Biolämpöä ilman hiilidioksidipäästöjä

Kaksi vuotta sitten tulille laitettu biolämpölaitos täyttää hyvin sille asetetut ympäristötavoitteet. Normaalioloissa laitos pystyy tuottamaan lämpöä satoihin koteihin ilman hiilidioksidipäästöjä.

Turpeen vaihtaminen puuhun on vähentänyt selvästi hiilidioksidipäästöjä Kemin kaukolämmön tuotannossa. Turpeen polttoa on suunnitelmallisesti vähennetty edellisen viiden vuoden aikana ja nyt sen poltto on lopetettu kokonaan. Päästöoikeuksia ostettiin edellisen kerran vuonna 2018, sillä ajatuksella, että ne riittävät vuosittain jaettavien ilmaisten päästöoikeuksien kanssa siihen asti, kunnes turpeen poltto loppuu. Onnistuimme tavoitteessa hyvin ja päästöoikeuksia ei ole tarvinnut ostaa lisää. Päästöoikeuksien hinta on yli kymmenkertaistunut viiden vuoden aikana, joten taloudellisesti päästöoikeuksien osto ennakkoon oli erittäin hyvä päätös.

Turvetta poltettiin vielä pieni osuus puun ohessa huhtikuuhun asti ja talvella öljyä jouduttiin polttamaan häiriötilanteessa, joten tämän vuoden hiilidioksidipäästöt ovat noin 8 000 tonnia. Jos ensi talvi sujuu ilman häiriöitä, nollapäästötavoitteeseen pääseminen on täysin mahdollista”, energiainsinööri Tanja Miettunen uskoo..

Päästöjen vähentämisessä tärkeintä on ilmanlaadusta huolehtiminen. Se on myös taloudellisesti kannattavaa.

”Ilmaisia päästöoikeuksia ei välttämättä ole enää tulevaisuudessa tulossa tai ainakin ne vähenevät. Jos joutuisimme nyt ostamaan päästöoikeuksia, niiden hinnaksi tulisi lähes 100 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Viime vuoden kulutuksen perusteella meidän hiilidioksidipäästöjen kustannus voisi olla noin miljoonaa euroa vuodessa”, Tanja laskee.

”Aurinkovoimala tuottaa hyvänä päivänä noin puolet biolämpölaitoksen tarvitsemasta sähköstä”, Harri Alaperä sanoo.

Haaleita henkäyksiä

Biolämpölaitoksen piipusta tupruaa pääasiassa haaleaa, 40 – 50 -asteista vesihöyryä. Lämpö kerätään talteen mahdollisimman tarkasti, pesurit ja suodattimet pitävät huolen, että reilusti yli 99 prosenttia palamisessa vapautuvista hiukkasista jää laitoksen sisälle.

Kemin biolämpölaitos on mukana kestävyyskriteerijärjestelmässä, joka edellyttää laitoksessa poltettavan puun alkuperän tarkkaa selvittämistä.

”Mitä tahansa puuta ei voida polttaa, vaan meidän pitää pystyä varmistamaan, että meille tulevat puut ovat peräisin luvallisista lähteistä ja kestävällä tavalla hankittua”, Tanja sanoo.

Auringosta lisäenergiaa

Uusi biolämpökattila kuluttaa myös puolet vähemmän sähköä kuin eri polttotekniikkaa oleva vanhempi kattila. Uuden biolämpölaitoksen prosessilaitteiden sähköteho on 200 – 300 kW.

Aurinkoisena kesäpäivänä noin kolmasosa uuden biolämpölaitoksen kuluttamasta sähköstä tuotetaan alueella olevilla aurinkokennoilla.

”Ensimmäiset aurinkokennot asennettiin 2016, ja nyt niitä on laitoksen katoilla yhteensä noin 500 neliömetrin verran. Aurinkokennojen nimellisteho on noin 90 kW. Talvikuukausina niiden tuotto on vähäistä, mutta suurimman osan vuodesta niillä on jo selvästi merkitystä”, käyttömestari Harri Alaperä kertoo.

Vapaata kattotilaa biolämpölaitoksella on vielä paljon. Kennojen hankkiminen on kuitenkin melko hitaasti itsensä takaisin maksava investointi, joten aurinkovoimalan laajentamisessa edetään rauhalliseen tahtiin.

”Kennojen hinnat eivät ole paljon muuttuneet, mutta tekniikka kehittyy koko ajan niin, että samalla rahalla saa aina vähän parempaa. Yksi perustelu aurinkokennojen hankintaan voisi olla, että jos omakotitalossa sijoittaa vaikka 10 000 euroa aurinkokennoihin, rahalle saa paremman tuoton kuin sen makuuttamisella pankkitilillä, Harri vertaa.