Puheenjohtajan katsaus vuoteen 2020
Mennyt vuosi tullaan muistamaan pitkään koronapandemiavuotena. Se näkyy Kennelliiton toiminnassa toisaalta yhteisen harrastustoiminnan voimakkaana supistumisena koronarajoitusten vuoksi, toisaalta taas koiranomistamisen haluttavuuden voimakkaana kasvuna. Koronavuosi nosti myös monella tavalla esille ihmisen parhaan ystävän merkityksen. Koiraharrastussuoritusten määrä putosi viime vuonna puoleen normaalista, kun yleisötilaisuuksien järjestämistä rajoitettiin suurimman osan vuotta koronapandemian leviämisen estämiseksi. Eniten kärsi koiranäyttelytoiminta. Näyttelykäyntien määrä jäi murto-osaan edellisvuodesta. Pienimuotoisempia kokeita ja kilpailuja oli helpompi järjestää myös rajoitusten aikana, joten koe- ja kilpailukäyntien määrä putosi vain kolmanneksella edellisvuodesta.
Koiranomistamisesta tuli entistä haluttavampaa Harrastustoiminnan hiipuminen verotti monen Kennelliiton jäsenyhdistyksen taloutta, sillä etenkin koiranäyttelyt ovat useissa yhdistyksissä jäsenmaksujen ohella se perusta, jonka pohjalta voidaan rahoittaa myös muuta toimintaa. Toisaalta moni yhdistys, kuten Kennelliittokin, sai uusia jäseniä uusista koiranomistajista. Koirien rekisteröinnit kasvoivat useammalla tuhannella, ja rekisteröintimäärissä hätyyteltiin jo huippuvuoden 2010 lukuja. Moni kasvattaja kertoi pentukyselyiden lisääntyneen huomattavasti. Vuoden aikana julkisuudessa raportoitiin lemmikkibisneksen kasvavan voimakkaasti. Koronapandemian rajoittaessa muuta toimintaa ihmisillä oli enemmän aikaa koirilleen, ja se näkyi palveluiden kulutuksessa.
Koirien terveystutkimusten määrä kasvoi Ilahduttavaa oli se, että koiranomistajat olivat yhä valmiimpia tutkimaan koiriensa terveyttä. Terveystutkimusten määrät kasvoivat, ja uusia koirarotuja tuli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma PEVISAn piiriin. Julkisuudessa paljon esillä olleiden lyhytkuonoisten rotujen jalostussäännöksiä kiristettiin. Ruokaviraston syyskuussa julkaisema, Luonnonvarakeskukselta tilattu alustava selvitys koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja puuttumiskeinoista siivitti edelleen keskustelua koirien hyvinvoinnista. Keskustelussa laineet löivät välillä korkealle, mutta keskustelu vei asioita eteenpäin koirien näkökulmasta hyvään suuntaan.
Kuva: Vessi Hämäläinen
Koira oli Vuoden liikuttaja Useissa tutkimuksissa on todettu, että koiran omistaminen lisää ihmisen hyvinvointia. Koiranomistajan on huolehdittava siitä, että hän puolestaan kantaa vastuunsa nelijalkaisen ystävänsä hyvinvoinnista muun muassa huolehtimalla siitä, että koira saa tarpeeksi liikuntaa. Ulkoilujärjestö Suomen Latu oli pannut merkille sen, miten paljon koiranomistajia näkyi lenkkipoluilla ja maastossa. Suomen 700 000 koiraa liikuttavat omistajiaan päivittäin runsaat kaksi miljoonaa kertaa. Koira palkittiin Suomen Ladun nimeämänä Vuoden liikuttajana järjestön kevätkokouksessa toukokuussa, ja sain kunnian Suomen Kennelliiton puheenjohtajana vastaanottaa tämän palkinnon.
Koronavuonna pureuduttiin koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen Kennelliiton valtuusto asetti kuluneelle vuodelle kolme liiton strategiaa tukevaa toimenpidekokonaisuutta. Koirien jalostuksessa ja kasvatuksessa tuli keskittyä koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen sekä koiran hyvinvointiin. Koiraharrastajia ja yhteistyökumppaneita tuli aktivoida harrastusmahdollisuuksista ja kehittää paikallista vapaaehtoistyötä. Kennelliiton tuli kehittää sellaisia nykyaikaisia, helppokäyttöisiä palveluita ja edistää sellaisia toimintatapoja, joilla lisätään jäsentyytyväisyyttä ja saadaan uusia jäseniä.
VUOSIKERTOMUS 2020 | 5
