4
KauppaSuomi | viikko 46 / 2019
TYÖ JA TALOUS JuniorPelicans
Euroopan suurin jääkiekon erikoisseura
Nykymuotoiseen tekemiseen on Päijät-Hämeessä käyty oma tiensä. Teksti: Ari Stenius
S
uomen suurin on jo nöyrän ylpeyden aihe, mutta että vielä Euroopankin suurin jääkiekon erikoisseura. JuniorPelicansin valmennuspäällikkö Olli Mikkola hymyilee kuulijan hämmästykselle. – Ei ole vastaan tullut ketään, joka kertoisi harrastajamäärältään suuremmasta, sanoo Mikkola, mutta muistuttaa, ettei oleminen suurin seura ole pääpointti, vaan resurssien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen yhdessä, yhdessä tekeminen.
”– Noin 1500 pelipassia on suurin määrä Euroopassa.” – Nykymuotoiseen tekemiseen on Päijät-Hämeessä käyty oma tiensä. Seudun jääkiekon lippulaivan nimeksi tuli vuonna 1996 Pelicans. Sen jälkeen on otettu kehitysaskeleita kohti nykyistä, välillä nopeammin ja välillä hitaammin, sanoo Mikkola Pelicans-polun synnystä. MIKKOLA tarkoittaa muun muassa juniorien kiekkopolun tietä vuoden
2004 alkuaskelista Päijät-Hämeen kiekkoseurojen urheilullisesta ja sittemmin hallinnollisesta lähestymisestä ja fuusioitumisesta vuoteen 2016. Tuolloin 2016 syntynyt JuniorPelicans hoitaa kaikkien pelaajaoikeuksien hallinnoinnin sekä organisoi seudun kilpa- ja harrastuskiekon kiekkokoulusta juniori-ikäisiin. MIKKOLA vastaa seuran juniorien urheilupuolen sisällöstä yhdessä Harri Hakkaraisen, taitovalmentajan Jaakko Rädyn ja junioripäällikkön Ville Ahvenaisen sekä harrastekiekon vastaavan Jani Rantasen kanssa. Noin 1500 pelipassia on suurin määrä Euroopassa. Näin suuren harrastajajoukon odotukset, toiveet ja tavoitteet vaativat hyvää hallintakykyä. Sitä on löytynyt. – Meillä on yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet. Haluamme, että jokainen löytää paikkansa ja saa tyydytyksen harrastuksestaan, tähtääpä hän sitten huipulle tai elämän mittaiseen harrastukseen jääkiekon parissa, sanoo Mikkola. – Urheilutoiminnan sulautumisen tärkeimpinä asioina ovat olleet alueen yhteisöllisyyden kasvattaminen, yhteisöllisen toiminnan merkityksen
Kypärät päähän ja menoksi!
Lahden Kärkkäisen tavaratalopäällikkö Juha Julkunen (vasemmalla) ja Kärkkäinen Oy:n markkinointijohtaja Joonas Ollila ovat saaneet väliinsä Kärkkäisen kummipelaajan, Pelicans-maalivahdin Tomi Karhusen.
tunnistaminen ja yhteisen päämäärän jalostaa. – Kilpailullisesti ajatellen meillä on löytäminen, kertoo Mikkola. vahva polku kiekkokoulusta juniorien ISOSSA kuvassa Päijät-Hämeen jääkiek- SM-sarjoihin ja sieltä Mestiksen Heinokopolku kiekkokoululaisesta ammatti- lan Peliittoihin ja Liigaan Pelicansiin. Ja laisuuteen tai kaikkeen siltä väliltä on sieltä sitten, minne lahjat ja halu vievät- Olli Mikkola on JuniorPelicansin valmennuspäällikkö. löytänyt tavan, jota on hyvä vaalia ja kään, paketoi Mikkola. •
Viiltävä totuus Lasten turvallisuudesta syntyi viiltosuojan keksintö.
Teksti: Minna Stenius
K
un Antti Aarnio makasi tuskissaan akillesjänteen katkettua pelissä vuonna 1995, tuska riipaisi syvältä myös Mikko Julkusta. – Tällainen täytyy voida estää, hän ajatteli. Keskusteltuaan jäähallilla Aarno ”Ara” Säkkisen kanssa miehet päättivät ryhtyä suunnittelemaan tuotetta ja sen tarjoamista kiekkojunnuille. Luovalla pohdinnalla ja sinnikkäällä työllä Julkunen ideoi viiltosuojan materiaalin. Mikko pyöritteli käsissään keltaisia liukuestepinnoitettuja työhanskoja, ja
Mikko Julkunen, viiltosuojan keksijä.
siitä se ajatus sitten lähti. Yhteistyökumppanit pinnoitteen toteuttajaksi löydettiin. Suomesta ei tuolloin Julkusen hankkeelle tukea herunut. Myös silloinen kehitystyössä mukana ollut Ara Säkkinen jäi hankkeesta pois. Julkunen lunasti viiltosuojan täysin omiin nimiinsä. OLLIN KIEKKOURAN nousuaikana Mikko-isä muutti 16-vuotiaan poikansa kanssa Luulajaan Ruotsiin. Siellä ymmärrettiin suojan merkitys. Luulaja Hockey hankki heti rahoituksen viiltosuojalle Ruotsin keksintösäätiöltä. Tuote oli kuitenkin vain testikäytössä. Ouluun paluun jälkeen Ollin täysi-ikäistyttyä isän idea eteni patentiksi asti. Helmikuussa 2002 jääkiekkoilijan pohjesuoja viiltoja vastaan sai Työterveyslaitoksen CE-hyväksynnän. Haukiputaan Ahmat määräsi tuotteen pakolliseksi omille junioreilleen. Maajoukkue ja Kärppien mestarijoukkue testasivat viiltosuojasukkia vuonna 2004, myös osa Kärppien juniorijoukkueista käytti sukkia. Samana vuonna Mikko Julkunen sai Pohjois-Pohjanmaan Innosuomi -kunniamaininnan. Myös kaulasuojaa kehiteltiin, mutta siihen ei löytynyt kelpoista toteutusta.
Kärppien hyökkääjä Mika Pyörälä sai vuonna 2012 pohjepuolelle vamman, joka katkaisi sekä akillesjänteen että puoleksi vuodeksi Pyörälän uran. Mikan isän, Esa Pyörälän mukaan vamma olisi voitu estää, jos Mika olisi käyttänyt viiltosuojasukkaa.
saatu muutamia tuttuja hyvän asian edestä touhuamaan. Tarkoitus ja maali on edelleen sama kuin idean syntyessä: Estää vakavat viiltovammat ja suojata tällä tavoin jopa pelaajan henki, mutta pitää pelaajat myös pelikuntoisina ilman pitkää sairaslomaa ja kuntoutusjaksoa. YHDEN yrittäjäisän hyvä ajatus ja taistelu miltei tuulimyllyjä vastaan hiivutti keksinnön markkinoinnin. Julkunen toivoi, että viiltosuojasta olisi tullut pakollinen suojavaruste. Hän lopetti koko viiltosuojatoimintansa kymmenen vuoden touhuamisen jälkeen vuonna 2007. Viisitoista vuotta myöhemmin Mika
Pyörälä sai pohjepuolelle vamman, joka katkaisi sekä akillesjänteen että puoleksi vuodeksi Mika Pyörälän uran. – Vamma olisi voitu estää, jos poika olisi käyttänyt viiltosuojasukkaa, toteaa Esa Pyörälä, Mikan isä. Keväällä 2019 Mikko Julkunen ja Esa Pyörälä yhdistivät voimansa ja nostivat viiltosuojan uinumasta. Mukaan on
TÄNÄ PÄIVÄNÄ viiltosuoja on käytössä osalla Kärppien liigajoukkueen pelaajilla sekä Kärppien kiekkojunioreilla. Myös rannesuoja on valmis tuote ja koekäytössä. Valtimoita viiltäviä vammoja sattuu kaudessa useita, viiltosuojan käyttö estäisi ne helposti. Kaulasuojaan uskotaan löytyvän ratkaisun materiaalien ja tekniikan kehityttyä. •