Juuri 1/14 by Suomen Keskustanuoret

JUURI NYT: Ukraina | s.6

EUROOPPA:: Nuoret ehdokkaat | s.16

KASVUN PAIKKA: Annika Saarikko | s.24

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 1/14

PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Tolokkua puhetta kohtuullisesta unionista

U on hieno juttu! Näinhän sitä kuuluu sanoa, näin vaalien alla. Muuten ihmiset käyvät tyytymättömiksi, ja jättävät äänestämättä. Tai äänestävät väärin. Epätoivotun vaalikäyttäytymisen ehkäisynä integraatiotranssi on huono keino. Sen sijaan voimme olla rehellisiä. EU-asioista on viestittävä kansantajuisesti ja niin kuin ne ovat. Poistutaan vallan kabineteista tavan tallaajien joukkoon, katsotaan maailmaa hetki sen näkökulmasta ja kerrotaan, mitä unioni ihmiselle tekee. Tässä lehdessä pyrimme siihen. Vastaamme haasteisiin, joista nuorisobarometri kertoi (ks. s. 17) ja tuomme unionia lähemmäs nuorta. Koetin itse lähestyä sitä viime syksynä. Osallistuin Brysselissä nuorisojärjestö Lymecin (ks. s. 13) viestintäkoulutukseen. Viestinnällisesti se oli antoisa, mutta kun koulutus lähestyi aamenta ja luennoitsija kehoitti jatkamaan ilosanoman levittämistä, kysyin itsekseni: minkä sa-

SÄKKISEN SÄKEET

noman? Kaikkein tärkeimmät jäivät käsittelemättä: arvot ja unionin edut kansalaiselleen. Olemmeko EU:ssa ja ALDE:ssa (s. 12) vain pitämässä hauskaa, luomassa yhteyksiä ja tukemassa omaa urakehitystä? Vai olemmeko ajamassa Suomen etua? Miten se

Suuruudellakin on rajansa. Se on liittovaltiokehitys. Kehityksen mittaria katsottiin viimeksi Ukrainan kriisin yhteydessä. Puolustusministeri Carl Haglundilla oli mahdollisuus tavata Venäjän ulkoministeri, mutta hän luovuttikin ulkopolitiikkamme muille

“Poistutaan vallan kabineteista tavan tallaajien joukkoon, katsotaan maailmaa hetki sen näkökulmasta ja kerrotaan, mitä unioni ihmiselle tekee.” ilmenee? Edun ilmentämiseksi kuulin järjestömme puheenjohtajalta upean sanan: tolokkutestin. Kun eurokriisin myötä pankit saivat stressitestit, samoin Brysselin päätöksien kestävyyttä ja järjellisyyttä tulisi mitata omilla mittareillaan. Niillä seurataan, pysyykö EU paljon puhutuissa pienissä asioissa pienenä ja suurissa suurena.

maille. Itsenäisenä kansakuntana Suomella on oikeus kahdenvälisiin suhteisiin naapurinsa kanssa. Ei voi olla niin, että tapaaminen on niin pelottavaa, ettei puolustusministeri kykene tekemään työtään, vaan paniikissa onnistuu vain vaihtamaan solmiotaan.

Juhani Ojalehto | PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

Kampaajan korot ja ihmisten Eurooppa

eskustalegenda Johannes Virolainen letkautti päättäneensä kantansa Suomen EU-jäsenyyteen jo marraskuussa ’39. Suomi ankkuroi itsensä maanosan laidalta Euroopan Unioniin pian parikymmentä vuotta sitten. Moni meistä nuorista onkin viettänyt suurimman osan elämästään EU-Suomessa. Kevään eurovaaleissa ei ole kyse siitä, olemmeko följyssä vai ulkona. EU on ja pysyy – mihin suuntaan nuorkeskustalaiset siis haluavat valtioliittoa viedä? Tässä lehdessä meppiehdokkaat saavat suunvuoron. Luottamus Euroopan Unioniin on koetuksella kaikissa jäsenmaissa. Kansalaisia

riepoo yhä useammille elämänaloille ulottuva sääntelyhalu parturikampaajan koroista siihen, voiko oliiviöljy olla ravintolan pöydällä avoimessa astiassa. Oman uskottavuutensa vuoksi EU kaipaa normitalkoita. Eurooppalaista sääntelyä tarvitaan silloin, kun se on välttämätöntä esimerkiksi vapaan liikkuvuuden, ympäristön tai sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta. Muutoin päätöksenteossa viisaus asuu kansallisella ja alueellisella tasolla. EU ei silti ole pelkkä talous- ja vapaakauppaliitto. Se on myös arvoyhteisö, jossa on jaettu käsitys oikeusvaltiosta ja kansalaisvapauksista. Näiden periaatteiden toteutuminen ei Euroopassakaan ole mikään | 2

itsestäänselvyys. Osa nykyisistä EU:n jäsenvaltioista oli vielä minun syntyessäni diktatuurin ikeen alla. Parhaimmillaan EU:n tarkoitus ei ole tuoda yhteen valtioita, vaan ihmisiä. Kansanvaltainen ja monikirjoinen Eurooppa ei tarvitse kukoistaakseen keskitettyä liittovaltiota. Euroopan Unionin tärkein tehtävä löytyy sen juurilta: rauhan ja vakauden turvaajana historian kolhimassa maanosassamme.

Teppo Säkkinen KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

1 / 14 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

EUROOPPA:

Unionissa pyörii valtavasti rahaa| s.10 s.14 s.12

s.16

ALKUPÄÄ

LOPPUPÄÄ

s.5 s.6 s.8

s.21 s.24

IHMISEN MITTAISENA / Sallamaarit Markkanen Brysselistä

JUURI NYT / Kuvareportaasissa Ukraina

KVARTAALIN KOVIMMAT /

Politiikan viimeisimmät villitykset

s.26 | 3

RIIKKA PAKARINEN /Eurooppaa ei saa ohittaa millään politiikan tasolla

KASVUN PAIKKA / Annika Saarikon kasvutarina

POHJOIS-KOREA/ Elinan erilainen

matkakohde

LEHDEN TEKIJÄT

Juuren avustajat KUVITTAJA:

Elli Nousiainen 23-vuotias kuvittajamme Elli on elintarvike-ekonomian opiskelija Helsingistä. Elli harrastaa metsästystä ja on sanojensa mukaan myös innokas siivoamaan. Fuksivuonna myös opiskelijaelämän riennot ovat vieneet mennessään. Piirtämistä Elli on harrastanut pienestä asti. - Yläasteella olin kuviskuokalla ja vapaa-ajalla kävin taidenäyttelyissä. Olen saattanut parin graffitinkin joskus taiteilla, Elli naurahtaa. Kuvittaminen Juureen oli Ellin mukaan innostava projekti. – Sain vapaat kädet tehdä kuvitusta mielenkiintoisesta ja tärkeästä aiheesta, oli ilo olla mukana! Kanteen Elli taiteili kreikkalaisen mytologian prinsessa Europan ja valkoiseksi häräksi muuttuneen Zeuksen. Jos innostuit Ellin kuvituksesta, häneen voit ottaa yhteyttä osoitteeseen: elli.nousiainen@me.com

TOIMITTAJA, VALOKUVAAJA

TOIMITTAJA:

Elina Havu

Tiila Maaninka

Haapavedeltä kotoisin oleva,

Posiolta kotoisin oleva Tiila (21)

nykyisin helsinkiläinen Elina (32)

opiskelee kotitalousopettajaksi

kirjoitteli meille hyvin erilai-

Savonlinnassa. Tiila kertoo har-

sesta matkastaan Pohjois-Koreaan

rastavansa urheilua ja ren-

(s.26). – Kummastus ja ihmetys

toutumista ruokaa laittaen ja lehtiä lukien kahvikupin ääressä.

siitä, miten tuollainen valtio voi olla vielä nykyaikana olemassa, sai

- Rakastan valokuvaamista ja pidän kirjoittamisesta. Näiden

minut lähtemään matkalle, Elina kertoo. Matkailun lisäksi Elina

yhdistäminen saa minut syttymään, ja siksipä toimittajan työ on

harrastaa mm. tällaisiin lehtiin kirjoittamista.

yksi ammatillisista unelmistani, Tiila kertoo. Tähän lehteen Tiila

– Lehtiin kirjoittaminen on vahingossa käyntiin lähtenyt ja päälle

toteutti Murkina-osion pettuleipä-korvikekahvijutun (s. 23).

jäänyt harrastus, joka tuo mukavaa lisämaustetta arjen muihin

- Aihe oli mielekkään haastava, mikä tarkoittaa sitä, ettei minulla

puuhiin, Elina miettii. Elina työskentelee hankeasiantuntijana työ-

tehtävänannon saatuani käynyt mielessäkään perääntyä!, Tiila

ja elinkeinoministeriössä.

naurahtaa.

TOIMITUS

Jonne Maaninka

Tuomas Meriniemi

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI

Hannu Savolainen

Rosa Vakkuri

info@keskustanuoret.fi

Vesa Ylipelkonen

Riina Pesu

Niklas Hyytinen

Päätoimittaja

Jussi Äijälä

PAINOPAIKKA

Juhani Ojalehto

Mari Mäki

Punamusta Oy

Toimitussihteeri

Elina Havu

Lehti on painettu ympäristö-

Minna Rantala

Anna-Lyydia Kopperoinen

ystävälliselle Suomalaiselle

Venla Tornberg

Kuusankosken paperitehtaan

AVUSTAJAT

Tiila Maaninka

Elli Nousiainen

Maiju Heikkinen

Chris Collison

Kai Puro

Sakari Turtinen

UPM Fine paperille.

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakausilehti ISSN 2341-9350 Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA

Seuraava lehti ilmestyy

Suomen Keskustanuoret

kesäkuussa 2014.

| 4

JUUREVA

Ihmisen mittaisena

Tie vie parlamenttiin Riikka Pakariseen Sallamaarit tutustui ollessaan Pohjois-Savon piirin puheenjohtajana, jolloin hän oli mukana Riikan eurovaalikampanjassa. – Yhteistyömme sujui erinomaisesti, ja syksyllä 2012 Riikka tarjosi paikkaa tiimistään - suostuin epäröimättä!

Sallamaarit työskentelee Riikan tiimissä viestinnän, hallinnollisten asioiden, sidosryhmien ja median kanssa. – Työ pitää sisällään muun muassa palavereita, puhelinsoittoja, kalenterin ylläpitoa, kirjoittamista ja valmistelua - kaikkinensa mielenkiintoisia haasteita, joissa on sopivassa suhteessa stressikertoimet välillä korvissa, Sallamaarit kertoo. Parlamentin väki on Sallamaaritin mukaan samanhenkistä. Sosiaaliset verkostot koostuvat samoja käytäviä tallaavista kollegoista. – Parlamentti on upea ja keväinen Bryssel mitä kaunein. Paikallisten ihmisten ilmeissä voisin mieluusti nähdä enemmän iloa; suomalaisten tylyys ei ole mitään paikallisiin verrattuna, Sallamaarit miettii.

EU Brysselin vinkkelistä Sallamaaritin mukaan EU on kaikkea sitä, mitä lehdistä luemme, mutta vain jäävuoren huippu. – Täältä katsottuna media nostaa helposti kielteisiä asioita esille. Toki asiat ovat monimutkaisia ja valitettavasti toimittajien tietotaito on ohutta. Medialla on kuitenkin vastuu tuoda asiat laajalti ja puolueettomasti esille. Sallamaarit toivoo, että otsikoissa pyörisi enemmän myös EU:n hyödyt ja se, kuinka kiinni se on arjessamme. – EU on euron kolikot taskuissamme ja puhtaan ruoan hinta ostoskoreissamme. EU ei ole negatiivista ilmapiiriä, eurojen haaskausta tai suomalaisen identiteetin

Kuva: Euroopan parlamentti

iilinjärven aurinko, 25-vuotias Sallamaarit Markkanen, on yksi tutuimmista ja pirteimmistä Keskustanuorten kasvoista. Tällä hetkellä Sallamaarit työskentelee Riikka Pakarisen tiimissä Brysselissä, missä hän on päässyt tutustumaan parlamentin kulisseihin. – Olen aina ollut kiinnostunut ympärillä olevasta ja kokenut yhteiskunnan rakentumisen mielenkiintoisena. Koko ikäni olen ollut hyvin aktiivinen ja auttavainen persoona, Sallamaarit kertoo. – Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, ollessani 19-vuotias, asetuin ehdolle Siilinjärvellä ja menin läpi. Niiden vaalien myötä lähdin mukaan myös Keskustanuoriin. – Keskustanuoret määritteli rajat kalenterilleni seuraavat neljä vuotta, Sallamaarit muistelee. Puoluevalinta oli selkeä. – Keskusta edustaa arvoja, joita omassa elämässänikin pyrin noudattamaan. Keskustalaisuus on minulle tapa elää ja olla - toteuttaa omaa itseäni. – Kuten syksyllä toin esille puheenjohtajakisan aikana, että keskustalaisuuden kaunein ydin on tässä ajatuksessa: “Olen ihmisen mittainen, en enempää - tässä seurassa se riittää”.

karkaamista.

Takaisi Savvoon Työ on kasvattanut Sallamaaritia ihmisenä ja päätöksentekijänä. – Euroopan unioni oli minullekin pitkään yksi iso möhkäle, mutta täällä siihen on pitänyt tarttua. Työ on tuonut itsevarmuutta ja antanut kansainvälisen ruiskeen elämään. Sitä en vaihtaisi mistään hinnasta pois. – Brysselin jälkeen palaan Suomeen, Savvoon. Nautin Suomen kauniista kesästä ja intoa puhkuen marssin reppu selässä kouluun syksyllä. Suuria suunnitelmia ei tulevaisuudelle ole vielä, mikä tuntuu mainiolta! Sallamaarit aikoo myös jatkaa Keskustanuorissa aktiivisena rivijäsenenä ja alkaa myös öljytä nuorten ja ukkopiirin taitoksen saranoita. Tällä hetkellä Sallamaarit nauttii vielä Brysselin keväästä, odottaa vaaleja ja juoksee salilla. – Maasta vedetään vielä 85kg!, Sallamaarit Markkanen intoilee.

Keskustanuoret ja KOL julkaisivat eurooppateesinsä Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat ovat julkaisseet eurooppateesinsä. Teeseissä paneudutaan kymmeneen eri eurooppapolitiikan osa-alueisiin. Laajempi eurovaaliohjelma toteutetaan Keskustanuorten valtuuskunnan yhteydessä 5.-6.4. Laukaalla. Eurovaaliohjelman

ympärille julkaistaan myös esite, jossa esitellään teesit ja nuoret ehdokkaat. Poliittisen suunnittelija Tuomas Meriniemien mukaan teesesissä on pyritty antamaan vastauksia vaalien yhteydessä nouseviin keskustelunaiheisiin, kuten

| 5

turvallisuuspolitiikkaan, ruokaan ja EU:n tulevaisuuteen. Teesit on toteutettu ideoiden yhdessä piirien kanssa. Teeseihin ja nuoriin eurovaaliehdokkaisiin voit tutustua vaalisivullamme osoitteessa keskustanuoret.fi/eurovaalit2014

Kuva: Chris Collison

Kytevä sekasotku U

krainassa vaatimukset Krimin kaltaisesta kansanäänestyksestä ovat levinneet Donetskin ja Harkovan kaupunkeihin. Harkovassa venäläismieliset mellakoitsijat polttavat ukrainankielisiä kirjoja. Kuva on otettu helmikuun lopulla Kiovan Itsenäisyyden aukiolta mielenosoittajien ja poliisin yhteenoton jälkeen. Mielenosoittajat viettävät iltapäivän siivoten raunioita ja huolehtien haavoittuneista pahimman väkivaltaisen kofliktin jälkeen mitä itsenäinen Ukraina on kokenut.

| 6

| 7

KVARTAALIN KOVIMMAT

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee politiikan viimeisimmät villitykset.

Kvartaalin lausunnot - Mikko Puumalainen: Suvivirren paikka on koulujen kevätjuhlissa - Mikael Pentikäinen: Suomen paikka on sotilaallisessa liittoutumattomuudessa - Juha Sipilä: Vihreän talouden paikka on höpöheinähippien houreissa - Eva Biaudet: Naisen paikka on keittiössä - SAK: Tehtaiden paikka on Kiinassa - MTK: Suomen paikka on EU:ssa Mikä edellisistä oli totta? -Viimeinen.

Vapaaehtoisuudellakin on rajansa Kuntaministeri Henna Virkkunen ja muu Kokoomus otti lopulta ehdottoman kielteisen kannan kuntien pakkoliitosten suhteen. Pakkoliitosta hallitus voi käyttää vain, jos kuntien vapaaehtoinen päätös ei synnytä kuntaliitosta.

| 8

Onneksi ei kiinnostanutkaan BB-Sebastian (Tynkkynen), kuntapolitiikan vaikuttaja (PS), vaati Oulussa lopettamaan tuet poliittisilta nuorisojärjestöiltä, ja oli vähällä saada aloitteensa läpi. Samoihin aikoihin järjestettiin Juuren lukupiiri ja kehityskeskustelu, mutta Tynkkynen voi olla huoletta: Juuri ei pyytänyt eikä saanut minkäänlaista tukea lukupiirin järjestämiseen. Kun ottaa huomioon pöydänantimien laadukkuuden, Juuren päätoimittaja on suorastaan helpottunut siitä, että osanotto lukupiirissä oli niin vähäistä.

KVARTAALIN KOVIMMAT

Pelottavat jäljet Seuraava kirjoitus ansaitsee kvartaalien kovimpien kunniamaininnan ja täten uudelleenjulkaisun: (Suomenmaa 24.1.2014, Samuli Nissilä) “Europarlamenttivaaleihin ilmoittautunut kuntaministeri Henna Virkkunen vakuutteli tänään, että hänen Bryssel-innossaan ei suinkaan ole kyse halusta paeta hallituksen kuntakohellusta. – Myös Eurooppa tarvitsee uudistusta, hän perusteli. Hallituksen kuntaoppien viemisestä Euroopan tasolle voi tulla jännittävää. Jokohan pian pääsemme äänestämään, pakkoliitetäänkö Sveitsi unioniin?”

Punnitut puheet Ilmari Pokelasta tuli kuin tulikin Keskustan eurovaaliehdokas! Hän kommentoi listalle nousuaan Suomenmaassa. – Tämä tuli pyytämättä ja yllätyksenä! Vaikuttaa siltä, että Kainuun Tasavaltalainen puhuu niin totta kuin osaa. Jäämme seuraamaan, milloin Ilmari alkaa nähdä ja kuulla asioita. – Tyrnävä on hyvin mukulakeskeinen kunta. Siellä kasvatetaan hyvin sekä lapsia että perunoita. Tosin osa niistä menee viinaan, miettii P-P:n puheenjohtaja Jussi Ylitalo. Perussuomalaisten ryhmyri Jari Lindström Teuvo Hakkaraisen, krhm, “kuvakohusta”: – Hakkarainen tunnusti munanneensa.

| 9

Unionissa pyörii valtavasti rahaa Teksti: Jonne Maaninka Kuvitus: Elli Nousiainen

eitsemästä EU:n toimielimestä suoraan vaaleilla valitaan ainoastaan parlamentti. Parlamentissa istuu 751 edustajaa, joita jokaisesta jäsenmaasta valitaan väestön kokoon suhteutettu määrä. Suomesta edustajia valitaan 13, kun unionin väkirikkaimmalla jäsenmaalla Saksalla paikkoja on 96. Parlamentti jakaa budjetti- ja lainsäädäntövaltaa jäsenmaiden kansallisten hallitusten ministereistä koostuvan ministerineuvoston kanssa. Ennen toukokuun vaaleja parlamentissa istuu kahdeksan poliittista ryhmää. Keskustan ALDE-ryhmä koostuu 38 muusta puolueesta. Talouskomissaari Olli Rehn johtaa liberaalidemokraattien kampanjointia yhdessä Belgian entisen pääministerin Guy Verhofstadtin kanssa . Vuosille 2014-2020 suunnitellun budjetin sisällä suurimmat leikkaukset kohdistuvat yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja

MEPPIEN PAIKKAMÄÄRÄT MAITTAIN 2014 Saksa 96 Ranska 74 Italia 73 Britannia 73 Espanja 54 Puola 51 Romania 32 Hollanti 26 Belgia 21 Tshekki 21

Unkari 21 Portugali 21 Ruotsi 20 Itävalta 18 Bulgaria 17 Slovakia 13 Suomi 13 Tanska 13 Irlanti 11 Kroatia 11

Liettua 11 Latvia 8 Slovenia 8 Luxmbrg 6 Malta 6 Viro 6 Kypros 6

maaseudun kehittämiseen. Eniten lisärahoitusta ohjataan tutkimuksen ja teknologian kehittämiseen. Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat unionin suurin tulonlähde. Ne määräytyvät jäsenmaiden bruttokansantulon, arvonlisäverokertymien sekä unionin keräämien maataloustullien ja tuontimaksujen mukaan. Suomi kuuluu nettomaksajiin eli valtion talousarviosta maksetaan unionin kassaan enemmän kuin sieltä saadaan. Suomen nettomaksuosuus on ollut nousussa. Valtioneuvoston mukaan Suomen nettomaksut kaudella 2014–2020 ovat arviolta 520 miljoonaa per vuosi. Edellisestä kaudesta nousua on vuositasolla keskimäärin 115 miljoonaa Lähteet: elections2014.eu aldeparty.eu eurooppatiedotus.fi taloussanomat.fi pinterest.com/europarl.europa.eu

| 10

EU:N BUDJETTI VUONNA 2011 EU:N BUDJETTI VUOSILLE 2014-2020

129 miljardia euroa 44% Maatalous ja maaseudun kehittäminen 57, miljardia 1% Turvallisuus ja oikeus 2 miljardia 5% Kansainväliset suhteet 7 miljardia 6% Hallinto, 8,5 miljardia 10% Tutkimus ja teknologia 12 miljardia 33% Työllisyys ja alueellinen yhteistyö, 42 miljardia

960 MILJARDIA EUROA 39% Maatalous ja maaseudun kehittäminen 1,5% Turvallisuus ja oikeus 6% Kansainväliset suhteet 6,5% Hallinto 13% Tutkimus ja teknologia 34% Työllisyys ja alueellinen yhteistyö

-544,2 Nettomaksu, miljoonaa

SUOMEN NETTOMAKSUOSUUS 1995-2010

-241 -200 -70,8 +72,6 +30,1

-105 +275,9

-153 -4,9

-26,7

Vuosi

Lähde: Eurooppatiedotus

| 11

-69,6

-84,8

-318,5

-171,6

-300,2

Teksti: Hannu Savolainen Kuvitus: Elli Nousiainen

NEUVOSTOJA JA LIITTOJA

Pieni EU-Suomi sanakirja

ALDE (Alliance of Liberals and Democrats for Europe Group) Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä on parlamentin kolmanneksi suurin europuolue. Siihen kuuluvat mm. Keskustan ja RKP:n mepit. Korostaa vihreää kasvua, kestävää kasvua sekä hallinnon avoimuutta ja tehokkuutta.

Erasmus EU:n korkeakoulujen vaihto-ohjelma. Tavoitteena on nostaa koulutuksen tasoa, lisätä korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä sekä edistää opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuutta.

Eurooppa-neuvosto Jäsenvaltioiden hallitusten ja valtionpäämiesten kokous, tunnetaan myös EU:n huippukokouksena. Läsnä komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja Herman Van Rompuy. Antaa yleiset poliittiset

suuntaviivat unionin kehitykselle ja ratkaisee erimielisyyksiä, joita ei muuten saada sovituksi. Kokoontuu vähintään neljästi vuodessa. Ei pidä sotkea vuonna 1949 perustettuun Euroopan neuvostoon, joka on hallitustenvälinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö, ei kuitenkaan EU:n toimielin.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) Saksan, Ranskan, Italian ja Benelux-maiden v. 1952 perustama EU:n esiaste. Perustui 9.5.1950 esitettyyn Schumanin julistukseen, jossa korostettiin Saksan ja Ranskan vuosisataisen vastakkainasettelun poistamista taloudellisen yhteistyön myötä.

Euroopan keskuspankki (EKP) Vastaa euromaiden rahapolitiikasta, päättää korkotasosta, pitää kurissa inflaatiota ja edistää rahoitusjärjestelmän

| 12

vakautta. Riippumaton unionin toimielimistä ja jäsenvaltioiden hallituksista.

Euroopan komissio Jäsenvaltioista riippumaton elin. Kukin jäsenmaa (28) valitsee yhden komissaarin viisivuotiskaudeksi. Komission puheenjohtaja valitaan Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta Euroopan parlamentin jäsenten enemmistöllä. Tehtävinä toiminnan painopisteiden ja tavoitteiden asettaminen, uuden lainsäädännön ehdottaminen, EU-lainsäädännön noudattamisen valvominen, unionin talousarvion hallinnointi ja EU:n edustaminen kansainvälisissä yhteyksissä. Olli Rehn on komission varapuheenjohtaja sekä talous- ja raha-asioista vastaava komissaari.

Euroopan parlamentti

Euroopan vapaakauppa-alue (EFTA) Valtioiden välistä vapaakauppaa edistämään, v. 1960 perustettu kv-järjestö. Syntyi Iso-Britannian johdolla vastavetona Euroopan talousyhteisön (EEC) perustamiselle. Suomi liittyi EFTA:n liitännäisjäseneksi erillisellä Finn-EFTA-sopimuksella v. 1961, koska suora jäsenyys oli Neuvostoliiton painostuksen vuoksi mahdotonta.

Lissabonin sopimus Viimeisin EU:n perussopimus, astui voimaan vuonna 2009. Tavoitteina EU:n parlamentin vallan ja tehokkuuden lisääminen ja EU:n yhteisen äänen vahvistaminen ulkosuhteissa. Sopimus mahdollistaa myös kansalaisaloitteen, jonka käsittelyyn vaaditaan vähintään miljoona allekirjoittajaa.

Europarlamentaarikot (MEP) edustavat parlamentissa EUkansalaisia. Vaalit viiden vuoden välein. Valvoo komissiota ja muita toimielimiä, keskustelee lakialoitteista sekä EU:n talousarviosta ja hyväksyy ne yhdessä neuvoston kanssa. Mepit kuuluvat yleiseurooppalaisiin poliittisiin ryhmittymiin, joilla on keskeinen asema mm. EU-viroista päätettäessä.

LYMEC

Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto)

Schengenin sopimus

EU:n tärkein lainsäätäjä. Hyväksyy uudet lait ja EU:n talousarvion yhdessä parlamentin kanssa, huolehtii jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittamisesta ja solmii EU:n kv-sopimukset. Edustaa jäsenvaltioita unionin päätöksenteossa. Kokoontuu eri aihepiirien (esim. maatalous) mukaisissa kokoonpanoissa, joihin kuuluvat jäsenvaltioiden vastuuministerit.

Euroopan unionin tuomioistuin Riippumaton toimielin, joka valvoo EU:n lainsäädännön yhdenmukaista tulkintaa ja soveltamista kaikissa jäsenmaissa. Tuomioistuimen ennakkoratkaisut vaikuttavat jäsenmaiden lainkäyttöön. Ei pidä sekoittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT), joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista.

Euroopan vakausmekanismi (EVM) Eurovaltioiden välinen rahoitusväline, joka voi antaa talouskriisiin joutuneille maille hätäapua ostamalla niiden lainoja markkinoilta. Yhteenlaskettu pääoma takauksineen on n. 700 mrd. euroa, josta Suomen maksuosuus n. 1,8 %. EVM korvasi eurokriisin aikana perustetut Euroopan rahoitusvakausmekanismin (ERVM) ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV).

Euroopan talousalue (ETA) ETA:n muodostavat EU-maiden lisäksi Islanti, Liechtenstein ja Norja. Perustettiin v. 1992, kun Euroopan yhteisön jäsenet (EU:n edeltäjä) ja Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA) solmivat sopimuksen yhteismarkkina-alueen laajentamisesta (pl. Sveitsi).

(European

Liberal Youth)

Euroopan liberaalinuoret ovat liberaalien poliittisten nuorisojärjestöjen kattojärjestö, jäseniä yli 200 000 ympäri Eurooppaa. Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto kuuluvat LYMECiin.

Päämääränä on lopettaa sisäinen rajavalvonta, yhtenäistää rajavalvontaa ja sallia vapaa liikkuminen Euroopan sisällä. Käytännössä matkustusasiakirjat on pidettävä Schengen-maissakin mukana ja lentoyhtiöillä on velvollisuus tarkastaa matkustajiensa henkilöllisyys. Sopimus vaikuttaa muunmuassa viisumien ja turvapaikkojen myöntämiseen ja poliisien yhteistyöhön.

Suomen kanta Maamme kannan EU-lainsäädäntöön määrittelee valtioneuvosto yhteistyössä eduskunnan kanssa. Suuri valiokunta muodostaa eduskunnan kannan ja ohjeistaa neuvotteluihin meneviä ministereitä.

Talous- ja rahaliitto (EMU) EMU:n jäseninä 18 EU-valtiota. Jäsenyys merkitsee omasta valuutasta luopumista ja euron käyttöä, vakaus- ja kasvusopimukseen sitoutumista ja yhteistä rahapolitiikkaa. Euromaiden vuosittaisen valtion budjettialijäämän oltava alle 3 % ja julkisen velan alle 60 % BKT:sta.

| 13

Teksti: Vesa Ylipelkonen Kuvitus: Elli Nousiainen

UNIONI LIIKUTTAA

kaikkea eurooppalaista E

tsin asioita, joita unioni on antanut tavalliselle kaduntallaajalle. En voinut tyytyä vain esimerkiksi siihen, että matkalla Berliiniin ei tarvitse vaihtaa rahaa, tai esittää maahan tullessaan passia. Oli löydettävä myönteisiä seikkoja, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi, mutta jotka unionin vaikutuksesta ovat eteemme tipahtaneet. Tehtävä osoittauttui vaikeammaksi kuin saattoi olettaa. Unioni vaikuttaa pienen perehtymisenkin jälkeen melko abstraktilta entiteetiltä, käsitteelliseltä oliolta. Se perustuu paljolti byrokraattiselle uudelleenjärjestelylle, joka pyrkii mahdollistamaan sujuvamman ja näköalaltaan laajemman liikehdinnän eri kategorioissa:

Liikkuva raha Unionin perusidea aina sen esiasteen syntyhetkiltä lähtien on ollut edistää osapuolia hyödyttävää kauppaa. Yhteismarkkinat ovat edesauttaneet unionin kenties suurinta saavutusta: Pax Europaa eli Toisen maailmansodan jälkeen vallinnutta suhteellisen rauhallista ja konfliktitonta aikaa Euroopan aluella. Unioni tunnustettiinkin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2012. EU ilmoittaa poistaneensa jäsenmaiden välisen vapaan kaupan ja liikkuvuuden tieltä satoja teknisiä, lainsäädännöllisiä ja byrokraattisia esteitä. Esteiden poistaminen on helpottanut yritysten toiminnan laajentamista omien rajojensa ulkopuolella, jolloin kilpailu on monilla aloilla lisääntynyt. Tästä aiheutuu ehkä konkreettisin hyöty EU-kansalaisten arkipäivään: valinnanvara palveluissa ja etenkin hyödykkeissä kasvaa ja kuluttajahinnat ainakin teoriassa laskevat.

Jäsenmaksut EU:n budjettia eli käytännössä hallintoa ja muun muassa eurooppalaista maataloutta ylläpidetään jäsenmaiden suorittamilla jäsenmaksuilla. Käytännössä varakkaammat valtiot maksavat suhteessa enemmän kuin toiset. Täten osa valtioista on nettomaksajia, jolloin se maksaa enemmän kuin saa. Nettosaajilla taas on päinvastainen kohtalo. Tässä valossa unioni pyrkii solidaarisuuteen ja jäsenmaiden välisen hyvinvoinnin kaventamiseen. Suomi on vuonna 1995 alkaneen jäsenyytensä aikana ollut nettomaksajana lukuunottamatta vuosia 1996, 1997 ja 2000. Vuonna 2012 Suomen nettomaksu oli 658,8 miljoonaa euroa eli 122 euroa asukasta kohden.

Liikkuva työvoima Byrokraattisten esteiden purku ihmisten liikkuvuuden tieltä laajentaa EU-kansalaisen työllistymismahdollisuuksia ja helpottaa työnhakua sisällyttäen saman työttömyysturvan myös kotimaan ulkopuolella tapahtuvaan työnhakuun. Työnhakijalla on toisessa EU-maassa kolme kuukautta aikaa etsiä työtä ja tältä ajalta kotimaan vastuulla on maksaa työttömyyskorvaus, kunhan työnhakija täyttää tietyt velvoitteet. Töitä löydettyään työntekijä maksaa veronsa maahan, jossa työskentelee. Terveydenhoito toisessa EU-maassa on akuuteissa tapauksissa sairasvakuutuksen omaavalle henkilölle samanhintaista kuin hoitoa antavan maan vakuutetuille kansalaisille. Helppo tapa todistaa oikeutensa yhdenvertaiseen hoitoon on hankkia il-

| 14

mainen Eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Liikkuvat opiskelijat Eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tuntu kuuluu vahvasti unionin intresseihin. Uusia kokemuksia ja ihmiskohtaamisia janoavat nuoret ovat otollinen väestönosa eurooppalaisen avoimuuden iskostuttamiselle ja eurooppamyönteisyyden jatkuvuuden edesauttamiselle. Tätä pönkittääkseen Euroopan parlamentti on panostanut huomattavia resursseja erilaisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin eri ikä- ja koulutusryhmissä. Päiväkoti-ikäisistä toisen asteen oppilaitoksiin kuuluville on Comenius-ohjelma, korkeakouluopiskelijoille Erasmus ja ammatillisen koulutukseen keskittyvä Leonardo da Vinci. Lisäksi aikuisopiskelijoita varten on olemassa oma Grundtvig -ohjelmansa. Kuluvan vuoden alussa kirjoitettiin laiksi uudistettu Erasmus+ niminen ohjelma, joka yhdistää eri ohjelmat saman legislaation alle säilyttäen kuitenkin tutut ohjelmanimet ennallaan. Uuden ohjelman budjetiksi seuraavalle kuusivuotiskaudelle on ilmoitettu 14 miljardia, joka on kaksinkertainen määrä edelliseen kuusivuotiskauteen verrattuna. Erasmus-ohjelma ajautui eurokriisin seurauksena omaan budjettikriisiinsä vuonna 2012 ja ohjelman tulevaisuus makasi vaakalaudalla. Erasmus-budjettiin suunnitellut karsimiset herättivät monessa maassa laajaa vastustusta ja rahoitus saatiin lopulta turvattua ohjelman jatkamiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet Erasmus-ohjelman saavuttaneen kiitettävästi sille asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi joka viides Erasmus-opiskelija on myöhemmin tehnyt töitä ulkomailla verrattuna kolmeen prosenttiin, joka on Europan keskiarvo tällä saralla. Vaikutukset henkisellä puolella ovat tutkimusten mukaan

olleet vielä merkittävämpiä. Erasmus-opiskelijat ovat EUmyönteisempiä ja kiinnostuneempia Euroopan poliikasta muihin verrattuna. Valtaosa sanoo myös muodostaneensa tunnesiteen vaihtomaata kohtaan.

Ulkopuolelle jäävä liike Yksityishenkilö voi liikkua Schengen-alueen sisäpuolella ilman rajatarkastuksia. Schengen sopimukseen ovat sitoutuneet kaikki Eu- ja efta-maat, lukuunottamatta Iso-Britanniaa ja Irlantia. Kroatia, Kypros, Bulgaria ja Romania ovat vielä toistaiseksi alueen ulkopuolella, mutta ovat lain mukaan velvoitettuja liittymään sopivana ajankohtana. Schengen-alueen sisäisen avoimuuden vastapainona alueen ulkorajoilla kontrollia on vahvistettu, mikä käytännössä näkyy esimerkiksi Vaalimaan pitkinä rekkajonoina.

Ihminen kaupan Ihmiskauppa tunnistetaan laajalti Euroopan unionin merkittävimpänä ihmisoikeusongelmana. Unionin kansalaisia pääosin Romaniasta, Bulgariasta ja Unkarista on ajautunut ihmiskaupan uhreiksi unionin sisällä muiden syiden muassa helpomman liikkuvuuden johdosta. Eurostatin raportin mukaan vuosien 2008 ja 2010 välisenä aikana ihmiskaupan uhreista 62 prosenttia sijoittui prostituution. Valtaosa uhreista onkin nuoria naisia tai tyttöjä. Ihmiskaupan tutkiminen ja uhrien sekä syyllisten löytäminen on viranomaisille monin tavoin ongelmallista ja EU:ssa uskotaankin, että vaikka kirjattujenkin tapausten määrä on ollut kasvussa, on todellisuus huomattavasti synkempi. Arvioiden mukaan satoja tuhansia tapauksia olisi jäänyt raportoimatta.

Lähteet: europa.eu, Eurooppatiedotus.fi, vm.fi, Europarl.europa.eu, Huffingtonpost, dw.de

| 15

Tekstit : Niklas Hyytinen Kuvitus: Juhani Ojalehto

Yhteydessä ruohonjuuritasolle

etri Honkonen on mielenkiintoinen yhdistelmä rohkeaa haaveilua ja maltillista jalkojen maassa pitämistä. Poliittisiin kysymyksiin hänellä on viileän asiallinen suhtautuminen ja tämä ehkä karsii pelon tarttua isoihin haasteisiin. Hyppy kunnallispolitiikasta Euroopan parlamenttiin ei huimaisi. – En näe siinä mitään estettä. Samanlaisia asioita sielläkin hoidetaan, mittakaava vain on hieman suurempi ja meno kansainvälisempää. – Pidän itseäni jalat maassa -tyyppinä, joka ottaa asiat asioina. Tykkään hoitaa asioita ja tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Olen ehtinyt kerätä kokemusta politiikan eri osa-alueilta sekä olen myös nähnyt, kuinka EU toimii paikallistasolla, Petri arvioi vahvuuksiaan. Petrin varmoille sanoille löytyy katetta. 26-vuotiaaksi hänelle on kertynyt huomattava määrä kokemusta politiikan eri alueilta. – Olen saanut katsella poliittista elämää ruohonjuuritasolta ihan eduskuntatasolle asti, Petri toteaa. Juuri maanläheisyys nousee monta kertaa esille Petrin puhuessa päätöksenteosta. Yhteys kansalaisten arkeen olisi hänen mielestään tärkeä säilyttää myös meppinä toimiessa. – Direktiiveistä osa tulee voimaan Suomessakin melkein sellaisenaan,

Hänen mielestään parlamentissa olisi tärkeää pitää yllä kosketusta arkielämään, sillä tällä hetkellä järjestelmää kritisoidaan paljon paikoitellen hyvinkin tarkasta säätelystä. – Eu:n tulisi olla keskittyä ison mittakaavan asioihin, mutta jättää pienemmät asiat vähemmälle huomiolle. Erityisesti Euroopan parlamentin toiminnassa Petriä kiinnostavat aluekehitykseen, talouteen sekä vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät asiat. – Vapaa liikkuvuus sekä toimivat sisämarkkinat ovat hyvä asia. Erityiseksi vahvuusalueekseen Petri nimeää aluetukirahoituksen. Rahoituksen järjestämisessä on hänen mielestään vielä kuitenkin kehitettävää. – Byrokratiaa pitäisi vähentää, rahoituksessa on tällä hetkellä tyhjäkäyntiä. Jos tukien hakeminen olisi helpompaa, kilpailu niistä kovenisi. Tällöin vain parhaimmat hankkeet saisivat rahoitusta. Politiikasta Petri kiinnostui hiljalleen iän myötä. – Asioiden hoitamisesta alkoi tulla elämäntapa. erityisen kiehtovaa politiikassa on se, että aina voi oppia uutta. Puolueista juuri Keskusta valikoitui omaksi helposti: – Kun katselin puolueiden ohjelmia, oli Keskusta ainoa vaihtoehto. Keskitietä on hyvä taivaltaa! Luottamustoimissa Petri Honkonen on toiminut muun muassa Saarijärven kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana, maakuntavaltuutettuna Keski-Suomen liitossa sekä SOTEyhtymävaltuusto Saarikan jäsenenä. Lisäksi hän on toiminut puheenjohtajana lukuisissa eri järjestöissä ja keskustan organisaatioissa. Eduskunta-avustajana toimiessaan hän on päässyt tutustumaan myös kansanedustajien ja eduskunnan arkeen.

PETRI HONKONEN, 26 joten siellä tehtävällä työllä on todella merkitystä jokaisen ihmisen elämään.

Keskustan eurovaaliehdokas Opiskelija, Suomen historia, Jyväskylän Yliopisto Saarijävi Vaalislogan: “Kolmen A:n Eurooppa”

| 16

Tekstit : Jussi Äijälä Kuvitus: Juhani Ojalehto

Politiikka rakentuu arvojen päälle

lina Lappalainen kiinnostui politiikasta jo 15-vuotiaana. Politikointi alkoi netin keskustelupalstoilta ja pian olivat puolueiden ohjelmat luvun alla. Keskusta, joka oli myös kunnallisvaltuutettuna toimineen isän puolue, tuntui maatalontytöstä oikealta. Päästyään keskustanuorten politiikan akatemiaan lukion loppupuolella varmistui puoluekanta lopullisesti. – Akatemiassa oli hyvä yhteishenki ja mukava puhua oikeista asioista. Lappalainen, vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanut kahden lapsen äiti, ei vaikuta politiikassa kasvamisesta ja määrätietoisuudesta huolimatta miltään jyrältä. Olemus ei huuda poliitikkoa. Nuoresta naisesta välittyy keskusteleva, hyvää yhteishenkeä luova tavallinen kansalainen. Pinnan alla on enemmän. Kun Lappalaisen kanssa pysähtyy keskustelemaan, huomaa asiantuntemusta ja mielipiteitä löytyvän mihin tahansa. Lappalainen on varsin uniikki tapaus, sillä Ylen teettämän nuorisobarometrin mukaan 15-29 -vuotiaita nuoria ei kiinnosta yhteiskunnallinen vaikuttaminen tai äänestäminen. Barometri kertoo, että nuoret vaikuttavat lähinnä antamalla palautetta palveluista, allekirjoittamalla aloitteita sekä lompakolla äänestämällä. Lappalaisella on taskussaan avaimet nuorten saamiseksi puoluepolitiikkaan. Hänen mukaansa puoluepolitiikka tulisi tuoda jo peruskouluun, äänestysikärajaa tulisi laskea ja lähidemokratiaa lisätä. – Ainakaan minun aikana ei suhtauduttu suopeasti, jos halusi laittaa puolueiden nuorisojärjestöjen esitteitä koulun ilmoitustauluille, hän muistelee. Lappalainen näkee negatiivisena sen, etteivät nuoret ole kiinnostuneita sitoutumaan ja kannattamaan tiettyä aatetta, vaan

mieluummin lähtevät mukaan yhden asian tempauksiin. – On paljon helpompaa kannattaa yhtä erillistä asiaa, johon voi sanoa kyllä tai ei ja jonka vaikutuksia muihin aisoihin ei tarvitse miettiä. Arvot ja aatteet tulee kuitenkin olla pohjalla kun rakennetaan politiikkaa. Lappalainen pitää tärkeänä, että politiikka pohjautuu ihmisyyteen eikä valtioon tai markkinoihin. Lappalainen nimeää arvojensa kolmen kärkeen köyhän asian, luonnon ja yrittäjyyden. Näiden pohjalta ei ole vaikeaa uskoa, että poliittinen esikuva on itse Santeri Alkio. Aina ei politiikka ole ollut ruusuilla tanssimista. Lappalainen valittiin Toholammin kunnanvaltuustoon vuonna 2008. Heti vaalikauden alkuun syntyi keskustan ryhmän sisällä hajaannusta. Keskustelu ei pysynyt asiallisena. – Politiikan huono puoli on se, jos poliitikot eivät pysy asiassa vaan menevät henkilökohtaisuuksiin. Oli vaikea työskennellä kun lokaa tuli niskaan sivultakin. Vaalikauden loppupuolelle mentäessä suhteet paranivat ja Lappalainen uskoo, että seuraavan kauden valtuutetuilla oli paremmat lähtökohdat. Nyt Lappalainen on matkalla kohti Euroopan parlamenttia. Kysymykseen, minkälaiset mahdollisuudet nuorella on päästä läpi, Lappalainen vastaa innokkaasti: – Ihan oikeasti haluan parlamenttiin! Jätetään muut arvailut kuitenkin pois. Tahto on kova. Lappalainen ei näe itseään pyrkimässä eduskuntaan tulevissa vaaleissa. Hän tähtää nimenomaan mepiksi.

ELINA LAPPALAINEN, 27 Keskustan eurovaaliehdokas Tilasto- ja soveltavan kansantaloustieteen graduvaiheen opiskelija, Toholampi/Oulu - Alueellinen elinvoimaisuus - Ihmisten kokoinen Eurooppa - Ruoasta ja energiasta turvaa tulevaisuuteen

| 17

Tekstit : Jussi Äijälä Kuvitus: Juhani Ojalehto

Ensisijaisesti hämeenkyröläinen, kolmanneksi eurooppalainen

oitan puhelinhaastattelua Keskustan eurovaaliehdokkaalle Jouni Ovaskalle. Ovaska on Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja sekä Hämeenkyrön kunnanhallituksen puheenjohtaja. Ennen kuin ehdin edes kunnolla esittämään ensimmäistä kysymystä, on puheentulva jo niin kova, että pelkään savun kohta nousevan kynän ja lehtiön välistä. Soitinkohan oikeaan numeroon, vai päätyikö puhelu vahingossa Jari Sarasvuolle? Numero on kuitenkin oikea ja toisessa päässä on Jouni Ovaska, joka on juuri palauttanut päättötyönsä Tampereen yliopistolle. Luokanopettajan ammattiin valmistuva voi nyt alkaa rauhassa kampanjoimaan paremman Euroopan puolesta.

paikoista taisteltaessa Ovaska näkee poliittisen pelin korostuvan. Pitääkö päättäjän siis olla ensisijaisesti peluri ja hallita politikointi vai tulisiko hänellä olla muu työura ennen vaikuttajaksi ryhtymistä? Ovaska ei näe tarpeelliseksi sitä, että poliitikolla olisi pitkä ura ennen päättäjän tointa. Kokemukset ovat kuitenkin rikkaus. Ovaskan mukaan asioihin voi tutustua, vaikka ei olisikaan työskennellyt alalla. – Tarvitaan eri alojen ihmisiä, mutta myös politiikka kouluttaa ihmisiä luomaan visioita ja tutustumaan asioihin. Itse ainakin arvostan ihmistä, joka pääsee parikymppisenä eduskuntaan. Ovaskan mukaan poliitikko pystyy hoitamaan myös asioita, jotka kiinnostavat, ei pelkästään niitä, joista omaa asiantuntemusta ja työkokemusta. Ovaskaa itseään tuntuu kiinnostavan oman alansa lisäksi erityisesti talouspolitiikka. Täysin ei voida olla markkinoiden armoilla, mutta toisaalta köyhän asia -termiä Ovaska vierastaa. Nuorelle miehelle on tärkeää, että jokaisesta pidetään huolta, rakentamatta vasemmistolaista hyysäysyhteiskuntaa. Ihmisille annetaan mahdollisuus kehittyä ja yrittää.

Ovaskan paras kokemus vaikuttajana on kun Hämeenkyrön koulutus- ja sivistyslautakunnissa järItse eurovaaleista Ovaska toteaa: jestyi rahoitus Ovaskalle – Vaaleissa määritellään EU:n suunta. Mä itse vierastan stubtärkeään asiaan: kymppibilaista näkökulmaa, että EU on vain hieno ja palvelee meitä. luokkaan. Liittovaltiokehitykselle Ovaska sanoo suoraan ei. – Jos politiikalle antaa pik- Teksti: Ovaskan mielestä kulttuurisia ei saa pyrkiä Vesa Ylipelkonen Kuvitus: Elina erilaisuuksia Kopsa kusormen se vie koko käden. hävittämään vaan suomalaisten tulee edelleenkin olla suomaParasta on, kun kokee, että laisia. voi oikeasti vaikuttaa. – Itse olen ensin hämeenkyröläinen sitten suomalainen ja Puoluetoiminnassa vasta sitten eurooppalainen. Ovaska pitää siitä, että puolueessa tapaa paljon erilaisia ihmisiä, joita JOUNI OVASKA, 27 kuitenkin yhdistää Keskustan eurovaaliehdokas aina puolue ja arvot. luokanopettaja, KM Kotihoidontuen on herättänyt Negatiivista politii- muutosesitys Hämeenkyrö/Tampere suuttumusta ja ihmetystä. Muutos jakaisi kotikassa on Ovaskan hoidontuen puoliksi vanhempien kesken siten, että mukaan mustamaalaus. - Euroopan talous kasvu-uralle –tuen Vaalien alla ihmiset muut- niiltä - Kohtuuhintainen ruoka menettäisi kokonaan kuukausilta,kotimainen joilla toinen tuvat, kun kilpaillaan samoista Suomen erityispiirteiden korostavanhempi (isä) ei sitä käytä. Samalla hallitus aikoo tehdä paikoista. minen Erityisesti puolueen sisäisistä

| 18

Tekstit : Niklas Hyytinen Kuvitus: Juhani Ojalehto

Hyssyttely pois liittovaltio seis

4-vuotiaalla haminalaisella kaupunginvaltuutetulla Antti Pakkasella on selvä käsitys siitä, miksi hän haluaa tulevaisuudessa vaikuttaa Euroopan parlamentissa: – Haluan toimia Suomen kansallisten etujen takaamiseksi ja edistämiseksi. Etuja on syytä olla ajamassa, sillä Antin mielestä EU:n nykyinen kehitys kulkee Suomelle kielteiseen suuntaan. – Näyttää siltä, että olemme menossa kohti liittovaltiota. Tämä ei hänen mielestään ole Suomen eikä koko unionin kannalta järkevä suunta. – Mielestäni kansallisvaltioilla pitäisi olla enemmän valtaa päättää omista asioistaan. Brysselistä on siirrettävä valtaa takaisin kansallisille hallituksille, Antti toteaa. – On aika hidastaa tahtia ja miettiä, mitä me Euroopan Unionina haluamme olla. Antti kaipaa Suomeen kriittisempää keskustelua Eu:n kehityksestä. – Keski-Euroopassa puhutaan avoimesti liittovaltiosta, meillä tätä hyssytellään. Antin mukaan Keskustan äänestäjien ääni ei tällä hetkellä kuulu tarpeeksi parlamentissa. – Vaikka parempaan suuntaan on menty, Keskusta ei vielä vaikuta tarpeeksi vahvasti ryhmänsä Alden linjauksissa. Esimerkiksi liittovaltiohenki ja nihkeä suhtautuminen maataloustukiin ovat Keskustaa Aldesta erottavia asioita. Hänen mielestään Keskustan tulisi harkita ryhmän vaihtamista, mikäli rooli ryhmän sisällä on jatkossakin vähäinen. Antti peräänkuuluttaa myös suomalaisten keskinäistä yhteistyötä. – Suomalaisilla voisi olla enemmän yhteistyötä yli puoluerajojen. Brysselissä pitäisi olla edustamassa ensisijaisesti omaa maataan. Antti ei kannata EU:n sotilasliittoa, mutta hänen mielestään EU:n turvallisuusyhteistyössä on parantamista. – Yhteistyötä kriisinhallinnassa voitaisiin lisätä ja viranomaisyhteistyötä kehittää. Yhteistyötä rajavalvonnassa ja laittoman maahanmuuton torjunnassa pitäisi erityisesti viedä eteenpäin.

laakson maakuntahallituksessa istuva Antti Pakkanen on ollut koko ikänsä kiinnostunut politiikasta. – Heti ensimmäisissä kunnallisvaaleissa olin ehdolla, kun ikää oli tarpeeksi. Ehdolle asettuminen tuottikin heti tulosta, kun Antti pääsi hyvällä äänisaaliilla silloisen kotikuntansa Miehikkälän valtuustoon. Vaalivoitot ovat olleet miehelle mieluisia kokemuksia, mutta tärkeimpänä Antti näkee asioiden viemisen eteenpäin. – Poliittinen valta on työkalu, ei itsetarkoitus. Hyviä muistoja on jäänyt myös niistä hetkistä, kun olen saanut täytettyä vaaleissa antamiani lupauksia ja olla osaltaan vaikuttamassa ympäröivän yhteiskunnan kehittämiseen.

ANTTI PAKKANEN, 27 Keskustan eurovaaliehdokas lainkäyttösihteeri Hamina - Isänmaan etu ja itsenäisyys etusijalle - Turvallisuus on Euroopan yhteinen asia - Suomalaisen maatalouden edellytykset

Tällä hetkellä Haminan kaupunginvaltuustossa sekä Kymen-

turvattava

| 19

Tekstit : Vesa Ylipelkonen Kuvitus: Juhani Ojalehto

Ilmaisen pizzan perässä Brysseliin

os rehellisiä ollaan, niin se on minun vakaa pyrkimykseni yrittää nukkua yöni hyvin. Näin vastaa Ilmari Pokela kun kysytään, mistä syystä hän haluaa tehdä politiikkaa. Vaihtoehtona olisi hänen mukaansa epäkohtien hiljainen hyväksyntä. Mitäpä ihminen ei olisi uniensa turvaamiseksi valmis tekemään.

tansa ovat monella tapaa hyviä paikkoja tehdä töitä. Paitsi että siinä ehtii tutustua ihmisiin, niin huomaa, että henkilökuntakin tekee sosiaalitoimen ja psykiatrin työtä. Jopa portsarikin.

Kirjallisuuden opiskelijalle painettu teksti kattaa monia tarpeita. Lukeminen on Pokelalle paitsi viihdykettä, myös tapa hahmottaa maailmaa ja syventää omaa ajattelua. – Jos haluaa ymmärtää esimerkiksi kouluampujia, niin voi lukea Rikoksen ja rangaistuksen. Historiankirjojakin kannattaa toki lukea, mutta jos haluaa tietää miltä vaikkapa kieltolaki näytti ja tuntui, täytyy lukea Ryysyrannan Jooseppi.

Pokelan merkittävin muisto politiikan saralla on kaksinapainen. Hän oli taistelemassa Oulun yliopiston opettajakoulutuksen Kajaanin yksikön säilyttämisen puolesta vuonna 2010. Yhteishenki puolustuksessa teki mieheen vaikutuksen. – Oli kova henki, että sitä ei kyllä meiltä viedä. Kampanjoitiin lakkauttamattajättäminen puolueen viralliseksi kannaksi ja koska Keskusta oli hallituspuolue, pidettiin varmana että se olisi tällä selvä. Mutta eihän se ollut. Sen takia se on myös huonoin muisto politiikasta. Kokemus ei aiheuttanut luovutusmielialaa tai toivottomuuden tunnetta. – Politiikassa on hyvä omata myös jalo turpiinottamisen taito. Jos kuvittelee aina voittavansa, on kyllä mukana väärissä kinkereissä. Pokela ei tunnista elämänsä varrelta mitään yksittäistä kiintopistettä, joka olisi aiheuttanut konkreettista tai katsomuksellista muutosta mihinkään suuntaan. – Meikäläisen elämä on ollut paremminkin hiljaista kulkemista suuntaan jos toiseenkin. Jos mietitään, että miten eurovaaliehdokkaaksi olen päätynyt, niin käännekohta lienee puhelinsoitto velipojalta, jonka sisältö oli: “Tule toimistolle nuortenosaston kokoukseen. Saat ilmaista pitsaa.”

Henkilökohtaiseksi suosikkikirjailijakseen Pokela mainitsee Pentti Haanpään. Tuotannon lisäksi myös kirjailijan persoona on tehnyt mieheen vaikutuksen. – Haanpää oli monellakin tapaa ristiriitainen hahmo. Ei koskaan halunnut olla missään porukassa tai kumarrella ketään. Haanpää kritisoi äärioikeistoa 30-luvun Suomessa ja hänet leimattiin aika ajoin kommunistiksi, jota hän ei toki ollut. Hän oli todellinen vapaatalonpoikaisuuden ilmentymä. Pokelalle esikuvallinen hahmo on myös George Orwell. – He eivät olleet koulutustaustoiltaan järin meritoituneita, mutta heillä oli kyky katsoa maailmaa sellaisena kuin se on. Ilman puolueellisuutta, ennakkokäsityksiä tai halua sopeutua tai tyytyä edes omaan makuunsa. Individualistinen näkökulma ennen kaikkea? – Tapa, jolla lopputuloksiin päädytään, olkoon ne individualistisia tai kollektivistisia, täytyy olla yksilöstä lähtöisin. “Aatteleppa ite”, niin kuin Ruonansuu sanoisi. Pokela on työskennellyt useassa ravintolassa ovimiehenä pääasiassa Iisalmessa ja Kajaanissa. Yökerhojen ja lähiöräkälöiden ovilla on hahmottunut Kainuun ja Ylä-Savon ihmisistä jonkinlainen poikkileikkaus. Hän muistelee erästä pitkään palvellutta ravintolaa, jonka omistaja saattoi illan päätteeksi itse ajaa huonovointisen asiakkaan kotiinsa ja hoitaa tämän turvallisesti lepäämään. – Pitkään olemassa olleet ravintolat, joilla on vakiasiakaskun-

ILMARI POKELA, 27 Keskustan eurovaaliehdokas Kirjallisuuden opiskelija ja portsari. Kajaani. - Kohti kansanvallan eurooppaa! - Liittovaltiolle jyrkkä ei. - Finanssialan keinottelu kuriin. - Rakennerahat ja maataloustuet ovat Suomelle elinehto.

| 20

BRYSSELIN TERVEISET

Eurooppaa ei voida ohittaa millään politiikan tasolla

aalikeskusteluissa aiheiden skaala liikkunee kurkkudirektiivien kauhistelusta markka-takaisin-kaipuuseen, taipuen taisteluksi itsenäisen Suomen ja liittovaltio Euroopan välille. Värikkään otsikkoviidakon keskellä keskustelun toivoisi pysyvän kuitenkin järkiperäisesti mielekkäänä. Vaikka EU:ssa on paljon parannettavaa, on mielestäni jankkaava keskustelu sen olemassaolosta vastuutonta. Vääntö Suomen kuulumisesta EU:hun käytiin viime vuosikymmenellä ja fokuksen on nyt vain oltava Suomen edun ajamisessa ja valvonnassa. Jälkiviisaus jääköön historioitsijoille, peruutuspeiliin katselemalla ei Suomen asia etene.

“Vaikka EU:ssa on paljon parannettavaa, on mielestäni jankkaava keskustelu sen olemassaolosta vastuutonta.” Suomen paikka on aina ollut ja säilyy erottamattomana osana Eurooppaa ja nykyisenmuotoinen EU on osa meitä. On huomionarvoista, että tämän kevään ensiäänestäjät ovat kuuluneet koko elämänsä ajan Euroopan unioniin. He ovat sulassa sovussa niin suomalaisia, savolaisia, varkautelaisia kuin eurooppalaisiakin - ilman vastakkainasettelua. Tästä asenteesta tulisi ottaa mallia kevään keskusteluihin.

Suomalaisten 13 mepin pelätään marginalisoituvan edustajien määrään. 13 meppiä ei ole paljon. Lähes viisi vuotta tätä työtä tehneenä väitän kuitenkin, että jopa yhdellä yksittäisellä mepillä voi olla valtava rooli päätöksenteossa. Mietintöjen laadinta on yksittäisten edustajien käsissä ja neuvottelutiimin jäsenten vaikutusvalta on merkittävä. Tästä olen saanut myös omakohtaisia kokemuksia, muun muassa sain toimia aluekehityspolitiikan lainsäädäntöpaketissa yhtenä parlamentin pääneuvottelijoista. EU:nkin päätöksiä voi pitää hyvinä tai huonoina. Jos linjaan on oikein tyytymätön, on syytä etsiä vaihtoehtoista tietä. Vaihtoehtoista politiikkaa saa vain äänestämällä. Luulen, että koskaan aikaisemmin ei ole ollut niin väliä, ketkä 13 valitaan suomalaisiksi edustajiksi, kuin nyt. Uskon, että eurovaaleilla on enemmän merkitystä, kuin vielä aavistetaankaan.

Riikka Pakarinen Europarlamentaarikko Keskustan varapuheenjohtaja

Keskusta ei aseta eurovaaleissa kotia ja Eurooppaa vastakkain. Me voimme hyvin olla kansainvälisiä vahvasti paikallisella otteella ja olla vahvistamassa alueidemme olemassaoloa ja samaan aikaan tukea EU:n roolia suurissa asioissa. Viestimme kevään keskusteluissa on tämän kanssa linjassa. Toistaiseksi viiden vuoden välein järjestettävät EU-vaalit ovat kiinnostaneet kansalaisia harmittavan vähän. Etäinen ja vaikeaksi koettu edunvalvonta Euroopan parlamentissa on lähes yksin valittujen meppien vastuulla. Maailma kuitenkin muuttuu, eivätkä eduskunta ja hallitus pysty yksinään puolustamaan Suomen etua. Eurooppa-politiikkaa ei voida täysin ohittaa enää millään politiikan tasolla.

| 21

Älä sivuuta mahdollisuuttasi vaikuttaa – vaikuta Euroopan tulevaisuuteen ja käytä ääntäsi! Hyvästä yhteistyöstä kiittäen, Riikka

aa t n o v r a Osallistu

Keskustanuoret maksavat postimaksun

VOITA 500 EURON MATKALAHJAKORTTI! Arvonnassa palkintona 500 euron matkalahjakortti. Käytä vapaasti, lähditpä sitten Brysseliin, Ouluun tai muualle maailmaan. Arvonta päättyy 25.5.2014 Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Osallistun vain arvontaan Keskustanuoret

Nimi:

Tunnus 5005576

Lähiosoite

00003 Vastauslähetys

Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

| 22

Teksti ja kuva: Tiila Maaninka

MURKINA

Teksti ja kuvat: Tiila Maaninka

Pettuleipä korvikekahvilla Pula-aikana lisättiin tavallisen jauhon joukkoon männyn nilakerroksesta kevätkesällä valmistettua pettujauhoa. Se pelasti monet suomalaiset nälältä. Nykyään pettujauhoa voi ostaa valmiina. Oheinen resepti on perinteinen, ja maku sen mukaisesti karkea. Pettujauhoa voi käyttää aluksi varovaisesti lisäten muihinkin leipätaikinoihin, kuten saaristolaisleipään. Pettuleivän päällä maistuvat voin lisäksi vaikkapa lohi tai suolakurkku.

PERINTEINEN PETTULEIPÄ • 2,5 dl maitoa • 2,5 dl ruisjauhoa • 1 dl pettujauhoa • 1 tl suolaa Lämmitä maito ja sekoita siihen ruisjauho. Anna turvota, kunnes seos on jäähtynyt. Lisää pettujauhot ja suola. Tee taikinasta sentinpaksuisia, pieniä leipäsiä tai reikäleipiä. Paista 200-asteisessa uunissa, kunnes leipä saa vähän väriä ja irtoaa hyvin leivinpaperista. Nauti uunituoreena.

MOKKAINEN KORVIKEKAHVI • 2 dl vehnänjyviä • 1 dl rukiinjyviä • 25 g voita • kahvijauhetta Jyvät keitetään pehmeiksi. Keitinvesi kaadetaan pois, jyvät jäähdytetään ja joukkoon sekoitetaan voi. Jyvät paahdetaan kuparinruskeiksi 200-asteisessa uunissa, käännellen useasti. Paahdetut jyvät murskataan kahvimyllyllä tai tehosekoittimella. Varsinainen korvikekahvijauhe syntyy, kun esimerkiksi 3 rkl jyvämuruun lisätään 1 rkl kahvijauhetta. Suodatinkeittimellä keitettäessä korvikekahvin maku jää varsin laimeaksi, joten jyvämurun osuutta voi halutessaan pienentää. Ajatellessaan pula-ajan ihmisiä, jotka saivat aamukahvikseen tätä kahvin ja teen välimuotoa, tummapaahtoisen kahvinystävän ei auta muu kuin nostaa hattu korkealle!

| 23

KASVUN PAIKKA

Kasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

Teksti: Mari Mäki Kuvat: Minna Rantala ja Annika Saarikon arkistot

“Tärkeintä elämässä ovat ihmiset, jotka voivat sanoa asiat suoraan.”

Mihinkään en ollut valmis

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja ja Kerttu-verkoston perustaja Annika Saarikko (30) haaveilee häämatkasta ja poliittisen kulttuurin muutoksesta. Muutamassa vuodessa nuorisopolitiikasta valtakunnan päätöksenteon ytimeen noussut turkulainen on joutunut pohtimaan tapahtuiko kaikki sittenkin liian nopeasti, pysynkö itse perässä?

apsena halusin maatalon emännäksi tai kirjaston tädiksi. Haaveilin myös opettajan työstä. Poliitikon työstä en osannut unelmoida. Ihmettelen välillä itsekin, miten kaikki on tapahtunut. Usein politiikassa sattumalla ja oikea-aikaisuudella on iso rooli. En esimerkiksi osannut viime vuoden joulukuussa aavistaakaan, että parin kuukauden päästä istun kaikkien puoluejohtajien kanssa keskustelemassa valtionvelasta. On tunnustettava, että se jännitti minua todella paljon. Synnyin marraskuussa 1983 Loimaan aluesairaalassa. Nyt taistelen poliittisesti sairaalan säilyttämisen puolesta. Se tekee asiasta myös henkilökohtaisen. Äitini on tehnyt pitkän uran pankissa työskennellen samassa työpaikassa 30 vuotta. En osaa kuvitella, että joku ikäiseni olisi niin pitkään samassa työssä. Vanhempani erosivat, kun olin neljä. Siitä ei jäänyt traumoja. Sen myötä sain lisää rakastavia aikuisia ympärilleni. Perheeni ei ollut poliittisesti aktiivinen, mutta yhteiskunnallisia asioita seurattiin meillä tarkasti. Ensimmäinen poliittinen Keskusta-muistoni yltää vuoden 1994 presidentinvaaleihin, joissa äidin mies oli mukana Paavo Väyrysen tukijana. Tajusin, että tämä on tärkeä asia.

Ensin tuli ihmiset, sitten löysin aatteen Minulle on aina ollut luontevaa olla esillä ja kantaa vastuuta lähiyhteisöstäni. Olen toiminut oppilaskunnassa, tukioppilaana, seurakuntanuorena ja ylioppilaskuntatoiminnassa. Luulen, että jos en olisi mukana politiikassa, niin olisin yhtä vahvasti sitoutunut johonkin muuhun. Puolueista kiinnostuin opiskeluaikana ja pohdin silloin myös Vihreitä ja Kokoomusta. Menin käymään Turun keskustaopiskelijoiden uusien illassa ja tapasin siellä joukon mahtavia tyyppejä, jotka tempaisivat mukaansa. Useat heistä työskentelevät nykyään politiikan parissa ja ovat edelleen hyviä ystäviäni. Meillä oli paljon toimintaa vappubooleista yön yli kestäneisiin poliittisiin väittelyihin. Ensin siis innostuin ihmisistä ja myöhemmin löysin aatteen.

Äitiä on ollut ikävä Toimiessani Keskustaopiskelijoissa ja Keskustanuorten liittohallituksessa huomasin tarpeen nuorten naisten tuelle, kannustukselle ja mentoroinnille niin politiikassa kuin työelämässä muutoinkin. Vastauksena tähän tarpeeseen perustimme Kerttu-verkoston. Se on ollut hienointa ja innostavinta, mitä olen

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KASVUN PAIKKA

saanut tähän mennessä politiikassa tehdä. Olen myös kokenut, että omassa elämässäni on toteutunut se Kerttuilun ydin, sukupolvien välinen mentorointi ja naisten tuki. On hienoa saada toimia politiikassa 2010-luvulla, jolloin naisillakin on mahdollisuus tulla valituksi mihin tahansa tehtäviin ja myös perheelämän yhteensovittaminen nähdään tärkeänä.

Seurakunnan nuorteniltaa suunnittelemassa.

Politiikasta tuli minulle työ vuonna 2009, kun Paavo Väyrynen valitsi minut lehdistöavustajakseen toimiessaan ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Seuraava iso askel oli Keskustan varapuheenjohtajaksi pyrkiminen. En todellakaan ollut siihen valmis, enkä tiennyt mihin se johtaisi. Jotenkin olin vaan niin innostunut ja rohkaistuin muiden tuesta, että lähdin kisaan. Tunnen olevani hirvittävän paljon velkaa nuorille ja puolueelle siitä luottamuksesta, jonka olen saanut. Minut on laitettu kasvamaan niihin paikkoihin. Olen saanut käsittämättömän paljon. Se tekee nöyräksi. Erityisavustaja-aikana äitiä on tullut ikävä monta kertaa. Monet asiat ovat hirvittävän vaikeita ja niiden omaksuminen vie aikaa. Nuorena myös perspektiivi ja kokemus on hyvin ohut, kauaskantoisuus puuttuu. Olen oppinut arvostamaan vanhempia toimijoita. Onneksi olen saanut työskennellä konkaripoliitikkojen kanssa ja vuosien myötä itseluottamusta on tullut. Tajuan, että pärjään.

Elämän tärkeysjärjestys kuntoon Usein minulla on hirveän suuri riittämättömyyden tunne. Pitäisi perehtyä asioihin, olla riittävästi esillä ja kiertää Suomea. Se on kuin ruletti, joka pyörii koko ajan eikä koskaan ole valmista. Harmittaa, kun ei kaikkeen ehdi tarttua, mutta siihenkin tottuu. Tämä on elämäntapa, ja nautin työstäni valtavasti. Koskaan ei ole ollut yhtään tylsää päivää.

Tuomas Vanhasen kanssa Keskustanuorten liittarissa, olin ehdolla silloin liittohallitukseen. Rinnassa myös Tuomoa puheenjohtajaksi tukeva pinssi. Tuomaksesta tuli myöhemmin avustajani

Joskus olen miettinyt, että ovatko asiat tapahtuneet liian nopeasti, pysynkö itse perässä. Ehkä merkittävin kasvun paikka onkin ollut viimesyksyinen sairastuminen keuhkoveritulppaan. Siihen saakka olin yrittänyt jakaa ajankäyttöä niin, että hoitaisin työni hyvin ja pitäisin huolta ihmissuhteista. Silloin tajusin, että täytyy pitää huolta myös itsestä. Tärkeintä elämässä ovat ihmiset, jotka voivat sanoa asiat suoraan. Oma perhe, mies ja puoluejohto, jossa on luottamuksellinen ja kannustava fiilis. Iloitsen erityisen paljon siitä, että viime vuosien työkäänteiden ohella olen onnistunut saamaan opintoni yliopistossa valmiiksi ja että löysin rinnalleni rakkaan ihmisen. Tällä hetkellä odotan häämatkaa ja kesäisiä päiviä, jolloin voi lukea lehden rauhassa. Haaveilen poliittisen kulttuurin muuttumisesta sellaiseksi, jossa koemme olevamme samalla puolella ja että ihmiset kokisivat voivansa luottaa poliitikkoihin. Annika Saarikko on toiminut Keskustanuorten liittohallituksen jäsenenä 2008-2009.

Kerttu-verkoston perustamiskokouksen valmisteluista Tampereelta. Mukana kuvassa Carita Maisila ja Eeva Kärkkäinen.

| 25

LIFESTYLE: MATKAILU

TURISTINA Teksti ja kuvat: Elina Havu

SULJETUSSA VALTIOSSA

Pohjois-Korea ei tule ensimmäisenä mieleen pohdittaessa mahdollista lomakohdetta. Maa tunnetaan ennen kaikkea vahvasta henkilökultista, romahtaneesta taloudesta, vakavista ihmisoikeusrikkomuksista sekä ydinaseohjelmasta ja ohjuskokeistaan. Suljetusta, totalitaariseksi diktatuuriksi luonnehditusta valtiosta on kuitenkin tullut kaiken nähneiden matkailijoiden extreme-lomakohde. Itselleni matka oli 15 vuoden haaveilun tulos.

Kim Il Sungin ja Kim Jong Ilin patsaat ovat Pjongjangin tunnetuin maamerkki. Pohjoiskorealaisilla on tapana käydä varsinkin juhlapäivinä kunnioittamassa johtajia ja viemässä kukkia patsaiden juurelle. Myös turistien kuuluu oppaiden sanojen mukaan osoittaa kunnioitusta ja kumartaa patsaiden juurella.

| 26

ohjois-Korea vastaanottaa joka vuosi noin 2000 länsimaalaista turistia. Pohjois-Korea on aina sulkenut rajansa joulukuun alusta tammikuun loppuun, mutta viime vuodenvaihteessa rajat pysyivät poikkeuksellisesti auki koko vuoden. Kun mahdollisuus viettää uusi vuosi Pjongjangissa avautui, päätin vihdoin toteuttaa unelmani. Maahan on mahdollista matkustaa Pekingistä joko junalla tai lentokoneella. Minä sain kokea molemmat, kun ensin lensin Pjongjangiin ja palasin yöjunalla. Oman matkani ostin Pekingissä toimivan Koryo Toursin kautta, joka on järjestänyt matkoja maahan jo parinkymmenen vuoden ajan. Ryhmämme koostui maailmanmatkaajista sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä lähes kaikki olivat kolunneet maailmaa ympäri ja asuneet eri maissa. Pohjois-Koreassa turistina olo on täynnä sääntöjä, joita tulee noudattaa. Sain ennen matkaa noin parikymmentä sivua erilaisia ohjeita sisältävän oppaan, jonka tiedot oli opeteltava ulkoa; matkaan opasta ei saanut ottaa mukaan, kuten ei mitään Pohjois-Koreaan liittyvää kirjallisuutta. Ulkomaalaiset saavat liikkua maassa vain valtion virallisen matkatoimiston (Korea International Travel Company) matkaoppaiden saattamana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ainoastaan hotellin sisätiloissa oli mahdollista kulkea ilman opasta. Meille kerrottiin, että sääntöjä kannattaa noudattaa, sillä vaikka turisti ei omista töppäilyistään saa sanktiota, sääntöjen rikkominen tarkoittaa rangaistusta oppaalle. Pahimmassa tapauksessa opas voisi joutua pelätyille vankileireille, ja menettää täysin omat oikeutensa kansalaisena. Turistien kannattaa matkalla PohjoisKoreassa vain tarkkailla, ei puuttua. Kaikesta huolimatta Pohjois-Korea ei ole matkailijalle vaarallinen maa, päinvastoin. Sitä voi luonnehtia lähes maailman turvallisimmaksi matkailumaaksi. Esimerkiksi taskuvarkaista ei ole huolta, sillä kukaan pohjoiskorealainen ei uskalla lähestyä

maassa olevaa turistia. Lisäksi matkailu on äärimmäisen helppoa: seuraat vain opasta. Matkalla ei myöskään tarvitse huolehtia syömisestä tai juomisesta, sillä kaikki ateriat kuuluvat matkan hintaan. Matkaani suljetussa valtiossa voi kuvailla vain ja ainoastaan sanalla absurdi. Koko matkan ajan pohdin, mikä meille esitetystä on totta ja mikä ei. Propagandalta ei voinut välttyä ja pääosassa oli pohjoiskorealaisen kulttuurin ja yhteiskunnan parhaiden puolinen esittely sekä vihollisvaltioiden haukkuminen. Vierailimme esimerkiksi ikuiseksi presidentiksi nimetyn Kim Il Sungin ja hänen poikansa Kim Jong Ilin mausoleumissa (Kumsusan Palace of the Sun), juuri valmistuneessa uudessa sotamuseossa (The Victorious Fatherland Liberation War Museum) ja Etelä- ja Pohjois-Korean välisellä raja-alueella. Lisäksi kävimme yläasteella ja päiväkodissa, jossa lapset esittelivät meille musikaalisia ja liikunnallisia taitojaan, jotka olivat käsittämättömiä. Lähes kolmen miljoonan asukkaan Pjongjang on valittujen kaupunki, jossa asuvat ovat muihin pohjoiskorealaisiin verrattuna etuoikeutetussa asemassa. Näin matkallani kaupungin, jossa ihmiset elävät varsin tavallista elämää: käyvät töissä, vievät lapsensa tarhaan ja kouluun, laulavat intohimoisesti karaokea sekä viettävät aikaa perheen ja ystävien kanssa keila- ja luisteluhalleissa ja puistoissa. Meille matkailijoille välittyi siten kuva maasta, joka on varsin onnellinen vahvan johtajan valvovan silmän alla. Poissa olivat ihmisoikeusrikkomukset, kurjuus ja taloudelliset ongelmat. Totuus on kuitenkin se, että monimiljoonaisesta kansasta vain noin kuusi miljoonaa kuuluu puolueeseen. Puolueeseen kuuluminen tuo elämään etuoikeuksia – juuri noita näkemiäni – joihin puolueeseen kuulumattomilla ei ole mitään asiaa. Tätä puolta en nähnyt, mutta on tärkeää tiedostaa sen olevan olemassa ja toivoa, että vielä jokin päivä kaikilla pohjoiskorealaisilla olisi mahdollisuus hyvään elämään.

Sinuijun kaupunki, aivan Kiinan rajan vieressä. Emme oikein saaneet mitään kunnollista selitystä oppaalta mitä oli käynnissä ja mikä kulkueen tarkoitus oli. Melkein koko Sinuijun kaupunki marssi oppaiden mukaan “maaseudulle” ja vei sinne - ainakin miten sen käsitimme - maniokkia. Seurasimme marssia pitkään.

LIFESTYLE: MATKAILU

| 27

LIFESTYLE: HARRASTUS

Tekstit: Anna-Lyydia Kopperoinen Kuvat: Venla Tornberg

HYVINVOINTIA TERVEESTÄ ELÄINSUHTEESTA Monet suomalaistytöt viettävät lapsuutensa ratsastuskouluissa. Hevosen ja ihmisen ystävyys ei kuitenkaan synny pakottamalla. Toimiva vuorovaikutussuhde eläimen kanssa parantaa kokemukseni mukaan henkistä terveyttä.

äytä sille kuka määrää, käski ratsastuksenopettaja. Mäiskin kantapäitäni hevosen kylkiin, löin raipalla takamuksiin. Yritin kaikin keinoin osoittaa hevoselle, että minä määrään tahdin. Hevonen vain löntysti eteenpäin. Ratsastustunnin jälkeen vein hevosen karsinaan. Hevonen asettui poikittain oven eteen. Työnsin sitä päästäkseni myös sisään. Siirtymisen sijaan se nojautuikin minua vasten koko painollaan. Luikahdin nopeasti hevosen alta, aikoiko se kaatua päälleni tahallaan? Tuona päivänä päätin lopettaa käymisen ratsastustunneilla. Meni vuosia ennen kuin ymmärsin, miksi lapsuuteni rakkaus hevosia kohtaan oli muuttunut epävarmuudeksi, jopa peloksi. Lapsuudessa olin omaksunut huonon - joskin yleisen - tavan olla hevosen kanssa. Kohtelin hevosia kuin koneita, joiden olisi pitänyt toimia napista painamalla. Toisaalta kohtelin hevosia kuin ihmisiä: Oletin niiden toimivan odottamallani tavalla. Jos niin ei käynyt, pidin hevosta arvaamattomana ja tottelemattomana. Mutta hevonen on olento, joka ei ajattele kuin ihminen, vaan ainoastaan hevosille ominaiseen, lajityypilliseen tapaan.

Toimiva vuorovaikutussuhde Lopetin ratsastustunnit, mutta rakkauteni hevosiin pysyi. Myös suhtautumiseni säilyi ennallaan. Aloitin yksityistunnit, vuokrasin ja hoidin yksityisten omistamia hevosia. Hevosten kanssa oleminen oli kuin tahtojen taistelua, jossa molemmat osapuolet kärsivät ja pelkä sivät toisiaan. Muutos hankalaan hevossuhteeseen sai alkusysäyksen Islannissa, jossa vietin kesän 16-vuotiaana. Islannissa olin töissä maatilalla, jonka hevosilla ei ollut koskaan ratsastettu. Ratsastin paljon naapuritilalla, jossa ystäväni Helena oli töissä. Kotitilalla käveleskelin laitumella ja seurailin hevosia. Vähitellen hevoset alkoivat kiinnostua minusta ja hakeutuivat seuraani. Naapuritilalta lähdimme viikonloppuisin päivän kestäville ratsastusretkille. Tutustuin islanninhevosiin ilman muiden antamia oppeja ja tavoitteita. Välillemme syntyi ystävyys. Ratsastusretket alkoivat hevosten ajamisella pieneen aitauk-

| 28

seen, jossa villit ja kesyt hevoset eroteltiin toisistaan. Erottelun jälkeen tilan isäntä valkoi sopivimmat ratsut minulle ja Helenalle. Isäntä antoi yhden ohjeen. – Pysykää hevosen selässä rentoina, niin löydätte hyvän tuntuman. Seurasin ohjetta parhaani mukaan. Oloni oli todella hyvä. En tuntenut suorituspaineita, enkä tarvetta egoilla. Ihmettelin ratsastamisen helppoutta. Kiitäessämme täyttä laukkaa hevonen tuntui nauravan ilosta, aivan niin kuin minäkin! Islanti-kesä muutti suhtautumistapani hevosiin. Miksi Suomessa ratsastaminen tuotti ärtymystä ja tuskaa, mutta Islannissa hevosten kanssa puuhailu tuotti hyvää oloa ja iloa? Vakuutuin siitä, ettei ihmisen ja hevosen vuorovaikutus perustu ihmisen tiukkaan johtajuuteen, vaan molemminpuoliseen luottamukseen.

Suuri opettaja Suomessa vuokrasin ja kävin valmennuksessa islanninhevosta muistuttavan hevosen Lillanin kanssa. Muistelin usein Islannin hevosia. Niiden kanssa ei ollut suorituspaineita ja tavoitteita. Halusin löytää Suomessa hevosten tunteisiin vastaavan yhteyden. Lillanista tuli suuri opettajani: Opin elämään hetkessä,

LIFESTYLE: HARRASTUS

kohtaamaan tilanteen tilanteena luokittelematta sitä kummemmin. Opin ajattelemaan niin kuin hevonen - yksinkertaisesti. Persoonallisuuteni hioutui. Minusta tuli rauhallisempi ja opin tunteiden kohtaamista sellaisenaan kuin ne koin - niin hevonenkin tekee.

Solmut aukeavat Tiedätkö, miksi mainitsemassani esimerkissä ratsastuskoulun hevonen ei totellut käskyjäni? Oulun yliopistossa ihmisen ja hevosen suhteesta väitellyt Riitta-Marja Leinonen vastaa: – Miksi lapsia ja hevosia pakotetaan? Pakko synnyttää lapsissa epävarmuutta ja hevosissa vastustusta. – Ihmisen ja hevosen toimiva vuorovaikutussuhde vaatisi hitaan oppimisen mahdollisuutta ja aikaa olla hevosen kanssa ilman paineita, Leinonen jatkaa. Hevonen reagoi kaikkiin tunteisiin, myös niihin, jotka ihminen yrittää peittää. Hevosen kanssa syntyy ristiriitoja, jos ihminen yrittää peittää tunteensa. Hevoset ovat tärkeä osa hyvinvointiani - ja voisivat olla myös sinun. Seuraavan kerran kun näet hevosen, mene ihmeessä tutustumaan!

| 29

60 VUOTTA SITTEN

Sarja esittelee Keskustanuorten lehtiä 60 vuoden takaa.

VAALIVOITTO, DIOR JA VOILEIPÄHIMO Jutut kerätty Kyntäjän numeroista 1-3/1954

Pääkirjoitus: Voitto

Isosisko vastaa

Talvivaalit on pidetty. Suomen kansa on vastannut. Maalaisliitto sai suuren vaalivoiton. Miten maaseutupuolue jatkuvasti kasvaa, vaikka maaltapako vuosi vuodelta paisuu? Miten säästävää talouspolitiikkaa harjoittanut puolue voittaa, vaikka ei anna valitsijoilleen lupauksia? Tosiaan, onpa ollut miettimistä muillakin kuin pääkaupungin suurlehdillä, joiden erikoisharrastuksena on viimeaikoina ollut maalaisliiton väheksyminen, koko sen aatemaailman häpäiseminen. mitä meidän poliittisessa elämässämme maalaisliitto edustaa. Niin, hyvä lukija, miten voitto on ollut mahdollinen? Luonnollinen selitys on seuraava: Suomen maaseudun väestö hyväksyy maalaisliiton politiikan, maaseutuhenkisen maailmankatsomuksen. Suomen maaseudun valistunein väestönosa tajuaa, että teollistuvassa yhteiskunnassa tarvitaan juuri maalaisliiton edustamaa voimakasta keskustapuoluetta, joka nojaa maaseudun vakavaan väestöön. –-”

”Olen 18-vuotias ja liian lihava. Vieläpä tiedän senkin, miksi olen liian pullea: rakastan voileipiä yli kaiken maailmassa. Tämä tietysti kuulostaa naurettavalta sellaisen korvissa, joka ei ole koskaan himoinnut mitään, mutta minulle voileivät ovat todellisen suuri kiusaus. Itse lihavuuskaan ei sinänsä tunnu minusta kauhistuttavalta, jollen tietäisi, että se ei johdu mistään muusta kuin heikosta luonteestani. Auta minua rakas Isosisko! Miten voin päästä heikkoudestani ja tulla samanlaiseksi kuin muut tytöt?” – Onneton pullukka

Suomalaista muotia Me suomalaiset olemme tottuneet pitämään Pariisia muodin keskuksena ja hyväksymme mukisematta Pariisin virtaukset. Viimeksi syksyllä kävivät Diorin kuuluisat mannekiinit valistamassa suomalaista naista kuinka hänen olisi pukeuduttava. -- Sen sijaan jäävät kotimaisten muotitaiteilijoiden luomukset usein huomioimatta. Valmisvaateteollisuutemme, joka nykyisin pystyy hyvin kestämään kilpailun minkä muun maan vastaavan teollisuuden kanssa, tuotteisiin kiinnitetään tuskin mitään huomiota. Varsinkin valmiina saatavat päällysasusteemme, takit, kävelypuvut ja turkikset ovat nykyään tyylikkäitä. Ei niissä tietysti ole “juuri sitä hienostunutta leimaa” kuin Diorin tai jonkin toisen pariisilaisen muotisalongin asusteissa, mutta kysyä saattaa onko se tarpeenkaan. Meikäläiset muotisalonkimme ja -atelierimme valmistavat nykyisin niin tyylikkäitä ja korkeat vaatimuksetkin täyttäviä pukuja, jotta ne hyvin pystyisivät kilpailemaan pariisilaisten luomuksienkin kanssa. Eräät muotiliikkeet ovat luoneet kerrassaan “suomalaisen muodin ryhtymällä valmistamaan kauniista kotikutoisista kankaista aamu-, iltapäivä- jopa illallis- ja tanssiaispukujakin. Kun tätä linjaa toteutetaan edelleen, niin kuka tietää, vaikka meidän luomuksemme kerran esitettäisiin Pariisin hienostuneelle yleisölle. ---

“Kansanauto tämäkin. Pieni on kooltaan, mutta pieniä ovat rakentajatkin, nimittäis japanilaisia. Joku hurjapää voi ajaa tällä maailman pienimmällä kööpiövaunulla 40km tuntinopeudella.”

| 30

Teksti ja kuvat: Maiju Heikkinen

IRTI JUURISTA:

Työharjoittelussa Keniassa

Suoritin sosiaalialan työharjoittelun Kenian Eldoretissa, Itä-Afrikassa. Eldoretissa on vajaat 300 000 asukasta, ja se tunnetaan maan nopeimmin kasvavana ja viidenneksi suurimpana kaupunkina. Harjoittelukokemus oli mahtava. Kuuluin AMPATH -nimiseen yhdysvaltalaiseen avustusjärjestöön, jonka alaisuudessa työskentelin orpojen tai muuten haavoittuvassa asemassa olevien lasten parissa.

Järjestön apu oli esimerkiksi avustamista koulumaksuissa, koulupukujen ja -tarvikkeiden hankkimista tai jopa kodin perusirtaimiston hankkimista, kuten patjojen ja peittojen. Työtehtävät olivat hyvin monipuoliset. Sain olla toimistolla havainnoimassa asiakaskäyntejä, kirjaamassa asiakkaista tietojärjestelmiin, tehdä kotikäyntejä ja vierailla eri paikoissa, kuten oikeustalolla, sairaalassa, työpajoissa ja lastenkodeissa.

Sosiaaliset ongelmat ovat osin samanlaisia kuin Suomessa, mutta Keniassa avuntarve on paljon suurempi. Maaseudulla monilla ihmisillä ei ollut sähköjä kotona ja puhtaasta juomavedestä oli puutetta. Suurin ero lienee sosiaaliturvan puuttuminen. Suomessa apua saa yhteiskunnalta, mutta Keniassa sosiaalityö on pitkälti järjestöjen ja sairaaloiden vastuulla. Vietin Keniassa kolmisen kuukautta. Harjoittelun lisäksi pidin kaksi viikkoa lomaa, jonka aikana matkustelin eri puolilla upeaa maata.

KULTTYYRIA

Teksti: Kai Puro

Paljon kohua tyhjästä

uukka Temonen ja Helsinki-filmi pääsivät poliittisesti herkulliseen paikkaan saadessaan tuottaa elokuvan Sauli Niinistön ja Kokoomuksen presidentinvaalikampanjasta. Elokuvan trailerin perusteella odotukset olivat korkealla: suoraa puhetta, kiroilua, ilon ja pettymyksen tunteita. Siihen se sitten pääosin jäikin. Elokuvassa seurataan kampanjatyöryhmän ytimen toimintaa kampanjan alusta tasavallan presidentin valintaan saakka. Elokuva koostuu pääosin kampanjatyöntekijöiden keskusteluista. Itse ehdokasta ei monessa otoksessa nähdä. Elokuvassa Niinistöstä annetaan mielikuva miehenä, joka haluaa kontrolloida kaikkea. Mitään ei tapahdu kampanjarintamalla, mutta vaalien pitäisi olla läpihuutojuttu. Tilanne on flegmaattinen. Mielenkiintoisinta elokuvassa on seu-

rata, kuinka kampanjaväki reagoi epäonnistuneisiin vaalijuhliin ja galluppien muutoksiin. Myös kuvamateriaali Kokoomuksen puoluetoimistosta on mielenkiintoista. Onhan se kiva tietää, millaista kilpailijan leirissä on. Temmoltaan elokuva on epävakaa. Jotkut otokset ovat liian pitkiä ja tylsistyttäviä, kun taas välillä elokuva etenee todella nopein hyppäyksin. Kuvaus on välillä halpaa ja näyttää kännykkäkameralla tehdyltä. Lieköhän leikkaajalla ollut kova työ kursia mielenkiintoisimmat keskustelut siedettävän näköisiksi. Presidentintekijät on uudentyyppinen elokuva, joka tuo poliittisen kampanjoinnin ihmisten näköpiiriin. Elokuva on kampanjoiden konkarille mielenkiintoinen ja välillä surkuhupaisuudessaan viihdyttävä, mutta henkilön, joka osallistuu politiikkaan vain äänestämällä, on

turha lähteä etsimään huvia kyseisestä elokuvasta. Ehtii sen nähdä syksyllä televisiostakin.

Presidentintekijät (2014) Ohjaus: Tuukka Temonen Pääosissa: Taru Tujunen, Kirsi Piha, Jussi Kekkonen, Hjallis Harkimo, Jenni Haukio

Teksti: Tuomas Meriniemi

Vain tarinat jäävät elämään

uhana Torkki nousi komeetan lailla profeetaksi vuonna 2006 julkaistuaan kirjan Puhevalta. Se oli avaus puhetaidon tilasta nykysuomessa. Kattava opas esimerkkeineen siihen, miten klassisen puhetaidon periaatteet on mahdollista myös itse sisäistää. Kirjalle oli tilaus. Pari vuotta myöhemmin Torkki julkaisi kirjan Neuvotteluvalta. Se oli osaltaan avaus paremman neuvottelukulttuurin puolesta, samalla opas itsensä kehittämiseksi neuvottelijana. Nyt, kahdeksan vuotta ensimmäisen kirjan perästä, tulee sarjan kolmososa – Tarinan valta. Tässä päivässä, elämyksiä etsivien kuluttajien maailmassa, kirja on silmiä avaava. Ei olekaan ihme, että Torkki on valjastanut muun muassa Steva Jobsin esimerkiksi henkilöstä, joka on ymmärtänyt ja sisäistänyt tarinoista kum-

puavan voiman ja vallan. Paluu leirinuotion ääreen on tapahtunut. Faktat ja nippelit katoavat ympäröivän maailmamme tietovirtaan – vain tarinat jäävät elämään. Kirja ei unohda tarinoiden merkitystä politiikassa. Hän, joka osaa ottaa tarinoiden vallan käyttöönsä, hallitsee yhden tämän päivän tehokkaimmista aseista. Esimerkeiksi Torkki nostaa niin Obaman kuin Matti Vanhasen. Kyllä, tarinoilla on valtaa, myös politiikassa. Pohdittavaksi jää, onko kirja jo hieman myöhässä. Viraali-ilmiöt sosiaalisessa mediassa meemeineen ovat jo osa jokapäiväistä elämäämme. Kirja ei avaakaan tulevaisuutta, vaan tätä päivää. Varaa aikaa omalle pohdiskelulle, ja pystyt näkemään kuinka kaikki ympärillämme on jo täynnä tarinoita ja kilpailua huomiostamme.

| 32

Omaan ajatusmaailmaani Tarinan valta osuu erityisesti Puhevalta –kirjan täydentäjäksi. Se jatkaa ja täydentää aiempaa teosta tuomalla esimerkkejä tähän päivään. Nauti ensin Puhevalta, heti perään Tarinan valta. Juhana Torkki: Tarinan valta. Otava 2014. 319 s.

Kassan työssä ei kahta samanlaista kontaktia ole. Tämän biografisen sarjakuvan toteutti Rosa Vakkuri.

SARJAKUVA

MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Messuilla sai jokainen kokeilla, miltä tuntuu olla nuori poliitikko.

Teksti ja kuvat: Riina Pesu

Opinlakeus-messut Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret parkkeerasi standinsa Opinlakeus-messuille Seinäjoki Areenalle tammikuun 22. päivä.

lisäksi periaatteita, ja ainakin omille tutuilleni markkinoin Keskustanuoria loistavana mahdollisuutena saada jalka vaikuttamisen oven väliin.

Ei muuta kuin standi pystyyn ja jututtamaan messuvieraita! Ruissipsit ja Juuri-lehdet jakoon sekä arvonta vielä houkutukseksi.

Seuraavana aamulla kello kahdeksalta jatkettiin. Tällä kertaa kiertelemässä oli paljon yläasteikäisiä ja toisen asteen opiskelijoita. Kohderyhmä lähempänä, kiinnostumaan saaminen vaikeampaa.

Ensimmäisen illan aikana messuilla vieraili lähinnä vanhempaa väkeä, Keskustanuorten varsinaisen kohderyhmän tavoittaminen jäi näin ollen vähäiseksi. Illan aikana messuvieraita jututtaessa saimme käydä läpi moneen otteeseen arpakysymyksenä ollutta jäsenmäärää,

Politiikka on monelle nuorelle kuolettavan tylsä sana joka pyyhkäisee kiinnostuksen rippeet tiehensä ja saa ajattelemaan puhujanpöntössä pönöttäviä pappoja. Standimme pöydällä olleella näytöllä kiertäneet kuvat olivat osoit| 34

tamassa muuta. Iloista porukkaa oikean tekemisen äärellä. Kuvat lumimyrskystä, elokoulusta, liittarista ja muista tapahtumista kertoivat todellisuutta Keskustanuorten luonteesta. Itse lähdin kaksi vuotta sitten jäseneksi kyseisiltä messuilta ja sen jälkeen kun todella kiinnostuin toiminnasta en ole hetkeäkään katunut. Opinlakeus-messut on paikka tavoittaa juuri niitä oikeita ihmisiä. Pisteen ohi kävelevät ne joita ei kiinnosta, mutta jokainen, joka vaivautuu edes hetken puhumaan on tärkeä.

JUUREVAT KAUTTA MAAN

TULEVIA TAPAHTUMIA Keskustanuorten valtuuskunta 5.-6.4. Politiikan akatemia - Tasa-arvo 26.-27.4. Eurovaalit 25.5. Keskustan puoluekokous 13.-15.6.

Piirien puheenjohtajat ETELÄ-KARJALA

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

Kairit Tahvola

Tuukka

Ulla Ilvesluoto

Soile Tuominen

044 352 4218

Suomalainen

040 766 7125

040 765 4048

kairit@hotmail.fi

050 364 7287

ulla.ilvesluoto@

soile.s.tuominen@

suomalainen89

hotmail.com

uta.fi

@suomi24.fi

ETELÄ-

KAINUU

PIRKAMAA

UUSIMAA

POHJANMAA

Anna Veteläinen

Santeri Lampi

Sanna Koski

Elina Pusaa

044 024 0310

050 410 1839

040 568 8874

040 913 7340

vetelainen.anna@

santeri.lampi@

sanna.koski@stu-

elina.pusaa@gmail.

gmail.com

uta.fi

dent.diak.fi

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

VARSINAIS-SUOMI

Niina Kuuva

POHJANMAA

KARJALA

Anna Sirkiä

040 7311 686

Elina Lappalainen

Aino Heikura

050 917 7640

niina.kuuva@

040 8355 885

aino.heikura@

sunnemunne@

gmail.com

elina.

jns.fi

hotmail.com

com

keskustanuoret@ gmail.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Sonja Vojnovic

Heidi Sahivaara

POHJANMAA

046 621 6717

044 219 3615

Jussi Ylitalo

sonja.vojnovic@

heidi.sahivaara@

045 160 6466

humak.edu

ymail.com

jussiytalo @gmail.com

KYMEN-

POHJOIS-

HÄME

LAAKSO

SAVO

Markku Karjula

Niko Heikkilä

Ville Blom

mkarjula@gmail.

040 756 9747

040 723 7767

com

niko.heikkila@

blom.ville@

kouvola.fi

gmail.com

| 35

ÖYTYY JUURI L ETISTÄ! YÖS N NYT M seen osoittee i s e s t i e klikkail

TI.FI H E L I JUUR mat /keskustanuoret

m aa uusi ja tsekk ltä! jutut sie

PETRI

ELINA

HONKONEN LAPPALAINEN

JOUNI

OVASKA

KESKUSTA

ANTTI

PAKKANEN

ILMARI

POKELA

NUORTEN

EHDOKKAAT