piirroksella haluamme muistaa kaikkia upeita kepumimmejä ympäri Suomen!

Teksti ja kuvat: Mirjami Alanko

IRTI JUURISTA:

Glasgow - rakas vihreä paikka

Glasgow, Skotlannin suurin kaupunki, jää suotta usein pääkaupunki Edinburghin varjoon. Sopivan pienestä koosta huolimatta täältä löytyy nähtävää museoista konserttisaleihin ja ulkoilualueisiin. Glasgowlaiset ovat syystäkin ylpeitä kaikkien saatavilla olevasta kulttuuritarjonnastaan; täällä olevat yli 20 museota ja galleriaa ovat kaikki pääsymaksuttomia. Vaikeaselkoisen aksentin lisäksi täkäläiset ovat tunnettuja ystävällisyydestään, joka ulottuu myös suomalaiseen vaihto-opiskelijaan.

Opiskelijoiden, pienten kahviloiden ja putiikkien West Endiä kutsutaan usein Glasgow’n toiseksi keskustaksi. Täällä sijaitsee myös minulle tutuksi tullut yliopiston kampusalue, jonka vaikuttavin osa on viktoriaaninen päärakennus kirkkomaisine saleineen ja holvikäytävineen. On helppo ymmärtää, miksi sitä aikoinaan harkittiin Harry Potter -elokuvien kuvauspaikaksi.

Glasgow nimen osuva gaelinkielinen edeltäjä on vapaasti käännettynä Rakas vihreä paikka. Kaupungin yli 90 puistoa ovat näin talvellakin ahkerassa käytössä houkutellen ihmisiä nauttimaan orastavasta keväästä, ulkoiluttamaan koiriaan tai ruokkimaan oravia. Retkeilynhaluista matkaajaa odottavat lisäksi lähellä aukeavat karun kauniit nummet.

KULTTYYRIA

Rikolliset apuna elämän palapelissä

Teksti: Juhani Ojalehto

äjähdys vavisuttaa Saimaan jyrkkiä rantoja. Kaksi meksikolaismiestä vetäytyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaalta maalatulta kalliolta. Paikalle tulevat poliisi ja heidän kanssaan ristiriitoihin ajautuva Räjähdystutkimuskeskus. Räjähdystutkija Sandra Niemelle kohde on erityinen, sillä hän on edesmenneiden arkeologivanhempiensa kanssa viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa näillä kalliomaalauksilla, jotka nyt kiinnostavat jostain syystä aina Meksikossa asti. Veren jäljet on kirjoittanut nuori esikoiskirjailija Salla Sivula, jonka kerrotaan takakannessa omaavan vahvat tunnejuuret. Niistä todistaa kirjan tarkka ja herkkäotteinen ihmissuhdekuvaus. Päähenkilö Sandran menneisyys ja suhteet muihin henkilöihin nousevat jopa keskeisemmiksi juonenhaaroiksi kuin itse räjähdyksen ja julman meksikolaisen

rikollispomon mysteeri. Lajityypiltään dekkariksi nimetty Veren jäljet ei muistuta perinteisiä salapoliisijännäreita, kuten Agatha Christien seurapiirimurhia tai Raymond Chandlerin kovaksikeitettyjä etsivätarinoita. Se on lähempänä kotimaista Ilkka Remestä, jonka tarinoissa yhdistyvät usein tavalliset ihmiset, moderni teknologia ja kansainvälinen rikollisuus. Kerronta on hyvin kuvailevaa ja ympäristöä Sivula maalaa varsin romantisoidusti. Perehtyneisyys tekniseen tutkintaan näkyy ja tuntuu. Hän osaa myös lopettaa luvun ammattimaiseen tyyliin niin, että lukijan tekisi mieli jatkaa edelleen. Joitain ongelmiakin on. Erityisesti alkupäässä Sivula haparoi samoin kuin Remes: mysteeri on syvä ja siitä paljastetaan osia niin vähän kerrallaan, että lukija käy malttamattomaksi.

Seuraavalla kerralla Sivulan on tehtävä valinta kirjoittaako ihmissuhdetrilleri vai uskaltaako ottaa ihmisiä hengiltä. Salla Sivula: Veren jäljet Kustannus Ves-Line 2014 Sivuja 282

Yläluokkaisuus syntyy ylioppilaselämässä

Teksti: Hannu Tiusanen

uroopan historian professori Laura Kolbe on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan, Yläluokka - olemisen sietämätön vaikeus. Käsite yläluokka syntyi ajanjaksona, jolloin luonnontieteellinen luokittelu todettiin yleisesti hyväksi keinoksi jäsentää maailmaa. Pohjoismaihin ”yläluokka” tuli 1800-luvulla. Työväenlehtien myötä 1900-luvun alussa jako alaja yläluokkaan vahvistui. Varallisuus ja omistaminen nähtiin tuottavan yläluokkaisuutta. Kolbe käy laajasti läpi yläluokan muodostumista: niin vanha aateli, virkaasema, rikastuminen tai julkisuus ovat yläluokkaan pääsemisen tapoja. Nykyajassa meritokratia eli koulutus on siihen vahvin tae. Kolbe käy läpi yliopistoopiskelijoiden keskuudessa tapahtuvaa verkostoitumista, jossa tulevaisuuden yläluokkaa muodostetaan. Akateeminen ylioppilaskulttuuri on kotimaisen meri-

tokratian perusta. Yhteiskunnassa yleneminen tapahtuu ansioiden eli meriittien perusteella. Hyvä niin, että ennen kaikkea ansiot merkitsevät, eikä vaikkapa peritty asema. Opiskelu yliopistossa ei yksin riitä, vaan pärjäämiseen tarvitaan aktiivisuutta ja ylioppilaselämässä toimimista. Kokonaisvaltainen ylioppilaselämä on kenties merkittävin yläluokkaan pääsemisen tapa nyky-Suomessa. Vanhaakin yläluokkaa Suomessa edelleen on, kuten eräitä sukuja. Vanha yläluokka on aina sopeutunut uuteen aikaan ja luovinut kussakin ajassa asemansa säilyttäen. Kolbe kirjoittaa kiehtovasti yläluokkaisuudessa syntyvästä suhteiden verkostosta ja niistä kumpuavasta vallasta. Yläluokkaa tuleekin tutkia juuri vallan näkökulmasta. Vaikka sen rajat ovat häilyviä, yläluokkaan ennen kaikkea virkaaseman tai rikastumisen vuoksi lukeutuvien verkostot hallitsevat Suomea.

Yläluokka voi Suomessa hyvin, mihin Laura Kolbe tarjoaa antoisan tutkimusmatkan. Suosittelen.

Laura Kolbe: Yläluokka – Olemisen sietämätön vaikeus, Kirjapaja 2014, Sivuja 257

Teksti : Tuomas Meriniemi, Keskustanuorten liittohallitus

Keskustanuorten #suomikuntoon -teesit

yöllisyydestä huolehtiminen on talouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Työllisyyttä nostetaan karsimalla byrokratiaa sekä lisäämällä työmarkkinoiden joustavuutta ja suvaitsevaisuutta. Suomen velkaantuminen juoksevilla menoilla on pysäytettävä. Keskustanuoret näkee yhdeksi taantuman ratkaisuksi rohkean rakentamisen ja uudistamisen, investointivelkaa kaihtamatta, strategisesti tärkeisiin kohteisiin.

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madallettava Yksinyrittäjiä on tuettava ensimmäisen työntekijän palkkauksessa. Vanhemmuuden kustannuksia on tasattava uudistamalla vanhempainvapaajärjestelmä. Yrityksen ei tarvitsisi maksaa veroa tekemästään tuloksesta, mikäli se käytetään investointeihin. Keskustanuoret esittää, että käyttöön otetaan uudistettu, nykyistä korkeampi ja joustavampi, arvonlisäveron huojennus. Perintövero voitaisiin korvata korottamalla myytävän omaisuuden luovutusvoittoveroa.

Ihmisten ja tavaroiden sulava liikkuminen turvattava Esitämme Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin ja Jäämeren radan toteuttamista. Koko Suomen kattavat, nopeat verkkoyhteydet ovat tulevaisuuden perusedellytys, jotta Suomessa voi jatkossakin asua ja työskennellä siellä missä haluaa. Haluamme Suomesta dataliikenteen solmukohdan. Korkea tietosuojamme on merkittävä kilpailuetu ja mahdollistaa datakeskuksien syntymisen.

Tavoitteena perustulo Riittävä, työhön kannustava, yksinkertainen perustulo olisi malliltaan negatiivinen tulovero. Uudistettava sosiaaliturva vaatii rinnalleen toimivat ennaltaehkäisevät ja korvaavat palvelut. Perheiden tukipalvelut on otettava keskiöön ja sosiaalityön resursseja lisättävä. Suomalaista eläkejärjestelmä on päivitettävä, nuoria ajatellen elinaikakerroin on otettava keinoksi pysyvästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskiössä on oltava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähellä ja sujuvasti. On siirryttävä hyvinvointiasemiin ja tarjottava hyvinvointireseptejä.

Nuorisotakuuta on uudistettava Koulutuksen on oltava mahdollista varallisuudesta ja taustasta riippumatta. Opiskelun tutkintokeskeisyydestä on siirryttävä elinikäisen oppimisen polulle. Toisen asteen koulutusverkon on pysyttävä riittävän kattavana. Koulutuksen ja työn on kohdattava paremmin. Yrittäjyyskasvatuksella tuetaan nuoren sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. Digitalisaatio mahdollistaa laadukkaat opetussisällöt ja oppimisympäristöt kaikkialla Suomessa.

Kohti todellista demokratiaa ja kansalaisten valtaa Äänestysikäraja on laskettava 16 ikävuoteen. Lähikuntareformissa osa kuntien tehtävistä siirretään maakuntatason demokraattiselle toimijalle. Valtionhallinnon tietojärjestelmien

kokonaisuudistus on toteutettava hetimiten. Kunnanosiin tarvitaan tunnustettuja toimielimiä, aluelautakuntia.

Suomesta kokeileva yhteiskunta Tavoitteenamme on energiaomavaraisuus, johon Suomessa on riittävät luonnonvarat. Haluamme eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja hiilineutraalin Suomen vuoteen 2030 mennessä. Luotamme uusiutuvan, paikallisen ja biopolttoaineisiin pohjautuvan hajautetun energiaratkaisun voimaan. Tätä tukisi älysähköverkko.

Ensiluokkaista metsänhoitoa ja kokeilevaa metsätaloutta Keskustanuoret esittää arvometsätaloutta. Haluamme koko puusta korkeanjalostusasteen tuotteita. Globaalin kilpailun kiristyessä haluamme Suomen erikoistuvan GMO-vapaaseen tuotantoon maamme olosuhteiden ja sijainnin vuoksi. Suomen tavoitteena maatalouspolitiikassa on oltava ruokaturva kriisiaikana sekä elinvoimainen maaseutu.

Suhtautumisen ruokaan ja kuluttamiseen on muututtava Kehitysyhteistyössä on panostettava voimakkaammin paikallisten tuotannon tukemiseen ulkopuolelta tuotavan ruoka-avun sijaan. Vapaakauppasopimuksia tulee rakentaa vain todellisten kaupankäynnin esteiden purkamiseen.

Vakautta ja rauhaa edistävää aktiivista ulkopolitiikkaa Haluamme edistää kansalaisten kohtaamista lisäämällä Suomen ja Venäjän välistä opiskelija- ja nuorisovaihtoa. Suomen ja Venäjän välinen suhde ei muodostu umpiossa, vaan myös kansainvälinen tilanne heijastuu siihen. Ajankohtaisessa kriisissä Suomi toimii yhdessä muiden EU-maiden kanssa, omaten oman äänen yhteisestä linjasta päätettäessä.

Suomen puolustuksen perustana laaja kokonaisturvallisuus Esitämme Suomen ja Ruotsin puolustusliiton solmimista. Suomi on jatkossakin NATO:n aktiivinen kumppanimaa. EUjäsenyys on myös turvallisuuspoliittinen valinta. Koko ikäluokan kutsuntavelvollisuus vastaisi tulevaisuuden haasteisiin. Tavoittelemme kaikkia koskettavaa kansalaispalvelusvelvollisuutta. Kyberturvallisuus on merkittävä tekijä.

Ruokaturva ja ihmisoikeudet kaikille ja kaikkialla Arktisen alueen merkitys korostuu ilmastonmuutoksen ja Koillisväylän aukeamisen takia. Kehityspolitiikassa keskiössä on hyvän hallinnon periaatteet, sananvapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Naisten heikko asema on monien kehittyvien maiden ongelmien taustalla. Meidän on uskallettava olla kansanliike, joka vaatii maailmanlaajuisesti nälänhädän poistamista.

MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Kenubiili kiertää vaalipäivään saakka! Keskustanuorten vaali-ilmestys kenubiili kiertää Suomea. Tule tapaamaan ehdokkaita ja ihmettelemään biiliä! 21.-22.3.

Satakunta, Pori: RAK-messut

23.-28.3. Keski-Suomi 29.3.-5.4. Kaakkois-Suomi 6.-8.4.

Pirkanmaa

9.-10.

Häme

11.4.

12.-14.4.

Uusimaa

Varsinais-Suomi (Turku)

15.-16.4.

Helsinki (mm. Appro)

17.4.

Varsinais-Suomi (mm. Turun

saaristolaismarkkinat) 18.4.

Helsinki

tsekkaa tarkemmat paikat ja lisätiedot osoitteesta: keskustanuoret.fi/kenubiili.

! s o t i i k ä l l Ky

Keskustanuoret maksavat postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin

Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys

JUUREVAT KAUTTA MAAN

TULEVIA TAPAHTUMIA Vaalipäivä 19.4.2015 Valtuuskunta 25.-26. 4.2015 Kesäpäivät 13.-14.6.

Piirien puheenjohtajat 2015 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Noora Hammar

Esko Kuusisto

Pilvi Hyttinen

Suomalainen

044 524 2967

esko.kuusisto1@

044 020 9866

050 364 7287

noora.hammar@

gmail.com

pilvi.hyttinen@

suomalainen89

windowslive.com

gmail.com

@suomi24.fi

ETELÄ-

KAINUU

PIRKAMAA

UUSIMAA

POHJANMAA

Tommi

Santeri Lampi

Oskari Willman

Elina Pusaa

Anttalainen

050 410 1839

040 587 1587

040 913 7340

040 8669 707

santeri.lampi@

oskari.willman@

elina.pusaa@

tommianttalain-

uta.fi

kolumbus.fi

gmail.com

en@gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

Pinja Valtanen

POHJANMAA

KARJALA

VARSINAIS-SUOMI

040 930 9990

Hannes Torppa

Simo Lappalainen

Anna Sirkiä

pinja.valtanen@

040 35 83 759

simo.lappalainen@

050 917 7640

gmail.com

hannestorppa@

kontiolahti.fi

sunnemunne@

gmail.com

hotmail.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Sara Huhtanen

Liina Hauru

POHJANMAA

040 5609 040

liina.o.hauru@

Jussi Ylitalo

sara.huhtanen@

student.jyu.fi

045 160 6466

helsinki.fi

jussiytalo @gmail.com

KYMEN-

POHJOIS-

HÄME

LAAKSO

SAVO

Markku Karjula

Niko Heikkilä

Toni Viljamaa

mkarjula@gmail.

040 756 9747

044 215 6246

com

niko.heikkila@

toni_viljamaa@

kouvola.fi

hotmail.com

| 35

Lue lis채채 ehdokkaista sis채sivuilta!

PIRKANMAAN NUORET EHDOKKAAT 25, YTK

MONICA

LAMBERG

monicalamberg.fi

28, luokanopettaja

JOUNI

OVASKA

jouniovaska.fi

25, YTK

SANTERI

LAMPI

santerilampi.fi

35 32 30 LUJA LAKEUDEN PUOLUSTAJA