Puheenjohtajan katsaus vuoteen 2020

Mennyt vuosi tullaan muistamaan pitkään koronapandemiavuotena. Se näkyy Kennelliiton toiminnassa toisaalta yhteisen harrastustoiminnan voimakkaana supistumisena koronarajoitusten vuoksi, toisaalta taas koiranomistamisen haluttavuuden voimakkaana kasvuna. Koronavuosi nosti myös monella tavalla esille ihmisen parhaan ystävän merkityksen.

Koiraharrastussuoritusten määrä putosi viime vuonna puoleen normaalista, kun yleisötilaisuuksien järjestämistä rajoitettiin suurimman osan vuotta koronapandemian leviämisen estämiseksi. Eniten kärsi koiranäyttelytoiminta. Näyttelykäyntien määrä jäi murto-osaan edellisvuodesta. Pienimuotoisempia kokeita ja kilpailuja oli helpompi järjestää myös rajoitusten aikana, joten koe- ja kilpailukäyntien määrä putosi vain kolmanneksella edellisvuodesta.

Koiranomistamisesta tuli entistä haluttavampaa Harrastustoiminnan hiipuminen verotti monen Kennelliiton jäsenyhdistyksen taloutta, sillä etenkin koiranäyttelyt ovat useissa yhdistyksissä jäsenmaksujen ohella se perusta, jonka pohjalta voidaan rahoittaa myös muuta toimintaa.

Toisaalta moni yhdistys, kuten Kennelliittokin, sai uusia jäseniä uusista koiranomistajista. Koirien rekisteröinnit kasvoivat useammalla tuhannella, ja rekisteröintimäärissä hätyyteltiin jo huippuvuoden 2010 lukuja. Moni kasvattaja kertoi pentukyselyiden lisääntyneen huomattavasti.

Vuoden aikana julkisuudessa raportoitiin lemmikkibisneksen kasvavan voimakkaasti. Koronapandemian rajoittaessa muuta toimintaa ihmisillä oli enemmän aikaa koirilleen, ja se näkyi palveluiden kulutuksessa.

Koirien terveystutkimusten määrä kasvoi Ilahduttavaa oli se, että koiranomistajat olivat yhä valmiimpia tutkimaan koiriensa terveyttä. Terveystutkimusten määrät kasvoivat, ja uusia koirarotuja tuli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma PEVISAn piiriin. Julkisuudessa paljon esillä olleiden lyhytkuonoisten rotujen jalostussäännöksiä kiristettiin.

Ruokaviraston syyskuussa julkaisema, Luonnonvarakeskukselta tilattu alustava selvitys koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja puuttumiskeinoista siivitti edelleen keskustelua koirien hyvinvoinnista. Keskustelussa laineet löivät välillä korkealle, mutta keskustelu vei asioita eteenpäin koirien näkökulmasta hyvään suuntaan. Koira oli Vuoden liikuttaja Useissa tutkimuksissa on todettu, että koiran omistaminen lisää ihmisen hyvinvointia. Koiranomistajan on huolehdittava siitä, että hän puolestaan kantaa vastuunsa nelijalkaisen ystävänsä hyvinvoinnista muun muassa huolehtimalla siitä, että koira saa tarpeeksi liikuntaa.

Ulkoilujärjestö Suomen Latu oli pannut merkille sen, miten paljon koiranomistajia näkyi lenkkipoluilla ja maastossa. Suomen 700 000 koiraa liikuttavat omistajiaan päivittäin runsaat kaksi miljoonaa kertaa. Koira palkittiin Suomen Ladun nimeämänä Vuoden liikuttajana järjestön kevätkokouksessa toukokuussa, ja sain kunnian Suomen Kennelliiton puheenjohtajana vastaanottaa tämän palkinnon.

Koronavuonna pureuduttiin koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen Kennelliiton valtuusto asetti kuluneelle vuodelle kolme liiton strategiaa tukevaa toimenpidekokonaisuutta. Koirien jalostuksessa ja kasvatuksessa tuli keskittyä koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen sekä koiran hyvinvointiin. Koiraharrastajia ja yhteistyökumppaneita tuli aktivoida harrastusmahdollisuuksista ja kehittää paikallista vapaaehtoistyötä. Kennelliiton tuli kehittää sellaisia nykyaikaisia, helppokäyttöisiä palveluita ja edistää sellaisia toimintatapoja, joilla lisätään jäsentyytyväisyyttä ja saadaan uusia jäseniä.

Kuva: Vessi Hämäläinen

Kuva: Jukka Pätynen

Teemavuoden 2020 tavoitteena oli edistää hyväluonteisten ja hyvin käyttäytyvien koirien kasvatusta ja pitoa. Tähän aiheeseen ehdittiin paneutua syvällisemmin heti alkuvuodesta Agria KoiraExpon ja Jalostusneuvojien jatkokurssin monipuolisilla asiantuntijaluennoilla. Koronapandemia katkaisi muiden yleisötilaisuuksien järjestämisen, mutta aihe oli esillä Kennelliiton Hyvää elämää koiran kanssa -podcasteissa, Koiranpäivän teemoissa ja Koiramme-lehden jutuissa.

Koronapandemia katkaisi myös yhden Kennelliiton keskeisistä paikallisista vapaaehtoisyhteistyön muodoista, kaverikoira- ja lukukoiratoiminnan. Tämä toiminta on tavoittanut vuosittain reilusti toistasataatuhatta ihmistä. Nyt toimintaa ei voitu jatkaa, eikä uusia vapaaehtoisia kouluttaa enää maaliskuun rajoitusten jälkeen.

Kennelliitto tuki koronakoiratutkimusta Kertomusvuoden keväänä Helsingin yliopisto julkisti tietoa seuraeläinten kliinisen tutkimuksen dosentti Anna Hielm-Björkmanin tutkimusryhmän tutkimuksesta, jossa selvitetään, miten koira voi tunnistaa COVID-19-sairauden ihmisestä. Näiden alustavien tutkimustulosten pohjalta Helsinki-Vantaan lentokentällä testattiin syksyn aikana saapuvien vapaaehtoisten matkustajien joukosta mahdollisesti COVID-19 -virusta kantavia henkilöitä vuoden loppuun saakka.

Kennelliitto lahjoitti varoja koronakoiratutkimukseen, jotta tutkimustyössä päästäisiin eteenpäin, ja saataisiin lisää tutkittua tietoa koronakoiratoiminnan virallistamisen tueksi. Kennelliitto myös myönsi erikoissankarikoiran arvon neljälle lentokentällä työskentelevälle koronakoiralle.

Hiljainen vuosi antoi mahdollisuuden kehittää toimintoja ja palveluita Koronapandemia kuritti harrastustoimintaa, mutta toi samalla aikaa palveluiden kehittämiseen. Se pakotti myös Kennelliiton ottamaan digiloikan. Etäkokoukset ja etäkoulutukset sekä -tapahtumat olivat käytännössä lähes ainoa keino ylläpitää päätöksentekoa, toiminnan kehittämistä ja palveluita. Etäkokousten ottaminen käyttöön toi uusia mahdollisuuksia tehokkaampaan toimintaan pitkälti vapaaehtoistoimintaan perustuvassa organisaatiossa, jossa eri toimijat voivat olla fyysisesti hyvinkin kaukana toinen toisistaan. Pääsimme tehostamaan Kennelliiton ja toimikuntien päätöksentekoa. Samalla kehitimme asioiden käsittelyä toimikunnissa niin, että osasta asioista voidaan päättää hyvinkin nopeasti toimikuntien työvaliokunnissa.

Syksylle suunnitellut kasvattajaillat siirtyivät luontevasti webinaareiksi ja tavoittivat entistä paremmin yleisönsä. Tältä pohjalta uskalsimme myös suunnitella tämänvuotista Agria KoiraExpoa kokonaan verkkoon. Kennelliiton valtuuston kokous äänestyksineen saatiin myös järjestettyä verkkotapahtumana, vaikka siinä olikin haastetta.

Jo keväällä pohdimme Kennelliiton hallituksessa sitä, miten Kennelliiton toimintaa tulee kehittää, jotta pystymme vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Perustimme neljä projektia viemään eteenpäin tätä työtä. Kennelliiton konserniprojektissa kartoitettiin lähinnä nykytilannetta. Omat projektinsa oli myös tekoälyn soveltamiselle, Kennelliiton toimitiloille ja lajiliittojen kehittämiselle, mutta ne jäivät vähemmälle huomiolle. Projektit jatkuvat vuonna 2021.

Koronavuosi piti sisällään myös lomautuksia ja työtaistelun Kulunut vuosi oli erityisen vaikea Kennelliiton tytäryhtiö Showlinkille, jossa jouduttiin tapahtumien peruuntumisten takia turvautumaan vuoden aikana lomautuksiin.

Mennyt vuosi piti sisällään myös työtaistelun Kennelliiton toimistolla. Se oli varmasti raskas kaikille, joiden työhön se vaikutti. Valtakunnansovittelijan tuella neuvottelimme vuoden lopussa työrauharatkaisun.

Kulunut vuosi on ollut Kennelliiton historiassa monella tapaa erityinen. Olemme kohdanneet useita haasteita ja havainneet, että me selviämme niistä, kun opimme toimimaan uusilla tavoilla, ja teemme yhteistyötä. Vaikka vuosi on ollut raskas, niin se on antanut meille myös eväitä tulevaan. Kiitän jäsenistöämme, kaikkia vapaaehtoisia toimijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta.

Harri Lehkonen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja