JUURI - Nuorkeskustalainen aikakausilehti by Suomen Keskustanuoret

JUURI NYT: Pilkillä | s.6

KASVUN PAIKKA:: Ex-liittosihteeri | s.22

LIFESTYLE: DIY-kitara | s.26

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 4/14

SAAHAN SITÄ YRITTÄÄ

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäminen kannattamaan

itä on yrittäjyys? – Yrittäjyys on vastuunottoa, sanoo Juha Sipilä. Olen usein miettinyt, että eihän se vastaa kysymykseen lainkaan, vaan herättää niitä lisää. Vastuuta mistä? Tehtävässäni Juuren päätoimittajana olen sen oivaltanut. Ilman vastuunottoa lehteä ei syntyisi. Yrittäjyys on paljon enemmän kuin oman liiketoiminnan pyörittämistä. Yritteliäisyys on asenne ja luonteenpiirre. Kaupallisesti ajatellen se on myös kykyä vainuta markkinat. – Ihminen ei tarvitse tutkintoa vastaavaa työtä, vaan intohimoa vastaavaa työtä, sanoo puolestaan filosofi Lauri Järvilehto. Tämä on yritteliään ajatus. Ihmisen kutsumus on siellä, missä intohimo kohtaa maailman tarpeet. Siellä ovat myös markkinat. Sinne kannattaa perustaa yritys, vai kannattaako? Ainakin pitäisi kannattaa, koska yrit-

SÄKKISEN SÄKEET

täjyys on vielä työn ja toimeliaisuuden lisäämistä, ratkaisujen etsimistä, uuden rakentamista ja yhteiskunnan palvelemista. Siksi yritystoimintaa ja työllistämistä pitäisi helpottaa, ei jarruttaa. Esteet työn tarjoamiselle on purettava. Entinen Nokia-johtaja Kalle Isokallio

oli ongelmia ja niin AKT seisautti työt kaikissa Suomen satamissa. Tässä kuussa Raahen terästehtaan väki löi takamukset kenttään, koska Helsingin ABB irtisanoi luottamusmiehen. Luottamusmies oli tukenut laittomia lakkoja, joista koituva sanktio on vain muruja niistä tappioista,

“Yrittäjyys on paljon enemmän kuin oman liiketoiminnan pyörittämistä. Yritteliäisyys on asenne ja luonteenpiirre. ” kirjoittaa Iltalehdessä, että isoimmat, työllistävät rakennemuutokset syntyisivät joustavoittamalla työlainsäädäntöä ja viilaamalla työehtosopimukset tähän päivään. Olisi aika puhua TES:n yleissitovuudesta luopumisesta. Oikeastaan koko ammattiyhdistysliike joutaa kriittiseen tarkasteluun. Onko se tehnyt itsestään riesan? Viime vuonna Tornion laivanlastauksessa

mitä lakot yrityksille aiheuttavat. Tapasin hiljattain entisen ay-aktiivin. Hän totesi, että politikoimiset saivat jäädä: – Raskasta hommaa. Kaikkea kieroilua sai kestää. Omatunto oli lujilla lakkohommien takia.

Juhani Ojalehto | PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

Yrittänyttä ei laiteta

anha sanonnan mukaan kaikkensa antanutta ei parane moittia. Epäonnistumiseen kätkeytyvä oppimisen ja uuden ponnistuksen itu on sananparressa oivallettu. Harvalla yrittäjäksi ryhtyvällä kiiltävät euronkuvat silmissä. Yrittäjyys kumpuaa vapaudenkaipuusta, halusta toteuttaa itseään ja ansaita leipänsä omasta palosta, kelloa vilkuilematta. Arki on joskus vähemmän hohdokasta. Suomessa on kymmeniä tuhansia yrittäjiä, joiden tulot alittavat 15 000 euroa vuodessa. Hekin ovat niitä kuuluisia sosiaaliministerin unohtamia pienituloisia. Työn ja pääoman vastakkainasettelu ei pienyrittäjän arjessa ole todellisuutta.

Perustulo voisi taata toimeentulon myös niukempina aikoina ja tuki ensimmäisen työntekijän palkkaukseen toisi kaivattuja apukäsiä. Osallistuin joulukuussa A2:n yrittäjäiltaan, joka kuvasti miten moninaisia yrittäjyyden kasvot ovat. Yksinyrittäjän rinnalla studiossa istui liiketoimensa Viroon siirtäneitä, pakosta ulkoistuksissa yrittäjiksi ryhtyneitä sekä energiaa pursuavia startup –skenen kasvatteja. Yhden toimiala oli raskaiden tiehöylien valmistaminen, toinen teki bisnestä biteistä. Moni on viime aikoina hokenut iskulausetta 200 000 uudesta työpaikasta ratkaisuna Suomen talousvaikeuksiin. Temppu | 2

ei ole ennalta näkemätön. Edellisen laman tuhkasta vuosina 1994 - 2000 syntyi 250 000 uutta työpaikkaa, joista leijonanosa luotiin kasvaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Rohkeita ja luovia yrittäjiä tarvitaan ratkomaan yhteiskunnan haasteita vanhenevan väestön hoivatarpeesta ilmastonmuutokseen. Uusilla toimialoilla tarvitaan tienraivaajia. Kerran kaatunut voi uudella yrityksellä olla onnistuja. Teppo Säkkinen KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

4 / 14 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

YRITTÄJYYS

alkaen s.10

s.16

s.18

s.14

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ALKUPÄÄ

LOPPUPÄÄ

s.5 s.6 s.8

s.23 s.24 s.31

SANAVALMIS SAVOLAINEN/ Tuukka Suomalainen

JUURI NYT / Pilkkimistä KVARTAALIN KOVIMMAT /

Politiikan viimeisimmät villitykset

| 3

KEPUN MYYTIT /Tarkastelussa myytti saunapäätöksistä

ÖLJYÄ / Tulevaisuuden öljyllä kulkeva auto?

IRTI JUURISTA/ Aslak Espanjassa

LEHDEN TEKIJÄT

Juuren avustajat KUVITTAJA:

Judit Ojalehto 21-vuotias oulalainen lähihoitaja Judit kuvitti lehtemme teema-aukeamat. - Sain kuvittamiseen melko vapaat kädet ja hyviä vinkkejä kuhunkin aiheeseen. Lehteen kuvittaminen oli antoisaa, vaikkakin aikataulullisesti leipätyöni ohella hieman haastavaa, Judit kertoo. Piirtäminen ja maalaaminen ovat Juditin keinoja tasapainottaa työta ja opiskelua. - En ole niinkään abstraktin taiteen ystävä, ja pääosin teenkin esittävää taidetta. Toisinaan teen yksityiskohtaisia ja värikkäitä teoksia ja toisinaan selkeitä ja helposti ymmärrettäviä kuvia, Judit miettii. Juditiin voi ottaa yhteyttä kuvituspyynnöissä osoitteeseen jojayde@gmail.com.

TOIMITTAJA

Matti Leiviskä

Iikka Kantola

Matti on 29-vuotias

25-vuotias nurmijärveläinen

tohtorikoulutettava Ou-

Iikka teki lehteen haastattelun

lusta. Hänen väitöskirjansa

Matti Vanhasesta (s.18).

käsittelee Etelä-Pohjanmaan

- Olen kirjoittanut juttuja pien-

asutushistoriaa. - Kiinnostus kirjoittamiseen alkoi jo peruskou-

estä pitäen. Innostuin ensin lukemisharrastuksesta ja sitten aloin

lussa. Nykyään saan onneksi työni puolesta kirjoitella. Mieluiten

pikkuhiljaa itsekin kirjoittelemaan. Eniten pidän sellaisten juttujen

kirjoitankin historiallisia tekstejä, Matti miettii.

kirjoittamisesta, joissa saa soveltaa ja hieman rakentaa tarinaa,

Juureen kirjoittaminen toi Matin mukaan mukavaa vaihtelua

Iikka kertoo.

päivittäiseen työhön.

Iikka sanoo kirjoittaneensa lehteen mielellään, sillä päätoimittaja

- Tällaiselle keskusta-aktiiville oli toki mielenkiintoista penkoa

on kuulemma kuningas. Kirjoittamisen ohella Iikka toimii europar-

keskustalaisen saunadiplomatia-myytin taustoja (s.23).

lamentaarikon avustajana ja yrittäjänä.

Salla Sivula Venla Kaikkonen

PAINOPAIKKA

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakau-

Liina Hauru

Punamusta Oy

silehti

Iikka Kantola

Lehti on painettu ympäristö-

ISSN 2341-9350

Päätoimittaja

Jukka Koivula

ystävälliselle Suomalaiselle

Juhani Ojalehto

Maija Tahkola

Kuusankosken paperitehtaan

Toimitussihteeri

Samuel Satomaa

UPM Fine paperille.

Minna Rantala

Matti Leiviskä

TOIMITUS

AVUSTAJAT Judit Ojalehto Joonas Hekkala

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien

JULKAISIJA

liiton jäsen.

Tiila Maaninka Aslak Puroila

Suomen Keskustanuoret

Seuraava lehti ilmestyy

Hannu Tiusanen Rosa Vakkuri

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI info@keskustanuoret.fi

Jonne Maaninka

| 4

joulukuussa 2014.

JUUREVA

uomalaisen Tuukka, 25-vuotias Kerimäen kasvatti valittiin äänikuninkaana Keskustanuorten liittohallitukseen liittokokouksessa Oulussa. Termi ”lupsakka savolainen” kuvaa Tuukkaa erinomaisesti. Mies on sujuvasanainen ja leppoisa, Tuukkaa on miellyttävä kuunnella. Ei siis ole ihme että moni liittokokouksen äänivaltaisista kirjoitti Suomalaisen nimen äänestyslappuun. Tuukka ei erityisemmin juttele äänestystuloksesta, vaikka onkin siitä edelleen yllättynyt ja kiitollinen. – Minun mielestä keskustanuorten arvo ja menestys tulisi nähdä koko porukassa, eikä yksittäisissä kasvoissa. Jos yksikin on porukasta pois, olemme heti heikompia, Tuukka miettii. Metsäpalveluyrittäjä Tuukka kiinnostui ensimmäisen kerran vaikuttamisesta yläasteella yhteiskuntaopin tunnilla. – Aloin ymmärtää, miten asiat vaikuttavat toisiinsa ja miten tämä maa toimii, Tuukka kertoo. Tuukka tuli Keskustanuoriin aikanaan mukaan vuoden 2008 kuntavaalituloksen jälkeen. Hänet valittiin Kerimäen valtuustoon (nyk. Savonlinna) 19-vuotiaana ja pian häntä pyydettiin jo nuorten

piirin johtokuntaan. Tuukka on myös mukana ”ukkopiirin” toiminnassa. – Nuorissa toimiminen on erilaista kuin ukoissa. Porukassa näkee innostuksen ja tavoitteet ovat korkealla. Valtakunnallisiin tapahtumiin osallistuminen on niin rutiinia, ettei niihin lähtemistä tarvitse edes harkita. Hienointa on tulla omiensa joukkoon, ajatusmaailmaltaan niin samanlaisten ja lämminhenkisten ihmisten seuraan, Tuukka kuvailee. Liittohallituksessa Tuukka haluaa pitää mielessä järjestön kehittämisen. – Porukka on pidettävä laajana. Ei voida tehdä pitkäjänteistä työtä, jos järjestö ei ole kunnossa. Monet esimerkiksi kuntavaltuutetuista eivät osaa arvostaa järjestötoiminnan kunnossa pitämistä. Nuorissa on onneksi innostusta kehittää ja hyvä henki mukana tässäkin asiassa, Tuukka arvioi.

Oulun liittokokouksessa äänestystuloksen selvittyä.

Sanavalmis savolainen

Tuukan vapaa-aika kuluu myöskin erilaisissa järjestöissä ja vapaaehtoishommissa. Monessa on oltu mukana ja tuttuja on tullut roppakaupalla. Uudet tutut vetävät aina uusiin juttuihin mukaan. On kyläaktiivitoimintaa ja 4H-toimintaa. Päivät täyttyvät nopeasti, mutta se ei Tuukkaa haittaa. Kotosalla mies tykkää olla kirjan ääressä, lueskella muun muassa keskustalaisia elämänkertoja. No, mitäs muuta mielessä Tuukka? – No mielessä olisi toki myös naimisiinmeno ja perheen perustaminen. Se on tässä vielä suunnitteluasteella, Tuukka mietiskelee.

Uuden liittohallituksen ja piiritoimijoiden kausi alkaa Syksyn aikana on tehty taas paljon henkilövalintoja. Oulun liittokokouksessa liittohallitukseen valittiin viisi uutta varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Varsinaisina valittiin Tuukka Suomalainen, Karl-Mikael Grimm, Santeri Lampi, Karri Kallio sekä Susanna Eskola. Varalle valittiin Kaisa Näkki sekä Hanna

Markkanen. Kautensa päättävät Tuomas Kettunen, Sami Hänninen, Elvi Juvonen, Erkki Luomi, Vilhartti Hanhilahti sekä varajäsenet Sonja Vojnovic ja Sanna Panula. Piirien syyskokouksia on myös pidetty ahkerasti viime kuukausien aikana ympäri

| 5

Suomen. Uusien puheenjohtajien yhteystiedot löydät tämän lehden viimeiseltä sivulta. Juuri onnittelee lämpimästi kaikkia valittuja!

Kuva: Joonas Hekkala

Nippa nappa kestää P

uoli Suomea odottaa vielä kunnon talvea ja lumia. Ilmatieteen laitos kertoo, että puhtaan valkoista on vain idässä ja pohjoisimmassa osassa maata, joissa terminen talvi alkoi lokakuussa. Muualla maassa on saatu kestää jo kolmatta kuukautta jatkunutta lokakuuta. Viime vuonna tähän aikaan maa oli musta vain Satakunnassa ja Uudellamaalla. Pilkkimistä ja höntsäilyä voi varovasti kokeilla lähes koko maan järvissä, lukuunottamatta Saimaata, Päijännettä sekä länsi- ja etelärannikon seutua, kertoo ympäristö.fi

| 6

| 7

KVARTAALIN KOVIMMAT

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee politiikan viimeisimmät villitykset.

Käenpoika Helsingissä päämaajaansa pitävä Yle leimasi Suomen kunnissa ja maaseudulla asujat pummeiksi sillä perusteella, että he elävät valtionosuuksista. Itse asiassa se on pääkaupunkiseutu, joka elää muun Suomen rahoilla. Koko Suomen hallinto ministeriöineen, virastoineen ja yritysten pääkonttoreineen tuo sinne rahaa. Entäs Yle sitten? Se kerää päämaajansa Helsinkiin verot koko Suomesta, viimeistä mummonmökkiä myöten, yli 450 miljoonaa euroa.

Sekoilu

Arvonalennus – Alexander Stubbia pidettiin messiaanisena hahmona hänen tultuaan pääministeriksi, mutta nyt hän on halveerattu, harmittelee demareiden Mikael Jungner. Kuka piti messiaanisena, kuka ei. Rolexin, kännykän, loaferseiden ja keltaisen pyöräilypöksyjen läpi ovat ehkä muutkin kuin maalaisjärkiset alkaneet jo huomata, että keisarilla ei ole aatteita.

| 8

Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja antoi erikoisen lausunnon: “Sipilä on suostunut ummehtuneelle keskustan linjalle”. Sampsa ilmeisesti horjuen viittasi Juhan esittämään kasvurahastoon, jolla tuettaisiin elinkeinoelämän elpymistä. Sampsan muisti pätkii sen verran, että on unohtanut miten kokoomusopeilla Suomen työllisyydelle on käynyt. Pari vuotta sitten Kataja sammalsi eduskunnan täysistunnossa. Näinköhän tässä taas kävi että Kataja otti toisellekin jalalle ja avasi sitten suunsa.

KVARTAALIN KOVIMMAT

Rauhantyö Nobelisti Martti Ahtisaari kunnostautui jälleen konfliktien sovittelussa. Hän ratkaisi erään 2000-luvun vaikeimmista diplomaattisista kriiseistä. Kyllä! Ahtisaari neuvotteli rauhan Angry birdsin lintujen ja possujen välille! Ei niin hyvää etteikö joitain varjopuoliakin. Peliyhtiö Rovio ilmoitti heti tuloksensa heikenneen ja irtisanoo toistasataa työntekijäänsä.

Konkurssi Talvivaara meni nurin. Aika monella tuntui olevan hauskaa. Joillakin siitä syystä, että Kainuusta lähti noin tuhat työpaikkaa. Jotkut taas iloitsivat siitä, että ympäristön puhdistaminen lankeaa veronmaksajien niskaan. Yhtiön toimitusjohtaja Pekka Perä osti aikoinaan Talvivaaran kaivosoikeudet parilla eurolla. Sen jälkeen melkein kaikki oli kaaosta. Miten se sanonta menikään, ”halvalla saa hyvää”?

Vapaaehtoisuus Oma valinta ei perinteisesti ole ollut suurpääoman kahleiden kokoomukselle eikä sosialismin pakkovallan vasemmistolle kovin isossa arvossa. Tästä yksi esimerkki kuluneelta ja menneeltä kvartaalilta. Henna Virkkunen (kok): ”Kunnat voidaan pakottaa yhteen vain, jos ne eivät yhdisty vapaaehtoisesti” Antti Rinne (sd): ”Yhtiöiden hallitukset voidaan pakottaa ottamaan naisjäseniä vain, jos kiintiöitä ei synny vapaaehtoisesti”

#vainkepujuttuja @AleKoivisto Dec 2 Lehmä studiossa, ruiskiviski, Kyrö, biotalous ja Teppo Säkkinen. #vainkepujuttuja #astudio @anssikekkonen Nov 23 Itä-Suomen bussissa @JPRusanen juontaa Apilaradiota, haastattelee matkustajia ja laulattaa maakuntalauluja. #kepuvaltuusto @hannisensami Nov 8 Ajassa 14.46 @KettunenTuomas sparraa Rocky Balboa tyyliin ennen linjapuhetta. Näkisittepä tän! #VainKepuJuttuja @Keskustanuoret #Keskusta @anskuvee Oct 26 Jengi ihan pähkinöinä, kun löytää ABC:lta nostalgiakortteja, jotka tehty Maalaisliiton vanhasta vaalijulisteesta. #vainkepujuttuja #kenu14 @tepposakkinen Oct 26 @AsikainenKatja Retorisen puolijumalan kanssa väittely kyllä koettelee kannan kuin kannan kestävyyttä #IlmariPokela #Kainuu #kenu14 @supervaino Oct 26 Kiitokset kaikille parhaasta ekasta liittarista! #kenu14 #keskusta #keskustanuoret #oulu #uusimaa @jussisallinenfi Oct 26 Kai mie sitten olen elitistinen pääsihteeri, mutta ihan kiva ois syödä suomalaisia etanoita pohjalaisen sisäfileen kanssa Bottalla #kenu14 @aesaukko Oct 26 #keskustanuoret liittohallitukseen valittiin 2 Töölön kasvattia. Tulossa kirkkaampaa kesk. kaupunkipolitiikkaa? #kenu14 @Santeri_Lampi @eskenut Oct 26 “Tuukka älä liity someen, että jää ääniä jatkossa muillekin”, kokouksessa todettua #kenu14 @anttikaikkonen Oct 26 Mukavaa ja reipasta kokouspäivää Keskustanuorten liittokokoukselle. On pitkä perinne pitää kokous tässä viikonlopussa (+1 h)... #kenu14 @koskenmuija Oct 17 “Oisko mitään syytä juhlia?” “No.. Piirimme vpj:n lehmä täyttää vuosia” #vainkepujuttuja @Vilhartti Oct 10 Juuri-lehti 3/14: 16-vuotias lukiolaistyttö oli TETssä Keskustan puoluetoimistolla. Viikon jälkeen hän liittyi puolueeseen #Vainkepujuttuja

| 9

YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSIA MITTAAVA INDEKSI VUONNA 2014 – Suomessa työ on kallista

Suomi 125

Euroalue Saksa 118 113

Ranska 113

Ruotsi 119

Britannia 119

Työllistäminen käy kukkarolle S

Teksti: Jonne Maaninka Kuvitus: Judit Ojalehto

ivukulut, perhevapaiden kustannukset ja kilpailukyky. Siinä kolme tekijää, joilla yrittäjän näkökulmasta työntekijän palkkaamisesta tulee riski. Työntekijän palkkaamisesta yritykselle aiheutuvat kulut eivät rajoitu siihen, mitä työntekijän tilinauha näyttää. Varsinaisen palkan lisäksi yrittäjä maksaa työstä niin kutsuttuja sivukuluja. Sivukulujen määrä vaihtelee toimialoittain muun muassa tapaturmavakuutusten ja lomakorvausten osalta. Lisäksi työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista häiritsevää eroa työnantajan kustannusten ja työntekijän käyttöönsä saaman palkan välillä lisäävät työntekijän palkastaan maksamat työeläke, työttömyysvakuutusmaksu ja tulovero.

Perhevapaiden kustannukset kohdistuvat äidin työnantajaan Yksi työnantajan kuluerä muodostuu työntekijän perhevapaiden kustantamisesta. Perhevapaiden kustannukset kohdistuvat lapsen vanhemmista pääsääntöisesti enemmän äidin kuin isän työnantajalle. Suomen yrittäjänaisten vuonna 2013 teettämän tutkimuksen mukaan vanhemmuuden kustannukset koostuvat valtaosin raskauden aiheuttamienVasikka poissaolojen kuluista,

äitiys- vanhempainvapaan kuluista sekä alle 10-vuotiaan lapsen hoitokuluista. Kela korvaa osan vanhempainvapaan kuluista. Lapsesta äidin työnantajan maksettavaksi jäävät kulut ovat laskelman mukaan 14 263 euroa, kun äidin kuukausipalkka on 2800 euroa.

Suomen kilpailukyky on EU:n heikointa

Vuonna 2013 Suomi sijoittui keskimääräisiä työvoimakustannuksia vertailtaessa samalle tasolle Saksan ja Itävallan kanssa kustannusten ollessa hieman reilu 30€ tunnissa per työntekijä. Muista keskeisistä Suomen kaltaisista kilpailijoista Ruotsin ja Tanskan keskimääräiset työvoimakustannukset olivat lähes 40€ tunnilta. Suomen kannalta tärkeissä alihankinta- ja tuontimaissa, kuten Virossa ja Puolassa kustannukset jäävät keskimäärin neljännekseen korkean kustannustason maihin verrattuna. Suomen tilanne näyttää absoluuttisia kustannuksia vertailtaessa tyydyttävältä. Realistisempi kuva Suomen kilpailukyvystä saadaan verrattaessa palkkakehityksen suhdetta tuottavuuden kehitykseen. Näin laskettavissa nimellisissä koko talouden yksikkökustannuksissa Suomi nousee EU:n kärkipaikalle jättäen taakseen tärkeimmät kilpailijansa. Näin vertailtaessa Suomen kilpailukyky on unionin heikointa.

| 10

NÄILLE AMMATEILLE SYNTYY TYÖPAIKKOJA 1. Asiantuntija 2. Kokki 3. Lääkäri 4. Insinööri 5. Autonkorjaaja 6. Opettaja 7. Siivooja 8. Rekkakuski

Lähteet: yrittajat.fi, auriayrityslas-

KENELTÄ TYÖT HÄVIÄVÄT?

kenta.fi, eurostat.eu, teknologiateollisuus.fi, Suomen pankki, Euroopan komissio, yrittajanaiset.

1. Teollisuuden ala 2. Palveluala eli asiakaspalvelijat ja toimistotyöntekijät Häviäviä töitä Suomessa ovat rutiininomaiset työtehtävät, jotka voidaan ohjelmoida tietokoneiden tehtäväksi.

Tekijöitä tarvitaan asiantuntija-ajattelua vaativissa töissä, inhimillistä vuorovaikutusta sisältävissä töissä ja fyysisissä eirutiinitöissä.

PALKAN SIVUKULUJEN KOOSTUMUS Yhteensä pyöreästi 3430€ / kk

Työttömyysvakuutusmaksu 20€, Tapaturma- ja henkivakuutus 45€, Sosiaaliturvamaksu 50€ Arkipyhät ja sairauslomat 120€ Työeläkemaksu

PERHEVAPAIDEN KUSTANNUKSET

fi, vm.fi, yle.fi

420€

Loma-ajan palkka ja lomaraha 480€

(Äidin kuukausipalkka on 2800€) raskauspoissaolot 870€ vanhempainvapaat, lomapalkkakuluja 2040€ vanhempainvapaat, palkkakuluja 3kk 3470€

sairastavan lapsen hoito 7880€

Työntekijän kuukausipalkka 2300€

MILLÄ YRITTÄJÄ KATTAA TYÖTAPATURMAN? -Yrittäjän sosiaaliturva puolittuu ensi vuonna

Kulut työnantajalle ovat yhteensä

14 263€

2015

2014 | 11

EI PELKOA

KONKURSSISTA Teksti: Salla Sivula Kuvitus: Judit Ojalehto, Haastateltavien arkistot

Juuren pieni yrittäjyyskysely kertoo nuorten yrittäjien valoisista näköaloista. Toiminimen perustaminen on yksinkertaista ja pienimuotoinen liiketoiminta takaa, ettei hallinta karkaa käsistä. Yrittäjyyttä voisi helpottaa muutenkin kuin juhlapuheissa, esimerkiksi koulutuksella. Kysyimme: 1. Minkälainen prosessi oli ryhtyä yrittäjäksi? 2. Millaista turhaa byrokratiaa työssäsi tulee vastaan? 3. Aiotko lähiaikoina laajentaa yritystäsi / palkata lisää työntekijöitä? 4. Miten olet ottanut huomioon konkurssin mahdollisuuden? 5. Muuta?

| 12

Samuel Satomaa, 21 vuotta Valokuvaus yr it ys Photosamu (tmi) Oulussa, yritystoimintaa kaksi vuotta 1. Oli yksinkertaista hankkia toiminimi.

4. Kysyisin ennemmin, kuinka turvaan yritykseni tulevaisuuden. On pyrittävä siihen, että minä ja tiimini pysymme toimintakykyisinä. Ja kunnioitamme asiakkaitamme ajatellen, että he ovat yritykseemme elinikäisessä suhteessa. En usko, että konkurssi tulisi tuotteemme tai palvelumme vuoksi, sillä mitä syvempi lama on, sitä enemmän yritykset haluavat omille tuotteilleen näkyvyyttä. 5. Yrittäjyysneuvontaa ja -koulutusta toivoisin yrittäjille enemmän, jotta yrittäminen olisi strategisesti hallittua. Terveys ja oikea asenne tekemiseen ovat etusijalla, jotta yritys säilyy elinvoimaisena ja kasvukykyisenä.

2. Ei ole ollut turhaa byrokratiaa, koska liiketoiminta on pienimuotoista.

Jussi Tervo, 26 vuotta

3. Ensi vuonna tarkoitus on kasvattaa yritystä ja tarpeen mukaan palkata toinen työntekijä.

Rakennuspalveluyritys Maalausmaa (tmi) Jyväskylässä

4. Koska liiketoiminta on ollut pientä ja riskitöntä, en ole miettinyt konkurssia. 5. Asiakashankinta on haasteellista. Tällä hetkellä kuvaan pääasiassa häissä ja tutuille yrityksille. Tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa asiakaskuntaa.

Teemu Kinnunen, 25 vuotta Markkinointipalveluyritys Kinnunen Teemu Tapani (tmi) Rovaniemellä, yritystoimintaa neljä vuotta 1. Yrittäjäksi ryhtyminen oli osakokonaisuuksien summa. Suoritin media- ja tietotekniikan opintoja korkeakoulussa, mutta eteenpäin pyrkivälle nuorelle flegmaattinen oppimisympäristö ei tarjonnut riittävästi virikkeitä. Nettiblogi poiki ensimmäisen ison asiakkaan, ja siitä yritystoimintani alkoi kasvaa. 2. Apurahajärjestelmät ovat petollisia; ne saattavat hidastaa yhteistyösopimusten etenemistä ja heikentää menestymismahdollisuuksia. Menestykseen tarvitaan riskinottokykyä ja rohkeutta edetä nopeastikin yrityksensä kanssa.

1. Ei ollut kovin vaikeaa, mutta oletin olevan helpompaa. Perustin yrityksen netissä perustayritys.fi -palvelussa, jotta pääsisin helpommalla. Siihen liittyen oli myös virastokäyntejä. 2. Verotusasioissa täytyi olla tarkkana etenkin alussa. Työntekijän palkkaaminen tuo omat haasteensa. Lisäksi opiskelijana on huomioitava tulorajat. 3. Aion jatkossa palkata lisää työntekijöitä. 4. En ole miettinyt konkurssia, mutta tulot ja menot kannattaa pitää tasapainossa. 5. Suomessa toisaalta kannustetaan yrittäjyyteen, mutta ei helpoteta sitä käytännössä. Uusia yrityksiä kyllä perustetaan, mutta kuinka moni niistä selviytyy ja menestyy pitemmällä aikavälillä?

3. Aion palkata lisää työntekijöitä, sillä haluan vähentää työkuormaani, mutta myös rakentaa ympärilleni tiimin, joka toimii jatkeenani tai ilman minua kyeten moneen asiaan yhtä aikaa.

| 13

Teksti: Venla Kaikkonen Kuvitus: Judit Ojalehto

Tuuttimyynti suli pois Sitten kun minä olen aikuinen, haluan ajaa jätskiautoa, kuului Susanne Kivelän lapsuuden haave. Haave toteutui, kun Susannesta tuli jäätelöfirman toimitusjohtaja. Firma meni kuitenkin nurin jo parin vuoden kuluttua. Siitä huolimatta yrittäjän vapaus ja vastuu kiehtovat Susannea vieläkin.

apsuuden haaveesta se alkoi. Ensin varsinaissuomalainen Susanne Kivelä pääsi toteuttamaan haavettaan kesätyössä jäätelöauton kuljettajana. Kesätyö muuttui ensin vakituiseksi työpaikaksi, ja lopulta hän kohosi itse oman jäätelönkuljetusyrityksen toimitusjohtajaksi. Tuuttikiito Oy kuljetti Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla 13 jäätelöauton voimin jäätelöä makeannälkäisille asiakkaille. Parinkymmenen työntekijän yritys haasteineen ei 21-vuotiasta yrittäjää pelottanut, vaan nuori nainen oli valmis ottamaan vastuun.

Ketjuun liittyminen tuntui helpolta – Kun minulle tarjottiin mahdollisuutta ryhtyä alueen uudeksi yrittäjäksi, olin innoissani. Franchising-yrittäjyys tuntui myös helpolta tavalta aloittaa yrittäjyys, Susanne muistelee. Ensin Suomen Kotijäätelön, sittemmin Suomen Nestlén alaisuudessa toimineen yrityksen konsepti oli valmis: apua sai emoyritykseltä ja puitteet olivat valmiina. Tuore toimitusjohtaja koki lottovoitoksi päästä yrittäjäksi, sillä hän tiesi työn ja työntekijänsä mukaviksi.

| 14

Susannella oli selkeä näkemys siitä, mitä hän tahtoi yrittäjänä saavuttaa. Näkemys toiminnan kehittämisestä oli muotoutunut jo työntekijänä toimiessa. Oman työn jäljen näkyminen innosti.

Liikevaihto kasvoi, alaiset tykkäsivät, vapaa-aika katosi Uuden yrittäjän on myös vakuutettava työntekijänsä ja saada nämä hyväksymään uudet toimintamallit. Susanne koki onnistumisen hetkiä etenkin työntekijöiltään saamastaan palautteesta: muutosten ja koulutusten myötä yrityksen liikevaihto kasvoi, mutta etenkin työntekijöiden hyvinvointi parantui. – Työntekijät kokivat, että heistä välitettiin. Se oli yksi tärkeimmistä asioista, jossa oman työni jälki näkyi. Näkyvin merkki työntekijästä yrittäjäksi siirtymisessä oli vapaa-ajan häviäminen. Yrittäjänä Susanne oli ensimmäisenä aamulla työpaikalla järjestelemässä asioita kuntoon. Jäätelöautot aloittivat ajonsa iltapäivällä kahden tienoilla, ja kun yrittäjä viiden aikaan suuntasi kotia kohti, oli puhelin edelleen hälytysvalmiudessa. – Painotin kuljettajilleni, että jos jotain sattuu, soittavat minulle. Ei tarvitse yksin metsän perukoilla miettiä, että mitä nyt kun päätelaite hajosi, Susanne kuvailee yrittäjyyden tuomaa vastuuta.

Tukea yrittäjyyteen tuli monesta suunnasta Yrittäjä on yksin vastuussa yrityksestään, mutta ilman tukiverkostoja yrittäjyys käy raskaaksi. Susanne on kiitollinen laajasta tukiverkostostaan. Suomen Kotijäätelö ja Suomen Nestlé sekä vanhat työntekijät auttoivat omalta osaltaan, mutta pitkään yrittäjinä toimineet vanhemmat antoivat korvaamatonta tietoutta ja näkemystä. Myös oma avopuoliso oli suurena tukena, etenkin myyntipuolen osaamisensa kanssa. Susanne kokee ensimmäiset puoli vuotta yrittäjänä menneen lähinnä ihmetellessä, tietoa etsien ja keräten. Vaikeaa oli joskus etsiä tietoa siitä, mitä pitäisi tietää. Omaksi taktiikakseen Susanne valitsi kysymisen. – Otin puhelimen käteen ja kysyin neuvoa. Työsuojeluasiatkin löydettiin kohdilleen, kun ammattiliitosta löytyi ystävällisiä ja neuvoa-antavia henkilöitä. Yrittäjyyden korkeakouluun kuuluu myös virheen kautta oppiminen. Byrokratian pykälöiden kanssa Susanne ei kokenut haasteita, siihen franchising-yrittäjyys antoi hyvän paketin. Valmiilla konseptilla toimiminen aiheutti vastapainoksi myös pieniä haasteita. – Markkinoinnista jouduimme Nestlén kanssa vääntämään kättä. Itse olisin halunnut käyttää mainoksissa räväkämpiä värejä, mikä ei heille sopinut…

Emoyhtiö ilmoitti shokkiuutisen Lokakuussa 2012 matto kuitenkin vedettiin tulevaisuuteen uskoneen yrityksen pyörien alta. Suomen Nestlé ilmoitti ajavansa jäätelöautotoiminnan alas ja antoi yrittäjille mahdollisuuden lopettaa heti tai viimeistään ensi kesänä. – Ilmoitus oli täysi shokki, Susanne muistelee. – Vielä pari viikkoa aiemmin olimme suunnitelleet seuraavia kampanjoita yhdessä, ja nyt tuli loppu täysin ilman ennakkovaroitusta. Lakimiesten kanssa keskusteltuaan nuori toimitusjohtaja päätyi ajamaan yrityksensä konkurssiin heti. Ilman emoyhtiön tukea yrityksen kulurakenne olisi ollut kestämätön, eikä edellytyksiä yrittäjyydelle enää ollut. – Se meni nyt tässä, Susanne muistaa todenneensa.

Kaksi vuotta yrittäjyyttä, vuosi konkurssikäsittelyä Positiivisten tulevaisuuden odotuksen keskeltä pudotus konkurssiin oli rankka. Parin vuoden yrittämisen jälkeen mielessä pyöri myös huoli työttömäksi jäävistä työntekijöistä, osa perheellisiäkin. – Hirveintä oli kertoa työntekijöille töiden loppumisesta, Kivelä kertoo. Konkurssikäsittely kesti vuoden, joista ensimmäisen puolen vuoden ajan soittoja asiaa hoitavilta lakimiehiltä tuli päivittäin. – Vuosi oli kauhea. Asiat pyörivät mielessä, ja mahdotonta oli myös olla ajattelematta, olisiko jotain voinut tehdä toisin. Iso onni oli se, etteivät omat luottotiedot menneet.

Jonain päivänä alan aivan itsenäiseksi yrittäjäksi! Nyt, kun konkurssi on jo kaikkine selvittelyineen takana, Susanne on optimistinen. Hän on tällä hetkellä työntekijänä, mutta se on vain väliratkaisu. – Ehdottomasti alan vielä yrittäjäksi, jos keksin hyvän liikeidean! Ensimmäisestä yrityksestään hän sai oppia kantapään kautta, sekä hyvässä että pahassa. Franchising-yrittäjyyden hyvistä puolista huolimatta hän ei enää konseptiin koskisi. Susannen mukaan itsenäisenä yrittäjänä saa pidellä naruja käsissään koko ajan ja tietää mitä tapahtuu. Yrittäjän vapaus ja vahvuus, mutta toisaalta vastuu tietää itse se, mihin suuntaan mennä ja milloin, kiehtovat häntä edelleen. Konkurssivuoden kauheuden jälkeen hän kokee vasta nyt olevansa jälleen vapaa. Yrittämistä harkitseville Susanne antaa neuvon. – Selvitä asioita ennen kuin lähdet yrittämään, älä hätiköi. Kysy ja ota neuvoja vastaan, koska kukaan ei voi tietää kaikkea!

| 15

Teksti: Liina Hauru Kuvitus: Judit Ojalehto

YRITTÄJÄKSI

VOI OPPIA

rittäjähengen puute on lähes puolelle ihmisistä suurin syy jättää perustamatta omaa yritystä. Toiseksi yleisin syy on liikeidean puuttuminen. Näin ainakin ammattiliitto Akavan teettämän tutkimuksen mukaan. Juuri otti selvää kolmenlaisesta tavasta kasvattaa ja innostaa yrittäjyyteen.

Yrityskylä on koululaisten yhteiskuntasimulaatio Tänä lukuvuonna 40 000 kuudesluokkalaista pääsee kokeilemaan yrittäjyyttä Yrityskylissä ympäri Suomen. Yrityskylä -pilottihanke käynnistyi Taloudellinen tiedotustoimiston toimesta vuonna 2009. – Vuonna 2016 voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma korostaa vahvasti yrittäjyyskasvatusta. Yrityskylä-hanke on vastannut tähän tavoitteeseen jo usean vuoden ajan, kertoo Lahden projektikoordinaattori Jaakko Joki. Viisi vuotta sitten alkanut valtakunnallinen kiertue on päättymässä Lahteen, johon Yrityskylä siirtyy ensi vuoden alussa.

Joen mukaan kahdeksalle paikkakunnalle on jo rakennettu pysyvä Yrityskylä.

Elinkeinoelämä miniatyyrikoossa Hankkeeseen osallistuvien luokkien opettajat perehdytetään Yrityskylän oppimistavoitteisiin aina etukäteen ja luokka valmistautuu kylässä vietettävään päivään ensin oman opettajan johdolla. Oppilaat esimerkiksi lähettävät oikeat työhakemukset eri työtehtäviin opettajalleen. Yritykset tuovat kylään omat pienoisversionsa toimintamalleineen ja rekvisiittoineen. Lahdessa on mukana myös yksityisyrityksiä. Yrityskylässä pääsee näkemään mihin vanhemmat aamulla lähtevät ja mihin erilaisia työtehtäviä tarvitaan.

Levottomista oppilaista toimitusjohtajia Tarkoituksena ei ole opetella vain yritystoimintaa, vaan Yrityskylää voi kutsua yhteiskuntasimulaatioksi. Kylässä työntekijöiltä ja yrityksiltä kerätään veroja, joilla tuotetaan julkisia palveluja. Päivän aikana toimitetaan myös vaalit. Yrittäminen

| 16

näyttäytyy yhtenä tärkeänä osana yhteiskuntaa.

Yhdet yrityskaupat on jo tehty

– Päivä Yrityskylässä mahdollistaa tekemällä oppimisen. Usein luokan levottomista oppilaista kuoriutuu päteviä toimitusjohtajia ja onnistumisen kokemuksia voivat saada oppilaat, joille tavallinen luokkatyöskentely ei niitä anna, iloitsee Joki.

Ensimmäisen opiskeluvuoden kesällä osa Virran tiimistä piti kesäravintolaa Rautalammilla, josta hän on kotoisin. Paikkakunnalla huomattiin olevan tilausta pysyvällekin ravintolalle ja Virta perusti sinne ravintola Mortonin kahden kaverinsa kanssa jo opiskeluaikana.

Tiimiakatemiassa yritetään oikeasti

Mortonista on tullut suosittu keikkapaikka, jonne tullaan pidempienkin matkojen päästä. Viime kesänä yritys on vienyt merikontteihin rakennettuja konttiravintoloita eri puolille Suomea. Nyt Rautalammin ravintola on myyty ja Virta kumppaneineen keskittyy uuden ravintolaidean kehittämiseen. Idearikas yrittäjä jatkaa itsensä kehittämistä myös opiskelemalla yhteisöviestintää ja taloustieteitä Jyväskylän yliopistossa.

Petri Virta, 26, oli yksi heistä, joille kuuntelemiseen ja kirjoittamiseen perustuva oppimistyyli ei sopinut. – Olin kiinnostunut tietokoneista. Osasin tehdä nettisivuja aikana jolloin jokaisella yrityksellä ei vielä sellaisia ollut. Lukion yrittäjyyskurssilla päästiin kaverin kanssa tekemään markkinointimateriaalia paikalliselle yritykselle. Virta haki lukion jälkeen Tiimiakatemiaan, joka on Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö. Kolme ja puolivuotisen tradenomikoulutuksen aluksi uudet opiskelijat jaetaan 20 hengen ryhmiin, jotka perustavat osuuskuntamuotoisen yrityksen. – Alussa tehdään kaikkea mitä osataan, opintojen edetessä saatetaan erikoistua enemmän tiettyihin juttuihin. Vastuut jaetaan kuten oikeassa yrityksessä eikä työaikoja tai tapoja ole kirjattu lukujärjestykseen.

Opiskelu ja yrittäminen on vastuunottoa Jokaisella tiimillä on valmentaja, joka on tiimin tukena. Valmentajan tehtävä ei ole kertoa mitä yrityksen milloinkin pitäisi tehdä, vaan hän auttaa asioissa, joissa tiimi itse pyytää apua. Välillä ulkopuoliset luennoitsijat kouluttavat tiimejä eri aiheista. Opiskelun aikana luetaan jatkuvasti myös alan kirjallisuutta. – Tiimiläiset opettavat toisiaan lukemistaan aiheista. Tieto siirtyy yrityksen kautta suoraan käytäntöön. Tiimiakatemiassa opiskelu vaatii sitoutumista, itsensä likoon laittamista ja välillä myös venymistä.

Palkintona USA-Indonesia -kiertue Monesta tiimiyrityksestä jalostuu yritysidea, joka jatkaa toimintaansa muuttuneella nimellä ja kokoonpanolla, kun tutkinto on valmis. – Meillä oli opintojen alussa tavoitteena, että yrityksemme tekee niin paljon rahaa, että pääsemme koko tiimin kanssa maailmanympärimatkalle. Kolmen ja puolen vuoden aikana ehti tapahtua paljon, mutta lopulta kiersimme porukalla yhdeksän viikkoa maailmaa Yhdysvalloista Indonesiaan.

JES - korkeakouluopiskelijat kohtaavat Jyväskylä Entrepreneurship Society eli JES ry. on jyväskyläläisten korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyteen kannustava yhteisö. Yhteisössä saa olla mukana, vaikka ei olisi juuri aikeissa perustaa yritystä. Tärkeää on ylipäätään sen oman jutun löytäminen. – Yksi yhteisön keskeisistä tavoitteista on tuoda yhteen ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoita. Näissä kohtaamisissa syntyy uusia yrityksiä ja innovaatioita, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Joel Jokinen.

Yhdistys poikinut 27 yritystä Yhteisö on toiminut virallisesti kaksi vuotta. Puhe innovaatioista ei tässä tapauksessa ole vain tyhjää puhetta, sillä tammikuuhun 2014 mennessä yhdistyksen kautta on syntynyt Keski-Suomen alueelle 27 yritystä, jotka työllistivät 110 henkeä. Tämän vuoden aikana yrityksiä on syntynyt lisää. – Jes Stagella kuullaan inspiroivia yrittäjätarinoita. Työpajoissa eri alojen asiantuntijat ovat pitäneet koulutuksia esimerkiksi osakassopimuksista tai rahoituksen hankkimisesta. Lisäksi olemme vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa.

Epäonnistumisille annetaan aplodit Jos alkaisi listata mitä kaikkea yrittäminen vaatii, voi tulla olo, että täytyisi olla todella erityinen tapaus. Jokinen uskoo, että jokaisesta voi kasvaa yrittäjä. – Aina ei kuitenkaan voi heti onnistua. Meillä epäonnistumisille annetaan aplodit ja kannustetaan eteenpäin.

| 17

Teksti : Iikka Kantola Kuva: Emma Hyökyvaara

Parasta yrittää

kunnon remonttia

Nuorten työttömyys on vahvassa kasvussa, työpaikkoja häviää joka kuukausi Suomen teollisuudesta ja yrityksiä lopettaa toimintansa. Ongelmat ovat rakenteissa. Matti Vanhanen korjaisi repsottavat rakenteet sääntelyn purkamisella, yrityskohtaisella työehtojen sopimisella ja virolaisella yritysverolla.

uomen heikkenevä talous on tosiasia. Maamme bruttokansantuotteen kasvu on Ukrainan jälkeen Euroopan heikoin. Kansainvälisesti Suomea nimitellään jo Euroopan sairaaksi mieheksi. Onneksi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen suostuu Juuren haastattelupyyntöön hyvin nopealla varoitusajalla. Tästä iso rispekt puolueemme aikaisemmalle puheenjohtajalle ja pitkäaikaiselle pääministerille. Nyt on tilaisuus tarkistaa, mitä yrityselämä on poliitikolle tehnyt.

Vientituotteet on saatava houkutteleviksi Rennonoloiselle, Keskustanuorten puheenjohtajanakin toimineelle nurmijärveläismiehelle uskaltanee pamauttaa heti kärkeen ideariihen kovimman kysymyksen: Miten Suomeen saadaan 200 000 uutta työpaikkaa? – Tarvitaan vain se yksinkertainen oivallus, että työpaikat syntyvät vain sillä, että me myymme tavaroita ja palveluita ulkomaille ja sellaisilla ehdoilla, että ne menevät kaupaksi,

| 18

Vanhanen kiteyttää.

Sääntelylle tehtävä kunnon remontti

Yritykset tarvitsevat pääomaa - verotusta kevennettävä

Haastattelussa korostuu kaksi isoa yrittäjyyteen ja talouden kasvuun vaikuttavaa asiaa, joihin Vanhasen mukaan seuraavan hallituksen ja eduskunnan tulee keskittyä. Ensin paneudutaan byrokratian ja sääntelyn purkuun. Vanhasen mielestä siihen tarvitaan kerralla kunnon remontti. – Sääntelyn purkutalkoisiin voisimme ottaa mukaan eri alan toimijoita valtionhallinnon ulkopuolelta. Meidän pitää saada esimerkiksi autokalusto tehokkaampaan käyttöön. Kuljetusalaan liittyvää normistoa ja lupamenettelyä tulisi purkaa. Tätä kautta esimerkiksi maaseudulla postiauto voisi jatkossa toimia kokonaisvaltaisena palveluautona.

200 000 uuden työpaikan synnyttäminen on valtava hanke. Yksinyrittäjien varaan tätä työllistämisprojektia ei voi laittaa, Vanhanen toteaa ja havainnollistaa: – Yhden uuden työntekijän palkkaaminen edellyttää yksinyrittäjältä liikevaihdon kolminkertaistamista. Monet yksinyrittäjät kamppailevat jo työllistääkseen itsensä. Vanhasen mukaan myös kokonaisveroaste on äärirajoilla. Suunta pitää vaihtaa. – Yritysten oman pääoman merkitys on kasvanut kun pankit ovat tiukentaneet yritysrahoituksen ehtoja. Omaa pääomaa tarvitaan aikaisempaakin enemmän. Siksi yritysverotuksella on ratkaiseva merkitys yritysten investointikykyyn.

Yritysverotusta ei saa yhdenmukaistaa EU-tasolla Entinen pääministeri lämpeää ajatukselle Viron yritysveromallista. Se tarkoittaisi, että yritykset eivät maksaisi veroa tulosta, joka jää yritykseen. Tuloa verotetaan vasta, kun voittoa jaetaan omistajille. Vanhasen mukaan se antaa enemmän liikkumatilaa yrittäjille. Omien laskelmiensa perusteella Vanhanen katsoo, että Suomen yritysten kokonaisveroaste ulosnostetuista varoista tässä mallissa voisi olla 29 prosenttia. Nykyisin Suomessa maksetaan vuosittain yrityksen voitosta 20 prosenttia yhteisöveroa ja lisäksi ulos nostaessa varoja 28-30 prosenttia pääomatuloveroa. – Tämä yritysveromalli suosisi kotimaista omistajuutta. Nykyinen yritysverotus suosii taas jossakin määrin ulkomaista omistajuutta. EU-tasolla yritysverotusta ei pidä sopia, Vanhanen linjaa. – Riskinä on se, että verotusaste betonoidaan liian korkealle. Nykyinen malli, että jokainen jäsenmaa määrittelee itse yhteisöveronsa, on toimiva ja pitää terveen kilpailun yllä.

Perintöverolla on ratkaiseva vaikutus yrityksen kasvuun Perintöverotus on keskeinen asia, kun puhutaan yritysten investointikyvyn ja elinvoimaisuuden säilymisestä sukupolvenvaihdoksessa. – Harvemmin 30-vuotiaalla nuorella on varaa ostaa vanhempiensa isoa yritystä ja maksaa siitä verot. Yrityskaupan mukana harvemmin tulee ikinä rahaa, vaan pikemminkin yrityksen tuotannossa kiinni olevaa kalustoa ja kiinteistöjä. – Parhaat työllistämismahdollisuudet ovat olemassa olevilla ja toimivilla yrityksillä, muistuttaa Vanhanen. Hänen mukaansa seuraavan hallituksen on tämä kysymys ratkaistava.

Enemmän työtunteja ja kilpailukykyisesti Toiseksi Vanhanen nostaa sen, että Suomessa tehdään liian vähän töitä. Työtuntien määrää on lisättävä. Lisäksi työn kilpailukykyä pitäisi parantaa. Vanhasen mielestä tässä auttaisi tietynlainen mahdollisuus yrityskohtaiseen sopimiseen työehdoista. – Suomalaiset yritykset kilpailevat samoista kansainvälisistä tilauksista ja urakoista muiden yritysten kanssa. Yritysten sisällä pitäisi pystyä yhdessä päättämään, että tehdäänkö tämä tilaus porukalla urakkatyönä vai ollaanko kaikki ilman töitä.

Joko kasvu tai heikommat palvelut Eduskuntavaalit lähestyvät. Minkälaisen viestin konkari haluaa antaa nuoremmalle polvelle? – Näissä vaaleissa pitää viestin pitää olla rohkaiseva. Toimettomuudella Suomea ei saada nousuun. Seuraavan eduskunnan tehtävä on erittäin vaikea, sitä ei välttämättä kaikki vielä tiedä. Minulla on suuri huoli siitä, miten vaalien jälkeen osataan ja kyetään tekemään sellaisia päätöksiä, joilla Suomi saadaan nousuun. – Toivon, että vaaleissa kansalta saadaan riittävän vahva mandaatti tehdä myös vaikeita päätöksiä. Mikäli emme onnistu viennin ja teollisuuden investoinneissa ja kasvussa, joudumme tyytymään heikompiin palveluihin Suomessa. Tämä on täysin meidän valittavissa, päättää Vanhanen. Yritysmaailma tuntuu tehneen Vanhaselle hyvää. Uusia linjauksia ja ideoita soljuu vapautuneissa tunnelmissa. Yritysmaailman kokemus ja pitkä poliittinen ura maan johdossa ovat hyvä yhdistelmä. Parituntisen rupatteluhetkemme perusteella suosittelisin joko kokeneille politiikoille tai Juha Sipilän kaltaisille yrittäjille alan vaihtoa. Politiikasta yrityselämään ja yrityselämästä politiikkaan. Toimii!

| 19

ULKOSUHTEET

Keskustanuorten oma mies Markus Ylimaa ja latvialainen

Teksti ja kuvat : Jukka Koivula

Lymecin henkilöjäsen Jelena Jesajana pääsivät Lymecin hallitukseen.

Kansainvälinen vaikuttaminen

vei Markuksen mukanaan

antaalaisen Markus Ylimaan, 25, ensikosketus kansainväliseen politiikkaan tapahtui pohjoismaisen yhteistyön kautta. - Vuosina 2009 – 2010 olin Pohjoismaiden Keskustanuorten NCF:n hallituksessa. Niihin aikoihin olin aktiivinen Keskustan Opiskelijaliitossa, liiton varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana toiminut Ylimaa muistelee. Pohjoismaisten sisarpuolueiden nuorisojärjestöihin solmitut yhteistyösuhteet sytyttivät kipinän kansainväliselle vaikuttamiselle. Perusteellisempi sysäys tapahtui kuitenkin keskustan keväällä 2011 kärsimän raskaan eduskuntavaalitappion jälki-

mainingeissa. - Turpaan otettujen vaalien jälkeen puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma rakennettiin uusiksi. Toimin tuolloin KOL:n puheenjohtajana, ja lähdin työryhmän sihteeriksi Seppo Kääriäisen pyynnöstä, Ylimaa taustoittaa.

Kansainvälisyystyö lähti nollasta KOL:n puheenjohtajuuden jälkeen Ylimaa aloitti työssä Keskustanuorten poliittisten ja kansainvälisten asioiden sihtee| 20

rinä. - Kyllähän siinä kävi niin, että nälkä kasvoi syödessä. Linjasimme silloisen liiton puheenjohtajan Antti Kurvisen johdolla, että on aika elvyttää Keskustanuorten kansainvälisyystyötä eurooppalaisilla areenoilla. Taustalla oli viiden, kuuden vuoden suvantovaihe, ja yhteistyö Lymecin suuntaan oli käytännössä hiipunut olemattomiin. Euroopan liberaalinuoret (Lymec) on Keskustanuorten merkittävin kansainvälispoliittinen yhteistyöjärjestö. - Lähdimme rohkeasti kampanjoimaan omaa edustajaamme Lymecin hallitukseen. Yritimme läpimurtoa Kööpenhaminassa järjestetyssä kongressissa keväällä 2012, mutta Suomen Keskustanuorten ehdokas jäi äänestyksessä viimeiseksi ja hallituspaikka jäi haaveeksi, Ylimaa kertoo.

Sinnikäs työ palkittiin Zagrebissa Epäonnistumisesta ei kuitenkaan lannistuttu, vaan Keskustanuoret jatkoi aktiivista osallistumista poliittisiin tapahtumiin eri puolilla Eurooppaa. - Työskennellessäni Keskustanuorten kv-sihteerinä osallistuin parin vuoden aikana melkein jokaiseen Lymec-tapahtumaan. Työ alkoi kantaa tulosta ja aloin tulla tutuksi useiden eurooppalaisten sisarjärjestöjen edustajien kanssa. Keskustanuoriin alettiin selvästi luottaa enemmän kun huomattiin, että olemme tosissamme ja meillä on hyvin perusteltuja näkemyksiä. Pitkäjänteinen työ palkittiin Zagrebissa viime kesäkuussa, kun Ylimaa valittiin Lymecin hallitukseen. Samalla Keskustanuoret palasivat eurooppalaisiin pöytiin vuosien tauon jälkeen.

Sosiaaliliberaalia ajattelua Eurooppaan Ylimaa hakeutui tehtävään jättääkseen oman, keskustalaisen kädenjälkensä eurooppalaiseen liberaalipolitiikkaan. - Tärkeintähän on se, mitä tapahtuu vaalien välillä. Haluan tuoda Lymeciin sosiaaliliberaalia ajattelua, jossa korostuu vahva sosiaalinen, sivistyksellinen ja kestävän kehityksen aspekti. Keskusta on harvoja suuria puolueita eurooppalaisessa liberaalidemokraattisessa puolueperheessä, Ylimaa muistuttaa. - Meillä on kokemusta käytännönläheisestä politiikanteosta. Sellaista otetta tarvitaan laajemmin Euroopan liberaalidemokraateissa.

ULKOSUHTEET

Yleiskeskustelua Lymecin seminaarissa.

Hajauttamisen ideologia yhdistää Yhteistyö eurooppalaisessa viitekehyksessä on keskustalaisena helppoa yksilönvapauksia ja -oikeuksia koskevissa kysymyksissä. - Liberaalitasolla meitä yhdistää hajauttamisen ideologia. On tärkeää vastustaa keskittävää politiikkaa kaikilla rintamilla, Ylimaa painottaa. Tietyissä kysymyksissä Keskustanuorten ja Keskustan näkemykset jäävät myös vähemmistöön. - Lymecissä esiintyy paljon markkinaliberaalia henkeä. Kun puhutaan maatalouden tai teollisuuden valtiollisesta tukemisesta, ei asioista löydy aina yhteisymmärrystä. Myös Suomen erityislaatuista ulkopoliittista asemaa on toisinaan saanut avata eurooppalaisille yhteistyökumppaneille, Ylimaa kertoo.

Lymec saapuu Helsinkiin 2015 Euroopassa Suomen Keskustanuoria edustava Ylimaa haluaa tuoda kansainvälisen politiikan lähemmäs tavallista rivikeskustanuorta. - On tärkeää ymmärtää, että jos joskus haluaa olla hyvä poliitikko, on kansainvälisestä aktiivisuudesta suunnattomasti hyötyä. Jos haluaa ajaa Suomen ja oman alueensa etua, on kansainvälisten verkostojen oltava kunnossa. Eurooppalainen politiikka saapuu kouriintuntuvasti Suomeen ensi vuonna, kun Lymec järjestää kongressinsa Helsingissä syksyllä 2015.

| 21

KASVUN PAIKKA

Kasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

VALTAVASTI OPPIA JA UUSIA YSTÄVIÄ Entinen Keskustanuorten pääsihteeri ja opiskelijapoliitikko, nykyinen Vieremän kunnansihteeri Mika Hämeenniemi on tehnyt monipuolisen uran keskustaliikkeen ja keskustanuorten parissa. Juuren haastattelussa hän muistelee erityisesti vuosiaan opiskelijapolitiikassa. | 22

KASVUN PAIKKA

Teksti : Maija Tahkola Kuvat: Keskustanuorten arkistot

olitiikka, yhteiskunta ja vaalit ovat kiinnostaneet minua aina. Vuonna 1994 oli presidentinvaalit, taisin olla 5. luokalla. Istuin television ääressä iltamyöhään tuijottamassa vaalitenttejä, vaikken ihan kaikkea tainnut keskustelusta ymmärtääkään. Jo tuolloin Paavo Väyrynen oli Keskustan ehdokkaana. Ihan hauska sitä oli muistella viime presidentinvaalien aikaan.

Toinen soitto keskustanuorista teki käänteen Ensimmäinen kosketus Keskustanuoriin taisi olla viime vuosituhannen lopulla. Tuohon aikaan oli käytössä vielä lankapuhelimet, ja äitini huusi minut kotona langan päähän: Alajärven Keskustanuorten silloinen puheenjohtaja Sari Palmu soitti ja pyysi minua mukaan osaston vuosikokoukseen. Tuo ensimmäinen puhelu ei vielä sinetöinyt lopullista poliittista ja keskustalaista heräämistäni, mutta mieleen se on toki jäänyt. Onneksi sain vuoden tai parin päästä sen jälkeen toisenkin puhelun, tämän jälkeen myös lähdin Alajärven Keskustanuorten vuosikokoukseen.

Kuntavaaliehdokkaaksi ensimmäisessä kokouksessa Kyseessä oli varsin tyypillinen nuorten kokous: ajelin paikalle traktorilla ja paikalla oli minun lisäkseni muistaakseni kolme henkeä. Esityslistalla komeili myös lähestyvät kunnallisvaalit. Olin tuolloin vielä alaikäinen, mutta yhdessä siinä mietittiin ehtoja: voisinko asettua ehdokkaaksi? Niinhän siinä kävi, että ikäpykälät täytin ja ehdokkaaksi päädyin. Ensimmäisissä vaaleissa en saanut vielä mitään äänivyöryä, mutta paikan vapaa-aikalautakuntaan kuitenkin. Kiinnostus ja osallistuminen vain kasvoivat mitä enemmän olin mukana. Vaalien myötä myös Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret tulivat tutuiksi ja omaksi. Armeijan harmaissa vietetty aika rajoitti toki hieman harrastusta: Saariselän liittokokous vuonna 2001 jäi väliin, mutta Savonlinnan kokoukseen jo pääsin.

Ne ajat ovat jääneet mieleeni ensimmäisinä sellaisina isompina vääntöinä ja neuvotteluina. Se oli nuorille kovaa poliittista turbulenssia.

Opiskelijapolitiikan lopetus - ja comeback Kun tulin sitten uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi, oli keskustan ryhmä edustajiston pienin. Se oli vähän erikoinen tilanne, kun minun lisäkseni myös toinen keskustalainen touhusi kovasti: Juntusen Olli oli tuolloin talousvastaava.

“Täytyy myöntää, että oli jotenkin hieno katsella kun kokoomusopiskelijat pistivät vaivihkaa ennakkoon ostamat sikarit taskuunsa.” Kaiken kaikkiaan opiskeluaika, ja opiskelijapolitiikan aika oli sekä jännittävää että erittäin opettavaista aikaa. Sain valtavasti uusia ystäviä ja kontakteja. Toimin eri rooleissa ja ihmiset ympärilläni vaihtuivat. Samat tyypit tulevat muuten edelleen vastaan: Sallisen Jussi, Kankkusen Jere, Kytölän Markus, Nymanin Jenny… Ehdin lopettaa opiskelijapolitiikan ja tehdä combackinkin.

Kokoomusopiskelijat joutuivat piilottamaan voittosikarinsa Sain tehdä harjoittelun Brysselissä, Kyösti Virrankosken avustajana. Hienoja kasvun ja oppimisen paikkoja. Hienoja muistoja on todella paljon, ja parasta on vaikea sanoa. Mutta kyllä hienoimpia iltoja oli se, kun Joensuun Keskustaopiskelijat nousivat edustajistovaaleissa kahden edaattorin pienimmästä ryhmästä edustajiston suurimmaksi. Oli todella hienoa jakaa se hetki ja hyvä tekemisen meininkin ystävien kanssa. Ja rehellisesti, täytyy myöntää että oli jotenkin hieno katsella kun kokoomusopiskelijat pistivät vaivihkaa ennakkoon ostamat sikarit taskuunsa.

Hallitus kaatui - nousin puheenjohtajaksi

Ajamieni muutosten jarruttaminen korventaa

Aloitin opiskelut Joensuun yliopistossa vuonna 2003. Ei aikaakaan kun olin jo täysillä mukana opiskelijapolitiikassa. Tuolloin Joensuun Yliopiston ylioppilaskunta oli varmasti Suomen poliittisin ylioppilaskunta: edustajistossa oli vain muutama ei poliittisesta ryhmästä valittu edaattori. Se näkyi myös toiminnassa. Kun vuonna 2004 olin ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja, kaatui tuo hallitus ja nousin puheenjohtajaksi.

Tietysti näihin vuosiin mahtuu paljon pettymyksiäkin, nehän kuuluvat politiikkaan. Kova henkilökohtainen pettymys oli kun en tullut valituksi Suomen Ylioppilaskuntien liiton hallitukseen SYL:liin. Ja kyllähän se aina korventaa kun kovasti ajamat muutokset tai uudistukset eivät etene taikka niitä joku tietentahtoin jarruttaa. Mutta sitähän politiikka ajoittain on.

| 23

LIFESTYLE: KÄTEVÄ NUORI

Teksti: Juhani Ojalehto Kuvat: Joonas Hekkala

Rypsit tankkiin ja hanaa - laitonta kamaa?

uori päijäthämäläinen mies ohjaa autonsa grillin autokaistalle. Luukku aukeaa. – Moi, mitäs Makelle tänään? – Mulle makkarapotut ja puolikas maito, autolle parikymmentä litraa paistinrasvaa. Grillin myyjä heittää ranskalaiset ja makkarakuutiot rasvakeittimeen ja poistuu takahuoneeseen. Ulkona auton tyhjäkäyttö nostattaa lievää dieselinkatkua. Hetken kuluttua myyjä tulee ulos kärräten tynnyriä, jossa on pumppu. Hän avaa auton polttoaineluukun ja alkaa pumpata ruskehtavaa nestettä tankkiin. Ratin takana Make napsauttaa polttoainekytkimen dieseliltä rypsiöljylle. Kun sekä Make että auto ovat saaneet grilliherkkunsa - se maksaa noin kympin ja rapiat - hän nostaa kytkintä. Pakokaasusta jää ilmaan hienoinen grilliruuan tuoksu.

Pelle Peloton ei ole uhkarohkea Edellä kuvattu tilanne ei tietenkään ole totta. Ilmaista polttoainetta ja vieläpä rypsiä? Ei tämän päivän Suomessa. Itse päähenkilö, Make, sen sijaan on olemassa. Hän on innokas koneiden kanssa värkkääjä, jopa innovaattori, lähipiirin mu-

kaan oikea Pelle Peloton. Joskaan ei ihan peloton. Tässä jutussa hän ei halua esiintyä oikealla nimellään. Se on ihan ymmärrettävää, sillä käytetyn ruokaöljyn polttoainekäyttö on laissa tiukasti säädelty. – Siitä pitää maksaa tullipiirille valmistevero, joka on 53 senttiä litralta, Make tietää.

Kierrätyspolttoaineen käytöstä voi saada 150 000 euroa sakkoa Verotuksen määrittää öljyn käyttötarkoitus. Jos öljyn käyttää talon lämmittämiseen, valmisteveroa ei tarvitse maksaa. – Kun öljy ostetaan kaupasta, siitä on maksettu elintarvikevero, mutta polttoainevero on erikseen ja se on suurempi

| 24

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

kuin elintarvikevero. Matalasti verotetulla polttoaineella ajaminen olisi siis veronkiertoa. Autoilijat tietävät, että rikos olisi yhtä iso kuin ajaisi luvatta polttoöljyllä. – Valmisteveron laiminlyönnin seuraukset tiedetään. Kun puoli vuotta ajelee verottomasti, saa suurinpiirtein 150 000 euron sakon. Sen kanssa ei leikitä. Nuori perheellinen varsinkaan.

Rypsiöljyauto olisi valmis, yhteiskunta ei Makea harmittaa lainsäädännön tiukkuus. Hän ihmettelee, miksi toisaalta kannatetaan omavaraisuutta, kierrätystä ja halutaan luopua fossiilisista polttoaineista. Kuitenkin kotimaisen, kierrätetyn ja uusiutuvan energian käyttö tehdään mahdottomaksi. Samoin yritteliäisyys. Putkimiehen koulutuksen saanut Make on kuitenkin omin päin oivaltanut rypsiöljyn käytön auton voimanlähteenä. Hän on nyrkkipajassaan rakentanut pienen öljynpuhdistamon ja testannut sen soveltuvuuden alunperin dieselillä kulkevaan autoonsa. Siihen on ollut aikaa, sillä korjaaminen, säätäminen ja rakentelu ovat hänelle intohimo. Siitä olisivat myös jotkut ihmiset valmiita kiittämään. – Jos suurin osa ihmisistä ajaisi näin, päästöt vähenisivät. Ihan vasta eräs nainen tiedusteli, onko kasviöljyllä toimiva auto myytävänä. Hän kertoi, ettei haluaisi enää yhtään tuhota luontoa. Make kertoo, että kaikki dieselmoottorit kävisivät rypsiöljyllä, mutta kaikissa malleissa polttoainesyöttöjärjestelmät eivät sitä kestä.

LIFESTYLE: KÄTEVÄ NUORI

Maalaisjärjellä voitaisiin päästä pitkälle... Palataanpa vielä kierrätykseen ja Maken pajalle. Jos grillin paistinrasvat olisivat käytettävissä, ne pitäisi puhdistaa. Sitä varten Make onkin rakentanut pajaansa suodattimen. Mikään monimutkainen kampe se ei ole, mutta yksityiskohtia nuori keksijä ei halua kuvailtavan. Hän vakuuttaa, että laite syntyy maalaisjärkeä käyttämällä. Maalaisjärkeä on onneksi löytynyt muiltakin. Pieni googletus paljastaa, että Maken idea ei ole aivan uusi. Valtiopäiväasiakirjat vuodelta 2005 kertovat edustaja Markku Laukkasen (kesk.) todenneen kirjallisessa kysymyksessä, että käytetyistä ravintoloiden ja suurkeittiöiden kasvirasvoista jalostettua polttoainetta on koekäytetty hyvällä menestyksellä. Niinpä. Nuorikin sen ymmärtää.

Dieselöljyn korvaajaksi rypsistä ei vielä ole Rypsinviljelyssä saavutettiin ennätysvuosi vuonna 2010, kertoo maatalousyrittäjien tietopalvelu Agronet. Öljykasvia viljeltiin tuolloin yhteensä 158 000 hehtaaria. Kun biopolttoainetta saadaan 500 litraa hehtaarilta, tarkoittaa tämä, että polttoainekäyttöön olisi saatavissa 79 miljoonaa litraa kotimaista rypsiöljypohjaista menovettä. Tosin dieselöljyn myynti on vuosittain 2800 miljoonan litran luokkaa, joten ennätysvuoden satomääräkin olisi siinä vielä pikku loraus. Rypsin viljelyä pitäisi siis lisätä reilusti, mutta EU:n kiellettyä viljelyssä käytetyn torjunta-aineen on viljely romahtanut noin 29 000 hehtaariin.

Rypsillä voisimme ajella kotimaisesti, kierrätetysti ja uusiutuvasti.

| 25

LIFESTYLE: DIY-KITARA

Teksti ja kuvat: Samuel Satomaa

KITARAISEN PUISEN O

VEISTÄJÄ

n jälleen tiistai-ilta, ja Oulun kansainvälisen koulun verstaalla touhuaa puutöitä parikymmentä miestä. Jokainen tekevä käsipari höylää, sorvaa ja hioo omaa puista luomustaan ja keskittyy siihen täysin. Tunnelma työtilassa on seesteinen, ja työrauha on taattu. Välillä kaveri pyytää apua, jolloin viisaat päät yhdistyvät ja väki miettii yhdessä ratkaisua.

kitara. Alkuvuodesta alkanut kurssi on ylittänyt odotukset, ja aina kun tiistai-ilta koittaa, Eero on lähtenyt innolla jatkamaan projektia.

Ikähaarukka työtilassa on suuri. Yhden höyläpenkin ääressä istuu nuori mies, Pudasjärven Sarankylästä kotoisin oleva Eero Kummala. Vasta valmistunut rakennusinsinööri Oulun ammattikorkeakoulusta viilaa keskittyneesti kitaraa. Se joku osaa!

Kitaraan Eero on tutustunut jo aikaa sitten. Nelisen vuotta soitin on ollut sylissä yhä aktiivisemmin. – Omaksi iloksi on kavereiden kanssa mukava välillä soitella ja lauleskella, Eero kuvaa harrastustaan. Kaikista tyypillisin harrastus kitaransoitto tai sellaisen nikkarointi ei välttämättä ole rakennusinsinöörille. Tekijää ajaa jokin muu. Harrastuksen kautta pääsee kehittämään itseään, ja oppii uusia asioita.

Ensimmäistä kertaa soitinrakennuskurssilla oleva Eero oli pitkään miettinyt parin kaverin kanssa, että pitäisi tehdä itse

Höyläpenkkejä vilkaistessa huomaa, että osa soitinkurssilaisista tekee Eeron lailla akustista kitaraa, mutta jotkut taas ovat valinneet mieluummin ukulelen tai sähkökitaran.

| 26

Kurssi ei vaadi aiempaa kokemusta kitaran valmistuksesta. Eeron nuoreen elämään on mahtunut paljon rakennushommia, mutta tämäntyyppistä pikkutarkkaa näperrystä ei edes ammattikorkeakoulussa tullut vastaan. Jokainen tekovaihe vaatii millintarkkaa työtä sekä malttia. Kitarat yleensä valmistetaan tehtaalla liukuhihnatyylillä. Tässä tilassa valmistuvat kepit ovat tekijänsä näköisiä sekä varmasti tulevaisuudessa tärkeitä esineitä muistuttamassa hyvästä kurssista ja kädentaidoista.

LIFESTYLE: DIY-KITARA

sia koulussa ja lapsuuden haaveammatti oli puutyöopettaja... Elämässä on tärkeää sosiaalinen ympäristö, kokemuksien kartuttaminen ja itsensä kehittäminen. Tämäntyylisillä kursseilla näitä kaikkia asioita pystyy luomaan.

Juuri seuraa kitaran valmistumista ja videoi näytteen sen soinnista nettisivuilla, kun hetki koittaa.

Eeron soitin on hyvällä mallilla, kitarassa on paikallaan jo kaula sekä kotelon kehys. Vaikka itse koppa ei ole vielä valmiina, voi jo nähdä, että puutyöstä on tulossa tyylikäs soittoväline, jota kelpaa kavereiden keskuudessa soitella ylpein mielin. Samantyylistä kitaraa tekevä Eeron kaveri toteaa, että mielenkiintoisen hommasta tekee myös se, että jokaisessa kitarassa on oma äänensä, eikä täysin samanlaisia äänen suhteen voi käsin tehdä. Muutaman kuvan otettua ja pienen porinahetken jälkeen laitan kameran reppuun. Astun ulos puutyötiloista ja inspiroidun. Mieleen juolahtaa ajatus, että pitäisi itsekin jollekin tämäntyyppiselle kurssille osallistua. Puutyöt kun ovat olleet mielui-

| 27

Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Matti Leiviskä

Saunapäätökset

“Y

ksi tunnetuimmista keskustalaisista myyteistä on niin sanottu saunadiplomatia, tärkeiden poliittisten päätösten tekeminen saunan lauteilla istuessa. Moneen muuhun myyttiin verrattuna sen taustalla on enemmän totuutta kuin äkkiä uskoisikaan.

nut itsensä alastomaksi kapitalistin nähden, ja saunavierailu jäi hänen kohdallaan ainutkertaiseksi.

Kekkonen kehittyi vanhemmiten hyvin taitavaksi saunadiplomatiassa, kuten seuraava tarina osoittaa: ”Kun Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinov Myytti saunadiplomatiasta syntyi, kuten niistä moni muukin, saapui Suomeen ahdistavalle matkalleen vuonna 1978, hänet viUrho Kekkosen presidenttikaudella. Tuolta ajalta on jäänyt etiin Tamminiemen saunaan. Kekkonen väisteli kiusallista keselämään käsitys, että tärkeät tapaamiset pidekustelua yhteisistä sotaharjoituksista tään ja suuret päätökset tehdään nimenomaan “Myytti saunadiplomatiasta patistamalla vieraitaan milloin löylyyn, saunassa. milloin pesulle. Presidentti toimi kuin syntyi, kuten niistä moni alppihiihtäjä, joka onnistuu kiertämään muukin, Urho Kekkosen Kekkosella oli presidenttikaudellaan oma kepit vähäisin, mutta tarkasti ajoitetuin presidenttikaudella. sisäpiirinsä, ”Tamminiemen saunaseura”, jovartalonliikkein” (Pekka Hyvärinen, hon kuuluivat hänen luotetuimmat ystävänSuomen mies: Urho Kekkosen elämä). Tuolta ajalta on jäänyt sä, muun muassa Kustaa Vilkuna ja Jouko elämään käsitys, että Loikkanen. Lauantai-iltaisin kokoontuneessa Saunan hyödyntäminen ulkopolitiisaunaseurassa käytiin läpi kaikki oman maan tärkeät tapaamiset pidetään kassa ei loppunut Kekkosen aikaan, ja suuret päätökset tehdään vaan nykyään sauna kuuluu jokaisen ja ulkomaidenkin asiat. Suomen suurlähetystön vakiovarustuknimenomaan saunassa.” Kekkosen kohdalla saunapolitikoinnilla oli pitseen maailmalla. Lähetystöjen saunoissa kät perinteet, sillä jo talvisodan ajalta hänen luodaan ja ylläpidetään tärkeitä suhteikalenteristaan löytyy merkintöjä saunailloista muiden tuon ta paikallisiin vaikuttajiin. Suomalaisten saunadiplomatia on ajan nousevien päättäjien kanssa. Asioista sovittiin ja päätöksaanut maailmalla osakseen paitsi ihmetystä niin myös suurta siä tehtiin saunassa sodan ollessa kuumimmillaan ja tapa jatkui kiinnostusta. kylmän sodan aikana. Miksi sauna sitten sopii niin hyvin politiikan näyttämöksi? Ehkä kuuluisin Kekkosen saunavieraista oli Neuvostoliiton Itse Urho Kekkonen on kirjoittanut: ”Saunan leppoisa ilmakommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov, joka piiri synnyttää helposti sovintomieltä”. Ehkäpä saunadiplomavuoden 1957 Suomen vierailuillaan kävi myös saunomassa tia kannattaisi ottaa laajemminkin käyttöön maailman vaikeita isäntänä toimineen presidentti Kekkosen kanssa. Kotimaasongelmia kuten ilmastonmuutosta tai Ukrainan kriisiä ratkotsaan Hruštšov sai kuitenkin kovaa palautetta siitä, että oli riisutaessa.

| 28

Teksti ja kuva: Tiila Maaninka

Uusi vuosi ja uudet tavat Vuoden vaihtumiseen kuuluu monenlaisia tapoja ja perinteitä. Lähes kaikki odottavat uutta vuotta syömällä hyvin. Yksi suosituimmista aaton eväistä ovat nakit ja perunasalaatti. Se ostetaan usein valmiina kaupasta. Mitä jos valmistaisit tänä vuonna takuulla maukkaan perunasalaatin itse? Se on helppo herkku niin kotona iltapalana kuin nyyttikestipöydässä ystävien luona. Perunasalaatin voi nauttia esimerkiksi paistettujen nakkien ja braatvurstien kanssa, tai lisäkkeenä muun ruuan kanssa.

MURKINA

PERUNASALAATTI (8-10 ANNOSTA) • 1 kg kiinteitä perunoita • 200 g maustekurkkua • 150 g punasipulia • 1 prk (35g) kaprista • 2 omenaa KASTIKE • 4 dl bulgarian jogurttia • 3 rkl sitruunamehua • 2 tl sitruunapippuria Keitä perunat kypsiksi, jäähdytä ja kuori ne. Sekoita bulgarian jogurtti, sitruunamehu ja sitruunapippuri kastikkeeksi maustumaan. Kuutioi perunat, maustekurkut ja omenat 1cm x 1 cm kokoisiksi kuutioiksi. Hienonna sipuli ja kaprikset. Sekoita kaikki ainekset keskenään varovasti nostellen. Anna maustua jääkaapissa noin tunti ennen tarjoilua. Koristele perunasalaatti esimerkiksi herneenversolla tai timjamilla. Tarjoa lisäksi vaikkapa pannulla paistettuja nakkeja ja braatvursteja.

| 29

60 VUOTTA SITTEN

Punainen naapuri ja HUONOJA LEFFOJA Sarja esittelee Keskustanuorten

Jutut kerätty Kyntäjän numeroista 10-12/1954

lehtiä 60 vuoden takaa.

Miten suhtautua “punaiseen” naapuriin? “Kirjoittajalle esitettiin kysymys, jonka tutkiskeleminen saattaa olla paikallaan. Eräs pohjoiskarjalainen pienviljelijä, siirtoväkeen kuuluva ja kylmään korpeen peltonsa raivannut, otti puheeksi kuinka tulisi suhtautua komminististen tahoilta ilmeneviin “yhteistyötarjouksiin”. On helppo sanoa, että niihin on suhtauduttava jyrkän kielteisesti. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Yhteyttä otetaan meikäläisiinkin, joilla ei ole suuria sanomia politiikassa. Ja nämä yhteydenottajat ovat samoja pientilallisia, naapureitamme, jotka hyvin tunnemme. Heidän joukossaan on varmasti vilpittömiä ihmisiä, joilla on samanlaiset huolet kuin meillä. Missä menee raja, missä määrin on harjoitettava eristäytymistä kommunismin kannattajien suheen? Yrittäessäni tuumia vastausta tuohon jouduin toteamaan, miten vaarallista sinänsä kommunistien nyt aktivisoima soluttautumismenetelmä on. -- Yleispätevää ohjetta on mahdotonta antaa. Viime vaalitaistelun aikana joutui erän vasemminsto poliitikko myöntämään, miten maaseudun väki on niin pätevillä asiatiedoilla varustettua, että joka paikassa tuntui olevan vastassa “vihreä muuri”. Se oli kaunis tunnustus, vaikkei vilpittömällä sydämellä annettu. Samanlaisen vihreän muurin toivoisi olevan vastassa nytkin, kun kommmunismin aktiivisuus työntää rönsyjän maaseudun pitäjiin ja kyliin.

Huonoja italialaisia elokuvia “Olen näillä palstoilla kehunut italialaisia filmejä siksi paljon, että lukija voi saada käsityksen, että italialaiset filmit ovat kaikki hyviä. Italiasta tuodaan kuitenkin myös tyhjänpäiväisiä filmejä. Haluan tässä nyt huomauttaa, että seillaisia filmejä kuin Saban kuningatar, Elämän ristiaallokossa, Elämän jano, Elämän valhe, Valheen kahleet, ei kannata mennä katsomaan ainakaan sen vuoksi, että ne ovat italialaisia.” Riksi Kyntäjän elokuva-arvostelija

| 30

Teksti ja kuvat: Aslak Puroila

IRTI JUURISTA:

Vaihdossa ongelmia vastasi odotuksia!

Opiskelijavaihtoon lähteminen on ollut aina yksi unelmistani. Jo muutaman viikon vanhana yliopisto-opiskelijana vierailin koulun kansainvälisyysyksikössä ja kyselin mahdollisuuksia vaihtoonlähdölle. Tänä syksynä löysin itseni kävelemässä katuja Sevillassa, Espanjan sydämessä. Erasmus-ohjelman kautta opiskelijavaihto on niin yksinkertainen ja helppo, että itse ei tarvinnut muuta käytännössä tehdä kuin tilata lentoliput määränpäähän. Asunto oli vuokrattu etukäteen, joten senkään etsimiseen ei tarvinnut käyttää aikaa.

Paikallinen yliopisto tuli tutuksi seuraavien viikkojen aikana kurssien pyörähdettyä käyntiin. Informaatiota kursseista oli vaikea löytää, ja etukäteen mainostettu kaksi viikkoa kestävä orientaatio kutistui tunnin mittaiseksi powerpoint esitykseksi, ja kävelykierrokseksi yliopistolla. Huonosti organisoidut kursseille ilmoittautuminen ja yleisesti koko järjestelmä ei ollut ongelma pelkästään vaihto-opiskelijoille, vaan myös paikallisilla tuntui olevan ongelmia informaation saamisessa.

Vaihtokokemus Espanjassa on tähän saakka ollut kaikkien odotusten mukainen. Avoin mieli, kiinnostus uusia asioita kohtaan ja ystävällisyys ovat avaimia onnistuneelle vaihdolle. Uudet ruuat, uusi ympäristö ja uudet ihmiset muuttuvat viikkojen saatossa niin tutuiksi, että välillä saattaa melkein unohtaa, että täällä on vietetty vasta kolme kuukautta.

KULTTYYRIA

Kun miniä mielensä pahoitti

Teksti: Maija Tahkola

enestyvän uraohjuksen, 2000-luvun äidin ja vaimon kauan suunnitellun viikonlopun askelmerkit menevät uusiksi, kun appiukko saapuu yllättäen sairastamaan pääkaupunkiseudulle miniän hellään huomaan. Eikä menoa yksinkertaista venäläiset asiakkaat, jotka saapuvat muutaman päivän liian aikaisin neuvottelemaan vuoden ehkä tärkeimmästä kaupasta. Seuraa kulttuurien yhteentörmäyksiä: sotaveteraanit ja venäläiset liikemiehet kohtaavat rymisten. Samalla perheen sisäinen sukupolvien kuilu kasvaa naurattaen ja itkettäen yleisöä. Mielensäpahoittajan miniä nähdään Oulun kaupungin teatterissa. Nopeaan tahtiin etenevä komedia kerää yhteen muutamassa vuosikymmenessä tapahtuneet muutokset: nykyään töiden tekoa ja lasten kasvatusta samaan aikaan kutsutaan

ruuhkavuosiksi, kahvin sijaan tarjoillaan vihreää teetä, kotia ohjataan yhdellä kaukosäätimellä ilman toimivaa tulisijaa taikka ulkohuussia, lehdet luetaan tableteista ja miehet hoitavat kotona lapsia. On siinä 30-luvulla syntyneellä lihaa syövällä perunan kaivajalla ihmettelemistä. Elektroniikkaa itsestäänselvänä pitävän suorittajasukupolven naiset taas eivät halua kuulla appiukon näkemystä lasten kasvatuksesta ja vaimona olosta. Kun molemmat ovat mielestään oikeassa, ei voi tulla kuin sanomista. Näytelmä on ajoittain vähän yliampuva, mutta löytyy siitä totuuden siemen. Ja kehottaa se katsomaan peiliin. Päällimmäisenä jää kuitenkin mieleen hauskasti toteutettu komedia, jota kehtaa suositella muillekin.

Mielensäpahoittajan miniä Näytelmä, 2014 Ohjaus: Jukka Heinänen Pääosat: Hannu Pelkonen, Elina Korhonen

Kummallinen auktoriteettien vastustus

Teksti: Hannu Tiusanen

annu Salaman uusin romaani ”Hakemisen riemu - Harri Salmisen luistelmia” on varsin monitahoinen ja lennokas teos. Siinä Salama käy elämäänsä läpi fiktiivisen hahmon Harri Salmisen kautta mitään peittelemättä; naissuhteista kirjailijana kasvamiseen. Tai ehkä kirjailijana kasvaminen on väärä muotoilu. Salamahan on ollut ja halunnut olla valtavirtaa vasten menijä ja kohahduttaja enemmän kuin pyrkinyt kasvamaan kirjailijana kansakunnan kaapinpäälle: ”Se on ollut suostumista näitten tuomareitten vaatimuksiin eikä niitten tarpeeksi tarmokasta vastustamista”, kuten hän itse toteaa kirjailijuudestaan. Toisaalta hän on myös kirjoittanut muutaman ”oikean kirjan”. Siis valtavirran mukaisen kirjan, joista hän kokee itseinhoa. Toinen osa kirjasta on juuri näiden tuomareiden tarmokasta vastustamista,

sillä se koostuu Jeesuksen kertomuksen uudelleenmuotoilusta, missä kristillinen usko saa sananmukaisesti piruilua osakseen. Tästä osuudesta nousee ensimmäisenä mieleen ajatus kostosta. Siis kostosta Salaman jumalanpilkkatuomiosta hänen Juhannustanssit -romaanistaan (1964). Jeesuksen kertomuksen uudelleenmuotoilu on varsin mielikuvituksellinen ja tahallaan provosoiva. Sitä on vaikea kuvailla, se pitää jokaisen lukea itse. Kirjassa nämä kaksi osuutta menevät limittäin. Antoisampi lukukokemus oli Salaman elämänkerrallinen osuus, josta valottui miehen monivaiheinen tarina. Toisesta osuudesta paistoi koko ajan ”Ähäkutit! Nykypäivän Suomessa minä voin sanoa mitä vaan!” -tyyppinen ajattelu, josta muuta punaista lankaa oli vaikea löytää.

Perin mielenkiintoinen kirja, joka täytyy lukea joskus uudelleen. Jos lukija sitten elämää enemmän nähneenä ymmärtäisi teoksen syvemmän merkityksen. Nyt päällimmäisenä mietteenä jäi hämmennys ja kummastus. Hannu Salama: Hakemisen riemu Otava, 2014

SARJAKUVA

MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Toiminnanjohtaja Emmi Korkalainen juhlii haarikan voittoa // Valmistautumista Haarikan osakilpailuun Lumimyrskyssä //Raflakuvassa Pirkanmaan uusien ilta tänä syksynä // EU-Ovaska-bussi lähdössä Jounin vaaliristeilylle

Teksti: Santeri Lampi Kuvat: Pirkanmaan piiri

Tähdet kohdallaan Pirkanmaan piirillä oli tänä vuonna tähdet kohdallaan. Freesit tuulet puhalsivat, kun johtokuntaan puhahti joukolla uutta väkeä. Lisäksi kekseliäs Emmi palkattiin piirin toiminnanjohtajaksi, ja itse totuttelin puheenjohtajan tehtäviin. Vuosi vierähti yhdessä hujauksessa ja jengi hitsautui yhtenäiseksi. Jauhoimme ahkerasti politiikkaa, mutta muustakin ehdittiin rupatella. Rento ja tsemppaava porukka osoittautui parhaaksi vastalääk-

keeksi kaamoskurjuudelle. Vauhdikkaan vuoden kruunu oli kenties Kekkosen haarikan voitto Oulun liittokokouksessa. Kannanottomme menivät läpi mainiolla laukaisuprosentilla, ja olimme vakiokalustoa maakuntamme tapahtumissa. Kevät kului eurovaalihumussa, kun kampanjoimme Hämeenkyrön suuren pojan Jouni Ovaskan puolesta pitkin poikin Pirkanmaata. Kun yhdet vaalit taputellaan valmiiksi, toiset ovat jo ovella. Meillä on kevään eduskuntavaaleissa jopa kolme nuorta

| 34

ehdokasta ja kampanjoiden suunnittelu käy kuumana. Kuluneen vuoden kuvasatoa selaillessa mieleen tulvii valtavasti muistoja matkan varrelta. Niitä kelpaa kelailla, kun odottelee joulukinkun paistumista glögikuppi kädessä. Huoletonta ja lystikästä joulunaikaa kaikille! Toivottaa Santeri Lampi koko Pirkanmaan piirin puolesta

JUUREVAT KAUTTA MAAN

TULEVIA TAPAHTUMIA Puolueristeily 7.-8.2.2015 Politiikan akatemia - talous 7.2.2015 Lumimyrsky 7.-8.3.2015

Piirien puheenjohtajat 2015 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Noora Hammar

Esko Kuusisto

Pilvi Hyttinen

Suomalainen

044 524 2967

esko.kuusisto1@

044 020 9866

050 364 7287

noora.hammar@

gmail.com

pilvi.hyttinen@

suomalainen89

windowslive.com

gmail.com

@suomi24.fi

ETELÄ-

KAINUU

PIRKAMAA

UUSIMAA

POHJANMAA

Tommi

Santeri Lampi

Oskari Willman

Elina Pusaa

Anttalainen

050 410 1839

040 587 1587

040 913 7340

040 8669 707

santeri.lampi@

oskari.willman@

elina.pusaa@

tommianttalain-

uta.fi

kolumbus.fi

gmail.com

en@gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

Pinja Valtanen

POHJANMAA

KARJALA

VARSINAIS-SUOMI

040 930 9990

Hannes Torppa

Simo Lappalainen

Anna Sirkiä

pinja.valtanen@

040 35 83 759

simo.lappalainen@

050 917 7640

gmail.com

hannestorppa@

kontiolahti.fi

sunnemunne@

gmail.com

hotmail.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Sara Huhtanen

Liina Hauru

POHJANMAA

040 5609 040

liina.o.hauru@

Jussi Ylitalo

sara.huhtanen@

student.jyu.fi

045 160 6466

helsinki.fi

jussiytalo @gmail.com

KYMEN-

POHJOIS-

HÄME

LAAKSO

SAVO

Markku Karjula

Niko Heikkilä

Toni Viljamaa

mkarjula@gmail.

040 756 9747

044 215 6246

com

niko.heikkila@

toni_viljamaa@

kouvola.fi

hotmail.com

| 35

ÖYTYY JUURI L ETISTÄ! YÖS N NYT M seen osoittee i s e s t i e klikkail

TI.FI H E L I JUUR mat /keskustanuoret

m aa uusi ja tsekk ltä! jutut sie

7.-8.2.2015 Katso lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta: keskusta.fi/keskustaristeily

! s o t i i k ä Kyll

Keskustanuoret maksavat postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin

Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys