Mikrobit tekevät puhdasta vettä

Peurasaaren jätevedenpuhdistamo täyttää hyvin lupaehtonsa, mutta rakenteet, koneet ja laitteet ovat käyttöikänsä päässä. Lupaehtojen mukaisesti laitos tulisi uusia vuoden 2028 loppuun mennessä

Peurasaaressa sijaitseva jätevedenpuhdistamo puhdistaa kemiläisten ja simolaisten jätevedet tehokkaasti.

Jätevedenpuhdistamo on siivonnut kemiläisten jätöksiä 40 vuotta ja pitkän aikaa myös Simon kunnan viemäriverkoston asiakkaiden tuotoksia. Neuvostoliittolaisten kanssa yhteistyössä rakennettu biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos edusti aikoinaan alansa tuoreinta teknologiaa, ja vieläkin se vastaa vesiensuojelulle asetettuihin vaatimuksiin. Suurin osa laitoksen tekniikasta on kuitenkin länsimaalaistettu vuosien saatossa.

”Teknisesti laitos toimii hyvin. Mereen laskettavan puhdistetun veden biologinen hapenkulutus samoin kuin fosfori- ja typpipitoisuudet alittavat selvästi ympäristöluvan lupaehtojen raja-arvot. Rakennus ja puhdistusaltaat ovat rapautuneet niin huonoon kuntoon, että niiden tilalle on rakennettava kokonaan uusi laitos vuoteen 2028 mennessä”, käyttöinsinööri Pekka Paavola sanoo.

Puhdistetun veden biologinen hapenkulutus on 4,5 milligrammaa litraa kohti. Lupaehdoissa sen raja-arvo on 15 milligrammaa. Vesistöjä rehevöittävän fosforin määrä jää myös puoleen 0,6 milligramman rajasta. Paljon suuremmat päästöt Perämereen Kemin edustalla virtaavat jokia pitkin pelloilta, soilta ja jokivarsien asutuksilta.

Puhdistamo on mitoitettu 12 880 kuutiometrin virtaamalle vuorokaudessa. Kuivalla kelillä kemiläisten ja simolaisten viemäreissä virtaa tavaraa noin 6 000 kuutiometriä vuorokaudessa, mutta lumien sulaessa ja rankkasateilla hulevedet kasvattavat virtaaman jopa 30 000 kuutiometriin.

”Hulevesien vuoksi viemärivesiä joudutaan joskus ohijuoksuttamaan. Tänä vuonna lumet sulivat hitaasti pakkasöiden ansiosta, joten nyt ohijuoksutuksia ei pahemmin ollut”, Pekka toteaa.

Mikrobit nautiskelevat

Jäteveden puhdistaminen on monivaiheinen prosessi, jota hoitelee käyttöinsinöörin ohella kolme työntekijää. Puhdistamon lisäksi heidän työmaahansa kuuluu jätevesi- ja hulevesipumppaamoiden valvonta ja kunnossapito, niitä on yhteensä yli 60. Arkityöajan ulkopuolella puhdistamon toimintaa valvoo Kenven vesiosaston 16 hengen päivystysrinki, johon kuuluu työntekijöitä ja toimihenkilöitä.

Viemärit kuljettavat paljon muutakin kuin eloperäistä jätettä lasten leluista aikuisten ihmisten työkaluihin.

”Pahimmat häiriöt voisivat johtua tulipalosta tai sähkökatkoksista. Sähkökatkoja meillä Kemissä on maakaapeloinnin vuoksi tosi harvoin, ja niihinkin olemme varautuneet varavoimayhteen avulla”, Pekka kertoo.

Puhdistusprosessi sisältää välppäyksen, hiekanerotuksen, esiselkeytyksen, biologisen ilmastusosan ja jälkiselkeytyksen. Välppäyksessä kerätään pois konevälppien avulla roskat ja muut veteen liukenemattomat esineet.

”Viemäreistä löytyy kaikenlaista tekohampaista silmälaseihin saakka. ”Vihkisormuksiakin on joskus meiltä kyselty, mutta niiden löytäminen on mahdotonta automaation vuoksi. Niin pienet kuin suuretkin esineet kulkeutuvat välpiltä pesun kautta automaattisesti välpesäkkeihin jatkokäsittelyä varten, joten ainoa mahdollisuus löytää kadonnut esine olisi välpesäkkien seasta etsiminen. Käytännössä mitään viemäriin hukkuneita esineitä ei voi välppeen seasta etsiä eikä niitä kannata puhdistamolta tiedustella”, Pekka sanoo.”

Välpesäkit toimitetaan Perämeren jätehuollon Riukkajängän kaatopaikalle. Sinne menee myös viemäreihin hulevesien mukana kulkeutunut hiekka, jota ei saa pesusta huolimatta käyttää edes täyttömaana.

Välppäyksen jälkeen jäteveteen lisätään fosforin saotusta varten ferrisulfaattia, joka on ainoa puhdistusprosessissa käytettävä kemikaali. Esiselkeytyksessä poistetaan fosfori ja muu laskeutuva kiintoaine eli liete, jotka pumpataan saostusaltaaseen.

Tästä vesi jatkaa kulkuaan biologiseen puhdistusvaiheeseen ilmastukseen, joka on laitoksen tärkein ja herkin puhdistusvaihe. Siellä varsinaisen puhdistustyön tekevät jäteveden seassa uivat mikrobit. Mikrobeille elintärkeä happi syötetään altaan pohjailmastimien kautta, jotta ne voivat kasvaa ja lisääntyä. Mikrobit hyödyntävät jäteveden seassa olevia liuenneita ravinteita ja orgaanisen aineen yhdisteitä. Tällä tavoin vesistöissä happea kuluttavia orgaanisia yhdisteitä saadaan poistettua.

Ilmastuksen jälkeen siellä syntynyt biomassa siirtyy viimeiseen vaiheeseen eli jälkiselkeytykseen, jossa liete erotetaan vedestä. Biomassa ja viimeistekin kiintoaineet painuvat lietteenä altaan pohjaan, josta ne palautetaan palautuslietteenä takaisin ilmastusaltaaseen, jossa ylijäämäliete saostuu altaan pohjalle. Tiivistynyt raakaliete kuivataan lietelingolla 26 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen ja toimitetaan Riukkajängälle kompostoitavaksi.

Jälkiselkeytyksen lopuksi vesi on puhdistettua ja kirkasta, ja se voidaan laskea mereen hyvinkin uimakelpoisena.

”Ihan huoletta voisin uida Peurasaaren rantavesissä ja pilkkijätkin tykkäävät kalastaa tuossa aivan purkuputken tuntumassa”, Pekka sanoo.