KauppaSuomi | viikko 21 / 2015
7
ELÄMÄÄ JA ILMIÖITÄ Kortesuo ja Patjas kannattavat nimen harvinaisuutta, mutta kohtuuden rajoissa. – Harvinainen nimi on plussaa, kunhan se ei ole liian vaikeatajuinen, hankala käyttää tai mauton. Jos harvinainen nimi on valittu viisaasti, siitä on vai hyötyä. Ihmiset muistavat nimen helposti ja se erottuu ikätovereiden nimistä. – Voi kuitenkin käydä niin, että kun välttelet Villeä ja valitset Vilin tai Veetin, niin yhtäkkiä Veeti ja Vili ovat yhtä suosittuja kuin Ville aikoinaan. TÄYTYYKÖ SISARUKSIEN nimet sointua toistensa kanssa yhteen, kyse on kuitenkin eri persoonista? – Olisi ehkä jopa omituista, jos perheen lapsilla olisi absoluuttisen erilaiset nimet: Kai, Wilhelmina ja Jare, Kortesuo ja Patjas vastaavat. Toki jokin raja samankaltaisuudellakin kannattaa olla. – Jos lapset ovat Kiisa, Miisa ja Iisa, muksut kuulevat jatkuvasti nimensä väärin, eivätkä tiedä, kenelle nyt puhutaan. Erityisesti kun lasta kutsuu luokseen toisesta huoneesta, sieltä juoksevat joko kaikki kolme tai ei ainuttakaan. Todennäköisemmin ei ainuttakaan. Jotkut eivät usko, että sisarusten nimien samankaltaisuus on tärkeä viesti. Mutta kyllä se on. – Kuvittelepa perhe, jonka vanhimmat sisarukset ovat nimeltään Eleonoora, Emiliano ja Elisabet. Heille syn-
tyy iltatähti, jonka nimeksi annetaan Pate. Jokin viesti siinä kyllä piilee. KALENTERIN NIMIPÄIVITYSTAHTI on tiivistynyt, koska nimimuoti vaihtelee nykyään nopeammin kuin aiemmin. 1990-luvulta lähtien kalenteria on uudistettu viiden vuoden välein, viimeksi tänä vuonna. Uudistuksessa noudatettiin samaa kriteeriä kuin edellisessäkin, nimen tuli olla ensimmäisenä nimenä vähintään 500 suomenkielisellä lapsella edellisten 50 vuoden aikana. Kalenteriin valittiin suosittuja äänneasultaan suomalaiseen nimistöön sopivia nimiä. – Aiemmin nimipäiviin liittyi paljon uskomuksia ja muistisääntöjä ja ajantietoa. ”Jaakko heittää kylmän kiven” ja vieläkin saattaa kuulla puhuttavan ”Liisan liukkaista” ja ”Kaisan kaljamista”. Etunimilaki tuli voimaan 1946. Nimilaki jättää tilaa tulkinnoille. Suositus on, että jos harkitsee harvinaisen nimen antamista, sen lainmukaisuus kannattaa edeltä käsin varmistaa. Nimilaki kieltää antamasta vastakkaisen sukupuolen nimeä. Tästäkin on silti lukuisia poikkeuksia, on useita nimiä, joiden kantajiksi väestörekisteri kertoo sekä miehiä että naisia, kuten esimerkiksi Kaino ja Vieno. •
Suosikkinimet vuonna 2014
S
ofia ja Elias ovat vuonna 2014 syntyneiden lasten Sofian jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset suosituimmat etunimet. etunimet olivat viime vuonna Aino, Aada, Ella ja Emma. Sofian sai ensimmäiseksi nimekseen 380 tyt- Pojille useimmin annetut etunimet Eliaksen jälkeen töä. Elias annettiin etunimeksi 438 pojalle. olivat Leo, Onni, Eino ja Oliver. •
Uusia nimiä kalenterissa
K
alenteriin vuonna 2015 tulivat seuraavat suomalaiset nimet. Lisäksi päivitettiin suomenruotsalaisia nimiä. Suomalaiset tyttöjen nimet, 22 nimeä: Aava (25.3.), Annu (9.12.), Enna (23.1.), Iisa (11.2.), Isabella (11.2.), Isla (14.9.), Janni (12.4.), Juuli (12.4.), Kiira (12.8.), Melissa (5.5.), Mimosa (6.11.), Mirella (30.4.), Nanna (9.7.), Nadja (9.8.), Nita (22.10.), Pipsa (7.10.), Saaga
(17.10.), Sarita (19.7.), Seela (22.11.), Stella (16.10.), Taika (7.3.), Vanessa (25.2.) Suomalaiset poikien nimet, 17 nimeä: Eemi (30.8.), Hugo (3.2.), Jooa (20.3.), Joose (19.3.), Kasper (20.10.), Kimi (20.3.), Luka (18.10.), Milo (7.9.), Nooa (15.12.), Noel (23.12.), Okko (13.8.), Paulus (25.1.), Peetu (29.6.), Robin (7.6.), Sasu (14.1.), Sisu (28.2.), Tiitus (4.1.) •
Kymmenen suosituinta miesten etunimeä kautta aikojen
Kymmenen suosituinta naisten etunimeä kautta aikojen
1. Juhani 2. Johannes 3. Olavi 4. Antero 5. Tapani
1. Maria 2. Helena 3. Johanna 4. Anneli 5. Kaarina
6. Kalevi 7. Tapio 8. Matti 9. Mikael 10. Ilmari
6. Marjatta 7. Anna 8. Liisa 9. Annikki 10. Hannele
HELI MALLINEN
Talvisista luonnoilmiöistä nimensä saaneet Kuura (vas.), Pyry (takana), Tuisku ja Lumi viihtyvät luonnossa, jota löytyy omasta kotipihastakin.
Lasten nimet talvisesta luonnosta
H
aapajärveltä lähtöisin olevien Heli ja Petteri Mällisen lasten nimet kuvaavat Suomen talvista luontoa. – Esikoisemme laskettu aika oli 1.11., joka on Pyryn nimipäivä. Tästä ajatus talviteemaan sopivista nimistä lähti liikkeelle, nykyisin Jyväskylässä asuvat Mälliset kertovat. Kolmen pojan ja yhden tyttären perheessä nimeämisen lähtökohtana ei ole ollut nimen harvinaisuus.
– Jokainen lapsemme on kaunis elämäämme tullut asia, jolle olemme halunneet antaa kauniin nimen. Suomalainen talvi on kylmyydestä huolimatta tavattoman upea. Luonto on koko perheellemme rakas. Tämä on näkynyt esimerkiksi äidin luontovalokuvaus- ja isän metsästysharrastuksissa. Koko perhe käy mielellään metsäretkillä. Metsä on myös mukava leikkipaikka lapsille.
13-vuotias Pyry toteaa nimestään, että se ei ole kovin harvinainen. Sisarussarjassa hänen nimellään onkin eniten nimen kantajia. Väestörekisterin mukaan reilun sadan viimeisen vuoden aikana noin 3300 lasta on saanut sen nimekseen. Pyry toivoisi kuitenkin, että olisi otettu käyttöön ensimmäinen nimi Topias, Pyryn sijaan. Vuotta nuorempi Lumi taas pitää nimestään paljon.
– Kiva, kun etunimellä on joku Nimensä merkityksestä hän toteaa: aihe ja se tarkoittaa jotakin. Ja se on – Se on vähän niin kuin lumimyrskaunis. En vaihtaisi, vaikka voisin. On ky. Tuiskuttaa sitä lunta niin paljon. kiva, että kaimoja ei ole ihan hirveän Perheen harvinaisimman nimen paljon. Lumi ei ole ihan perusnimi. kantaja kuusivuotias Kuura kertoo: Lumi-nimellä on kastettu lapsia vii– Minusta minun nimeni tuntuu meisen reilun sadan vuoden aikana tosi tosi kivalta. vajaat 3000. Reilun sadan vuoden aikana Suomessa on kastettu noin 120 Kuuraa, 9-vuotias Tuisku on nimeensä ihan joista naisia neljäsosa. tyytyväinen. Reilun sadan viime vuo– Lasten nimistä saamme usein den aikana noin 300 lasta on kastettu kommentteja, kuten: ”Onpa ihanat Tuiskuksi, tytöille ja pojille nimeä on nimet.”, ”Sanotko vielä uudestaan?”, annettu tasapuolisesti. kertovat Mälliset. • – Jos minulla on harvinainen nimi, niin se on ihan kivaa.