KauppaSuomi | viikko 44 / 2018
7
ELÄMÄÄ JA ILMIÖITÄ KUKA?
Jukka Kuoppamäki Juuret: Syntyi 1942, asui lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingissä, vuodesta 1977 lähtien asunut Saksassa. Harrastukset: Keittotaitojen parantaminen partioaikojen ja terveellisyyden hengessä. Vaimo Sirpa keskittyy tietotekniikkaan. Perhe: Vaimo Sirpa, seitsemän lasta, kahdeksan lastenlasta. Kotipaikka: Köln, Saksa. Kesät Porvoossa muun muassa veneillen. Motto: Kyllä tästä selvitään! Jukka Kuoppamäen vinkki elämäntien etsijälle: Valitse päivärytmiisi sopiva säännöllinen aika rukouksiin ja mietiskelyyn.
Sininen ja valkoinen, värit ovat vapauden Jukka Kuoppamäen rakastetun laulun sanat kumpuavat Sakari Topeliuksen Maamme kirjasta. Sakari Topelius on Jukka Kuoppamäen isoäidin isoisä. Teksti: Tarja Lehtola
S
Satulinna säv&san: Jukka Kuoppamäki Sano että sä kaipaat, luokse mun takaisin, sano että sä tahdot olla kuin ennenkin.
Sano että yhä ainoa olen sun, sano että yksin olla sä tahdot mun, silloin satulinna kaukomaan meille kuuluis kokonaan.
Sano että sä tiedät, kaksi meitä vain on, jotka kohtaamaan johti kerran tie kohtaloon.
Sinulle mä aarteeni antaisin, jonka vuoksi kärsin ja taistelin, sinulle mä antaisin sydämen jos sä otat sen.
Kiertotähti
säv&san: Jukka Kuoppamäki & Simo Salminen Kun pilvet on taivaalta poissa ja koittaa taas lempeä yö, niin mielessä kuvat kulkee, kun sydän niin rauhatta lyö. Sä aavistat että kaikki taas hyväksi muuttua voi, kun tuulessa laulun kuulet, se kaukaa sun korvaan soi. Tänään vielä lähden matkaa jatkamaan, näen kiertotähden, siltä suunnan saan. Sydämeni tietää, minne matka vie, kohtalosta toiseen johtaa miehen tie. Ei paikalle jäädä voi koskaan, ken aarretta etsimään käy, vaik tavoitat sateenkaaren, ei loppua vielä näy. Mut auringonpaiste kerran kun kultaa sun kyyneleet, sä aarteesi silloin löysit, on toiveesi täyttyneet. Tänään vielä lähden matkaa jatkamaan, näen kiertotähden...
löytyi Kristiyhteisö, jonka kautta hän sai lopulta kimmokkeen lähteä pappisseminaariin Saksaan. Jukka Kuoppamäki teki 1970-luvulla monia hittikappaleita, esimerkiksi Kiskot vievät etelään, Sininen ja valkoinen ja Pieni mies. Muille artisteille tehtyjä sanoituksia ja sävellyksiä ovat muun muassa Satulinna ja Anna mulle tähtitaivas. Satulinna teki läpimurtonsa Jari Sillanpään kautta hieman yli 20 vuotta sitten. Katri-Helenan tulkitsema Anna mulle tähtitaivas on Kuoppamäen 1990-luvun tuotantoa. Jukka Kuoppamäki on tehnyt myös paljon henkisiä lauluja. – Kirjoitin 70-luvulla Satsanga-levy-yhtiöni tuottamille albumeille henkisiä lauluja, jotka kuvasivat omaa etsijän tietäni ja siihen liittyviä sielullisia tunnelmia. Ne olivat silloin – ja ovat edelleen – tärkeitä omaan kasvutarinaani liittyviä virstanpylväitä. •
uomen kansan rakastaman satusedän, Sakari Topeliuksen, tunnetuin yksittäinen satu lienee Koivu ja tähti. Satu kertoo tytöstä ja pojasta, jotka vihollinen sodan aikana vie mukanaan Suomesta Venäjälle. Vieraassa maassa lapsia kohdellaan hyvin, mutta he ikävöivät silti takaisin isänmaahansa ja kotiinsa vanhempien luo. Sisarusten ainoa muisto kodista on ”kartanolla kasvava koivu, jossa linnut laulavat auringon noustessa, ja jonka lehvien lomitse kirkas tähti iltasella tuikkii”. Ikävän kasvaessa he lopulta lähtevät etsimään koivua ja tähteä ja löytävätkin lopulta kotiinsa. Liikuttavan tarinansa aiheen Topelius sai sukunsa historiasta. Hänen isoisänsä isä, oululainen Kristoffer Toppelius, ryöstettiin Venäjälle isonvihan aikaan, 1710-luvun puolenvälin tienoilla. Niin kuin Kristoffer lopulta kohtasi uskomattomalla tavalla äitinsä, niin sadun lapsetkin löysivät vanhempansa. KOLMESATAA vuotta sitten sota raivosi Suomessa kaikkialla. Kaupunkeja ja taloja paloi, viljavainioita tallattiin. Satojatuhansia ihmisiä kuoli nälkään, maanpakolaisuuteen ja hirvittäviin tauteihin. Kristofferin isä, oululainen tullitarkastaja Mikael Toppelius yritti koota omaisuutensa ja kuljettaa sen ja perheensä turvaan venäläisiltä. Kasakat ehtivät kuitenkin hyökätä ensin. Mikael pakeni Ruotsiin, jossa hän myöhemmin kuoli. Vaimo Maria Zebulon piiloutui perheen lapsien kanssa Muhokselle, Lumiaisissa sijainneeseen syrjäiseen metsätorppaan. Yksi Muhoksen nähtävyyksistä on Lumiaisten muistokivi Toppeliuksen perheen Isonvihan aikaisen piilopirtin paikalla. Muistokivi on pystytetty vuonna 1986. Sieltä kasakat kaappasivat lapset, 7-vuotiaan Kristoffer Toppeliuksen ja muhoslaisen tytön Briitta Keräisen ja veivät heidät Pietarin kautta Inkerinmaalle. NUORI Kristoffer joutui käsittämättömiin kohtalon pyörteisiin. Poika myytiin tsaari Pietari Suuren tuttavapajarille. Kristofferia kohdeltiin hyvin, mutta hänen koti-ikävänsä kuitenkin kasvoi koko ajan. Koulumatkallaan hän tapasi suomalaisia kirkonrakentajia, jotka suunnittelivat kotimatkaa. Kristoffer päätti paeta takaisin kotimaahansa. Eräänä aamuna poika aloitti vaelluksensa Suomeen. Pitkän matkan päätteeksi hän pääsi Suomen puolelle rannikkokaupunkiin, mutta vihollisen miehittämälle maalle ei uskaltanut vielä jäädä. Niinpä Kristoffer nousi Tukholmaan menevään laivaan, joka oli juuri lähdössä. Niin matkattiin Ruotsia kohti. KRISTOFFER astui laivasta Skepps-
bron-sillalla. Lähistöllä oli naisia pesemässä pyykkiä, joista eräs katseli Kristofferia tarkasti ja kysyi sitten suomeksi, mistä tämä oli kotoisin. Kuultuaan pojan olevan Oulusta heittäytyi nainen hänen kaulaansa ja kertoi tämän olevan oma poikansa. Maria-äiti oli kaikkien erossa vietettyjen vuosienkin jälkeen tunnistanut lapsensa. Hän oli monien muiden tavoin joutunut lopulta pakenemaan Suomesta ja hakenut turvaa Ruotsista. Kuin ihmeen kaupalla poika ja äiti sattuivat kohtaamaan Tukholman satamassa. Isonvihan päätyttyä Maria-äiti ja Kristoffer palasivat Ouluun. Kristofferista tuli isänsä tavoin tullinhoitaja. Hän sai aikanaan kolme poikaa, joista keskimmäisestä, Mikaelista, kasvoi Pohjois-Suomen puukirkkoihin lukuisia seinä- ja alttarimaalauksia luonut taiteilija.
Sakari Topeliuksella oli keskeinen rooli suomalaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän kehittäjänä. Hän ei ollut vain lehtimies, kirjailija ja sadunkertoja. Hän oli tunnettu myös terävänä havainnoijana ja maamme merkittävänä kulttuuripersoonallisuutena. Topelius oli aikanaan keskeisessä asemassa määrittämässä käsitystä suomalaisuudesta ja suomalaisen kulttuurin tilasta ja tavoitteista. Topelius oli myös kiinnostunut sekä hengellisestä elämästä että musiikkielämästä, ja hän kirjoitti myös virsiä. Suomenkielisessä, 1986 uudistetussa virsikirjassa on edelleen seitsemän hänen kirjoittamaansa virttä. SAKARI Topeliuksen tyttären aikoinaan hankkima koti Porvoon saaristomaisemissa on periytynyt Jukka Kuoppamäen suvulle. Olipa vuodenaika mikä hyvänsä Porvoon saaristomaisemassa toteutuvat elementit, joista yhdessä hänen suosituimmista lauluistaan kerrotaan: sininen ja valkoinen. Jukka Kuoppamäen säveltämän ja sanoittaman laulun Sininen ja Valkoinen sanat kumpusivat hänelle jostain siitä, mikä oli lapsena jäänyt mieleen Topeliuksen Maamme -kirjasta. Sakari Topeliuksen ehdotus oli aikoinaan 1800-luvulla, että Suomen lippu olisi sinivalkoinen.
MYÖS Mikael sai kolme poikaa. Yksi pojista, Zacharias, oli piirilääkärinä Uudessakaarlepyyssä ja keräsi vienankarjalaista runoutta kiertäviltä laukkukauppiailta. Hänen työtään jatkoi myöhemmin Elias Lönnrot. Topeliukseksi nimensä muuttanut Zacharias sai vuonna 1818 pojan, joka nimettiin isänsä kaimaksi. Zachariaksesta eli Sakarista kasvoi aikanaan yhteiskunnallinen vaikuttaja, tiedemies, kansalliskirjailija ja satujen kertoja vailla vertaa. Ja sukutarina jatkuu. Sakari Topelius on Jukka Kuoppamäen isoäidin Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin, isoisä. Mitä siitä kertoisin, MIKAEL Toppelius on kuuluisin kirkko- kysyjille vastaisin. maalarimme, joka teki elämänsä aikana Kertoisinko köyhyyden, maalauksia 30-40 kirkkoon, joista tosin laudat eessä ovien? osa on palanut. Toppelius oppi ammat- Tai sen kaiken rikkauden? tinsa Tukholmassa hovimaalari Johan Kunnes tiesin vastauksen. Pashin oppilaana ja apulaisena. Tuona aikana Toppelius osallistui muun muas- Sininen on taivas, sa Tukholman kuninkaanlinnan kirkon siniset on silmänsä sen. koristelemiseen. Haukiputaan kirkon Siniset on järvet, maalaukset ovat Toppeliuksen laajin ja sinisyyttä heijastaen. tunnetuin teoskokonaisuus. Sen ydin on Valkoinen on hanki, peräseinälle sijoitettu 8x4-metrinen Vii- valkoiset on yöt kesien. meinen tuomio. Kerrotaan naisten jopa Valkoiset on pilvet, pyörtyilleen vaikuttavan maalauksen lampaat nuo taivaan sinisen. edessä. Haukiputaan kirkosta tulikin Toppe- Juuret kasvoi maahan sen, liuksen taidonnäyte. Jos Haukiputaan kir- kylmän sekä routaisen. kon maalaukset asetettaisiin vierekkäin, Lämmön tunsin kuitenkin niitä riittäisi noin 150 metrin matkalle. lujuudessa graniitin. Viimeisen kirkonkoristelutyönsä Top- Hiljaa kuusten kuiske soi, pelius teki Revonlahden kirkkoon 1821, terveisensä tuuli toi. Sininen ja valkoinen jolloin hän oli jo 87-vuotias. värit ovat vapauden. TÄNÄ vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta Sakari Topeliuksen syntymästä. Lähes Sininen on taivas, jokainen suomalainen saa kosketuksensa siniset on silmänsä sen. Sakari Topeliukseen joulunaikaan. Vuo- Siniset on järvet, desta toiseen rakastetuimmiksi ääneste- sinisyyttä heijastaen. tyt laulut Sylvian joululaulu, Varpunen Valkoinen on hanki, jouluaamuna ja En etsi valtaa loistoa, ovat valkoiset on yöt kesien. kaikki Topeliuksen kynästä, oman elämän Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen. • kokemuksista syntyneitä sanoituksia.